Syrjäytymisen ja väkivaltaisuuden biologiset ja psykososiaaliset taustatekijät

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Syrjäytymisen ja väkivaltaisuuden biologiset ja psykososiaaliset taustatekijät"

Transkriptio

1 Syrjäytymisen ja väkivaltaisuuden biologiset ja psykososiaaliset taustatekijät Hannu Lauerma tutkimusprofessori, THL vastaava ylilääkäri, Psykiatrinen vankisairaala

2 Puhujan koulutus, työkokemus ja sidonnaisuudet Pvs:n vastaava ylilääkäri, THL:n tutkimusprofessori. Sivutoiminen yksityislääkäri alkaen -89. Kokemusta väkivaltaisista potilaista alkaen 82. LL -87, psykiatrian ja oikeuspsykiatrian el, psykoterapeutti, ylemmän erityistason psykoterapiakoulutus, psykiatrian dosentuuri, unilääketieteen erityispätevyys. Määräaikaisena apulaisprofessorina ja professorina Turun yliopistossa yhteensä nelisen vuotta, maan ainoan Psykiatrisen vankisairaalan eli vankien akuutin psykiatrisen sairaalan vastaavana ylilääkärinä alkaen -96. Kotim. ja kv. luottamustoimia ja asiantuntijatehtäviä. Useiden tahojen tilapäisenä palkattuna asiantuntijana ja luennoitsijana, ei pysyviä taloudellisia sidonnaisuuksia.

3 Aggressio: luonnonvalinnan tulos Suosinut henkiinjäämistä. Ei itsessään hyvä eikä paha. Perustyyppejä: saalistamisaggressio, puolustautumisaggressio (fight or flight). Reviiriaggressio ja laumahierarkiaa määrittelevä aggressio. Reagointitapa ennemmin kuin vietti.

4 Ihminen on territoriaalinen lihansyöjä-keräilijä- saalistaja

5 Surmaamista - entä aggressio?

6 Patologinen aggressio Ei suojaa, rakenna tai auta ravinnon hankinnassa, vaan tuhoaa yksilön ja hänen laumansa mahdollisuuksia - ja geenien siirtymistä eteenpäin. Heikentää sitä yhteisöä, joka turvaa eloonjäämistä. Esimerkkejä: paranoidinen aggressio; muu psykoottinen aggressio; maaninen aggressio; narsistisen raivon ylilyönnit; raivoreaktio homoseksuaalisen paniikin yhteydessä; häpeäraivo.

7 Aggressio kulttuurin säätelemänä Aggressio on yleismaailmallinen ja kaikille kulttuureille ominainen ilmiö. Miehillä aggression fyysinen toteuttaminen, väkivalta, ratkaisevasti yleisempää. Huomattavia kulttuurisia eroja kuitenkin on. Uskonnot keskeisiä säätelijöitä. Älä tapa -käsky on lähes kaikissa keskeinen. Toiset kuitenkin saa tai pitää tarvittaessa tappaa.

8 Biologiasta kulttuuriin: myytit Kertomuksia ym. kokonaisuuksia, jotka vaikuttavat havainnoitsijan ja havaittavan kohteen välissä. Sisältävät perimmäisiä arvoja vaikeasti kritisoitavina paketteina. Claude Lévi-Strauss: Myytit ajattelevat meissä. Missä määrin myyttien takana biologia, missä määrin kulttuuri? Ehtoollisella nautitaan verta ja ruumista. Muistumat jääkaudelta ja paimentolaiskulttuurista elävät edelleen arjessamme?

9 Modernin miehen ongelma Niin, ihanteet muuttuvat. Kun ennen John Wayne ratsasti kohti auringonlaskua takanaan kasa kuolleita roistoja, nykyään mekkoeinari ajaa ilta-auringossa ekologisella polkupyörällään, kypärä tietysti päässä, terapiaistuntoonsa takanaan kasa läpikäymättömiä tunteita ja traumoja. Minä tiedän kyllä, kumpaa leffaa haluan katsoa. (Sitaatti lääkärien keskustelupalstalta)

10 Murhanhimoiset suomalaiset? Kansainvälisessä vertailussa Suomi sijoittuu keskimääräisen väkivaltariskin maihin. Henkirikoksia tehdään vuosittain 2,1 / ihmistä. Luku on kuitenkin noin kolminkertainen verrattuna useimpiin Euroopan maihin, kuten esimerkiksi Pohjoismaihin ja Saksaan. Voimakas painottuminen Itä- ja Pohjois-Suomeen. Alkoholisidonnaisuus suurempi kuin useimmissa muissa maissa geneettiset tekijät todennäköisiä.

11 Mitä ovat persoonallisuushäiriöt? Mielisairautta lievempiä mutta silti vakavia psykiatrisia häiriöitä. Huomattavaa tuskaa tai toiminnanvajavuutta aiheuttavia persoonallisuudenpiirteiden kärjistymiä. Joustamattomia, ongelmallisia hahmottamis-, reagointi- ja toimintatapojen kokonaisuuksia. Yksilölle suotuisissa, huomattavan rajatuissa oloissa melko vähäoireisia häiriöitä. Kyvyttömyyttä sopeutua kulttuuriin. Ns. kakkosakselin häiriöitä DSM-luokituksessa.

12 Esiintyvyys 6-9 %:lla väestöstä jokin persoonallisuushäiriö, usein monen persoonallisuushäiriön kriteerit täyttyvät samanaikaisesti. Yliedustettuja lääkäreiden vastaanotoilla koska häiriön aiheuttama taakka on suuri ja häiriö krooninen. Enenevästi syrjäytymässä työelämästä.

13 Epäsosiaalinen persoonallisuus, diagnostiset kriteerit Vähintään kolme seitsemästä piirteestä: Sopeutumattomuus normeihin ilmenee toistuvina tekoina, jotka johtavat pidätyksiin Toistuva vilpillisyys: valehtelua ja petkuttamista huvittelu- tai hyötymistarkoituksessa Impulsiivisuus tai kyvyttömyys etukäteissuunnitteluun

14 Epäsosiaalinen persoonallisuus, diagnostiset kriteerit (jatkoa) Piittaamattomuus omasta tai muiden turvallisuudesta. Jatkuva vastuuttomuus ilmenee toistuvana töiden tai taloudellisten velvoitteiden laiminlyömisenä. Katumattomuus ilmenee välinpitämättömyytenä toisille aiheutetuista vahingoista tai niiden rationalisoivana selittelynä. Aggressiivisuus ilmenee toistuvina tappeluina tai päällekarkauksina.

15 Epäsosiaalinen persoonallisuus Esiintyvyys väestössä noin 2 % Yleisempi alimmissa sosiaaliryhmissä ja miehillä. Hyvin yleinen vankiloissa. Kuolevat nuorina. Jotkut kypsyvät iän myötä, mutta ylikuolleisuus selittää pitkälti niukan esiintyvyyden iäkkäillä.

16 Narsistinen persoonallisuus Ominaista itsetunnon ongelmallinen rakentuminen suurellisten mielikuvien varaan. Vaikeita kumppaneita, joskus pinnallista viehätysvoimaa. Ei omaa diagnoosia ICD-10:ssä, mutta diagnoosia voi käyttää DSM-IV-kriteerien mukaan (muu määritelty persoonallisuushäiriö).

17 Dg jos viisi yhdeksästä täyttyy 1. Suuret käsitykset itsestä, saavutusten liioittelu. 2. Keskittyminen mielikuviin rajattomasta menestyksestä, voimasta, kauneudesta tai suuresta rakkaudesta. 3. Usko ainutlaatuisuudesta, vain muut huomattavat henkilöt tai instituutiot voivat ymmärtää. 4. Korostuneen ihailun vaatiminen. 5. Koettu oikeus erityiskohteluun. 6. Muiden hyväksikäyttö. 7. Empatian puute. 8. Kateus tai uskomus muiden kateellisuudesta. 9. Ylimielisyys ja röyhkeys.

18 Asosiaalinen persoonallisuushäiriö (ASP), narsistinen persoonallisuushäiriö ja psykopatia ASP Narsistinen persoonallisuus Psykopatia

19 Psykopatia: naamioituva häiriö

20 Noin 10% henkirikoksista, kohdistuvat lähes aina lähiomaisiin tai asuinkumppaneihin. Tehdään lähes aina suunnitelmatta ja tilapäisaseella. Kolmella neljästä myös psykoosia edeltänyt persoonallisuushäiriö, päihderiippuvuus tai molemmat. Tuntemattomaan kohdistuvia henkirikoksia 1/14,3 miljoonaa henkilövuotta, vain 12 % tekijöistä sai edes jotain antipsykoottista lääkitystä. Hoito pienentää riskin viidestoistaosaan. Psykoottisten tekemien henkirikosten erityispiirteitä

21 Asosiaalinen persoonallisuus ja kakkostyypin alkoholismi Kakkostyypin alkoholismi: mahdollisesti noin (10-) 20 % kaikista alkoholisteista. Geneettinen tausta: taipumus periytyy ainakin isältä pojalle. Mahdollisesti geneettinen kasauma suomalaisilla (itä- ja pohjoissuomalaisilla?) samoin kuin eräillä preeriaintiaaneilla? Poikkeavan heikko serotoniiniaineenvaihdunta näkyy mm. 5-HIAA:n matalana pitoisuutena likvorissa.

