Puolustusministeriö MINVA PLM

Transkriptio

1 Puolustusministeriö MINVA PLM PO Keksi Meiju(PLM) Viite Asia Ulkoasiainneuvosto ml. puolustusministerit ja Euroopan puolustusviraston johtokunta ministerikokoonpanossa I. Ulkoasiainneuvosto; puolustusministerit Suomea edustaa kokouksessa ministeri Niinistö. Lisäksi ulko- ja puolustusministerit keskustelevat yhteisistunnossa EU:n ulko- ja turvallisuuspoliittisen globaalistrategian toimeenpanosta turvallisuuden ja puolustuksen alalla. Puolustusministerikokoonpanossa neuvosto käsittelee EU-Nato-yhteistyötä ja kriisinhallintaoperaatioita keskittyen erityisesti Libyaan ja Välimereen. Tarkoituksena on antaa turvallisuutta ja puolustusta koskevat päätelmät, joiden pohjana on KEVPJ Mogherinin jäsenmaita konsultoiden laatima toimeenpanosuunnitelma. Globaalistrategian toimeenpanossa Suomen tavoitteena on EU:n vahvistaminen turvallisuusyhteisönä ja turvallisuuden tuottajana. Toimeenpanosuunnitelmassa ja päätelmissä keskeistä on osoittaa EU:n lisäarvo turvallisuuden ja puolustuksen vahvistamisessa. Suomi tukee EU Nato-yhteistyön kehittämistä. Varsovassa annetun yhteisjulistuksen toimeenpanon tulee olla määrätietoista. EU Nato-suhteessa on keskityttävä yhteisten turvallisuusintressien edistämiseen. EU:n ja Naton toimet tukevat ja täydentävät toisiaan. Osana globaalistrategian toimeenpanoa Suomi tukee EU:n kriisinhallinnan kehittämistä. II. Euroopan puolustusviraston johtokunta Puolustusministerit keskustelevat EDA:n kolmen vuoden työohjelmasta, vuoden 2017 budjetista sekä keskeisistä hankkeista. Lisäksi keskustellaan globaalistrategian turvallisuuden ja puolustuksen toimeenpanosuunnitelmasta, erilaisista uusista yhteistyömuodoista ja kannustimista sekä EDA-Natoyhteistyöstä.

2 Asialista: 2(12) I. Ulkoasiainneuvosto; puolustusministerit 1. EU:n ulko- ja turvallisuuspoliittisen globaalistrategian toimeenpano turvallisuuden ja puolustuksen alalla s EU-Nato-yhteistyö s EU:n kriisinhallintaoperaatiot s. 3-7 II. Euroopan puolustusviraston johtokunta 1. Vuoden 2017 budjetti s Kolmen vuoden työohjelma s Keskeiset hankkeet ja seuraavat askeleet s Muut asiat

3 Puolustusministeriö TAVOITEMUISTIO PLM (12) PO Keksi Meiju(PLM), Koskenniemi Tuomas(UM) Asia Ulkoasiainneuvosto Kokous/tapaaminen ESILLÄ OLEVAT KYSYMYKSET 2. SUOMEN TAVOITE Ulko- ja puolustusministerit keskustelevat yhteisistunnossa EU:n ulko- ja turvallisuuspoliittisen globaalistrategian toimeenpanosta turvallisuuden ja puolustuksen alalla myös joulukuun Eurooppa-neuvostoa silmällä pitäen. Tarkoituksena on antaa turvallisuutta ja puolustusta koskevat päätelmät, joiden pohjana on KEVPJ Mogherinin jäsenmaita konsultoiden laatima toimeenpanosuunnitelma. Toisessa työistunnossa käsitellään EU-Nato-yhteistyötä, erityisesti Naton Varsovan huippukokouksen yhteydessä annetun EU-Nato-yhteisjulistuksen toimeenpanoa. Kolmannessa työistunnossa keskustellaan EU:n kriisinhallintaoperaatioista keskittyen erityisesti Libyaan ja Välimereen. Globaalistrategian toimeenpano turvallisuuden ja puolustuksen saralla Tavoitteena on, että UAN:ssa annettavissa globaalistrategian toimeenpanoa turvallisuuden ja puolustuksen alalla koskevissa päätelmissä 1) toivotetaan tervetulleeksi turvallisuuden ja puolustuksen toimeenpanosuunnitelma 2) vahvistetaan suunnitelman esitys EU:n siviili- ja sotilaalliseksi tavoitetasoksi ja 3) tehdään päätöksiä suunnitelman esittämistä käytännön toimenpiteistä. Globaalistrategian toimeenpanossa Suomen tavoitteena on EU:n vahvistaminen turvallisuusyhteisönä ja