Aggression kohtaaminen Hannu Lauerma vastaava ylilääkäri, Psykiatrinen vankisairaala

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Aggression kohtaaminen. 8.4.2016 Hannu Lauerma vastaava ylilääkäri, Psykiatrinen vankisairaala"

Transkriptio

1 Aggression kohtaaminen Hannu Lauerma vastaava ylilääkäri, Psykiatrinen vankisairaala

2 Puhujan koulutus, työkokemus ja sidonnaisuudet Vastaava ylilääkäri, Pvs, sivutoiminen yksityislääkäri alkaen -89. Kokemusta manipuloivista potilaista alk. 82. LL -87, LT, psykiatrian ja oikeuspsykiatrian el, psykoterapeutti, ylemmän erityistason psykoterapiakoulutus ja psykiatrian dosentuuri, unilääketieteen erityispätevyys ja asiantuntijanimike. THL:n tutkimusprofessorina Määräaikaisena apulaisprofessorina ja professorina Turun yliopistossa yhteensä nelisen vuotta, maan ainoan Psykiatrisen vankisairaalan eli vankien akuutin psykiatrisen sairaalan vastaavana ylilääkärinä alkaen -96. Kotim. ja kv. luottamustoimia ja asiantuntijatehtäviä. Useilla tahoilla tilapäisenä palkattuna asiantuntijana ja luennoitsijana, ei muita taloudellisia sidonnaisuuksia.

3 Aggressio: luonnonvalinnan tulos Suosinut henkiinjäämistä. Ei itsessään hyvä eikä paha. Perustyyppejä: saalistamisaggressio, puolustautumisaggressio (fight or flight). Proaktiivinen ja reaktiivinen aggressio. Reviiriaggressio ja laumahierarkiaa määrittelevä aggressio. Reagointitapa, ei vietti.

4 Surmaamista - entä aggressio?

5 Ihminen on keskisuuri peto, territoriaalinen lihansyöjä-keräilijäsaalistaja

6 Patologinen aggressio Ei suojaa, rakenna tai auta ravinnon hankinnassa, vaan tuhoaa yksilön ja hänen laumansa mahdollisuuksia - ja geenien siirtymistä eteenpäin. Heikentää sitä yhteisöä, joka turvaa eloonjäämistä. Aggression monet vastavoimat. Esimerkkejä: paranoidinen aggressio; muu psykoottinen aggressio; maaninen aggressio; narsistisen raivon ylilyönnit; raivoreaktio homoseksuaalisen paniikin yhteydessä; häpeäraivo.

7 Kaarle VI:n mielisairaus puhkeaa, vuosi 1392

8 Henkirikoksen riski eri häiriöissä Skitsofrenia lisää henkirikosriskiä 5-10 kertaiseksi, alkoholiriippuvuuden kanssa yli 15-kertaiseksi. Alkoholiriippuvuus ja epäsosiaalinen persoonallisuushäiriö nostavat riskiä paljon enemmän. Suurin riski on juuri vankilasta vapautuneilla henkirikollisilla. Oikeuspsykiatrisesta hoidosta vapautuneilla uusinnat hyvin harvinaisia. Lähes kaikissa tapauksissa laiminlyöty avohoito ja lääkitys. 250-kertainen riski persoonallisuushäiriöisellä alkoholisoituneella monikertaisella väkivaltarikoksen uusijalla. Suurin osa henkirikoksen uusijoista on vaikeasti persoonallisuushäiriöisiä, joilla on vaikea alkoholiongelma (60-80%).

9 Psykoottisten tekemien henkirikosten erityispiirteitä Kohdistuvat lähes aina lähiomaisiin tai asuinkumppaneihin. Tehdään lähes aina suunnitelmatta ja tilapäisaseella. Kolmella neljästä myös psykoosia edeltänyt persoonallisuushäiriö, päihderiippuvuus tai molemmat. Tuntemattomaan kohdistuvia henkirikoksia 1/14,3 miljoonaa henkilövuotta, vain 12 % tekijöistä sai edes jotain antipsykoottista lääkitystä. Psykoosin hoito ja antipsykoottinen lääkitys pienentää riskin viidestoistaosaan.

10 Väkivalta kiehtoo ja myy

11 Miesten kolmiodraama: pojanmurha uskollisuuden osoituksena (1. Mooseksen kirja, 22. Luku.) 6. Ja Aabraham otti polttouhripuut ja sälytti ne poikansa Iisakin selkään; itse hän otti käteensä tulen ja veitsen, ja niin he astuivat molemmat yhdessä. 7. Iisak puhui isällensä Aabrahamille sanoen: "Isäni!" Tämä vastasi: "Tässä olen, poikani". Ja hän sanoi: "Katso, tässä on tuli ja halot, mutta missä on lammas polttouhriksi?" 8. Aabraham vastasi: "Jumala on katsova itselleen lampaan polttouhriksi, poikani". Ja he astuivat molemmat yhdessä. 9. Ja kun he olivat tulleet siihen paikkaan, jonka Jumala oli hänelle sanonut, rakensi Aabraham siihen alttarin, latoi sille halot, sitoi poikansa Iisakin ja pani hänet alttarille halkojen päälle. 10. Ja Aabraham ojensi kätensä ja tarttui veitseen teurastaakseen poikansa.

12

13 Sitoutuminen kannattaa? Näin sanoo Herra: Koska sinä tämän teit etkä kieltänyt minulta ainoaa poikaasi, minä vannon itseni kautta, että siunaan sinua runsain määrin ja annan sinulle jälkeläisiä niin paljon, että he ovat kuin taivaan tähdet tai hiekanjyvät meren rannalla, ja sinun jälkeläisesi valloittavat vihollistensa kaupungit. (1. Mooseksen kirja, 22. Luku)

14

15

16 Aggressio kulttuurin säätelemänä Aggressio on yleismaailmallinen ja kaikille kulttuureille ominainen ilmiö. Miehillä aggression fyysinen toteuttaminen, väkivalta, ratkaisevasti yleisempää. Huomattavia kulttuurisia eroja kuitenkin on. Uskonnot keskeisiä säätelijöitä. Älä tapa -käsky on lähes kaikissa keskeinen. Toiset kuitenkin saa tai pitää tarvittaessa tappaa.

17 Biologiasta kulttuuriin: myytit Kertomuksia ym. kokonaisuuksia, jotka vaikuttavat havainnoitsijan ja havaittavan kohteen välissä. Sisältävät perimmäisiä arvoja vaikeasti kritisoitavina paketteina. Claude Lévi-Strauss: Myytit ajattelevat meissä. Missä määrin myyttien takana biologia, missä määrin kulttuuri? Jääkautiset tai paimentolaisajan jäämät kulttuureissamme.

18 Modernin miehen ongelma Niin, ihanteet muuttuvat. Kun ennen John Wayne ratsasti kohti auringonlaskua takanaan kasa kuolleita roistoja, nykyään mekkoeinari ajaa iltaauringossa ekologisella polkupyörällään, kypärä tietysti päässä, terapiaistuntoonsa takanaan kasa läpikäymättömiä tunteita ja traumoja. Minä tiedän kyllä, kumpaa leffaa haluan katsoa. (Sitaatti lääkärien keskustelupalstalta)

19 Kultaiset muistot ja kultainen nuoruus Väestömäärään suhteutettu henkirikoskuolleisuus oli 1900-luvun alusta 1930-luvun puoliväliin yli kolminkertainen nykyiseen verrattuna. Nuorten osuus oli hyvin suuri. Henkirikosten määrä kasvoi vuodesta 1968 alkaen hitaasti ja tasaisesti, noin kaksinkertaistuen 1990-luvulle asti. Kasvukäyrä noudatti alkoholinkäytön kasvun kuvaajaa.

20 Väkivalta on vähentynyt Suomessa 2000-luvulla Väkivalta on Suomessa vähentynyt viime vuosikymmeninä. Henkirikokset ovat vähentyneet, samoin nuorten kyselyissä raportoima väkivalta ja kaikkein selvimmin perheväkivallan seurauksena syntyneet tilastoidut vammat. Uutisointi on viihteellistynyt. Tilastojen tulkinnassa maittain ja vuosikymmenittäin suuria ongelmia lukuun ottamatta henkirikoksia (ilmoittamisherkkyys, rikosnimikkeet).

21 Miten tulkita tilastoja? Moderni ensihoito ja erikoissairaanhoito pelastavat suuren määrän uhreja. Moni nykyisin törkeäksi pahoinpitelyksi katsottu teko olisi aiemmin ollut henkirikos. Tämän muutoksen merkitys väkivallan ja väkivaltaan liittyvien pyrkimysten tulkinnassa?

22 Suomessa alkoholiperäinen väkivalta on yleistä Kansainvälisessä vertailussa Suomi sijoittuu keskisuuren, Euroopassa korkean väkivaltariskin maihin. Henkirikoksia tehdään vuosittain 2,1/ asukasta. Luku on noin kolminkertainen verrattuna useimpiin Euroopan maihin, esimerkiksi Saksaan, Ruotsiin ja Norjaan. Suomessa alkoholinkäyttöön liittyvien henkirikosten osuus poikkeuksellisen suuri, lähes 80%. Esim. Irlannissa henkirikoksia/ vain kolmannes Suomen määrästä, ja alkoholi mukana 55 %:ssa.

