Väkivaltauhan kohtaaminen terveydenhuollossa taustat, esiintyvyys ja ehkäisy Hannu Lauerma vastaava ylilääkäri, Psykiatrinen vankisairaala

Transkriptio

1 Väkivaltauhan kohtaaminen terveydenhuollossa taustat, esiintyvyys ja ehkäisy Hannu Lauerma vastaava ylilääkäri, Psykiatrinen vankisairaala

2 Aggressio: luonnonvalinnan tulos Suosinut henkiinjäämistä. Ei itsessään hyvä eikä paha. Perustyyppejä: saalistamisaggressio, puolustautumisaggressio (fight or flight). Proaktiivinen ja reaktiivinen aggressio. Reviiriaggressio ja laumahierarkiaa määrittelevä aggressio. Reagointitapa ennemmin kuin vietti.

3 Surmaamista - entä aggressio?

4 Patologinen aggressio Ei suojaa, rakenna tai auta ravinnon hankinnassa, vaan tuhoaa yksilön ja hänen laumansa mahdollisuuksia - ja geenien siirtymistä eteenpäin. Heikentää sitä yhteisöä, joka turvaa eloonjäämistä. Aggression monet vastavoimat. Esimerkkejä: paranoidinen aggressio; muu psykoottinen aggressio; maaninen aggressio; narsistisen raivon ylilyönnit; raivoreaktio homoseksuaalisen paniikin yhteydessä; häpeäraivo.

5 Kaarle VI:n mielisairaus puhkeaa, vuosi 1392

6 Henkirikoksen riski eri häiriöissä Skitsofrenia lisää henkirikosriskiä 5-10 kertaiseksi, alkoholiriippuvuuden kanssa yli 15-kertaiseksi. Alkoholiriippuvuus ja epäsosiaalinen persoonallisuushäiriö nostavat riskiä huomattavasti enemmän. Suurin riski on juuri vankilasta vapautuneilla henkirikollisilla. Rikoksenuusijapotilaat hyvin harvinaisia, heistä lähes kaikki ovat laiminlyöneet avohoitonsa ja lopettaneet lääkityksensä. 250-kertainen riski persoonallisuushäiriöisellä alkoholisoituneella monikertaisella väkivaltarikoksen uusijalla. Suurin osa henkirikoksen uusijoista on vaikeasti persoonallisuushäiriöisiä, joilla on vaikea alkoholiongelma (60-80%).

7 Kohdistuvat lähes aina lähiomaisiin tai asuinkumppaneihin. Tehdään lähes aina suunnitelmatta ja tilapäisaseella. Kolmella neljästä myös psykoosia edeltänyt persoonallisuushäiriö, päihderiippuvuus tai molemmat. Tuntemattomaan kohdistuvia henkirikoksia 1/14,3 miljoonaa henkilövuotta, vain 12 % tekijöistä sai edes jotain antipsykoottista lääkitystä. Psykoosin hoito ja antipsykoottinen lääkitys pienentää riskin viidestoistaosaan. Psykoottisten henkirikosten erityispiirteitä

8 Väkivalta on vähentynyt Suomessa 2000-luvulla Väkivalta on Suomessa vähentynyt viime vuosikymmeninä. Henkirikokset ovat vähentyneet, samoin nuorten kyselyissä raportoima väkivalta ja kaikkein selvimmin perheväkivallan seurauksena syntyneet tilastoidut vammat. Uutisointi on viihteellistynyt. Tilastojen tulkinnassa maittain ja vuosikymmenittäin suuria ongelmia lukuun ottamatta henkirikoksia (ilmoittamisherkkyys, rikosnimikkeet).

9 Suomessa alkoholiperäinen väkivalta on yleistä Kansainvälisessä vertailussa Suomi sijoittuu keskisuuren, Euroopassa korkean väkivaltariskin maihin. Henkirikoksia tehdään vuosittain 2,1/ asukasta. Luku on noin kolminkertainen verrattuna useimpiin Euroopan maihin, esimerkiksi Saksaan, Ruotsiin ja Norjaan. Suomessa alkoholinkäyttöön liittyvien henkirikosten osuus poikkeuksellisen suuri, lähes 80%. Esim. Irlannissa henkirikoksia/ vain kolmannes Suomen määrästä, ja alkoholi mukana 55 %:ssa.