turvallisuuden tuottajana. Toimeenpanosuunnitelmassa ja päätelmissä keskeistä on osoittaa EU:n lisäarvo turvallisuuden ja puolustuksen vahvistamisessa. Suomi katsoo, että suunnitelman tavoitetason tulee kattaa koko EU:n puolustusulottuvuus ulkoisen toiminnan lisäksi. EU:n tavoitetason ja siitä johdettavien suorituskykyprioriteettien lähtökohtana tulee olla globaalistrategiassa määritellyt tehtävät: kriisinhallinta, kumppanien tukeminen ja Euroopan suojelu. Nämä kolme prioriteettia tukevat toinen toisiaan ja tulee nähdä yhtenä kokonaisuutena. Euroopan turvallisuus ja lähialueiden vakaus ovat kiinteässä yhteydessä keskenään. Selkeä, yhteisesti hyväksytty tavoitetaso muodostaa pohjan suorituskykyjen kehittämissuunnitelmalle (CDP). Euroopan suojelun osalta jatkotyössä keskeistä on

4 4(12) vahvistaa jäsenmaiden valmiuksia keskinäiseen avunantoon ja yhteisvastuuseen ja kehittää EU:n välineitä uusiin uhkiin vastaamiseksi. Suunnitelmaan sisältyvien käytännön toimenpide-ehdotusten toimeenpanossa tulee edetä viivytyksettä. Konkreettisia päätöksiä voidaan jo tässä vaiheessa tehdä ainakin kriisinhallintaoperaatioiden suunnittelu- ja johtokyvyn kehittämisestä, EU:n taisteluosastojen rahoituksesta ja puolustusyhteistyön systematisoinnista. Muut toimenpideehdotukset tulee priorisoida ja aikatauluttaa. Siviilikriisinhallinnan osalta keskeistä on siviilikriisinhallinnan tehtävien ja strategisten painopisteiden uudelleentarkastelu sen määrittämiseksi, miten siviilikriisinhallinta voi parhaiten vastata muuttuneen turvallisuustilanteen mukanaan tuomiin uusiin haasteisiin. EU:n siviilikriisinhallinnan keinovalikoimaan tulisi lisätä mahdollisuus pienimuotoisiin, kestoltaan ja tehtäviltään rajattuihin täsmäoperaatioihin ja siviilikriisinhallinnan nopean toiminnan kykyä vahvistaa. YTPP- ja OSA-sektorin toimijoiden yhteistyötä tulee tiivistää mm. tehostamalla tiedonvaihtoa ja tilannekuvan jakamista. Globaalistrategian toimeenpano on tiiviissä yhteydessä EU:n ja Naton yhteisjulistuksen toimeenpanoon ja komission valmistelemaan Euroopan puolustuksen alan toimintasuunnitelmaan (European Defence Action Plan). YTPP:tä ja EU:n puolustusyhteistyötä tulee kehittää tiiviissä yhteistyössä Naton kanssa. Suomi tukee komission johdolla valmisteltavaa Euroopan puolustuksen alan toimintasuunnitelmaa. Toimintasuunnitelman tulee tarjota työkaluja puolustusyhteistyön syventämisen ja suorituskykyjen kehittämisen tueksi. EU-Nato-yhteistyö Suomi tukee EU Nato-yhteistyön kehittämistä. Varsovassa annetun yhteisjulistuksen toimeenpanon tulee olla määrätietoista. EU Nato-suhteessa on keskityttävä yhteisten turvallisuusintressien edistämiseen. EU:n ja Naton toimet tukevat ja täydentävät toisiaan. Poliittinen dialogi EU:n ja Naton välillä yhteisistä turvallisuusintresseistä on Suomen näkökulmasta keskeistä. Yhteistyön tiivistäminen edistää Suomen turvallisuutta ja luo mahdollisuuksia vahvistaa edelleen Suomen Nato-kumppanuutta ja transatlanttista yhteistyötä. EU:n ja Naton yhteistyötä kriisinhallintaoperaatioissa on edistettävä. Suomi toivottaa tervetulleeksi yhteistyön Välimeren EUNAVFOR MED Sophia -operaatiossa. EU:n ja Naton yhteistyö on välttämätöntä hybridiuhkiin vastaamiseksi. Suomi edistää yhteistyötä olemalla aktiivinen hybridiuhkien käsittelyssä EU:ssa ja valmistelemalla EU:ta tukevan hybridiosaamiskeskuksen perustamista vuoden 2017 aikana yhdessä kiinnostuneiden jäsenmaiden kanssa. EU:n ja Naton harjoitusyhteistyön lisääminen ja harjoitusten koordinaatio olisi hyödyllistä. Suomi kannattaa EU:n vahvaa osallistumista CMX17-harjoitukseen. Kriisinhallintaoperaatiot (erityisesti Libya ja Välimeri) Suomi jatkaa osallistumista EUNAVFOR MED Sophia -operaatiossa esikuntahenkilöstöllä. Osana globaalistrategian toimeenpanoa Suomi tukee EU:n kriisinhallinnan kehittämistä. Siviili- ja sotilasoperaatioiden yhteinen suunnittelu- ja johtokyky lisäisi toiminnan johdonmukaisuutta ja tehokkuutta. Joukkojenmuodostuksen ja nopean toiminnan ongelmiin