23 Kotimaisia tutkimuksia Tehyn tutkimuksessa v joka kolmas hoitaja oli kokenut joskus työssään fyysistä väkivaltaa tai sen uhkaa, kaksi kolmesta uhkailua, nimittelyä tai arvostelua. Sosiaalialan työtehtävissä väkivaltaa koki v % ja v %. Nyttemmin noin 20 %?

24 Väkivalta työpaikoilla 2003 tehdyn haastattelututkimuksen mukaan viisi prosenttia työvoimasta oli edeltävän vuoden aikana joutunut työssään väkivallan tai uhkailun kohteeksi. Terveydenhuollon ammateissa osuus oli suurempi. Lääkärikysely 2005: lähes joka viides oli kohdannut fyysistä väkivaltaa tai uhkailua edellisen vuoden aikana. Suurin osa väkivallasta oli uhkailua, ja fyysisen väkivallan kohteeksi joutui noin joka sadas lääkäri.

25 Väkivallan ajoittuminen Hoitotyötä tekevät kohtaavat väkivaltaa eniten perjantaisin ja lauantaisin, harvimmin sunnuntaisin. Vuorokautisesti riskiajat ovat klo ja Yksin työskentelemistä riskialttiissa työpisteessä tulisi näinä aikoina välttää.

26 Uhkailun ja väkivallan luonne Erityinen riski kohdistuu kouluttamattomiin työntekijöihin, sijaisiin ja nuoriin lääkäreihin. Erityinen riski kohdistuu alle 35-vuotiaisiin naisiin. Uhkaajana useimmiten sekava potilas tai omainen. Päihtymys on yleisin uhkaavuuden taustatekijä.

27 Lääkärien kokema uhka Väkivallan kohteeksi joutumisen vaara koetaan selvänä uhkana (asteikolla 1-5) lääkärien eri ikäryhmissä seuraavasti: Miehet Naiset v. - 10,5% 15,1% v. - 6,2 % 12,1% v. - 3,8 % 7,5% v. - 1,7 % 1,9%

28 Entä erikoisalat? Lääkärien kokeman väkivallan uhan osalta tilanne oli paras työterveyshuollossa, jossa väkivallan kohteeksi joutumisen näki selvänä vaarana 0,8%, ja 64,3 % ei kokenut vaaraa lainkaan Pahin tilanne oli ryhmässä "muu avohuolto, mielenterveys-tsto tms", jossa väkivallan selvänä vaarana kokemisen osuus oli 27,0 %, ja vain 12,4 % ei kokenut lainkaan uhkaa.

29 Kielteisen kehityksen mahdollisia syitä Päihteiden käytön lisääntyminen. Työntekijän ja väkivallantekijän "kasvottomuus" suurissa kaupungeissa? Potilas tai sosiaalitoimen asiakas ei enää koe riippuvaisuutta ja auktoriteettipelkoa? Moniongelmaisuuden kasautuminen terveydenhuoltoon päihdeongelmien seuraamusten ja etuisuusvaatimusten vuoksi.

30 Mitä tehdä? Ennaltaehkäistä. Kouluttautua. Olla syyllistämättä työntekijää! Nollatoleranssi vai ei? Tehokas uhkailijoihin, mutta ei voi soveltaa akuuttia hoitoa välttämättä vaativiin psykoottisiin ja deliriööttisiin potilaisiin.

31 Työturvallisuuslaki (738/2002) 27 Väkivallan uhka Työssä, johon liittyy ilmeinen väkivallan uhka, työ ja työolosuhteet on järjestettävä siten, että väkivallan uhka ja väkivaltatilanteet ehkäistään mahdollisuuksien mukaan ennakolta. Tällöin työpaikalla on oltava väkivallan torjumiseen tai rajoittamiseen tarvittavat asianmukaiset turvallisuusjärjestelyt tai -laitteet sekä mahdollisuus avun hälyttämiseen.

32 ja laki jatkaa Edellä 1 momentissa tarkoitettua työtä ja työpaikkaa varten työnantajan on laadittava menettelytapaohjeet, joissa ennakolta kiinnitetään huomiota uhkaavien tilanteiden hallintaan ja toimintatapoihin, joilla väkivaltatilanteen vaikutukset työntekijän turvallisuuteen voidaan torjua tai rajoittaa. Tarvittaessa on tarkistettava turvallisuusjärjestelyjen ja -laitteiden toimivuus.

33 Tyypillinen suomalainen henkirikollinen ja henkirikoksen uhri: vuotias, yksin asuva, työelämästä syrjäytynyt mies, jolla oli takanaan useita tuomioita väkivalta- ja omaisuusrikoksista. Parisuhteessa vain neljännes (vs. >60 %), rikosrekisteri 77 %:lla. Runsaat 80 prosenttia henkirikoksiin syyllistyneistä miehistä ja naisista samoin kuin rikosten miesuhreista oli työelämän ulkopuolella olevia työikäisiä. Naisuhreista ansiotyössä oli 33 prosenttia.

34 Humalajuominen väkivallan riskitekijänä Suomessa Viikoittain itsensä vahvaan humalaan juovat nuoret ovat väkivallan tekijöinä 5-7 kertaa ja uhreina 2-3 kertaa useammin kuin nuoret, jotka eivät juo alkoholia kovaan humalaan asti. Noin 80% henkirikoksista tehdään Suomessa alkoholin vaikutuksen alaisena.

35 Alkoholi ja väkivalta Alkoholi alentaa riskinottokynnystä, heikentää ongelmanratkaisutaitoja, lisää impulsiivisuutta ja näin edistää aggression purkautumista. Nousuhumalassa hyökkäävä maanisuus, laskuhumalassa ärtyisyys ja hypoglykemia. Epäsosiaalisesta persoonallisuudesta kärsivät tavallista taipuvaisempia humalaaggressioon.

36 Mieshormoni ja aggressio Testosteroni kohtuuannoksina ei merkittävästi lisää väkivaltaisuutta tasapainoisella miehellä. Riskinotto ja seksuaalinen halukkuus kasvavat. Yleinen aktiivisuus voi kasvaa. Suuriin yliannoksiin liittyen, tilannekohtaisesti tai henkilöön liittyvistä syistä myös sairaalloista aggressiivisuutta testosteronin ja anabolisten steroidien vaikutuksesta.

37 Alkoholi ja steroidihormonit Suurentuneet testosteronin perusarvot arvot on liitetty aggressiiviseen käyttäytymiseen ja humalahakuisuuteen miehillä. Pitkäaikainen alkoholinkäyttö kuitenkin heikentää miesten testosteronituotantoa. Alkoholin ja steroidihormonien vuorovaikutus selittänee ainakin osan alkoholin välittömistä vaikutuksista aggressiivisuuteen naisilla Alkoholi suurentaa hetkellisesti sekä estrogeeni- että testosteronipitoisuutta naisilla. Kortisolilla monimuotoinen yhteys aggression säätelyyn.

38 II-tyypin alkoholismi Tapausesimerkkinä Suomen ensimmäinen sarjakuvahahmo, Tommi Turmiola vuodelta 1858

39

40

41

42

43

44 Turmiolan Tommin serotoniinivamma? Suomalainen väkivalta assosioituu voimakkaasti ns. II-tyypin alkoholismiin, jossa on sitä selittäviä aineenvaihdunnan ominaispiirteitä. Selvä perinnöllinen alttius, varhainen ja nopea alku jos alkoholia saatavissa, alkoholi ei stimuloi ruokahalua, juominen elämyshaluista, tyypillistä aggressiivisuus. Serotoniinitoiminnan heikkous ja taipumus hypoglykemioihin.

45 Psyykenlääkitys ja väkivaltariski Antipsykoottinen lääkitys minimoi riskin psykoosipotilaalla. Myös useimmilla antikonvulsiivisilla mielialantasaajilla ja litiumilla on myönteinen vaikutus. Masennuslääkkeet kokonaisuutena tarkastellen pienentävät riskiä, mutta voivat hoidon alussa ja äkkilopetuksen yhteydessä lisätä sitä. Bentsodiatsepiinien ohjeiden vastainen käyttö on huomattava väkivallan riskitekijä mukana alkoholin kanssa yli kolmanneksessa vakavimmista väkivaltarikoksista ja epäsosiaalisiksi persooniksi todetuista yli puolella!

46 Turmiolan apina - kaltoin kohdeltu? Myös geneettiset tekijät tosin mukana

47 Biologisia riskitekijöitä syrjäytymiselle on mutta biologia ei ole kohtalo Katsauksissa on arvioitu, että kaikesta asosiaalisesta käyttäytymisestä noin puolet määräytyy geneettisesti. Suomessa jo MAOA-geenin vaimentunut muoto ja hermosolujen membraanin kiinnittymisproteiinia koodaava CDH13-geeni selittänevät 5-10 % vakavimmasta väkivallasta. Ylimääräisen mieskromosomin (XYY) riskikerroin väkivaltaisuudelle on vain 1,4.

48 Väkivalta on sopeutumis- ja sopeuttamiskeino Se tarjoaa sekä sisäiselle että ulkoiselle sopeutumiselle mahdollisuuksia. Kyllä asiat aina lyömällä selviävät. Väkivaltainen maine tarjoaa rajattua apua asioiden hoidossa. Psykopaattien psykoterapia ollut ennemminkin haitallista - lievemmin asosiaalisten taas usein hyödytöntä.