22 Psykopatiaan korreloivia löydöksiä Heikko serotoniiniaineenvaihdunta. Heikosti/poikkeavasti kehittynyt hippocampusamygdalakompleksi ja prefrontaalikorteksi. Voimakas testosteronivaikutus? Heikot kortisolivasteet, heikko autonominen reagointi. Hidas aivosähkötoiminta, runsaasti NREM S4- unta. Krooninen ikävystyneisyys ilman riittävän voimallista stimulaatiota.

23 PCL-R Psychopathy Check List Revised (1985). Haetaan tietyntyyppistä asosiaalisen persoonallisuushäiriön kärjistymää, mukana kärjistyneen narsistisia piirteitä. Statushavainnot eivät riitä PCL-R:n täyttämiseen, tarvitaan kattavien asiakirjatietojen ja haastattelun yhdistäminen.

24 PCL-R-pisteytykset 1. Lipevyys/ pinnallinen viehätysvoima 2. Vahvalta vaikuttava omanarvontunto 3. Stimulaation tarve/ taipumus ikävystymiseen 4. Patologinen valehtelu 5. Petkuttaminen/ manipulointi 6. Katumuksen ja syyllisyydentunteen puuttuminen 7. Tunteiden pinnallisuus 8. Kovuus ja tunteettomuus/ empatian puuttuminen 9. Loismainen elämäntyyli 10. Heikko käyttäytymisen kontrolli 11. Promiskuiteetti 12. Varhaiset käyttäytymisongelmat 13. Realististen pitkän tähtäimen päämäärien puuttuminen 14. Impulsiivisuus 15. Vastuuttomuus 16. Kyvyttömyys ottaa vastuuta omasta käyttäytymisestä 17. Useita lyhytaikaisia avo- tai aviosuhteita 18. Nuorisorikollisuus 19. Ehdonalaisen vapauden peruutus 20. Monipuolinen rikollisuus

25 Psykopatia vs. sosiopatia?

26 Naisten psykopatia Harvinaista? Ainakin huonosti ymmärrettyä. Epävakaa ja histrioninen persoonallisuus taas yleisempiä naisilla kuin miehillä; pidetty psykopatian rinnakkaismuotoina. Kulttuuri vaikuttanee B-ryhmän persoonallisuushäiriöiden ilmenemismuotoihin voimakkaasti.

27

28 Elimellisperäinen pseudopsykopatia? Juhani Aataminpoika alias Kerpeikkari

29 II-tyypin alkoholismi Tapausesimerkkinä Suomen ensimmäinen sarjakuvahahmo, Tommi Turmiola vuodelta 1858

30

31

32

33

34

35 Turmiolan apina - kaltoin kohdeltu mutta myös genetiikka ennustaa väkivaltataipumusta

36 ADHD - eräs vankien yleisimmmistä häiriöistä? Attention Deficit Hyperactivity Disorder Synnynnäinen, kehityksellinen huomion keskittämisen ja hyödyttömien signaalien huomiotta jättämisen (habituaation) häiriö. Vaikeuttaa sosiaalistumista ja oppimista. Voi johtaa syrjäytymiseen - mahdollisesti kymmenkertaistaa vankilaan päätymisen riskin erityisesti päihderiippuvuuksien kautta. Myös lievinäkin pidetyt aivovammat lapsuudessa ehkä väkivallan itsenäinenkin riskitekijä.

37 Päihderiippuvuuksien yhteys rikollisuuteen Vuonna 2010 valmistuneen terveystutkimuksen mukaan vankien päihderiippuvuus on kymmenkertaista tavalliseen väestöön verrattuna. Vangeista ja yhdyskuntaseuraamusta suorittavista vain 16 prosenttia ei ole koskaan ollut päihderiippuvaisia.

38 Päihderiippuvuuksien esiintyvyysprosentit vangeilla ja yhdyskuntaseuraamusta suorittavilla jossain elämänvaiheessa Alkoholi 66 % Amfetamiini 40 % Rauhoittavat lääkkeet 23 % Opioidit 22 % Kannabis 19 % Kokaiini 4 % Hallusinogeenit 4 % Liuotinaineet 3 %

39 Lyhytaikaiset vankeudet ja päihteet Vuonna 2009 todettiin että lyhytaikaisvangeilla esiintyy runsasta päihteiden käyttöä. Yhdeksän vankia kymmenestä ilmoitti, että päihteiden käytöllä on ollut vaikutusta heidän rikollisiin tekoihinsa. Yli puolet oli tehnyt rikoksia päihteitä saadakseen. Vangit eivät nähneet hoitoa ja kuntoutusta etujensa vastaisena kontrollina.

40 ADHD - aikuisiän samanaikaissairastavuus Asosiaalinen persoonallisuus Päihderiippuvaisuudet Kaksisuuntainen mielialahäiriö Myös myönteinen kehitys aikuisuuteen mahdollinen

41 Pojat joit ei saatu hyviks on nyt jauhettuina jyviks (Max ja Moritz)

42 Luki- ja tarkkaavaisuushäiriön perinteinen hoito: motivointi

43 Asenneongelma, päihdeongelma vai neurokognitiivinen häiriö? Kaksi kolmesta vai kaikki?

44 Psykopatia näkyvissä jo lapsissa? 1960-luvulla ei kaihdettu käsitteellistää eräitä käyttäytymisen muotoja lasten ja nuorten psykopatiaksi, dg. esim. constitutio psychopathica. Mm. eläinten kiduttaminen ollut perinteisesti yksi tunnusmerkki. Suomalaisessa tutkimusraportissa v tähdennettiin huolellisen tutkimisen tärkeyttä: lapsen psykopatia-diagnoosi vaatii huolellista sosiaalisen kentän kartoitusta ja riittävän pitkää tarkkailua suotuisassa ympäristössä.

45 Diagnosoida vaiko eikö? Diagnoosien asettamisen on välillä ajateltu heikentävän ennustetta. Realismia: psykopaattisia piirteitä on havaittavissa jo lapsuusiässä. Olisi ensiarvoisen tärkeää selvittää, millä interventioilla voisi olla pitkäaikaisvaikutusta. Erään psykoanalyytikon arvio: vain pitkäaikainen sijoittaminen Kuttula-yhteisön kaltaisiin tiukkarajaisiin yhteisöihin viimeistään vuoden iässä voi auttaa.

46 Lapsuuden ja nuoruuden käytöshäiriö ja asosiaalinen persoonallisuus Rikoksista tuomituista nuorista %:lla on käytöshäiriö. Noin 40 % käytöshäiriöisistä nuorista täyttää aikuisiässä antisosiaalisen persoonallisuushäiriön diagnostiset kriteerit. Käytöshäiriöoireiden määrä näyttää vahvimmin ennustavan antisosiaalisen persoonallisuushäiriön kehittymistä. < 10 v:n iässä alkavan häiriön ennuste huonoin. Päihdeongelmat yleisiä.

47 Psykopatiapiirteisillä lapsilla ja nuorilla: Vaikeuksia tunnistaa pelkoa ja surua ilmentäviä kasvojen ilmeitä (Blair ym. 2001; Woodworth ja Waschbusch 2007) ja pelosta kertovaa ruumiinkieltä. Mantelitumakkeen vaste kuviin pelokkaista kasvojenilmeistä heikompi psykopatiapiirteisillä nuorilla kuin terveillä verrokeilla (Marsh ym. 2008; Jones ym. 2009).

48 Psykopatiapiirteisillä lapsilla ja nuorilla: Myelinisaation häiriö ohimolohkoja ja etuaivokuorta yhdistävässä radastossa? Toiminnanohjauksen, muistin ja tunne-elämän integraatio ei toimi normaalisti. Vaikeuksia ylläpitää normaalia päiväaikaista vireystilaa (Forssman ja Frey 1953). Tyypillinen aivosähkökäyrän poikkeavuus näyttää olevan hidasaaltoaktiviteetin poikkeava lisääntyminen (Raine 2002). Autonomisen hermoston poikkeavaa vireystilaa psykopaattisilla nuorilla puolestaan ilmentävät hidas leposyke ja poikkeava ihon sähkönjohtokyky (Blair 1999; Raine 2002).

49 Neuroendokrinologiaa Nuorilla seerumin kortisolipitoisuus korreloi käänteisesti psykopatian asteeseen (Holi ym ). Syljen kortisolipitoisuus pienempi psykopatiapiirteisillä (Loney 2006). Likvorin 5-HIAA matalampi. Testosteroni?

