Mustionjoen, Fiskarsinjoen, Pohjanpitäjänlahden ja Tammisaaren merialueen yhteistarkkailun yhteenveto

Transkriptio

1 Mustionjoen, Fiskarsinjoen, Pohjanpitäjänlahden ja Tammisaaren merialueen yhteistarkkailun yhteenveto Ralf Holmberg Marja Valtonen Länsi-Uudenmaan VESI ja YMPÄRISTÖ ry Västra Nylands vatten och miljö rf Julkaisu 207/2010

2

3 LÄNSI-UUDENMAAN VESI JA YMPÄRISTÖ RY JULKAISU 207/2010 Mustionjoen, Fiskarsinjoen, Pohjanpitäjänlahden ja Tammisaaren merialueen yhteistarkkailun yhteenveto Ralf Holmberg, Marja Valtonen Lohja 2010 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry

4 LÄNSI-UUDENMAAN VESI JA YMPÄRISTÖ RY, JULKAISU 207/2010 Valokuvat: Ralf Holmberg Julkaisu on saatavana myös internetistä: Lohjan Painotuote Oy, Lohja 2010 ISBN (nid.) ISBN (PDF) ISSN-L ISSN (painettu) ISSN (verkkojulkaisu)

5 Sisältö 1 johdanto TAUSTATIEDOT Tarkkailualueen yleiskuvaus Tarkkailujakson säätila ja hydrologiset olosuhteet PISTEMÄINEN JÄTEVESIKUORMITUS JAKSOLLA Yleistä Vesistökuormitus TUTKIMUKSEN SUORITUS TUTKIMUSTULOKSET Veden laatu Mustionjoki Fiskarsinjoki Pohjanpitäjänlahti Tammisaaren lähivedet Tammisaaren merialue Pohjanpitäjänlahden ja merialueen rehevyys Kasviplankton Vesikasvillisuus Pohjaeläimistö Pohjasedimentin raskasmetalli- ja mineraaliöljypitoisuudet Koverharin edustan sedimenttitutkimukset YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET SAMMANFATTNING...50 Kirjallisuuslähteet...54 LIITTEET...55 Yhteistarkkailualueen kartat...57 Alueen pistekuormitus...61 Fysikaalis-kemialliset tulokset vuonna Kasviplanktonraportti...86 Vesikasvillisuusraportti Pohjasedimenttien analyysitulokset Analyysimenetelmät ja analyysien mittausepävarmuudet Kuvailulehti

6

7 1 johdanto Tämä raportti koskee Mustionjoen, Fiskarsinjoen, Pohjanpitäjänlahden ja Tammisaaren merialueen ja tarkkailussa ovat mukana taulukossa 1 esitetyt toimijat. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry (LUVY) on suorittanut vuosien yhteistarkkailun laatimansa tarkkailuohjelman mukaisesti. Vuonna 2009 vuorossa oli ns. laaja vuosi ja silloin noudatettiin pääosin päivättyä uutta tarkkailuohjelmaluonnosta. Ohjelmaluonnos oli pääpiirteeltään sama kuin hyväksytty ohjelma, mutta Mustionjoen alajuoksun ja Pohjanpitäjänlahden sisäosan muuttuneesta kuormitustilanteesta johtuen eräitä näytepisteitä on muutettu vastaamaan paremmin muuttunutta kuormitustilannetta. Lisäksi todettakoon, että Karjaan kaupunki, Tammisaaren kaupunki sekä Pohjan kunta yhdistyivät Raaseporin kaupungiksi vuoden 2009 alusta. Tarkkailu perustuu tarkkailuun osallistuvien osalta taulukon 1 mukaisiin velvoitteisiin. Taulukko 1. Yhteistarkkailun perusteet. Tabell 1. Samkontrollens grunder. Tarkkailuvelvollinen Lupapäätös Päivämäärä Karjaa-Pohja jvp,( otettiin käyttöön touko-kesäkuussa 2007) LSY-2004-Y Karjaa-Pinjaisten jvp (poistui käytöstä touko-kesäkuussa 2007) LSY-2003-Y Mustion jvp UUS-2004-Y Gumnäsin jvp (poistui käytöstä touko-kesäkuussa 2007) LSY-2003-Y Skeppsholmenin jvp LSY-2002-Y Hangon Lappohjan jvp No 6/2000/ IDO Kylpyhuone Oy Ab UUS-2006-Y Oy Tenala Marina Ab L-S VO 73/1979C (KHO ) Ovako Wire, Koverhar LSY-2002-Y Tvärminnen eläint. asema YS Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 207/2010 5

8 2 TAUSTATIEDOT 2.1 Tarkkailualueen yleiskuvaus Tarkkailualue ulottuu Lohjanjärven luusuasta aina Tvärminnen Storfjärdenille asti. Lisäksi tarkkailualueeseen kuuluu Fiskarsinjoen alajuoksu. Alue on varsin vaihteleva käsittäen osia Mustionjoen ja Fiskarsinjoen vesistöistä, suolattoman ja meriveden vaihtumisalueen Pohjanpitäjänlahdessa ja saaristoisen Tammisaaren edustan merialueen. Tarkkailualueen kartat löytyvät liitteestä 1. Pohjanpitäjänlahteen laskevista vesistöistä ylivoimaisesti tärkein on Mustionjoki. Sen valumaalue on 2039 km 2 ja järvisyys on 12,2 %. Vesistön suurin järvi on Lohjanjärvi, johon johdetaan mm. Lohjan kaupungin sekä paperiteollisuuden jätevedet. Mustionjoen virtaama on seuraava (Ala-Heikkilä 1997): keskivirtaama 19 m 3 /s keskiylivirtaama 43 m 3 /s keskialivirtaama 9 m 3 /s Mustionjoen veden laatuun vaikuttavat metsistä ja soilta tuleva luonnon huuhtouma sekä maaja metsätalouden, asutuksen ja teollisuuden kuormitus. Mustionjoen varrella ovat Mustion, Karjaan, Pinjaisten ja Åminneforsin taajamat ja suurin yksittäinen pistekuormittaja oli alkukesään 2007 asti Karjaan-Pinjaisten jätevedenpuhdistamo. Karjaan ja Pohjan yhteinen uusi puhdistamo aloitti toimintansa alkukesällä 2007, jolloin myös jätevesien purkupaikka siirtyi Mustionjoelta Pohjanpitäjänlahden perukkaan. Kullaanjärven vesistöalueelta (pinta-ala 56,4 km 2 ) vedet laskevat Pohjanpitäjänlahden länsi-rannalla Thomasbölevikeniin. Vesistölle kohdistuu haja-asutuksen ja maanviljelyksen kuormitusta. Österbyn suljettu kaatopaikka oli mukana tarkkailussa vuoteen 2006 asti, mutta kaatopaikan kunnostushankeen käynnistyttyä kaatopaikan tarkkailua on hoidettu erillisen tarkkailuohjelman ja toisen konsultin toimesta, joten kaatopaikan kuormitustilannetta ei tarkastella tämän yhteenvetoraportin yhteydessä. Österbyn kaatopaikka sijaitsee noin 2 km Österbyn keskustasta pohjoiseen suoperäisessä maastossa. Kaatopaikka-alueen vaikutukset kohdistuvat Kvarnbackabäcken-nimiseen puroon sekä Österbybäckeniin, jotka laskevat Pohjanpitäjänlahteen. Pohjan kunnan Gumnäsin puhdistamolla puhdistetut jätevedet johdettiin alkukesään 2007 asti Pohjanpitäjänlahden sisimpään osaan. Pohjanpitäjänlahden pituus Tammisaaresta Pohjankuruun on 14,5 km ja suurin leveys on 4,5 km. Pohjanpitäjänlahden syvänne erottuu selvästi Tammisaaren eteläpuoleisesta merialueesta, sillä Tammisaaren keskustan kohdalla on matala kynnys, jossa syvyys on laiva-väylän kohdalla noin 6 m ja muualla selvästi pienempi. 6 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 207/2010

9 Pohjanpitäjänlahti on hyvin arvokas ja monessa kansallisessa ja kansainvälisessä suojeluohjelmassa mukana oleva vesistö. Lahti muistuttaa vuonoa ja tämä onkin syy miksi alue on hyvin kuormitusherkkä. Lahti on pysyvästi suolaisuuskerrostunut ja alusveden happivarat täyttyvät ainoastaan silloin, kun uutta vettä virtaa Tammisaaren edustan saaristoalueelta lahden syvänteeseen. Tämä tapahtuu yleensä syksyisin ja talvisin sisään virtaavan veden ollessa tarpeeksi raskasta (suolaista ja kylmää) syrjäyttääkseen Pohjanpitäjänlahden vanhan syväveden. Pohjanpitäjänlahden happitilanne on useana vuotena ollut hyvinkin huono ja vuosina alueella kokeiltiin alusveden keinotekoista hapetusta. Alusveden jokavuotinen happiongelma on selvä osoitus siitä, että nykyinen lahteen kohdistuva kuormitus ylittää lahden sietokyvyn. Valtaosa tästä kuormituksesta tulee Mustionjoen kautta, mutta edellä mainittujen seikkojen valossa Tammisaaren lähivesiinkin kohdistuva kuormitus saattaa tietyissä olosuhteissa ulottua aina Pohjanpitäjänlahteen saakka. Pohjanpitäjänlahden valuma-alue on Tammisaaren rautatiesillan kohdalla noin 2350 km2. Valuma-alueelta Stadsfjärdenille purkautuvan veden virtaamalle voidaan esittää seuraavia suuruusluokkaa edustavia tunnuslukuja: HQ MGQ MQ MNQ NQ 88 m 3 /s 53 m 3 /s 22 m 3 /s 6 m 3 /s 4 m 3 /s Meriveden pinnankorkeuden vaihteluista voidaan esittää seuraava suuntaa-antava arvio, joka pohjautuu Hangon ja Helsingin mareografien tuloksiin: Ylin vedenkorkeus HW m Keskiylivedenkorkeus MHW m Keskivedenkorkeus MW m Keskialivedenkorkeus MNW m Alin vedenkorkeus NW -0,89 m Tammisaaren merialueen erottavat Suomenlahden ulapasta useat isot saaret, joista läntisimmät ovat Odensö ja Gullö. Vesi tulee alueelle Hankoniemen ja näiden saarien välistä Vitsandin salmesta. Odensöstä etelään saaria on edelleen runsaasti. Lounais-koillinen suunnassa kulkeva syvänne jatkuu Tvärminneä kohti. Syvyyssuhteet alueella ovat seuraavat: Tammisaari, Stadsfjärden Skogbyn kohdalla Lappohjan kohdalla Tvärminne Storfjärden n. 7 m n. 20 m n. 30 m n. 40 m Tätä merialuetta kuormittavat lähinnä Tammisaaren Skeppsholmenin puhdistetut jätevedet sekä Lappohjan ja Koverharin jätevedet. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 207/2010 7

10 Skeppsholmenin jätevedenpuhdistamon purkupaikka sijaitsee Båssafjärden-nimisen vesialueen itäosassa ja Båssafjärden sijaitsee Tammisaaren eteläpuolella. Vesialue on varsin matala ja rehevä. Veden syvyys on laajoilla alueilla noin 2 m ja vesikasvillisuus on hyvin kehittynyttä. Kesäaikaan makrokasvillisuus ulottuu paikoin vesipintaan saakka. Alue on aika eristynyt ulkopuolisilta vesialueilta. Alueelle ei laske ojia suurempia vesistöjä. Alueen itäosassa Båssafjärdeniä rajaa Baggön tiepenger, jonka aukon kautta alue on yhteydessä hyvin rehevään Dragsviksfjärdeniin. Dragsviksfjärden on yhteydessä ulkoiseen saaristoalueeseen ainoastaan pitkän ja paikoin melkein umpeenkasvaneen vesiväylän kautta. Suurin Dragsviksfjärdeniin laskeva vesistö on Storängsbäcken, jonka vedet laskevat Dragsviksfjärdeniin sen itäisimpään osaan. Storängsbäckenin varrella on paljon peltoalueita, joten voidaan olettaa, että alueelle kohdistuva ravinnekuormitus on merkittävä. Toinen Båssafjärdenin kapea yhteys ulkopuolisiin vesialueisiin on Jomalvikin kanava alueen eteläosassa. Kanava on kuitenkin kapea ja matala, joten sen kautta virtaavat vesimassat ovat varsin pienet. Båssafjärdenin tärkein yhteys ulkopuolisiin vesialueisiin on alueen länsiosan salmet, joista Söukan-saaren ja Högholmenin välinen melko syvä salmi on tärkein. Sitä kautta vesi liikkuu Stadsfjärdenin ja Båssafjärdenin välillä. Pääasiallinen veden vaihtumiseen vaikuttava tekijä on meriveden pinnan vaihtelu. Veden pinnan noustessa vesi työntyy kohti Båssafjärdeniä ja vastaavasti veden laskiessa vesi virtaa ulos Båssafjärdenin alueelta. Virtauksen ollessa kohti alueen ulko-osia Dragsviksfjärdeniltäkin virtaa ravinnerikasta vettä Båssafjärdenin alueelle. Veden vaihtuminen purkualueella on varsin monimutkainen tapahtuma, varsinkin jos otetaan se tosiasia huomioon, että Stadsfjärdenin alueen veden laatu vaihtelee suuresti. Stadsfjärden on hyvin matala (n. 2 m) jatke Pohjanpitäjänlahdelle. Ainoastaan laivaväylän kohdalla veden syvyys on noin 6 m. Riippuen siitä, onko meriveden pinta nousussa vai laskussa ja riippuen siitä, miten suuri Mustionjoen kautta tuleva virtaama on, Stadsfjärdenin alueella saattaa olla joko pääosin Mustionjoelta peräisin olevaa vettä tai ulkopuolisen saaristoalueen vettä. Etenkin talvisin ja hyvin runsassateisina jaksoina Mustionjoen veden vaikutus Stadsfjärdenin veden laatuun saattaa olla merkittävä. Syksyisin ja talvisin syysmyrskyjen yhteydessä meriveden pinta saattaa nousta rajustikin. Tällaisissa tilanteissa Stadsfjärdenin kautta virtaa Båssafjärdenille, mutta etenkin Pohjanpitäjänlahdelle runsaasti vettä alueen ulkopuolelta. Tällaisissa tilanteissa Tammisaaren lähialueen kuormitus saattaa vaikuttaa myös Pohjanpitäjänlahden tilanteeseen. Myös silloin, kun vesi virtaa pinnan tuntumassa Pohjanpitäjänlahdelta ulos, pohjan tuntumassa tapahtuu vastavirtausta sisäänpäin (Malve & al. 2000). Oy Tenala-Marina Ab:n venesatama sijaitsee Lappohjan ja Skogbyn välisellä alueella Järnön nimisen saaren vieressä. Ovako Koverharin rauta- ja terästehtaan purkupaikka sijaitsee Tvärminne Storfjärdenin länsilaidalla noin 2 km Tvärminnen eläintieteelliseltä asemalta pohjoiseen. Storfjärden on avoin selkä, jossa tehtaan edustalla on vain yksi huomattava saari, Syndalsholmen. Veden vaihtuminen 8 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 207/2010