5 5(12) on puututtava mm. laajentamalla sotilaallisten kriisinhallintaoperaatioiden yhteisrahoituksen alaa. Suomi osallistui Libyan kemiallisten aseiden hävittämisoperaatioon kahdella henkilöllä neuvonantaja- ja asiantuntijatehtävissä alkusyksystä. OPCW:n valmistelema ja YK:n turvallisuusneuvoston valtuuttama operaatio perustui Libyan avunpyyntöön maassa jäljellä olevien kemiallisten aseiden lähtöaineiden tuhoamiseksi. Suomi pitää tärkeänä OPCW:n työtä ja on kiinnostunut osallistumaan toimiin, joilla voidaan estää joukkotuhoasemateriaalin päätyminen vääriin käsiin. 3. NEUVOTTELUTILANNE 4. TAUSTA Korkea edustaja Mogherini esitteli EU:n ulko- ja turvallisuuspoliittisen globaalistrategian Eurooppa-neuvostolle kesäkuussa. Strategian toimeenpanosta käytiin alustavaa keskustelua heinäkuun ulkoasianneuvostossa sekä syyskuun epävirallisissa ulko-, puolustus- ja kehitysministerikokouksissa. Lokakuun ulkoasiainneuvostossa annettiin strategiaa ja sen toimeenpanoa kokonaisuudessaan koskevat päätelmät. Neuvosto linjasi, että turvallisuuden ja puolustuksen alalle laaditaan kunnianhimoinen ja realistinen toimeenpanosuunnitelma, joka tuodaan käsiteltäväksi ja päätöksiä varten marraskuun ulkoasiainneuvostoon ja joulukuun Eurooppa-neuvostoon. Tavoitteena on määritellä EU:n siviili- ja sotilaallinen tavoitetaso ja käytännön toimenpiteet, mukaan lukien yhteistyön syventäminen, joilla tehostetaan EU:n uskottavuutta turvallisuustoimijana ja vahvistetaan EU:n yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan vaikuttavuutta. Korkean edustajan luonnos toimeenpanosuunnitelmaksi jaettiin jäsenmaille lokakuussa ja se työstetään EUH:n, komission ja jäsenmaiden yhteistyönä UAN:n käsiteltäväksi. Ulkoasiainneuvoston on tarkoitus antaa päätelmät, joissa toivotetaan tervetulleeksi suunnitelma ja siinä määritelty EU:n kunnianhimon taso sekä käytännön toimenpiteitä suunnitelman toimeenpanemiseksi. Globaalistrategian toimeenpano on tiiviissä yhteydessä EU-Nato-yhteisjulistukseen, jonka toimeenpanon etenemisestä EU ja Nato raportoivat neuvostoilleen joulukuussa. Varsovan huippukokouksen jälkeistä EU-Nato-yhteistyötä on syyskuun lopulla käsitelty mm. EU:n epävirallisessa puolustusministerikokouksessa Bratislavassa ja Naton puolustuspoliittisten päälliköiden kokouksessa Splitissä, sekä lokakuun lopussa järjestetyssä Naton puolustusministerikokouksessa Brysselissä. EU:n jäsenmaat ovat ilmaisseet vahvan tukensa yhteistyön edistämiselle. Naton tekemä päätös uuden Sea Guardian -operaation tuesta EUNAVFOR MED Sophialle on konkreettinen esimerkki yhteistyön etenemisestä. Globaalistrategian toimeenpano Kesäkuun 2016 lopussa julkistettu uusi EU:n ulko- ja turvallisuuspoliittinen globaalistrategia "Shared Vision, Common Action: A Stronger Europe" on tärkeä EU:n ulko- ja turvallisuuspoliittinen suunnannäyttäjä tuleville vuosille. Strategian viisi prioriteettia ovat 1) vahvempi EU (ml. puolustuksen kehittäminen, terrorismin vastainen toiminta, kyberturvallisuus, energiaturvallisuus ja strateginen viestintä); 2) EU:ta

