Ulkoasiainministeriö PERUSMUISTIO UM POL-30 Virkkunen Helena(UM) JULKINEN. Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu

Transkriptio

1 Ulkoasiainministeriö PERUSMUISTIO UM POL-30 Virkkunen Helena(UM) JULKINEN Asia EU/YUTP/EDUSKUNNALLE TIEDOTTAMINEN/EU:n ulko- ja turvallisuuspoliittinen globaalistrategia Kokous U/E/UTP-tunnus Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu EU:n ulkosuhteiden ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja tuotti kesäkuussa 2015 arvion EU:n toimintaympäristöstä ja sai tämän pohjalta Eurooppa-neuvostolta toimeksiannon laatia EU:n kokonaisvaltainen ulko- ja turvallisuuspoliittinen strategia. Korkean edustajan on määrä esittää uusi strategia kesäkuun 2016 Eurooppa-neuvostolle. Voimassa oleva EU:n turvallisuusstrategia laadittiin vuonna Jäsenmailla on mahdollisuus vaikuttaa uuden strategian sisältöön kirjoitusprosessin aikana, vaikka strategiatekstistä ei ole varsinaisesti tarkoitus neuvotella jäsenmaiden kanssa. Ministeritasolla strategiasta on käyty keskustelua Hollannin EUpuheenjohtajuuskauden epävirallisissa ulko-, puolustus- ja kehitysministerikokouksissa helmikuun alussa ( ) ja lopullinen strategiateksti on määrä tuoda virallisen ulkoasiainneuvoston asialistalle viimeistään kesäkuussa ennen Eurooppa-neuvostoa. Suomen kanta Suomen tavoitteena on EU:n ulko- ja turvallisuuspolitiikalle vahvaa ohjausta ja suuntaa antava strategia. Strategian tulee perustua EU:n arvoihin ja tavoitteisiin. Uhkien torjumisen ohella lähtökohtana tulee olla turvallisuuden rakentaminen. Strategian tulee vahvistaa EU:n yhtenäisyyttä ja sisäistä solidaarisuutta sekä EU:ta turvallisuusyhteisönä. Strategian tulee sisältää tavoitteita yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan kehittämiseksi niin kriisinhallinnan kuin puolustusyhteistyön osalta. Strategian tulee vahvistaa EU:n ulkoisten politiikkojen koherenssia ja osaltaan edistää globaaleja kestävän kehityksen tavoitteita ja Agenda 2030:n toimeenpanoa. EU:n ulkoisten ja sisäisten politiikkojen ja toimien tulee olla nykyistäkin paremmin toisiaan täydentäviä ja johdonmukaisempia. Konfliktineston ja varhaisen toiminnan tulisi painottua EU:n toimissa nykyistä enemmän. EU:n toiminnan on oltava nykyistä kokonaisvaltaisempaa niin EU:n eri instrumenttien käytön osalta kuin suhteessa kumppaneiden toimiin.