11 avonaisella Storfjärdenillä on hyvä, koska virtauksia estäviä kynnyksiä ei ole ja pohja viettää tasaisesti kohti ulkomerta. Maalta tuleva vähäsuolainen vesi virtaa alueen kautta ulkomerelle vesirungon pintaosissa ja pohjaa myöten alueelle tunkeutuu ajoittain Suomenlahden suun syvänveden alueelta suolaisempaa ravinnerikasta vettä. Matalan veden alueella (<15 m) hiekka ja löysä saviaines ovat vallitsevia pohjamateriaaleja. Syvemmällä tavataan pehmeitä sedimenttipohjia. Pohjanpitäjänlahti ja sen edustan merialue on otettu mukaan kansainväliseen vesiensuojeluohjelmaan Projekt Aquaan, jolla pyritään suojelemaan kansainvälisesti tärkeitä tutkimusalueita. Suurin osa tarkkailualueesta kuuluu lisäksi Suomen ehdotukseen Natura-2000 alueeksi. 2.2 Tarkkailujakson säätila ja hydrologiset olosuhteet Tarkkailualueen säätila vaihtelee vuosittain varsin paljon. Tarkkailujakson aikana säätila on kuitenkin ollut suhteellisen samankaltainen. Talvet ovat olleet tavanomaista leudompia, jonka vuoksi tarkkailualueella on ollut heikosti jäitä. Vuonna 2007 Pohjanpitäjänlahti jäätyi tammikuun lopussa, mutta ulompana saaristossa jääpeitteinen kausi oli hyvin lyhyt ja jäät olivat heikkoja. Vuonna 2008 talvisää oli edellisvuotta vielä lämpimämpi ja jäätä esiintyi vain sisälahdissa. Kaikki lopputalven näytteet otettiinkin avovedestä. Talvi 2009 oli hieman edellisiä kylmempi, mutta jääpeitteinen kausi oli silloinkin hyvin lyhyt. Tarkastelujakson kesät ovat olleet epävakaita ja loppukesällä ja syksyllä 2008 satoi tavanomaista enemmän. Tämä näkyi myös Mustionjoen virtaamissa. Mustionjoen vuoden 2008 keskivirtaama oli suurin kahteenkymmeneen vuoteen (kuva 4 s. 11). Vuosina, jolloin sateita saadaan runsaasti, maalta tulevan valuman tuoma ravinnekuormitus kasvaa. Tämä näkyy yleensä selvästi Mustionjoessa ja Pohjanpitäjänlahdella, koska Mustionjokea reunustavat laajat maatalousalueet. Runsaat sateet saattavat myös lisätä jätevesien kuormitusta vesistöön laitosten jäteveden puhdistustehokkuuden heiketessä suuren hulevesien määrän myötä. Ulospäin mentäessä kohti Tvärminneä Suomenlahden ja pohjoisen Itämeren yleistilan merkitys kasvaa. Tarkkailuvuosien kuukauden keskilämpötilat ja -sademäärät verrattuna pitkän ajan keskiarvoon on esitetty kuvissa 1 ja 2. Vuosien viileät kesät ja epävakainen sää näkyvät myös keskimääräistä vähäisempänä auringon säteilyn määränä. Valonmäärä vaikuttaa yhdessä muiden tekijöiden kanssa kasvituotannon suuruuteen. Vuoden 2007 kesällä auringon säteilyä oli keskikesällä runsaammin ja vuosina vähemmän verrattuna pitkän ajan keskiarvoon. Helsinki-Vantaan sääasemalla mitatut globaalisäteilyarvot on esitetty kuvassa 3. (Ilmatieteenlaitos ). Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 207/2010 9

12 20 Lämpötila, hanko tvärminne C I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII Kuukausi Kuva 1. Kuukauden keskilämpötila Hangon Tvärminnen säähavaintoasemalla vuosina Figur 1. Månadsmedeltemperaturerna vid Tvärminne väderstation i Hangö under åren mm Sademäärä, hanko tvärminne I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII Kuukausi Kuva 2. Kuukauden sademäärä Hangon Tvärminnen säähavaintoasemalla vuosina Figur 2. Månadsnederbörden vid Tvärminne väderstation i Hangö under åren Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 207/2010

13 700 Globaalisäteily helsinki-vantaa Mj/m² I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII Kuukausi Kuva 3. Globaalisäteilyarvot Helsinki-Vantaan lentoasemalla vuosina Figur 3. Den globala strålningen vid Helsingfors-Vanda flygstation åren Mustionjoen keskivirtaama Kuva 4. Mustionjoen keskivirtaama vuosina (m 3 /s). Figur 4. Svartåns medelflöde under perioden (m 3 /s). Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 207/

14 3 PISTEMÄINEN JÄTEVESIKUORMITUS JAKSOLLA Yleistä Puhdistamoiden toiminnan tärkein tehtävä on vesistöön kohdistuvan ravinnekuormituksen vähentäminen minimiin. Puhdistamoiden fosforin- ja typenpoiston toimiessa puhdistamoilla vakaasti saavutetaan samalla paras kokonaistulos jätevesien puhdistuksessa. Yhdyskuntien jätevesienkäsittelyn ratkaisuksi on muotoutunut jätevesien käsittelyn keskittäminen isoihin yksiköihin. Keskusyksikkönä Tammisaaressa toimii Tammisaaren Skeppsholmenin puhdistamo. Skeppsholmenin keskuspuhdistamolla käsitellään Tammisaaren kaupunkialueen- Tenholan suunnan jätevedet. Laajat keskittämistoimet saatiin päätökseen kesäkuussa 2002, jolloin aikaisemmin Rögrundin puhdistamolla käsitellyt jätevedet yhdistettiin Skeppsholmenille. Toisena keskusyksikkönä toimii Pohjanpitäjänlahden perukkaan v valmistunut Karjaa- Pohja puhdistamo. Karjaa-Pohjan puhdistamolla käsitellään aikaisemmin Karjaa-Pinjaisten ja Pohjan Gumnäsin puhdistamoille viemäröidyt jätevedet. Mustion, Lappohjan ja Tvärminnen puhdistamot sekä Koverharin terästehtaan saniteettijätevedenpuhdistamo lukeutuvat paikallisesti tärkeiden puhdistamoiden ryhmään. Mustion puhdistamolla nykyisin käsiteltävät jätevedet tultaneen lähivuosien aikana johtamaan Karjaa-Pohja puhdistamolle. Lappohjan puhdistamolle viemäröidyt jätevedet siirretään käsiteltäväksi Hangon Suursuon puhdistamolle siirtoviemärin rakennustyöt valmistuvat loppusyksystä Tvärminnen puhdistamolla nykyisin käsiteltävät jätevedet tullaan johtamaan Hangon Suursuon puhdistamolla käsiteltäväksi ja lähitulevaisuudessa myös Koverharin terästehtaan omalla saniteettijätevedenpuhdistamolla käsiteltävät jätevedet tullaan johtamaan Suursuon puhdistamolle. 3.2 Vesistökuormitus Tarkasteltavan alueen pistemäisten jätevesien sisältämä kuormitus muodostuu valtaosin yhdyskunnissa. Kuvasta 5 nähdään kuormituksen jakautuminen prosentuaalisesti alueen pistekuormittajien kesken vuonna Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 207/2010

15 Pistekuormituksen % - jakautuminen puhdistamoiden kesken v osuus % Muut yht. Skeppsholmen Karjaa-Pohja 0 VESI BHK7 FOSFORI TYPPI Kuva 5. Pistekuormituksen % -jakautuminen puhdistamoiden kesken vuonna Figur 5. Punktbelastningens %-fördelning i de olika reningsverken år Alueen tärkeimmät puhdistamot ovat nykyisin Skeppsholmen ja v valmistunut Karjaa- Pohja puhdistamo. Niissä yhteensä käsiteltävä jätevesimäärä oli vuonna 2009 n. 80 % kaikesta alueen puhdistamoissa käsiteltävästä jätevesimäärästä. Puhdistamoilta vesistöön johdettavan kuormituksen kehitys jaksolla käy ilmi kuvista 6, 7 ja 8. Vastaavat lukuarvot käyvät ilmi liitteistä 2. Yksityiskohtaisempaa tietoa puhdistamoiden toimivuudesta ja lupaehtojen täyttymisestä on saatavissa puhdistamokohtaisista jätevesiraporteista. Pääkohdittain alueen pistemäisestä vesistökuormituksesta todetaan seuraavaa: Fosforimäärä on vähentynyt suuruusluokasta 11 kg/d vuonna 1990 nykytasolle n. 1,2 kg/d vuonna 2009 (Kuva 6). Väheneminen on tulosta Tammisaaren Skeppsholmenin keskuspuhdistamon tehostamisesta ja puhdistamoiden käytön edelleen kehittämisestä. Vuonna 2007 touko-kesäkuussa käyttöönotettu Karjaa-Pohja puhdistamo on vähentänyt vesistöön johdettua fosforikuormitusta. Karjaa-Pohjan puhdistamolla käsitellään aikaisemmin Karjaa-Pinjaisten ja Gumnäsin puhdistamoille viemäröidyt jätevedet. Esimerkiksi vuonna 2006 Karjaa-Pinjaisten ja Gumnäsin puhdistamolta vesistöön johdettu fosforikuorma oli yhteensä keskimäärin n. 2,2 kg/d ja vuonna 2009 Karjaa-Pohja puhdistamolta vesistöön johdettu fosforikuorma oli keskimäärin 0,7 kg/d. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 207/

16 12 Mereen johdetun fosforin jakaantuminen puhdistamoiden kesken v Fosfori kg P/d Muut yhteensä Rögrund Skeppsholmen Karjaa-Pohja Gumnäs Karjaa-Pinjainen Kuva 6. Mereen johdetun fosforin jakaantuminen pistekuormittajien kesken v Figur 6. Fördelningen av den fosforbelastning, som letts till havet under perioden Puhdistamoilta vesistöön johdettu typpimäärä on vähentynyt suuruusluokasta 290 kg/d vuonna 1990 nykytasolle 84 kg/d vuonna 2009, kuva 7. Skeppsholmenin typenpoiston tehostaminen on tuonut suurimman vähenemisen ennen vuotta Tammisaaren yhteenlaskettu (Skeppsholmen+Rögrund) typpikuormitus on laskenut 1990-luvun alkupuolen suuruusluokasta kg/d nykytasolle n. 50 kg/d Karjaa-Pohja puhdistamon käyttöönotto vuonna 2007 on jatkanut typpikuormituksen vähentämistä. Vuonna 2006 Karjaa-Pinjaisten ja Gumnäsin puhdistamoilta vesistöön yhteensä keskimäärin johdettu typpikuorma oli 154 kg/d ja Karjaa-Pohja puhdistamolta vuonna 2009 vesistöön johdettu typpikuorma oli 24 kg/d. 14 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 207/2010

17 350 Mereen johdetun typen jakaantuminen puhdistamoiden kesken v typpi kg n/d Muut yhteensä Rögrund Skeppsholmen Karjaa-Pohja Gumnäs Karjaa-Pinjainen Kuva 7. Mereen johdetun typen jakaantuminen pistekuormittajien kesken vuonna Figur 7. Fördelningen av den kvävebelastning som letts till havet under perioden BHK7-määrä on vähentynyt 1990-luvun alun tasolta kg/d nykytasolle alle 20 kg/d vuonna 2009 (kuva 8). Vuonna 2007 käyttöönotettu Karjaa-Pohja puhdistamo on edelleen vähentänyt BHK7-kuormitusta. Vuonna 2006 Karjaa-Pinjaisten ja Gumnäsin puhdistamolta vesistöön yhteensä johdettu BHK7-kuorma oli n. 68 kg/d ja vuonna 2009 Karjaa-Pohja puhdistamolta vesistöön keskimäärin johdettu BHK7-kuorma oli 9,5 kg/d. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 207/

18 350 Mereen johdetun BhK7-määrän jakaantuminen puhdistamoiden kesken v BhK7-määrä kg o2/d Muut yhteensä Rögrund Skeppsholmen Karjaa-Pohja 50 Gumnäs Karjaa-Pinjainen Kuva 8. Mereen johdetun BHK7-määrän jakaantuminen pistekuormittajien kesken v Figur 8. Fördelningen av den BHK7-belastning som letts till havet under perioden Yleisesti voidaan todeta että pistemäinen jätevesikuormitus on vähentynyt merkittävästi uuden Karjaa-Pohja puhdistamon käyttöönoton jälkeen. 4 TUTKIMUKSEN SUORITUS Veden fysikaalis-kemiallista laatua tutkittiin ohjelman mukaisesti näytepisteestä riippuen vuodessa 3-5 kertaa. Merialueella mitattiin lisäksi veden klorofylli-a pitoisuutta kuudesti kasvukauden aikana. Vuonna 2009 oli vuorossa joka neljäs vuosi suoritettavat laajemmat biologiset tutkimukset. Laajennettuun tarkkailuun kuuluivat jokavuotisen veden laadun seurannan lisäksi myös pohjaeläin-, vesikasvillisuus-, kasviplankton- sekä pohjasedimenttitutkimukset. Tarkkailun vastuuhenkilönä on toiminut vesistötutkija Ralf Holmberg, joka myös on tehnyt tämän raportin. Kuormitustiedoista vastaa puhdistamoinsinööri Marja Valtonen, vesikasvillisuustutkimuksen on tehnyt vesistötutkija Eeva Ranta ja pohjaeläintutkimuksesta vastasivat pohjaeläintutkija Aki Mettinen ja apulaistutkija Anu Suonpää. Kasviplanktonmäärityksistä vastasi FM Arja Palomäki. Näytteenotosta ovat vastanneet sertifioidut kenttämestarimme Arto Muttilainen ja Seppo Sundström. Valtaosa analyyseistä on analysoitu Länsi Uudenmaan vesi ja ympäristö ry:n laboratoriossa, joka on FINAS akkreditointipalvelun akkreditoima testauslaboratorio T1 47, akkreditointivaatimus EN ISO/IEC Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 207/2010

19 5 TUTKIMUSTULOKSET 5.1 Veden laatu Mustionjoki Mustionjoki on melko ravinteikas joki, joka suurimmaksi osaksi halkoo kulttuurimaisemia. Karjaan-Pinjaisten jätevedenpuhdistamo oli toukokuuhun 2007 asti joen selvästi suurin yksittäinen pistekuormittaja. Karjaa-Pohja uusi jätevedenpuhdistamo valmistui alkukesästä 2007 ja sinne johdetaan myös entisen Pohjan Gumnäsin jätevedenpuhdistamon jätevedet. Uusien puhdistusjärjestelyjen seurauksena puhdistettujen jätevesien purkupaikka siirtyi Mustionjoesta Pohjanpitäjänlahden perukkaan (liite 1). Mustionjoen varrella on paljon maatalousalueita ja Lohjanjärven eteläosaan kohdistuu kuormitusta sekä Lohjan kaupungista että paperiteollisuudesta. Virtaamaolosuhteista riippuen joen kuljettama kuormitus vaihtelee. Yleensä joen Pohjanpitäjänlahteen kuljettama kuormitus on suurimmillaan keväällä ja syksyllä, mutta ja 2000-luvuilla, jolloin useimmat talvet ovat olleet melko leutoja, virtaamat ovat olleet suuria läpi talven. Viimeisen kahdenkymmenen vuoden keskimääräinen kokonaisravinteiden kuormitus on esitetty kuvassa 9. Kuvasta näkee, että vuosien välillä esiintyy suurta vaihtelua. Vuosi 2003 oli poikkeuksellisen kuiva ja se näkyy joen selvästi pienempänä ravinnekuormana. Vuosi 2008 ja etenkin sen loppukesä ja syksy olivat hyvin runsassateisia ja se näkyy tavanomaista suurempina kuormituslukuina Mustionjoen Peltokosken havaintopisteellä. kg P/d Mustionjoen kokonaisravinnevirtaama kok-fosfori kok-typpi kg n/d Kuva 9. Mustionjoen kautta tuleva ravinnekuormitus vuosina Luvut ovat Peltokosken havaintopisteeltä. Figur 9. Svartåns närsaltsflöde under perioden Värdena gäller för Åkerforsens provpunkt. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 207/