49 Asosiaalisen persoonan hoitaminen Tukea antava hoitokontakti, jossa keskeinen tavoite on väkivallalle altistavien päihteiden välttäminen ja elämään sisältöä tarjoavien hankkeiden tukeminen. Antabus, pienet tuskatiloja tarvittaessa tasaavat antipsykoottiannokset, masennuslääkkeet, impulsiivisuutta hillitsevät mielialantasaajat. Bentsodiatsepiineja vain vieroitusoireisiin.

50 Psykopatian biologiaa Heikko serotoniiniaineenvaihdunta Poikkeavasti/heikosti kehittynyt hippocampusamygdalakompleksin takaosa ja prefrontaalikorteksi. Voimakas testosteronivaikutus? Heikot autonomisen hermoston vasteet ja kortisolivasteet. Hidas aivosähkötoiminta, vaikeus ylläpitää vireyttä, runsaasti NREM S4-unta. Alivireys => krooninen ikävystyneisyys ilman riittävää stimulaatiota.

51 Uhkailu Vastaa toimintatapana terrorismia. Mao Zedong: Tappamalla yhden liikuttelet tuhatta. Voi olla panos/tuotos-suhteeltaan tehokas toimintatapa oikeudelliset seuraamukset vähäiset, teho mahdollisesti hyvä. Uhkailijoista suuri osa persoonallisuushäiriöisiä, psykopaattiset piirteet tyypillisiä. Myös esim. psykoosiin tai dementiaan liittyvän vainoharhaisuuden pohjalta voi esiintyä uhkailua.

52 Uhkailu epävarmuuden luomista

53 Mitä on psykopaatin tunteettomuus?

54 Pohdi mikä motivoi uhkailemisen Vaatimukset materiaalisesta edusta? Mielihyvä siitä, että kohde pelkää? Sisäisen tasapainon tavoittelu, kostonhalu? Psykoottinen uhantunne ja siihen liittyvä puolustautumishalu?

55 Potilaan fantasia omahyväisestä yksinvaltiaasta vastapelurina Voi elää sekä epävarmuuttaan kompensoivan pelokkaan että etuisuuksia vaativan hyökkäävän, usein luonnehäiriöisen potilaan mielessä. Yleinen, joskus kokemuksiin ja joskus projektioon perustuva. Raivo kohdistuu fantasiahahmoon.

56 Uhkailu terveydenhuollossa Sekava uhkailu ei johtane mihinkään jälkiseuraamuksiin vaan tilanne laukeaa. Päähuomion tulee kohdistua akuutin tilanteen hoitamiseen. Suunnitelmallisessa uhkailussa työnantajan ja poliisin puuttuminen olisi paikallaan, mutta ongelman muodostaa se, että kyseessä on asianomistajarikos.

57 Uhkailun kohtaaminen Muista, että yleensä uhkailija on heikommassa asemassa kuin sinä. Uhkailijalla usein (koetusti) paljon vihamiehiä. Verhottu uhkailu on yleensä aihe konfrontointiin. Kirjaaminen potilaskertomukseen välttämätöntä, näin vastakkaisista kannanotoista huolimatta. Myös poliisille ilmoittamista harkittava. Työyhteisön ja esimiehen tuki, työnohjaus ja konsultointimahdollisuus erittäin keskeisiä.

58 Uhkailun hallinta 1./2 Tutkintapyyntö ja kanteen ajaminen usein hillitsee uhkailijaa, mutta päinvastaistakin tapahtuu. Uhri voi tällöin joutua sangen vaativaan tehtävään puolustaessaan oikeuttaan häiriöttömään työhön ja yksityiselämään. Ilmeinen tarve lainsäädännön muuttamiseen.

59 Uhkailun hallinta 2./2 Potilassuhde, jota uhkailu hallitsee, ei voi jatkua. Uhkaajan on saatava tietää, että hänen toimensa päätyvät työyhteisön ja poliisin tietoon. Uhkailemisen seurauksista on hyvä informoida etukäteen. Kirjallinen informaatio yksikössä noudatettavista menettelytavoista.

60 Ammatillisuuden säilyttäminen Vihantunne reaktiona uhatuksi tulemiseen on hyväksyttävää, ja sitä on hyvä tarkastella. Viha tai pelko ei saa ohjata hoitoratkaisuja. Ammatillisuuden rajoja ei pidä venyttää yksityiselämä on suojattava.

61 Uhkailu liittyy usein petkuttamisen Epäsuoraa disinformointia on vaikeampi havaita, ja jälkikäteen valehtelijan on helpompi väittää ettei valehdellut. "Mä tapan sut ja sun perhees! / Se olis hirveen ikävää jos sulle tai sun perheelle sattuis jotain..."

62 Siteeraaminen, tuttavallisuus ja yhteisten viholliskuvien virittely epäsuoran uhkailun osana N.N:kin tuossa juuri sanoi että tästä ei nyt hyvä seuraa, mutta minä sitä vähän toppuuttelin." muttä sä tiedät kuinka vaikeeta se voi olla noiden muiden kanssa. Ikävä tästä on puhua mutta kyllä ne on sustakin sanoneet vaikka mitä sellasta mikä ei ole alkuunkaan totta."

63 Virheellisten päättelyketjujen tarjoaminen Asioiden liittäminen toisiinsa - luodaan huomaamattomasti harhakäsitys jonka mukaan tiettyjen asioiden olemassaolo edellyttää jonkin asian toteutumista: Mä haluun bentsoja." "Mä tiesin että täällä kun te ootte spesialisteja ja hallitsette homman ja haluutte oikeesti auttaa niin te osaatte määrätä oikeet lääkkeet ja annatte just sellasen pienen annoksen bentsoja, jotain kuus milliä Rivatrilia tai jotain, ettei mun käy tosi huonosti."

64 Uhatuksi/huijatuksi tuleminen Narsistisesti loukkaavaa. Voi herättää kostonhimoa. Saattaa altistaa jopa vainoharhaisuudelle. Aggression kohteeksi joutuminen on luottamukselliselle suhteelle tuhoisaa, ja asiaan on aina jotenkin reagoitava. Affektin vallassa ei kuitenkaan pidä lähteä selvittelyyn vaan odottaa.

65 Väkivallan kohtaaminen: lähtökohtia Väkivallan kohtaamiseen piää olla koulutusta, mutta kykyä tehokkaaseen itsepuolustukseen ei ole mahdollista kehittää kaikille. Aseettoman itsepuolustuksen mahdollisuudet ovat hyvin rajalliset. Voimankäyttövälineiden kuten luvanvaraisen OC-sumuttimen tai patukan esiin ottaminen ja harjaantumaton käyttö voi provosoida lisää väkivaltaa, erityisesti aseellista.

66 Turvallisuudesta huolehtiminen Ainoa keino välttää aggressiosta ja sen aiheuttamasta pelosta lähtevä noidankehä. Rauhallinen ja provosoitumaton käytös on mahdollista ja pohjimmiltaan mielekästä vain jos turvallisuudesta on huolehdittu.

67 Peruskeinot selviytyä Pakotie. Hälytysjärjestelmä. Ei tilapäisaseeksi sopivia esineitä potilaan ulottuvilla (terävät, kovat ja painavat, särkyvät). Upottava mukava tuoli potilaalle. Pehmustetuksi kilveksi sopiva provosoimaton suojaväline käsillä. Lukumääräinen ylivoima luotavissa.

68 Missä ei sana auta siellä tarvitaan NOKIAN KUMIPAMPPUA. Suomen Gummitehdas Oy. NOKIA. Mainos Poliisimies-lehdessä v. 1932

69 Diagnostinen arvio esitietojen ja Deliriööttinen? Psykoottinen? olemuksen nojalla Agitoitunut mielialahäiriöinen? Dementti? Päihtynyt? Materiaalisia etuja vaativa persoonallisuushäiriöinen? Epävarmuuttaan kompensoiva persoonallisuushäiriöinen?

70 Asettuminen auttajan rooliin Yleensä hyödyksi aggression etiologiasta riippumatta Neutraali mutta kiinnostusta ja kunnioitusta välittävä asenne ja viestintä Lähesty katsesektorista Esittäydy Vältä äkkinäisiä liikkeitä Puhu normaalisti - ääntä korottamatta tai hiljentämättä. Pidä kädet näkyvillä Kerro toimiesi tarkoitus

71 Hypoglykemia altistaa aggressiolle Usein riitaa haastavalla kakkostyypin alkoholistilla, joka juotuaan ei laskuhumalassakaan ole nälkäinen. Hoito: tuoremehua muovikannussa tarjolla.

72 Rauhoittavan tilanteen luominen Deliriööttisen, psykoottisen tai muun toimenpiteeseen halukkaan potilaan somaattinen tutkiminen. Aktiivinen kyseleminen, tarpeettoman riitelyn välttäminen. Tutkimisen aikana lisää henkilökuntaa paikalle.

73 Huumori Kuolemanvakava asia. Vain hyvin tarkan harkinnan nojalla, koska psykoottinen, deliriööttinen tai huumorintajuton voi ymmärtää väärin. Kohdennettuna esimerkiksi tilanteeseen ja yhteiseen avuttomuuden jakamiseen mahdollinen ja joskus hyvin tehokas.