10 Kotimaisia tutkimuksia Tehyn tutkimuksessa v joka kolmas hoitaja oli kokenut joskus työssään fyysistä väkivaltaa tai sen uhkaa, kaksi kolmesta uhkailua, nimittelyä tai arvostelua. Sosiaalialan työtehtävissä väkivaltaa koki v % ja v %. Nyttemmin ilmeisesti yli 20 %.

11 Väkivalta työpaikoilla 2003 tehdyn haastattelututkimuksen mukaan viisi prosenttia työvoimasta oli edeltävän vuoden aikana joutunut työssään väkivallan tai uhkailun kohteeksi. Terveydenhuollon ammateissa osuus oli suurempi. Lääkärikysely 2005: lähes joka viides oli kohdannut fyysistä väkivaltaa tai uhkailua edellisen vuoden aikana. Suurin osa väkivallasta oli uhkailua, ja fyysisen väkivallan kohteeksi joutui noin joka sadas lääkäri.

12 Lääkärien kokema uhka Väkivallan kohteeksi joutumisen vaara koetaan selvänä uhkana lääkärien eri ikäryhmissä seuraavasti: Miehet Naiset v. - 10,5% 15,1% v. - 6,2 % 12,1% v. - 3,8 % 7,5% v. - 1,7 % 1,9%

13 Uhkailun ja väkivallan luonne Kohdistuu eniten alle 35-vuotiaisiin naisiin. Uhkaajana useimmiten sekava potilas tai omainen. Päihtymys on yleisin uhkaavuuden taustatekijä.

14 Entä erikoisalat? Lääkärien kokeman väkivallan uhan osalta tilanne oli paras työterveyshuollossa, jossa väkivallan kohteeksi joutumisen näki selvänä vaarana 0,8%, ja 64,3 % ei kokenut vaaraa lainkaan Pahin tilanne oli kohdassa "muu avohuolto, mielenterveys-tsto tms", jossa väkivallan selvänä vaarana kokemisen osuus oli 27,0 %, ja vain 12,4 % ei kokenut lainkaan uhkaa.

15 Väkivallan ajoittuminen terveydenhuollossa Hoitotyötä tekevät kohtaavat väkivaltaa eniten perjantaisin ja lauantaisin, harvimmin sunnuntaisin. Vuorokautisesti riskiajat ovat klo ja Yksin työskentelemistä riskialttiissa työpisteessä tulisi näinä aikoina välttää.

16 Kielteisen kehityksen mahdollisia syitä Päihteiden käytön lisääntyminen. Työntekijän ja väkivallantekijän kasvottomuus suurissa kaupungeissa? Potilas tai sosiaalitoimen asiakas ei enää koe riippuvaisuutta ja auktoriteettipelkoa? Moniongelmaisuuden kasautuminen terveydenhuoltoon päihdeongelmien seuraamusten ja etuisuusvaatimusten vuoksi.

17 Mitä tehdä? Ennaltaehkäistä. Kouluttautua. Olla syyllistämättä työntekijää! Nollatoleranssi vai ei? Tehokas välineellisesti uhkaileviin asosiaalisiin persooniin, mutta ei voi soveltaa akuuttia hoitoa välttämättä vaativiin psykoottisiin, dementteihin ja deliriööttisiin ym. potilaisiin.

18 Työnantajan vastuu Väkivallan ennaltaehkäisyn pitäisi kuulua terveydenhuoltoammattien koulutukseen, työpaikkakoulutuksiin, työn organisointiin ja tilojen suunnitteluun.

19 Työturvallisuuslaki (738/2002) 27 Väkivallan uhka Työssä, johon liittyy ilmeinen väkivallan uhka, työ ja työolosuhteet on järjestettävä siten, että väkivallan uhka ja väkivaltatilanteet ehkäistään mahdollisuuksien mukaan ennakolta. Tällöin työpaikalla on oltava väkivallan torjumiseen tai rajoittamiseen tarvittavat asianmukaiset turvallisuusjärjestelyt tai -laitteet sekä mahdollisuus avun hälyttämiseen.