20 Joen huomattavasta hajakuormituksesta huolimatta näkyivät Karjaan-Pinjaisten jäteveden jätevesikuormituksen vaikutukset ajoittain selvästi veden laadun heikkenemisenä purkupaikan alapuolella. Kokonaisravinnepitoisuuksissa Karjaan-Pinjaisten jätevedenpuhdistamon vaikutukset eivät kuitenkaan ole olleet kovin selvästi havaittavissa veden laadun muutoksina. Lähinnä pitoisuuksissa on ajoittain ollut havaittavissa lievästi nouseva trendi kohti joen suualuetta. Kuvassa 10 on esitetty vuoden 2009 kokonaisravinnetilanne fosforin ja typen osalta ja kuvasta näkee, että pistekuormituksen loputtua veden ravinnetaso pysyi varsin samanlaisena koko jokiosuudella. Kokonaistyppipitoisuus µg/l Kokonaisfosforipitoisuus 2009 µg/l Kuva 10. Mustionjoen alajuoksun kokonaisravinnepitoisuudet vuonna Figur 10. Halterna av totalnärsalter i vattnet i Svartåns nedre lopp år Tarkastelemalla vuoden 2007 tuloksia tarkemmin näkee, että veden laatu parani selvästi Karjaan-Pinjaisten jätevedenpuhdistamon alapuolella puhdistamon sulkemisen jälkeen (kuva 11). Vedessä esiintyvien fekaalisten bakteerien määrät indikoivat ammoniumtypen kanssa hyvin jätevesien leviämistä joen alajuoksulle. Voimakkaammin ammoniumtyppipitoisuudet nousivat huhtikuussa ja bakteerien osalta selviä kuormitusvaikutuksia oli havaittavissa sekä helmi- että huhtikuussa Kesällä ja alkusyksyllä veden laadussa ei enää ollut havaittavissa kuormitukseen liittyviä veden laadun muutoksia Karjaan keskustan alapuolella ja tämän jälkeen kuormi- 18 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 207/2010

21 tusta indikoivien vedenlaatuparametrien luvut ovat olleet selvästi paremmat kuin ennen jätevedenpuhdistamon sulkemista. Ainut poikkeus oli lokakuussa 2007, jolloin mitattiin korkeita bakteerimääriä Mustionjoen alajuoksulla. Bakteerimäärät nousivat tosin jo ennen Karjaan taajamaa, joten syytä tähän tilanteeseen on vaikea löytää. ammoniumtyppipitoisuus 2007 ammoniumtyppi pitoisuus µg/l µg/l Fekaaliset kolibakteerit 2007 Fekaaliset kolibakteerit 2009 pmy/100 ml pmy/100 ml Kuva 11. Mustionjoen alajuoksun ammoniumtyppitoisuudet sekä fekaalisten kolibakteerien määrät vuonna 2007 ja Havaintopiste 41 sijaitsee Karjaan-Pinjaisten jätevedenpuhdistamon yläpuolella ja piste 1 sen alapuolella. Figur 11. Halterna ammoniumkväve och mängderna fekala kolibakterier i vattnet i Svartåns nedre lopp år 2007 och Provtagningspunkt 41 befinner sig ovanför Karis-Billnäs reningsverk och punkt 1 ligger nedanför. Tarkastelemalla mitattuja pitoisuuksia pidemmältä aikaväliltä saadaan kuva kuormitustilanteen kehityksestä. Kuvassa 12 on esitetty jakson pitoisuudet Mustionjoella kokonaisfosforin osalta. Kuvasta näkee että Karjaan-Pinjaisten fosforikuormitus on vain silloin tällöin ollut havaittavissa jokiveden pitoisuuksien muutoksena purkupaikan alapuolella. Yleisesti ottaen pitoisuudet ovat pysyneet melko samansuuruisina tai nousseet hieman 2000 luvulla (kuva 13). Osasyynä tähän saattaa olla leudot talvet, jotka aiheuttavat sen, että huuhtoutuminen maalta on ollut normaalia suurempi. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 207/

22 80 Kokonaisfosfori µg/l Karjaan yläpuoli Karjaan alapuoli Kuva 12. Mustionjoen veden kokonaisfosforipitoisuudet Karjaan-Pinjaisten jätevedenpuhdistamon purkupaikan ylä- ja alapuolella jaksolla Figur 12. Svartåns totalfosforhalter såväl ovanför som nedanför Karis-Billnäs reningsverkets utsläppsplast under perioden Mustionjoen kokonaisfosfori Karjaan alapuoli µg/l Kuva 13. Mustionjoen veden kokonaisfosforipitoisuus pisteellä 1 Karjaan alapuolella. Jakson yleistä kehitystä kuvaa mittaustulosten perusteella laskettu lineaarinen trendiviiva. Figur 13. Totalfosforhalternas utveckling vid provpunkt 1 nedanför Karis. Den allmänna utvecklingen illustreras av det på basen av mätresultaten beräknade lineära trendlinjen. Ammoniummuotoisen typen osalta tilanne on aivan toinen. Melkein joka näytteenoton yhteydessä pitoisuudet ovat olleet korkeampia purkupaikan alapuolella. Pitoisuudet ovat laskeneet hieman 1980-luvun loppupuoliskon tasosta, mutta sen jälkeen selvää kehitystä ei ole havaittavissa paitsi vuonna 2007, jolloin ammoniumtyppipitoisuudet ovat laskeneet selvästi Karjaan alapuolella. Ammoniumtyppipitoisuuksille on ollut tyypillistä melko suuret vaihtelut eri näytteenottokertojen välillä. Jakson tilanne on kuvattu kuvassa Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 207/2010

23 500 ammoniumtyppi µg/l Karjaan yläpuoli Karjaan alapuoli Kuva 14. Mustionjoen veden ammoniumtyppipitoisuus Karjaan ylä- ja alapuolella jaksolla Alin määritystaso on 10 µg/l. Figur 14. Ammoniumhalten ovan- och nedanför Karis under perioden Den lägsta mätbara halten är 10 µg/l. Pistemäisen kuormituksen selvin vaikutus on yleensä ollut havaittavissa veden hygieenisen laadun heikkenemisenä. Karjaan-Pinjaisten puhdistamon veden hygieenistä laatua heikentävä vaikutus on ollut hyvin selvä. Fekaalisten kolibakteerien määrät ovat lähes poikkeuksetta olleet selvästi korkeampia kuin päästöalueen yläpuolella. Jakson kehitys on esitetty kuvassa 15. Vuoteen 2007 asti selvää kehitystä ei ole ollut havaittavissa ja bakteerimäärissä on esiintynyt suurta vaihtelua. Uuden puhdistamon myötä tilanne on parantunut merkittävästi. Edellä mainittujen joen ravinnepitoisuuksien ja bakteerimäärien lisäksi ihmistoiminnan vaikutuksia on joskus myös havaittavissa haitallisten aineiden kuten mineraaliöljyn esiintymisenä jokivedessä. Veden mineraaliöljypitoisuutta on pitkään seurattu joen alajuoksulla ja suualueella. Joen alajuoksun teollisuustoiminnan väheneminen näkyy mitattujen öljypitoisuuksien vähenemisenä ja vielä 1980-luvulla mitattiin ajoittain melko korkeita mineraaliöljypitoisuuksia vedestä, mutta pitoisuudet ovat sen jälkeen vähentyneet selvästi 1990-luvulla ja viime vuosina pitoisuudet ovat vain harvoin ylittäneet alimman määritettävissä olevan pitoisuuden (100 µg/l). Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 207/

24 pmy/100 ml Fekaaliset kolibakteerit Karjaan yläpuoli Karjaan alapuoli Kuva 15. Mustionjoen veden fekaalisten bakteerien määrät Karjaan ylä- ja alapuolella jaksolla Figur 15. Mängderna fekala koliforma bakterier i Svartån såväl ovan- som nedanför Karis under perioden Fiskarsinjoki Fiskarsinjoen virtaama on huomattavasti pienempi kuin Mustionjoen. Yleisesti ottaen Mustionjoen virtaama on noin 20-kertainen Fiskarsinjokeen nähden. Fiskarsinjoessa ei enää esiinny varsinaista pistekuormitusta, mutta haja-asutuksen kuormitusta esiintyy jossain määrin. Lisäksi jokea kuormittaa ympäröiviltä mailta tuleva hajakuormitus. Joen tilannetta seurataan ainoastaan pisteellä 6, joka sijaitsee joen alajuoksulla. Eri vuosina veden laadussa on esiintynyt melko suurta vaihtelua ja ajoittain hajakuormituksen vaikutuksia on ollut selvästi havaittavissa. Hajakuormituksesta oli lähinnä merkkinä vedessä esiintyvät fekaaliset kolibakteerit. Pitoisuudet ovat ajoittain olleet hyvin korkeita, mutta yleisesti ottaen bakteerimäärät ovat aivan viime vuosina olleet aikaisempaa selvästi alhaisemmat (kuva 16). Suurimmat bakteerimäärät on yleensä mitattu aikoina, jolloin joen virtaama on vähäinen ja laimeneminen sen myötä pieni. Tämä koskee myös ammoniumtyppipitoisuutta, joka bakteerien tavalla indikoi jätevesikuormitusta. Jokiveden fosforikuormitus vaihtelee eri vuodenaikojen ja virtaamaolosuhteiden mukaan. Melko usein korkeimmat pitoisuudet on tavattu syksyisin syyssateiden aikaan. Kokonaisfosforin osalta Fiskarsin alajuoksulla ei ole pitkäaikaisvertailussa havaittavissa selvää muutosta. 22 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 207/2010

25 Fiskarsinjoen kokonaisforipitoisuudet Fiskarsinjoen ammoniumtyppi Fiskarsinjoen bakteerimäärät Kuva 16. Fiskarsinjoen alajuoksun indikaattoribakteerien määrät sekä ammoniumtyppi- ja kokonaisfosforipitoisuudet jaksolla Kehitystä kuvaa mittaustulosten perusteella laskettu lineaarinen trendiviiva. Figur 16. Bakterimängderna samt ammoniumkväve- och totalfosforhalterna i Fiskarsåns nedre del under perioden Den allmänna utvecklingen illustreras av den på basen av mätresultaten beräknade lineära trendlinjen Pohjanpitäjänlahti Pohjanpitäjänlahden sisimmän osan yleistilaan vaikuttaa hyvinkin voimakkaasti Mustionjoen kautta tuleva kuormitus. Pohjan kunnan Gumnäsin jätevedenpuhdistamon kuormituksen vai- Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 207/

26 kutusten erottaminen joen kautta tulevasta kuormituksesta on ollut hyvin vaikeata. Lisäksi alueelle laskee Fiskarsinjoen vedet, jotka nekin ovat ajoittain selvästi hajakuormitettuja. Uuden Karjaa-Pohja jätevedenpuhdistamon myötä Karjaan ja Pohjan taajamien puhdistetut jätevedet alettiin johtaa Pohjanpitäjänlahden perukkaan alkukesällä Samalla alettiin seurata purkualueen veden laatua kolmella näytteenottopisteellä aivan uuden purkupaikan läheisyydessä. Tarkkailussa on seurattu lähinnä jätevesikuormitusta parhaiten indikoivan veden fekaalisten bakteerien määrän sekä ammoniumtyppipitoisuutta. Tulokset on esitetty kuvassa 17. µg/l Uuden purkualueen ammoniumtyppi a 7b 7c 6/07 7/07 8/07 9/07 5/08 6/08 7/08 8/08 9/08 5/09 6/09 7/09 8/ Uuden purkualueen bakteerit fek. Koli pmy/100 ml a 7b 7c 6/07 7/07 8/07 9/07 5/08 6/08 7/08 8/08 9/08 5/09 6/09 7/09 8/09 Kuva 17. Karjaa-Pohja jätevedenpuhdistamon purkualueen ammoniumtyppipitoisuudet sekä fekaalisten kolibakteerien määrät. Laitos aloitti toimintansa kesäkuun alussa vuonna Figur 17. Ammoniumkvävehalterna samt mängderna fekala koliforma bakterier i Karis-Pojo reningsverks utsläppsområde. Reningsverket inledde verksamheten i början av juni år Pohjanpitäjänlahden sisin osa on yleisesti ottaen selvästi kuormittunut ja se on aikaisemminkin osoittanut rehevöitymisen merkkejä. Kuormitusvaikutus näkyy esim. siinä, että vedessä esiintyy ajoittain fekaalisia kolibakteereita. Jätevesiä hyvin indikoivan ammoniumtypen osalta tilanne vaihtelee ja ajoittain jätevesikuormituksen vaikutus on ollut ilmeinen. Yleensä kuormitusta indikoivien aineiden pitoisuudet ovat korkeampia pisteellä P 7 aivan lahden perukassa verrattu- 24 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 207/2010

27 na tilanteeseen hieman ulompana Pohjanpitäjänlahdessa. Tilanne keskeisimpien parametrien osalta jaksolla on esitetty kuvissa 18 ja 19. Vaikuttaa melko selvältä, että sekä ammoniumtyppipitoisuudet että bakteerimäärät ovat laskeneet kesästä 2007 lähtien. Tämä saattaa johtua siitä, että Karjaan Pinjaisten jätevedenpuhdistamon päästöt Mustionjokeen loppuivat. Vaikka uusi purkupiste sijaitsee lähempänä havaintopistettä P7, parantunut jätevedenpuhdistus merkitsee sitä että pisteelle P7 kohdistuva kuormitus on vähentynyt. Tulevien vuosien seuranta osoittaa, onko parantunut tilanne pysyvä. Jos näin on, voidaan todeta, että parantunut jätevedenpuhdistus myös näkyy Pohjanpitäjänlahden sisäosan parantuneena vedenlaatuna. Tämä olisi vesistön kannalta hyvä asia. Pohjanpitäjänlahden sisäosa kokonaisfosfori µg/l P8 P7 Kuva 18. Pohjanpitäjänlahden sisäosan (pisteet 7 ja 8) kokonaisfosforipitoisuudet 1 m:n syvyydellä Punainen viiva esittää tilannetta lahden perukassa (p. 7). Figur 18. Totalfosforhalten i ytvattnet (1 m) i Pojovikens inre del (punkterna 7 och 8) under perioden Den röda linjen anger halterna i vikens innersta del (p.7). Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 207/

28 Pohjanpitäjänlahden perukka ammoniumtyppi µg/l P8 P7 pmy/100 ml Pohjanpitäjänlahden sisäosa bakteerit P8 P7 Kuva 19. Pohjanpitäjänlahden sisäosan (pisteet 7 ja 8) ammoniumtyppipitoisuudet sekä fekaalisten kolibakteerien määrät 1 m syvyydellä Piste P7 esittää tilannetta lahden perukassa. Figur 19. Ammoniumkvävehalten i ytvattnet (1 m) i Pojovikens inre del (punkterna 7 och 8) under perioden Punkt P7 representerar vikens innersta. Pohjanpitäjänlahden keskiosaan maalta tulevan kuormituksen suorat vaikutukset veden laatuun ovat vain harvoin havaittavissa kohonneina pitoisuuksina. Lähinnä talvisin, jolloin Mustionjoelta tulevat vedet pysyvät sekoittumattomana, jään alla saattaa ajoittain esiintyä korkeita ravinnepitoisuuksia. Pohjanpitäjänlahti on hyvin herkkä kuormitukselle. Lahti on pysyvästi kerrostunut johtuen siitä, että Mustionjoelta tuleva vesi muodostaa vähäsuolaisen päällysveden, jonka alla on suolaisempi ja samalla tiheämpi vesikerros. Syväveden vaihtuminen on täysin lahden ulkopuoliselta merialueelta työntyvän uuden hapekkaan veden varassa. Tämä tapahtuu yleensä loppusyksyisin ja talvisin, kun sisään virtaava vesi on tarpeeksi suolaista ja kylmää syrjäyttääkseen kevyemmän ja yleensä vähähappisen alusveden. Tämä tapahtuma on monen eri tekijän säätelemä. Sisään työntyvän veden suolaisuuden ja lämpötilan ohella tilanteeseen vaikuttaa Pohjanpitäjänlahdelta ulospäin tapahtuvan pintavirtauksen voimakkuus samoin kuin vähäsuolaisen pintavesikerroksen paksuus. Mitä enemmän vettä virtaa Mustionjoen kautta Pohjanpitäjänlahteen, 26 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 207/2010