74 Harhaluulojen jakaminen Vain poikkeustapauksissa. Voi pelastaa vaaratilanteessa ja koitua potilaan onneksi. Esimerkki: potilas heiluttaa kolmenistuttavaa penkkiä terveyskeskuksen aulassa klo 03 aamuyöstä vaatien että hänen päähänsä kasvaneet sarvet tulee hengenvaaran vuoksi leikata pois HETI.

75 Therapia: Sovitaan esilääkityksestä toimenpidettä varten: 5 mg haloperidolia ja 4 mg loratsepaamia i.m. Nykyisin kyseeseen voi tulla myös esim. 10 mg olantsapiinia nopeasti liukenevana tablettina tai i.m.

76 Vahingollisten lääkkeiden vaatija päivystyksessä - ennaltaehkäisy Kielteinen viesti viidakkoradioon Edellyttää yhtenäistä linjaa Ilkeän ylilääkärin rajoittava määräys seinässä. Epäselvissä tapauksissa, joissa esim. bentsodiatsepiineille on epävarma indikaatio, esim. 15 mg:n oksatsepaamitabletteja 4 kpl. Aikaa saa pelata.

77 Potilaan fantasia omahyväisestä yksinvaltiaasta Voi elää sekä epävarmuutta kompensoivan pelokkaan että etuisuuksia vaativan hyökkäävän luonnehäiriöisen mielessä. Yleinen, joskus kokemuksiin ja joskus projektioon perustuva. Raivo kohdistuu fantasiahahmoon.

78 Mielikuva samassa veneessä olemisesta Lyhyt, moralisoimaton kommentti esim. rauhoittavien lääkkeiden ongelmista - esim. Jopa hengenvaara nopeassa vieroituksessa. Tarvittaessa oman tietämyksen suhteellistaminen, ja toteamus vastuun kantamisesta kielteisen päätöksen yhteydessä.

79 Miten sanoa ei? Perääntymistie tarjoten eli häpeän provosoimista välttäen. Perustellen. Kuunnellen. Vaihtoehtoja tarjoten. Jos aihetta, myös oma tietämys suhteellistaen ja oma vastuu todeten.

80 Pakkotila Oikeus rikkoa lain kirjainta pakottavassa tilanteessa, rinnakkainen hätävarjelun käsitteelle. Oikeus ilmoittaa asiasta poliisille. Esimerkiksi aseellisen uhkauksen yhteydessä suositeltavaa myöntyä vaatimuksiin.

81 Mikä avuksi? Kaikki mikä lisää sosiaali- ja terveydenhuollon nauttimaa arvostusta. Päihtyneitä, deliriööttisiä ja psykoottisia ajatellen turvatoimet. Metallinpaljastimet ja tarkastukset harkinnan mukaan. Riittävä henkilökunta. Ennakointi sekä uhkailun että väkivallan osalta.

82

83 Ajantasaista tietoa: Wiley-Blackwell 2012: Psychopathy and Law a Practitioner s Guide. Kirjoittajia mm. Robert Hare, Christopher Patrick, Jennifer Skeem, Joseph Newman, Craig Neumann, Reid Meloy, Michael Vitacco,Stephen Porter. Suomesta Ghitta Weitzmann-Henelius, Nina Lindberg, Hannu Lauerma.

84

85

86

VÄKIVALLAN PSYKOBIOLOGIAA 12.11.2015 Hannu Lauerma vastaava ylilääkäri, Psykiatrinen vankisairaala

VÄKIVALLAN PSYKOBIOLOGIAA 12.11.2015 Hannu Lauerma vastaava ylilääkäri, Psykiatrinen vankisairaala VÄKIVALLAN PSYKOBIOLOGIAA 12.11.2015 Hannu Lauerma vastaava ylilääkäri, Psykiatrinen vankisairaala Puhujan koulutus, työkokemus ja sidonnaisuudet Pvs:n vastaava ylilääkäri alkaen -96, sivutoiminen yksityislääkäri

Lisätiedot

Väkivaltauhan kohtaaminen terveydenhuollossa taustat, esiintyvyys ja ehkäisy. 22.9.2015 Hannu Lauerma vastaava ylilääkäri, Psykiatrinen vankisairaala

Väkivaltauhan kohtaaminen terveydenhuollossa taustat, esiintyvyys ja ehkäisy. 22.9.2015 Hannu Lauerma vastaava ylilääkäri, Psykiatrinen vankisairaala Väkivaltauhan kohtaaminen terveydenhuollossa taustat, esiintyvyys ja ehkäisy 22.9.2015 Hannu Lauerma vastaava ylilääkäri, Psykiatrinen vankisairaala Aggressio: luonnonvalinnan tulos Suosinut henkiinjäämistä.

Lisätiedot

Onko ihminen pohjimmiltaan paha? Hannu Lauerma vastaava ylilääkäri, Psykiatrinen vankisairaala

Onko ihminen pohjimmiltaan paha? Hannu Lauerma vastaava ylilääkäri, Psykiatrinen vankisairaala Onko ihminen pohjimmiltaan paha? 4.11.2016 Hannu Lauerma vastaava ylilääkäri, Psykiatrinen vankisairaala Puhujan koulutus, työkokemus ja sidonnaisuudet Pvs:n vastaava ylilääkäri alkaen -96, sivutoiminen

Lisätiedot

2

2 1 2 3 4 5 Resilienssi ajattelussa turvallisuus organisaatiossa määritellään kyvyksi toimia vaihtelevissa olosuhteissa. (Hollnagel et al. 2011.) Hollnagelin et al. (2011) ja muiden riskienhallinnasta kirjoittaneiden

Lisätiedot

HAASTEELLISEN OPPILAAN TAI VANHEMMAN KOHTAAMINEN

HAASTEELLISEN OPPILAAN TAI VANHEMMAN KOHTAAMINEN HAASTEELLISEN OPPILAAN TAI VANHEMMAN KOHTAAMINEN Aggressiivisen asiakkaan kohtaaminen Sisällys: - Aggression tasot - Kokonaisvalmiuden saavuttaminen - Pelon oireet - Pelko toiminnan ohjaajana - Keinot

Lisätiedot

ADHD ja muut neuropsykiatriset häiriöt, kaltoinkohtelu ja päihteet syrjäytymisen tie?

ADHD ja muut neuropsykiatriset häiriöt, kaltoinkohtelu ja päihteet syrjäytymisen tie? ADHD ja muut neuropsykiatriset häiriöt, kaltoinkohtelu ja päihteet syrjäytymisen tie? Hannu Lauerma tutkimusprofessori, THL vastaava ylilääkäri, Psykiatrinen vankisairaala Luennon sisältö Persoonallisuushäiriöistä.

Lisätiedot

Väkivallan riskialueena ensihoito vai onko?

Väkivallan riskialueena ensihoito vai onko? Väkivallan riskialueena ensihoito vai onko? Ensihoitopalvelualan opintopäivät 11.2.2019 12.2.2019 Anna Kukka Työympäristöasiantuntija Tehy 1 Kokemuksia kentältä Liittyvät tavallisesti potilaisiin tai vieläkin

Lisätiedot

AABRAHAMIN USKON KOETUS IISAKIN UHRAAMINEN

AABRAHAMIN USKON KOETUS IISAKIN UHRAAMINEN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) AABRAHAMIN USKON KOETUS IISAKIN UHRAAMINEN Kuva taidegraafikko Kimmo Pälikkö 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Moorian maassa, vuorella,

Lisätiedot

Syrjäytymisen ja väkivaltaisuuden biologiset ja psykososiaaliset taustatekijät

Syrjäytymisen ja väkivaltaisuuden biologiset ja psykososiaaliset taustatekijät Syrjäytymisen ja väkivaltaisuuden biologiset ja psykososiaaliset taustatekijät 11.3.2015 Hannu Lauerma tutkimusprofessori, THL vastaava ylilääkäri, Psykiatrinen vankisairaala Puhujan koulutus, työkokemus

Lisätiedot

Väkivaltaa Kokeneet Miehet Apua henkistä tai fyysistä väkivaltaa kokeneille miehille

Väkivaltaa Kokeneet Miehet Apua henkistä tai fyysistä väkivaltaa kokeneille miehille Väkivaltaa Kokeneet Miehet Apua henkistä tai fyysistä väkivaltaa kokeneille miehille Tommi Sarlin Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki puh: (09) 6126 620 miessakit@miessakit.fi www.miessakit.fi Väkivaltakokemukset

Lisätiedot

Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä?

Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä? Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä? Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät 17.11.2008 Merja Syrjämäki psykiatrian erikoislääkäri TAYS Pitkäniemi APS5 Kaksoisdiagnoosin ulottuvuudet Lievä psyykkinen

Lisätiedot

Turvallisuus vankilassa ja vankilaopetuksessa

Turvallisuus vankilassa ja vankilaopetuksessa Turvallisuus vankilassa ja vankilaopetuksessa Turvallisuus vankilassa on kaikessa toiminnassa mukana oleva tekijä. Turvallisuus on samalla myös vaade jonka vaarantuminen aiheuttaa rajoituksia. Perusteet:

Lisätiedot

Miesten kokema väkivalta

Miesten kokema väkivalta Miesten kokema väkivalta Lahden ensi- ja turvakoti ry; Jussi-työ 1 * Suomessa on toteutettu yksi tutkimus, jossa on tarkasteltu erikseen ja erityisesti miehiin kohdistunutta väkivaltaa (Heiskanen ja Ruuskanen

Lisätiedot

Vainoaminen. Oikeudellisia ja psykologisia näkökulmia

Vainoaminen. Oikeudellisia ja psykologisia näkökulmia Vainoaminen Oikeudellisia ja psykologisia näkökulmia Vainoaminen Määritelmään kuuluu ajatus tarkoituksenmukaisesta, toiseen kohdistuvasta ei-toivotusta ja toistuvasta käyttäytymisestä, joka koetaan häiritsevänä,

Lisätiedot

Vakava väkivaltarikollisuus. Venla Salmi Erikoistutkija, kriminologian dosentti Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos

Vakava väkivaltarikollisuus. Venla Salmi Erikoistutkija, kriminologian dosentti Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos Vakava väkivaltarikollisuus Venla Salmi Erikoistutkija, kriminologian dosentti Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos Henkirikollisuus Henkirikosten määrän kehitys Poliisin tietoon tulleet henkirikokset (murha,

Lisätiedot

Maahanmuuttajan mielenterveys

Maahanmuuttajan mielenterveys Maahanmuuttajan mielenterveys Tapio Halla, erikoislääkäri Tampereen kaupunki Mielenterveys-ja päihdepalvelut Psykiatrian poklinikka maahanmuuttajille Maahanmuuttajat Suomessa suurin maahanmuuttajaryhmä

Lisätiedot

ISMAEL SYNTYY. 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Mamren tammistossa

ISMAEL SYNTYY. 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Mamren tammistossa Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) ISMAEL SYNTYY Kuva taidegraafikko Kimmo Pälikkö 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Mamren tammistossa b) Ajallinen yhteys muihin kertomuksiin

Lisätiedot

Työpaikkaväkivallan yleisyys kyselytutkimusten valossa

Työpaikkaväkivallan yleisyys kyselytutkimusten valossa Työpaikkaväkivallan yleisyys kyselytutkimusten valossa Väkivalta työpaikalla - entä sen jälkeen? 20.11.2013 Reino Sirén Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos Tietolähteitä väkivallan kokemisesta, myös työpaikkaväkivallasta:

Lisätiedot

Persoonallisuushäiriö ja pahuus. Jyrki Korkeila Psykiatrian professori, TY Ylilääkäri Harjavallan sairaala

Persoonallisuushäiriö ja pahuus. Jyrki Korkeila Psykiatrian professori, TY Ylilääkäri Harjavallan sairaala Persoonallisuushäiriö ja pahuus Jyrki Korkeila Psykiatrian professori, TY Ylilääkäri Harjavallan sairaala Esitys Pahan käsitykset Persoonallisuushäiriö Pahan kielioppi Paha ja sosiaalinen Pahan mallit

Lisätiedot

HÄIRINNÄN JA EPÄASIALLISEN KOHTELUN HALLINNAN TOIMINTAMALLI

HÄIRINNÄN JA EPÄASIALLISEN KOHTELUN HALLINNAN TOIMINTAMALLI HÄIRINNÄN JA EPÄASIALLISEN KOHTELUN HALLINNAN TOIMINTAMALLI 2 SISÄLLYSLUETTELO 1.JOHDANTO 3 2.LAINSÄÄDÄNTÖ 3 3.TERVEYDELLE HAITALLISEN HÄIRINNÄN JA EPÄASIALLISEN KOHTELUN HALLINNAN TOIMINTAMALLI 3 3.1

Lisätiedot

JEESUS PARANTAA NAISEN JA MIEHEN SURKASTUNEEN KÄDEN SAPATTINA

JEESUS PARANTAA NAISEN JA MIEHEN SURKASTUNEEN KÄDEN SAPATTINA Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) JEESUS PARANTAA NAISEN JA MIEHEN SURKASTUNEEN KÄDEN SAPATTINA 1. Kertomuksen taustatietoja Nyt meillä on poikkeuksellisesti kaksi eri kertomusta. Ne eivät

Lisätiedot

Opioidiriippuvuuden vieroitus- ja korvaushoidon haasteet ja ongelmat

Opioidiriippuvuuden vieroitus- ja korvaushoidon haasteet ja ongelmat Opioidiriippuvuuden vieroitus- ja korvaushoidon haasteet ja ongelmat Syksyllä 2011 tehdyn STM:n selvityksen tuloksia korkeakouluharjoittelija Laura Sohlberg, THL VTT Anna Leppo 28.11.2012 Opioidiriippuvuuden

Lisätiedot

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Marja Holmila 18.9.2012 Marja Holmila: Vanhempien ja aikuisten alkoholinkäyttö lapsen näkökulmasta 1 Esityksen rakenne 1. Päihteitä ongelmallisesti käyttävien

Lisätiedot

Kehitysvammaisten käytöshäiriöt

Kehitysvammaisten käytöshäiriöt Kehitysvammaisten käytöshäiriöt Seija Aaltonen, LT. Psykiatrian erikoislääkäri, kehitysvammalääketieteen erityispätevyys Varsinais-Suomen kehitysvamma-alan tuki- ja osaamiskeskuksen johtaja, johtava lääkäri

Lisätiedot

A n t t i Ap u n e n. Markkinointi

A n t t i Ap u n e n. Markkinointi GURU- A n t t i Ap u n e n J a r i Pa r a n t a i n e n Markkinointi TALENTUM Helsinki 2011 Copyright 2011 Talentum Media Oy ja kirjoittajat Kustantaja: Talentum Media Oy Kirjan kansi: Antti Apunen, Jari

Lisätiedot

Mies uhrina kyselytutkimuksen valossa missä ovat väkivallan ehkäisemisen todelliset haasteet

Mies uhrina kyselytutkimuksen valossa missä ovat väkivallan ehkäisemisen todelliset haasteet Mies uhrina kyselytutkimuksen valossa missä ovat väkivallan ehkäisemisen todelliset haasteet eli Tuhansien iskujen maa Miesten kokema väkivalta Suomessa Markku Heiskanen Yhdistyneiden Kansakuntien yhteydessä

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

Epävakaa persoonallisuus näkyvä, mutta näkymätön Seminaari Espoossa 16.10.2013 Psykologi Hanna Böhme

Epävakaa persoonallisuus näkyvä, mutta näkymätön Seminaari Espoossa 16.10.2013 Psykologi Hanna Böhme Epävakaa persoonallisuus näkyvä, mutta näkymätön Seminaari Espoossa 16.10.2013 Psykologi Hanna Böhme pitää sinua välillä joko erittäin hyvänä tai erittäin pahana 0n sinulle ajoittain syyttä vihainen tai

Lisätiedot

Mielenterveyden ja päihdehäiriöiden saumaton hoito vankiterveydenhuollossa

Mielenterveyden ja päihdehäiriöiden saumaton hoito vankiterveydenhuollossa Mielenterveyden ja päihdehäiriöiden saumaton hoito vankiterveydenhuollossa 4.6.2019 Vankien mielenterveys- ja päihdepalvelut / Mika Rautanen, oikeuspsykiatrian erikoislääkäri, vs. ylilääkäri 1 PSYKIATRINEN

Lisätiedot

Terveyskeskus ja M1- lähettämiskäytäntö. 7.4.2016 Susanna Satuli-Autere, koulutusylilääkäri Hyvinkään terveyskeskus

Terveyskeskus ja M1- lähettämiskäytäntö. 7.4.2016 Susanna Satuli-Autere, koulutusylilääkäri Hyvinkään terveyskeskus Terveyskeskus ja M1- lähettämiskäytäntö 7.4.2016 Susanna Satuli-Autere, koulutusylilääkäri Hyvinkään terveyskeskus Tahdosta riippumatonta hoitoa määrittävät lait Mielenterveyslaki Päihdehuoltolaki Kehitysvammaisten

Lisätiedot

VIRTAHEPO OLOHUONEESSA VAI KISSA PÖYDÄLLÄ? Laura Mäkelä Ronja Kuitunen Sosionomi-opiskelijat Lahden ammattikorkeakoulu

VIRTAHEPO OLOHUONEESSA VAI KISSA PÖYDÄLLÄ? Laura Mäkelä Ronja Kuitunen Sosionomi-opiskelijat Lahden ammattikorkeakoulu VIRTAHEPO OLOHUONEESSA VAI KISSA PÖYDÄLLÄ? Laura Mäkelä Ronja Kuitunen Sosionomi-opiskelijat Lahden ammattikorkeakoulu NELJÄ TUULTA KESKUUDESSAMME Päihdeongelmat Noin 2800 ihmistä kuoli vuonna 2012 päihteiden

Lisätiedot

Arvoisat ministeri Suvi Lindén

Arvoisat ministeri Suvi Lindén Arvoisat ministeri Suvi Lindén, Juha Rehula ja Paula Risikko, eduskuntapuoleen puheenjohtajat, liikenne- ja viestintävaliokunnan sekä sosiaali- ja terveysvaliokunnan kansanedustaja 1.1.2003 tuli voimaan