6 6(12) ympäröivien alueiden kestokyvyn vahvistaminen (ml. laajentumispolitiikka, naapuruuspolitiikka, kriisinsietokyvyn vahvistaminen); 3) integroitu lähestymistapa konflikteihin; 3) alueellisen yhteistyön vahvistaminen; 5) Globaalihallinnan vahvistaminen. KE Mogherini on esittänyt strategian toimeenpanon pääraiteiksi integroitua lähestymistapa konflikteihin sekä kriisinsietokyvyn vahvistamista EU:n naapurustossa; turvallisuuden ja puolustuksen toimeenpanosuunnitelmaa; sisäisten ja ulkoisten politiikkojen välisen yhteyden vahvistamista erityisesti turvallisuusnäkökulmasta; olemassa olevien maantieteellisten ja temaattisten strategioiden toimeenpanon arviointia, päivitystä ja tarvearviointia uusien strategioiden osalta; julkisuusdiplomatiaa strategian tavoitteiden edistämiseksi. Lokakuun UANpäätelmissä sitouduttiin edistämään globaalistrategian toimeenpanoa juuri näillä aloilla. Globaalistrategian pohjalta on tavoitteena laatia marraskuun UAN:oon mennessä turvallisuuden ja puolustuksen toimeenpanosuunnitelma (Implementation Plan on Security and Defence), joka vahvistettaisiin joulukuun Eurooppa-neuvostossa. Toimeenpanosuunnitelmassa keskitytään EU:n tavoitetasoon, suorituskykyihin, kriisinhallintarakenteisiin ja kumppaniyhteistyöhön. Lisäksi jatkotyön on määrä antaa suuntaviivoja puolustusyhteistyön tiivistämiselle. Toimeenpanoasiakirjan lähtökohtana on globaalistrategiassa määritelty tehtäväkenttä: kriisinhallinta, kumppanien tukeminen ja Euroopan suojelu. Nämä kolme prioriteettia tukevat toinen toisiaan ja tulee nähdä yhtenä kokonaisuutena. Euroopan suojelun osalta jatkotyön tulee vahvistaa jäsenmaiden valmiuksia keskinäiseen avunantoon ja solidaarisuuteen. EU:n ja jäsenmaiden valmiuksien kehittäminen hybridiuhkiin vastaamiseksi on samoin keskeistä. Toimintasuunnitelmaa laadittaessa Suomi korostaa tarvetta kunnianhimoisuuteen sekä jäsenmaiden omistajuutta. Turvallisuuden ja puolustuksen toimeenpanosuunnitelman kanssa komissio valmistelee Euroopan puolustuksen alan toimintasuunnitelma (European Defence Action Plan, EDAP). EDAP rakentuu kolmen pilarin varaan: 1) tutkimus, 2) rahoitus, 3) teollisuus ja sisämarkkinat. Sen tarkoituksena on tukea puolustusyhteistyötä, jäsenmaiden sotilaallisten suorituskykyjen kehittämistä ja Euroopan puolustusteollista pohjaa. EDAP:n toimeenpano sisältyy myös komission vuoden 2017 työohjelmaan. EU-Nato-yhteistyö Naton Varsovan huippukokouksen yhteydessä annettu EU-Nato-yhteisjulistus on tärkeä lähtökohta organisaatioiden välisen yhteistyön tiivistämiselle. Keskeiset yhteistyöalueet ovat hybridiuhkiin vastaaminen, kyberpuolustus, kriisinsietokyvyn vahvistaminen, puolustuskapasiteetin tukihankkeet, merellinen turvallisuus ja koordinoidut harjoitukset. Hybridiuhkiin vastaaminen on EU Nato-julkilausumassa suuressa roolissa. Tavoitteiksi mainitaan kriisinkestokyvyn kehittäminen, analyysi, ennaltaehkäisy, varhaisvaroitus, tiedonvaihto (ml. tiedustelu) ja strateginen viestintä. Hybridiuhkiin liittyvää harjoitustoimintaa pyritään edistämään vuosina rinnakkaisin ja koordinoiduin harjoituksin. Naton Varsovan huippukokouksessa tehtiin periaatepäätös Naton mahdollisesta roolista keskisellä Välimerellä. Nato voi täydentää, ja EU:n pyynnöstä tukea EU:n Sophia - operaatiota mm. ISR-kyvyillä, logistisella tuella sekä kouluttamalla Libyan merivartiostoa ja laivastoa. Tämä tapahtuisi Libyan viranomaisten ja/tai EU:n pyynnöstä ja YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselma 2292 toimeenpanon kontekstissa, läheisessä yhteistyössä EU:n kanssa.