29 sitä paksumpi tämä vähäsuolaisempi pintakerros on. Sisään virtauksen päätekijä ovat kuitenkin meripinnan korkeusvaihtelut, jotka taas ovat riippuvaisia niin ilmanpaineesta kuin tuuliolosuhteista. Pohjanpitäjänlahden syvänteen happitilanne on useina vuosina kehittynyt hyvin heikoksi ja tämä oli tilanne myös vuosina 2008 ja 2009 ja loppusyksyllä 2008 mitatut happiminimit olivat noin 1 mg/l. Tilanne on kuvattu kuvassa 20. Pohjanpitäjänlahden happitilanne on ollut 1990-luvusta alkaen tihennetyn seurannan kohteena ja happitilanteen kehitystä on seurattu syksyisen alusveden vaihtumiseen asti luvun alussa tilanne oli hyvin hälyttävä ja syvänteen alusveden happipitoisuus oli hyvin lähellä nollaa. Tämä olikin syy, miksi vuosina 1995 ja -96 kokeiltiin syväveden keinotekoista hapettamista pumppaamalla happipitoista pintavettä syvänteeseen. Vesistön kannalta heikko happitilanne saattaa merkitä sisäisen rehevöitymisen kiihtymistä. Tämä tarkoittaa sitä, että happipitoisuuden laskiessa pohjasedimentteihin sitoutuneet ravinteet alkavat liueta veteen. Vesistössä prosessi alkaa usein jo siinä vaiheessa kun happipitoisuus laskee alle 2-3 mg/l. Pohjanpitäjänlahden osalta voimakasta ravinnepitoisuuksien nousua ei toistaiseksi ole havaittu, vaikka happipitoisuus on välillä ollut todella alhainen. Lievää ravinnepitoisuuksien nousua on yleensä ollut havaittavissa happipitoisuuden laskiessa alle 1 mg/l. Pohjanpitäjänlahden keskiosan happitilannetta jaksolla on kuvattu kuvassa 21. Pitkän ajan happiminimit on kuvattu kuvassa 22. Sällvikin happitilanne mg/l /08 5/08 7/08 8/08 9/08 10/08 11/08 12/08 3/09 5/09 7/09 8/09 9/09 10/ Kuva 20. Pohjanpitäjänlahden syvänteen (Sällvik) happitilanteen kehitys vuosina 2008 ja Figur 20. Syrelägets utveckling i Sällviksdjupet under åren 2008 och Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 207/

30 O2 mg/l Sällvikin alusveden happipitoisuudet Kuva 21. Pohjanpitäjänlahden syvänteen pohjanläheisen veden happipitoisuudet jaksolla Huomioikaa että eri vuosien näytteenottotiheys on happitilanteen kehityksen mukaan vaihdellut. Figur 21. De bottennära syrehalterna i Sällviksdjupet under perioden Observera, att beroende på syreläget, har antalet provtagningar varierat under åren. 6 Pohjanpitäjänlahden happiminimit Kuva 22. Pohjanpitäjänlahden happiminimit pohjanläheisessä vedessä Figur 22. De lägsta uppmätta syrehalterna i Pojoviken Pohjanpitäjänlahden eteläosan veden laatu vaihtelee jonkin verran. Tähän vaikuttaa merkittävästi se, että virtaako vesi Tammisaaren siltojen alta ulospäin vai sisäänpäin. Alueen pistekuormituksen (IDO Kylpyhuone Oy) vaikutuksia ei pystytä erottamaan muista veden laadun vaihteluista veden fysikaalis-kemiallisten ominaisuuksien perusteella. 28 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 207/2010

31 5.1.4 Tammisaaren lähivedet Stadsfjärdenin kuten Pohjanpitäjänlahden eteläisimmänkin osan veden laatu riippuu hyvin pitkälti siitä, mitkä ovat alueen virtausolosuhteet. Aikoina, jolloin maalta tuleva valuma on suuri, Stadsfjärdenin veden laatu on pääosin sama kuin Pohjanpitäjänlahden eteläosassa. Toisaalta silloin, kun valumat ovat pienet, Stadsfjärdenin veden laatuun vaikuttaa hyvin voimakkaasti Tammisaaren ulkopuolisilta alueilta työntyvä runsaampisuolainen vesi. Tämän lisäksi Båssafjärdenin suunnalta virtaava vesi vaikuttaa ajoittain selvästi alueen veden laatuun. Suoria jätevesipäästöjen vaikutuksia ei yleensä ole havaittu Stadsfjärdenin pisteellä (P. 12) ja veden laatu on yleensä ollut selvästi parempi kuin Tammisaaren eteläpuoleisilla alueilla. Happiongelmia ei alueen mataluudesta johtuen esiinny ja tähän vaikuttaa myös alueen voimakkaat veden virtaukset. Skeppsholmenin jätevedenpuhdistamon purkualueen, Båssafjärdenin (piste 12 A) veden laatu vaihtelee jonkin verran vuodenajasta riippuen. Alueen mataluudesta johtuen pisteellä 12 A ei ole esiintynyt happiongelmia. Yleisesti ottaen voidaan todeta, että alueen ravinnetaso on varsin korkea jo luonnostaan ja korkeimmat ravinnepitoisuudet mitataan yleensä talvella jään alta. Tämä johtuu siitä, että alueen ollessa jään peitossa veden sekoittumisolosuhteet ovat huonompia kuin avovesikaudella. Talvella maalta tuleva jätevesi sekä luonnonhuuhtouma näkyy suolaisuuden lievänä alenemisena Båssafjärdenillä. Keväällä vesimassa pääsee taas sekoittumaan samalla kun kasvituotanto käynnistyy ja ravinnevarat vähenevät. Kuvassa 23 tarkastellaan Båssafjärdenin kokonaisravinnepitoisuuksien kehitystä jaksolla Kuvasta näkee, että veden kokonaisravinnepitoisuudet ovat pysyneet suunnilleen muuttumattomina. Kokonaistyppi Kokonaisfosfori µg/l µg/l Kuva 23. Båssafjärdenin havaintopisteen (12 A) kokonaisravinnepitoisuudet jaksolla Jakson kehitystä kuvaa lineaarinen trendiviiva. Figur 23. Totalnärsaltshalterna vid Båssafjärdens (12 A) provpunkt under perioden Utvecklingen i området illustreras av den lineära trendlinjen. Tarkastelemalla jätevesipäästöjä hyvin indikoivien ammoniummuotoisen typen ja fekaalisten kolibakteerien esiintymistä vedessä voidaan todeta, että näiden perusteella jätevesipäästöjen suorat vaikutukset Båssafjärdenin veden hygieeniseen laatuun laskivat selvästi 2000-luvun alussa, mutta aivan viime vuosina on jälleen ajoittain mitattu hieman korkeampia bakteerimääriä Båssafjärdenin alueella. Korkein mitattu määrä 160 pmy/100 ml on kuitenkin selvästi alle EU:n hyvälle uimavedelle asetetun raja-arvon (500 pmy/100 ml). Ammoniumpitoisuudet ovat ylei- Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 207/

32 sesti ottaen pienentyneet selvästi 2000-luvulla, mutta välillä esiintyy kohonneita pitoisuuksia etenkin talvisin jään alla. Kuvassa 24 on esitetty kehitys jaksolla ja kuvasta näkee, että pitoisuusvaihtelua esiintyy, mutta pääsääntöisesti ammoniumtyppipitoisuudet sekä bakteerimäärät ovat alhaisella tasolla ammoniumtyppi Fek. kolibakt µg/l pmy/ 100ml Kuva 24. Båssafjärdenin havaintopisteen ammoniumtyppipitoisuus sekä fekaalisten kolibakteerien määrät jaksolla Jakson kehitystä kuvaa lineaarinen trendiviiva. Figur 24. Ammoniumkvävehalten samt mängden fekala kolibakterier vid Båssafjärdens provpunkt under perioden Utvecklingen i området illustreras av den lineära trendlinjen. Dragsviksfjärden on Tammisaaren lähivesistä selvästi rehevin, vaikka suoria jätevesipäästöjä ei alueella esiinny. Alue on kuitenkin varsin voimakkaasti hajakuormitettu ottaen huomioon, että veden syvyys on vähäinen ja veden sekoittumisolosuhteet heikot. Dragsvikenin ravinnepitoisuudet ovat yleisesti ottaen tutkimusalueen korkeimmat. Ainoastaan Pohjanpitäjänlahden perukassa mitataan joskus yhtä korkeita ravinnepitoisuuksia. Jakson kokonaisravinnepitoisuudet on esitetty kuvassa 25 ja siitä ilmenee, että kokonaistyppipitoisuudet ovat keskimäärin olleet noin 900 µg/l ja kokonaisfosforipitoisuudet µg/l. Kokonaisfosforin osalta tilanne on pysynyt suunnilleen ennallaan, mutta typen osalta on viime vuosina havaittavissa lievästi laskeva trendi. Kokonaisfosfori Kokonaistyppi µg/l µg/l Kuva 25. Dragsviksfjärdenin (12 C) kokonaisravinnepitoisuudet jaksolla Alueen kehitystä kuvaa lineaarinen trendiviiva. Figur 25. Totalnärsaltshalterna vid Dragsviksfjärdens (12C) provpunkt under perioden Utvecklingen i området illustreras av den lineära trendlinjen. 30 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 207/2010

33 5.1.5 Tammisaaren merialue Tammisaaren merialueen, johon tässä vertailussa lasketaan Tammisaaren ulkopuoliset vedet Källvikenistä ulospäin, olosuhteet muuttuvat melko nopeasti siten, että ravinnetaso laskee ja vesi kirkastuu ulospäin mentäessä. Yleisesti ottaen Tvärminne Storfjärdenin keskimääräiset kokonaisravinnepitoisuudet ovat noin puolet Dragsviksfjärdenin pitoisuuksista. Vaihtelut alueen ulko-osissa ovat kuitenkin melko suuret, koska ajoittain jopa Mustionjoelta tuleva valuma näkyy kohonneina ravinnepitoisuuksina pinnanläheisessä vedessä aina Tvärminnen edustalle asti. Tämä tapahtuu yleensä talvisin meren ollessa jään peitossa. Ajoittain taas Storfjärdenin syväveden laatuun vaikuttaa ulkomereltä työntyvä suolaisempi pohjanläheinen vesi. Suorien jätevesipäästöjen vaikutukset ovat yleensä olleet hyvin lieviä ja ne ovat lähinnä olleet havaittavissa vedessä esiintyvinä fekaalisina bakteereina. Tämä koskee lähinnä Lappohjan sekä Koverharin edustoja. Bakteerimäärät ovat suurimmillaan olleet suuruusluokkaa pmy/100 ml, joten veden hygieeninen laatu on bakteeriesiintymistä huolimatta ollut hyvä. Koverharin sekä Oy Tenala-Marina Ab:n edustoilla on aikaisemmin esiintynyt jossain määrin mineraaliöljyä vedessä, mutta koko 2000-luvulla öljynpitoisuus on ollut alle alimman määritystason ( µg/l). Rannikkovesien suurimpia uhkia rehevöitymisen ohella on pohjanläheisen veden happitilanteen heikkeneminen loppukesäisin ja ajoittain myös lopputalvisin. Kuvassa 26 on esitetty Tammisaaren edustan näytepisteiden pohjanläheisen veden hapenkyllästysarvot. Kuvasta näkee että happitilanne on ollut hyvä lopputalvisin kaikilla mittauspisteillä. Loppukesäisin (heinäkuun loppu) sitä vastoin on havaittavissa happipitoisuuksien alenemista eräillä näytepisteillä. Koverharin edustalla (P17) happitilanne on ollut hyvä myös loppukesäisin, mutta muilla pistellä alusveden hapenkyllästys on yleisesti ollut tasolla %. Etenkin Skogbyn, Tvärminne Storfjärdenin ja Lappohjan edusta syvemmillä pisteillä (P14,P16 ja P19) on viime vuosina ollut havaittavissa lievästi negatiivinen trendi ja heinäkuun lopussa 2009 hapenkyllästysarvot olivat alimmillaan 41 %. Varsinaisesta hapenpuutteesta ei voida vielä puhua, mutta tilanne on selvästi normaalia huonompi. Happitilanteen heiketessä edelleen on mahdollista että ravinteet alkavat liueta pohjasedimenteistä. Tämä on tapahtunut monin paikoin etelärannikon alueella ja tilanne on vesistön kannalta vakava, koska se edistää rehevöitymistä ilman ulkopuolista kuormitusta. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 207/

34 120 Pohjanläheinen happi kyllästys-% P14 P17 P18 P19 P Kuva 26. Pohjanläheisen veden (1 m pohjasta) hapenkyllästys Tammisaaren edustan merialueella Figur 26. Det bottennära (botten 1m) vattnets syremättnad i området utanför Ekenäs under perioden Pohjanpitäjänlahden ja merialueen rehevyys Veden ravinnepitoisuudet vaihtelevat melkoisesti eri vuodenaikoina ja vesistöön kohdistuvan pistemäisen jätevesikuormituksen ohella veden ravinnetasoon vaikuttaa suuresti myös ns. hajakuormitus. Hajakuormituksen merkitys veden rehevöittävänä tekijänä on kasvamassa sen myötä, kun jätevesien puhdistus tehostuu ja jätevesipuhdistamoiden kautta tuleva kuormitus vähenee. Mittaamalla veden klorofylli-a pitoisuutta saadaan välillisesti käsitys veden kasviplanktonmääristä eli rehevyydestä. Klorofylli-a mittauksia on alueella tehty vuodesta 1993 alkaen. Tarkkailualueen ylivoimaisesti korkeimmat klorofylliarvot on siitä lähtien mitattu Tammisaaren lähellä Dragsviksfjärdenin ja Båssafjärdenin havaintopisteillä. Myös Pohjanpitäjänlahden perukassa mitataan ajoittain muuta Pohjanpitäjänlahtea korkeampia pitoisuuksia. Tarkkailualueen ulko-osissa klorofyllimäärät ovat yleensä selvästi muuta tarkkailualuetta pienemmät ja alimmat pitoisuudet mitataan yleensä Tvärminne-Storfjärdenillä. Loppukesäisin paikalliset sinileväesiintymät saattavat tosin aiheuttaa suuria pitoisuuksien vaihteluita. Vuoden 2009 tilanne on kuvattu kuvassa Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 207/2010