20 ja laki jatkaa Edellä 1 momentissa tarkoitettua työtä ja työpaikkaa varten työnantajan on laadittava menettelytapaohjeet, joissa ennakolta kiinnitetään huomiota uhkaavien tilanteiden hallintaan ja toimintatapoihin, joilla väkivaltatilanteen vaikutukset työntekijän turvallisuuteen voidaan torjua tai rajoittaa. Tarvittaessa on tarkistettava turvallisuusjärjestelyjen ja -laitteiden toimivuus.

21 Väkivallan kohtaaminen: lähtökohtia Väkivallan kohtaamiseen pitäisi olla koulutusta, mutta kykyä tehokkaaseen itsepuolustukseen ei ole mahdollista kehittää kaikille. Voimankäyttövälineiden kuten luvanvaraisen OC-sumuttimen tai patukan esiin ottaminen ja harjaantumaton käyttö voi provosoida lisää väkivaltaa, erityisesti aseellista.

22 Turvallisuudesta huolehtiminen Ainoa keino välttää aggressiosta ja sen aiheuttamasta pelosta lähtevä noidankehä. Rauhallinen ja provosoitumaton käytös on mahdollista ja pohjimmiltaan mielekästä vain jos turvallisuudesta on huolehdittu.

23 Peruskeinot selviytyä Pakotie Hälytysjärjestelmä Ei tilapäisaseeksi sopivia esineitä potilaan ulottuvilla Potilaalla mukava upottava tuoli. Pehmustetuksi kilveksi sopiva provosoimaton suojaväline käsillä Lukumääräinen ylivoima luotavissa

24 Diagnostinen arvio esitietojen, olemuksen ja havaintojen nojalla Deliriööttinen? Psykoottinen? Maanikko (tai agitoitunut depressiivinen)? Dementti? Päihtynyt? Materiaalisia etuja vaativa persoonallisuushäiriöinen? Epävarmuuttaan kompensoiva persoonallisuushäiriöinen?

25 Asettuminen auttajan rooliin Yleensä hyödyksi aggression etiologiasta riippumatta Neutraali mutta kiinnostusta ja kunnioitusta välittävä asenne ja viestintä Lähesty katsesektorista Esittäydy Puhu tavallisella äänellä Vältä äkkinäisiä liikkeitä, jätä perääntymistie Pidä kädet näkyvillä Kerro toimiesi tarkoitus

26 Hypoglykemia altistaa aggressiolle Usein riitaa haastavalla kakkostyypin alkoholistilla, joka juotuaan laskuhumalassa ei ole nälkäinen. Hoito: tuoremehua muovikannussa tarjolla. Jatkohoidossa ravitsemusinterventiot, lääkitys tai molemmat harkittavissa.

27 Rauhoittavan tilanteen luominen Deliriööttisen, psykoottisen tai muun toimenpiteeseen halukkaan potilaan somaattinen tutkiminen. Aktiivinen kyseleminen, tarpeettoman riitelyn välttäminen. Tutkimisen aikana lisää henkilökuntaa paikalle.

28 Huumori Kuolemanvakava asia. Vain hyvin tarkan harkinnan nojalla, koska psykoottinen, deliriööttinen tai huumorintajuton voi ymmärtää väärin. Kohdennettuna esimerkiksi tilanteeseen ja yhteiseen avuttomuuden jakamiseen mahdollinen ja joskus hyvin tehokas.

29 Harhaluulojen jakaminen Vain poikkeustapauksissa. Voi pelastaa vaaratilanteessa ja koitua potilaan onneksi. Esimerkki: potilas heiluttaa kolmenistuttavaa penkkiä terveyskeskuksen aulassa klo 03 aamuyöstä vaatien että hänen päähänsä kasvaneet sarvet tulee hengenvaaran vuoksi leikata pois HETI.