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jumala koettelee Abrahamin rakkautta

Nettiraamattu lapsille. Jumala koettelee Abrahamin rakkautta Nettiraamattu lapsille Jumala koettelee Abrahamin rakkautta Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Tammy S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children

Lisätiedot

Psykiatriset sairaudet ja ajokyky: yleiskatsaus. Jyrki Korkeila Psykiatrian professori, TY Ylilääkäri Harjavallan sairaala

Psykiatriset sairaudet ja ajokyky: yleiskatsaus. Jyrki Korkeila Psykiatrian professori, TY Ylilääkäri Harjavallan sairaala Psykiatriset sairaudet ja ajokyky: yleiskatsaus Jyrki Korkeila Psykiatrian professori, TY Ylilääkäri Harjavallan sairaala Korkeila 1 Itsemurhariski: Trafi Psykiatriseen tai muuhun sairauteen liittyvä itsemurhavaara

Lisätiedot

Väkivallan uhka työpaikoilla hallintaan

Väkivallan uhka työpaikoilla hallintaan Väkivallan uhka työpaikoilla hallintaan Sosiaali- ja terveydenhuoltoalan ergonomiaseminaari 13.-14.6.2019 Turku Sh, tth, TtM, Väitöskirjatutkija JOHANNA PULKKINEN @pulkk1ska 6/17/2019 2 Lähde: Tapaturmavakuutuskeskus

Lisätiedot

Väkivalta / uhkatilanne

Väkivalta / uhkatilanne Pelastusalan uhkatilannekoulutus - kehittämistarpeet Juha Höök Paloesimies, Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos SPPL työturvallisuusseminaari 15.4.2015, Espoo Väkivalta / uhkatilanne Väkivalta on helppo tunnistaa,

Lisätiedot

Ensihoitopalvelualan opintopäivät Kaija Ojanperä Työympäristöasiantuntija Tehy ry

Ensihoitopalvelualan opintopäivät Kaija Ojanperä Työympäristöasiantuntija Tehy ry Ensihoitopalvelualan opintopäivät Kaija Ojanperä Työympäristöasiantuntija Tehy ry 26.3.2018 K.O 1 Kotimaa 12.08.2017 12:41 Ensihoitajien kohtaama seksuaalinen häirintä yleistä UUTINEN 13.02.2018 Ensihoitajat:

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Hyviä ja huonoja kuninkaita

Nettiraamattu lapsille. Hyviä ja huonoja kuninkaita Nettiraamattu lapsille Hyviä ja huonoja kuninkaita Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2013 Bible for

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jeesus, suuri Opettaja

Nettiraamattu lapsille. Jeesus, suuri Opettaja Nettiraamattu lapsille Jeesus, suuri Opettaja Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Sinusta tulee isä! - Isäksi kasvamista tukemassa

Sinusta tulee isä! - Isäksi kasvamista tukemassa Sinusta tulee isä! - Isäksi kasvamista tukemassa Tieto isäksi tulemisesta voi olla iloinen, hämmentävä, odotettu tai pelottava. Ajatus itsestä isänä konkretisoituu miehelle hitaasti mutta varmasti, kun

Lisätiedot

LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille

LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille ROVANIEMI 22.5. 2014 Marjatta Karhuvaara / Sanna Kaitue Koulutuksen pohjana on käytetty opasta

Lisätiedot

Sisällys. Johdanto... 15. Rikollisuuden selityksiä...23. Rikollisuuden muotoja...43. Esipuhe...11

Sisällys. Johdanto... 15. Rikollisuuden selityksiä...23. Rikollisuuden muotoja...43. Esipuhe...11 Sisällys Esipuhe...11 Johdanto... 15 Mitä on rikollisuuden psykologia?... 15 Mikä on rikos?... 18 Rikollisuuden selityksiä...23 Rikollisuuden sosiologiaa pähkinänkuoressa...23 Psykologiset selitysmallit...28

Lisätiedot

Jumala koettelee Abrahamin rakkautta

Jumala koettelee Abrahamin rakkautta Nettiraamattu lapsille Jumala koettelee Abrahamin rakkautta Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Tammy S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children

Lisätiedot

Vainon arviointi ja väkivaltariski

Vainon arviointi ja väkivaltariski Vainon arviointi ja väkivaltariski Hannu Säävälä Ayl, OYS, oikeuspsykiatrian yksikkö Varjo-seminaari, Oulu 11.2.2014 Sisältö Sote-ala ja väkivalta Väkivaltariskin arvioinnin historiaa Riskiarviointi psykiatriassa

Lisätiedot

Potilaan mahdollisuudet hoidon saatavuuden ja laadun selvittämiseen. Pentti Arajärvi Terveysfoorumi 12.3.2015

Potilaan mahdollisuudet hoidon saatavuuden ja laadun selvittämiseen. Pentti Arajärvi Terveysfoorumi 12.3.2015 Potilaan mahdollisuudet hoidon saatavuuden ja laadun selvittämiseen Pentti Arajärvi Terveysfoorumi 12.3.2015 1 sosiaali ja terveyspalvelut tarveperusteisia (riittävät palvelut) edellytykset toimia yhteiskunnan

Lisätiedot

Digitaalinen media ja lasten seksuaalinen hyväksikäyttö. Mari Laiho Lasten suojelu digitaalisessa mediassa Pelastakaa Lapset ry

Digitaalinen media ja lasten seksuaalinen hyväksikäyttö. Mari Laiho Lasten suojelu digitaalisessa mediassa Pelastakaa Lapset ry Digitaalinen media ja lasten seksuaalinen hyväksikäyttö Mari Laiho Lasten suojelu digitaalisessa mediassa Pelastakaa Lapset ry Joulukuu 2011 Lapsen oikeudet YK:n lapsen oikeuksien yleissopimus valtioita

Lisätiedot

Nuoret rikosten tekijöinä ja uhreina. Venla Salmi Erikoistutkija, kriminologian dosentti Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos

Nuoret rikosten tekijöinä ja uhreina. Venla Salmi Erikoistutkija, kriminologian dosentti Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos Nuoret rikosten tekijöinä ja uhreina Venla Salmi Erikoistutkija, kriminologian dosentti Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos Nuoruusiässä tehdään eniten rikoksia Varkaus- ja pahoinpitelyrikoksista poliisin

Lisätiedot

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(7) Luterilainen Kirkko 3. vuosi nro VT2 _2 /28 www.pyhäkoulu.fi lapsille@luterilainen.com 8.12.

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(7) Luterilainen Kirkko 3. vuosi nro VT2 _2 /28 www.pyhäkoulu.fi lapsille@luterilainen.com 8.12. Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(7) PALAVA PENSAS 1. Kertomuksen taustatietoja a) Kertomuksen tapahtumapaikka Siinain erämaassa, Hoorebin vuoren juurella. b) Ajallinen yhteys muihin kertomuksiin

Lisätiedot

Pelastakaa Lapset - sitoutumaton kansalaisjärjestö

Pelastakaa Lapset - sitoutumaton kansalaisjärjestö Pelastakaa Lapset - sitoutumaton kansalaisjärjestö Pelastakaa Lapset ry on vuonna 1922 perustettu, poliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumaton kansalaisjärjestö, joka tukee erityisesti vaikeissa oloissa

Lisätiedot

Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla

Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla Taulukkoraportti Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla Tässä taulukkoraportissa verrataan kaupan esimiesten ja myymälätyöntekijöiden työn voimavaroja, vaatimuksia ja hyvinvointia. Kysely toteutettiin

Lisätiedot

Syrjäytymisen taustoja: neuropsykiatriset häiriöt, psykopatia, kaltoin kohtelu, päihteet ja pään vammat

Syrjäytymisen taustoja: neuropsykiatriset häiriöt, psykopatia, kaltoin kohtelu, päihteet ja pään vammat Syrjäytymisen taustoja: neuropsykiatriset häiriöt, psykopatia, kaltoin kohtelu, päihteet ja pään vammat 8.11. 2012 Hannu Lauerma tutkimusprofessori, THL vastaava ylilääkäri, Psykiatrinen vankisairaala

Lisätiedot

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Annamari Tuulio-Henriksson Dosentti, johtava tutkija, Kelan tutkimusosasto Suomen epidemiologian seuran ja Kelan seminaari 27.10.2011 Nuoret ja työllistymisen

Lisätiedot

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(6) VAARAN MERKKI

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(6) VAARAN MERKKI Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(6) VAARAN MERKKI 1. Kertomuksen taustatietoja a) Kertomuksen tapahtumapaikka b) Ajallinen yhteys muihin kertomuksiin c) Kertomuksessa esiintyvät henkilöt

Lisätiedot

suurempi valoisampi halvempi helpompi pitempi kylmempi puheliaampi

suurempi valoisampi halvempi helpompi pitempi kylmempi puheliaampi TEE OIKEIN Kumpi on (suuri) suurempi, Rovaniemi vai Ylitornio? Tämä talo on paljon (valoisa) valoisampi kuin teidän vanha talo. Pusero on (halpa) halvempi kuin takki. Tämä tehtävä on vähän (helppo) helpompi

Lisätiedot

Jeesus, suuri Opettaja

Jeesus, suuri Opettaja Nettiraamattu lapsille Jeesus, suuri Opettaja Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Päihdeasenteet Hämeenlinnan seudulla v. 2015