50 Psykopaattiset piirteet ja nuorisorikollisuus Psykopatiapiirteet ennustavat nuoruusiässä rikollisen käyttäytymisen määrää ja pysyvyyttä (Frick ym. 2003; Pardini ym. 2006) ja välineellistä väkivaltakäyttäytymistä (Frick ym. 2003) prosentilla nuorisorikollisista on kuvattu psykopaattisia piirteitä (Campbell ym ), Suomessa viidenneksellä (Lindberg ym. 2009).

51 Psykopatiapiirteisillä enemmän seksuaalirikoksia, väkivaltarikoksia ja uusintarikollisuutta kuin muilla nuorisorikollisilla. Väkivaltarikokset ovat raaempia, sadistisempia, uhreille enemmän vammoja. Enemmän karkaamisia lastensuojelun osoittamista sijoituspaikoista. Psykopatiapiirteisillä, antisosiaalisesti käyttäytyvillä varhaisnuorilla on todettu muita antisosiaalisesti käyttäytyviä nuoria voimakkaampi tarve muodostaa sosiaalisia normeja rikkovia ryhmiä. Psykopaattiset piirteet ja nuorisorikollisuus

52 Psykopatiapiirteisten nuorten hoito Huonompi hoitomyöntyvyys ja enemmän keskeyttämisiä kuin nuorilla, joilla psykopaattisia piirteitä ei esiintynyt (Rogers ym. 1997; Falkenbach ym. 2003; O`Neill ym. 2003; Spain ym. 2004). Kahden vuoden seurantatutkimus (Caldwell ym. 2006) osoitti, että intensiivisen hoito-ohjelman läpikäyneet psykopatiapiirteiset nuorisorikolliset syyllistyivät vakavaan uusintarikollisuuteen harvemmin ja pidemmällä viiveellä kuin muut.

53 Psykopaatti nuorten hoitokodissa tai vankilassa Manipulointitaipumus ja väkivallan arvaamattomuus ongelmana. Toimiva tiukkarajainenkin hoitoyhteisö voidaan hajottaa vanhempien ja median avulla. Vankiloissa psykopaatit muita useammin järjestäytyneen rikollisuuden ja huumekaupan parissa. Prososiaalisten yhteisöjen kaappaaminen.

54 Psykopaatin psykoterapia? Perinteinen yksilöpsykoterapia on todettu käänteisesti vaikuttavaksi. Uusia psykoterapiamuotoja? Ryhmäterapiat? Vaikuttamismahdollisuudet erityisesti sekundaarisessa psykopatiassa? Pidettävä toistaiseksi kokeellisen tutkimuksen piirissä, ja tutkimusten seuranta-aikojen tulee olla pitkiä. Pystytäänkö biologisia hoitoja kehittämään?

55 Tasapainoilua eri näkökohtien välillä Erittäinkin yhteiskunnan vastaisten taipumusten rasittamien potilaiden hoidossa on koetettava lempeän kohtelun kautta korjata niitä vahinkoja, joita monen sairaan entisyydessä, varsinkin lapsuudessa, esiintyneet kärsimykset, haitalliset elämykset ja huono ympäristö ovat sielunelämälle aiheuttaneet. (Hannes Heikinheimo 1935).

56 Tasapainoilua eri näkökohtien välillä Kovin läheistä kanssakäymistä olisi psykopaattien kanssa vältettävä, siitä kun voi olla seurauksena pahoja ikävyyksiä. Psykopaateilla on näet taipumusta komprometteeraukseen eli sekoittamaan toisia omiin asioihinsa. (Iisakki Rantanen 1953).

57

VÄKIVALLAN PSYKOBIOLOGIAA 12.11.2015 Hannu Lauerma vastaava ylilääkäri, Psykiatrinen vankisairaala

VÄKIVALLAN PSYKOBIOLOGIAA 12.11.2015 Hannu Lauerma vastaava ylilääkäri, Psykiatrinen vankisairaala VÄKIVALLAN PSYKOBIOLOGIAA 12.11.2015 Hannu Lauerma vastaava ylilääkäri, Psykiatrinen vankisairaala Puhujan koulutus, työkokemus ja sidonnaisuudet Pvs:n vastaava ylilääkäri alkaen -96, sivutoiminen yksityislääkäri

Lisätiedot

ADHD ja muut neuropsykiatriset häiriöt, kaltoinkohtelu ja päihteet syrjäytymisen tie?

ADHD ja muut neuropsykiatriset häiriöt, kaltoinkohtelu ja päihteet syrjäytymisen tie? ADHD ja muut neuropsykiatriset häiriöt, kaltoinkohtelu ja päihteet syrjäytymisen tie? Hannu Lauerma tutkimusprofessori, THL vastaava ylilääkäri, Psykiatrinen vankisairaala Luennon sisältö Persoonallisuushäiriöistä.

Lisätiedot

Syrjäytymisen taustoja: neuropsykiatriset häiriöt, psykopatia, kaltoin kohtelu, päihteet ja pään vammat

Syrjäytymisen taustoja: neuropsykiatriset häiriöt, psykopatia, kaltoin kohtelu, päihteet ja pään vammat Syrjäytymisen taustoja: neuropsykiatriset häiriöt, psykopatia, kaltoin kohtelu, päihteet ja pään vammat 8.11. 2012 Hannu Lauerma tutkimusprofessori, THL vastaava ylilääkäri, Psykiatrinen vankisairaala

Lisätiedot

Väkivaltauhan kohtaaminen terveydenhuollossa taustat, esiintyvyys ja ehkäisy. 22.9.2015 Hannu Lauerma vastaava ylilääkäri, Psykiatrinen vankisairaala

Väkivaltauhan kohtaaminen terveydenhuollossa taustat, esiintyvyys ja ehkäisy. 22.9.2015 Hannu Lauerma vastaava ylilääkäri, Psykiatrinen vankisairaala Väkivaltauhan kohtaaminen terveydenhuollossa taustat, esiintyvyys ja ehkäisy 22.9.2015 Hannu Lauerma vastaava ylilääkäri, Psykiatrinen vankisairaala Aggressio: luonnonvalinnan tulos Suosinut henkiinjäämistä.

Lisätiedot

NARSISMI 16.11.2011 Hannu Saloheimo, psykiatrian erikoislääkäri NARSISMIN HISTORIAA Kreikkalainen mytologia; Narcissos (komea nuorukainen) rakastui omaan kuvaansa lähteen pinnalla ja lopulta nääntyi veden

Lisätiedot

Aggression kohtaaminen. 8.4.2016 Hannu Lauerma vastaava ylilääkäri, Psykiatrinen vankisairaala

Aggression kohtaaminen. 8.4.2016 Hannu Lauerma vastaava ylilääkäri, Psykiatrinen vankisairaala Aggression kohtaaminen 8.4.2016 Hannu Lauerma vastaava ylilääkäri, Psykiatrinen vankisairaala Puhujan koulutus, työkokemus ja sidonnaisuudet Vastaava ylilääkäri, Pvs, sivutoiminen yksityislääkäri alkaen

Lisätiedot

Sisällys. Johdanto... 15. Rikollisuuden selityksiä...23. Rikollisuuden muotoja...43. Esipuhe...11

Sisällys. Johdanto... 15. Rikollisuuden selityksiä...23. Rikollisuuden muotoja...43. Esipuhe...11 Sisällys Esipuhe...11 Johdanto... 15 Mitä on rikollisuuden psykologia?... 15 Mikä on rikos?... 18 Rikollisuuden selityksiä...23 Rikollisuuden sosiologiaa pähkinänkuoressa...23 Psykologiset selitysmallit...28

Lisätiedot

Kiltistä koululaisesta vankilan asiakkaaksi Mitä olisi tehtävissä nuorten pitämiseksi kaidalla tiellä matkalla aikuisuuteen?

Kiltistä koululaisesta vankilan asiakkaaksi Mitä olisi tehtävissä nuorten pitämiseksi kaidalla tiellä matkalla aikuisuuteen? Kiltistä koululaisesta vankilan asiakkaaksi Mitä olisi tehtävissä nuorten pitämiseksi kaidalla tiellä matkalla aikuisuuteen? Jukka Kärkkäinen LT, psykiatrian erikoislääkäri johtava ylilääkäri V-S opettajien

Lisätiedot

Persoonallisuushäiriö ja pahuus. Jyrki Korkeila Psykiatrian professori, TY Ylilääkäri Harjavallan sairaala

Persoonallisuushäiriö ja pahuus. Jyrki Korkeila Psykiatrian professori, TY Ylilääkäri Harjavallan sairaala Persoonallisuushäiriö ja pahuus Jyrki Korkeila Psykiatrian professori, TY Ylilääkäri Harjavallan sairaala Esitys Pahan käsitykset Persoonallisuushäiriö Pahan kielioppi Paha ja sosiaalinen Pahan mallit

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi. Erityisen monipuolista opiskelua

Ammattiopisto Luovi. Erityisen monipuolista opiskelua Ammattiopisto Luovi Erityisen monipuolista opiskelua HAAPAVESI 6.9.2013 Oppimisvaikeudet Oppimisvaikeuksilla tarkoitetaan sitä, että oppijalla on vaikeuksia saavuttaa opiskelun tavoitteet, tai tavoitteiden

Lisätiedot

LECTIO PRAECURSORIA. Arvoisa kustos, arvoisa vastaväittäjä, arvoisat kuulijat!

