Mustionjoen, Fiskarsinjoen, Pohjanpitäjänlahden ja Tammisaaren merialueen yhteistarkkailun yhteenveto vuodelta 2012

Transkriptio

1 Mustionjoen, Fiskarsinjoen, Pohjanpitäjänlahden ja Tammisaaren merialueen yhteistarkkailun yhteenveto vuodelta 212 Ralf Holmberg Marja Valtonen Länsi-Uudenmaan VESI ja YMPÄRISTÖ ry Västra Nylands vatten och miljö rf Julkaisu 245/213

2

3 LÄNSI-UUDENMAAN VESI JA YMPÄRISTÖ RY JULKAISU 245/213 Mustionjoen, Fiskarsinjoen, Pohjanpitäjänlahden ja Tammisaaren merialueen yhteistarkkailun yhteenveto vuodelta 212 Ralf Holmberg Marja Valtonen Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry

4 Laatija: Ralf Holmberg, Marja Valtonen Tarkastaja: Eeva Ranta Hyväksyjä: Jaana Pönni LÄNSI-UUDENMAAN VESI JA YMPÄRISTÖ RY, JULKAISU 245/213 Valokuva(t): LUVY ry Julkaisu on saatavana myös internetistä: Harriprint Tmi Karkkila 213 ISBN (nid.) ISBN (PDF) ISSN-L ISSN (painettu) ISSN (verkkojulkaisu)

5 Sisältö 1 Johdanto Taustatiedot Tarkkailualueen yleiskuvaus Tarkkailujakson säätila ja hydrologiset olosuhteet Pistemäinen jätevesikuormitus jaksolla Yleistä Vesistökuormitus Luparajojen saavuttaminen vuonna Tutkimuksen suorittaminen Tutkimustulokset Veden laatu Mustionjoki Fiskarsinjoki Pohjanpitäjänlahti Tammisaaren lähivedet Tammisaaren merialue Pohjanpitäjänlahden ja merialueen rehevyys Yhteenveto ja johtopäätökset Sammanfattning Kirjallisuuslähteet Liitteet Liite 1. Karttoja yhteistarkkailualueesta Liite 2. Alueen pistekuormitus Liite 3. Vuoden 212 analyysitulokset Liite 4. Analyysimenetelmät Kuvailulehti... 68

6

7 1 Johdanto Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry (LUVY) on suorittanut vuoden 212 yhteistarkkailun päivätyn uuden tarkkailuohjelmaluonnoksen mukaisesti. Tarkkailuohjelman päivittämisen tarkoitus on yhdistää alueen kalataloudellinen tarkkailu ja muu yhteistarkkailu yhdeksi tarkkailuohjelmaksi. Ohjelmaluonnos on pääpiirteeltään sama kuin aikaisempi hyväksytty ohjelma, mutta Mustionjoen alajuoksun ja Pohjanpitäjänlahden sisäosan muuttuneesta kuormitustilanteesta johtuen eräitä näytepisteitä muutettiin vastaamaan paremmin muuttuneita olosuhteita. Tarkkailu perustuu taulukon 1 mukaisiin velvoitteisiin. Taulukko 1. Yhteistarkkailun perusteet. Tabell 1. Samkontrollens grunder. Tarkkailuvelvollinen Lupapäätös Päivämäärä Karjaa-Pohja jvp LSY-24-Y Mustion jvp UUS-24-Y Skeppsholmenin jvp LSY-22-Y Hangon Lappohjan jvp E-S Avi Nro 35/212/ IDO Kylpyhuone Oy Ab UUS-26-Y Oy Tenala Marina Ab L-S VO 73/1979C (KHO ) FNsteel, Koverhar LSY-22-Y Tvärminnen eläint. asema YS Taustatiedot 2.1 Tarkkailualueen yleiskuvaus Tarkkailualue ulottuu Lohjanjärven luusuasta aina Tvärminnen Storfjärdenille asti. Lisäksi tarkkailualueeseen kuuluu Fiskarsinjoen alajuoksu. Alue on varsin vaihteleva, käsittäen osia Mustionjoen ja Fiskarsinjoen vesistöistä, suolattoman ja meriveden vaihtumisalueen Pohjanpitäjänlahdessa ja saaristoisen Tammisaaren edustan merialueen. Tarkkailualueen kartat löytyvät liitteestä 1. Pohjanpitäjänlahteen laskevista vesistöistä ylivoimaisesti tärkein on Mustionjoki. Sen valumaalue on 2 39 km 2 ja järvisyys on 12,2 %. Vesistön suurin järvi on Lohjanjärvi, johon johdetaan mm. Lohjan kaupungin yhdyskuntapuhdistamoiden sekä kahden paperitehtaan puhdistetut jätevedet. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 245/213 5

8 Mustionjoen virtaama on seuraava: keskivirtaama 19 m 3 /s keskiylivirtaama 43 m 3 /s keskialivirtaama 9 m 3 /s Mustionjoen veden laatuun vaikuttavat metsistä ja soilta tuleva luonnon huuhtouma sekä maa- ja metsätalouden, asutuksen ja teollisuuden kuormitus. Mustionjoen varrella ovat Mustion, Karjaan, Pinjaisten ja Åminneforsin taajamat ja suurin yksittäinen pistekuormittaja oli alkukesään 27 asti Karjaan-Pinjaisten jätevedenpuhdistamo. Karjaan ja Pohjan yhteinen uusi puhdistamo aloitti toimintansa alkukesällä 27, jolloin myös jätevesien purkupaikka siirtyi Mustionjoelta Pohjanpitäjänlahden perukkaan. Kullaanjärven vesistöalueelta (pinta-ala 56,4 km 2 ) vedet laskevat Pohjanpitäjänlahden länsirannalla Thomasbölevikeniin. Vesistöön kohdistuu haja-asutuksen ja maanviljelyksen kuormitusta. Österbyn suljettu kaatopaikka oli mukana tarkkailussa vuoteen 26 asti, mutta kaatopaikan kunnostushankeen käynnistyttyä, kaatopaikkatarkkailua alettiin tehdä erillisen tarkkailuohjelman mukaan, joten kaatopaikan kuormitustilanne raportoidaan erillisessä yhteenvetoraportissa. Österbyn kaatopaikka sijaitsee noin 2 km Österbyn keskustasta pohjoiseen suoperäisessä maastossa. Kaatopaikka-alueen vaikutukset kohdistuvat Kvarnbackabäcken-nimiseen puroon sekä Österbybäckeniin, jotka laskevat Pohjanpitäjänlahteen. Pohjanpitäjänlahden pituus Tammisaaresta Pohjankuruun on 14,5 km ja suurin leveys on 4,5 km. Pohjanpitäjänlahden syvänne erottuu selvästi Tammisaaren eteläpuoleisesta merialueesta, sillä Tammisaaren keskustan kohdalla on matala kynnys, jossa syvyys on laivaväylän kohdalla 5 6 m ja muualla selvästi pienempi. Pohjanpitäjänlahti on hyvin arvokas, monessa kansallisessa ja kansainvälisessä suojeluohjelmassa mukana oleva vesistö. Lahti muistuttaa vuonoa ja tämä onkin syy miksi alue on hyvin kuormitusherkkä. Lahti on pysyvästi suolaisuuskerrostunut ja alusveden happivarat täyttyvät ainoastaan silloin, kun uutta vettä virtaa Tammisaaren edustan saaristoalueelta lahden syvänteeseen. Tämä tapahtuu yleensä syksyisin ja talvisin sisään virtaavan veden ollessa tarpeeksi raskasta (suolaista ja kylmää) syrjäyttääkseen Pohjanpitäjänlahden vanhan syväveden. Pohjanpitäjänlahden happitilanne on useana vuonna ollut hyvinkin huono ja vuosina alueella kokeiltiin alusveden keinotekoista hapetusta. Alusveden jokavuotinen happiongelma on selvä osoitus siitä, että nykyinen lahteen kohdistuva kuormitus ylittää lahden sietokyvyn. Valtaosa tästä kuormituksesta tulee Mustionjoen kautta, mutta edellä mainittujen seikkojen valossa Tammisaaren lähivesiinkin kohdistuva kuormitus saattaa tietyissä olosuhteissa ulottua aina Pohjanpitäjänlahteen saakka. Pohjanpitäjänlahden valuma-alue on Tammisaaren rautatiesillan kohdalla noin 2 35 km 2. Valuma-alueelta Stadsfjärdenille purkautuvan veden virtaamalle voidaan esittää seuraavia, suuruusluokkaa edustavia tunnuslukuja: HQ MGQ MQ MNQ NQ 88 m 3 /s 53 m 3 /s 22 m 3 /s 6 m 3 /s 4 m 3 /s Meriveden pinnankorkeuden vaihteluista voidaan esittää seuraava suuntaa-antava arvio, joka pohjautuu Hangon ja Helsingin mareografien tuloksiin: 6 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 245/213

9 Ylin vedenkorkeus HW +1.4 m Keskiylivedenkorkeus MHW +.65 m Keskivedenkorkeus MW -.7 m Keskialivedenkorkeus MNW -.58 m Alin vedenkorkeus NW -,89 m Tammisaaren merialueen erottavat Suomenlahden ulapasta useat isot saaret, joista läntisimmät ovat Odensö ja Gullö. Vesi tulee alueelle Hankoniemen ja näiden saarien välistä Vitsandin salmesta. Odensöstä etelään saaria on edelleen runsaasti. Lounas-koillinen suunnassa kulkeva syvänne jatkuu Tvärminneä kohti. Syvyyssuhteet alueella ovat seuraavat: Tammisaari, Stadsfjärden Skogbyn kohdalla Lappohjan kohdalla Tvärminne Storfjärden n. 7 m n. 2 m n. 3 m n. 4 m Tätä merialuetta kuormittavat lähinnä Tammisaaren Skeppsholmenin puhdistetut jätevedet sekä Lappohjan ja Koverharin jätevedet. Skeppsholmenin jätevedenpuhdistamon purkupaikka sijaitsee Båssafjärden-nimisen vesialueen itäosassa ja Båssafjärden sijaitsee Tammisaaren eteläpuolella. Alue on varsin matala ja rehevä. Veden syvyys on laajoilla alueilla noin 2 m ja vesikasvillisuus on hyvin kehittynyt. Alue on aika eristynyt ulkopuolisilta vesialueilta. Alueelle ei laske ojia suurempia vesistöjä. Alueen itäosassa Båssafjärdeniä rajaa Baggön tiepenger, jonka aukon kautta alue on yhteydessä hyvin rehevään Dragsviksfjärdeniin. Dragsviksfjärden on yhteydessä ulkoisen saaristoalueen kanssa ainoastaan pitkän ja paikoin melkein umpeenkasvaneen vesiväylän kautta. Suurin Dragsviksfjärdeniin laskeva vesistö on Storängsbäcken, jonka vedet laskevat Dragsviksfjärdeniin sen itäisimpään osaan. Storängsbäckenin varrella on paljon peltoalueita, joten voidaan olettaa, että alueelle kohdistuva ravinnekuormitus on merkittävä. Toinen Båssafjärdenin kapea yhteys ulkopuolisiin vesialueisiin on Jomalvikin kanava alueen eteläosassa. Kanava on kuitenkin kapea ja matala, joten sen kautta virtaavat vesimassat ovat varsin pienet. Båssafjärdenin tärkein yhteys ulkopuolisiin vesialueisiin ovat alueen länsiosan salmet, joista Söukan-saaren ja Högholmenin välinen melko syvä salmi on tärkein. Sitä kautta vesi liikkuu Stadsfjärdenin ja Båssafjärdenin välillä. Pääasiallinen veden vaihtumiseen vaikuttava tekijä on meriveden pinnan vaihtelu. Veden pinnan noustessa vesi työntyy kohti Båssafjärdeniä ja vastaavasti veden laskiessa vesi virtaa ulos Båssafjärdenin alueelta. Virtauksen ollessa kohti alueen ulko-osia Dragsviksfjärdeniltäkin virtaa ravinnerikasta vettä Båssafjärdenin alueelle. Veden vaihtuminen purkualueella on varsin monimutkainen tapahtuma, varsinkin jos otetaan se tosiasia huomioon, että Stadsfjärdenin alueen veden laatu vaihtelee suuresti. Stadsfjärden on hyvin matala (n. 2 m) jatke Pohjanpitäjänlahdelle. Ainoastaan laivaväylän kohdalla veden syvyys on noin 6 m. Riippuen siitä, onko meriveden pinta nousussa vai laskussa ja riippuen siitä, miten suuri Mustionjoen kautta tuleva virtaama on, Stadsfjärdenin alueella saattaa olla joko pääosin Mustionjoelta peräisin olevaa vettä tai ulkopuolisen saaristoalueen vettä. Etenkin talvisin ja hyvin runsassateisina jaksoina Mustionjoen veden vaikutus Stadsfjärdenin veden laatuun saattaa olla merkittävä. Syksyisin ja talvisin syysmyrskyjen yhteydessä meriveden pinta saattaa nousta rajustikin. Tällaisissa tilanteissa Stadsfjärdenin kautta virtaa Båssafjärdenille, mutta etenkin Pohjanpitäjänlahdelle runsaasti vettä alueen ulkopuolelta. Tällaisissa tilanteissa Tammisaaren lähialueen kuormitus saattaa vaikuttaa myös Pohjanpitäjänlahden tilanteeseen. Myös silloin, kun vesi virtaa pinnan tuntumassa Pohjanpitäjänlahdelta ulos, pohjan tuntumassa tapahtuu vastavirtausta sisäänpäin. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 245/213 7

10 Oy Tenala-Marina Ab:n venesatama sijaitsee Lappohjan ja Skogbyn välisellä alueella Järnönnimisen saaren vieressä. FNsteel, Koverharin rauta- ja terästehtaan purkupaikka sijaitsee Tvärminne Storfjärdenin länsilaidalla noin 2 km Tvärminnen eläintieteelliseltä asemalta pohjoiseen. Storfjärden on avoin selkä, jossa tehtaan edustalla on vain yksi huomattava saari, Syndalsholmen. Veden vaihtuminen avonaisella Storfjärdenillä on hyvä, koska virtauksia estäviä kynnyksiä ei ole ja pohja viettää tasaisesti kohti ulkomerta. Maalta tuleva vähäsuolainen vesi virtaa alueen kautta ulkomerelle vesirungon pintaosissa ja pohjaa myöten alueelle tunkeutuu ajoittain Suomenlahden suun syvänveden alueelta suolaisempaa ravinnerikasta vettä. Matalan veden alueella (< 15 m) hiekka ja löysä saviaines ovat vallitsevia pohjamateriaaleja. Syvemmällä tavataan pehmeitä sedimenttipohjia. Pohjanpitäjänlahti ja sen edustan merialue on otettu mukaan kansainväliseen vesiensuojeluohjelmaan Projekt Aquaan, jolla pyritään suojelemaan kansainvälisesti tärkeitä tutkimusalueita. Suurin osa tarkkailualueesta kuuluu lisäksi Suomen ehdotukseen Natura 2 -alueeksi. 2.2 Tarkkailujakson säätila ja hydrologiset olosuhteet Tarkkailuvuosi 212 alkoi melko leutona ja aika sateisena. Helmikuussa sää kylmeni selvästi, mutta sademäärät olivat edelleen keskimääräistä suuremmat. Talvi oli runsasluminen ja lumen sulaminen käynnistyi kunnolla vasta maaliskuun lopussa. Toukokuun keskivaiheella sää muuttui lämpimäksi, mutta loppukuusta sää viileni taas. Kesä oli yleisesti ottaen varsin kolea ja sateinen. Pitempiä lämpimämpiä jaksoja ei esiintynyt koko kesän aikana. Loppuvuonna sademäärät vastasivat loka- ja joulukuussa pitkän ajan keskiarvoa, mutta muuten sademäärät olivat tavanomaista suuremmat. Tarkkailuvuoden normaalia suurempi sadanta näkyi myös Mustionjoen melko suurena virtaamana. Tarkkailuvuoden kuukausien keskilämpötilat ja -sademäärät verrattuna pitkän ajan keskiarvoon on esitetty kuvissa 1 ja 2 ja Mustionjoen virtaama on kuvattu kuvassa 3. 2 Kuukausikeskilämpötila Tvärminne 15 C I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII -1 Kuva 1. Kuukauden keskilämpötila Hangon Tvärminnen säähavaintoasemalla vuonna 212. Figur 1. Månadsmedeltemperaturerna vid Tvärminne väderstation i Hangö under år Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 245/213

11 Kuukausisadanta Tvärminne 12 1 mm I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII Kuva 2. Kuukauden sademäärä Hangon Tvärminnen säähavaintoasemalla vuonna 212. Figur 2. Månadsnederbörden vid Tvärminne väderstation i Hangö under år 212. Mustionjoen keskivirtaama 212 m3/s I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII Kuukausi 25 Mustionjoen keskivirtaama Kuva 3. Mustionjoen kuukauden keskivirtaama vuonna 212 sekä keskivirtaamat vuosina Figur 3. Svartåns månadsmedelflöde år 212 samt medelflödena under perioden Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 245/213 9

12 3 Pistemäinen jätevesikuormitus jaksolla Yleistä Yhdyskuntien puhdistamot tuottavat tällä alueella valtaosan pistekuormituksesta peräisin olevasta ravinnekuormituksesta. Vastaava tilanne vallitsee happea kuluttavan kuormituksen ja hygieenisen kuormituksen osalta. Teollisuuden osuus on vähäinen. Puhdistamojen toiminnan tärkein tehtävä on vesistöön kohdistuvan ravinnekuormituksen vähentäminen minimiin. Fosforin- ja typenpoiston toimiessa puhdistamoilla vakaasti saavutetaan samalla paras kokonaistulos jätevesien puhdistuksessa. Yhdyskuntien jätevesienkäsittelyä on keskitetty isoihin yksiköihin. Yhteenvetona todetaan: Keskusyksikkönä Pohjanpitäjänlahden eteläosassa toimii Raaseporin Tammisaaren Skeppsholmenin puhdistamo. Skeppsholmenin keskuspuhdistamolla käsitellään Tammisaaren kaupunkialueen Tenholan suunnan jätevedet. Laajat keskittämistoimet saatiin päätökseen kesäkuussa 22, jolloin aikaisemmin Rögrundin puhdistamolla käsitellyt jätevedet yhdistettiin Skeppsholmenille. Toisena keskusyksikkönä toimii Pohjanpitäjänlahden perukkaan v. 27 valmistunut Karjaa-Pohja puhdistamo. Karjaa-Pohja puhdistamolla käsitellään aikaisemmin Karjaa- Pinjaisten ja Pohjan Gumnäsin puhdistamoille viemäröidyt jätevedet. Mustion puhdistamolle nykyisin viemäröidyt jätevedet tullaan johtamaan Karjaa-Pohja puhdistamolle käsiteltäväksi. Mustion puhdistamon arvioidaan jäävän pois käytöstä v Tvärminnen puhdistamon toiminta on loppunut marraskuussa 211 ja Lappohjan puhdistamon toiminta on päättyi vuoden 212 lopulla. Näille puhdistamoille viemäröidyt jätevedet johdetaan nykyisin Hangon Suursuon puhdistamolla käsiteltäväksi. Tvärminnen puhdistamon osuus pistemäisesti alueelle johdetusta jätevesimäärästä on ollut tasoa n.,1 % ja Lappohjan puhdistamon osuus n. 2 %. Koverharin terästehtaan saniteettijätevedenpuhdistamon toiminta on loppunut keväällä 212, jolloin jätevedet alettiin johtaa Hangon Suursuon puhdistamolle. Terästehtaan vesistökuormitus ei ole vuoden 212 pistemäisen jätevesikuormituksen luvuissa mukana, tehdas ajautui konkurssiin kesällä Vesistökuormitus Tarkasteltavan alueen pistekuormitus muodostuu valtaosin yhdyskuntien jätevedenpuhdistamoilta. Kuvasta 4 nähdään kuormituksen jakautuminen prosentuaalisesti alueen pistekuormittajien kesken vuonna Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 245/213