7 Kriisinhallintaoperaatiot (erityisesti Libya ja Välimeri) 7(12) EU:n neuvosto päätti sotilaallisen kriisinhallintaoperaation perustamisesta laittoman ihmissalakuljetuksen torjumiseksi keskisen Välimeren eteläisessä osassa. EUNAVFOR MED Sophia pyrkii ihmissalakuljettajien ja ihmiskauppaverkostojen toimintamallin hajottamiseen. EU:n kesäkuun ulkoasiainneuvosto jatkoi EUNAVFOR MED Sophia -operaation mandaattia vuodella eteenpäin asti. Samalla operaatio sai kaksi uutta tukitehtävää: Libyan rannikkovartioston ja merivoimien koulutuksen sekä YK:n asevientikiellon valvonnan. Molemmat tehtävät ovat käynnistyneet. Suomi on osallistunut operaatioon tehdyllä päätöksellä enintään 10 sotilaalla esikuntatehtäviin 12 kuukauden määräajaksi sekä edelleen päätöksellä enintään 20 sotilaan alustarkastusosastolla 12 kk määräajaksi. Uuden, tehdyn päätöksen mukaisesti Suomi jatkaa osallistumista esikuntaupseereilla vuoden 2017 loppuun. Suomi osallistui Libyan kemiallisten aseiden hävittämisoperaatioon kahdella henkilöllä neuvonantaja- ja asiantuntijatehtävissä OPCW:n valmistelema ja YK:n turvallisuusneuvoston valtuuttama operaatio perustui Libyan avunpyyntöön maassa jäljellä olevien kemiallisten aseiden lähtöaineiden tuhoamiseksi. Suomi tuki Tanskan johtamaa merikuljetusoperaatiota, jossa kemikaalit kuljetettiin tuhottaviksi Eurooppaan. Kriisinhallintaosallistumisen lisäksi Suomi tukee Libyan kemiallisten aseiden hävittämistä puolella miljoonalla eurolla OPCW:n rahaston kautta. Suomi pitää tärkeänä OPCW:n työtä huomioiden vallitseva terrorismin uhka, ja on kiinnostunut osallistumaan toimiin, joilla voidaan estää joukkotuhoasemateriaalin päätyminen vääriin käsiin. EU:n mahdollisia tulevia turvallisuussektorin tukitoimia koskeva suunnittelu on käynnissä Tunisista käsin toimivan EUBAM Libya -koulutusoperaation alaisuudessa. Esillä on ollut uuden poliisi- ja oikeusvaltiosektorin tukeen keskittyvän siviilikriisinhallintaoperaation perustaminen Libyaan. Mandaatin on tarkoitus kattaa myös rajaturvallisuus, muuttoliike ja terrorismin vastainen toiminta. Operaation perustamisen edellytyksenä on yhtenäishallituksen pyyntö. Euroopan puolustusviraston (EDA) johtokunta ministerikokoonpanossa Laatijat (puolustusministeriö): Krista Salo, Jouko Tuloisela, Elina Saarimaa 1. ESILLÄ OLEVAT KYSYMYKSET 2. SUOMEN TAVOITE Puolustusministerit keskustelevat EDA:n kolmen vuoden työohjelmasta, vuoden 2017 budjetista sekä keskeisistä hankkeista. Lisäksi keskustellaan globaalistrategian turvallisuuden ja puolustuksen toimeenpanosuunnitelmasta, erilaisista uusista yhteistyömuodoista ja kannustimista sekä EDA-Nato -yhteistyöstä. Vuoden 2017 budjetti ja kolmen vuoden työsuunnitelma

8 8(12) Esitykset ovat Suomen tuettavissa. Työsuunnitelman osalta tulee kuitenkin pyrkiä jatkossa kohdentamaan resurssit keskeisimpiin työalueisiin, kuten hanke- ja tutkimusyhteistyöhön sekä yhteistyön edellytysten kehittämiseen. Keskeiset suorituskyky-yhteistyöprojektit Suomi tukee EDA:n työtä EU:n globaalistrategian toimeenpanossa, mutta jäsenmaiden tulee olla tiiviisti mukana jatkotyössä. Selkeä, yhteisesti hyväksytty tavoitetaso muodostaa pohjan suorituskykyjen kehittämissuunnitelmalle (CDP). Eurooppa-neuvoston vuonna 2013 hyväksymät kärkihankkeet etenevät hyvin. Suomi osallistuu erityisesti satelliitti- ja kyberyhteistyöhön. Suomi pitää tärkeänä, että työtä jatketaan myös tulevien projektien kartoittamisen osalta. Suomi osallistuu panssarintorjunta-aseisiin liittyvän projektin valmisteluun. Suomi tukee suorituskykyjen kehittämissuunnitelman päivittämistä siten, että se tulisi johtokunnan hyväksyttäväksi vuonna Lisäksi Suomi voi tukea EDA:n esittämän suorituskykyjen