2 2(6) Strategiassa tulee määritellä uudelta pohjalta EU:n tavoitteet Venäjä-politiikassaan. Arktisen yhteistyön kehittäminen on nostettava EU:n ulkosuhteiden yhdeksi painopisteeksi. Strategian tulisi vahvistaa EU:n laajentumispolitiikan jatkuminen ja naapuruuspolitiikan kehittäminen. Pääasiallinen sisältö Strategian tausta ja valmisteluprosessi EU:n nykyinen turvallisuusstrategia (European Security Strategy, ESS) on vuodelta 2003 ja sitä päivitettiin vuonna Suomi ja eräät muut jäsenmaat ovat peräänkuuluttanet strategian uudistamista tai uutta strategiaa jo useita vuosia EU:n ulko- ja turvallisuuspolitiikan strategisuuden vahvistamiseksi. EU-tasolla ajatus uudesta strategiasta sai lopulta vauhtia joulukuun 2013 Eurooppa-neuvoston toimeksiannosta korkealle edustajalle laatia arvio EU:n muuttuneesta toimintaympäristöstä. Korkea edustaja tuotti kyseisen arvion kesäkuun 2015 Eurooppa-neuvostolle, josta puolestaan tuli korkealle edustajalle toimeksianto laatia EU:n kokonaisvaltainen ulko- ja turvallisuuspoliittinen strategia kesäkuuhun 2016 mennessä jäsenmaita konsultoiden. Tulevan strategian nimeksi on vakiintunut EU:n kokonaisvaltainen ulko- ja turvallisuuspoliittinen strategia (EU global strategy on foreign and security policy). Strategian laadinnassa korkealla edustajalla on selkeä johtorooli, mutta KE Mogherini ja hänen nimittämänsä strategian kirjoittajaryhmä konsultoi prosessin aikana jäsenmaita ja tutkijayhteisöäkin. Käytännön kirjoitustyötä tekee Mogherinille läheinen Italian ulkopoliittisen instituutin varajohtaja Nathalie Tocci. Jäsenmailla on tilaisuus syöttää ajatuksia valmisteluprosessiin eri tasoilla EU-keskustelussa, ml. jäsenmaiden edustajista koostuvassa yhdyshenkilöryhmässä, strategian valmisteluun liittyvissä seminaareissa sekä lukuisissa epävirallisissa keskusteluissa ministeritasolta työryhmätasolle. Suurelle yleisölle strategiatyötä avataan vuorovaikutteisilla verkkosivuilla Jäsenmaille on jaettu luonnoksia strategian rakenteeksi ja sisältöhahmotelmiksi ja pyydetty näiden pohjalta kirjallisia kommentteja yhdyshenkilöryhmän puitteissa. Suomi on lähettänyt pyydetyt kirjalliset kontribuutiot strategiaan yhteistyönä Ruotsin, Viron ja Latvian kanssa. Strategia on tarkoitus rakentaa niin, että 1) aluksi todetaan perustelut laajan, sekä maantieteellisesti että temaattisesti kokonaisvaltaisen ulko- ja turvallisuuspoliittisen strategian laatimiselle. 2) Seuraavaksi todetaan ne EU:n intressit, joita strategian on tarkoitus suojella ja edistää (turvallisuus, hyvinvointi, EU:n kestokyky / resilienssi, sääntöperustainen kv. järjestelmä). 3) Lisäksi todetaan strategian periaatteet eli "kolme C:tä": globaali toimintaympäristö on "more connected" eli yhä verkottuneempi ja keskinäisriippuvaisempi, "more contested" eli taloudellista ja ideologista vastakkaisasettelua korostava ja "more complex", millä viitataan mm. globaalin voimatasapainon muutoksiin ja ei-valtiollisten toimijoiden merkitykseen. 4) Em. pohjalle rakennetaan viisi päätavoitetta: i. EU:n kestokyvyn /resilienssin vahvistaminen; ii. EU:ta ympäröivien alueiden kestokyvyn/resilienssin vahvistaminen; iii. Kokonaisvaltainen lähestymistapa konflikteihin; iv. EU:n suhteet keskeisiin alueellisiin toimijoihin ja alueelliseen turvallisuuden vahvistaminen; Globaalihallinnan vahvistaminen. 5) Lopuksi arvioidaan EU:n käytössä olevien välineiden, resurssien instituutioiden ja toimintatapojen sopivuutta ja mahdollisia muutostarpeita em. tavoitteiden saavuttamiseksi.