13 % 1 Pistekuormituksen %-jakautuminen puhdistamoiden kesken v VESI BHK7 FOSFORI TYPPI Karjaa-Pohja Skeppsholmen Muut yht. Kuva 4. Pistekuormituksen %-jakautuminen puhdistamoiden kesken vuonna 212. Figur 4. Punktbelastningens %-fördelning i de olika reningsverken år 212. Alueen tärkeimmät puhdistamot ovat nykyisin Skeppsholmen ja v. 27 valmistunut Karjaa- Pohja puhdistamo. Niissä yhteensä käsiteltävä jätevesimäärä oli vuonna 212 n. 95 % kaikissa alueen puhdistamoissa käsiteltävästä jätevesimäärästä. Puhdistamoilta vesistöön johdettavan kuormituksen kehitys jaksolla käy ilmi kuvista 5, 6 ja 7. Vastaavat lukuarvot käyvät ilmi liitteistä 2. Yksityiskohtaisempaa tietoa puhdistamoiden toimivuudesta ja lupaehtojen täyttymisestä on saatavissa puhdistamokohtaisista kuormitustarkkailun yhteenvetoraporteista. Pääkohdittain alueen pistemäisestä vesistökuormituksesta todetaan seuraavaa: Fosforimäärä on vähentynyt suuruusluokasta 11 kg P/d v. 199 nykytasolle n. 1 3 kg P/d (Kuva 5). Väheneminen on tulosta Tammisaaren Skeppsholmenin keskuspuhdistamon tehostamisesta ja puhdistamoiden käytön edelleen kehittämisestä. Skeppsholmenin puhdistamoa on laajennettu ja tehostettu viimeksi vuonna Vuonna 27 touko-kesäkuussa Karjaa-Pohja puhdistamo korvasi Karjaa-Pinjaisten ja Gumnäsin puhdistamot, jotka jäivät pois käytöstä. Vuonna 26 Karjaa-Pinjaisten ja Gumnäsin puhdistamoilta vesistöön johdettu fosforikuorma oli yhteensä n. 2,2 kg P/d ja vuonna 212 Karjaa-Pohja puhdistamolta vesistöön johdettu fosforikuorma oli n.,8 kg P/d. Karjaa-Pohja puhdistamon vuoden 211 keskimääräistä fosforitulosta heikensi kevään suuret hulevesimäärät, joista aiheutui ohituksia ja ongelmia hiekkasuodatuksen toiminnalle. Lisäksi Karjaa-Pohja puhdistamolla oli jakson 4/211 aikana kaksi sähkökatkoa, joista aiheutui koko puhdistamon ohitusta. Ohitukset huomioidaan mukaan laskettaessa laskentajaksojen kokonaistuloksia. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 245/213 11

14 kg P/d 12 Mereen johdetun fosforikuormituksen jakautuminen puhdistamoiden kesken v Karjaa-Pinjainen Gumnäs Karjaa-Pohja Skeppsholmen Rögrund Muut yht. Kuva 5. Mereen johdetun fosforin jakaantuminen pistekuormittajien kesken v Figur 5. Fördelningen av den fosforbelastning som letts till havet under perioden Puhdistamoilta vesistöön johdettu typpimäärä on vähentynyt suuruusluokasta 29 kg N/d v. 199 nykytasolle n kg N/d (kuva 6). Tammisaaren yhteenlaskettu (Skeppsholmen+Rögrund) typpikuormitus on laskenut 199-luvun alkupuolen suuruusluokasta kg N/d nykytasolle 5 7 kg N/d. Typpikuormituksen vähenemiseen jakson aikana on vaikuttanut Skeppsholmenin tehostaminen typenpoistolle. Karjaa-Pohja puhdistamon käyttöönotto v. 27 on jatkanut typpikuormituksen vähentymistä. Vuonna 26 Karjaa-Pinjaisten ja Gumnäsin puhdistamoilta vesistöön johdettu typpikuorma oli 154 kg N/d ja Karjaa-Pohja puhdistamolta v. 212 vesistöön johdettu typpikuorma oli 32 kg N/d. kg N/d Mereen johdetun typpikuorman jakautuminen puhdistamoiden kesken v Karjaa-Pinjainen Gumnäs Karjaa-Pohja Skeppsholmen Rögrund Muut yht. Kuva 6. Mereen johdetun typen jakaantuminen pistekuormittajien kesken vuonna Figur 6. Fördelningen av den kvävebelastning som letts till havet under perioden Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 245/213

15 BHK 7 -määrä on vähentynyt 199-luvun alun tasolta kg O 2 /d, nykytasolle 2 5 kg O 2 /d (kuva 7). Viimeisimpänä vuonna 27 käyttöönotettu Karjaa-Pohja puhdistamo on vähentänyt merkittävästi BHK 7 -kuormitusta. Vuonna 26 Karjaa-Pinjaisten ja Gumnäsin puhdistamolta vesistöön yhteensä johdettu BHK 7 -kuorma oli n. 68 kg O 2 /d ja vuonna 212 Karjaa- Pohja puhdistamolta vesistöön johdettu BHK 7 -kuorma oli 8,2 kg O 2 /d. kg O₂/d Mereen johdetun BHK7-määrän jakautuminen puhdistamoiden kesken Karjaa-Pinjainen Gumnäs Karjaa-Pohja Skeppsholmen Rögrund Muut yht. Kuva 7. Mereen johdetun BHK 7 -määrän jakaantuminen pistekuormittajien kesken v Figur 7. Fördelningen av den BHK 7 -belastning som letts till havet under perioden Luparajojen saavuttaminen vuonna 212 Puhdistamoilta vesistöön johdettavalle käsitellylle jätevedelle on määritelty raja-arvot laitosten ympäristöluvissa. Seuraavassa esitetään lyhyesti vuoden 212 osalta raja-arvojen saavuttaminen alueen lupavelvollisten pistekuormittajien osalta. Luparajojen saavuttaminen ja vesistökuormitus käydään tarkemmin läpi vuosittain laadittavissa jätevedenpuhdistamoiden kuormitustarkkailujen yhteenvedoissa. Karjaa-Pohja puhdistamo Karjaa-Pohja puhdistamon toiminta perustuu Länsi-Suomen ympäristölupaviraston päätökseen (dnro: LSY-24-Y-19) ja Vaasan hallinto-oikeuden päätökseen (dnro: 89/5/511). VHO:n päätöksen mukaisesti puhdistamolta ja sen piirissä olevasta viemäriverkostosta mereen johdettavan jäteveden pitoisuuksien ja käsittelytehojen on mahdolliset ohijuoksutukset, ylivuodot ja muut poikkeustilanteet mukaan lukien täytettävä neljännesvuosikeskiarvoina laskettuna seuraavat vaatimukset ( lukien): pitoisuus enint. käsittelyteho vähint. BOD 7 -ATU 1 mg O2/l 95 % Fosfori,3 mg P/l 95 % COD Cr 6 mg O2/l 9 % Kiintoaine 1 mg/l Kokonaistypen poistotehon tulee olla vähintään 7 %, kun prosessilämpötila on yli 12 C ja vähintään 6 % vuosikeskiarvona laskettuna mahdolliset ohijuoksutukset, ylivuodot ja poikkeustilanteet mukaan lukien. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 245/213 13

16 Karjaa-Pohja puhdistamon vuoden 212 käsittelytulokset saavuttivat ympäristöluvassa laskentajaksoille asetetut raja-arvot ja myös Valtioneuvoston asetuksen 888/26 vähimmäispuhdistusvaatimukset saavutettiin. Käsittelytulosten laskennassa on huomioitu puhdistamolla tapahtuneet ohitukset. Pumppaamoilla tapahtuneita ylivuotoja ei ole voitu huomioida tulosten laskennassa, koska ylivuotomäärät eivät ole tiedossa. Pumppaamoilla tapahtuvista ohituksista rekisteröityvät vain ylivuotojen kestoajat. Skeppsholmenin puhdistamo Puhdistamon ympäristölupapäätöksen mukaan (dnro: LSY-22-Y-357 ja Vaasan hallinto-oikeus dnro: 1523/4/511) jätevedet tulee puhdistaa siten, että vesistöön johdettavan jäteveden BHK 7 -ATU-arvo on enintään 1 mg O 2 /l ja COD Cr -arvo enintään 6 mg O 2 /l, fosforipitoisuus enintään,3 mg P/l ja kiintoainepitoisuus enintään 1 mg/l. Puhdistustehon tulee olla BHK 7 - ATU:n ja fosforin osalta vähintään 95 % ja COD Cr :n osalta vähintään 9 %. Raja-arvot pitää saavuttaa neljännesvuosien keskiarvoina laskettuna mahdolliset ohijuoksutukset, ylivuodot ja poikkeustilanteet mukaan lukien. Typenpoiston teholle on voimassa 7 %:n tehoraja-arvo, joka pitää saavuttaa vuosikeskiarvona mahdolliset ohijuoksutukset, ylivuodot ja poikkeustilanteet mukaan lukien. Skeppsholmenin puhdistustulos saavutti neljännesvuosien keskiarvoille asetetut raja-arvot vuonna 212. Typenpoistontehon vuosikeskiarvo oli 58 % ja tulos ei saavuttanut raja-arvoa (vuosika. vähint. 7 %). Puhdistamo saavutti Valtioneuvoston asetuksen (888/26) vähimmäispuhdistusvaatimukset BHK 7 -ATU:n, COD Cr :n, kiintoaineen ja fosforin osalta. Asetuksessa typenpoistoa koskevat rajat jäivät saavuttamatta. Mustion puhdistamo Uudenmaan ympäristökeskuksen Mustion puhdistamolle antaman ympäristölupapäätöksen (UUS-24-Y ) mukaan puhdistamolta lähtevän jäteveden BOD 7 -ATU-arvo saa olla enintään 15 mg/l ja kokonaisfosforipitoisuus enintään,7 mg/l. Puhdistustehon on lisäksi molempien osalta oltava vähintään 9 %. Orgaaniselle aineelle ja fosforille asetetut raja-arvot on saavutettava puolivuosikeskiarvoina mahdolliset ohijuoksutukset, ylivuodot ja poikkeustilanteet mukaan lukien. Mustion puhdistamolla ei saavutettu jaksolla 1/212 ympäristöluvassa puolivuosikeskiarvoille määriteltyjä raja-arvoja. Jakson 2/212 keskimääräiset tulokset saavuttivat laskentajaksolle asetetut raja-arvot. Valtioneuvoston asetuksen 888/26 vähimmäispuhdistusvaatimukset saavutettiin. Lappohjan puhdistamo Länsi-Suomen vesioikeuden antaman päätöksen (dnro: 98376) mukaan Lappohjan puhdistamolla käsitellyn ja mereen johdettavan jäteveden BHK₇-ATU-arvo saa olla enintään 15 mg O₂/l ja kokonaisfosforipitoisuus enintään,7 mg P/l. Puhdistustehon on molempien osalta oltava vähintään 9 %. Arvot lasketaan puolivuosikeskiarvoina ottaen huomioon mahdolliset häiriöt ja ohijuoksutukset. Jätevedenpuhdistamoa on ajettava siten, että kokonaistypen vähenemä on mahdollisimman hyvä. 14 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 245/213

17 Etelä-Suomen aluehallintovirasto antoi päätöksen Nro 35/212/1 koskien puhdistamon ympäristölupahakemusta ja toiminnan lopettamista. Lupamääräyksissä puhdistustuloksille annetut raja-arvot eivät muuttuneet Länsi-Suomen vesioikeuden antaman päätöksen raja-arvoihin nähden. Jaksolla 1/212 saavutettiin vesistöön johdettavan veden BHK-arvolle ja BHK:n käsittelyteholle asetetut raja-arvot. Jaksolla 2/212 BHK-arvolle asetettu raja-arvo saavutettiin mutta BHK:n käsittelyteho jäi alle raja-arvon. Fosforipitoisuudelle ja fosforin poistoteholle asetettuja rajaarvoja ei saavutettu jaksoilla 1&2/212. Valtioneuvoston asetuksessa 888/26 asetetut vähimmäispuhdistusvaatimukset saavutettiin v Huhtikuussa ( ) otettiin käyttöön uusi siirtoviemärilinja ja pääosa Lappohjan puhdistamolle johdetuista jätevesistä alkoi virrata Hangon kaupungin Suursuon jätevedenpuhdistamolle käsiteltäväksi, tämän jälkeen puhdistamolla ei ollut enää jatkuvaa läpivirtausta. Lappohjan puhdistamon toiminta päättyi v. 212 lopussa. IDO Kylpyhuone Oy Tehtaan ympäristölupapäätöksen mukaan prosessijätevedenpuhdistamon kautta Pohjanpitäjänlahteen johdettavan jäteveden kiintoainepitoisuus saa olla enintään 3 mg/l kuukausikeskiarvona laskettuna. Vuonna 212 ei tullut raja-arvon ylityksiä. FNsteel Oy Ab, Koverhar Tehtaan saniteettijätevedenpuhdistamolla jätevedet tulee käsitellä siten, että vesistöön johdettavan jäteveden BHK 7 -ATU saa olla enintään 15 mg O 2 /l, kokonaisfosforipitoisuus enintään,7 mg P/l Puhdistustehon tulee olla alkaen vähintään 9 %. Tulokset lasketaan mahdolliset poikkeustilanteet, puhdistamon ohijuoksutukset ja viemäriverkon ylivuodot mukaan lukien vuosikeskiarvona. Tehtaan saniteettijätevedenpuhdistamon toiminta loppui keväällä 212, jolloin jätevedet alettiin johtaa Hangon Suursuon puhdistamolle. Jätevedenpuhdistamon keskimääräisiä käsittelytuloksia ei saatu tähän raporttiin, koska tehdas ajautui konkurssiin kesällä 212. Tehtaalta mereen johdettavalle prosessijätevedelle on annettu seuraavat kuukausikeskiarvoina saavutettavat raja-arvot: kiintoaine 25 kg/d ja öljy 4 kg/d. Prosessijäteveden kuormitustietoja ei saatu tehtaalta tähän raporttiin, koska tehdas ajautui konkurssiin kesällä 212. Vertailun vuoksi kuvassa 8 on esitetty Mustionjoen ravinnekuormituksen kuukausikeskiarvot. Kuvasta näkee että Mustionjoen kautta tuleva ravinnekuorma on selvästi alueen pistekuormitusta suurempi. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 245/213 15

18 Mustionjoen kuormitus vuonna Kok-N Kok-P I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII Kuva 8. Mustionjoen kautta tuleva ravinnekuorma vuonna 212 Peltokosken mittausasemalla. Figur 8. Närsaltsbelastningen via Svartån vid Åkerfors mätpunkt år Tutkimuksen suorittaminen Veden fysikaalis-kemiallista laatua tutkittiin ohjelman mukaisesti näytepisteestä riippuen vuosittain 3 5 kertaa. Merialueella mitattiin lisäksi veden klorofylli-a-pitoisuutta viidesti kasvukauden aikana. Vuonna 212 oli vuorossa ns. normaalivuosi. Tarkkailusta vastaavana tutkijana toimi Ralf Holmberg, joka myös on tehnyt tämän raportin. Kuormitustieto-osuudesta vastaa puhdistamoinsinööri Marja Valtonen. Näytteenotosta ovat vastanneet sertifioidut kenttämestarimme Arto Muttilainen ja Jorma Valjus. Valtaosa analyyseistä on analysoitu Länsi Uudenmaan vesi ja ympäristö ry:n laboratoriossa, joka on FINASakkreditointipalvelun akkreditoima testauslaboratorio T147, akkreditointivaatimus EN ISO/IEC Tutkimustulokset 5.1 Veden laatu Mustionjoki Mustionjoki on melko ravinteikas joki, joka suurimmaksi osaksi halkoo kulttuurimaisemia. Karjaan-Pinjaisten jätevedenpuhdistamo oli toukokuuhun 27 asti joen selvästi suurin yksittäinen pistekuormittaja. Alkukesästä 27 valmistui Karjaa-Pohja uusi jätevedenpuhdistamo, jonka purkualue on Pohjanpitäjänlahden perukka. Muutoksen jälkeen Mustionjoen ainoa pistekuormittaja on Mustion taajaman jätevedenpuhdistamo (kartta liitteenä 1). Mustionjoen varrella on paljon maatalousalueita ja Lohjanjärven eteläosaan kohdistuu kuormitusta sekä Lohjan kaupungista että paperiteollisuudesta. Virtaamaolosuhteista riippuen joen kuljettama kuormitus vaihtelee. Yleensä joen Pohjanpitäjänlahteen kuljettama kuorma on suurimmillaan keväällä ja syksyllä, jolloin virtaama tavallisesti on suurimmillaan. Vuonna 212 joen virtaamahuippu oli tammi- ja huhtikuussa. Pääasiallinen syy tammikuun suuriin vir- 16 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 245/213

19 taamiin olivat vuoden 211 joulukuun erittäin suuri sademäärä yhdistettynä melko leutoon ja sateiseen alkuvuoteen 212. Suurien virtaamien seurauksena joen kuljettama ravinnekuormakin oli ajoittain hyvin suuri (kuvat 3 ja 8). Joen huomattavasta hajakuormituksesta huolimatta Karjaan-Pinjaisten laitoksen jätevesikuormituksen vaikutukset näkyivät laitoksen ollessa toiminnassa ajoittain selvästikin, mutta veden laatu muuttui selvästi paremmaksi puhdistustehon kasvaessa ja purkupaikan siirryttyä alueelta pois. Kuvassa 9 kuvataan kokonaisravinnepitoisuuksien tilanne vuoden 212 aikana ja siitä näkyy, että kokonaisfosforipitoisuus nousi hieman alaspäin mentäessä, lokakuussa pitoisuudet nousivat selvemminkin. Kokonaistypen osalta pitoisuudet olivat korkeimmat huhtikuun ylivirtaaman aikaan, mutta typpipitoisuudet pysyivät lähes muuttumattomina koko jokiosuudella. Kokonaisfosforipitoisuus 212 µg/l Kokonaistyppipitoisuus 212 µg/l Kuva 9. Mustionjoen alajuoksun kokonaisravinnepitoisuudet vuonna 212. Figur 9. Halterna av totalnärsalter i vattnet i Svartåns nedre lopp år 212. Vedessä esiintyvien fekaalisten kolibakteerien määrät indikoivat ammoniumtypen kanssa hyvin jätevesien esiintymistä vedessä. Kuvasta 1 näkee, että ammoniumtyppipitoisuudet pysyivät melko samalla tasolla koko jokiosuudella vaikka tiettyä vaihtelua eri vuodenaikojen välillä esiintyi. Fekaalisia kolibakteereita esiintyi koko jokiosuudella jonkin verran, mutta helmikuussa määrät olivat hyvin suuret ( pmy / 1 ml). Muina vuodenaikoina määrät olivat varsin pienet ja esimerkiksi verrattuna uimavesille asetettuun rajaan (enint. 5 pmy / 1 ml) määrät olivat selvästi pienemmät. Mustionjoen veden laatu oli kauttaaltaan hyvin sama koko jokiosuudella ja varsinaisia kuormitusvaikutuksia esimerkiksi Mustion jätevesien purkupaikan alapuolella ei ollut havaittavissa. Fekaalisia kolibakteereita esiintyi kuitenkin kaikilla pisteillä, joten se osoittaa, että jokeen kohdistuu hajakuormitusta. Joen alimmalta pisteeltä mitattiin myös veden öljyhiilivetypitoisuutta, mutta pitoisuudet alittivat alimman määritysrajan, joka on 5 µg/l. Verrattuna tilanteeseen Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 245/213 17

20 ennen Karjaa-Pinjaisten jätevedenpuhdistamon sulkemista, Mustionjoen alajuoksu veden laatu on parantunut selvästi. Ammoniumtyppi pitoisuus 212 µg/l Fekaaliset kolibakteerit 212 pmy/1 ml Kuva 1. Mustionjoen alajuoksun ammoniumtyppipitoisuudet sekä fekaalisten kolibakteerien määrät vuonna 212. Havaintopiste 41 sijaitsee Karjaan yläpuolella ja piste 3 lähellä joen suuta. Figur 1. Halterna ammoniumkväve och mängderna fekala kolibakterier i vattnet i Svartåns nedre lopp år 212. Provtagningspunkt 41 befinner sig ovanför Karis och punkt 3 ligger i åns nedersta del Fiskarsinjoki Fiskarsinjoen virtaama on huomattavasti pienempi kuin Mustionjoen. Yleisesti ottaen Mustionjoen virtaama on noin 2-kertainen Fiskarsinjokeen nähden. Fiskarsinjoessa ei esiinny varsinaista pistekuormitusta, mutta haja-asutuksen kuormitusta jossain määrin. Lisäksi jokea kuormittaa ympäröiviltä mailta tuleva hajakuormitus. Joen tilannetta seurataan ainoastaan pisteellä 6, joka sijaitsee joen alajuoksulla. Eri vuosina veden laadussa on esiintynyt melko suurtakin vaihtelua ja ajoittain hajakuormituksen vaikutuksia on ollut selvästi havaittavissa. Hajakuormituksesta olivat lähinnä merkkinä vedessä esiintyvät fekaaliset kolibakteerit. Pitoisuudet olivat vielä muutama vuosi sitten ajoittain hyvin korkeita, mutta yleisesti ottaen bakteerimäärät ovat aivan viime vuosina laskeneet selvästi (kuva 11). Jokiveden fosforikuormitus vaihtelee eri vuodenaikojen ja virtaamaolosuhteiden mukaan. Melko usein korkeimmat pitoisuudet on tavattu syksyisin syyssateiden aikaan. Kokonaisfosforin osalta Fiskarsin alajuoksulla ei ole pitkäaikaisvertailussa havaittavissa selvää muutosta. Bakteerimäärien osalta yleinen trendi viime vuosina on ollut lievästi laskeva, vuonna 212 korkein bakteerimäärä todettiin lokakuussa (54 pmy / 1 ml). 18 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 245/213