Päihdeasenteet Hämeenlinnan seudulla v. 2015 Päihdeasenteet Hämeenlinnan seudulla v. 2015 Taustatiedot: 1. Sukupuoli * Mies Nainen 2. Ikä * 0-15 v. 15-17 v. 18-30 v. 31-45 v. 46-60 v. yli 60 v. Ympäristö 3. Käytetäänkö Hämeenlinnassa ja seutukunnissa

Lisätiedot

SINIKKA VUORELA Kriisi ja perheväkivaltatyön koordinaattori PUH:044 528 0276

SINIKKA VUORELA Kriisi ja perheväkivaltatyön koordinaattori PUH:044 528 0276 SINIKKA VUORELA Kriisi ja perheväkivaltatyön koordinaattori PUH:044 528 0276 AMMATILLINEN VALTA LUOTTAMUKSEN RIKKOMINEN: kerrotaan asioita asiakkaan tietämättä. NORMALISOINTI: ei uskota asiakasta, hyväksytään

Lisätiedot

Viisas kuningas Salomo

Viisas kuningas Salomo Nettiraamattu lapsille Viisas kuningas Salomo Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Kääntäjä: Anni Kernaghan Sovittaja: Ruth Klassen Suomi Kertomus 22/60 www.m1914.org Bible for Children, PO Box

Lisätiedot

Opioidikorvaushoito: lopettaa vai tehostaa sitä?

Opioidikorvaushoito: lopettaa vai tehostaa sitä? Opioidikorvaushoito: lopettaa vai tehostaa sitä? Saija Turtiainen Psykiatrian erikoislääkäri, HYKS Päihdepsykiatrian klinikka Asiantuntijalääkäri, Keva Asiantuntijalääkäri, Valvira 7.3.2014 Lopettaa vai

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Jumalan. mies

Nettiraamattu. lapsille. Jumalan. mies Nettiraamattu lapsille Jumalan lähettämä mies Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Simson, Jumalan vahva mies

Simson, Jumalan vahva mies Nettiraamattu lapsille Simson, Jumalan vahva mies Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Lyn Doerksen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box

Lisätiedot

Aggressiivisen asiakkaan kohtaaminen. Sjk turvatoimija

Aggressiivisen asiakkaan kohtaaminen. Sjk turvatoimija Aggressiivisen asiakkaan kohtaaminen Suomessa joutuu yli 80 000 ihmistä työpaikkaväkivallan uhriksi vuosittain. Suurin riski palvelualoilla. Väkivaltatilanne voi aiheuttaa fyysisten vammojen lisäksi pitkäkestoisia

Lisätiedot

Henkinen väkivalta ja siitä selviytyminen

Henkinen väkivalta ja siitä selviytyminen Henkinen väkivalta ja siitä selviytyminen Vanha Satama Mielenterveysmessut 20.11.2012 Narsistien uhrien tuki ry Sirpa Polo FT, KM Henkinen väkivalta On ajassa ilmi tuleva oleva vakava ja laaja psyykkinen

Lisätiedot

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 ICD-10 tautiluokituksessa kipuoire esiintyy vain muutaman psykiatrisen diagnoosin kuvauksessa

Lisätiedot

Vainoajan tie saarnaajaksi

Vainoajan tie saarnaajaksi Nettiraamattu lapsille Vainoajan tie saarnaajaksi Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2007 Bible

Lisätiedot

Hoitoketju seksuaalisuutta loukkaavaa väkivaltaa kokeneen auttamiseksi Katriina Bildjuschkin / Suvi Nipuli

Hoitoketju seksuaalisuutta loukkaavaa väkivaltaa kokeneen auttamiseksi Katriina Bildjuschkin / Suvi Nipuli Hoitoketju seksuaalisuutta loukkaavaa väkivaltaa kokeneen auttamiseksi 2017 Katriina Bildjuschkin / Suvi Nipuli 1 Taustaa Istanbulin sopimus Euroopan neuvoston yleissopimus naisiin kohdistuvan väkivallan

Lisätiedot

KAVEREITA NOLLA lasten ja nuorten yksinäisyys

KAVEREITA NOLLA lasten ja nuorten yksinäisyys KAVEREITA NOLLA lasten ja nuorten yksinäisyys PhD. Niina Junttila, Dosentti (kasvatuspsykologia, tilastomenetelmät) Oppimistutkimuksen keskus (OTUK), Opettajankoulutuslaitos & Lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus

Lisätiedot

arkikielessä etiikka on lähes sama kuin moraali

arkikielessä etiikka on lähes sama kuin moraali Etiikan teoriat Katse s. 133-149 etiikka = 1) moraalin ja moraalikäsitysten tutkimista 2) tavat perustella sitä, mikä on moraalisesti hyvää tai oikein ja pahaa tai väärin arkikielessä etiikka on lähes

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Pietari ja rukouksen voima

Nettiraamattu lapsille. Pietari ja rukouksen voima Nettiraamattu lapsille Pietari ja rukouksen voima Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2013 Bible

Lisätiedot

Mun perhe. * Joo, mulla on kaksi lasta. Mulla on Mulla ei oo. 1 2,3,4 + a ei + a. Mulla on yksi lapsi kaksi lasta Mulla ei oo lapsia

Mun perhe. * Joo, mulla on kaksi lasta. Mulla on Mulla ei oo. 1 2,3,4 + a ei + a. Mulla on yksi lapsi kaksi lasta Mulla ei oo lapsia 1 Mun perhe suomi äidinkieli suomi äidinkieli perhe äiti _ vaimo isä _ mies vanhemmat lapsi isoäiti tyttö isoisä poika isovanhemmat vauva sisko tyttöystävä poikaystävä veli Ootko sä naimisissa? * Joo,

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Kuningas Daavid (2. osa)

Nettiraamattu lapsille. Kuningas Daavid (2. osa) Nettiraamattu lapsille Kuningas Daavid (2. osa) Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2009 Bible for

Lisätiedot

Adoptiolapsen hoidollinen kohtaaminen. 20.2.2014 Psykoterapeutti Eeva-Liisa Junnola-Nyström

Adoptiolapsen hoidollinen kohtaaminen. 20.2.2014 Psykoterapeutti Eeva-Liisa Junnola-Nyström Adoptiolapsen hoidollinen kohtaaminen 20.2.2014 Psykoterapeutti Eeva-Liisa Junnola-Nyström Adoptiolapsella on aina takanaan ero syntymävanhemmistaan ja joillakin lapsilla saattaa olla useita kiintymyssuhteen

Lisätiedot

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA

Lisätiedot

Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25

Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25 1 Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25 Hepreankielisessä sanassa eikev on hyvin paljon tarkoitusta. Ensimmäinen tarkoitus on: johdonmukainen, askel askeleelta eteenpäin. Sana eikev tarkoittaa myös kantapäätä. Kaikkivaltias

Lisätiedot

ASELAKI. ILMOITUSVELVOLLISUUS.

ASELAKI. ILMOITUSVELVOLLISUUS. ASELAKI. ILMOITUSVELVOLLISUUS. Esti Laaksonen Yleislääketieteen erikoislääkäri Päihdelääketieteen erityispätevyys Turun kaupungin hyvinvointitoimiala Lääkärikeskus Mehiläinen Turku estlaa@utu.fi Sidonnaisuudet:

Lisätiedot

VAIN NAISASIAKKAITA VARTEN Asunnottomien naisten tulkintoja naiserityisestä asunnottomuustyöstä

VAIN NAISASIAKKAITA VARTEN Asunnottomien naisten tulkintoja naiserityisestä asunnottomuustyöstä VAIN NAISASIAKKAITA VARTEN Asunnottomien naisten tulkintoja naiserityisestä asunnottomuustyöstä Diakonian tutkimuksen päivä 7.11.2008 Riikka Haahtela, YTM, jatko-opiskelija sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön

Lisätiedot

Näkökulmista käytäntöön

Näkökulmista käytäntöön Näkökulmista käytäntöön Hoitosuhteen perusteiden tarkastelua Lars Lindholm 4.11.2008, Ähtäri Hoitosuhteen rakenne Asiantuntijuus Työn ilo? Empatia Kohtaaminen Ilman näitä ei voi olla hoitoa. Seuraavat

Lisätiedot

MITEN VÄLTÄN TYÖUUPUMUKSEN?