LECTIO PRAECURSORIA. Arvoisa kustos, arvoisa vastaväittäjä, arvoisat kuulijat! 1 LECTIO PRAECURSORIA 14.12.2012/JBerg Arvoisa kustos, arvoisa vastaväittäjä, arvoisat kuulijat! Englannin kielen sana aggression tarkoittaa aggressiivista käyttäytymistä. Se ilmenee tahallisina, häiritsevinä

Lisätiedot

Käytöshäiriöt nuorella MLL koulutus. 31.10.2014 Erikoislääkäri Maria Sumia Tays EVA-yksikkö

Käytöshäiriöt nuorella MLL koulutus. 31.10.2014 Erikoislääkäri Maria Sumia Tays EVA-yksikkö Käytöshäiriöt nuorella MLL koulutus 31.10.2014 Erikoislääkäri Maria Sumia Tays EVA-yksikkö Yleisyys Nuoruusikäisistä pojista 4-13%:lla Nuoruusikäisistä tytöistä 4-6%:lla Sukupuolten välillä eroja Määritelmä

Lisätiedot

Lapsen levottomuus ja aggressiivisuus

Lapsen levottomuus ja aggressiivisuus Lapsen levottomuus ja aggressiivisuus Terveydenhoitajapäivät 2015 Kuntoutussuunnittelija, sh (AMK), TtM Kaisa Parviainen, Projektipäällikkö, th, psykoterapeutti Kaisa Humaljoki 10.2.2015 ADHD-liitto ry

Lisätiedot

ADHD:n Käypä hoito -suositus. Lastenpsykiatrian ylilääkäri Anita Puustjärvi ESSHP

ADHD:n Käypä hoito -suositus. Lastenpsykiatrian ylilääkäri Anita Puustjärvi ESSHP ADHD:n Käypä hoito -suositus Lastenpsykiatrian ylilääkäri Anita Puustjärvi ESSHP Sidonnaisuudet kolmen viimeisen vuoden ajalta LL, lastenpsykiatrian erikoislääkäri, lastenpsykoterapian erityispätevyys

Lisätiedot

Mielenterveyden häiriöt

Mielenterveyden häiriöt Masennus Mielenterveyden häiriöt Ahdistuneisuushäiriöt pakkoajatukset ja -toiminnot paniikkihäiriöt kammot sosiaalinen ahdistuneisuus trauman jälkeiset stressireaktiot Psykoosit varsinaiset mielisairaudet

Lisätiedot

Rahapelaaminen huvia, haaveita vai hankaluuksia? Palveluja ongelmapelaamiseen, aluepilotti Päijät-Häme

Rahapelaaminen huvia, haaveita vai hankaluuksia? Palveluja ongelmapelaamiseen, aluepilotti Päijät-Häme Rahapelaaminen huvia, haaveita vai hankaluuksia? Palveluja ongelmapelaamiseen, aluepilotti Päijät-Häme Rahapelit (1) Rahapeli pelin voitto tai tappio on rahaa tai rahan arvoinen, perustuu pääosin sattumaan.

Lisätiedot

Poikien seksuaalinen hyväksikäyttö. Rajat ry - www.rajat.fi Heidi Valasti, traumaterapeutti, vaativan erityistason psykoterapeutti,

Poikien seksuaalinen hyväksikäyttö. Rajat ry - www.rajat.fi Heidi Valasti, traumaterapeutti, vaativan erityistason psykoterapeutti, Poikien seksuaalinen hyväksikäyttö Rajat ry www.rajat.fi Heidi Valasti, traumaterapeutti, vaativan erityistason psykoterapeutti, Myyttejä poikien kokemasta seksuaalisesta väkivallasta Myytti I stereotyyppiset

Lisätiedot

Päihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen

Päihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen Päihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen Päihderiippuvuuden synty Psyykkinen riippuvuus johtaa siihen ettei nuori koe tulevansa toimeen ilman ainetta. Sosiaalinen

Lisätiedot

Paha, hullu vai normaali? Riittakerttu Kaltiala-Heino Professori, vastuualuejohtaja TaY lääketieteen laitos TAYS nuorisopsykiatrian vastuualue

Paha, hullu vai normaali? Riittakerttu Kaltiala-Heino Professori, vastuualuejohtaja TaY lääketieteen laitos TAYS nuorisopsykiatrian vastuualue Paha, hullu vai normaali? Riittakerttu Kaltiala-Heino Professori, vastuualuejohtaja TaY lääketieteen laitos TAYS nuorisopsykiatrian vastuualue 2 Raju väkivalta ja seksuaalinen hyväksikäyttö 3 Nuoruusikä

Lisätiedot

Miksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki 24.4.2015

Miksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki 24.4.2015 Miksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki 24.4.2015 Iäkkäiden mielenterveysoireiden ilmenemiseen vaikuttavia tekijöitä Keskushermoston rappeutuminen Muut

Lisätiedot

Traumat ja traumatisoituminen

Traumat ja traumatisoituminen Traumat ja traumatisoituminen Elina Ahvenus, psykiatrian erikoislääkäri Kidutettujen Kuntoutuskeskus Luennon runko Trauman käsitteestä Traumatisoitumiseen vaikuttavista tekijöistä Lapsuuden traumojen vaikutuksista

Lisätiedot

Auta minua onnistumaan. Miss sä oot? aikuisen läsnäolon merkitys lapselle seminaari 9.4.2014 Lahti

Auta minua onnistumaan. Miss sä oot? aikuisen läsnäolon merkitys lapselle seminaari 9.4.2014 Lahti Auta minua onnistumaan Miss sä oot? aikuisen läsnäolon merkitys lapselle seminaari 9.4.2014 Lahti Auta minua onnistumaan Vaikeuksien kasautumisen ja vakavampien käytösongelmien ennaltaehkäisy myönteisen

Lisätiedot

Kommentit riseasiakkaiden terveydenhuollosta

Kommentit riseasiakkaiden terveydenhuollosta Kommentit riseasiakkaiden terveydenhuollosta Heikki Vartiainen johtava ylilää ääkäri LKT, dosentti Rikosseuraamuslaitoksen terveydenhuoltoyksikkö (RTHY) Eduskunnassa 18.10.2012 RTHY Tuottaa vankiloiden

Lisätiedot

Adolescent ADHD and family environment an epidemiological and clinical study of ADHD in the Northern Finland 1986 Birth Cohort

Adolescent ADHD and family environment an epidemiological and clinical study of ADHD in the Northern Finland 1986 Birth Cohort Adolescent ADHD and family environment an epidemiological and clinical study of ADHD in the Northern Finland 1986 Birth Cohort Tuula Hurtig FT, KM, tutkijatohtori (Suomen Akatemia) Terveystieteiden laitos,

Lisätiedot

Neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen

Neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen Neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen Kemi 4.9.2015 Marja Koivusalo, lastenneurologian erikoislääkäri, Kolpeneen palvelukeskus Lasten ja nuorten normaali kehitys Normaalin

Lisätiedot

Lapsen vai aikuisen ongelma?