21 Fiskarsinjoen kokonaisforipitoisuudet Fiskarsinjoen ammoniumtyppi Fiskarsinjoen bakteerimäärät Kuva 11. Fiskarsinjoen alajuoksun indikaatoribakteerien määrät sekä ammoniumtyppi- ja kokonaisfosforipitoisuudet jaksolla Kehitystä kuvaa mittaustulosten perusteella laskettu lineaarinen trendiviiva. Figur 11. Bakterimängderna samt ammoniumkväve- och totalfosforhalterna i Fiskarsåns nedre del under perioden Den allmänna utvecklingen illustreras av den på basen av mätresultaten beräknade lineära trendlinjen Pohjanpitäjänlahti Pohjanpitäjänlahden aivan sisimmän osan yleistilaan vaikuttaa hyvinkin voimakkaasti Mustionjoen kautta tuleva kuormitus. Karjaa-Pohjan uusi puhdistamo otettiin käyttöön vuonna 27 ja siitä lähtien Pohjanpitäjänlahden perukka, mihin jätevedenpuhdistamon vedet johdetaan, on ollut tarkemman tarkkailun kohteena. Tarkkailussa on seurattu lähinnä jätevesikuormitusta parhaiten indikoivien fekaalisten kolibakteerien määrää sekä ammoniumtyppipitoisuutta. Vuosien tulokset on esitetty kuvassa 12. Tuloksista näkee että sekä ammoniumtypen että fekaalisten kolibakteerien arvot ovat pysyneet melko alhaisella tasolla sitten tarkkailujakson alun, jolloin mitattiin selvästi korkeampia pitoisuuksia ja määriä. Koska jäteveden purkupaikka sijaitsee aivan Mustionjoen suualueella, on vaikeata arvioida johtuvatko hieman Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 245/213 19

22 kohonneet arvot jätevedenpuhdistamon vaikutuksista vai joen tuomasta hajakuormituksesta. Mustionjoen pitoisuudet huomioon ottaen voidaan olettaa, että uuden jätevedenpuhdistamon suorat vesistövaikutukset ovat pysyneet varsin pieninä. 6 Karjaa-Pohja purkualueen ammoniumtyppi µg/l a 7b 7c 6/7 7/7 8/7 9/7 5/8 6/8 7/8 8/8 9/8 5/9 6/9 7/9 8/9 5/1 7/1 8/1 5/11 7/11 8/11 6/12 7/12 8/12 9/12,pmy/1 ml Karjaa-Pohja purkualueen bakteerit /7 7/7 8/7 9/7 5/8 6/8 7/8 8/8 9/8 5/9 6/9 7/9 8/9 5/1 7/1 8/1 5/11 7/11 8/11 6/12 7/12 8/12 9/12 7a 7b 7c Kuva 12. Karjaa-Pohja jätevedenpuhdistamon purkualueen ammoniumtyppipitoisuudet sekä fekaalisten kolibakteerien määrät. Figur 12. Ammoniumkvävehalterna samt mängderna fekala koliforma bakterier i Karis-Pojo reningsverks utsläppsområde. Pohjanpitäjänlahden sisin osa on lahden rehevintä aluetta. Kuormitusvaikutus näkyy esim. siinä, että vedessä esiintyy ajoittain fekaalisia kolibakteereita. Jätevesiä hyvin indikoivan ammoniumtypen osalta tilanne vaihtelee ja ajoittain jätevesikuormituksen vaikutus on ollut ilmeinen. Yleensä kuormitusta indikoivien aineiden pitoisuudet ovat korkeampia pisteellä p. 7 lahden perukassa verrattuna tilanteeseen hieman ulompana Pohjanpitäjänlahdessa. Tilanne keskeisimpien parametrien osalta jaksolla on esitetty kuvissa 13 ja 14. Vaikuttaa melko selvältä, että sekä ammoniumtyppipitoisuudet että bakteerimäärät ovat laskeneet kesästä 27 lähtien. Tämä saattaa johtua siitä, että Karjaan-Pinjaisten jätevedenpuhdistamon päästöt Mustionjokeen loppuivat. Vaikka uusi purkupiste sijaitsee lähempänä havaintopistettä P7, parantunut jätevedenpuhdistus merkitsee sitä, että pisteelle P7 kohdistuva kuormitus on vähentynyt. Jos näin on, voidaan todeta, että parantunut jätevedenpuhdistus myös näkyy Pohjanpitäjänlahden sisäosan parantuneena vedenlaatuna, mikä olisi vesistön kannalta hyvä asia. 2 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 245/213

23 Pohjanpitäjänlahden sisäosa kokonaisfosfori µg/l P8 P7 Kuva 13. Pohjanpitäjänlahden sisäosan (pisteet 7 ja 8) kokonaisfosforipitoisuudet 1 m:n syvyydellä Figur 13. Totalfosforhalten i ytvattnet (1 m) i Pojovikens inre del (punkterna 7 och 8) under perioden Pohjanpitäjänlahden perukka ammoniumtyppi µg/l P8 P7 Pohjanpitäjänlahden sisäosa bakteerit pmy/1 ml P8 P7 Kuva 14. Pohjanpitäjänlahden sisäosan (pisteet 7 ja 8) ammoniumtyppipitoisuudet sekä fekaalisten kolibakteerien määrät 1 m syvyydellä Piste P7 esittää tilannetta lahden perukassa. Figur 14. Ammoniumkvävehalten i ytvattnet (1 m) i Pojovikens inre del (punkterna 7 och 8) under perioden Punkt P7 representerar situationen i vikens innersta del. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 245/213 21

24 Pohjanpitäjänlahden keskiosaan maalta tulevan kuormituksen suorat vaikutukset veden laatuun ovat vain harvoin havaittavissa kohonneina pitoisuuksina. Lähinnä talvisin, jolloin Mustionjoelta tulevat vedet pysyvät sekoittumattomana jään alla, saattaa ajoittain esiintyä korkeita ravinnepitoisuuksia. Tämä oli tilanne myös vuonna 212, koska kylmä talvi aiheutti sen, että näytteenottohetkellä maaliskuun puolivälissä, valumat maalta olivat pienet ja jokiveden vaikutus näkyi aivan ylimmässä vesikerroksessa, missä veden suolaisuuskin oli hyvin alhainen. Pohjanpitäjänlahti on hyvin herkkä kuormitukselle. Lahti on pysyvästi kerrostunut johtuen siitä, että Mustionjoelta tuleva vesi muodostaa vähäsuolaisen päällysveden, jonka alla on suolaisempi ja samalla tiheämpi alusvesi. Syväveden vaihtuminen on täysin lahden ulkopuoliselta merialueelta työntyvän uuden hapekkaan veden varassa. Lopputalvella 212 happitilanne oli hyvin heikko, mikä osoitti sen, että talven aikana ei virrannut uutta happirikasta vettä Pohjanpitäjänlahden syvänteeseen. Myös ravinteiden liukenemista pohjasedimenteistä oli selvästi havaittavissa. Toukokuussa, jolloin kevään ensimmäiset näytteet otettiin, tilanne oli edelleen samanlainen. Tilanne oli poikkeuksellinen, koska tilannetta, että talven suolavesipulssi olisi jäänyt kokonaan tulematta, ei ole aikaisemmin todettu. Pulssin tulo on joskus viipynyt pitkälle talveen, mutta nyt uutta happirikasta vettä ei tullut lahteen ollenkaan. Heinäkuussa, jolloin näytteitä otettiin seuraavan kerran, happipitoisuus oli noussut hieman, mutta tilanne oli edelleen hyvin heikko ja heikkona tilanne pysyi ainakin syksyn 212 loppuun. Tämä tarkoitta sitä, että jakso, jolloin Pohjanpitäjänlahden syvät alueet olivat lähes hapettomat, venyi harvinaisen pitkäksi. Tilannetta on kuvattu kuvassa 15. Vesistön kannalta heikko happitilanne merkitsee sisäisen rehevöitymisen kiihtymistä. Tämä tarkoittaa sitä, että happipitoisuuden laskiessa pohjasedimentteihin sitoutuneet ravinteet alkavat liueta veteen. Monessa vesistössä prosessi alkaa jo siinä vaiheessa, kun veden happipitoisuus laskee alle 2 3 mg/l. Pohjanpitäjänlahden osalta voimakasta ravinnepitoisuuksien nousua ei vielä sellaisissa pitoisuuksissa tapahdu, mutta happipitoisuuden laskiessa alle 1 mg/l tälläkin alueella tapahtuu ravinteiden mobilisoitumista. Tämä oli tilanne pääosan vuodesta 212, jolloin pohjanläheisen veden kokonaisfosforipitoisuus oli noin kymmenkertainen verrattuna ylimmän vesikerroksen pitoisuuteen. Pohjanpitäjänlahden keskiosan pitkän ajan happiminimit on kuvattu kuvassa 16. Pohjanpitäjänlahden eteläosan veden laatu vaihtelee jonkin verran. Tähän vaikuttaa merkittävästi se, että virtaako vesi Tammisaaren siltojen alta ulospäin vai sisäänpäin. Alueen pistekuormituksen (IDO Kylpyhuone Oy) vaikutuksia ei pystytä erottamaan muista veden laadun vaihteluista veden fysikaalis-kemiallisten ominaisuuksien perusteella. 22 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 245/213

25 mg/l Happitilanne Sällvik /9 5/9 7/9 8/9 9/9 1/9 3/1 5/1 7/1 8/1 9/1 1/1 3/11 5/11 7/11 8/11 9/11 1/11 12/11 3/12 5/12 7/12 8/12 9/12 1/12 1 m 5 m 1 m 2 m 3 m 4 m Fosfaattifosfori Sällvik µg/l /9 5/9 7/9 8/9 9/9 1/9 3/1 5/1 7/1 8/1 9/1 1/1 3/11 5/11 7/11 8/11 9/11 1/11 12/11 3/12 5/12 7/12 8/12 9/12 1/12 1 m 5 m 1 m 2 m 3 m 4 m Kuva 15. Pohjanpitäjänlahden syvänteen (P1) happitilanteen kehitys vuosina Figur 15. Syrelägets utveckling i Sällviksdjupet (P1) under åren Pohjanpitäjänlahden happiminimit Kuva 16. Pohjanpitäjänlahden happiminimit pohjanläheisessä vedessä Figur 16. De lägsta uppmätta syrehalterna i Pojoviken Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 245/213 23

26 5.1.4 Tammisaaren lähivedet Stadsfjärdenin kuten Pohjanpitäjänlahden eteläisimmänkin osan veden laatu riippuu hyvin pitkälti siitä, mitkä ovat alueen virtausolosuhteet. Aikoina, jolloin maalta tuleva valuma on suuri, Stadsfjärdenin veden laatu on pääosin sama kuin Pohjanpitäjänlahden eteläosassa. Toisaalta silloin, kun valumat ovat pienet, Stadsfjärdenin veden laatuun vaikuttaa hyvin voimakkaasti Tammisaaren ulkopuolisilta alueilta työntyvä runsaampisuolainen vesi. Tämän lisäksi Båssafjärdenin suunnalta virtaava vesi vaikuttaa ajoittain selvästi alueen veden laatuun. Suoria jätevesipäästöjen vaikutuksia ei yleensä ole havaittu Stadsfjärdenin pisteellä (P. 12) ja veden laatu on yleensä ollut selvästi parempi kuin Tammisaaren eteläpuoleisilla alueilla. Happiongelmia ei alueen mataluudesta johtuen esiinny ja tähän vaikuttavat myös alueen voimakkaat veden virtaukset. Skeppsholmenin jätevedenpuhdistamon purkualueen, Båssafjärdenin (piste 12 A) veden laatu vaihtelee jonkin verran vuodenajasta riippuen. Alueen mataluudesta johtuen vesi ei pääse kerrostumaan eikä pisteellä 12 A ole esiintynyt happiongelmia. Yleisesti ottaen voidaan todeta, että alueen ravinnetaso on varsin korkea jo luonnostaan ja korkeimmat ravinnepitoisuudet mitataan yleensä talvella jään alta. Tämä johtuu siitä, että alueen ollessa jään peitossa veden sekoittumisolosuhteet ovat huonompia kuin avovesikaudella. Talvella maalta tulevat jätevedet sekä luonnonhuuhtouma näkyy suolaisuuden lievänä alenemisena Båssafjärdenillä. Keväällä vesimassa pääsee taas sekoittumaan samalla, kun kasvituotanto käynnistyy ja ravinnevarat vähenevät. Kuvassa 17 tarkastellaan Båssafjärdenin kokonaisravinnepitoisuuksien kehitystä jaksolla Kuvasta näkee, että veden kokonaisravinnepitoisuudet ovat pysyneet suunnilleen muuttumattomina. Typen osalta on jopa havaittavissa lievä laskeva trendi. Tarkastelemalla jätevesipäästöjä hyvin indikoivien ammoniummuotoisen typen ja fekaalisten kolibakteerien esiintymistä vedessä voidaan todeta, että näiden perusteella jätevesipäästöjen suorat vaikutukset Båssafjärdenin veden hygieeniseen laatuun laskivat selvästi 2-luvun alussa. Bakteerimäärät ovat viime vuosina olleet hyvin alhaiset paitsi syksyllä 212, jolloin mitattiin hieman korkeampia bakteerimääriä Båssafjärdenin alueella (1 pmy / 1 ml). Määrä alittaa kuitenkin EU:n hyvälle uimavedelle asetetun raja-arvon selvästi (5 pmy / 1 ml). Ammoniumpitoisuudet ovat yleisesti ottaen pienentyneet selvästi 2-luvulla, mutta viime vuosina on jälleen ajoittain esiintynyt kohonneita pitoisuuksia etenkin talvisin jään alla. Kuvassa 18 on esitetty kehitys jaksolla ja kuvasta näkee, että pitoisuusvaihtelua esiintyy, mutta pääsääntöisesti ammoniumtyppipitoisuudet sekä bakteerimäärät ovat alhaisella tasolla. 24 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 245/213

27 12 Kokonaistyppi Båssafjärden µg/l Kokonaisfosfori Båssafjärden µg/l Kuva 17. Båssafjärdenin havaintopisteen (12 A) kokonaisravinnepitoisuudet jaksolla Jakson kehitystä kuvaa lineaarinen trendiviiva. Figur 17. Totalnärsaltshalterna vid Båssafjärdens (12 A) provpunkt under perioden Utvecklingen i området illustreras av den lineära trendlinjen. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 245/213 25

28 Ammoniumtyppi Båssafjärden µg/l 212 Fek. kolibakt. Båssafjärden pmy/ 1ml Kuva 18. Båssafjärdenin havaintopisteen ammoniumtyppipitoisuus sekä fekaalisten kolibakteerien määrät jaksolla Jakson kehitystä kuvaa lineaarinen trendiviiva. Figur 18. Ammoniumkvähalten samt mängden fekala kolibakterier vid Båssafjärdens provpunkt under perioden Utvecklingen i området illustreras av den lineära trendlinjen. Dragsviksfjärden on Tammisaaren lähivesistä selvästi rehevin, vaikka suoria jätevesipäästöjä ei alueella esiinny. Alue on kuitenkin varsin voimakkaasti hajakuormitettu ottaen huomioon, että veden syvyys on vähäinen ja veden sekoittumisolosuhteet heikot. Dragsviksfjärdenin ravinnepitoisuudet ovat yleisesti ottaen tutkimusalueen korkeimmat. Ainoastaan Pohjanpitäjänlahden perukassa mitataan joskus yhtä korkeita ravinnepitoisuuksia. Jakson kokonaisravinnepitoisuudet on esitetty kuvassa 19 ja siitä ilmenee, että kokonaistyppipitoisuudet ovat keskimäärin olleet noin 9 µg/l ja kokonaisfosforipitoisuudet 4 5 µg/l. Kokonaisravinteiden osalta tilanne on pysynyt viime vuodet aika muuttumattomana. 26 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 245/213

29 Kokonaisfosfori Dragsviksfjärden µg/l Kokonaistyppi Dragsviksfjärden µg/l Kuva 19. Dragsviksfjärdenin (12 C) kokonaisravinnepitoisuudet jaksolla Alueen kehitystä kuvaa lineaarinen trendiviiva. Figur 19. Totalnärsaltshalterna vid Dragsviksfjärdens (12C) provpunkt under perioden Utvecklingen i området illustreras av den lineära trendlinjen Tammisaaren merialue Tammisaaren merialueen, johon tässä vertailussa lasketaan Tammisaaren ulkopuoliset vedet Källvikenistä ulospäin, olosuhteet muuttuvat melko nopeasti siten, että ravinnetaso laskee ja vesi kirkastuu ulospäin mentäessä. Yleisesti ottaen Tvärminne Storfjärdenin keskimääräiset kokonaisravinnepitoisuudet ovat noin puolet Dragsviksfjärdenin pitoisuuksista. Vaihtelut alueen ulko-osissa ovat kuitenkin melko suuret, koska ajoittain jopa Mustionjoelta tuleva valuma näkyy kohonneina ravinnepitoisuuksina pinnanläheisessä vedessä aina Tvärminnen edustalle asti. Tämä tapahtuu yleensä talvisin meren ollessa jään peitossa. Ajoittain Storfjärdenin syväveden laatuun taas vaikuttaa ulkomereltä työntyvä suolaisempi pohjanläheinen vesi. Suorien jätevesipäästöjen vaikutukset ovat pääsääntöisesti olleet hyvin lieviä ja ne ovat lähinnä olleet havaittavissa vedessä esiintyvinä fekaalisina bakteereina. Tämä koskee lähinnä Lappohjan sekä Koverharin edustoja. Bakteerimäärät olivat vuonna 212 suurimmillaan suuruusluokkaa 1 2 pmy / 1 ml eli veden hygieeninen laatu on pienistä bakteeriesiintymistä huolimatta ollut hyvä. Koverharin sekä Oy Tenala-Marina Ab:n edustoilla on aikaisemmin esiintynyt jossain määrin öljyhiilivetyjä vedessä, mutta koko 2-luvun öljynpitoisuus on ollut alle alimman määritystason (5 µg/l). Tämä oli tilanne myös vuonna 212. Rannikkovesien suurimpia uhkia rehevöitymisen ohella on pohjanläheisen veden happitilanteen heikkeneminen loppukesäisin ja ajoittain myös lopputalvisin. Kuvassa 2 on esitetty Tam- Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 245/213 27

30 misaaren edustan näytepisteiden pohjanläheisen veden hapenkyllästysarvot. Kuvasta näkee että happitilanne on ollut hyvä lopputalvisin kaikilla mittauspisteillä. Loppukesäisin (heinäkuun loppu) sitä vastoin on havaittavissa happipitoisuuksien alenemista eräillä näytepisteillä. Koverharin edustalla (P17), missä veden syvyys on vain runsaat 1 m, happitilanne on ollut hyvä myös loppukesäisin, mutta muilla pistellä alusveden hapenkyllästys on yleisesti ollut tasolla 5 6 %. Etenkin Skogbyn, Tvärminne Storfjärdenin ja Lappohjan edustan syvemmillä pisteillä (P14, P16 ja P19) on viime vuosina ollut havaittavissa lievästi negatiivinen trendi ja heinäkuun lopussa 29 hapenkyllästysarvot olivat alimmillaan 41 %. Vuosien pohjanläheisen veden happitilanne oli taas selvästi parempi kuin edellisinä vuosina. Happitilanteen heiketessä on mahdollista, että ravinteet alkavat liueta pohjasedimenteistä. Näin on tapahtunut monin paikoin etelärannikon alueella ja Tammisaarenkin saaristossa ja tilanne on vesistön kannalta vakava, koska se edistää rehevöitymistä ilman ulkopuolista kuormitusta. Tammisaaren edustan tarkkailupisteillä pohjanläheisen veden happipitoisuudet ovat kuitenkin pysyneet sen verran korkealla tasolla, ettei ravinteiden liukenemisvaara ole ollut. 12 Pohjanläheinen happi kyllästys-% P14 P17 P18 P19 P Kuva 2. Pohjanläheisen veden (1 m pohjasta) hapenkyllästys Tammisaaren edustan merialueella Figur 2. Det bottennära (botten 1m) vattnets syremättnad i området utanför Ekenäs under perioden Pohjanpitäjänlahden ja merialueen rehevyys Veden ravinnepitoisuudet vaihtelevat melkoisesti eri vuodenaikoina ja vesistöön kohdistuvan pistemäisen jätevesikuormituksen ohella veden ravinnetasoon vaikuttaa suuresti myös ns. hajakuormitus. Hajakuormituksen merkitys veden rehevöittävänä tekijänä on kasvamassa sen myötä, kun jätevesien puhdistus tehostuu ja jätevesiputken kautta tuleva kuormitus vähenee. Mittaamalla veden klorofylli-a pitoisuutta saadaan välillisesti käsitys veden kasviplanktonmääristä eli rehevyydestä. Klorofylli-a mittauksia on alueella tehty vuodesta 1993 alkaen. Tarkkailualueen ylivoimaisesti korkeimmat klorofylliarvot on siitä lähtien mitattu Tammisaaren lähellä Dragsviksfjärdenin ja Båssafjärdenin havaintopisteillä. Myös Pohjanpitäjänlahden perukassa mitataan ajoittain muuta Pohjanpitäjänlahtea korkeampia pitoisuuksia. Tarkkailualueen ulkoosissa klorofyllimäärät ovat yleensä selvästi muuta tarkkailualuetta pienemmät ja alimmat pitoisuudet mitataan yleensä Tvärminne-Storfjärdenillä. Loppukesäisin paikalliset sinileväesiintymät saattavat tosin aiheuttaa suuria pitoisuuksien vaihteluita. Vuoden 212 tilanne on kuvattu kuvassa Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 245/213