MITEN VÄLTÄN TYÖUUPUMUKSEN? Hannamari Honkanen, kätilö, HUS MITEN VÄLTÄN TYÖUUPUMUKSEN? 1 Työssä jaksaminen vai loppuun palaminen? 1. Katse kutsumuksen juurelle +/-? 5. Katse koulutukseen, "konttoriin" ja kulisseihin +/-? Työssä

Lisätiedot

Isät turvallisuuden tekijänä

Isät turvallisuuden tekijänä Isät turvallisuuden tekijänä Mitä on väkivalta Väkivalta on fyysisen voiman tai vallan tahallista käyttöä tai sillä uhkaamista, joka kohdistuu ihmiseen itseensä, toiseen ihmiseen tai ihmisryhmään tai yhteisöön

Lisätiedot

Suomi Juo Suomalaisten alkoholinkäyttö ja sen muutokset 1968-2008. Erikoistutkija Pia Mäkelä Alkoholi ja huumeet yksikkö, THL

Suomi Juo Suomalaisten alkoholinkäyttö ja sen muutokset 1968-2008. Erikoistutkija Pia Mäkelä Alkoholi ja huumeet yksikkö, THL Suomi Juo Suomalaisten alkoholinkäyttö ja sen muutokset 1968-2008 Erikoistutkija Pia Mäkelä Alkoholi ja huumeet yksikkö, THL Suomi juo ; Pia Mäkelä, Heli Mustonen & Christoffer Tigerstedt (toim.) Perusteos

Lisätiedot

Traumat ja traumatisoituminen

Traumat ja traumatisoituminen Traumat ja traumatisoituminen Elina Ahvenus, psykiatrian erikoislääkäri Kidutettujen Kuntoutuskeskus Luennon runko Trauman käsitteestä Traumatisoitumiseen vaikuttavista tekijöistä Lapsuuden traumojen vaikutuksista

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Seksuaalisuus SISÄLTÖ Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Lapsen kysymykset Lapsen häiritty seksuaalisuus Suojele lasta ja nuorta

Lisätiedot

ALKOHOLI JA HENKINEN HYVINVOINTI

ALKOHOLI JA HENKINEN HYVINVOINTI ALKOHOLI JA HENKINEN HYVINVOINTI apulaisylilääkäri Sari Leinonen P-KSSK, riippuvuuspoliklinikka 25.4.2013 1 Alkoholi ja mielialan säätely yleisesti käytössä iloisen mielialan saavuttaminen harmituksen

Lisätiedot

Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa

Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa Koulutusmateriaali vapaaehtoisille SPR/ Päihdetyö / Kati Laitila Koulutuksen tavoite Edistää lasten ja nuorten turvallisuuden, terveyden, oikeuksien ja

Lisätiedot

Sisällys. Rikollisuuden sosiologiaa pähkinänkuoressa Psykologiset selitysmallit... 29

Sisällys. Rikollisuuden sosiologiaa pähkinänkuoressa Psykologiset selitysmallit... 29 Sisällys Esipuhe... 11 Johdanto... 14 Mitä on rikollisuuden psykologia?... 14 Mikä on rikos?... 18 Rikollisuuden selityksiä... 23 Rikollisuuden sosiologiaa pähkinänkuoressa... 24 Psykologiset selitysmallit...

Lisätiedot

LÄHTÖVAIHEEN KYSELY - HIV-POSITIIVINEN MIES

LÄHTÖVAIHEEN KYSELY - HIV-POSITIIVINEN MIES OHJEET TUTKIMUSHENKILÖKUNNALLE: Antakaa tutkimukseen osallistujien täyttää tämä lähtövaiheen kysely tutkimukseen ilmoittauduttaessa. Varmistakaa, että annatte oikean kyselylomakkeen. Kun kyselylomake on

Lisätiedot

Kuningas Daavid (2. osa)

Kuningas Daavid (2. osa) Nettiraamattu lapsille Kuningas Daavid (2. osa) Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Kääntäjä: Anni Kernaghan Sovittaja: Ruth Klassen Suomi Kertomus 21/60 www.m1914.org Bible for Children, PO

Lisätiedot

Miten ratkaisen ongelmia esimiehenä. Asiantuntijan ja esimiehen työelämätaidot, 1.6.2016

Miten ratkaisen ongelmia esimiehenä. Asiantuntijan ja esimiehen työelämätaidot, 1.6.2016 Miten ratkaisen ongelmia esimiehenä Asiantuntijan ja esimiehen työelämätaidot, 1.6.2016 Työsuojelu Kaikkien vaarojen ja haittojen torjuminen, jotka työsuhteessa uhkaavat työntekijän henkeä, terveyttä ja

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Komea mutta tyhmä kuningas

Nettiraamattu lapsille. Komea mutta tyhmä kuningas Nettiraamattu lapsille Komea mutta tyhmä kuningas Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Lyn Doerksen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible

Lisätiedot

Psykiatria ja M1- lähettämiskäytäntö. LL Tero Levola, ayl, kliininen opettaja HUS / Kellokosken sairaala / HySha 7.4.2016

Psykiatria ja M1- lähettämiskäytäntö. LL Tero Levola, ayl, kliininen opettaja HUS / Kellokosken sairaala / HySha 7.4.2016 Psykiatria ja M1- lähettämiskäytäntö LL Tero Levola, ayl, kliininen opettaja HUS / Kellokosken sairaala / HySha 7.4.2016 Ihmisoikeudet Kansainvälisiä sopimuksia ja julistuksia Yhteiset ja yleiset, jokaista

Lisätiedot

c) Kertomuksessa esiintyvät henkilöt Mooses, Aaron ja Mirjam sekä Aaronin poika, Eleasar

c) Kertomuksessa esiintyvät henkilöt Mooses, Aaron ja Mirjam sekä Aaronin poika, Eleasar Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(6) VASKIKÄÄRME 1. Kertomuksen taustatietoja a) Kertomuksen tapahtumapaikka - Siinain erämaassa b) Ajallinen yhteys muihin kertomuksiin Sen 40 vuoden aikana,

Lisätiedot

Väkivallan uhkaa hallittava

Väkivallan uhkaa hallittava Väkivallan uhkaa hallittava Väkivallan uhan hallinta työpaikoilla Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintoviraston työsuojelun vastuualueen työsuojelulautakunnan koulutustilaisuus 22.5.2019 Jyväskylä TtM, tarkastaja

Lisätiedot

Opiskelijoiden väkivaltakokemukset opiskeluterveydenhuollon näkökulmasta

Opiskelijoiden väkivaltakokemukset opiskeluterveydenhuollon näkökulmasta Opiskelijoiden väkivaltakokemukset opiskeluterveydenhuollon näkökulmasta 6. Valtakunnalliset opiskeluterveyspäivät 14. - 15.11.2011 Katja Björklund Johtava psykologi, Vaasan kaupunki Psykologian tohtori,

Lisätiedot

Minäpätevyyden tunnetta kohottamaan!

Minäpätevyyden tunnetta kohottamaan! Minäpätevyyden tunnetta kohottamaan! Miten tarkastelemme oppimisvaikeutta? 1. Medikaalinen tarkastelukulma Esim. luki vaikeuden lääketieteelliset piirteet: hahmotus, muisti, silmänliikkeet, aivopuoliskojen

Lisätiedot

LUOMINEN. 1. Kertomuksen taustatietoja a) Ajallinen yhteys muihin kertomuksiin (Kolmiyhteinen) Jumala loi maailman n. 6 000 vuotta sitten.

LUOMINEN. 1. Kertomuksen taustatietoja a) Ajallinen yhteys muihin kertomuksiin (Kolmiyhteinen) Jumala loi maailman n. 6 000 vuotta sitten. Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) LUOMINEN Kuva taidegraafikko Kimmo Pälikkö 1. Kertomuksen taustatietoja a) Ajallinen yhteys muihin kertomuksiin (Kolmiyhteinen) Jumala loi maailman n.

Lisätiedot

Lastensuojelusta. Koulutusilta Yli Hyvä Juttu Nurmon VPK-talo 21.11.2012 Janne Pajaniemi

Lastensuojelusta. Koulutusilta Yli Hyvä Juttu Nurmon VPK-talo 21.11.2012 Janne Pajaniemi Lastensuojelusta Koulutusilta Yli Hyvä Juttu Nurmon VPK-talo 21.11.2012 Janne Pajaniemi Lastensuojelulain kokonaisuudistus tuli voimaan 1.1.2008 Kaikkien lasten kehityksen turvaaminen Ongelmien ehkäiseminen

Lisätiedot

Psykoositietoisuustapahtuma

Psykoositietoisuustapahtuma Psykoositietoisuustapahtuma apulaisylilääkäri Pekka Salmela Tampereen Psykiatria- ja päihdekeskus 19.9.2017 Metso Psykoosit Psykooseilla eli mielisairauksilla tarkoitetaan mielenterveyshäiriöiden ryhmää,

Lisätiedot

EI UUTTA KATULASTEN SUKUPOLVEA APUA KATUÄIDEILLE

EI UUTTA KATULASTEN SUKUPOLVEA APUA KATUÄIDEILLE Päivi Arvonen EI UUTTA KATULASTEN SUKUPOLVEA APUA KATUÄIDEILLE Herkkä vähemmistö Tytöt ovat katulasten vähemmistö. TyDöjä kontrolloidaan egypiläisissä perheissä poikia tarkemmin, eikä tydö lähde asumaan

Lisätiedot

Koiran sosiaalisen kehityksen sudenkuopat. ELL Nina Menna, Vetcare Oy ja Animagi Mäntsälä

Koiran sosiaalisen kehityksen sudenkuopat. ELL Nina Menna, Vetcare Oy ja Animagi Mäntsälä Koiran sosiaalisen kehityksen sudenkuopat ELL Nina Menna, Vetcare Oy ja Animagi Mäntsälä Koiran hermostollinen kehitys Koira on hitaasti kehittyvä eläinlaji syntyy avuttomana riippuvainen emon antamasta

Lisätiedot

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Julkisessa keskustelussa nostetaan ajoittain esille väitteitä siitä, haluavatko miehet vai naiset seksiä useammin ja joutuvatko jotkut elämään seksuaalisessa

Lisätiedot