35 Merialueen klorofylli-a vuonna A 12C Kuva 27. Merialueen klorofylli-a pitoisuudet vuonna Figur 27. Klorofyll-a halterna i havsområdet år Tutkimuskauden ensimmäiset näytteet otetaan toukokuun loppupuolella. Tässä tarkkailussa ollaan luopumassa toukokuun näytteiden tutkimisesta, sillä mikäli kevät on myöhäinen hankaloittavat mahdolliset hyvinkin korkeat toukokuuarvot tulosten tarkastelua. Normaalitilanteessa klorofyllipitoisuudet laskevat kevään huipun jälkeen kesän aikana, koska kasvien tarvitsemat ravinteet on kevään maksimin aikana kulutettu loppuun. Keskikesän aikana tapahtuva jatkuva leväkasvu kuvaa sitä vastoin varsin hyvin vesistössä vallitsevaa ravinnetasoa. Tammisaaren lähivesien korkeat klorofylliarvot kesällä ovat selviä merkkejä alueen rehevöitymisestä. Loppukesällä ja alkusyksyllä runsaat sinileväesiintymät saattavat nostaa klorofylliarvoja merkittävästi. Keväällä 2009 tarkkailualueen sisäosissa oli selvästi meneillään kevään levähuippu ja tämä näkyi selvästi kohonneina klorofylli-a pitoisuuksina. Kesää kohti Pohjanpitäjänlahden ja ulkoisen merialueen pitoisuudet laskivat, mutta Tammisaaren lähivesien arvot nousivat ja pisteiden väliset pitoisuuserot olivat suurimmillaan. Loppukesällä ja alkusyksyllä sinileväesiintymät aiheuttivat paikallisia klorofyllimäärissä etenkin uloimmilla tarkkailupisteillä. Koko tarkkailuvuoden selvästi rehevin alue oli Dragsviksfjärden (piste 12C). Vertailemalla tuloksia pidemmältä aikaväliltä voidaan saada käsitystä pidemmän ajan mahdollisesta kehityksestä. Kuvassa 28 on esitetty Pohjanpitäjänlahden sisä- ja keskiosan kehitystä jaksolla Kuvasta näkee, että alueelle on tyypillistä melko suuret vaihtelut. Korkeimmat pitoisuudet on yleensä mitattu keväällä ja alhaisimmat pitoisuudet keskikesällä. Jaksolla tilanne on pysynyt lähes muuttumattomana. Kevään 2009 korkeat klorofyllimäärät olivat edellisvuosia selvästi suuremmat. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 207/

36 µg/l Pohjanpitäjänlahden klorofylli-a P8 P Kuva 28. Pohjanpitäjänlahden sisäosan (P 8) ja Sällvikin (P 10) alueen klorofylli-a pitoisuudet jaksolla Punainen viiva on pisteen P8 lineaarinen trendiviiva Figur 28. Klorofyll-a halterna i Pojovikens inre del (P 8) samt vid Sällvik (P 10) under perioden Den röda linjen är den lineära trendlinjen för punkt P8. Tammisaaren etelänpuoleiset lähivedet ovat tarkkailualueen selvästi rehevimmät. Båssa- ja Dragsviksfjärdenin alueella mitatut klorofylli-a pitoisuudet ovat selvästi Stadsfjärdenin pitoisuuksia korkeampia (kuva 29). Tarkastelemalla eri osa-alueiden mahdollista rehevöitymiskehitystä 10-vuoden perspektiivillä voidaan todeta, että Stadsfjärdenin alueella tilanne on pysynyt muuttumattomana koko tarkkailujakson ajan. Tietynlaista vaihtelua mm. sääolosuhteista johtuen esiintyy, mutta yleisvaikutelma on se, että klorofylli-a pitoisuudet ovat pysyneet lähes muuttumattomina. Båssafjärdenin alueella rehevyystaso on selvästi korkeampi kuin Stadsfjärdenillä, mutta tälläkin alueella klorofylli-a pitoisuudet ovat pysyneet suunnilleen samalla tasolla tai jopa laskeneet hieman. Dragsviksfjärden on alueen selvästi rehevin osa-alue. Dragsviksfjärdenin klorofyllia-arvoissa on kuitenkin aivan viime vuosina ollut havaittavissa lievästi laskeva trendi. 34 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 207/2010

37 80 Stadsfjärden klorofylli-a Båssafjärden klorofylli -a dragsviksfjärden klorofylli-a Kuva 29. Tammisaaren lähivesien klorofylli-a pitoisuudet (µg/l) jaksolla sekä kehitystä kuvaavat trendiviivat. Figur 29. Klorofyll-a halterna(µg/l) vattenområdena intill Ekenäs under perioden samt trenlinjerna, som belyser de olika delområdenas utveckling. Tammisaaresta ulospäin kohti Tvärminneä veden rehevyystaso laskee selvästi ja Tvärminne Storfjärdenin pisteellä (P 16) mitattiin pääsääntöisesti koko tutkimusalueen alhaisimmat klorofylli-a pitoisuudet. Tämä alueen pitkän ajan kehitys on kuvattu kuvassa 30. Kuvasta ilmenee että 2000-luvun alusta selvää trendiä ei ole havaittavissa. Tulosten hajonta on sitä vastoin kasvanut hieman tarkastelujakson loppupuoliskolla. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 207/

38 Tvärminne µg/l Kuva 30. Tvärminne Storfjärdenin klorofylli-a pitoisuudet jaksolla sekä kehitystä kuvaava trendiviiva. Figur 30. Klorofyll-a halterna på Tvärminne Storfjärden under perioden samt trendlinjen som visar långtidsutvecklingen. 5.3 Kasviplankton Kasviplanktonlajistoa tutkittiin neljällä näytepisteellä heinä- ja elokuussa Tutkimuspisteet olivat P 10 (Sällvik), P 12 A (Båssafjärden), P 12 C (Dragsviksfjärden) ja P 14 (Skogby). Piste P 10 Pohjanpitäjänlahden keskiosassa kuvaa lähinnä Pohjanpitäjänlahden yleistilaa. Tällä havaintoasemalla makean veden lajien biomassaan osuus oli suurempi kuin muilla havaintoasemilla. Planktonkasvillisuuden perusteella lajistossa ei ollut nähtävissä rehevöitymisen merkkejä, mutta biomassa lienee jonkin verran luonnontilaista korkeampi. Havaintoasemilla 12 A ja 12 C biomassa oli sen sijaan suuri ja lajistossa oli runsaasti rehevöitymisestä hyötyviä lajeja. Molemmilla näyteasemilla sinileviä oli lähes puolet biomassasta. Lajiston ja biomassan perusteella sekä Båssaettä Dragsviksfjärden ovat selvästi rehevöityneitä. Havaintoasemalla P 14 biomassa oli samaa luokkaa kuin asemalla P 10, mutta lajisto oli koostumukseltaan erilainen, enemmän murtoveden lajeja sisältävä. Kasviplanktontutkimuksen raportti on liitteenä Vesikasvillisuus Vesikasvillisuustutkimuksen on tehnyt Eeva Ranta (Tutkimusraportti 228/2010) ja raportti löytyy kokonaisuudessaan liitteestä 5. Seuraavassa tulokset on esitetty tiivistetysti. Pohjanpitäjänlahden, Dragsvikenin sekä Tammisaaren ja Tvärminnen välisen saariston vesikasvillisuustutkimus kuuluu osana Mustionjoen, Fiskarsinjoen, Pohjanpitäjänlahden ja Tammisaaren merialueen yhteistarkkailuun, jota toteutetaan alueen pistekuormittajien jätevesilupaehtojen velvoitteena. Vesikasvillisuustutkimus toistetaan 5 vuoden välein. 36 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 207/2010

39 Pistekuormituksen vaikutuksia vesikasvillisuuteen on tutkimuksen alusta 1970-luvulta lähtien arvioitu määrittämällä näytealojen saprobia- eli likaisuusaste indikaattorilajien ja niiden peittävyyden avulla. Vuoden 2009 tutkimukseen otettiin mukaan myös lajien yleisyyden ja ravinteisuuden määritteleminen. Maastossa tutkimus tehtiin linjaprofiilimenetelmällä siten, että tutkittujen linjojen lukumääräksi Tvärminnestä Pohjanpitäjänlahden perukkaan tuli yhteensä 31 kpl. Makroskooppisen vesikasvillisuuden vuoden 2009 aineistosta lasketun saprobiaindeksin ja maastossa tehdyn silmämääräisen havainnoinnin mukaan suurin osa tutkitusta alueesta Tvärminnen saaristosta Pohjanpitäjänlahden perukkaan voidaan luokitella lievästi rehevöityneeksi. Selvimmät likaantuneisuuden merkit havaittiin Tammisaaren lähivesillä ja Pohjanpitäjänlahden perukassa. Puhtaimmat tutkimuslinjat olivat ulomman saaristovyöhykkeen Hermansön linja ja mannervyöhykkeen linjat Gullön Granudden ja Tammisaaren Västerby. Saprobiaindekseistä laaditun käyrän suunta on kokonaisuutena hiljalleen laskeva, eli suunta on puhtaampaan päin. Vuosien 2005 ja 2009 välillä tapahtui kuitenkin pieni liikahdus rehevämpään suuntaan. Saman suuntaiseen tulokseen päädyttiin vesikasvilajiston indikoiman ravinteisuuden ja lajien yleisyyden perusteella. Ravinteisimmat kasvupaikat löytyivät Dragsviksfjärdeniltä, Tammisaaren Snäcksundista, Tammisaaren Skeppsholmenilta ja Pohjanpitäjänlahden perukasta. Vähäravinteisimmiksi arvioidut kasvupaikat löytyivät saaristovyöhykkeen linjoilta ja yllättäen myös Pohjanpitäjänlahden rehevältä vaikuttavalta Rosvikenin linjalta 5.5 Pohjaeläimistö Pohjaeläintutkimuksen ovat tehneet Aki Mettinen ja Anu Suonpää ja tulokset raportoidaan erillisessä julkaisussa. Seuraavassa tutkimuksen tulokset on esitetty tiivistetysti. Taksonit ja yksilömäärä Laajana tutkimusvuonna 2009 makroskooppisten eli paljain silmin havaittavien pohjaeläinten kokonaisyksilömäärä näytteissä oli Tutkimusalueilla havaittiin 51 makroskooppista lajia tai korkeampaa eläintaksonia, mikä on enemmän kuin edellisinä laajoina tutkimusvuosina (vuonna taksonia ja vuonna taksonia). Suurin osa taksoneista kuului kaksisiipisiin hyönteisiin (Diptera), jotka olivat kaikki surviaissääsken toukkia (Chironomidae 10 taksonia). Seuraavaksi eniten oli äyriäisiä (Crustacea 9 taksonia) ja harvasukamatoja (Oligochaeta 8 taksonia). Kotiloita (Gastropoda) oli 5 taksonia ja simpukoita (Bivalvia) sekä monisukamatoja (Polychaeta) oli 4 taksonia. Tammisaaren alueella tavattiin 34 taksonia, Pohjanpitäjänlahdella 33 taksonia ja Koverharin alueella 14 taksonia. Ovako Koverharin alueen näytteissä ei esiintynyt harvasukamatoja eikä surviaissääskiä. Ovako Koveharin edustalla ei ole alle 10 metrin havaintopaikkoja, joten lajisto on siellä luontaisestikin köyhempi. Lisäksi alue on mereisempi, joka selittää surviaissääskien puuttumisen. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 207/

40 Amerikanmonisukamato (Marenzelleria viridis) oli yleisin tavattu laji. Se esiintyi 88 % havaintopaikoista. Myös sen suhteellinen osuus tavatuista yksilömääristä näytepaikkaa kohti oli paikoitellen hyvin suuri. Edellisinä laajoina tutkimusvuosina 2001 ja 2005 havaittu muiden monisukamatolajien väheneminen jatkui edelleen. Liejusimpukka (Macoma baltica) oli toiseksi yleisin laji. Liejusimpukoista määritettiin kuoren kunto ja ruosteisuusaste, joiden avulla arvioitiin pohjan eliöstön tilaa erityisesti Ovako Koverharin edustalla. Yksittäisistä lajeista valkokatkaa (Monoporeia affinis), jota pidetään puhtaan veden indikaattorilajina, tavattiin ainoastaan Pohjanpitäjänlahdelta Sällvikistä metrin syvyydestä ja Tammisaaren merialueelta Storfjärdenin syvänteestä 35 metristä. Valkokatkan vähäinen esiintyminen voi viitata jo aiemmin todettuun pohjan olojen heikkenemiseen (Saarikari ja Mettinen 2008). Myös kilpailu elintilasta ja Marenzelleria viridis - monisukamadon runsas esiintyminen voi vaikuttaa valkokatkan vähenemiseen. Valkokatkalla esiintyy lisäksi osittain selittämätöntä syklistä kannan vaihtelua (Saarikari ja Mettinen 2008). Pohjanpitäjänlahti Pohjanpitäjänlahden perukan matalimmassa 8 metrin näytepisteessä pohja oli edellisvuosien tapaan tummaa öljymäistä liejua, jonka lajisto oli köyhä ja se sisälsi runsaasti harvasukamatoja. Harvasukamadot sietävät, jotka Leppäkosken (1975) luokituksen mukaan likaantumista ja ne sietävät myös pohjan vähähappisuutta (Fredriksen et al. 2010). Myös muilla Pohjanpitäjänlahden sisäosan havaintopaikoilla pohjan laatu oli enimmäkseen liejua ja eliöstö koostui pääosin harvasukamadoista ja myös likaantumista sietävistä surviaissääsken toukista. Syvemmällä P 9 havaintopaikalla pohjasedimentti oli tummaa ja haisi rikkivedyltä, mikä viittaa ajoittaiseen pohjan hapettomuuteen. Lajisto olikin erittäin köyhä. Pohjanpitäjänlahden keskivaiheilla (P 10) olosuhteet olivat myös syvemmällä heikot. Matalammilla havaintopaikoilla lajisto oli pääosin yleisinä esiintyviä kestäviä lajeja, amerikanmonisukamatoja (Marenzelleria viridis) ja petosurviaissääsken toukkia (Procladius spp.), mutta myös puhtaan veden indikaattorilajia valkokatkaa tavattiin ylemmissä vesikerroksissa (10 ja 20m). Pohjan tila huononi syvemmälle mentäessä. Vielä 20 m syvyydessä tavattiin melko runsaasti valkokatkaa (Monoporeia affinis), mutta syvemmällä se esiintyi enää harvakseltaan. Valkokatka vähenee happitilanteen huonotessa. Hapenkyllästys oli syyskuussa 10 metrin syvyydessä vielä 50 % mutta oli syvänteessä (40 m) vain 10 %. Tammisaaren alue Tammisaaren edustan merialueen uloimmilla havaintopaikoilla (P 14-P 19) ei tavattu surviaissääskiä. Sitä vastoin mereisempiä lajeja kuten Macoma baltica liejusimpukkaa tavattiin runsaasti. Lajisto koostui pääosin Leppäkosken (1975) luokituksen mukaan likaantumista sietävistä ja rehevyyttä indikoivista lajeista. Näytteessä esiintyi kuitenkin harvakseltaan myös likaantumista karttavia lajeja, kuten kilkkiä (Saduria entomon) ja viherlimamatoa (Cyanopthalma obscura). Pohjan laatu oli tummaa liejua. Storfjärdenin syvänteessä tavattiin harvakseltaan puhtaan veden indikaattorilajeja valkokatkaa (M. affinis) ja liejusukajalkaista (Bylgides sarsi). Pohjasedimentti oli kuitenkin tummaa rikin hajuista liejua, joka viittaa ajoittaiseen hapettomuuteen. 38 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 207/2010