31 4 Merialueen klorofylli-a vuonna , A 12C Kuva 21. Merialueen klorofylli-a-pitoisuudet (µg/l) vuonna 212. Figur 21. Klorofyll-a halterna (µg/l) i havsområdet år 212. Normaalitilanteessa klorofyllipitoisuudet laskevat kevään levähuipun jälkeen kesän aikana, koska kasvien tarvitsemat ravinteet on kevään maksimin aikana kulutettu loppuun. Keskikesän aikana tapahtuva jatkuva leväkasvu kuvaa ehkä parhaiten vesistössä vallitsevaa ravinnetasoa. Tammisaaren lähivesien korkeat klorofylliarvot kesällä ovat selviä merkkejä alueen rehevöitymisestä. Alkukesällä 212 kevään levähuippu oli jo päättynyt ja mitatut klorofylli-arvot olivat melko maltilliset. Korkeimmat pitoisuudet mitattiin Tammisaaren eteläpuolella ja erityisesti Dragsviksfjärdenin pisteellä (12C). Tilanne on pysynyt lähes samanlaisena hyvin pitkään. Loppukesää kohti klorofyllipitoisuudet nousevat yleisesti hieman, mutta vuonna 212 tilanne oli jopa sellainen, että monella pisteellä mitattiin alhaisimmat pitoisuudet keskikesällä eikä loppukesällä tapahtunut suuria muutoksia klorofylli-a-pitoisuuksissa. Båssafjärdenin pisteellä (12 A) pitoisuus jopa laski selvästi kohti loppukesää. Tämä johtunee osittain siitä että sinileväkukintoja ei havaittu merkittävässä määrin loppukesällä 212. Vertailemalla tuloksia pidemmältä aikaväliltä saadaan käsitys pidemmän ajan mahdollisesta kehityksestä. Kuvassa 22 on esitetty Pohjanpitäjänlahden sisä- ja keskiosan kehitys jaksolla Kuvasta näkee, että alueelle on tyypillistä melko suuret vaihtelut. Korkeimmat pitoisuudet on yleensä mitattu keväällä ja alhaisimmat pitoisuudet keskikesällä. Jaksolla tilanne on pysynyt lähes muuttumattomana. Vuoden 212 klorofyllimäärät olivat edellisvuosia hieman alhaisemmat. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 245/213 29

32 µg/l Pohjanpitäjänlahden klorofylli-a P8 P Kuva 22. Pohjanpitäjänlahden sisäosan (p. 8) ja Sällvikin (p. 1) alueen klorofylli-a-pitoisuudet jaksolla Punainen viiva on pisteen P8 lineaarinen trendiviiva Figur 22. Klorofyll-a halterna i Pojovikens innersta del (p. 8) samt vid Sällvik (p. 1) under perioden Den röda linjen är den lineära trendlinjen för punkt P8. Tammisaaren etelänpuoleiset lähivedet ovat tarkkailualueen selvästi rehevimmät. Båssa- ja Dragsviksfjärdenin alueella mitatut klorofylli-a-pitoisuudet ovat selvästi Stadsfjärdenin pitoisuuksia korkeampia (kuva 23). Tarkastelemalla eri osa-alueiden mahdollista rehevöitymiskehitystä pidemmällä perspektiivillä voidaan todeta, että Stadsfjärdenin alueella tilanne on pysynyt lähes ennallaan. Tietynlaista vaihtelua mm. sääolosuhteista johtuen esiintyy, mutta yleisvaikutelma on se, että klorofylli-a pitoisuudet ovat pysyneet lähes muuttumattomana. Båssafjärdenin alueella rehevyystaso on selvästi korkeampi kuin Stadsfjärdenillä, mutta tälläkään alueella klorofylli-a pitoisuudet ovat pysyneet lähes samalla tasolla. Dragsviksfjärden on alueen selvästi rehevin osa-alue. Dragsviksfjärdenin klorofylli-a-arvoissa on aivan viime vuosina ollut jälleen havaittavissa lievästi nouseva trendi. Tosin sekä Båssa- että Dragsviksfjärdenin arvot olivat vuonna 212 taas hieman edellisvuosia alhaisemmat. Tammisaaresta ulospäin kohti Tvärminneä veden rehevyystaso laskee selvästi ja Tvärminne Storfjärdenin pisteellä (p. 16) mitattiin pääsääntöisesti koko tutkimusalueen alhaisimmat klorofylli-a pitoisuudet. Tämä alueen pitkän ajan kehitys on kuvattu kuvassa 24. Kuvasta ilmenee, että 2-luvun alusta klorofyllipitoisuudet ovat olleet lievässä laskussa. 3 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 245/213

33 8 Klorofylli-a Stadsfjärden Klorofylli- a Båssafjärden Klorofylli-a Dragsviksfjärden Kuva 23. Tammisaaren lähivesien klorofylli-a pitoisuudet (µg/l) jaksolla sekä kehitystä kuvaavat trendiviivat. Figur 23. Klorofyll-a halterna(µg/l) vattenområdena intill Ekenäs under perioden samt trendlinjerna, som belyser de olika delområdenas utveckling. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 245/213 31

34 Klorofylli-a Tvärminne µg/l Kuva 24. Tvärminne Storfjärdenin klorofylli-a pitoisuudet jaksolla sekä kehitystä kuvaava trendiviiva. Figur 24. Klorofyll-a halterna i på Tvärminne Storfjärden under perioden samt trendlinjen som visar långtidsutvecklingen. 6 Yhteenveto ja johtopäätökset Vuosi 212 oli ns. normaali tarkkailuvuosi, eli tarkkailuohjelman mukaisesti tarkkailtiin lähinnä veden fysikaalis-kemiallista laatua. Pistemäisesti johdetusta jätevesikuormituksesta voidaan todeta, että pääosan tutkimusalueen jätevesikuormituksesta muodostivat alueen kaksi suurinta jätevedenpuhdistamoa. Ne ovat Karjaa-Pohjan puhdistamo sekä Tammisaaren Skeppsholmenin keskuspuhdistamo. Jätevedenpuhdistamot täyttivät pääosin niille asetetut päästövaatimukset. Karjaa-Pohjan puhdistamo täytti lupaehdot kokonaan ja Skeppsholmenin laitoskin täytti pääosin luparajansa. Typenpoiston osalta jäätiin kuitenkin vähän raja-arvosta. Pistekuormittajien määrässä tapahtui useita muutoksia kun Tvärminnen eläintieteellisen aseman oma pieni jätevedenpuhdistamo lopetti toimintansa loppuvuodesta 211. Aseman jätevedet johdetaan nykyään Hankoon. Myös Lappohjan jätevedenpuhdistamon toiminta väheni kun Lappohjan taajaman jätevedet alettiin johtaa Hankoon. Lisäksi FNsteel Koverhar ajautui konkurssiin, jonka seurauksena tehtaan kuormitus loppui lähes kokonaan alkukesästä 212. Uuden Karjaa-Pohjan jätevedenpuhdistamon myötä alueen kokonaiskuormitus on vähentynyt merkittävästi. Tämä myönteinen kehitys on näkynyt niin happea kuluttavien aineiden kuin fosforinkin osalta, mutta erityisen suuri on kuormituksen väheneminen ollut typen osalta. Alueen kokonaiskuormituksessa oli parina viime vuosina havaittavissa lievä nousu ravinnekuormituksen osalta mutta vuonna 212 kuormitusluvut olivat taas hyvin alhaiset. Pääasiallinen syy tähän oli se, että sekä talvi 21 että talvi 211 olivat hyvin runsaslumisia. Lumen sulamisen yhteydessä syntyneet kylmät hulevedet heikensivät kevään puhdistustuloksia selvästi. Mustionjoen kuormitustilanne muuttui radikaalisti vanhan Karjaan-Pinjaisten jätevedenpuhdistamon poistuttua käytöstä alkukesällä 27. Uuden Karjaa-Pohjan jätevedenpuhdistamon myötä tilanne Mustionjoen alajuoksulla on parantunut selvästi. Erityisen selvästi kuormituksen loppuminen on näkynyt joen parantuneena hygieenisenä laatuna. Myös veden ammoniumtyppipitoisuudet ovat laskeneet melko selvästi. Öljyhiilivetypäästöjen osalta on pitkällä tähtäi- 32 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 245/213

35 mellä havaittavissa selvää vähenemistä. Lähinnä teollisuudesta peräisin olleet öljypäästöt ovat vähentyneet selvästi eikä öljyhiilivetyjä ole esiintynyt jokivesinäytteissä pitkään aikaan. Mustionjoen ainoa yksittäinen pistekuormittaja on nykyään Mustion jätevedenpuhdistamo, jonka kuormittava vaikutus on aika vähäinen. Laitoksen jätevesipäästön vaikutuksia ei voitu havaita vesistön veden laadun muutoksena. Fiskarsinjokea tutkitaan vain yhdellä pisteellä joen alajuoksulla ja sen perusteella veden laatu on parantunut selvästi 198-luvun jälkeen, kun Fiskarsin taajaman jätevesikuormitus loppui. Kuormitus on tänä päivänä lähinnä hajakuormitusta ympäröiviltä mailta sekä haja-asutuksen aiheuttamaa kuormitusta. Selvimmin kuormitusvaikutukset näkyvät aikoina, jolloin joen virtaama on pieni. Veden hygieeninen laatu oli vielä muutama vuosi sitten ajoittain heikko, mutta viime vuosien mittaustulosten valossa tilanne on parantunut selvästi. Pohjanpitäjänlahti on 199-luvun alusta lähtien ollut erityisen kiinnostuksen kohteena sen syvänteessä esiintyvien poikkeuksellisen alhaisten happipitoisuuksien johdosta. Tilanne oli erittäin huolestuttava 199-luvun alussa, jolloin syväveden happitilanne oli kriittinen. Vaikka tilanne on viime vuosina ollut hieman parempi, se on edelleen hyvin vakava. Loppukesäisin ja syksyisin harppauskerroksen alapuolinen vesikerros on erittäin vähähappinen. Tilanne oli jälleen erittäin huono syksyllä 211, eikä uutta vettä tullut vuoden 211 loppuun mennessä. Kevättalven 212 mittaukset osoittivat että uutta vettä ei tullut koko talven aikana. Tämä merkitsee sitä, että Pohjanpitäjänlahden tilanne pysyi erittäin huonona koko vuoden koska syksyllä 212 uuden veden sisään virtaaminen tuli ihan loppuvuodesta. Alhaisen happipitoisuuden aiheuttamaa ravinteiden liukenemista pohjasedimenteistä oli selvästi havaittavissa pohjanläheisessä vesikerroksessa. Lahden sisäosa on edelleen rehevöitynyt ja suurin kuormittava tekijä on Mustionjoki. Uuden Karjaa-Pohjan jätevedenpuhdistamon puhdistetut jätevedet johdetaan aivan lahden perukkaan, mutta kuormituksen vaikutukset suoraan veden laatuun vaikuttavat vähäisiltä. Tammisaaren lähivedet poikkeavat täysin muusta tutkimusalueesta. Stadsfjärdeniä lukuun ottamatta alue on hyvin rehevä. Stadsfjärdenin alueen tilaan vaikuttavat pääasiassa Pohjanpitäjänlahden eteläosan sekä ulkopuolisen saaristoalueen vedet. Lisäksi Båssafjärdenin suunnalta virtaava vesi vaikuttaa Stadsfjärdenin veden laatuun ajoittain. Skeppsholmenin jätevedenpuhdistamon jätevedet johdetaan Båssafjärdenin vesistöalueelle. Jätevedenpuhdistamon puhdistusteho on viime vuosina pysynyt erittäin hyvänä ja sen myötä vesistökuormitus on pysynyt varsin pienenä. Purkualueena toimiva vesistöalue on matala ja rehevä. Rehevyyttä kuvastaa alueella vuosittain tehdyt klorofylli-a-tutkimukset. Skeppsholmenin pienentynyt kuormitus näkyy jossain määrin veden laadussa. Veden fekaalisten bakteerien määrät olivat vuosina 28 ja 29 hieman kohonneita mutta vuonna 212 ne olivat jälleen laskeneet alhaiselle tasolle. Ammoniumtyppipitoisuuksissa on Båssafjärdenin alueella havaittavissa hieman kohonneita pitoisuuksia etenkin talvisin. Kokonaistypen ja -fosforin osalta ei ole havaittavissa selkeätä muutosta. Yleisesti ottaen voidaan todeta, että Båssafjärden on melko toimiva purkualue korkeatasoisesti puhdistetuille jätevesille. Alueen itsepuhdistuskyky on runsaan vesikasvillisuuden ansiosta melko hyvä. Jätevesikuormituksen osuus alueen kokonaiskuormituksesta on melko pieni ja se on pienentynyt jätevedenpuhdistamon tehostamisen myötä. Dragsviksfjärden on osa-alueista rehevin. Veden klorofyllipitoisuudet pysyvät yleensä läpi kesän hyvin korkeina. Alueen rehevyystaso on klorofylli-a-mittausten perusteella jopa hieman noussut viime vuosina. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 245/213 33

36 Tammisaaresta ulospäin kohti Tvärminnen saaristoa veden yleinen rehevyys laskee selvästi. Källvikenin havaintopisteellä tilanne on selvästi parempi kuin Tammisaaren lähialueella ja tilanne on pysynyt samanlaisena jo pitkään. Koko tutkimusalueen alhaisimmat klorofylliarvot mitattiin Tvärminne-Storfjärdenin havaintopisteellä. Vaikuttaa jopa siltä että klorofylli-arvot ovat viime vuosina olleet lievässä laskussa. 7 Sammanfattning År 212 var ett sk. normalår, då kontrollprogrammet omfattade endast kontroll av vattnets fysikalisk- kemiska egenskaper. Om punktbelastningen kan man konstatera, att huvuddelen av områdets punktbelastning kom från områdets två största reningsverk. Dessa är Karis-Pojo nya reningsverk och Skeppsholmen i Ekenäs. Reningsverken uppfyllde i huvudsak de uppställda reningskraven. I Karis-Pojo reningsverk uppfylldes kraven helt och detta var huvudsakligen fallet vid Skeppsholmens reningsverk. Vad beträffar kvävereningen blev man emellertid en aning från gränsvärdena. Vad beträffar punktbelastningen har antalet punkttbelastare minskat, då Tvärminne zoologiska stations egna lilla reningsverk togs ur bruk i slutet av år 211. Stationens avloppsvatten leds numera till Hangö för rening. Även i Lappvik reningsverk minskade verksamheten, då avloppsvattnet från Lappvik tätort började ledas till Hangö. Dessutom gick FNsteel, Koverhar i konkurs, vilket medförde, att belastningen därifrån upphörde nästan helt på försommaren 212. Till följd av i bruk tagandet av det nya Karis-Pojo reningsverket har den totala punktbelastningen i kontrollområdet minskat betydligt. Den positiva utvecklingen märks beträffande såväl fosforbelastningen som belastningen av syreförbrukande ämnen, men i all synnerhet då det gäller kvävebelastningen. En viss ökning av belastningen har emellertid kunnat skönjas under de senaste åren, men år 212 var belastningsvärdena igen mycket låga. Den huvudsakliga orsaken till detta har varit, att såväl vintern 21 som 211 var mycket snörik. De lakvatten som uppstod var dessutom kalla, vilket sänkte reningseffekten klart. Efter i bruk tagandet av det nya reningsverket på försommaren 27 har belastningssituationen i Svartåns nedre del ändrat radikalt. Att belastningen upphört märktes speciellt tydligt som en förbättring av vattnets hygieniska kvalitet. Även vattnets ammoniumkvävehalter har sjunkit rätt klart. En klar förbättring kan även skönjas beträffande utsläppen av oljekolväten. Dessa som huvudsakligen härstammade från industrin har minskat klart och de har inte noterats på väldigt länge. Den enda punktbelastaren som finns kvar i Svartån är numera Svartå reningsverk, vars belastande effekt på Svartån är rätt liten. Effekterna från reningsverket kunde inte konstateras som förändringar i vattenkvaliteten. Fiskarsån undersöks endast vid en provpunkt i åns nedre del. Utgående från resultaten har vattenkvaliteten förbättrats något sedan 198-talet, efter det, att punktbelastningen från Fiskars samhälle upphörde. Belastningen idag utgörs främst av diffus belastning från de omkring liggande markerna samt glesbebyggelsen. Tydligast märks belastningen under tider då vattenflödet är litet. Vattnets hygieniska kvalitet var ännu för några år sedan tidvis dålig, men under de senaste åren har läget på basen av gjorda mätningar varit klart bättre. 34 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 245/213

37 Pojoviken har sedan början av 199-talet varit föremål för ett speciellt intresse, som en följd av de syreproblem, som förekommer i vikens djupare delar. Läget var mycket bekymmersamt i början av 199-talet då syreläget var kritiskt. Trots att syreläget under de senaste åren varit något bättre, är situationen fortsättningsvis mycket allvarlig. Under sensommaren och hösten är syrehalten i det vatten, som ligger under språngskiktet mycket låg. Situationen var igen mycket dålig under hösten 211 och något nytt vatten strömmade inte in i viken under slutet av år211. Vid vårvinterns provtagning 212 konstaterade man, att syreläget fortsättningsvis var mycket dåligt och något nytt vatten hade inte strömmat in i viken. Det innebar att situationen i Pojoviken förblev mycket dålig under hela år 212 och någon förbättring kunde inte noteras före utgången av år 212. Man kunde konstatera en klar urlakning av näringsämnen från bottensedimentet till följd av de låga syrehalterna. I vikens innersta del är fortsättningsvis den största belastande faktorn är Svartån. De renade avloppsvattnet från Karis-Pojo reningsverk leds ut i vikens innersta del, men belastningens direkta effekt på vattenkvaliteten har varit liten. Området intill Ekenäs avviker fullständigt från det övriga området. Med undantag av Stadsfjärden är området mycket frodigt. Tillståndet i Stadsfjärden påverkas i huvudsak av läget i södra delen av Pojoviken samt i skärgårdsområdet utanför Ekenäs. Dessutom påverkar vattnen, som strömmar ut från Båssafjärden, tidvis läget i Stadsfjärden. Det renade avloppsvattnet från Skeppsholmens reningsverk leds ut i Båssafjärden. reningsverkets effekt har varit mycket hög de senaste åren vilket har lett till att avloppsvattenbelastningen varit rätt liten. Det mottagande vattendraget, Båssafjärden, är mycket frodigt. De årliga klorofyll-a mätningarna indikerar vattnets frodighet. Den förbättrade vattenreningen vid Skeppsholmen kan i någon mån skönjas, som en viss förbättring i vattenkvaliteten. Mängderna fekala kolibakterier i vattnet var åren 28 och 29 en aning förhöjda men år 212 var bakteriemängderna igen mindre. Även då det gäller vattnets ammoniumkvävehalt har något förhöjda halter observerats speciellt vintertid. Då det gäller totalnärsaltshalterna kan man inte se någon klar förändring. Allmänt taget kan man konstatera att Båssafjärden är en rätt fungerande recipient för högklassigt renade avloppsvatten. Områdets självreningsförmåga är rätt god till följd av den rikliga vegetationen. Avloppsvattenbelastningens andel av den totala belastningen har minskat i takt med att reningseffekten stigit. Dragsviksfjärden är hela undersökningsområdets frodigaste delområde. Vattnets klorofyll-a halter hålls på en mycket hög nivå under hela sommaren. Områdets övergödningsgrad har på basen av klorofyll-a mätningarna rentav stigit en aning under de allra senaste åren. Skärgårdsområdet utanför Ekenäs uppvisar en betydligt lägre eutrofieringsnivå. Redan vid Källviken är läget klart bättre än närmare Ekenäs och läget har redan länge varit ungefär detsamma. De allra lägsta klorofyll-a halterna inom hela undersökningsområdet påträffades i Tvärminne Storfjärden. Det förefaller som, om klorofyll-a halterna där har sjunkit en aning under de senaste åren. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 245/213 35