määrittämisohjelmiston hankintaa ja käyttöönottoa. Suomi tukee YTPP-alan tutkimuksen valmistelutointa. Tutkimusalueet tulee määrittää laajasti puolustuksen tarpeista lähtien. Tutkimus tukee myös puolustusteollisuuden mahdollisuuksia kasvuun ja osaamisen kehittämiseen. Suomi ei suunnittele osallistuvansa EDA:n esittämään European Air Transport Command (EATC) -malliseen yhteistyöhön maakuljetus- ja merilogistiikan osalta. Suomi voi kuitenkin hyväksyä yhteistyön perustamisen. Suomi tukee vaihdantamekanismiin (Barter Mechanism) liittyvää selvitystyötä ja kartoittaa osaltaan mahdollisia yhteistyöalueita. Suomi ottaa kuitenkin huomioon kansallisen budjettilainsäädännön rajoitteet. Suomi tukee rahastomekanismin (Cooperative Financial Mechanism) jatkoselvittämistä, mutta monien muiden maiden tavoin kokee sen sovittamisen vaikeaksi kansallisen budjettilainsäädännön määräyksiin. Suomi voi tukea pidemmän tähtäimen strategisten avainaktiviteettien määrittelyyn tarkoitetun metodologian hyväksymistä. Suomi pitää tärkeänä, että metodologia kohdistetaan esitetysti suorituskykyjen kehittämissuunnitelman (CDP) ja kokonaisvaltaisen tutkimusagendan (OSRA) kautta prioriteeteiksi määrittyviin kohteisiin. Suomi tukee EDA:n ja Naton yhteistyötä. Sotilasilmailun toimintaedellytysten turvaaminen: Suomi pitää tärkeänä, että yhtenäisen eurooppalaisen ilmatilan osalta sotilasilmailun toimintaedellytykset turvataan ja MIOS-hankkeen (Military Implementation of SESAR, MIOS) mandaattia jatketaan. 3. NEUVOTTELUTILANNE 4. TAUSTA Johtokunnan valmistelut ovat yhä kesken EDA:ssa ja valmisteleva komitea on , jonka yhteydessä voi vielä tulla muutoksia. Vuoden 2017 budjetti ja ja kolmen vuoden työsuunnitelma Budjettikeskustelu on pysynyt vuosia samana: osa jäsenmaista ei näe tarvetta kasvattaa EDA:n budjettia kun taas osa jäsenmaista pitäa tärkeänä, että EDA:lle taataan mahdollisuudet toteuttaa sille annetut tehtävät. Budjetti hyväksytään yksimielisesti. Korkea edustaja Mogherinin esitys vuodelle 2017 on 32,5 miljoonaa euroa.

9 9(12) Kolmen vuoden työsuunnitelmasta korostuu EDA:n rooli käytännön suorituskykyhankkeiden tukijana sekä EU:n puolustuspuolen etujen valvojana. EDA tukee myös osaltaan EU:n puolustuspuolen tutkimus- ja kehittämistyötä sekä edistää EU:n puolustusteollista perustaa. Globaalistrategian turvallisuuden ja puolustuksen toimeenpanosuunnitelma EDA:lla on keskeinen rooli EU:n globaalistrategian turvallisuuden ja puolustuksen toimeenpanosuunnitelman toteutuksessa: sitä pyydetään valmistelemaan yhdessä jäsenmaiden kanssa tehden esityksiä mm. suorituskykyjen kehittämisestä, tutkimuksesta, puolustusyhteistyön systematisoinnista ja huoltovarmuudesta. Näiden kokonaisuuksien alle on kerätty laajalti niin EDA:ssa jo valmisteltuja asioita kuin uusia ehdotuksia. Lisäksi EDA voisi tuoda panoksensa vuosittaisen puolustusbudjetteihin ja -suunnitelmiin keskittyvän arvioinnin (Coordinated Annual Review on Defence) valmisteluun. Keskeiset suorituskyky-yhteistyön projektit Eurooppa-neuvoston joulukuun 2013 kokouksessa identifioidut neljä kärkihanketta (miehittämättömät ilma-alukset, ilmatankkaus, satelliittipalvelut, kyber) etenevät hyvin. Suomi on yhdessä Hollannin ja Kreikan kanssa ottanut johdettavakseen kyberharjoitusympäristöjen yhteiskäyttöä koskevan hankkeen. Edistystä on saavutettu mahdollisissa tulevissa suorituskykyprojektissa: EDA:n biologisia uhkia käsittelevässä (Bio-JDEAL) projektissa Suomi ei ole mukana. Lääkinnällistä evakuointia koskevan yhteistyön tavoitteena on luoda monikansalliset toimintamallit ja -rakenteet. Suomi ei ole mukana projektissa. Panssarintorjunta-aseita koskevan yhteistyön myötä jäsenmaat, jotka ovat