Lapsen vai aikuisen ongelma? Lapsen vai aikuisen ongelma? Kasvatuksen yksi tehtävä on auttaa lasta saavuttamaan myönteinen, terve minäkuva ja hyvä itsetunto 1 Lapset käyttäytyvät hyvin, jos suinkin kykenevät Jos lapset eivät kykene,

Lisätiedot

Vainon arviointi ja väkivaltariski

Vainon arviointi ja väkivaltariski Vainon arviointi ja väkivaltariski Hannu Säävälä Ayl, OYS, oikeuspsykiatrian yksikkö Varjo-seminaari, Oulu 11.2.2014 Sisältö Sote-ala ja väkivalta Väkivaltariskin arvioinnin historiaa Riskiarviointi psykiatriassa

Lisätiedot

Työkaluja haastavien tunteiden käsittelyyn

Työkaluja haastavien tunteiden käsittelyyn Hyvinvoiva oppilaitos - Tietoa ja hyviä käytänteitä opetukseen Työkaluja haastavien tunteiden käsittelyyn Psykologi Psykoterapeutti, YET Tiina Röning Yhteistyössä: Mielen hyvinvoinnin opettajakoulutukset,

Lisätiedot

Mielenterveyden ensiapu. Päihteet ja päihderiippuvuudet. Lasse Rantala 25.9.2007

Mielenterveyden ensiapu. Päihteet ja päihderiippuvuudet. Lasse Rantala 25.9.2007 Mielenterveyden ensiapu Päihteet ja päihderiippuvuudet Lasse Rantala 25.9.2007 Päihteet ja päihderiippuvuudet laiton huumekauppa n. 1 000 miljardia arvo suurempi kuin öljykaupan, mutta pienempi kuin asekaupan

Lisätiedot

Nuori urheilija psykiatrin vastaanotolla. Urheilulääketiede 2015 Risto Heikkinen Diacor Itäkeskus

Nuori urheilija psykiatrin vastaanotolla. Urheilulääketiede 2015 Risto Heikkinen Diacor Itäkeskus Nuori urheilija psykiatrin vastaanotolla Urheilulääketiede 2015 Risto Heikkinen Diacor Itäkeskus yle.fi Psykiatria ja urheilu terve sielu terveessä ruumiissa mens sana in corpore sano TERVE MIELI TERVEESSÄ

Lisätiedot

Väkivallan vähentämisohjelma Suomessa

Väkivallan vähentämisohjelma Suomessa Väkivallan vähentämisohjelma Suomessa Minna Piispa Oikeusministeriö rikoksentorjuntaneuvoston sihteeristö Päihdetiedotusseminaari, Bad Ems, Saksa, 7-10.9.2006 Sisältö Ohjelman lähtökohdat Suomalaisen väkivallan

Lisätiedot

Fysiologiset signaalit ylikuormituksen varhaisessa tunnistamisessa. Harri Lindholm erikoislääkäri Työterveyslaitos

Fysiologiset signaalit ylikuormituksen varhaisessa tunnistamisessa. Harri Lindholm erikoislääkäri Työterveyslaitos Fysiologiset signaalit ylikuormituksen varhaisessa tunnistamisessa Harri Lindholm erikoislääkäri Työterveyslaitos Stressin merkitys terveydelle Työelämän fysiologiset stressitekijät Aikapaine Työn vaatimukset

Lisätiedot

G2P0 + C 2 H 5 OH =?! Antti Koivukangas LT, yleislääketieteen erikoislääkäri EPSHP/ Psykiatria Ei sidonnaisuuksia (KH) 20.11.

G2P0 + C 2 H 5 OH =?! Antti Koivukangas LT, yleislääketieteen erikoislääkäri EPSHP/ Psykiatria Ei sidonnaisuuksia (KH) 20.11. G2P0 + C 2 H 5 OH =?! Antti Koivukangas LT, yleislääketieteen erikoislääkäri EPSHP/ Psykiatria Ei sidonnaisuuksia (KH) 20.11.2008 Vaasa 1 Nuoret aikuiset ja päihteet päihteiden käyttö runsaimmillaan 20

Lisätiedot

Pakko-oireisen häiriön epidemiologiaa. Esiintyvyys Oheissairastavuus Ennuste

Pakko-oireisen häiriön epidemiologiaa. Esiintyvyys Oheissairastavuus Ennuste Pakko-oireisen häiriön epidemiologiaa Esiintyvyys Oheissairastavuus Ennuste Prevalenssilukuja Authors Number Age prevalence (%) M/F(% or n) Flament et al. 1988, USA 5596 14-18 1,9* 11M/9F Lewinsohn et

Lisätiedot

Arviointikeskuksen toiminta

Arviointikeskuksen toiminta Vanki-infopäivä 5.4.2011 Arviointikeskuksen toiminta yksilöllinen arviointi, rangaistusajan suunnitelma ja tarkoituksenmukainen laitossijoitus Länsi-Suomen rikosseuraamusalueen arviointikeskus Piia Virtanen

Lisätiedot

Vaarallisuuden arviointi

Vaarallisuuden arviointi Oikeuspsykiatria Markku Eronen, Riittakerttu Kaltiala-Heino ja Irma Kotilainen Vaarallisuuden arviointi Missä tilanteissa ja miten väkivaltaisuuden vaaraa arvioidaan Suomessa Väkivaltainen käyttäytyminen

Lisätiedot

Syrjäytyneet pojat väylä auki rikoksen poluille?

Syrjäytyneet pojat väylä auki rikoksen poluille? Syrjäytyneet pojat väylä auki rikoksen poluille? Pojat ja miehet - unohdettu sukupuoli? Säätytalo 23.10.2012 Tutkija Mikko Aaltonen Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos Mitä syrjäytymisellä tarkoitetaan? Työttömyyttä,

Lisätiedot

Mielialahäiriöt nuoruusiässä

Mielialahäiriöt nuoruusiässä Mielialahäiriöt nuoruusiässä Kari Moilanen lasten- ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri apulaisylilääkäri/ HYKS/ Psykiatrian tulosyksikkö/ Nuorisopsykiatrian Helsingin alueyksikkö 21.8.2008 LKS auditorium

Lisätiedot

Itsemurhat. Prof. Kristian Wahlbeck Vaasa 25.09.07 MIELENTERVEYDEN ENSIAPU

Itsemurhat. Prof. Kristian Wahlbeck Vaasa 25.09.07 MIELENTERVEYDEN ENSIAPU Itsemurhat Prof. Kristian Wahlbeck Vaasa 25.09.07 Vaasan mielenterveystyön osaamiskeskus Vasa kompetenscentrum för mentalvård Vaasa Excellence Centre for Mental Health ITSETUHOINEN KÄYTTÄYTYMINEN JA ITSEMURHA

Lisätiedot

Suomalaisten mielenterveys

Suomalaisten mielenterveys Suomalaisten mielenterveys LT, dosentti Jaana Suvisaari Yksikön päällikkö, Mielenterveysongelmat ja päihdepalvelut -yksikkö 18.2.2013 Suomalaisten mielenterveys / Jaana Suvisaari 1 Suomalaisten mielenterveys

Lisätiedot

Alkoholin ja väkivallan suhde Optulan tutkimusten valossa

Alkoholin ja väkivallan suhde Optulan tutkimusten valossa Alkoholin ja väkivallan suhde Optulan tutkimusten valossa Seminaari Alkoholi, huumeet ja eriarvoisuus Helsinki 04.12.2008 Reino Sirén Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen

Lisätiedot

Epävakaa persoonallisuus näkyvä, mutta näkymätön Seminaari Espoossa 16.10.2013 Psykologi Hanna Böhme

Epävakaa persoonallisuus näkyvä, mutta näkymätön Seminaari Espoossa 16.10.2013 Psykologi Hanna Böhme Epävakaa persoonallisuus näkyvä, mutta näkymätön Seminaari Espoossa 16.10.2013 Psykologi Hanna Böhme pitää sinua välillä joko erittäin hyvänä tai erittäin pahana 0n sinulle ajoittain syyttä vihainen tai

Lisätiedot

Psykiatrinen hoito Muurolan sairaalakiinteistö

Psykiatrinen hoito Muurolan sairaalakiinteistö Psykiatrinen hoito Muurolan sairaalakiinteistö Solja Niemelä Psykiatrian professori (ma.), ylilääkäri Sanna Blanco-Sequeiros, tulosaluejohtaja Esityksen sisältö Solja: Psykiatristen häiriöiden aiheuttama

Lisätiedot

Nuoren itsetuhoisuus MLL koulutus. 31.10.2014 Erikoislääkäri Maria Sumia Tays EVA-yksikkö

Nuoren itsetuhoisuus MLL koulutus. 31.10.2014 Erikoislääkäri Maria Sumia Tays EVA-yksikkö Nuoren itsetuhoisuus MLL koulutus 31.10.2014 Erikoislääkäri Maria Sumia Tays EVA-yksikkö Yleisyydestä WHO 2014: itsemurha on nuoruusikäisten kolmanneksi yleisin kuolinsyy (1. liikenneonnettomuudet, 2.

Lisätiedot

ASELAKI. ILMOITUSVELVOLLISUUS.