38 Kirjallisuuslähteet Holmberg, R. & Valtonen, M. 212: Mustionjoen, Fiskarsinjoen, Pohjanpitäjänlahden ja Tammisaaren merialueen yhteistarkkailun yhteenveto vuodelta 211. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry. Julkaisu s. + liitteet. Ilmatieteen laitos 212. Kuukausikatsaus Suomen ilmastoon. Tammi-joulukuu 212. Holmberg, R. & Valtonen, M. 21: Hangon merialueen ja Bengtsårin vesien yhteistarkkailun laaja yhteenveto vuonna 21. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry. Julkaisu sivua + liitteet. Nummela, K.213: Österbyn kaatopaikan vesien tarkkailu, vuosiyhteenveto 212. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry. Tutkimusraportti s. 36 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 245/213

39 Liitteet Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 245/213 37

40 Liiteluettelo Liite 1. Liite 2. Liite 3. Liite 4. Karttoja yhteistarkkailualueesta Alueen pistekuormitus Vuoden 212 analyysitulokset Analyysimenetelmät 38 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 245/213

41 Karttoja yhteistarkkailualueesta Liite 1. (1/2) Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 245/213 39

42 Liite 1. (2/2) Karttoja yhteistarkkailualueesta 4 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 245/213

43 Alueen pistekuormitus Liite 2. (1/4) JÄTEVESIMÄÄRÄN VUOSIKESKIARVO m3/d Dat V.212 VUOSI Osuus % Karjaa-Pinjainen , Gumnäs , Karjaa-Pohja ,89 Skeppsholmen ,7 Rögrund , Mustio ,22 Lappohja ,18 Tvärminne ,5 9,5 1,3 1,9 12,1 12,1 14,3 12 1,7 1,3 1 9,24 11,9 11,9 1,1, Åminnefors , IDO ,1 Koverhar , 1..4 suurinta yht ,59 Osuus % 62,5 6,8 63, 66,9 67, 69,9 67,2 65,7 69,2 72,4 73,1 75, 65, 66,5 76,4 78,2 75,9 76,7 76,6 81,5 8,8 77,9 94,6 94,59 Muut yht ,5 5484,5 445,3 4333,9 3636,1 5295,1 422, ,7 284, ,2 1549,9 1699,9 2418,1 5 5,41 Osuus % 37,5 39,2 37, 33,1 33, 3,1 32,8 34,3 3,8 27,6 26,9 25, 35, 33,5 23,6 21,8 24,1 23,3 23,4 18,5 19,2 22,1 5,4 5,41 Asjv Yht ,99 Osuus % 65,1 63,2 65,6 69,4 7, 72,5 69,7 67,9 72, 75,1 75,9 78,3 67,4 69,3 79,5 81,3 79,3 8,3 8,8 85,8 85,1 82,1 98, 97,99 TeollYht ,1 Osuus % 34,9 36,8 34,4 3,6 3, 27,5 3,3 32,1 28, 24,9 24,1 21,7 32,6 3,7 2,5 18,7 2,7 19,7 19,2 14,2 14,9 17,9 2, 2,1 TOT SUM , Punaisella merkitty on arvio Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 245/213 41

44 Liite 2. (2/4) Alueen pistekuormitus BHK7-KUORMITUKSEN VUOSIKESKIARVO kg/d dat V.212 VUOSI Osuus % Karjaa-Pinjainen , ,3 61,4 66,2 61,5 78, , , Gumnäs ,8 7,8 9,5 7,7 9,9 7,8 7,4 11,3 9,2 8,3 8,8 5,5 7,5 4,7 6,9, Karjaa-Pohja , ,2 37,89 Skeppsholmen , , ,7 12,2 16,1 17,6 8 9,2 9,1 9, ,2 8,9 1 8,9 41,13 Rögrund 2,7 2,3 7,6 1,9 3,7 3,7 3 1,8 7,1 11,4 9,2 4,3 3,6, Mustio 1,5 1,6 2,2 2,2 2,6 1,7 2,9 1,7 2,2 1,9 2 3,4 3,1 1,6 2,7 1,7 2,4 2,6 2,6 2,1 1,9 1,9 3,8 17,56 Lappohja 5,8 1 1,,83,95 2,1,75 1,4 1,2 1,6 4,5 1,1 1,1,55,78 4,2 1,5,8 1,9 1,1 1,5 1,4,74 3,42 Tvärminne,14,9,1,5,5,7,4,8,4,43,33,8,13,17,6,5,7,1,28,84,38,31, Åminnefors -, IDO -, Koverhar 1,6 1,1,8 1,5,73 1,1 1,4 2,2,3,4,22,27,27,55,27,33,38,19,14,79,9, 1..4 suurinta yht 315,7 138,3 166,4 139,7 161,6 94,8 94,8 83,3 19,1 117,3 113,3 71,8 8,5 61,2 79,5 89,7 78, ,7 19, ,1 79,2 Osuus % 97,2 97,3 98,1 97,3 96,9 95,4 95,2 94,8 95,1 96,8 94,2 93,7 94,6 95,9 95,1 93,5 94,8 94,6 86,4 82,1 85, 92,9 79, 79,2 Muut yht 9,4 3,79 3,23 3,88 5,1 4,6 4,79 4,58 5,64 3,843 6,933 4,8 4,6 2,59 4,9 6,22 4,3 3,88 4,718 3,424 3,517 3,421 4,54 2,98 Osuus % 2,8 2,7 1,9 2,7 3,1 4,6 4,8 5,2 4,9 3,2 5,8 6,3 5,4 4,1 4,9 6,5 5,2 5,4 13,6 17,9 15, 7,1 21, 2,98 Asjv Yht , Osuus % 99,5 99,2 1, 99,4 99,1 99,3 98,9 98,4 98,1 99,8 99,7 99,7 99,7 99,6 99,3 99,7 99,6 99,5 99,5 99,3 99,7 99,8 1, 1, TeollYht 1,6 1,1,8 1,5,73 1,1 1,4 2,2,3,4,2,3,3,6,3,3,4,2,1,1,1,, Osuus %,5,8,,6,9,7 1,1 1,6 1,9,2,3,3,3,4,7,3,4,5,5,7,3,2,, TOT SUM 324,74 142,9 169,63 143,58 166,7 99,4 99,6 87,9 114,7 121,1 12,2 76,6 85,1 63,8 83,6 95,9 83,2 71,9 34,7 19,1 23,4 48,4 21,6 1, Punaisella merkitty on arvio 42 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 245/213

45 Alueen pistekuormitus Liite 2. (3/4) FOSFORIKUORMITUKSEN VUOSIKESKIARVO kg/d dat V.212 VUOSI Osuus % Karjaa-Pinjainen 4,3 3,4 2,9 1,5 1,9 1,7 2,8 1,9 2,1 2,3 1,9 1,8 2,3 1,3 1,6 2,3 1,8, Gumnäs 1,1,66,32,35,29,3,4,26,23,34,44,25,4,2,22,19,35, Karjaa-Pohja 2,1 1,3,72,96 2,6,82 6,29 Skeppsholmen 4,6 1,3 2,8 2, 1,8 1,1 1,1,61,85,74,22,18,22,39,25,26,29,39,59,2,28,4,27 19,85 Rögrund,28,17,34,21,34,21,28,19,64,65,53,29,45, Mustio,8,7,6,8,14,6,1,78,88,6,84,19,1,52,75,52,71,9,76,62,81,7,13 9,56 Lappohja,37,8,8,6,7,14,88,16,1,19,28,12,13,4,74,29,16,13,17,22,19,13,14 1,29 Tvärminne,2,1,,1,1,12,24,23,7,5,12,18,6,3,2,2,7,7,77,27,75,17, Åminnefors -, IDO -, Koverhar,37,23,2,23,3,25,27,75,32,17,16,19,19,18,21,19,55,55,22,14,11,2, 1..4 suurinta yht 1,28 5,53 6,36 4,6 4,33 3,31 4,58 2,96 3,82 4,3 3,9 2,52 3,37 1,89 2,7 2,75 2,44 2,49 1,89,92 1,24 3 1,9 8,15 Osuus % 92,5 93,5 94,8 91,5 89,2 87,8 9,9 74,9 88,1 9,5 85,2 82,9 88,8 87,3 85,2 83,7 89,3 87,8 87,5 75,5 81,1 92,7 8,1 8,15 Muut yht,84,39,35,38,52,46,46,99,52,43,54,52,43,28,36,53,29,35,27,3,29,24,27 19,85 Osuus % 7,5 6,5 5,2 8,5 1,8 12,2 9,1 25,1 11,9 9,5 14,8 17,1 11,2 12,7 14,8 16,3 1,7 12,2 12,5 24,5 18,9 7,3 19,9 19,85 Asjv Yht 1,75 5,69 6,51 4,21 4,55 3,52 4,77 3,2 4,2 4,29 3,47 2,85 3,61 1,99 2,22 3,9 2,68 2,78 2,14 1,2 1,52 3,22 1,36 1, Osuus % 96,7 96,1 97, 94,8 93,8 93,4 94,6 81, 92,6 96,2 95,6 93,7 95, 91,7 91,4 94,2 98, 98,1 99, 98,9 99,3 99,4 1, 1, TeollYht,37,23,2,23,3,25,27,75,32,17,16,19,19,18,21,19,6,6,2,1,1,2,, Osuus % 3,3 3,9 3, 5,2 6,2 6,6 5,4 19, 7,4 3,8 4,4 6,3 5, 8,3 8,6 5,8 2,1 1,94 1,2 1,15,72,62,, TOT SUM 11,12 5,92 6,71 4,44 4,85 3,77 5,4 3,95 4,34 4,46 3,63 3,4 3,8 2,17 2,43 3,28 2,73 2,84 2,16 1,22 1,53 3,24 1,36 1, Punaisella merkitty on arvio Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 245/213 43

46 Liite 2. (4/4) Alueen pistekuormitus TYPPIKUORMITUKSEN VUOSIKESKIARVO kg/d dat V. 212 VUOSI Osuus % Karjaa-Pininjainen , Gumnäs ,4 48,6 47, , Karjaa-Pohja ,6 Skeppsholmen ,2 87,5 58,4 48, ,85 Rögrund ,7 27,5 26,8 26, ,9, Mustio 4,4 4,5 5,2 6,3 9,6 5, ,2 7 5,4 6,7 6,9 7,1 7,7 6,3 7,9 6,8 8,5 7,8 8,9 9, 8,6 7,81 Lappohja 11, 8, 8,8 6,7 6,4 7,4 6,2 6,4 6,8 5 6,2 6,7 4,5 5,8 4,5 7,7 4,7 7, 4,6 5,6 5,6 6,1 2,5 2,27 Tvärminne,4,5,3,5,4,22,22,35,37,36,29,58,4,54,49,34,32,32,27,37,17,17, Åminnefors -, IDO -, Koverhar 5,9 2,1 1,9 1,9 3,4 3,5 2 4,1 3,2 1,5 1,6,98,99,6,91,66,85 1,7,86,72,83,76, 1..4 suurinta yht ,92 Osuus % 92,6 94,3 94,1 94,6 92,3 93,1 94,4 94,1 94,3 94,7 94,6 93,6 94,3 94,7 94,6 93,9 94, 91,4 86,7 82,9 85,3 86,1 89,9 89,92 Muut yht ,8 Osuus % 7,4 5,7 5,9 5,4 7,7 6,9 5,6 5,9 5,7 5,3 5,4 6,4 5,7 5,3 5,4 6,1 6, 8,6 13,3 17,1 14,7 13,9 1,1 1,8 Asjv yht , Osuus % 98, 99,2 99,3 99,3 98,7 98,6 99,2 98,5 98,9 99,4 99,4 99,6 99,6 99,8 99,6 99,7 99,6 99,4 99,2 99,1 99,2 99,3 1, 1, Teoll yht 5,9 2,1 1,9 1,9 3,4 3,5 2, 4,1 3,2 1,5 1,6 1, 1,,6,9,7,85 1,7,86,72,83,76,, Osuus % 2,,8,7,7 1,3 1,4,8 1,5 1,1,6,6,4,4,2,4,3,37,6,8,85,79,66,, TOT SUM , Punaisella merkitty on arvio 44 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 245/213

47 Vuoden 212 analyysitulokset Liite 3. (1/17) Mustion-Fiskarsinjoki (MUFI) Pvm. Hav.paikka Lämpötila O2 Happi% *Sameus Kiint.GFC *Sähkönj. *ph *CODMn *BOD7 *Kok.N *NO2-N *NO3N *NH4-N *NO2+NO3-N *KOK.P *PO4P(Np) *Lämp.koli *Fe *CHindex Näytepaikka oc mg/l Kyll % FNU mg/l ms/m mg O2/l mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/1ml µg/l µg/l MUFI / 36 Mustionjoki 24,7 Jää cm; Lumi cm; Klo 8:3; Näytt.ottaja amu; Ilman T -4 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 18;.1 1, 12, 84 4,7 2,1 12, 7,5 7,8 <1,5 91 < MUFI / 38 Mustionjoki 21,6 Jää cm; Lumi cm; Klo 9:1; Näytt.ottaja amu; Ilman T -4 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 18;.1,7 12,1 84 4,7 2,1 12,1 7,5 7,8 <1,5 91 4, MUFI / 41 Mustionjoki 8,3 Jää cm; Lumi cm; Klo 9:55; Näytt.ottaja amu; Ilman T -3 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 18;.1,3 12,2 84 5, 2,5 12,1 7,5 7,9 <1,5 89 5, MUFI / 3 Mustionjoki,5 Jää cm; Lumi cm; Klo 1:2; Näytt.ottaja amu; Ilman T -2 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 18;.1,2 12,2 84 5,1 2,6 12,1 7,4 8, <1,5 9 <2 49 5, < MUFI / 6 Fiskarsinjoki,7 Jää cm; Lumi cm; Klo 1:35; Näytt.ottaja amu; Ilman T -2 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 18;.1,7 13,2 92 2,7 1,1 6,2 7, 6,2 <1,5 48 <2 2 8, MUFI / 36 Mustionjoki 24,7 Klo 9:3; Näytt.ottaja amu; Ilman T oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 36;,3 2,1 12,6 91 7,5 2,8 13,4 7,5 8,8 <1, MUFI / 38 Mustionjoki 21,6 Klo 9:55; Näytt.ottaja amu; Ilman T oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 36;.1 1,8 12,6 91 7,9 3,2 13,4 7,5 8,5 <1, MUFI / 41 Mustionjoki 8,3 Klo 1:55; Näytt.ottaja amu; Ilman T oc; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 36;.1 2,1 12, ,6 13,2 7,5 9,3 <1, MUFI / 3 Mustionjoki,5 Klo 11:35; Näytt.ottaja amu; Ilman T oc; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 36;.1 2,1 12, ,6 13,1 7,5 8,8 <1,5 11 < MUFI / 6 Fiskarsinjoki,7 Klo 11:55; Näytt.ottaja amu; Ilman T oc; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 36;.1 2, 12,7 92 4,2 2,8 5,8 7,1 8,2 <1,5 55 < <3 <2 37 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 245/213 45

48 Liite 3. (2/17) Vuoden 212 analyysitulokset Mustion-Fiskarsinjoki (MUFI) Pvm. Hav.paikka Lämpötila O2 Happi% *Sameus Kiint.GFC *Sähkönj. *ph *CODMn *BOD7 *Kok.N *NO2-N *NO3N *NH4-N *NO2+NO3-N *KOK.P *PO4P(Np) *Lämp.koli *Fe *CHindex Näytepaikka oc mg/l Kyll % FNU mg/l ms/m mg O2/l mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/1ml µg/l µg/l MUFI / 36 Mustionjoki 24,7 Klo 8:3; Näytt.ottaja amu; Ilman T 17 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 8 m/s; Tuulsuunt. 23;,3 19,7 7,8 86 4,9 5,4 12,5 7,7 7,4 <1, MUFI / 38 Mustionjoki 21,6 Klo 9:; Näytt.ottaja amu; Ilman T 16 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 8 m/s; Tuulsuunt. 23;,3 19,9 7,6 84 4,8 5,9 12,6 7,6 8,2 1, MUFI / 41 Mustionjoki 8,3 Klo 9:45; Näytt.ottaja amu; Ilman T 16 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 8 m/s; Tuulsuunt. 23; 1, 2, 7,2 79 8,9 9,7 12,8 7,6 7,5 <1, MUFI / 3 Mustionjoki,5 Klo 1:15; Näytt.ottaja amu; Ilman T 16 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 8 m/s; Tuulsuunt. 23; 1, 2,3 6,8 75 4,7 4,6 12,9 7,5 7,5 <1, <1 58 < < MUFI / 6 Fiskarsinjoki,7 Klo 1:35; Näytt.ottaja amu; Ilman T 16 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 8 m/s; Tuulsuunt. 23;,3 19,5 6,1 67 5,5 7,1 6,3 7, 6,8 <1,5 45 < < MUFI / 36 Mustionjoki 24,7 Klo 1:1; Näytt.ottaja amu; Ilman T 16 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. 23;.3 14,4 8,5 83 2, 1,9 13,3 7,6 8,6 <1, MUFI / 38 Mustionjoki 21,6 Klo 1:4; Näytt.ottaja amu; Ilman T 16 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 7 m/s; Tuulsuunt. 23;.3 14,5 8,5 83 1,8 1,5 13,5 7,5 8,8 <1, MUFI / 41 Mustionjoki 8,3 Klo 11:15; Näytt.ottaja amu; Ilman T 16 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 7 m/s; Tuulsuunt. 23; 1. 14,2 8, 78 4,9 5,3 13,5 7,5 8,8 <1, MUFI / 3 Mustionjoki,5 Klo 11:4; Näytt.ottaja amu; Ilman T 16 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 8 m/s; Tuulsuunt. 23; 1. 14,1 7,7 75 3,2 2, 13,7 7,4 8,8 <1, MUFI / 6 Fiskarsinjoki,7 Klo 11:5; Näytt.ottaja amu; Ilman T 16 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 8 m/s; Tuulsuunt. 23;.1 13,4 7,8 75 4,1 3,6 6,9 7, 6,9 <1,5 31 < Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 245/213

49 Vuoden 212 analyysitulokset Liite 3. (3/17) Mustion-Fiskarsinjoki (MUFI) Pvm. Hav.paikka Lämpötila O2 Happi% *Sameus Kiint.GFC *Sähkönj. *ph *CODMn *BOD7 *Kok.N *NO2-N *NO3N *NH4-N *NO2+NO3-N *KOK.P *PO4P(Np) *Lämp.koli *Fe *CHindex Näytepaikka oc mg/l Kyll % FNU mg/l ms/m mg O2/l mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/1ml µg/l µg/l MUFI / 36 Mustionjoki 24,7 Klo 9:1; Näytt.ottaja amu; Ilman T 5 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 9,;.1 11,1 8,9 81 3,6 3, 13,1 7,7 8,9 <1, MUFI / 38 Mustionjoki 21,6 Klo 9:35; Näytt.ottaja amu; Ilman T 5 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 9,;.1 11,1 8,6 79 4, 3,6 13,1 7,5 9,1 <1, MUFI / 41 Mustionjoki 8,3 Klo 11:3; Näytt.ottaja amu; Ilman T 7 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 9,;.1 9,8 8, 7 9,4 9, 13,2 7,4 1 <1, MUFI / 3 Mustionjoki,5 Klo 11:5; Näytt.ottaja amu; Ilman T 7 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 9,;.1 1,8 9,1 82 9,6 8,4 13,1 7,5 9,7 <1, MUFI / 6 Fiskarsinjoki,7 Klo 12:1; Näytt.ottaja amu; Ilman T 7 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 9,;.1 9,7 8,2 72 9,4 7,7 5,3 6,8 12 <1,5 61 < Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 245/213 47