41 Ovako Koverhar Liejusimpukoiden määrä kasvoi nelinkertaisesti siirryttäessä kauemmas Ovako Koverharin edustalta. Ovako Koverharin edustan lähimmällä näyteasemalla (A 4) tavattiin 47 simpukkaa ja kauempana (E 10) 236 simpukkaa. Lisäksi nuorten simpukoiden määrä näytteissä kasvoi samassa suhteessa. Mikäli nuoria simpukoita on yli 75 % populaatiosta, se on uusiutuva. Mikäli nuorten simpukoiden osuus on % populaatiosta, populaatio on välimuotoinen ja epävakaa, mutta uusiutuva. Populaatiot, joissa on alle 25 % nuoria simpukoita, ovat väheneviä ja ne voivat sen vuoksi hävitä nopeasti epäsuotuisissa olosuhteissa (Häkkilä ym. 1978, soveltaen mm. Mettinen 1998). Tämän luokituksen mukaan Ovako Koverharin edustan A 4 ja D 7 näyteasemien populaatiot olivat väheneviä ja B 8 ja E 10 populaatiot välimuotoisia. Ovako Koverharin edustan P 17 näytteissä simpukoita esiintyi vain muutamia nuoria yksilöitä. Myös kuoren kuluneisuus ja ruostuneisuus kertovat simpukoiden kunnosta. Näissä ei kuitenkaan havaittu merkittäviä eroja eri havaintopaikkojen välillä. Pohjan ekologinen tila BBI indeksin mukaan Tutkimusalueen näytekohtaisten tulosten perusteella laskettiin ekologinen luokitus Brackish Water Benthic Indeksi (BBI) (Suomen Suomen ympäristökeskus 2009). Indeksi on tarkoitettu kuvaamaan erityisesti Itämeren rannikoiden pehmeiden pohjien tilaa pohjaeläinlajistoon perustuen. Se ottaa huomioon lajien vaatimukset ympäristönsä suhteen, lajien kuormituksen sietokyvyn, lajilukumäärän, tiheyden sekä havaintopaikan sijainnin ja syvyyden (Perus ym. 2007). Pohjanpitäjänlahden sisäosien tila oli BBI luokituksen mukaan huono tai tyydyttävä, keskiosissa pohjan ekologinen tila oli selvästi parempi, mutta huononi syvemmälle mentäessä. Sällvikin syvimmällä havaintopaikalla (40 m) pohjan ekologinen tila oli BBI indeksin mukaan välttävä. Tammisaaren edustalla pohjan tila oli luokituksen mukaan heikompi, mutta parani ulospäin mentäessä. Ovako Koverharin edustalla on tapahtunut parannusta ja lajisto on runsastunut edelliseen laajaan tutkimusvuoteen 2005 verrattuna. BBI indeksi luokitteli Koverharin edustan alueen pohjan tilan hyväksi tai erinomaiseksi. Taulukossa 2 on esitetty BBI indeksin lounaisen saariston luokkarajat 0-10 metristä ja yli 10 metristä otetuille näytteille. BBI indeksin saamat arvot ja luokitukset Pohjanpitäjänlahden, Tammisaaren ja Ovako Koverharin merialueen havaintopaikoilta vuonna 2009 on kuvattu taulukossa 3. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 207/

42 Taulukko 2. Pohjaeläinten BBI indeksin luokkarajat lounaissaaristossa (Suomen ympäristökeskus 2009). BBI-ELS kuvaa indeksiarvojen poikkeavuutta luonnontilaisista arvoista. E= erinomainen, H= hyvä, T= tyydyttävä, V= välttävä ja H= huono. Tabell 2. Klassgränserna för bottendjurens BBI index. BBI-ELS visar avvikelsen från naturliga värden E=utmärkt, H=god, T=tillfredsställande, V=försvarligt och H=dålig. Depth 0-10 m Vertailuarvo E H T V Hu BBI 0,65 0,58 0,35 0,23 0,12 < 0,12 BBI-ELS 0,89 0,53 0,35 0,18 < 0,18 Depth 10+m Vertailuarvo E H T V Hu BBI 0,59 0,56 0,34 0,22 0,11 < 0,11 BBI-ELS 0,95 0,57 0,38 0,19 < 0,19 Taulukko 3. Pohjanpitäjänlahden, Tammisaaren merialueen ja Ovako Koverharin edustan havaintopaikkojen vuoden 2009 BBI- indeksiluokituksen tulokset. Tabell 3. BBI-indexklassernas resultat år 2009 för Pojoviken, Ekenäs havsområde och området utanför Koverhar. Pohjanpitäjänlahti P 7 6,5 m P 8 13m P 9 9m P 9 21m P 10 10m P 10 20m P BBI 0,11 0,09 0,28 0,23 0,59 0,54 BBI-ELS 0,17 0,15 0,43 0,39 0,91 0,92 BBI Luokka Hu Hu T T E H BBI-ELS Luokka Hu Hu T T E H tammisaaren merialue P 12 6,5m P 12c 3m P 16 35m P 18 7m P 18 9m P 19 10m P BBI 0,40 0,15 0,26 0,65 0,72 0,57 BBI-ELS 0,62 0,23 0,44 1 1,11 0,88 BBI Luokka H V T E E H BBI-ELS Luokka H V T E E H ovako Koverhar P 17 15m A 4 14m B 8 15m D 7 15 m E 10 20m BBI 0,36 0,61 0,54 0,37 0,39 BBI-ELS 0,61 1,03 0,92 0,63 0,66 BBI Luokka H E H H H BBI-ELS Luokka H E H H H 5.6 Pohjasedimentin raskasmetalli- ja mineraaliöljypitoisuudet Ihmistoiminnan vaikutuksesta monien raskasmetallien määrät ovat lisääntyneet elinympäristössämme. Teollisen toiminnan aiheuttamien jätevesipäästöjen kuormittavaa vaikutusta on mahdollista seurata pohjakerrostumia tutkimalla. Raskasmetallien ohella sedimenttien mineraaliöljypitoisuus ilmaisee ihmistoiminnan vesistövaikutuksia. Raskasmetalleista poiketen mineraaliöljy on ympäristölle täysin vieras aine, kun taas monet metallit esiintyvät luonnossa pieninä pitoisuuksina. Tutkimus tehtiin samalla menetelmällä kuin aikaisemmissa tutkimuksissa ja tutkittiin sedimentin ylin 5 cm:n kerros. Tutkimuksen näytepisteiden sijainti ilmenee liitteestä 1 ja täydelliset analyysitulokset on esitetty liitteessä Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 207/2010

43 Tulokset perustuvat yhteen sedimenttinäytteeseen pistettä kohti, joten ottaen huomioon pohjan laadun paikallinen vaihtelevuus, erot eri vuosien välillä eivät välttämättä tarkoita sitä, että pohjasedimenttien tilassa olisi tapahtunut selvää muutosta. Koska käytettävissä on melko pitkä samoin menetelmin otettu näytesarja, voidaan kuitenkin todeta, että eräiden metallien osalta on tapahtunut muutoksia verrattuna 1980-luvun alkuun jolloin sedimenttejä alettiin tutkia yhteistarkkailun yhteydessä. Tulokset keskeisimpien raskasmetallien osalta on esitetty taulukossa 4 ja kuvassa 31. Taulukko 4. Pohjasedimenttien kadmium sekä elohopeapitoisuudet (µg/kg ka) jaksolla Tabell 4. Kadmium och kvicksilverhalterna (µg/kg tv) i bottensedimenten under perioden Kadmium Näytepiste III Lappohja 1,6 0,75 0,47 < 0,2 < 0,2 0,03 1,2 <0,1 IV Skogby 0,9 1,5 0,76 0,31 0,48 0,11 0,15 <0,1 V Båssafjärden 1,8 2,5 1,9 0,32 0,65 1,2 0,84 0,35 VI Rögrund 0,6 0,34 0,28 - <0,2 0,12 0,15 0,17 VII Björknäs 0,9 0,49 2,6 1,1 0,46 0,88 0,58 0,79 VIII Pohjankuru 0,9 1,1 1,1 0,22 0,81 0,63 0,45 0,74 X Tenala-Marina 0,7 0,55 0,48 0,38 <0,3 0,25 0,11 <0,1 Bi Billnäs 0,3 0,43 0,32 <0,2 0,2 0,11 0,2 0,15 Sv Svartå 0,7 0,54 0,85 0,89 0,3 0,48 0,69 0,26 Bo Borgbyträsket 2,2 2,2 3,6 1,9 1,8 1,9 1,5 2,2 Elohopea Näytepiste III Lappohja 0,12 0, ,05 <0,1 <0,1 <0,1 <0,1 IV Skogby 0,06 0,11 0,03 0,09 <0,1 <0,1 <0,1 <0,1 V Båssafjärden 0,15 0,18 0,06 0,1 0,13 0,19 0,16 <0,1 VI Rögrund 0,05 0,04 <0,02 - <0,1 <0,1 <0,1 <0,1 VII Björknäs 0,03 0,02 0,09 0,13 0,46 0,12 <0,1 <0,1 VIII Pohjankuru 0,14 0,11 0,09 0,22 0,81 0,13 <0,01 0,12 X Tenala-Marina 0,07 0,05 0,02 0,08 <0,1 <0,1 <0,1 <0,1 Bi Billnäs 0,05 0,05 0,03 0,07 <0,1 <0,1 <0,1 <0,1 Sv Svartå 0,72 0,39 1,9 2,3 0,16 0,94 0,11 <0,1 Bo Borgbyträsket 0,12 0,11 0,08 0,22 0,14 0,15 0,16 0,16 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 207/

44 mg/kg 4 3,5 3 2,5 2 1,5 1 0,5 0 Kadmium III Lappohja IV Skogby V Båssafjärden VI Rögrund VII Björknäs VIII Pohjankuru X Tenala-Marina Bi Billnäs Sv Svartå Bo Borgbyträsket 2,5 Elohopea III Lappohja IV Skogby mg/kg 2 1,5 1 0,5 V Båssafjärden VI Rögrund VII Björknäs VIII Pohjankuru X Tenala-Marina Bi Billnäs Sv Svartå Bo Borgbyträsket Kuva 31. Pohjasedimenttien kadmium- sekä elohopeapitoisuudet jaksolla Figur 31. Bottensedimentens kadmium- och kvicksilverhalter under perioden Mustion havaintopisteellä (Svartå) erityisesti elohopeapitoisuus, mutta myös kadmium- ja lyijypitoisuus on laskenut hieman 1980-luvulta, mutta muiden metallien osalta tilanne on pysynyt melko muuttumattomana. Billnäsin pisteellä (Billnäs) kadmium- ja lyijypitoisuuden osalta on tapahtunut lievästi laskeva kehitys, mutta muiden metallien osalta selvää kehitystä ei voida osoittaa Fiskarsinjoen pisteellä (Borgbyträsk) mitattiin koko alueen korkein kadmiumpitoisuus. Siitä huolimatta pitoisuus on pienentynyt 1980-luvun tasosta. Muiden metallien osalta selvää kehitystä pitoisuuksissa ei ole havaittavissa. Pohjankurussa (VIII) kadmium- ja lyijypitoisuus näyttää laskeneen, mutta muuten tilanne on pysynyt suunnilleen ennallaan. 42 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 207/2010

45 Björknäsin pisteellä (VII) Pohjanpitäjänlahden eteläosassa kadmium- ja elohopeapitoisuus on laskenut, mutta muuten tilanne näyttää pysyneen lähes ennallaan. Stadsfjärdenin pisteellä (VI) selvää kehitystä metallipitoisuuksien osalta voida osoittaa mutta pitoisuudet ovat olleet aika alhaiset jo pitkään. Båssafjärdenillä (V) metallipitoisuudet ovat olleet lievässä laskussa, mutta verrattuna Stadsfjärdenin pitoisuuksiin Båssafjärdenin pitoisuudet olivat yleisesti ottaen korkeampia. Skogbyn edustalla (IV) sekä elohopea- että kadmiumpitoisuus oli alle määritystarkkuuden ja yleisesti ottaen raskasmetallipitoisuudet ovat alueella laskeneet hieman. Lappohjan edustalla (III) yleinen kehitys on ollut laskeva ja sekä kadmium- että elohopeapitoisuus oli alle määritystarkkuuden. Tenala-Marina Oy:n (X) pienvenesatamassa metallipitoisuudet osoittivat yleisesti ottaen lievästi laskevaa kehitystä ja elohopeapitoisuus ei ole 1990-luvun alun jälkeen ylittänyt alinta määritystasoa (0,1 µg/kg). Yleisesti ottaen raskasmetallipitoisuudet olivat korkeampia sekä Pohjankurussa että Båssafjärdenillä verrattuna Mustionjoen tilanteeseen. Osittain tämä johtunee siitä, että joen sedimenttinäytteissä orgaanisen aineen osuus oli huomattavasti pienempi kuin merinäytteissä. Lisäksi voidaan todeta, että Pohjanpitäjänlahden perukka toimii sedimentaatioalueena joen tuomalle kuormitukselle. Mustionjoen alueella on ollut metalliteollisuutta usean vuosisadan aikana, joten nykyisten pistekuormittajien osuutta sedimentteihin hautautuneiden raskasmetallien määrästä on vaikeata arvioida. Båssafjärdenin kadmium- ja sinkkipitoisuudet olivat Pohjankurun pitoisuuksia hieman korkeammat. Tämä on ollut tilanne myös aikaisemmissa tutkimuksissa. Osasyynä tähän on jätevesien mukana tulevat raskasmetallit, jotka laskeutuvat Båssafjärdenin alueelle. Skeppsholmenin puhdistamon kautta tulee myös metalliteollisuudesta peräisin olevia jätevesiä, jotka saattavat aiheuttaa joidenkin metallien kerääntymistä pohjasedimentteihin. Elohopeapitoisuudet ovat yleisesti ottaen vähentyneet kaikilla tutkimuspisteillä ja vuonna 2009 elohopeaa esiintyi mitattavissa määrin vain Fiskarsinjoen alajuoksulla sekä Pohjanpitäjänlahden perukassa. Mineraaliöljypitoisuudet olivat valtaosalla pisteistä alle alimman määritysrajan (10 mg/kg). Korkein pitoisuus (70 mg/kg) mitattiin Billnäsin pisteellä. Tilanne oli parempi kuin vuonna 2005 ja verrattuna aikaisempiin tutkimuksiin tilanne on parantunut selvästi. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 207/

46 5.7 Koverharin edustan sedimenttitutkimukset Koverharin edustan sedimenttitutkimus tehtiin neljällä havaintopisteellä siten, että sedimenttiä tutkittiin yhden senttimetrin siivuista viiteen senttimetriin asti sekä yhdestä siivusta syvyydestä 9-10 cm. Vuoden 2009 tulokset on esitetty taulukossa 5 ja liitteessä 7. Tuloksista ilmenee, että korkeimmat raskasmetallipitoisuudet todettiin pisteellä B8 tehtaan kaakkoispuolella. Selvästi korkeimmat pitoisuudet havaittiin kuitenkin syvemmällä sedimentissä. Kauempana laitoksesta (piste E10) erot sedimentin eri osien välillä olivat selvästi pienemmät. Taulukko 5. Pohjasedimenttien raskasmetallipitoisuudet (mg/kg ka) Koverharin edustalla vuonna Tabell 5. Tungmetallhalterna (mg/kg tv) i bottensedimenten utanför Koverhar år Piste A4 Syvyys Kadmium Sinkki Lyijy Rauta 0-1 cm 0, cm 0, cm 0, cm 0, , cm 0, cm <0, Piste B8 Syvyys Kadmium Sinkki Lyijy Rauta 0-1 cm 1, cm 1, cm 1, cm cm 3, cm 1, Piste D7 Syvyys Kadmium Sinkki Lyijy Rauta 0-1 cm 0, , cm 0, cm 0, cm 0, cm 0, cm <0,1 67 7, Piste E 10 Syvyys Kadmium Sinkki Lyijy Rauta 0-1 cm <0,1 30 7, cm <0,1 27 5, cm <0,1 27 6, cm <0,1 33 6, cm 0, cm <0,1 29 4, Vertailemalla vanhempiin tutkimustuloksiin voidaan nähdä, että voimakkaammin kuormitetulla pisteellä B8 on havaittavissa varsin selvä raskasmetallipitoisuuksien väheneminen vuoteen 2009 asti. Vuonna 2009 mitatut pitoisuudet olivat yleisesti korkeampia kuin vuonna On 44 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 207/2010