ASELAKI. ILMOITUSVELVOLLISUUS. ASELAKI. ILMOITUSVELVOLLISUUS. Esti Laaksonen Yleislääketieteen erikoislääkäri Päihdelääketieteen erityispätevyys Turun kaupungin hyvinvointitoimiala Lääkärikeskus Mehiläinen Turku estlaa@utu.fi Sidonnaisuudet:

Lisätiedot

Erilaiset päihteet, niiden vaikutukset ja miten tunnistaa niiden käyttö. Anneli Raatikainen 3.2.2015

Erilaiset päihteet, niiden vaikutukset ja miten tunnistaa niiden käyttö. Anneli Raatikainen 3.2.2015 Erilaiset päihteet, niiden vaikutukset ja miten tunnistaa niiden käyttö Anneli Raatikainen 3.2.2015 AIHEITA: - Päihdeongelman kehittyminen - Eri päihteiden vaikutuksia - Päihteiden käytön tunnistaminen

Lisätiedot

Kehitysvammaisten käytöshäiriöt

Kehitysvammaisten käytöshäiriöt Kehitysvammaisten käytöshäiriöt Seija Aaltonen, LT. Psykiatrian erikoislääkäri, kehitysvammalääketieteen erityispätevyys Varsinais-Suomen kehitysvamma-alan tuki- ja osaamiskeskuksen johtaja, johtava lääkäri

Lisätiedot

Vahvasti tukien projekti Päihteidenkäyttäjien asunnottomuuden ennaltaehkäisyssä

Vahvasti tukien projekti Päihteidenkäyttäjien asunnottomuuden ennaltaehkäisyssä Vahvasti tukien projekti Päihteidenkäyttäjien asunnottomuuden ennaltaehkäisyssä Johdanto Projektin esittely lyhyesti Asiakaskunnan esittely ja asunnottomuuden syyt Miten Vahvoissa on pyritty vastaamaan

Lisätiedot

Perhetaustaan liittyvät riskitekijät ja niiden kumulatiivisuus nuorten psykopatiapiirteiden taustalla

Perhetaustaan liittyvät riskitekijät ja niiden kumulatiivisuus nuorten psykopatiapiirteiden taustalla Perhetaustaan liittyvät riskitekijät ja niiden kumulatiivisuus nuorten psykopatiapiirteiden taustalla Elina Susanna Suutarinen Pro gradu tutkielma Psykologia Käyttäytymistieteiden laitos Kesäkuu 2015 Ohjaaja:

Lisätiedot

Miten vaikeata persoonallisuushäiriötä voi jäsentää ja ymmärtää?

Miten vaikeata persoonallisuushäiriötä voi jäsentää ja ymmärtää? + Psykiatrian professori Jyrki Korkeila, TY Ylilääkäri, Harjavallan sairaala Miten vaikeata persoonallisuushäiriötä voi jäsentää ja ymmärtää? + 2 Luentopalkkiot: Lundbeck, MSD, Janssen-Cilag, Pfizer, Servier,

Lisätiedot

Mitä riskejä otamme, jos emme kehitä palveluita?

Mitä riskejä otamme, jos emme kehitä palveluita? Mitä riskejä otamme, jos emme kehitä palveluita? Katsaus lasten ja nuorten hyvinvoinnin tilaan Reija Paananen, FT, Erikoistutkija, THL 3.10.2014 1 Yksilö kasvaa osana yhteisöjä, syrjäytymisen tai pärjäämisen

Lisätiedot

NUORI MIES RIKOKSENTEKIJÄNÄ

NUORI MIES RIKOKSENTEKIJÄNÄ NUORI MIES RIKOKSENTEKIJÄNÄ Pullo, puukko ja paha mieli Pohjolan pojasta mieheksi -seminaari, Kokkola 11.3.2008 OTK, tutkija Henrik Elonheimo Oikeustieteellinen tdk, Turun yliopisto henelo@utu.fi NUORISORIKOLLISUUDEN

Lisätiedot

Time out! Aikalisä ja Nuorten Aikalisä miksi? Nuorten Aikalisä pilottien työkokous, Kemijärvi 18.9.2009 Minna Savolainen, THL

Time out! Aikalisä ja Nuorten Aikalisä miksi? Nuorten Aikalisä pilottien työkokous, Kemijärvi 18.9.2009 Minna Savolainen, THL Time out! Aikalisä ja Nuorten Aikalisä miksi? Nuorten Aikalisä pilottien työkokous, Kemijärvi 18.9.2009 Minna Savolainen, THL Nuorten miesten hyvinvoinnin edistäminen on ajankohtainen haaste Huoli suomalaisten

Lisätiedot

Opioidiriippuvuuden vieroitus- ja korvaushoidon haasteet ja ongelmat

Opioidiriippuvuuden vieroitus- ja korvaushoidon haasteet ja ongelmat Opioidiriippuvuuden vieroitus- ja korvaushoidon haasteet ja ongelmat Syksyllä 2011 tehdyn STM:n selvityksen tuloksia korkeakouluharjoittelija Laura Sohlberg, THL VTT Anna Leppo 28.11.2012 Opioidiriippuvuuden

Lisätiedot

ADHD ja Asperger; Kuntoutuksen haasteet. Katariina Kallio-Laine LKT, Neurologian erikoislääkäri/ Kela asiantuntijalääkäri 28.01.

ADHD ja Asperger; Kuntoutuksen haasteet. Katariina Kallio-Laine LKT, Neurologian erikoislääkäri/ Kela asiantuntijalääkäri 28.01. ADHD ja Asperger; Kuntoutuksen haasteet Katariina Kallio-Laine LKT, Neurologian erikoislääkäri/ Kela asiantuntijalääkäri 28.01.2013 ADHD (attention deficit hyperactivity disorder) Keskeistä tarkkaamattomuus,

Lisätiedot

Vanhempien tuen tarpeet ja ylisukupolvisten ongelmien katkaiseminen. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija Lapset, nuoret ja perheet -osasto

Vanhempien tuen tarpeet ja ylisukupolvisten ongelmien katkaiseminen. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija Lapset, nuoret ja perheet -osasto Vanhempien tuen tarpeet ja ylisukupolvisten ongelmien katkaiseminen Reija Paananen, FT, Erikoistutkija Lapset, nuoret ja perheet -osasto 1 Geenit + Ympäristö = Myöhempi terveys ja hyvinvointi Geenit Koulutus

Lisätiedot

Persoonallisuushäiriöt. Jyrki Nikanne Psykologi 21.9.2011

Persoonallisuushäiriöt. Jyrki Nikanne Psykologi 21.9.2011 Persoonallisuushäiriöt Jyrki Nikanne Psykologi 21.9.2011 Mitä tarkoittaa persoonallisuus? Persoonallisuushäiriödiagnoosi Millä mielellä otan tiedon vastaan? Millä mielellä lähden tarjottuun hoitoon? Määritelmä

Lisätiedot

8.1.2016 NEUROPSYKIATRINEN KUNTOUTUS KEHITYKSELLISISSÄ NEUROPSYKIATRISISSÄ OIREYHTYMISSÄ

8.1.2016 NEUROPSYKIATRINEN KUNTOUTUS KEHITYKSELLISISSÄ NEUROPSYKIATRISISSÄ OIREYHTYMISSÄ NEUROPSYKIATRINEN KUNTOUTUS KEHITYKSELLISISSÄ NEUROPSYKIATRISISSÄ OIREYHTYMISSÄ 1. YLEISKUVAUS NEUROPSYKIATRISESTA KUNTOUTUKSESTA Neuropsykiatrisissa oireyhtymissä haasteet ovat luonteeltaan pitkäkestoisia,

Lisätiedot

Psyykkisten rakenteiden kehitys

Psyykkisten rakenteiden kehitys Psyykkisten rakenteiden kehitys Bio-psykososiaalinen näkemys: Ihmisen psyykkinen kasvu ja kehitys riippuu bioloogisista, psykoloogisista ja sosiaalisista tekijöistä Lapsen psyykkisen kehityksen kannalta

Lisätiedot

kimppuina Diagnoosi asetetaan, kun oireita on tietty määm kun ne ovat esiintyneet tietyn vähimmv

kimppuina Diagnoosi asetetaan, kun oireita on tietty määm kun ne ovat esiintyneet tietyn vähimmv Lasten käytk ytöshäiriöt DSM-IV tautiluokituksen logiikkana on luetella erilaisia oireita, jotka esiintyvät t usein yhdessä erää äänlaisina kimppuina Diagnoosi asetetaan, kun oireita on tietty määm äärä,

Lisätiedot

VIRTAHEPO OLOHUONEESSA VAI KISSA PÖYDÄLLÄ? Laura Mäkelä Ronja Kuitunen Sosionomi-opiskelijat Lahden ammattikorkeakoulu

VIRTAHEPO OLOHUONEESSA VAI KISSA PÖYDÄLLÄ? Laura Mäkelä Ronja Kuitunen Sosionomi-opiskelijat Lahden ammattikorkeakoulu VIRTAHEPO OLOHUONEESSA VAI KISSA PÖYDÄLLÄ? Laura Mäkelä Ronja Kuitunen Sosionomi-opiskelijat Lahden ammattikorkeakoulu NELJÄ TUULTA KESKUUDESSAMME Päihdeongelmat Noin 2800 ihmistä kuoli vuonna 2012 päihteiden

Lisätiedot

Pakko-oireisen häiriön tunnistaminen ja kliininen kuva. Tanja Svirskis LT, kliininen opettaja, HY/HYKS Peijas