modernisoimassa panssarintorjuntajärjestelmiään, voisivat analysoida tulevia operatiivisia skenaarioita, selvittää kansallisia tarpeitaan, harmonisoida vaatimuksia, kartoittaa eurooppalaisen puolustusteollisuuden tarjoamia mahdollisuuksia sekä lopulta esittää mahdollisia yhteistyöaloitteita. Suomi on selvitystyössä mukana. Suorituskykyjen kehittämissuunnitelman päivitys Suorituskykyjen kehittämissuunnitelma (Capability Development Plan, CDP) määrittää EDA:n avulla kehitettävien suorituskykyjen tärkeysjärjestyksen. Suunnitelma analysoi yleistavoitetyön mukaisia jäsenmaiden joukkokontribuutioita, toimintaympäristön ja teknologian kehitystrendejä, jäsenmaiden hankeohjelmia sekä operaatioista saatuja kokemuksia. Suunnitelma esitetään päivitettäväksi siten, että se tulisi johtokunnan hyväksyttäväksi vuonna EDA esittää myös suorituskykyjen määrittämisohjelmiston hankintaa ja käyttöönottoa, mitä tarvitaan yleistavoitetyön vaatimusluettelon päivitystyössä. Tavoitteena on määrittää EU:n yhteiset sotilaalliset suorituskykytarpeet perustuen uuteen tavoitetasoon ja perussopimuksen YTPP-tehtäviin. YTPP- alan tutkimus 2013 Eurooppa-neuvoston toimeksiantona käynnistynyt prosessi on johtamassa vuosille perustettavaan YTPP-alan tutkimuksen valmistelutoimeen (Preparatory Action for CSDP-related research). Tavoitteena on, että saavutettujen tulosten ja EUlisäarvon perusteella komissio jatkaisi puolustustutkimuksen rahoittamista tulevalla rahoituskaudella vuodesta 2021 eteenpäin. Komission johdolla kokoontuva jäsenvaltioiden ohjelmakomitea jatkaa valmisteluja ottaen huomioon myös EDA:n piirissä tehtävän työn. Vuoden lopussa laadittava työohjelma kuvaa valmistelutoimen ensimmäisen vuoden rahoitettavat tutkimusalueet ja - aiheet. Komissio on kokoamassa neuvoa-antavaa ryhmää, jossa mukana ovat myös sidosryhmien (teollisuus, tutkimustahot) edustajat. Komission on määrä laatia tiedonanto valmistelutoimen käynnistämisestä vuoden 2017 alkupuolella. Valmistelutoimen

10 10(12) ensimmäisen vuoden budjetiksi Euroopan parlamentti on hyväksynyt komission ehdottaman 25 miljoonan euron rahoituksen ja keskusteluja jatketaan osana EU:n vuoden 2017 budjettiehdotuksen käsittelyä. Käynnistymässä on myös pilottihanke, jonka tavoitteena on testata komission ja EDA:n yhteistyötä valmistelutoimea varten. Pilottihanke jakautuu kolmeen eri aiheeseen teknologiakehityksen ja sertifioinnin alalla (rahoitus 1,35 miljoonaa). EATC-malli esimerkkinä monikansallisen yhteistyön järjestämisestä European Air Transport Command (EATC) -ilmakuljetusyhteistyömallin ajatus on sisällyttää yhteistyön operatiiviset rakenteet osaksi kansallisia organisaatiorakenteita. Yksi perusedellytys on ollut osallistujamaiden maantieteellinen läheisyys, joka on mahdollistanut ilmakuljetuskapasiteettien joustavan yhteiskäytön. Suomi ei osallistu EATC-yhteistyöhön. EDA esittää EATC:n kaltaisen mallin mahdollisiksi uusiksi suorituskykyalueiksi maakuljetus- ja merilogistiikkaa (Logistics at Sea ja Surface Movement). Malleissa tavoiteltaisiin keskitettyä koordinointimallia ko. logistiikan suorituskykyjen käytölle ja hallinnoinnille. Suomi ei suunnittele osallistumista. Vaihdantamekanismi (Barter Mechanism) Marraskuussa 2014 EDA sai tehtäväksi tuottaa ehdotuksia palveluiden ja tavaroiden vaihtokauppajärjestelyn (Barter Mechanism) luomiseksi. Lokakuussa 2016 jäsenmaat hyväksyivät asiantuntijatyöryhmän perustamisen. Lisäksi mennessä jäsenmaat ilmoittavat mahdollisesti kiinnostavia yhteistyöalueita. Tarkoituksena on optimoida olemassa olevien suorituskykyjen käyttöä. Suomi osallistunee työryhmätyöhön ja ilmoittanee mahdollisia tarkasteltavia alueita. On kuitenkin huomioitava valtion