50 Liite 3. (4/17) Vuoden 212 analyysitulokset Pohjanpitäjänlahti (POJO) Pvm. Hav.paikka Lämpötila Kasviplank O2 Happi% *Sameus *Sähkönj. *Alkalit. *ph Väriluku *Kok.N *NO2-N *NO3N *NH4-N *NO2+NO3-N *KOK.P *PO4P(Np) *PO4-P a-klorofyl *Lämp.koli *CHindex Suol.lask. Näytepaikka oc mg/l Kyll % FNU ms/m mmol/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/1ml µg/l o/oo POJO / 7 Pohjanlahti, Åminne 2 Jää cm; Kok.syv. 7, m; Lumi cm; Näk.syv. 1,3 m; Klo 1:45; Näytt.ottaja amu,tottis; Ilman T 3 oc; Pilv. /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 27; 1. 1,8 12, 87 8,9 4,5 7, <5 <,1 6. 2,9 9,4 71 6, , , POJO / 8 Pohjanlahti, Storö 1 Jää 34 cm; Kok.syv. 13, m; Lumi cm; Näk.syv. 1,1 m; Klo 11:; Näytt.ottaja amu,tottis; Ilman T 3 oc; Pilv. /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 27; 1.,9 11,5 81 6,5 29,5 7, <,1 5. 2,6 1,8 8 8,5 32 7, , ,6 6,9 53 3, 78 7,3 61 <4 73 4, POJO / 9 Pohjanlahti, keskiosa 5 Jää 34 cm; Kok.syv. 21, m; Lumi cm; Näk.syv. 1,1 m; Klo 11:2; Näytt.ottaja amu,tottis; Ilman T 3 oc; Pilv. /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 27; 1. 1,2 11,9 84 3,3 14,9 6, <,1 5. 2,2 11, 8 1, 251 7, ,2 1. 2,6 9,5 72 2, ,4 64 <4 4 3,3 2. 4,8 1,3 1 5, 869 7, , POJO / 1 Hevy-16, Pohjanlahti 92 Jää 3 cm; Kok.syv. 41, m; Lumi cm; Näk.syv. 1,5 m; Klo 11:45; Näytt.ottaja amu,tottis; Ilman T 4 oc; Pilv. /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 27; 1. 1,3 11,7 83 5,2 3, 7,3 96 < <,1 5, 1,9 11,2 82 6, ,5 75 < ,8 1.,8 11,6 83 3, , < ,5 2. 4,8 1,2 1 2, , , ,1 3. 5,1,6 5 6, 922 7, < ,3 4, 5,1,5 4 8, , < ,3-4 < POJO / 11 Pohjanlahti, etelä 11 Jää 31 cm; Kok.syv. 6, m; Lumi 1 cm; Näk.syv. 1,5 m; Klo 11:5; Näytt.ottaja amu; Ilman T 1 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 2,7; 1.,5 11,9 82 4,8 25, 7, <,1 5, 1,1 11,7 84 5, , , POJO / 12 Stadsfjärd, Viksten 21 Jää cm; Kok.syv. 6, m; Lumi cm; Näk.syv. 1,8 m; Klo 12:25; Näytt.ottaja amu,tottis; Ilman T 4 oc; Pilv. /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 27; 1. 1,3 11,6 82 5, ,4 89 < ,4 5,,7 11,9 85 1, , ,9-4 < POJO / 12A Båssafjärden 93 Jää 45 cm; Kok.syv. 2,5 m; Lumi 2 cm; Näk.syv. 1,3 m; Klo 1:35; Näytt.ottaja amu; Ilman T 1 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 27; 1.,6 1,4 73 4, , ,5 48 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 245/213

51 Vuoden 212 analyysitulokset Liite 3. (5/17) Pohjanpitäjänlahti (POJO) Pvm. Hav.paikka Lämpötila Kasviplank O2 Happi% *Sameus *Sähkönj. *Alkalit. *ph Väriluku *Kok.N *NO2-N *NO3N *NH4-N *NO2+NO3-N *KOK.P *PO4P(Np) *PO4-P a-klorofyl *Lämp.koli *CHindex Suol.lask. Näytepaikka oc mg/l Kyll % FNU ms/m mmol/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/1ml µg/l o/oo POJO / 12B Båssafjärden 96 Jää 4 cm; Kok.syv. 4, m; Lumi 2 cm; Näk.syv. 1,1 m; Klo 11:; Näytt.ottaja amu; Ilman T 1 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 27; 1.,6 11, 77 5, 135 7, ,5 3. 2,2 6,8 51 1, , , POJO / 12C Dragsviksfjärd 87 Jää 42 cm; Kok.syv. 2, m; Lumi 2 cm; Näk.syv.,9 m; Klo 1:; Näytt.ottaja amu; Ilman T 1 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 27; 1. 1,1 5,5 39 7,5 17 6, , POJO / 13 Kälviken 1 Jää 12 cm; Kok.syv. 14, m; Lumi cm; Näk.syv. 1,3 m; Klo 12:4; Näytt.ottaja amu,tottis; Ilman T 5 oc; Pilv. /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 27; 1.,6 11,3 79 5, , ,5 5.,8 11,9 86 1, ,8 47 7,9 38 5, 13. 1,3 11,5 85 1,7 11 7,8 56 <4 42 5, POJO / 14 Skogbyfjärden 11 Jää 3 cm; Kok.syv. 17, m; Lumi cm; Näk.syv. 1,5 m; Klo 13:1; Näytt.ottaja amu,tottis; Ilman T 5 oc; Pilv. /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 27; 1.,6 11,7 82 4, ,4 8 < ,1 5.,7 12,3 89 1, 954 7, < ,5 1. 1,5 11,6 86, ,9 38 <2 14 < , ,1 11, 83, ,8 36 <2 13 < ,5-4 1, POJO / 16 Hevy-4 Storfjärd 137 Jää cm; Kok.syv. 34, m; Lumi cm; Näk.syv. 5,2 m; Klo 14:3; Näytt.ottaja amu,tottis; Ilman T 5 oc; Pilv. /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 27; 1. 1,3 12,7 93, ,9 46 <4 38 5,2 5. 1, 12,6 92, ,9 4 <4 38 5,9 1. 1,6 11,8 88, ,9 37 <4 36 6,3 2. 2,3 11,3 86, ,9 35 <4 34 6,7 3. 2,7 11, 85 1, ,9 37 <4 37 6, ,6 11,1 86 1, ,9 35 <4 37 6, POJO / 17 Tvärminne Storfjärd 152 Jää 2 cm; Kok.syv. 1, m; Lumi cm; Näk.syv. 3,9 m; Klo 14:5; Näytt.ottaja amu,tottis; Ilman T 5 oc; Pilv. /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 27; 1. 1,2 12, 88 1, ,8 51 6, 38 1 <5 4,6 5. 2,6 12, 92, ,9 44 <4 37 5,5 9. 1,4 11,8 88, ,9 38 <4 39 6, POJO / 18 Järnö, Predium 151 Jää 1 cm; Kok.syv. 9, m; Lumi cm; Näk.syv. 2, m; Klo 13:3; Näytt.ottaja amu,tottis; Ilman T 5 oc; Pilv. /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 27; 1.,8 11,6 83 4, 397 7, <5 2,1 5.,9 12,1 88, ,8 43 <4 39 5,6 8. 1,2 11,7 86, ,9 4 <4 41 5,9 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 245/213 49

52 Liite 3. (6/17) Vuoden 212 analyysitulokset Pohjanpitäjänlahti (POJO) Pvm. Hav.paikka Lämpötila Kasviplank O2 Happi% *Sameus *Sähkönj. *Alkalit. *ph Väriluku *Kok.N *NO2-N *NO3N *NH4-N *NO2+NO3-N *KOK.P *PO4P(Np) *PO4-P a-klorofyl *Lämp.koli *CHindex Suol.lask. Näytepaikka oc mg/l Kyll % FNU ms/m mmol/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/1ml µg/l o/oo POJO / 19 Lappohja 153 Jää 37 cm; Kok.syv. 21, m; Lumi cm; Näk.syv. 2,1 m; Klo 13:45; Näytt.ottaja amu,tottis; Ilman T 5 oc; Pilv. /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 27; 1.,8 11,5 82 3, , ,3 5.,6 12,6 91, ,9 4 4,1 39 5,6 1. 1,2 11,8 87, ,9 39 <4 38 6, 2. 2,4 11, 84, ,9 37 <4 38 6, POJO / 7 Pohjanlahti, Åminne 2 Jää cm; Kok.syv. 7, m; Lumi cm; Näk.syv. 1,1 m; Klo 1:55; Näytt.ottaja amu; Ilman T 1 oc; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. 18; 1. 1,9 1,5 95 7,5 3, 7, <,1 6. 9,6 1,7 94 8,3 93,5 7, , POJO / P7A Uusi purku NW Näk.syv. 1,1 m; Klo 11:5; Näytt.ottaja amu; T vesi 11, oc; Ilman T 1 oc; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. 18; 1., < POJO / P7B Uusi purku SW Näk.syv. 1,1 m; Klo 11:1; Näytt.ottaja amu; T vesi 11,2 oc; Ilman T 1 oc; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. 18; 1., POJO / P7C Uusi purku SE Näk.syv. 1,1 m; Klo 11:15; Näytt.ottaja amu; T vesi 11,1 oc; Ilman T 1 oc; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. 18; 1., POJO / 1 Hevy-16, Pohjanlahti 92 Kok.syv. 41, m; Näk.syv. 1,1 m; Klo 1:35; Näytt.ottaja amu; Ilman T 9 oc; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. 18; 1. 9,9 11,5 12 7, , <3 6,4 5. 9,4 11,2 98 7, , ,4 1. 3, 9,6 73 1,9 69 7, < ,9 2. 4,3 2, 16 1, ,3 6 <2 3 < , 3. 4,7,4 3 3,4 94 7, ,2 4. 4,8,4 3 3,9 99 7, , POJO / 12 Stadsfjärd, Viksten 21 Kok.syv. 6, m; Näk.syv.,9 m; Klo 11:4; Näytt.ottaja amu; Ilman T 1 oc; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 8 m/s; Tuulsuunt. 18; 1. 1,3 11,7 15 8, , , < , ,6 11,3 9 2, , , POJO / 12A Båssafjärden 93 Kok.syv. 3, m; Näk.syv.,8 m; Klo 12:5; Näytt.ottaja amu; Ilman T 1 oc; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 8 m/s; Tuulsuunt. 18; 1. 11,7 12, , , , Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 245/213

53 Vuoden 212 analyysitulokset Liite 3. (7/17) Pohjanpitäjänlahti (POJO) Pvm. Hav.paikka Lämpötila Kasviplank O2 Happi% *Sameus *Sähkönj. *Alkalit. *ph Väriluku *Kok.N *NO2-N *NO3N *NH4-N *NO2+NO3-N *KOK.P *PO4P(Np) *PO4-P a-klorofyl *Lämp.koli *CHindex Suol.lask. Näytepaikka oc mg/l Kyll % FNU ms/m mmol/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/1ml µg/l o/oo POJO / 12C Dragsviksfjärd 87 Kok.syv. 2, m; Näk.syv.,8 m; Klo 12:2; Näytt.ottaja amu; Ilman T 1 oc; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 8 m/s; Tuulsuunt. 18; 1. 12,4 11, , , POJO / 14 Skogbyfjärden 11 Kok.syv. 17, m; Näk.syv. 1,2 m; Klo 12:5; Näytt.ottaja amu; Ilman T 1 oc; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 8 m/s; Tuulsuunt. 18; 1. 1, 12, , 473 8, , <3 3 2,5 5. 4,8 12,9 14, ,3 31 <2 <1 <4 <1 22 <3 5,4 1. 4,1 12,4 98, ,2 34 <2 <1 4,2 < , ,6 12,1 95 1, ,2 29 < , POJO / 7 Pohjanlahti, Åminne 2 Näk.syv. 1,1 m; Klo 9:45; Näytt.ottaja amu; Ilman T 11 oc; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 18; -4, 14,3 7,6 8, POJO / P7A Uusi purku NW Näk.syv. 1,3 m; Klo 9:5; Näytt.ottaja amu; T vesi 14,4 oc; Ilman T 11 oc; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 18; 1., POJO / P7B Uusi purku SW Näk.syv. 1,1 m; Klo 9:55; Näytt.ottaja amu; T vesi 14,7 oc; Ilman T 11 oc; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 18; 1., < POJO / P7C Uusi purku SE Näk.syv. 1,3 m; Klo 1:; Näytt.ottaja amu; T vesi 14,8 oc; Ilman T 11 oc; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 18; 1., < POJO / 8 Pohjanlahti, Storö 1 Näk.syv. 1,6 m; Klo 9:4; Näytt.ottaja amu; Ilman T 11 oc; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 18; -4, 14,2 7,7 8, POJO / 1 Hevy-16, Pohjanlahti 92 Näk.syv. 2,7 m; Klo 9:2; Näytt.ottaja amu; Ilman T 11 oc; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 18; -4, 13,6 7,9 8, POJO / 11 Pohjanlahti, etelä 11 Näk.syv. 2,1 m; Klo 1:25; Näytt.ottaja amu; Ilman T 11 oc; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 18; -4 13,2 7,9 6,8 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 245/213 51

54 Liite 3. (8/17) Vuoden 212 analyysitulokset Pohjanpitäjänlahti (POJO) Pvm. Hav.paikka Lämpötila Kasviplank O2 Happi% *Sameus *Sähkönj. *Alkalit. *ph Väriluku *Kok.N *NO2-N *NO3N *NH4-N *NO2+NO3-N *KOK.P *PO4P(Np) *PO4-P a-klorofyl *Lämp.koli *CHindex Suol.lask. Näytepaikka oc mg/l Kyll % FNU ms/m mmol/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/1ml µg/l o/oo POJO / 12 Stadsfjärd, Viksten 21 Näk.syv. 1,8 m; Klo 12:2; Näytt.ottaja amu; Ilman T 12 oc; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 18; ,3 8, POJO / 12A Båssafjärden 93 Näk.syv. 1,7 m; Klo 1:35; Näytt.ottaja amu; Ilman T 11 oc; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 18; ,7 8, POJO / 12C Dragsviksfjärd 87 Näk.syv. 1, m; Klo 1:5; Näytt.ottaja amu; Ilman T 11 oc; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 18; ,1 7, POJO / 13 Kälviken 1 Näk.syv. 1,9 m; Klo 11:5; Näytt.ottaja amu; Ilman T 11 oc; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 18; ,6 8, POJO / 14 Skogbyfjärden 11 Näk.syv. 2,8 m; Klo 11:15; Näytt.ottaja amu; Ilman T 11 oc; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 18; ,8 8,2 6, POJO / 16 Hevy-4 Storfjärd 137 Näk.syv. 4,3 m; Klo 11:4; Näytt.ottaja amu; Ilman T 11 oc; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 18; -4 1,6 8,2 2, POJO / 19 Lappohja 153 Näk.syv. 4, m; Klo 11:3; Näytt.ottaja amu; Ilman T 11 oc; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 18; ,6 8,2 3, POJO / 7 Pohjanlahti, Åminne 2 Kok.syv. 7, m; Näk.syv. 1, m; Klo 1:1; Näytt.ottaja amu; Ilman T 15 oc; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 32; , 16,7 7,7 6, POJO / 8 Pohjanlahti, Storö 1 Kok.syv. 13, m; Näk.syv. 1,4 m; Klo 1:; Näytt.ottaja amu; Ilman T 15 oc; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 32; , 16,6 7,6 8,2 52 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 245/213

55 Vuoden 212 analyysitulokset Liite 3. (9/17) Pohjanpitäjänlahti (POJO) Pvm. Hav.paikka Lämpötila Kasviplank O2 Happi% *Sameus *Sähkönj. *Alkalit. *ph Väriluku *Kok.N *NO2-N *NO3N *NH4-N *NO2+NO3-N *KOK.P *PO4P(Np) *PO4-P a-klorofyl *Lämp.koli *CHindex Suol.lask. Näytepaikka oc mg/l Kyll % FNU ms/m mmol/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/1ml µg/l o/oo POJO / 1 Hevy-16, Pohjanlahti 92 Kok.syv. 41, m; Näk.syv. 3, m; Klo 9:3; Näytt.ottaja amu; Ilman T 14 oc; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 32; , -4, 16,7 7,8 5, POJO / 11 Pohjanlahti, etelä 11 Näk.syv. 2,5 m; Klo 1:3; Näytt.ottaja amu; Ilman T 15 oc; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 23; 1. -4, 17,2 7,9 8, POJO / 12 Stadsfjärd, Viksten 21 Kok.syv. 6, m; Näk.syv. 2,2 m; Klo 12:; Näytt.ottaja amu; Ilman T 15 oc; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 23; ,9 8, 7, POJO / 12A Båssafjärden 93 Kok.syv. 3, m; Näk.syv. 1,5 m; Klo 1:4; Näytt.ottaja amu; Ilman T 15 oc; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 32; 1. -1,5 16,5 8, POJO / 12C Dragsviksfjärd 87 Kok.syv. 2, m; Näk.syv.,9 m; Klo 1:5; Näytt.ottaja amu; Ilman T 15 oc; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 32; 1. -1,5 17,2 7, POJO / 13 Kälviken 1 Kok.syv. 14, m; Näk.syv. 2,2 m; Klo 11:; Näytt.ottaja amu; Ilman T 15 oc; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 32; ,1 8, POJO / 14 Skogbyfjärden 11 Kok.syv. 17, m; Näk.syv. 2,5 m; Klo 11:1; Näytt.ottaja amu; Ilman T 15 oc; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 23; , 13,2 8,1 7,7 -näkösyvyys x 2 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 245/213 53

56 Liite 3. (1/17) Vuoden 212 analyysitulokset Pohjanpitäjänlahti (POJO) Pvm. Hav.paikka Lämpötila Kasviplank O2 Happi% *Sameus *Sähkönj. *Alkalit. *ph Väriluku *Kok.N *NO2-N *NO3N *NH4-N *NO2+NO3-N *KOK.P *PO4P(Np) *PO4-P a-klorofyl *Lämp.koli *CHindex Suol.lask. Näytepaikka oc mg/l Kyll % FNU ms/m mmol/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/1ml µg/l o/oo POJO / 16 Hevy-4 Storfjärd 137 Kok.syv. 34, m; Näk.syv. 3,8 m; Klo 11:3; Näytt.ottaja amu; Ilman T 15 oc; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 23; , 13, 8,1 4, POJO / 19 Lappohja 153 Kok.syv. 21, m; Näk.syv. 3,3 m; Klo 11:2; Näytt.ottaja amu; Ilman T 15 oc; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 23; , 12,4 8,1 4, POJO / 7 Pohjanlahti, Åminne 2 Kok.syv. 7, m; Näk.syv. 1,3 m; Klo 9:4; Näytt.ottaja amu; Ilman T 17 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 18; 1. 19,3 7,6 82 5,3 18,9 7, <5 <, ,2 7,6 82 5,1 28,2 7, <,1-4, 19,3 7, POJO / P7A Uusi purku NW Näk.syv. 1,1 m; Klo 9:5; Näytt.ottaja amu; T vesi 19,2 oc; Ilman T 17 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 18; 1., < POJO / P7B Uusi purku SW Näk.syv. 1,3 m; Klo 9:55; Näytt.ottaja amu; T vesi 19,2 oc; Ilman T 17 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 18; 1., < POJO / P7C Uusi purku SE Näk.syv. 1,2 m; Klo 9:45; Näytt.ottaja amu; T vesi 19,2 oc; Ilman T 17 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 18; 1., < POJO / 8 Pohjanlahti, Storö 1 Kok.syv. 13, m; Näk.syv. 1,8 m; Klo 9:3; Näytt.ottaja amu; Ilman T 17 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 18; 1. 19,8 9, 99 3, , , ,4 8,8 96 2,8 12 7, , ,1 3,7 31 1,3 75 7, ,2-4, 19,7 7, Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 245/213