Pakko-oireisen häiriön tunnistaminen ja kliininen kuva. Tanja Svirskis LT, kliininen opettaja, HY/HYKS Peijas Pakko-oireisen häiriön tunnistaminen ja kliininen kuva Tanja Svirskis LT, kliininen opettaja, HY/HYKS Peijas Pakko-oireinen häiriö (OCD) Pakkoajatukset ovat toistuvasti mieleen tunkeutuvia, epämiellyttäviä

Lisätiedot

Mies uhrina kyselytutkimuksen valossa missä ovat väkivallan ehkäisemisen todelliset haasteet

Mies uhrina kyselytutkimuksen valossa missä ovat väkivallan ehkäisemisen todelliset haasteet Mies uhrina kyselytutkimuksen valossa missä ovat väkivallan ehkäisemisen todelliset haasteet eli Tuhansien iskujen maa Miesten kokema väkivalta Suomessa Markku Heiskanen Yhdistyneiden Kansakuntien yhteydessä

Lisätiedot

Rikollisuuden riskitekijöiden taustaa ja syntymekanismeja

Rikollisuuden riskitekijöiden taustaa ja syntymekanismeja Rikollisuuden riskitekijöiden taustaa ja syntymekanismeja Tekemällä oppii seminaari. 22.3.2012 Hämeenlinna., psykologi/psykoterapeutti, Helsingin vankila Miten rikolliseksi tullaan? Finkelhornin malli

Lisätiedot

Kokemuksia vankien opettamisesta Tuula Mikkola

Kokemuksia vankien opettamisesta Tuula Mikkola Kokemuksia vankien opettamisesta Tuula Mikkola Ammattiin soveltuvuus testataan Opiskelukuntoisuus selvitetään (vankila) Oppimisvaikeudet selvitetään (esim. lukiseula) Sitoutuminen arvioidaan (esim. Kerava)

Lisätiedot

Miten nuoret oireilevat? Tiia Huhto

Miten nuoret oireilevat? Tiia Huhto Miten nuoret oireilevat? Tiia Huhto Nuorten psyykkiset häiriöt Mielialahäiriöt Ahdistuneisuushäiriöt Tarkkaavaisuushäiriöt Käytöshäiriöt Todellisuudentajun häiriöt Syömishäiriöt Päihdeongelmat Mielialahäiriöt

Lisätiedot

Joustava kestävyys ja suojaavat tekijät

Joustava kestävyys ja suojaavat tekijät Joustava kestävyys ja suojaavat tekijät Jukka Mäkelä, Lastenpsykiatri, lasten psykoterapeutti erityisasiantuntija, Lapset, nuoret ja perheet yksikkö THL LASTA-projektiryhmän puheenjohtaja jukka.makela@thl.fi

Lisätiedot

AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu

AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu AVH-päivät 13.10.2010 Helsinki Anu Berg, PsT anu.berg@eksote.fi Masennus on yleistä aivoverenkiertohäiriöiden jälkeen noin

Lisätiedot

Esityksen sisältö. Seksuaalirikoksesta tuomittujen kuntoutus osana rangaistuksen täytäntöönpanoa

Esityksen sisältö. Seksuaalirikoksesta tuomittujen kuntoutus osana rangaistuksen täytäntöönpanoa Seksuaalirikoksesta tuomittujen kuntoutus osana rangaistuksen täytäntöönpanoa Esitys 13.1.2015 Otanvastuun.fi infotilaisuus/pela Yliopettaja, psykologi Nina Nurminen Rikosseuraamuslaitos/ Rikosseuraamusalan

Lisätiedot

VAHVISTUSSUHTEIDEN HALLINTA hoitomalli

VAHVISTUSSUHTEIDEN HALLINTA hoitomalli VAHVISTUSSUHTEIDEN HALLINTA hoitomalli Saija Turtiainen HUS-päihdepsykiatrian pkl 6.5.2010 1 PÄIHDEPSYKIATRIA HUS / HYKS Psykiatrian tulosyksikkö Päihdepsykiatrian klinikka Päihdepsykiatrian poliklinikka

Lisätiedot

YDINAINESANALYYSI OIKEUSPSYKIATRIAN ERIKOISALA

YDINAINESANALYYSI OIKEUSPSYKIATRIAN ERIKOISALA 1 (6) YDINAINESANALYYSI OIKEUSPSYKIATRIAN ERIKOISALA Taso 1 - ehdottomasti osattava 2 - osattava hyvin 3 - erityisosaaminen Keskeisyys A - soveltaminen B - ymmärtäminen C - tietäminen Asiasisältö Taso

Lisätiedot

HANKALAT JA VAARALLISET TILANTEET

HANKALAT JA VAARALLISET TILANTEET HANKALAT JA VAARALLISET TILANTEET työturvallisuuskoulutus JÄRVENPÄÄ 20.3. 2007 JOUNI SUSI MOOD HOUSE OY Kouluttaja: Jouni Susi päihdetyön koordinaattori, psykiatrinen sairaanhoitaja, kouluttaja, työnohjaaja,

Lisätiedot

Somaattisen sairauden poissulkeminen

Somaattisen sairauden poissulkeminen Psykoosit Psykoosit Yleisnimitys: todellisuudentaju selvästi vääristynyt ongelma, jossa ihmisellä on heikentynyt kyky erottaa aistien kautta tulevat ärsykkeet omista mielikuvista vaikeus erottaa, mikä

Lisätiedot

Rikosseuraamusasiakkaiden terveys ja työkyky. Mitä tulee ottaa huomioon? Terhi Wuolijoki Erikoislääkäri Vankilalääkäri 22.3.2012

Rikosseuraamusasiakkaiden terveys ja työkyky. Mitä tulee ottaa huomioon? Terhi Wuolijoki Erikoislääkäri Vankilalääkäri 22.3.2012 Rikosseuraamusasiakkaiden terveys ja työkyky. Mitä tulee ottaa huomioon? Terhi Wuolijoki Erikoislääkäri Vankilalääkäri 22.3.2012 Vankien terveystutkimuksen tavoitteet Tutkia rikosseuraamusasiakkaiden terveyttä,

Lisätiedot

Irja Öun Geriatrian erikoislääkäri Palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys

Irja Öun Geriatrian erikoislääkäri Palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys Irja Öun Geriatrian erikoislääkäri Palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys Lääkärin koulutus korostaa biologista näkökulmaa Kuolema biologinen psykologinen kulttuurinen eettinen ja uskonnollinen näkökulma

Lisätiedot

Petri Salakka vastaava työntekijä. Pori 20.11.2013

Petri Salakka vastaava työntekijä. Pori 20.11.2013 Petri Salakka vastaava työntekijä Pori 20.11.2013 Aggredi Perustettu 2006 Rahoitus RAY Keskittyy kodin ulkopuolisen väkivallan vähentämiseen 18 39 vuotiaat Asiakasohjaus Poliisi Yhdyskuntaseuraamuslaitos

Lisätiedot

Hyvinvoiva kansalainen työelämässä

Hyvinvoiva kansalainen työelämässä Hyvinvoiva kansalainen työelämässä Tampereen yliopiston terveystieteen laitos Hyvinvoinnin tulkintoja 1. Ulkoisesti arvioitu vs. koettu Ulkoisesti (yhteisesti) arvioitu Tunnuslukuja: suhteellinen köyhyys

Lisätiedot

Terve ja turvallinen seksuaalisuus nuoruudessa

Terve ja turvallinen seksuaalisuus nuoruudessa Terve ja turvallinen seksuaalisuus nuoruudessa Maaret Kallio Erityisasiantuntija Erityistason seksuaaliterapeutti (NACS), työnohjaaja Seksuaaliterveysklinikka, Väestöliitto Nuorten seksuaaliterveyden osaamiskeskus

Lisätiedot

ONKO NUORUUSIKÄISILLÄ PERSOONALLISUUSHÄIRIÖITÄ?

ONKO NUORUUSIKÄISILLÄ PERSOONALLISUUSHÄIRIÖITÄ? ONKO NUORUUSIKÄISILLÄ PERSOONALLISUUSHÄIRIÖITÄ? EPÄVAKAUS, KAKSISUUNTAISUUS JA TULISTUVUUS-KOULUTUS TAYS 18.5.2016 LAURA SUOMALAINEN LT, NUORISOPSYKIATRIAN ERIKOISLÄÄKÄRI HYKS NUORISOPSYKIATRIA MIKÄ ON

Lisätiedot

Nuori voi pahoin - arkea. terveydenhuollossa

Nuori voi pahoin - arkea. terveydenhuollossa Nuori voi pahoin - arkea Elina Hermanson terveydenhuollossa LT, lastent el, nuorisolääkäri Ylilääkäri / Hgin koulu ja opiskeluterveydenhuolto 25.9.13 25.9.2013 Kouluterveydenhuolto nykyään Ainon tarina

Lisätiedot

Miten työnantaja voi tunnistaa ongelman vai voiko?