3 Keskustelua jäsenmaiden, korkean edustajan ja kirjoittajaryhmän välillä on herättänyt erityisesti strategian laajuudesta, yleisyyden / yksityiskohtaisuuden tasosta, turvallisuuspainotuksesta sekä arvojen ja intressien välisestä suhteesta. Suomen keskeiset sisällölliset tavoitteet 3(6) Suomen tavoitteena on EU:n ulko- ja turvallisuuspolitiikalle vahvaa ohjausta ja suuntaa antava strategia. Yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka perustuu tällä hetkellä liiaksi reagointiin ulkoa tuleviin ärsykkeisiin ja kriiseihin sitä pitäisi toimeenpanna nykyistä enemmän EU:n omien tavoitteiden ja strategisen näkemyksen pohjalta. Strategian tulee vahvistaa EU:n yhtenäisyyttä ja solidaarisuutta ja viestittää selkeästi EU:n yhteisistä visioista, arvoista ja intresseistä niin EU:n kansalaisille kuin keskeisille liittolaisille ja kumppaneille. EU:n yhtenäisyyttä ei voi ottaa itsestäänselvyytenä, mutta esimerkiksi Ukrainan kriisi on osoittanut, kuinka paljon vahvempi ja vaikuttavampi toimija EU on silloin kun se toimii yhtenäisesti. Yhtenäisyys edellyttää jäsenmaiden välistä solidaarisuutta ja taakanjakoa. Strategian tulee perustua EU:n arvoihin demokratiaan, oikeusvaltioon ja ihmisoikeuksien yleismaailmallisuuteen. Strategialla on vahva viestintäarvo sekä EU:n sisällä että sen ulkopuolella ja siksi ko. arvojen korostaminen EU:n ulko- ja turvallisuuspolitiikan lähtökohtina on tärkeää. Tämä ei tarkoita pyrkimystä pakottaa kumppaneita noudattamaan EU:n arvoja, mutta EU:n uskottavuuden kannalta omista arvoista kiinni pitäminen on keskeistä. Samalle tulee määritellä EU:n intressit realistiselta pohjalta. Uhkien torjumisen ohella lähtökohtana tulee olla turvallisuuden rakentaminen. Strategian tulee vahvistaa EU:ta turvallisuusyhteisönä ja sisältää konkreettisia kirjauksia sitä edistävistä toimenpiteistä. Lissabonin sopimuksen kirjauksia, ml. solidaarisuus- ja avunantolausekkeet, tulee hyödyntää täysimääräisesti. Strategian tulee sisältää tavoitteita yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan kehittämiseksi niin kriisinhallinnan kuin puolustusyhteistyön osalta. Tämä tarkoittaa kunnianhimoisten ja toteuttamiskelpoisten tavoitteiden määrittelyä sekä siviili- että sotilaallisten suorituskykyjen kehittämiseen. Suomi tukee vahvoja puolustusyhteistyötä edistäviä muotoiluja, jotka antavat tukea myös puolustusteollisuuden ja -markkinoiden toimintaedellytysten kehittämiseen. EU:n toiminnan on oltava nykyistä kokonaisvaltaisempaa niin EU:n eri instrumenttien käytön osalta kuin suhteessa kumppaneiden toimiin. Diplomatian, kehitysyhteistyön, kriisinhallinnan ja kauppapolitiikan keinoja on suunniteltava ja toimeenpantava kokonaisuutena. Keskeisten kumppaneiden, kuten YK:n, Etyjin, Naton ja alueellisten järjestöjen, toimet kullakin kohdealueella on huomioitava EU:n toimia suunniteltaessa. Strategian tulee vahvistaa EU:n ulkoisten politiikkojen koherenssia mm. huomioimalla turvallisuuden ja kestävän kehityksen välinen riippuvuussuhde. Strategian tulee osaltaan edistää globaaleja kestävän kehityksen tavoitteita ja Agenda 2030:n toimeenpanoa. EU:n ulkoisten ja sisäisten politiikkojen ja toimien tulee olla nykyistäkin paremmin toisiaan täydentäviä ja johdonmukaisempia, sillä mm. muuttoliikkeen hallinta ja terrorismin vastainen työ edellyttää eri politiikkojen hyödyntämistä ja keskinäistä koordinointia. Esim. ilmastonmuutos, luonnonvarojen niukkuus ja epätasainen jakautuminen sekä työttömyyden ja koulutusmahdollisuuksien puutteen aiheuttama näköalattomuus ovat pakotetun muuttoliikkeen, väkivaltaisten ääriliikkeiden ja terrorismin juurisyitä, joihin tulee puuttua kaikilla soveltuvilla EU:n välineillä.