57 Vuoden 212 analyysitulokset Liite 3. (11/17) Pohjanpitäjänlahti (POJO) Pvm. Hav.paikka Lämpötila Kasviplank O2 Happi% *Sameus *Sähkönj. *Alkalit. *ph Väriluku *Kok.N *NO2-N *NO3N *NH4-N *NO2+NO3-N *KOK.P *PO4P(Np) *PO4-P a-klorofyl *Lämp.koli *CHindex Suol.lask. Näytepaikka oc mg/l Kyll % FNU ms/m mmol/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/1ml µg/l o/oo POJO / 9 Pohjanlahti, keskiosa 5 Kok.syv. 21, m; Näk.syv. 2,3 m; Klo 9:15; Näytt.ottaja amu; Ilman T 17 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 18; 1. 19,1 8,6 94 2, , , ,8 8,5 91 1,6 21 7, ,9 1. 8,9 5,7 51, ,3 56 <4 18 4, 2. 4,8 3, 24, ,1 62 <4 96 4, POJO / 1 Hevy-16, Pohjanlahti 92 Kok.syv. 41, m; Näk.syv. 2,9 m; Klo 8:55; Näytt.ottaja amu; Ilman T 17 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 18; 1. 18,7 8,7 93 1, , <3 <3 1, ,4 8, 86 1, , <3 1, ,2 4,9 48 1, , <3 4, 2. 4,7 2,2 18, , < ,8 3. 4,6 1,4 11 1,2 85 7, < ,8 4, 4,2 1,1 9 1, , ,9-4, 18,5 7,9 5, POJO / 11 Pohjanlahti, etelä 11 Kok.syv. 6, m; Näk.syv. 2,3 m; Klo 1:2; Näytt.ottaja amu; Ilman T 17 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 7 m/s; Tuulsuunt. 18; 1. 17,8 9, 96 1, , ,8 5, 17,1 7,2 76 1, , ,3-4, 17,6 7,8 6, POJO / 12 Stadsfjärd, Viksten 21 Kok.syv. 6, m; Näk.syv. 2, m; Klo 13:8; Näytt.ottaja amu; Ilman T 17 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 8 m/s; Tuulsuunt. 27; 1. 18,3 9,5 12 1, , <3 <3 7 1,8 5, 14,7 6,1 62 2,2 66 7, , ,1 8, 7, POJO / 12A Båssafjärden 93 Kok.syv. 3, m; Näk.syv. 1, m; Klo 1:39; Näytt.ottaja amu; Ilman T 17 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 7 m/s; Tuulsuunt. 18; 1. 19,1 9,1 1 6, 469 8,3 62 <2 <1 <4 < ,5-1,5 19,1 8, POJO / 12B Båssafjärden 96 Kok.syv. 4, m; Näk.syv. 2, m; Klo 11:2; Näytt.ottaja amu; Ilman T 17 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 27; 1. 19,4 9,4 13 1, ,3 5 9,4 33 2, ,3 9,4 13 1, ,2 5 5,9 38 2, POJO / 12C Dragsviksfjärd 87 Kok.syv. 2, m; Näk.syv.,9 m; Klo 1:47; Näytt.ottaja amu; Ilman T 17 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 7 m/s; Tuulsuunt. 18; 1. 19,5 8,7 96 6,6 42 7,9 8 <2 <1 <4 < ,1-1,5 19,5 P 7,9 24 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 245/213 55

58 Liite 3. (12/17) Vuoden 212 analyysitulokset Pohjanpitäjänlahti (POJO) Pvm. Hav.paikka Lämpötila Kasviplank O2 Happi% *Sameus *Sähkönj. *Alkalit. *ph Väriluku *Kok.N *NO2-N *NO3N *NH4-N *NO2+NO3-N *KOK.P *PO4P(Np) *PO4-P a-klorofyl *Lämp.koli *CHindex Suol.lask. Näytepaikka oc mg/l Kyll % FNU ms/m mmol/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/1ml µg/l o/oo POJO / 13 Kälviken 1 Kok.syv. 14, m; Näk.syv. 2,5 m; Klo 11:18; Näytt.ottaja amu; Ilman T 17 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 27; 1. 17, 9,1 96 1, , , ,6 6,5 61 1, , , ,8 6,6 59 1, , ,1-4, 15, 8, 5, POJO / 14 Skogbyfjärden 11 Kok.syv. 17, m; Näk.syv. 3, m; Klo 11:3; Näytt.ottaja amu; Ilman T 17 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 8 m/s; Tuulsuunt. 27; 1. 14,7 8,9 9 1, , 33 <2 <1 <4 <1 2 <3 4 5, ,8 8,6 85 1, ,9 32 <2 <1 4,8 < ,5 1. 9,5 7,2 66, ,7 28 <2 <1 4,7 < , 16. 8,2 7,4 65, ,7 3 <2 <1 17 < ,1-4, 14,2 8, 2, POJO / 16 Hevy-4 Storfjärd 137 Kok.syv. 34, m; Näk.syv. 5, m; Klo 12:33; Näytt.ottaja amu; Ilman T 17 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 8 m/s; Tuulsuunt. 27; 1. 9,4 8,8 8, ,9 27 <4 18 6,1 5. 9,2 8,5 77, ,9 31 <4 19 6,1 1. 8,1 8,5 75, ,9 27 <4 21 6,2 2. 6,9 8,4 72, ,8 26 <4 22 6,3 3. 6,3 7,9 66, , , ,1 7,5 61 1, , ,5-4, 9,3 7,9 2, POJO / 17 Tvärminne Storfjärd 152 Kok.syv. 1, m; Näk.syv. 5,8 m; Klo 12:21; Näytt.ottaja amu; Ilman T 17 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 8 m/s; Tuulsuunt. 27; 1. 9,4 8,3 75, ,9 3 5, <5 6, 5. 8,6 7,9 7, ,8 28 7,1 26 6,1 9. 8,2 7,9 7, , , POJO / 18 Järnö, Predium 151 Kok.syv. 9, m; Näk.syv. 2,9 m; Klo 11:43; Näytt.ottaja amu; Ilman T 17 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 8 m/s; Tuulsuunt. 27; 1. 13,8 8,4 84 1, ,9 32 9, <5 5, ,8 7,9 78 1, ,8 3 8,7 56 5,8 8. 1,2 6,8 63 1, ,7 29 8,7 27 6, POJO / 19 Lappohja 153 Kok.syv. 2, m; Näk.syv. 23,8 m; Klo 12:7; Näytt.ottaja amu; Ilman T 17 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 8 m/s; Tuulsuunt. 27; 1. 11,7 8,5 81, ,9 31 8, ,9 5. 1,1 7,8 72, , , 1. 8,9 7,1 64, ,7 28 8,6 3 6,1 19, 7,4 7,1 61, , ,2-4, 11,1 7,9 2,8 56 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 245/213

59 Vuoden 212 analyysitulokset Liite 3. (13/17) Pohjanpitäjänlahti (POJO) Pvm. Hav.paikka Lämpötila Kasviplank O2 Happi% *Sameus *Sähkönj. *Alkalit. *ph Väriluku *Kok.N *NO2-N *NO3N *NH4-N *NO2+NO3-N *KOK.P *PO4P(Np) *PO4-P a-klorofyl *Lämp.koli *CHindex Suol.lask. Näytepaikka oc mg/l Kyll % FNU ms/m mmol/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/1ml µg/l o/oo POJO / 7 Pohjanlahti, Åminne 2 Kok.syv. 7, m; Näk.syv. 2, m; Klo 9:5; Näytt.ottaja jva; Ilman T 18 oc; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 5,; 1. 19, 6. 15,3-4, P 7, POJO / P7A Uusi purku NW Kok.syv. 7, m; Näk.syv. 2,1 m; Klo 1:; Näytt.ottaja jva; T vesi 18, oc; Ilman T 18 oc; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 5,; 1.,47 44 < < POJO / P7B Uusi purku SW Kok.syv. 6,5 m; Näk.syv. 2, m; Klo 1:5; Näytt.ottaja jva; T vesi 19,1 oc; Ilman T 18 oc; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 5,; 1., < POJO / P7C Uusi purku SE Kok.syv. 4,5 m; Näk.syv. 2,1 m; Klo 1:1; Näytt.ottaja jva; T vesi 19,5 oc; Ilman T 18 oc; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 5,; 1., < POJO / 8 Pohjanlahti, Storö 1 Kok.syv. 13, m; Näk.syv. 2,3 m; Klo 9:45; Näytt.ottaja jva; Ilman T 17 oc; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 5,; -4 19,1 7, POJO / 1 Hevy-16, Pohjanlahti 92 Kok.syv. 42, m; Näk.syv. 3,2 m; Klo 9:25; Näytt.ottaja jva; Ilman T 17 oc; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 7 m/s; Tuulsuunt. 5,; 1. 19,1 9, , <3 <3, ,9 9,1 99 1, 221 7, <3 1, 1. 13, 4,9 47 1, , <3 4,5 2. 4,9 1,7 14 1, ,2 63 <2 34 < ,7 3. 4,4 1, 8 1, , ,9 4. 4,4,8 6 2, , ,9-4 P 7,9 6, POJO / 11 Pohjanlahti, etelä 11 Kok.syv. 6, m; Näk.syv. 2,4 m; Klo 1:3; Näytt.ottaja jva; Ilman T 18 oc; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 5,; -4 19, 8, 7, POJO / 12 Stadsfjärd, Viksten 21 Kok.syv. 6, m; Näk.syv. 2,4 m; Klo 12:5; Näytt.ottaja jva; Ilman T 18 oc; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 5,; 1. 18,7 9,7 15 1, ,1 47 <2 <1 14 <1 22 <3 <3 1,6 5, 14,1 7,3 73 2, ,7 34 <2 <1 9,5 < ,7-4. P 8, 5,1 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 245/213 57

60 Liite 3. (14/17) Vuoden 212 analyysitulokset Pohjanpitäjänlahti (POJO) Pvm. Hav.paikka Lämpötila Kasviplank O2 Happi% *Sameus *Sähkönj. *Alkalit. *ph Väriluku *Kok.N *NO2-N *NO3N *NH4-N *NO2+NO3-N *KOK.P *PO4P(Np) *PO4-P a-klorofyl *Lämp.koli *CHindex Suol.lask. Näytepaikka oc mg/l Kyll % FNU ms/m mmol/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/1ml µg/l o/oo POJO / 12A Båssafjärden 93 Kok.syv. 3, m; Näk.syv. 2, m; Klo 1:45; Näytt.ottaja jva; Ilman T 18 oc; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 5,; 1. 18,8 1,1 11 1, ,4 56 <2 <1 <4 <1 28 <3 2,7-1.5 P 8,4 8, POJO / 12C Dragsviksfjärd 87 Kok.syv. 2, m; Näk.syv.,9 m; Klo 11:; Näytt.ottaja jva; Ilman T 18 oc; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 5,; 1. 18,9 9,5 13 4, ,1 72 <2 <1 <4 < ,4-1.5 P P 8, POJO / 13 Kälviken 1 Kok.syv. 14, m; Näk.syv. 3,1 m; Klo 11:2; Näytt.ottaja jva; Ilman T 18 oc; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 5,; ,8 8,2 5, POJO / 14 Skogbyfjärden 11 Kok.syv. 17, m; Näk.syv. 3, m; Klo 11:4; Näytt.ottaja jva; Ilman T 18 oc; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 7 m/s; Tuulsuunt. 5,; 1. 18, 9,4 11 1, ,1 41 <2 <1 12 <1 25 <3 <3 3, ,5 9, 94 1, 133 8, 33 <2 <1 12 < , 1. 13,4 7,8 77 1, ,8 31 <2 <1 7,5 < , , 6,1 56 3, ,6 34 <2 <1 18 < ,1-4. P 8,1 4, POJO / 16 Hevy-4 Storfjärd 137 Kok.syv. 34, m; Näk.syv. 3,7 m; Klo 12:1; Näytt.ottaja jva; Ilman T 18 oc; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 9 m/s; Tuulsuunt. 5,; -4 16,7 8,2 2, POJO / 19 Lappohja 153 Kok.syv. 2, m; Näk.syv. 3,4 m; Klo 11:55; Näytt.ottaja jva; Ilman T 18 oc; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 5,; ,8 8,1 3, POJO / 7 Pohjanlahti, Åminne 2 Kok.syv. 7, m; Näk.syv. 1,7 m; Klo 1:5; Näytt.ottaja amu; Ilman T 14 oc; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 32; 1. P 6. P -4, 17,2 7, POJO / 8 Pohjanlahti, Storö 1 Kok.syv. 13, m; Näk.syv. 1,9 m; Klo 1:; Näytt.ottaja amu; Ilman T 14 oc; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 32; -4 17,1 7, POJO / P7A Uusi purku NW Näk.syv. 1,8 m; Klo 1:15; Näytt.ottaja amu; T vesi 16,7 oc; Ilman T 14 oc; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 32; 1., < < Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 245/213

61 Vuoden 212 analyysitulokset Liite 3. (15/17) Pohjanpitäjänlahti (POJO) Pvm. Hav.paikka Lämpötila Kasviplank O2 Happi% *Sameus *Sähkönj. *Alkalit. *ph Väriluku *Kok.N *NO2-N *NO3N *NH4-N *NO2+NO3-N *KOK.P *PO4P(Np) *PO4-P a-klorofyl *Lämp.koli *CHindex Suol.lask. Näytepaikka oc mg/l Kyll % FNU ms/m mmol/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/1ml µg/l o/oo POJO / P7B Uusi purku SW Näk.syv. 1,7 m; Klo 1:1; Näytt.ottaja amu; T vesi 16,9 oc; Ilman T 14 oc; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 32; 1., POJO / P7C Uusi purku SE Näk.syv. 1,8 m; Klo 1:2; Näytt.ottaja amu; T vesi 16,7 oc; Ilman T 14 oc; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 32; 1., < POJO / 1 Hevy-16, Pohjanlahti 92 Kok.syv. 41, m; Näk.syv. 3,9 m; Klo 9:2; Näytt.ottaja amu; Ilman T 14 oc; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 32; 1. 16,7 8,6 89, ,7 42 <2 19 < <3 <3 1, ,8 8,7 91, ,9 43 <2 <1 <4 < , ,7 4, 39 1,2 82 7, , ,5 2. 5,6 1,6 13 2,3 82 7, < ,7 3. 5,2 1,3 11 2,5 83 7, , ,7 4. 4,6,7 6 3, , ,8-4 16,7 7,7 5, POJO / 11 Pohjanlahti, etelä 11 Kok.syv. 6, m; Näk.syv. 3,1 m; Klo 1:35; Näytt.ottaja amu; Ilman T 14 oc; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 23; -4 16,7 7,7 7, POJO / 12 Stadsfjärd, Viksten 21 Kok.syv. 6, m; Näk.syv. 3, m; Klo 12:25; Näytt.ottaja amu; Ilman T 14 oc; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 7 m/s; Tuulsuunt. 27; 1. 16,3 8,2 85 1,6 63 7,8 42 <2 <1 <4 <1 24 <3 <3 3,3 5, 16,8 7, 74 2, ,7 37 < , ,5 7,9 5, POJO / 12A Båssafjärden 93 Jää cm; Kok.syv. 3, m; Lumi cm; Näk.syv. 2,1 m; Klo 1:55; Näytt.ottaja amu; Ilman T 14 oc; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. 32; 1. 16,5 9, 93 1, , 49 <2 <1 <4 <1 3 <3 2, ,5 7,9 8, POJO / 12C Dragsviksfjärd 87 Kok.syv. 2, m; Näk.syv. 1,1 m; Klo 11:1; Näytt.ottaja amu; Ilman T 14 oc; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. 32; 1. 16,7 9,1 95 4, ,9 66 <2 <1 <4 <1 48 <3 2, ,7 P 7, POJO / 13 Kälviken 1 Jää cm; Kok.syv. 14, m; Lumi cm; Näk.syv. 2,9 m; Klo 11:2; Näytt.ottaja amu; Ilman T 14 oc; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 27; ,1 7,8 7,3 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 245/213 59

62 Liite 3. (16/17) Vuoden 212 analyysitulokset Pohjanpitäjänlahti (POJO) Pvm. Hav.paikka Lämpötila Kasviplank O2 Happi% *Sameus *Sähkönj. *Alkalit. *ph Väriluku *Kok.N *NO2-N *NO3N *NH4-N *NO2+NO3-N *KOK.P *PO4P(Np) *PO4-P a-klorofyl *Lämp.koli *CHindex Suol.lask. Näytepaikka oc mg/l Kyll % FNU ms/m mmol/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/1ml µg/l o/oo POJO / 14 Skogbyfjärden 11 Kok.syv. 17, m; Näk.syv. 2,5 m; Klo 11:4; Näytt.ottaja amu; Ilman T 14 oc; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 27; 1. 16,8 8,2 87 1, ,9 37 <2 <1 <4 < , ,9 8,2 87 1, , 34 <2 <1 6,3 < , ,8 8, 85 1,7 18 8, 34 <2 <1 13 < , , 5,1 51 8, , , ,8 7,9 7, POJO / 16 Hevy-4 Storfjärd 137 Kok.syv. 34, m; Näk.syv. 3,9 m; Klo 12:; Näytt.ottaja amu; Ilman T 14 oc; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 8 m/s; Tuulsuunt. 32; -4 16,3 8,1 2, POJO / 19 Lappohja 153 Kok.syv. 2, m; Näk.syv. 2,9 m; Klo 11:5; Näytt.ottaja amu; Ilman T 14 oc; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 8 m/s; Tuulsuunt. 27; ,6 8, 3, POJO / P7A Uusi purku NW Näk.syv.,6 m; Klo 11:5; Näytt.ottaja amu; T vesi 1,9 oc; Ilman T 8 oc; Pilv. 3 /8; Tuulnop. m/s; Tuulsuunt. 23; 1., POJO / P7B Uusi purku SW Näk.syv.,7 m; Klo 11:15; Näytt.ottaja amu; T vesi 11,2 oc; Ilman T 8 oc; Pilv. 3 /8; Tuulnop. m/s; Tuulsuunt. 23; 1., POJO / P7C Uusi purku SE Näk.syv.,7 m; Klo 11:25; Näytt.ottaja amu; T vesi 11,1 oc; Ilman T 8 oc; Pilv. 3 /8; Tuulnop. m/s; Tuulsuunt. 23; 1., POJO / 1 Hevy-16, Pohjanlahti 92 Kok.syv. 41, m; Näk.syv. 1,5 m; Klo 9:45; Näytt.ottaja amu; Ilman T 7 oc; Pilv. 4 /8; Tuulnop. m/s; 1. 11,6 9, 84 4,7 31 7, , ,8 9,3 86 3,1 37 7, <3 1, ,8 6,1 57 1,9 57 7, ,1 2. 6, 1,4 12 3,6 81 7,1 67 <2 35 < ,6 3. 5,1 1, 8 4,7 82 7, < ,7 4. 5,1,9 7 4, , , POJO / 12 Stadsfjärd, Viksten 21 Kok.syv. 6, m; Näk.syv. 1,5 m; Klo 13:5; Näytt.ottaja amu; Ilman T 12 oc; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 23; 1. 11,4 8,2 76 3, ,6 5 < <3 4 2, ,6 9, 84 3, ,7 45 <2 36 9, ,4 6 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 245/213

63 Vuoden 212 analyysitulokset Liite 3. (17/17) Pohjanpitäjänlahti (POJO) Pvm. Hav.paikka Lämpötila Kasviplank O2 Happi% *Sameus *Sähkönj. *Alkalit. *ph Väriluku *Kok.N *NO2-N *NO3N *NH4-N *NO2+NO3-N *KOK.P *PO4P(Np) *PO4-P a-klorofyl *Lämp.koli *CHindex Suol.lask. Näytepaikka oc mg/l Kyll % FNU ms/m mmol/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/1ml µg/l o/oo POJO / 12A Båssafjärden 93 Kok.syv. 3, m; Näk.syv. 1, m; Klo 11:55; Näytt.ottaja amu; Ilman T 1 oc; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 23; 1. 1,9 1, 92 3, , 67 <2 <1 26 <1 38 <3 1 2, POJO / 12C Dragsviksfjärd 87 Kok.syv. 2, m; Näk.syv. 1,1 m; Klo 12:1; Näytt.ottaja amu; Ilman T 1 oc; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 23; 1. 11, 9,4 87 4,7 39 7, , POJO / 14 Skogbyfjärden 11 Kok.syv. 17, m; Näk.syv. 2,4 m; Klo 12:4; Näytt.ottaja amu; Ilman T 1 oc; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 23; 1. 11,8 9,4 89 2, 77 7,7 42 <2 18 9, , 5. 11,8 8,7 83 1,3 91 7, , , ,9 9,1 88, ,9 33 <2 <1 9,9 < , ,8 7,7 73 1, ,8 34 < ,2 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 245/213 61