Miten työnantaja voi tunnistaa ongelman vai voiko? Miten työnantaja voi tunnistaa ongelman vai voiko? Juuri tänään Kohtaa sairaus nimeltä alkoholismi Riippuvuussairauden käsite Sairauden eteneminen ihmisen käytöksenä Tunnistamisen mahdollisuudet ja mahdottomuudet

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

Haasteita ja mahdollisuuksia

Haasteita ja mahdollisuuksia Haasteita ja mahdollisuuksia Klaus Lehtinen Psykiatrian toimialuejohtaja TAYS 10.3.2010 1 Muut Liikuntaelins. Vammat Hengitys Neurologia Psykiatria Syöpä Sydän ja veris. Psykoosit Vaikeat persoonallisuushäiriöt

Lisätiedot

Kaupunkikehitys ja sosiaalinen tasa-arvo. Aulikki Kananoja 25.5.2007 Perjantaiyliopisto

Kaupunkikehitys ja sosiaalinen tasa-arvo. Aulikki Kananoja 25.5.2007 Perjantaiyliopisto Kaupunkikehitys ja sosiaalinen tasa-arvo Aulikki Kananoja 25.5.2007 Perjantaiyliopisto Fyysinen ja sosiaalinen ympäristö Rikotun katulampun vaikutus ( Ann Power) Helsingissä vertailtiin kahta eri tavoin

Lisätiedot

PÄIVÄ MIELEN HYVINVOINNILLE 23.3.2011

PÄIVÄ MIELEN HYVINVOINNILLE 23.3.2011 PÄIVÄ MIELEN HYVINVOINNILLE 23.3.2011 Lohjan sairaanhoitoalueella eri mielenterveyshäiriöiden esiintyvyys aikuisväestössä Depressiota potevia naisia 2.400 (8,2 %) Depressiota potevia miehiä 1.300 (4,5

Lisätiedot

Voimaperheet. Andre Sourander Turun yliopisto VALVIRA 26/9/2014

Voimaperheet. Andre Sourander Turun yliopisto VALVIRA 26/9/2014 Voimaperheet Andre Sourander Turun yliopisto VALVIRA 26/9/2014 LASTENPSYKIATRIAN TUTKIMUSKESKUS Cumulative incidence in 2010 (%) 900 000 14,0 800 000 12,9 700 000 12,0 600 000 10,0 500 000 8,0 12,3 ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA

Lisätiedot

NUORTEN MIELENTERVEYDEN HAASTEET

NUORTEN MIELENTERVEYDEN HAASTEET NUORTEN MIELENTERVEYDEN HAASTEET Paimio 2.11.2015 Simo Inkeroinen Psykiatrinen sairaanhoitaja Vistan koulu KUKA SIMO? Psykiatrinen sairaanhoitaja Vistan koululla 1.8.2015 alkaen Luokat 1-9 Toimenkuva Lasten

Lisätiedot

LAPSEN KASVUN JA KUNTOUTUMISEN PÄIVÄT 4.10.2013 Kuopio

LAPSEN KASVUN JA KUNTOUTUMISEN PÄIVÄT 4.10.2013 Kuopio LAPSEN KASVUN JA KUNTOUTUMISEN PÄIVÄT 4.10.2013 Kuopio TYÖPAJA A LEIKKI-IKÄISEEN LAPSEEN KOHDISTUVA VÄKIVALTA Tanja Koivula ja Tuomo Puruskainen AIHEET: Vammaisten lasten kohtaama väkivalta tutkimustiedon

Lisätiedot

Lasten huoltajuudesta eron jälkeen. Osmo Kontula Tutkimusprofessori

Lasten huoltajuudesta eron jälkeen. Osmo Kontula Tutkimusprofessori Lasten huoltajuudesta eron jälkeen Osmo Kontula Tutkimusprofessori Osmo Kontula 16.5.214 Tutkimuksen aineisto Vuonna 25 avo- tai avioliiton solmineet: Lkm % Otos 1. Naimisissa olevat suomenkieliset 726

Lisätiedot

Alkoholiriippuvuus ja Antabus (=A), eettinen näkökulma

Alkoholiriippuvuus ja Antabus (=A), eettinen näkökulma Alkoholiriippuvuus ja Antabus (=A), eettinen näkökulma Rauno Mäkelä Dosentti, psykiatrian erikoislääkäri, päihdelääketieteen erityispätevyys, filosofian opiskelija 1 Lähdeviitteet Lindgrén, Oki (2012),

Lisätiedot

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 ICD-10 tautiluokituksessa kipuoire esiintyy vain muutaman psykiatrisen diagnoosin kuvauksessa

Lisätiedot

Adoptio ja nuoruusikä. HELSINKI 26.1.2016 Pirkko Lehto-Salo psykiatrian ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri, FT

Adoptio ja nuoruusikä. HELSINKI 26.1.2016 Pirkko Lehto-Salo psykiatrian ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri, FT Adoptio ja nuoruusikä HELSINKI 26.1.2016 Pirkko Lehto-Salo psykiatrian ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri, FT Luennon sisältö Yleisesti nuoruusiästä Adoptiolapsen kehityksen tiettyjä ominaispiirteistä

Lisätiedot

HOIDON TARVE! 12.2..2. 011 Ha H aka k na & & L a L ine

HOIDON TARVE! 12.2..2. 011 Ha H aka k na & & L a L ine Masennuksen hoitokäytäntöjä Turun seudulla 12.11.2008 Psykiatrian el, VET-terapeutti terapeutti, psykoterapiakouluttaja TEIJO LAINE Tth el, kognitiivisen psykoterapian koulutus SINIKKA HAAKANA HOIDON

Lisätiedot

Vakava väkivalta erotilanteessa ja vaino eron jälkeen

Vakava väkivalta erotilanteessa ja vaino eron jälkeen Vakava väkivalta erotilanteessa ja vaino eron jälkeen Riitta Hannus Hanketyöntekijä/ VARJO-hanke Psykoterapeutti Varjosta valoon- seminaari 20.09.2012 Väkivallan monimuotoisuus (Piispa Minna, 2008; Johnson

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdetyön näkökulma lääketieteellisessä koulutuksessa. Professori Jyrki Korkeila, TY Ylilääkäri, Harjavallan sairaala

Mielenterveys- ja päihdetyön näkökulma lääketieteellisessä koulutuksessa. Professori Jyrki Korkeila, TY Ylilääkäri, Harjavallan sairaala 1 Mielenterveys- ja päihdetyön näkökulma lääketieteellisessä koulutuksessa Professori Jyrki Korkeila, TY Ylilääkäri, Harjavallan sairaala 2 Ihminen on sosiaalisen verkostoon uppoutunut psykobiologinen

Lisätiedot

Luonnehäiriöinen vastapuolena oikeusprosessissa ja uhrin valmistaminen oikeudenistuntoon EMDR- menetelmällä

Luonnehäiriöinen vastapuolena oikeusprosessissa ja uhrin valmistaminen oikeudenistuntoon EMDR- menetelmällä Luonnehäiriöinen vastapuolena oikeusprosessissa ja uhrin valmistaminen oikeudenistuntoon EMDR- menetelmällä Helinä Häkkänen-Nyholm, PsT, Tj., Dosentti (HY & ISY) Psykologi- ja lakiasiaintoimisto PsyJuridica

Lisätiedot

Psykopatia. Oikeuspsykiatria. Kliininen kuva

Psykopatia. Oikeuspsykiatria. Kliininen kuva Oikeuspsykiatria Eila Repo-Tiihonen Psykopatia Psykopatia on viralliseen tautiluokitukseen sisältymätön luonnehäiriö, jota voidaan mitata luotettavasti. Sen piirteitä ovat lipevyys, mahtipontisuus, itsekeskeisyys,

Lisätiedot

Rattijuopumus. Kaakkois-Suomen liikenneturvallisuusfoorumi 7.5.2015. rikoskomisario Ari Järveläinen 5.5.2015

Rattijuopumus. Kaakkois-Suomen liikenneturvallisuusfoorumi 7.5.2015. rikoskomisario Ari Järveläinen 5.5.2015 Kaakkois-Suomen liikenneturvallisuusfoorumi rikoskomisario Ari Järveläinen 5.5.2015 Rattijuopumus Kuolemaan johtaneiden ja vakavien liikenneonnettomuuksien riskitekijä 1 Yleistä 1,6 promillen rajan ylittyessä

Lisätiedot

Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus

Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus Sirpa Tuomela-Jaskari päihdepalvelujen suunnittelija, YTM Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus SONet BOTNIA Puh. 83 277 Email: sirpa.tuomela-jaskari@seamk.fi

Lisätiedot

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Punainen Risti on maailmanlaajuinen järjestö, jonka päätehtävänä on auttaa hädässä olevia ihmisiä. Järjestön toiminta pohjautuu periaatteisiin, jotka

Lisätiedot