47 kuitenkin muistettava, että sedimenttitulokset perustuvat vain yhteen näytteeseen pistettä kohti, mikä mahdollistaa sen, että vaihtelua esiintyy mm. pohjan laadun vaihtelusta johtuen. Kauempana tehtaasta (piste E10) selvää kehitystä ei voida havaita, mutta uloimmalla pisteellä pitoisuudet ovat olleet selvästi pienempiä kuin lähempänä tehdasta. Kehityksen havainnollistamiseksi vuosien kadmium- ja sinkkipitoisuudet on esitetty kuvassa 32. Kadmium B8 Sinkki B Kadmium E10 Sinkki E Kuva 32. Kadmium- ja sinkkipitoisuuksien kehitys Koverharin edustan (pisteet B8 ja E10) pohjasedimenteissä jaksolla Figur 32. Kadmium- och sinkhalternas utveckling vid provpunkterna B8 och E10 utanför Koverhar under perioden Raskasmetallipitoisuuksien ohella tutkittiin myös sedimentin ylimmän ja alimman kerroksen mineraaliöljypitoisuutta. Analyysitulokset osoittavat (liite 5), että kaikilla pisteillä paitsi pisteellä B8 (20 mg/kg), pitoisuudet alittivat alimman määritettävissä olevan määritysrajan (10 mg/kg). Tilanne on öljykuormituksen osalta parantunut selvästi. 6 YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET Vuoden 2009 tarkkailu käsitti joka vuosi suoritettavien fysikaalis-kemiallisten tutkimusten lisäksi myös neljän vuoden välein suoritettavat laajat biologiset tutkimukset. Vuoden 2009 laajaan tutkimukseen kuuluivat kasviplankton, vesikasvillisuus, pohjaeläimistö sekä pohjasedimenttien raskasmetallit ja mineraaliöljy. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 207/

48 Pistemäisesti johdetusta jätevesikuormituksesta voidaan todeta, että pääosan tutkimusalueen jätevesikuormituksesta muodostivat alkukesään 2007 asti kolme suurinta jätevedenpuhdistamoa. Ne olivat Karjaan-Pinjaisten puhdistamo, Tammisaaren Skeppsholmen sekä Pohjan Gumnäsin jätevedenpuhdistamo. Alkukesällä 2007 valmistui Karjaa-Pohjan uusi jätevedenpuhdistamo, jonka puhdistetut jätevedet alettiin johtaa Pohjanpitäjänlahden perukkaan. Samalla poistuivat Karjaa-Pinjaisten sekä Gumnäsin puhdistamot käytöstä ja puhdistettujen jätevesien johtaminen Mustionjokeen loppui. Käytöstä otetutkin jätevedenpuhdistamot täyttivät pääosin niille asetetut päästövaatimukset ja yleisenä kehityksenä voidaan todeta, että Tammisaaren Skeppsholmenin laitoksen kuormitus on parannustoimenpiteiden myötä vähentynyt edelleen. Uuden Karjaa-Pohjan jätevedenpuhdistamon myötä alueen kokonaiskuormitus on vähentynyt merkittävästi. Tämä myönteinen kehitys näkyi niin happeakuluttavien aineiden kuin fosforinkin osalta, mutta erityisen suurta kuormituksen väheneminen on ollut typen osalta. Tämä on erittäin positiivista Pohjanpitäjänlahtea sekä ulkopuolista merialuetta ajatellen. Alueella toimi nykyään kaksi erinomaisesti toimivaa jätevedenpuhdistamoa; Tammisaaren Skeppsholmen sekä Karjaa-Pohjan uusi jätevedenpuhdistamo. Mustionjoen kuormitustilanne on pysynyt melko muuttumattomana alkukesään 2007 asti ja tämä on näkynyt veden laadun heikkenemisenä Karjaan alapuolella. Puhdistamon aiheuttama fosforikuormitus on tarkkailujakson lopussa pysynyt melko samalla tasolla, mutta toisen tärkeän kasviravinteen, typen osalta tapahtui jopa lievä nousu laitoksen toimintakauden lopussa. Mustionjoen kautta on valunut huomattavia kuormitusmääriä kohti Pohjanpitäjänlahtea ja jokivesistölle on tyypillistä varsin suuret ravinnepitoisuusvaihtelut. Puhdistamon purkupaikan alapuolella jätevesikuormitus on näkynyt varsin selvästi kohonneina ammoniumtyppipitoisuuksina. Myös veden fekaalisten kolibakteerien määrät ovat nousseet selvästi Karjaan alapuolella ja ajoittain veden hygieeninen laatu on ollut heikko. Tarkastelemalla joen ravinnepitoisuuksia pidemmältä aikajaksolta selvää kehitystä on vaikeaa havaita, koska vuodenaikaisvaihtelut ovat melkoisia. Fosforin osalta näyttää kuitenkin siltä, että pitoisuudet ovat viimeisten 20 vuoden aikana ehkä hieman pienentyneet, mutta typen osalta kehitys näyttää olevan lievästi päinvastainen. Uuden Karjaa-Pohjan jätevedenpuhdistamon myötä tilanne Mustionjoen alajuoksulla parani selvästi. Erityisen selvästi kuormituksen loppuminen näkyi joen parantuneena hygieenisenä laatuna joen alajuoksulla. Myös veden ammoniumtyppipitoisuudet laskivat tarkastelujakson lopussa. Mineraaliöljypäästöjen osalta on havaittavissa selvää vähenemistä. Lähinnä teollisuudesta peräisin olleet öljypäästöt ovat vähentyneet selvästi ja öljyä esiintyy nykyään jokivedessä hyvin harvoin verrattuna tilanteeseen 1990-alkupuoliskolla. Pohjasedimenttien raskasmetallipitoisuudetkin ovat yleisesti ottaen pienentyneet hieman. Mustionjoen veden laadun kannalta pistekuormituksella on ollut selvä veden laatua heikentävä vaikutus, vaikka suurin osa joen kuljettamasta kuormituksesta on peräisin ympäröiviltä maa-alueilta tulevasta hajakuormituksesta. Ottaen huomioon alapuolisen Pohjanpitäjänlahden ajoittain heikon happitilanteen, kuormituksen väheneminen kaikilla tasoilla on hyvinkin tärkeää. 46 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 207/2010

49 Fiskarsinjokea tutkitaan vain yhdellä pisteellä joen alajuoksulla ja sen perusteella veden laatu on parantunut hieman 1980-luvun jälkeen, kun Fiskarsin taajaman jätevesikuormitus loppui. Kuormitus on tänä päivänä lähinnä hajakuormitusta ympäröiviltä mailta sekä haja-asutuksen aiheuttamaa kuormitusta. Selvimmin kuormitusvaikutukset näkyvät aikoina, jolloin joen virtaama on pieni. Veden hygieeninen laatu on ajoittain ollut erittäinkin heikko. Aivan viime vuosina on kuitenkin ollut havaittavissa hieman alenevia bakteerimääriä joen alajuoksulla. Kuormitusta vastaanottavan Pohjanpitäjänlahden kannalta on muistettava, että Fiskarsinjoen virtaama on vain noin 1/20 Mustionjoen virtaamasta. Joki on ollut pitkään mm. metalliteollisuuden kuormittama ja tämä näkyy edelleen selvästi Borgbyträsketin pohjasedimenttien raskasmetallipitoisuuksissa. Pitoisuudet olivat koko tutkimusalueen korkeimmat. Pitoisuudet ovat kuitenkin viime vuosina laskeneet hieman. Pohjanpitäjänlahti on 1990-luvun alusta lähtien ollut erityisen kiinnostuksen kohteena sen syvänteessä esiintyvien poikkeuksellisen alhaisten happipitoisuuksien johdosta. Tilanne oli erittäin huolestuttava 1990-luvun alussa, jolloin syväveden happitilanne oli kriittinen. Vaikka tilanne on viime vuosina ollut hieman parempi, se on edelleen hyvin vakava. Loppukesäisin ja syksyisin harppauskerroksen alapuolinen vesikerros on erittäin vähähappinen, mikä näkyy mm. voimakkaasti köyhtyneenä pohjaeläimistönä. Lahden syvimmässä osassa pysyvää pohjaeläimistöä ei esiinny lainkaan. Koko lahden tilannetta tarkastelemalla voidaan todeta, että sen rehevin osa on lahden perukka. Pohjan Gumnäsin jätevedenpuhdistamon jätevedet johdettiin alkukesään 2007 asti Pohjanpitäjänlahden perukkaan ja alueella on esiintynyt varsin usein fekaalisia bakteereita indikoiden jätevesikuormituksen vaikutuksia. Uuden jätevedenpuhdistamon myötä puhdistettujen jätevesien purkupaikka siirtyi joesta Pohjanpitäjänlahden perukkaan. Siitä huolimatta näyttää siltä, että vaikutukset suoraan veden laatuun ovat vähentyneet hieman aivan viime vuosina. Alue on kuitenkin edelleen varsin rehevä ja tätä käsitystä tukevat sekä vesikasvillisuus- että pohjaeläimistötutkimukset. Jokilaaksojen jo vuosisatoja jatkuneen teollisuustoiminnan vaikutukset aiheuttavat sen, että pohjasedimenttien raskasmetallipitoisuudet ovat edelleen hieman normaalia korkeammat. Lahden keskiosa on suhteellisen puhdas, eikä kuormitusta osoittavia biologisia muutoksia voida osoittaa. Tämä koskee kuitenkin lähinnä lahden matalia rantavesiä. Syvemmällä vuosittain esiintyvä heikko happitilanne on selvä osoitus lahteen kohdistuvasta liian suuresta kuormituksesta. Tämä on myös johtanut siihen, että lahden pohjaeläimistö on hyvin köyhtynyt tai se puuttuu kokonaan 10 m alapuolella. Tilanne on huolestuttava myös siitä syystä, että pohjanläheisen veden täydellinen happikato saattaa johtaa siihen, että pohjasedimentteihin sitoutuneita ravinteita alkaa liueta veteen. Tällaisen tilanteen kehittyminen olisi erittäin kohtalokas Pohjanpitäjänlahden herkälle ekosysteemille ja siksi täydellisen happikadon vaara tulisi kaikin keinoin estää. Pohjanpitäjänlahden kaakkoiskulmassa vesikasvillisuus osoitti edelleen selviä rehevöitymisen merkkejä. Tammisaaren lähivedet poikkeavat täysin muusta tutkimusalueesta. Stadsfjärdeniä lukuun ottamatta alue on hyvin rehevä. Stadsfjärdenin alueen tilaan vaikuttavat pääasiassa Pohjan-pitä- Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 207/

50 jänlahden eteläosan sekä ulkopuolisen saaristoalueen vedet. Lisäksi Båssafjärdenin suunnalta virtaava vesi vaikuttaa Stadsfjärdenin veden laatuun ajoittain. Skeppsholmenin jätevedenpuhdistamon jätevedet johdetaan Båssafjärdenin vesistöalueelle. Jätevedenpuhdistamon puhdistusteho on viime vuosina parantunut tasaisesti ja sen myötä vesistökuormitus on pienentynyt. Purkualueena toimiva vesistöalue on matala ja rehevä. Rehevyyttä kuvastaa sekä alueella vuosittain tehdyt klorofylli-a tutkimukset, että neljän vuoden välein tehdyt vesikasvillisuus- ja pohjaeläintutkimukset. Rehevöitymistä indikoivia lajeja on runsaasti. Skeppsholmenin pienentynyt kuormitus näkyy jossain määrin veden laadussa. Selvimmin puhdistustehon nousu näkyy veden hygieenisessä laadussa. Fekaalisten indikaattoribakteerien määrät ovat 1990-luvulta laskeneet selvästi, vaikka aivan viime vuosina taas on ollut havaittavissa hieman kohonneita bakteerimääriä. Ammoniumtyppipitoisuuksissa on Båssafjärdenin alueella havaittavissa hieman kohonneita pitoisuuksia etenkin talvisin. Kokonaistypen ja fosforin osalta ei ole havaittavissa selkeätä muutosta. Yleisesti ottaen voidaan todeta, että Båssafjärden on melko toimiva purkualue korkeatasoisesti puhdistetuille jätevesille. Alueen itsepuhdistuskyky on runsaan vesikasvillisuuden ansiosta melko hyvä. Jätevesikuormituksen osuus alueen kokonaiskuormituksesta on melko pieni ja se on edelleen pienentynyt jätevedenpuhdistamon tehostamisen myötä. Pohjasedimenttien raskasmetallipitoisuudet, jotka olivat selvästi korkeampia kuin esim. Stadsfjärdenin alueella, ovat osoituksena Båssafjärdeniin pitkään kohdistuneesta jätevesikuormituksesta. Dragsviksfjärden on osa-alueista rehevin. Veden klorofyllipitoisuudet pysyvät läpi kesän hyvin korkeina ja planktonlajisto osoittaa selvää rehevöitymistä. Sinileviä esiintyy runsaasti. Myös pohjaan kiinnittyneen kasvillisuuden perusteella alue on rehevä ja pohjaeläimistö koostuu lähinnä rehevöitymistä hyvin kestävistä lajeista. Alueen rehevyystaso on klorofylli-a mittausten perusteella kuitenkin laskenut hivenen aivan viime vuosina. Tammisaaresta ulospäin kohti Tvärminnen saaristoa veden yleinen rehevyys laskee selvästi. Källvikenin havaintopisteellä tilanne on selvästi parempi kuin Tammisaaren lähialueella ja tilanne on pysynyt samanlaisena jo pitkään. Pohjasedimenttien raskasmetallipitoisuudet laskevat selvästi ulospäin mentäessä. Tenala-Marinan pienvenesataman ympäristövaikutuksia on hankala erottaa alueen muusta hajakuormituksesta, mutta vaikuttaa siltä, että satamatoiminnan vaikutukset ovat olleet vähäiset. Mm. pohjaan kertyneiden aineiden pitoisuudet olivat alhaiset. Ainoastaan vedestä joskus mitatut kohonneet mineraaliöljypitoisuudet osoittavat pienvenesataman toiminnan vaikutuksia. Koko tutkimusalueen alhaisimmat klorofylliarvot mitattiin Tvärminne-Storfjärdenin havaintopisteellä. Selvää muutosta aikaisempiin tutkimuksiin ei tällä pisteellä voitu havaita. Vesikasvillisuustutkimuksen perusteella rehevöityminen on hieman voimistunut tarkkailualueen uloimmissa osissa. 48 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 207/2010