30 Therapia: Sovitaan esilääkityksestä toimenpidettä varten: 5 mg haloperidolia ja 4 mg loratsepaamia i.m. Nykyisin kyseeseen voi tulla myös esim. 10 mg olantsapiinia nopeasti liukenevana tablettina tai i.m.

31 Vahingollisten lääkkeiden vaatija päivystyksessä - ennaltaehkäisy Kielteinen viesti viidakkoradioon Edellyttää yhtenäistä linjaa Ilkeän ylilääkärin rajoittava määräys seinässä. Epäselvissä tapauksissa, joissa esim. bentsodiatsepiineille on epävarma indikaatio, esim. 15 mg:n oksatsepaamitabletteja 4 kpl.

32 Potilaan fantasia omahyväisestä yksinvaltiaasta Voi elää sekä epävarmuutta kompensoivan pelokkaan että etuisuuksia vaativan hyökkäävän luonnehäiriöisen mielessä. Yleinen, joskus kokemuksiin ja joskus projektioon perustuva. Raivo kohdistuu fantasiahahmoon.

33 Mielikuva samassa veneessä olemisesta Lyhyt, moralisoimaton kommentti esim. rauhoittavien lääkkeiden ongelmista esim. Jopa hengenvaara nopeassa vieroituksessa. Tarvittaessa oman tietämyksen suhteellistaminen, ja toteamus vastuun kantamisesta kielteisen päätöksen yhteydessä.

34 Miten sanoa ei? Perääntymistie tarjoten eli häpeän provosoimista välttäen. Perustellen. Kuunnellen. Vaihtoehtoja tarjoten. Jos aihetta, myös oma tietämys suhteellistaen ja oma vastuu todeten.

35 Pakkotila Oikeus rikkoa lain kirjainta pakottavassa tilanteessa, rinnakkainen hätävarjelun käsitteelle. Oikeus ilmoittaa asiasta poliisille. Esimerkiksi aseellisen uhkauksen yhteydessä suositeltavaa myöntyä vaatimuksiin.

36 Uhkailu terveydenhuollossa Sekava uhkailu ei johtane mihinkään jälkiseuraamuksiin vaan tilanne laukeaa. Päähuomion tulee kohdistua akuutin tilanteen hoitamiseen. Suunnitelmallisessa uhkailussa työnantajan ja poliisin puuttuminen olisi paikallaan, mutta ongelman muodostaa se, että kyseessä on asianomistajarikos.

37 Uhkailu ja lainsäädäntö Verhottu uhkailu voi olla aihe konfrontointiin. Kirjaaminen potilaskertomukseen välttämätöntä, myös poliisille ilmoittamista harkittava.

38 Uhkailun hallinta Uhri voi kuitenkin joutua sangen vaativaan tehtävään puolustaessaan oikeuttaan häiriöttömään työhön ja yksityiselämään. Tutkintapyyntö ja kanteen ajaminen voi myös provosoida uhkailijaa, vaikka päinvastaistakin tapahtuu. Ilmeinen tarve lainsäädännön muuttamiseen niin että työnantajan edustaja voisi hoitaa asiaa.

39 Mikä avuksi? Kaikki mikä lisää terveydenhuollon nauttimaa arvostusta. Päihtyneitä, deliriööttisiä ja psykoottisia ajatellen turvatoimet. Metallinpaljastimet ja tarkastukset harkinnan mukaan.

40 Voimankäyttö Jos tarpeen ja mahdollista, niin lukumääräisellä ylivoimalla. Kerralla loppuun saakka, so. eristyshuoneeseen, lepositeisiin tai poliisin huostaan. Jos voimankäyttövälineitä aiotaan käyttää, tulee käyttöä harjoitella. Terveydenhuollossa aina harvinainen poikkeus.

41 Missä ei sana auta siellä tarvitaan NOKIAN KUMIPAMPPUA. Suomen Gummitehdas Oy. NOKIA. Mainos Poliisimies-lehdessä v. 1932

42 Elämme epätäydellisessä maailmassa mutta riskit voi minimoida, ja ne pitää minimoida.

43