64 Liite 4. (1/6) Analyysimenetelmät AKKREDITOIDUT MENETELMÄT Määritys *Alkaliteetti *Ammoniumtyppi luonnonvedet *Ammoniumtyppi jätevedet Menetelmä Sisäinen menetelmä MENE2 (Standard methods for the examination of water and wastewater, 13th edit. 1971) SFS 332: 1976, muunneltu MENETELMÄ- JA MÄÄRITYSRAJALUETTELO FINAS-akkreditointipalvelun akkreditoima testauslaboratorio T147 Akkreditointivaatimus SFS-EN ISO/IEC 1725:25 Vesilaboratorio /4 Menetelmän määritysraja,2 mmol/l Mittausepävarmuus,2 -,4 mmol/l ±,6 mmol/l,4 -,2 mmol/l ± 15 % >,2 mmol/l ± 1 % 4-15 µg/l ± 2,5 µg/l 15-5 µg/l ± 17 % 5-1 µg/l ± 15 % 1-5 µg/l ± 11 % > 5 µg/l ± 8 % 1,5-3 mg/l ±,5 mg/l 3-5 mg/l ± 16 % 5-1 mg/l ± 15 % > 1 mg/l ± 8 % 1,5-5 mg/l ± 1,4 mg/l *BOD 7 SFS-EN : 1998, muunneltu 1,5 mg/l *BOD 7 -ATU 5-1 mg/l ± 27 % *BOD 7 -ATU (suod. GFA) > 1 mg/l ± 25 % COD Mn SFS 336: 1981, muunneltu 1 mg/l 1, - 3, mg O 2 /l ±,4 mg O 2 /l > 3, mg O 2 /l ± 12 % COD Cr Sisäinen menetelmä, perustuu ISO 2 mg/l 2-5 mg/l ± 15 mg/l COD Cr (GFA) 1575: 22 ja laitevalmistajan ohje 5-1 mg/l ± 3 % COD Cr, liukoinen 1-5 mg/l ± 16 % > 5 mg/l ± 11 % *E. coli (36 o C, 21 h) *E. coli (37 o C, 18 h) *E. coli (44 o C, 21 h) *Fluoridi *Fosfaattifosfori *Fosfaattifosfori (suod. Nuclepore) *Fosfori: kokonaispitoisuus ja liukoinen *Fosfori: kokonaispitoisuus (suod. Nuclepore) *Fosfori: kokonaispitoisuus (suod. GFA) *Heterotrofiset bakteerit 22 o C 68 h *Heterotrofiset bakteerit 36 o C 44 h *Kloori: vapaa, laskennallinen sidotttu ja kokonaiskloori *Kloridi SFS 555: 1988 muunneltu, Kjeldahlmenetelmä SFS 316: 21, muunneltu Sisäinen menetelmä MENE38, Colilert-18-Quanti-Tray SFS 488: 21, muunneltu SFS-EN ISO 134-1: 1995, muunneltu ja SFS-EN ISO 134-2: 1997, muunneltu Sisäinen menetelmä MENE7 (perustuu kumottuun standardiin SFS 325: 1986) Sisäinen menetelmä MENE8 (perustuu kumottuun standardiin SFS 326: 1986) SFS-EN ISO 6222: 1999 SFS-EN ISO 6222: 1999 SFS-EN ISO : 2, muunneltu SFS-EN ISO 134-1: 1995, muunneltu ja SFS-EN ISO 134-2: 1997, muunneltu 4 µg/l 1,5 mg/l,2 mg/l 3 µg/l 5 µg/l,1 mg/l 1 mg/l,2 -,5 mg/l ± 45 %,5 -,8 mg/l ± 35 % >,8 mg/l ± 16 % 3-1 µg/l ± 3 µg/l 1-25 µg/l ± 18 % 25-5 µg/l ± 15 % 5-1 µg/l ± 13 % > 1 µg/l ± 1 % 5-2 µg/l ± 3 µg/l 2-5 µg/l ± 17 % 5-1 µg/l ± 15 % > 1 µg/l ± 8 %,1 -,2 mg/l ± 4 %,2-1, mg/l ± 25 % > 1, mg/l ± 2 % 1, - 7, mg/l ± 2 % > 7, mg/l ± 12 % 62 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 245/213

65 Analyysimenetelmät Liite 4. (2/6) MENETELMÄ- JA MÄÄRITYSRAJALUETTELO FINAS-akkreditointipalvelun akkreditoima testauslaboratorio T147 Akkreditointivaatimus SFS-EN ISO/IEC 1725:25 Vesilaboratorio *KMnO 4 -luku SFS 336: 1981, muunneltu 4 mg/l *Kolimuotoiset bakteerit *Kolimuotoiset bakteerit (alustava) *Kolimuotoiset bakteerit *Lämpökestoiset kolimuotoiset bakteerit Mangaani: kokonainspitoisuus ja liukoinen *Nitraatti- ja nitriittitypen summa *Nitraattityppi *Pseudomonas aeruginosa, alustava *Radon SFS 316: 21, muunneltu SFS 316: 21, muunneltu Sisäinen menetelmä MENE38, Colilert-18-Quanti-Tray SFS 488: 21, muunneltu SFS 333: 1976, muunneltu SFS-EN ISO 13395:1997, muunneltu, FIA-tekniikka SFS 321: 1974, muunneltu, mittaus huoneenlämmössä SFS-EN ISO 16266: 28 5 µg/l 1 µg/l *Nitriittityppi SFS 321: 1976, muunneltu 2 µg/l *ph *Rauta: kokonaispitoisuus ja liukoinen *Rauta (suod. GFC) *Rauta (suod. Nuclepore) *Rauta (suod. GFA) *Sameus sisäinen menetelmä MENE45, RADEK MKGB-1 laite SFS 328: 1976, muunneltu SFS-EN ISO 727:2, muunneltu *Sulfaatti SFS-EN ISO 134-1: 1995, muunneltu ja SFS-EN ISO 134-2: 1997 muunneltu *Suolistoperäiset enterokokit SFS-EN ISO : mg/l ± 1,6 mg/l > 12 mg/l ± 12 % 5-5 µg/l ± 2 % > 5 µg/l ± 14 % 1-2 µg/l ± 5 µg/l 2-5 µg/l ± 2 % 5-1 µg/l ± 16 % > 1 µg/l ± 1 % 2-5 µg/l ±,8 µg/l 5-2 µg/l ± 16 % 2-1 µg/l ± 13 % > 1 µg/l ± 1 % 3 Bq/l > 3 Bq/l ± 3 % 25 µg/l,2 FNU 1 mg/l 25-5 µg/l ± 1 µg/l 5-1 µg/l ± 2 % 1-2 µg/l ± 2 % 2-1 µg/l ± 16 % > 1 µg/l ± 1 %,2 -,5 FNU ±,9 FNU,5-1, FNU ± 18 % > 1, FNU ± 16 % 1, - 7, mg/l ± 15 % > 7, mg/l ± 1 % *Suolistoperäiset enterokokit (alustava) *Sähkönjohtavuus *Typpi, kokonaispitoisuus luonnonvedet < 5 µg/l *Typpi, kokonaispitoisuus jätevedet *Urea SFS-EN ISO : 2 SFS-EN 27888: 1994, muunneltu, mittaus huoneenlämpötilassa, korjaus 25 o C:een SFS-EN ISO : 1998, muunneltu ja SFS-EN ISO 13395: 1997, muunneltu, FIAtekniikka SFS 555: 1988 muunneltu, Kjeldahlmenetelmä Sisäinen menetelmä MENE46 (Koroleff 1979) 2 ms/m 2 ms/m ± 5 % 1 µg/l 1,5 mg/l,1 mg/l 1-25 µg/l ± 3 µg/l (12 %) > 25 µg/l ± 12 % 1,5-5 mg/l ± 1, mg/l 5-1 mg/l ± 15 % > 1 mg/l ± 1 %,1 -,5 mg/l ± 22 % >,5 mg/l ± 15 % 2/4 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 245/213 63

66 Liite 4. (3/6) Analyysimenetelmät MENETELMÄ- JA MÄÄRITYSRAJALUETTELO FINAS-akkreditointipalvelun akkreditoima testauslaboratorio T147 Akkreditointivaatimus SFS-EN ISO/IEC 1725:25 Vesilaboratorio MUUT MENETELMÄT Määritys Menetelmä määritysraja Absorptiokerroin (4 nm) Spektrofotometrinen mittaus Absorptiokerroin (75 nm) Spektrofotometrinen mittaus a-klorofylli SFS 5772:1993,1 µg/l Alkaliteetti (Gran) Sisäinen menetelmä MENE41 (perustuu,2 mmol/l VYH, 1989) Alumiini, happoliukoinen Sisäinen menetelmä MENE3 (perustuu standardiehdotukseen INSTA-VYH, 1989) Haihdutusjäännös SFS 377: 1977 Haju Sisäinen menetelmä MENE1 Haju Kenttämääritys Happi % (suolainen vesi) Sisäinen menetelmä MENE1 (perustuu Happi % (makea vesi) kumottuun standardiin SFS 34:199) 1 µg/l Mittausepävarmuus,2 -,4 mmol/l ±,6 mmol/l,41 -,2 mmol/l ± 15 % >,2 mmol/l ± 1 % ± 2 % ± 2 % Hehkutusjäännös, hehkutushäviö Hiilidioksidi SFS 31: 1974 Sisäinen menetelmä MENE12 (perustuu Elintarviketutkijain seura; Juoma- ja talousveden tutkimusmenetelmät),4 mg/l Hiivat SFS 557: 1989 (modif.) Homeet SFS 557: 1989 (modif.) Ilman lämpötila Kenttämittaus Jään paksuus Kenttämittaus Kalsiumkovuus (Kalsium) Kiintoaine GF/A Kiintoaine GF/C Kiintoaine GF/F SFS 31: 1974 Sisäinen menetemlä MENE16 (perustuu kumottuun standardiin SFS 337: 1976),1 mmol/l 1, mg/l,1 -,35 mmol/l ±,4 mmol/l >,35 mmol/l 1, - 1 mg/l ± 24 % 11-1 mg/l ± 15 % > 1 mg/l ± 5 % lietteet < 1 mg/l ± 8 % Kiintoaineen hehkutushäviö Kiintoaineen hehkutushäviö (GF/C) Kiintoaineen hehkutushäviö (GF/F) Kokonaissyvyys Laskeutuvat aineet (1/2 h) Levä Lietepitoisuus Lumen paksuus Lämpötila Lämpötila Magnesium SFS 38: sisäinen menetelmä MENE 16 Kokonaiskovuus SF 33: 1987,1 mmol/l Kenttämääritys Sisäinen menetemlä MENE2 Kenttämääritys Sisäinen menetelmä MENE16 (perustuu kumottuun standardiin SFS 337: 1976) Kenttämääritys Laboratoriomittaus Kenttämääritys SFS 31, 33: 1987 (perustuu kokonaiskovuuden ja kalsiumkovuuden erotukseen) 4 mg/l,1 -,4 mmol/l ±,5 mmol/l >,4 mmol/l ± 12 % 3/4 64 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 245/213

67 Analyysimenetelmät Liite 4. (4/6) MENETELMÄ- JA MÄÄRITYSRAJALUETTELO FINAS-akkreditointipalvelun akkreditoima testauslaboratorio T147 Akkreditointivaatimus SFS-EN ISO/IEC 1725:25 Vesilaboratorio Maku Sisäinen menetelmä MENE1 Näkösyvyys Kenttämääritys Pilvisyys Kenttämääritys Salmonella NMKL 71: 1999 Suolaisuus (lask.) Suolaisuus (lask.) Sädesienet STM:n opas 23: 1 Tuulen nopeus Kenttämääritys Tuulen suunta Kenttämääritys Ulkonäkö Sisäinen menetelmä MENE1 Veden pinnan korkeus Kenttämääritys h-putken päästä Veden pinnan korkeus kaivon Kenttämääritys kannesta Veden pinnan korkeus Kenttämääritys merenpinnasta Virtaama Kenttämääritys Väriluku Väriluku (suod.) Sisäinen menetelmä MENE31 (perustuu kumottuun standardiin SFS 323: 1987 (modif.) Tämä luettelo kuuluu laboratorion toimintajärjestelmän piiriin ja se on laatupäällikön hyväksymä Muutoksia tähän luetteloon saa tehdä vain laatupäällikön luvalla 4/4 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 245/213 65

68 Liite 4. (5/6) Analyysimenetelmät MENETELMÄLUETTELO Alihankkijoiden käyttämät menetelmät ALIHANKKIJAT JA HEIDÄN KÄYTTÄMÄNSÄ MENETELMÄT KOKEMÄENJOEN VESISTÖN VESIENSUOJELUYHDISTYS RY, Laboratorio on FINAS-akkreditointipalvelun akkreditoima testauslaboratorio T64, akkreditointivaatimus SFS-EN ISO/IEC 1725:25. Määritys *Alumiini; *antimoni; *arseeni; *barium; boori; *kadmium; *kalium; *kalsium; *koboltti; *kromi; *kupari; *lyijy; *magnesium; *mangaani; *molybdeeni; *natrium; *nikkeli; *rauta; *seleeni; *sinkki; tina; *uraani; *vanadiini Menetelmä SFS-EN ISO :26 ja SFS-EN ISO :25 (ICP- MS) SFS-EN ISO modif. (ICP-OES) *Elohopea SFS-EN ISO 17852:28 Kromi +6 Sisäinen menetelmä KVVY LA37 (Juoma- ja talousveden tutk.men. 1969) *TOC; *TIC; *DOC Sisäinen menetelmä KVVY LA111, perustuu SFS-EN 1484:1997 METROPOLILAB OY, Laboratorio on FINAS-akkreditointipalvelun akkreditoima testauslaboratorio T58, akkreditointivaatimus SFS-EN ISO/IEC 1725:25. Määritys Menetelmä *AOX SFS-EN 9562:24 *Alkuaineet (mukautuva pätevyysalue) EN ISO 17294:25 ICP-MS SFS 344:198 AAS ja SFS-EN ISO 15886:24 AAS *Bromaatti SFS-EN ISO 1561:21 *Elohopea Sisäinen menetelmä TR87 ja SFS-EN 1483:1997, modif. *Haihtuvat org. yhdisteet (VOC) ISO 1568:24 *Kloorifenolit SFS-EN 12673:1999 *PAH Sisäinen menetelmä, GC-MSD-menetelmä *Syanidi SFS 5747:1992 *TOC SFS-EN 1484:1997 *Torjunta-aineet Sis.menetelmä SPE-uutto LCMS/MS *C. perfringens sis.menet., per. STM 461/2 1/2 66 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 245/213

69 Analyysimenetelmät Liite 4. (6/6) MENETELMÄLUETTELO Alihankkijoiden käyttämät menetelmät RAMBOLL FINLAND OY, RAMBOLL ANALYTICS, Laboratorio on FINAS-akkreditointipalvelun akkreditoima testauslaboratorio T39, akkreditointivaatimus SFS-EN ISO/IEC 1725:25. Määritys Menetelmä *Haihtuvat orgaaniset yhdisteet (VOC1+VOC2) Sis.men. RA 45, per. ISO :1997 ja SFS-EN ISO 131:1997, mod. *Haihtuvat orgaaniset yhdisteet (VOC1 = halogenoidut) Sis.men. RA 45, per. ISO :1997 ja SFS-EN ISO 131:1997, mod. *Haihtuvat orgaaniset yhdisteet (VOC2 = ei-halogenoidut) Sis.men. RA 45, per. ISO :1997 ja SFS-EN ISO 131:1997, mod. *Fenoliset yhdisteet Sis.men. RA 47, per. SFS-EN mod. (sisältää myös kloorifenolit) *PAH Sis.men. RA 426, GC-MSD-menet. *Torjunta-aineet: Monijäämämenetelmä (GC) Sis.men. RA 438, GC/MSD, per. ISO 1695:2, mod. *Torjunta-aineet: Sis.men. RA 439, LC/MSD Monijäämämenetelmä (LC) *Torjunta-aineet: Monijäämä GC + LC *Trihalometaanit: Uima-allasvesistä Sis.men. RA 443, HS-GC/MSD Bromidi Sis.men. RA218 per. SFS-EN ISO *Elohopea Sis.men. RA 3 per. ISO :23 *Alumiini, * arseeni,*fosfori, *kadmium, Sis.men. RA 31, per. ISO 11885:29, ICP-OES *kalium, *kalsium, *koboltti, *kromi, *kupari, *lyijy,*magnesium, *mangaani, *natrium, *nikkeli, *rauta, *seleeni, *sinkki, *vanadiini *Alkuaineet (mukautuva pätevyysalue) Sis. men, RA3, perustuu ISO :23, ICP-MS *Bromaatti Sis.men. RA 218A, per. SFS-EN ISO 1561:23 ja SFS-EN ISO 134-1:29 *Syanidi Sis.men. RA 223, per. SFS-EN 5747:1992 *TOC, *TIC, *DOC Sis.men. RA 27, per. SFS-EN 1484:1997 Formaldehydi Sis.men. RA254, per. SFS EN-ISO 14184, mod. Silikaatti Sis.men. RA222, spektrofotometrinen Anioniaktiiviset tensidit Sis.men. RA232, kumottu SFS 312 *Hiilivetyöljyindeksi (C1-C4) GC/FID Sis.men. RA 419, per. SFS-EN ISO :21 Öljyt ja rasvat (gravimetrinen) Sis.men. RA452, gravimetrinen Ftalaatit Sis.men. RA41 Orgaaniset tinat Sis.men. RA459, mod. SFS-EN PCDD/F (dioksiinit ja furaanit) Sis.men. RA462 (EPA METHOD 1613) LAPIN VESITUTKIMUS OY, JUWE YMPÄRISTÖTUTKIMUS, laboratorio on FINAS-akkreditointipalvelun akkreditoima testauslaboratorio T131 akkreditointivaatimus SFS-EN ISO/IEC 1725:25. Määritys *VOC-yhdisteet *Kokonaishiilivety *=akkreditoitu menetelmä Menetelmä Sisäinen menetelmä. HS-GC/MS-tekniikka Sisäinen menetelmä, GC/MS-tekniikka 2/2 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 245/213 67

70 Kuvailulehti Julkaisija Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry. Julkaisuaika 12/213 Tekijä(t) Ralf Holmberg, Marja Valtonen Julkaisun nimi Julkaisusarjan nimi ja numero Julkaistut osat /muut saman projektin tuottamat julkaisut Tiivistelmä Mustionjoen, Fiskarsinjoen, Pohjanpitäjänlahden ja Tammisaaren merialueen yhteistarkkailun yhteenveto vuodelta 212 Julkaisu 245/213 Julkaisu on saatavana myös Internetissä: Yhteistarkkailun tarkkailualue käsittää Mustionjoen ja Fiskarsinjoen alajuoksut, Pohjanpitäjänlahden sekä Tammisaaren edustan merialueen aina Tvärminneen asti. Tarkkailuvelvollisia osallistujia ovat alueen jätevedenpuhdistamot, muutama teollisuus-laitos sekä yksi pienvenesatama. Vuonna 212 ns. normaali tarkkailuvuosi, eli tarkkailuohjelman mukaisesti tarkkailtiin lähinnä veden fysikaalis-kemiallista laatua. Pistemäisesti johdetusta jätevesikuormituksesta voidaan todeta, että pääosan tutkimusalueen jätevesikuormituksesta muodostivat alueen kaksi suurinta jätevedenpuhdistamoa. Ne ovat Karjaa-Pohjan puhdistamo sekä Tammisaaren Skeppsholmenin keskuspuhdistamo. Uuden Karjaa- Pohjan jätevedenpuhdistamon myötä alueen kokonaiskuormitus on vähentynyt merkittävästi. Tämä näkyy mm. Mustionjoen alajuoksun veden laadun selvänä paranemisena. Mustionjoen ainoa yksittäinen pistekuormittaja on nykyään Mustion jätevedenpuhdistamo, jonka kuormittava vaikutus on vähäinen. Pohjanpitäjänlahden tilanne oli jälleen erittäin huono syksyllä 211, eikä uutta vettä tullut koko talven aikana. Tämä merkitsi sitä, että Pohjanpitäjänlahden tilanne pysyi erittäin huonona koko vuoden 212, koska uuden veden sisään virtaaminen tuli ihan loppuvuodesta. Alhaisen happipitoisuuden aiheuttamaa ravinteiden liukenemista pohjasedimenteistä oli selvästi havaittavissa pohjanläheisessä vesikerroksessa. Tammisaaren lähivedet poikkeavat täysin muusta tutkimusalueesta. Stadsfjärdeniä lukuun ottamatta alue on hyvin rehevä. Dragsviksfjärden on osa-alueista rehevin. Veden klorofyllipitoisuudet pysyvät yleensä läpi kesän hyvin korkeina. Tammisaaresta ulospäin kohti Tvärminnen saaristoa veden yleinen rehevyys laskee selvästi. Asiasanat Toimeksiantaja Mustionjoki, Pohjanpitäjänlahti, Tammisaaren merialue, veden laatu, rehevöityminen, pistekuormitus Yhteistarkkailuryhmä Julkaisun myynti/ jakaja/kustantaja ISBN (nid.) Sivuja 68 ISBN (PDF) Kieli Suomi ISSN-L Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry., PL 51, 81 Lohja Puh. (19) Sähköposti: Painopaikka ja -aika Harriprint Tmi, Karkkila 213 ISSN (painettu) Luottamuksellisuus Julkinen ISSN (verkkojulkaisu) 68 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 245/213

71

72 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry Västra Nylands vatten och miljö rf PL 51, 811 Lohja Puh ISBN (nid.) ISBN (PDF) ISSN-L ISSN (painettu) ISSN (verkkojulkaisu)