4 4(6) Konfliktineston ja varhaisen toiminnan tulisi painottua EU:n toimissa nykyistä enemmän. Tämä olisi kustannustehokkaampaa kuin kriiseihin reagointi konfliktisyklin myöhäisessä vaiheessa. EU:n varhaisvaroitusvälineitä tulisi tehostaa ja niiden tulisi johtaa varhaiseen toimintaan. EU:n tulee huomioida sukupuolinäkökulma toiminnassaan konfliktisyklin joka vaiheessa. EU:n tulee vahvistaa strategiassa sitoutumisensa YK:n päätöslauselma 1325:n toimeenpanoon, ja edistää naisten merkitystä konfliktien ennaltaehkäisyssä ja rauhanprosesseissa. Strategian tulisi vahvistaa EU:n laajentumispolitiikan jatkuminen ja naapuruuspolitiikan kehittäminen. Nämä osaltaan edistävät vakautta ja kestokykyä EU:n lähialueilla ja edesauttavat yhteistyötä naapuruston kanssa EU:lle keskeisissä tavoitteissa. Strategiassa tulee määritellä uudelta pohjalta EU:n tavoitteet Venäjä-politiikassaan. Venäjän sotilaalliset toimet itäisessä Ukrainassa ja Ukrainan epävakauttaminen sekä ja Krimin liittäminen Venäjään rikkovat kansainvälistä oikeutta, eivätkä ole EU:lle hyväksyttäviä. Yhteistyötä ja vuoropuhelua Venäjän kanssa kuitenkin tarvitaan kansainvälisten konfliktien ja ongelmien ratkaisemisessa. Samalla Venäjältä on edelleen vaadittava kansainvälisen oikeuden noudattamista. Arktisen alueen strateginen merkitys on kasvanut, joten arktisen yhteistyön kehittäminen on nostettava EU:n ulkosuhteiden yhdeksi painopisteeksi. EU:n rakentavaa panosta tarvitaan arktisen yhteistyön edistämiseksi nykyisten alueellisten järjestelyiden puitteissa. EU:n tulisi osaltaan edistää arktisen alueen talouskehitystä ja alueen luonnonvarojen kestävää hyödyntämistä. Strategian keskeinen elementti tulee olemaan osio, jossa määritellään, mitä uusia tai uudistettavia välineitä ja menettelytapoja tarvitaan asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi. Tämän osion tulisi olla EU:n välineiden osalta kattava, selkeä ja kunnianhimoinen niin, että jo olemassa olevia välineitä voidaan hyödyntää täysimääräisesti, että uusia välineitä kehitetään tarpeiden pohjalta ja että menettelytapoja kehitetään joustavammiksi ja nopeammiksi. Osiossa tulee huomioida mm. siviili- ja sotilaallisten suorituskykyjen kehittämistarpeet, pakotepolitiikka ja EU:n rahallisten resurssien ohjaaminen. Myös välineiden osalta on korostettava kokonaisvaltaista lähestymistapaa. Kullakin temaattisella ja maantieteellisellä alueella laajemman strategian tavoitteita voi ja tulee tarkentaa sektorikohtaisilla alastrategioilla, jotka tukevat laajemman strategian tavoitteiden toimeenpanoa. Tällaisen alastrategian laatimiseen valmistaudutaan jo mm. puolustuksen alalla. Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot UM/POL-30, Stefan Lee, Sari Rautio, p UM/KEO-10, Outi Koikkalainen, p PLM, Rasmus Hindrén, p EUTORI-tunnus EU/2016/0040 Liitteet

5 Viite 5(6)

6 6(6) Asiasanat Hoitaa Tiedoksi