talousarviolainsäädännön määräykset. Rahastomekanismi EDA:n rahastomekanismin (Cooperative Financial Mechanism, CFM) tavoite on edistää jäsenmaiden yhteistyötä tutkimushankkeissa, joissa haasteena ovat jäsenmaiden erilaiset budjettisyklit. Rahoitukseen liittyvän kannustimen, ns. siltarahoituksen/puskurin, avulla voitaisiin ehkäistä eri maiden budjettien valmisteluaikatauluihin ja synkronointiin liittyviä haitallisia vaikutuksia. Esitetyssä vapaaehtoisuuteen perustuvassa mekanismissa lähtökohtaisesti kaikki jäsenmaat olisivat mukana, mutta voisivat halutessaan irtautua siitä. Varat rahastoon tulisivat kansallisista puolustusbudjeteista. Useimpien jäsenmaiden näkökulmasta CFM-konsepti on kansallisten budjettilakien vastainen. Jäsenmaat suhtautuvat kuitenkin positiivisesti selvitysten jatkamiseen, kuitenkin huomioiden kansalliset talousarviolainsäädännön määräykset. Ministerijohtokunnalta pyydetään jatkomandaattia ja työryhmän perustamispäätöstä. Strategiset avainaktiviteetit Strategiset avainaktiviteetit (Key Strategic Activities, KSA) liittyvät osaltaan globaalistrategian toimeenpanoon, jossa yhtenä tavoitteena on määritellä tavoitetaso Euroopan strategista autonomiaa tukevien suorituskykyjen ja resurssien osalta. KSA liittyy myös suorituskykyjen kehittämissuunnitelmaan (CDP) ja kokonaisvaltaiseen tutkimusagendaan (OSRA) tarkastelemalla niitä strategisen autonomian näkökulmasta. KSA:ssa on kyse laaja-alaisesta kokonaisuudesta, kuten teknologiat, osaaminen ja teollisen tuotannon kapasiteetti. Tunnistettuja aiheita tulisi tukea ja rahoittaa EU-tason instrumentein sekä mahdollisesti tunnistaa puuttuvat työkalut nostaen tarpeet komissionkin tietoisuuteen. EU:n kannalta tärkeisiin suorituskykyihin ja EU:n tasoiseen huoltovarmuuteen liittyen EDA on luonut yhteistyössä jäsenmaiden kanssa metodologian avainaktiviteettien määrittelyyn. Metodologia pyrkii nostamaan esiin kohteita, jotka ovat parhaiten

11 11(12) hoidettavissa ja tuettavissa EU-tasoisena, tukevat maiden ja teollisuuden yhteistyötä, ovat hyödyksi EU-operaatioita silmälläpitäen, auttavat pysymistä teknologisen kehityksen kärjessä, ja tukevat suorituskykyjen kehittämistä (kyvyt, osaaminen, tieto), huoltovarmuutta ja EU-autonomiaa. EDA-Nato -yhteistyö EDA:lla ja Natolla ei ole virallisia suhteita, joka on yhteistyön keskeisin haaste ja rajoittava tekijä. Yhteistyö tapahtuu EU-Nato voimavaratyöryhmän kokouksissa 4-6 kertaa vuodessa ja epävirallisissa konsultaatioissa EDA:n ja Naton johdon kesken sekä esikuntien välisissä neuvotteluissa (staff-to-staff). EDA-Nato -yhteistyön avulla pyritään välttämään päällekkäisyyksiä ja täydentämään Natossa tehtävää työtä. Sotilasilmailun toimintaedellytysten turvaaminen EU:n näkökulmasta EDA vastaa sotilasnäkökulman esille tuomisesta yhtenäisen eurooppalaisen ilmatilan (Single European Sky, SES) osalta. EDA on koordinaation tehostamiseksi perustanut MIOS-hankkeen, joka on koordinoiva solu SES/SESARasioissa. Suomi on ollut mukana rahallisella panostuksella, joka käytetään Suomen maksuosuuteen neljän ylimääräisen työntekijän palkkaamiseksi. EDA on esittänyt vuonna 2017 päättyvän ohjelman jatkosta erilaisia vaihtoehtoja. Kustannusten osalta esitetyillä vaihtoehdoilla ei ole suurta eroa, mutta ratkaisua etsitään tärkeiden EDA:n ulkopuolisten maiden mukaan ottamiseksi. Suomi katsoo, että MIOS:n jatkohallinnoinnista on huolehdittava. Suomi on esittänyt työn integroimista mahdollisimman pitkälle EDA:n rakenteisiin, mutta mikäli tärkeiden kolmansien maiden kontribuutiot tätä kautta vaikeutuvat, Suomen tulee voida mukauttaa kantaansa ottamaan tämä huomioon.

12 12(12) LIITTEET Asiasanat Hoitaa Tiedoksi PLM EUE, PE, SM, UM, VNK