51 Ovako Koverharin edustalla on sekä pohjaeläimistöä, että sedimentin raskasmetallipitoisuuksia seurattu pitkään ja tulosten valossa vaikuttaa ilmeiseltä, että kuormitusvaikutukset ovat vähitellen vähentyneet. Voimakkaammin tehtaan kuormitus näkyy tehtaan kaakkoispuolella tehdasta lähimpänä olevalla pisteellä. Pohjaeläimistö on kuitenkin vähitellen toipumassa. Pohjasedimenttien raskasmetallipitoisuudet ovat edelleen selvästi korkeampia kuin kauempana tehtaasta, mutta kuormituksen väheneminen alkaa vähitellen näkyä pohjasedimentin pintakerroksen puhdistumisena. Syvemmällä sedimentissä raskasmetallipitoisuudet ovat edelleen kohonneita. Kokonaisuutena voidaan todeta, että koko tutkimusalueen suurin ongelma tänä päivänä on edelleen rehevöityminen, jonka syy on yksinkertaisesti liian suuri ravinnekuormitus. Tämä näkyy vesistössä runsastuneena kasvillisuutena, runsaan planktonkasvillisuuden vuoksi sameampana vetenä sekä pahimmassa tapauksessa hapenpuutteena vesistön syvimmissä osissa. Tarkastelemalla kuormituksessa tapahtuneita muutoksia pidemmältä ajanjaksolta voidaan todeta, että pistekuormitus on aivan viime vuosina vähentynyt Karjaa-Pohjan uuden jätevedenpuhdistamon myötä. Mustionjoen kautta tulevat suuret ravinnemäärät, jotka ovat peräisin mm. maatalouden hajakuormituksesta, on kuitenkin edelleen suuri ongelma. Pohjanpitäjänlahti toimii suurena sedimentaatioaltaana ja lahteen kohdistuva liian suuri kuormitus näkyy lahden toistuvana happiongelmana. Pohjanpitäjänlahti ei sinällään ole erityisen rehevä, joten syytä toistuviin happiongelmiin on etsittävä lahden ulkopuolelta. Mustionjoen kautta tuleva kuormitus on luonnollisesti avainasemassa, mutta myös Tammisaaren lähivesien tilanne heijastuu Pohjanpitäjänlahden tilaan. Pohjanpitäjänlahdessa fosfori on pääsääntöisesti se kasvinravinne, joka rajoittaa leväkasvua, mutta Tammisaaren ulkosaaristossa minimiravinne on typpi, joten typpikuormitusta olisi tarpeen saada myös vähennettyä. Nykytilanteessa ylimääräinen typpi virtaa Pohjanpitäjänlahden kautta saaristoon ja vaikka se ei lisääkään leväkasvua Pohjanpitäjänlahdella, niin saavuttuaan ulkosaaristoon se toimii leväkasvua edistävänä ravinteena voimistaen vesialueen rehevöitymistä. Myönteisenä ilmiönä koko tutkimusalueella on pidettävä mineraaliöljykuormituksen vähenemistä. Vedestä mitatut pitoisuudet ovat selvästi vähentyneet ja nyt tämä on alkanut näkyä myös pohjasedimenttien öljypitoisuuksissa. Lievä myönteinen kehitys on myös havaittavissa eräiden raskasmetallien osalta. Parannus johtuu sekä tehdyistä ympäristönsuojelutoimenpiteistä että joissain tapauksissa myös teollisuustoiminnan loppumisesta. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 207/

52 7 SAMMANFATTNING Vattendragskontrollen år 2009 omfattade utöver de årliga vattenkvalitetsmätningarna även de vart fjärde år återkommande mera utförliga biologiska undersökningarna. I de omfattande undersökningarna ingår undersökningar av vattenvegetation, bottenfauna, växtplankton samt analys av förekomsten av tungmetaller och mineraloljor i bottensedimenten. Om den punktvisa avloppsvattenbelastningen kan man konstatera, att fram till försommaren 2007 kom huvuddelen från områdets tre största reningsverk. Dessa var Karis-Billnäs reningsverk, Skeppsholmen i Ekenäs samt Gumnäs reningsverk i Pojo. Under försommaren 2007 blev Karis-Pojo nya reningsverk färdigt och dess renade avloppsvatten började ledas ut i Pojovikens innersta del. Samtidigt upphörde punktbelastningen i Svartån. Även de gamla reningsverken uppfyllde i huvuddrag de uppställda reningskraven och allmänt kan man säga, att belastningen från Skeppsholmen minskade, som en följd av de förbättringsåtgärder som där gjorts. Till följd av i bruk tagandet av det nya Karis-Pojo reningsverket har totalbelastningen minskat betydligt. Den positiva utvecklingen märks beträffande såväl fosforbelastningen som belastningen av syreförbrukande ämnen, men i all synnerhet då det gäller kvävebelastningen. Detta är synnerligen positivt med tanke på Pojoviken och det utanför liggande havsområdet. I området verkar nu två utmärkt fungerande reningsverk, Ekenäs Skeppsholmen och Karis-Pojo nya reningsverk. I Svartån har belastningssituationen hållits rätt oförändrad fram till försommaren 2007 och detta har märkts som en försämring av vattenkvaliteten nedanför Karis. Under det gamla reningsverkets sista år hölls fosforbelastningen på en rätt konstant nivå medan kvävebelastningen rentav ökade något. Mängden belastning, som strömmar via Svartån i riktning mot Pojoviken, är betydande och typiskt för belastningen via ån är de rätt stora variationerna i närsaltsbelastningen. Speciellt stigande ammoniumkvävehalter har kunnat konstateras nedanför Karis, men ibland har även stora mängder fekala bakterier i åvattnet konstaterats och vattnets hygieniska kvalitet har tidvis varit dålig. Genom att granska närsaltshalterna under en längre tidsperiod är det svårt att observera någon klar trend, eftersom årstidsvariationerna är betydande. Beträffande fosfor verkar det emellertid, som om halterna sjunkit en aning under senaste 20 åren, men beträffande kvävet förefaller utvecklingen att ha varit den motsatta. Efter det att det nya reningsverket togs i bruk kan en klar förbättring märkas. Speciellt tydlig är förbättringen av vattnets hygieniska kvalitet i åns nedre lopp. Även vattnets ammoniumkvävehalt har minskat under granskningsperiodens sista år. En klar förbättring kan även skönjas beträffande utsläppen av mineraloljor. Dessa, som huvudsakligen härstammade från industrin, har minskat klart jämfört med situationen ännu i början av 1990-talet. Även tungmetallhalterna i bottensedimenten verkar, att ha minskat i någon mån. Med tanke på vattenkvaliteten i Svartån har punktbelastningen en klar betydelse trots att största delen av de närsalter, som ån transportera, härstammar från den diffusa belastningen från de omkring liggande markerna. Med tanke på den mottagande Pojovikens tidvis dåliga syresituation är en minskning av all slags belastning av nöden. 50 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 207/2010

53 Fiskarsån undersöks endast vid en provpunkt i åns nedre del. Utgående från resultaten har vattenkvaliteten förbättrats något sedan 1980-talet, efter det, att punktbelastningen från Fiskars samhälle upphörde. Belastningen idag utgörs främst av diffus belastning från de omkring liggande markerna samt glesbebyggelsen. Tydligast märks belastningen under tider då vattenflödet är litet. Vattnets hygieniska kvalitet har tidvis varit mycket dålig, men läget ha varit något bättre under de senaste åren. Med tanke på den mottagande Pojoviken bör man dock komma ihåg, att vattenflödet i Fiskarsån endast är ungefär 1/20 av flödet i Svartån. Ån har under en lång tid belastats av områdets metallindustri och detta ses ännu klart i tungmetallhalterna i Borgbyträskets bottensediment. Halterna var de klart högsta i hela undersökningsområdet. Halterna har emellertid sjunkit något under de senaste åren. Pojoviken har varit föremål för ett speciellt intresse under de senaste åren, som en följd av de syreproblem, som förekommit i vikens djupare delar. Läget var mycket bekymmersamt i början av 1990-talet då syreläget var kritiskt. Trots att syreläget under de senaste åren varit något bättre, är situationen fortsättningsvis mycket allvarlig. Under sensommaren och hösten är syrehalten i det vatten, som ligger under språngskiktet mycket låg, vilket medfört, att bl. a. bottenfaunan är mycket utarmad. I vikens djupaste delar förekommer inte stationär bottenfauna överhuvudtaget. Avloppsvattnet från Gumnäs reningsverk leddes ända fram till försommaren 2007 ut i vikens innersta del och det förekom rätt ofta betydande mängder fekala bakterier, som indikerar belastning. I och med det nya reningsverket flyttades även utsläppsplatsen från ån till vikens innersta del. Trots det verkar det som om de direkta belastningseffekterna på vattnets kvalitet har minskat i området. Området är emellertid fortfarande rätt frodigt, vilket även stöds av resultaten från såväl bottendjur- som vattenvegetationsundersökningarna. Den industriella verksamhet, som fortgått i ådalarna i flere hundra år, har dessutom satt sina spår i form av något förhöjda tungmetallhalter i bottensedimenten. Pojovikens mellersta del är förhållandevis ren och några biologiska förändringar, som skulle indikera belastning, kunde inte skönjas. Detta gäller huvudsakligen vikens grunda strandnära vatten. I de djupare vattenskikten är de årligen återkommande syreproblemen ett klart tecken på, att belastningen på viken överstiger dess toleransgräns. Detta har lett till att vikens bottenfauna är mycket utarmad eller saknas helt på större djup än 10 m. Situationen är oroväckande även därför, att en total syrebrist kan leda till att närsalter från bottensedimenten börjar lösas med en inre gödsling av viken som följd. I den sydöstra delen av viken visar vattenvegetationen klara tecken på övergödning. Området intill Ekenäs avviker fullständigt från det övriga området. Med undantag av Stadsfjärden är området mycket frodigt. Tillståndet i Stadsfjärden påverkas i huvudsak av läget i södra delen av Pojoviken samt i skärgårdsområdet utanför Ekenäs. Dessutom påverkar vattnen, som strömmar ut från Båssafjärden, tidvis läget i Stadsfjärden. Det renade avloppsvattnet från Skeppsholmens reningsverk leds ut i Båssafjärden. Reningsverkets effekt har fortsättningsvis förbättrats under de senaste åren och den direkta belastningen på vattendraget har ytterligare minskat något. Det mottagande vattendraget, Båssafjärden, är mycket frodigt och det ses som Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 207/

54 mycket höga klorofyll-a halter i vattnet, men även som förändringar i såväl bottenfaunans som vattenvegetationens artsammansättning. Det förekommer rikligt med övergödningsindikerande arter i området. Den förbättrade vattenreningen vid Skeppsholmen kan i någon mån skönjas, som en viss förbättring i vattenkvaliteten. Bäst syns den förbättrade reningen i vattnets hygieniska kvalitet. Mängderna fekala indikatorbakterier har sjunkit klart sedan 1990-talet trots att man under de senaste åren tidvis påträffat en aning förhöjda bakteriemängder. Även då det gäller vattnets ammoniumkvävehalt har man kunnat en svag förhöjning av halterna under de senaste åren vintertid. Då det gäller totalnärsaltshalterna kan man inte se någon klar förändring. Allmänt taget kan man konstatera, att Båssafjärden är en rätt fungerande recipient för högklassigt renade avloppsvatten. Områdets självreningsförmåga är rätt god till följd av den rikliga vegetationen. Avloppsvattenbelastningens andel av den totala belastningen har minskat i takt med att reningseffekten stigit. En indikation på att Båssafjärden under en lång tid belastats med avloppsvattenutsläpp är bottensedimentets tungmetallhalter, vilka var klart högre än motsvarande halter i Stadsfjärden. Dragsviksfjärden är hela undersökningsområdets frodigaste delområde. Vattnets klorofyll-a halter hålls på en mycket hög nivå under hela sommaren artsammansättningen hos planktonalgerna tyder på klar övergödning och blågröna alger förekommer rikligt. Även den fastsittande vegetationen är riklig och bottenfaunan domineras av arter som klarar eutrofiering. Områdets övergödningsgrad har på basen av klorofyll-a mätningarna däremot sjunkit en aning under de allra senaste åren. Skärgårdsområdet utanför Ekenäs uppvisar en betydligt lägre eutrofieringsnivå. Redan vid Källviken är läget klart bättre än närmare Ekenäs och läget har redan länge varit ungefär detsamma. Bottensedimentens tungmetallhalter minskar klart i riktning utåt mot yttre skärgården. Effekterna av Tenala-Marina Ab:s verksamhet är svåra att särskilja från den övriga diffusa belastningen, men man kan anta att dess inverkan är rätt liten. T.ex. metallhalterna i bottensedimenten var låga. Endast den tidvisa förekomsten av olja i vattnet indikerar en viss inverkan från hamnverksamheten. De allra lägsta klorofyll-a halterna inom hela undersökningsområdet och den mest mångformiga bottenfaunan påträffades i Tvärminne Storfjärden. På basen av vattenvegetationen föreföll dock en viss ökning av frodigheten att ha inträffat i det yttersta havsområdet. Utanför Fundia Koverhar har såväl bottenfaunan som bottensedimenten undersökts under en lång tid. Det förefaller uppenbart att belastningseffekterna har avtagit så småningom. Kraftigast är belastningseffekten sydost om anläggningen vid provpunkten, som ligger närmast fabriken. Bottenfaunan visar vissa tecken på återhämtning. Bottensedimentens tungmetallhalter är ännu klart högre än längre bort från fabriken, men den minskade belastningen börjar märkas genom att sedimentens ytskikt har blivit renare. Längre ner i bottensedimenten är halterna ännu förhöjda. 52 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 207/2010

55 Allmänt kan man konstatera, att det centrala problemet inom hela området fortfarande är övergödningen, vars orsaker är en alltför stor närsaltsbelastning. Det kan ses i vattendraget, som en tilltagande vattenvegetation, en grumling av vattnet till följd av en tilltagande planktonvegetation samt i värsta fall som syrebrist i de djupare delarna av vattendraget. Genom att granska de förändringar, som skett på belastningssidan, kan man konstatera, att punktbelastningen har minskat till följd av det nya Karis-Pojo reningsverketet. De stora närsaltsmängder, som kommer via Svartån och som härrör sig från bl. a. lantbrukets diffusa belastning, är emellertid fortsättningsvis ett stort problem. Pojoviken fungerar som en stor sedimenteringsbassäng, och den för stora belastning, som når viken, förorsakar årligen återkommande syreproblem. Pojoviken i sig är inte speciellt frodig, vilket betyder, att orsakerna till de återkommande syreproblemen skall sökas utanför den egentliga viken. Belastningen, som kommer via Svartån, är givetvis i nyckelposition, men även situationen i vattnen nära Ekenäs återspeglas i situationen i Pojoviken. I Pojoviken är fosfor i huvudsak det näringsämne, som begränsar algtillväxten, men i Ekenäs yttre skärgård är det kväve som fungerar som miniminäringsämne. Detta betyder, att även kvävebelastningen borde fås ner. I den nu rådande situationen strömmar överskottskvävet via Pojoviken ut i skärgården och trots att det inte förorsakar ökad algproduktion i Pojoviken, ökar det eutrofieringen i skärgården, då det väl nått dit. En positiv trend inom hela undersökningsområdet är minskningen av mineraloljebelastningen. De uppmätta halterna i vattnet har klart minskat under de senaste åren och nu märktes detta även i bottensedimentens oljehalter. En svagt positiv trend kan även skönjas beträffande vissa tungmetaller. Dels har man gjort förbättringar för att minska utsläppen, men ställvis har även nedläggningen av industriverksamheten påverkat resultaten. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 207/

56 Kirjallisuuslähteet Ala-Heikkilä, Y. 1997: Maisemanhoito, vesiensuojelu ja maatalouden ympäristötuet Mustionjokilaaksossa. Uudenmaan ympäristökeskus. Julkaisuja s. Fredriksen, S, ym Infauna from Zostera marina L. meadows in Norway. Differences in vegetated and unvegetated areas. Marine Biology Research. 6: Holmberg, R., Jokinen, O., Ranta, E. ja Palomäki, A., 2008: Mustionjoen, Fiskarsinjoen, Pohjanpitäjänlahden ja tammisaaren merialueen yhteistarkkailun yhteenveto vuosilta Länsi-uudenmaan vesi ja ympäristö ry. Julkaisu s. Ilmatieteen laitos : Kuukausikatsaus Suomen ilmastoon. Tammi-joulukuu Häkkilä, K, ym Vuorikemian titaanitehtaiden jätevesien vaikutuksista Porin edustan merialueen pohjaeläimistöön. Vesihallitus. Tiedotus s + liitteet. Leppäkoski, E Assesment of degree of pollution on the basis of macrozoobenthos in marine and brackish water environments. Acta Acad. Aboensis. ser. B. 35: Mettinen, A Mustionjoen, Fiskarsinjoen, Pohjanpitäjänlahden ja Tammisaaren merialueen yhteistarkkailun pohjaeläintutkimukset vuodelta Pohjaeläimistön muuttuminen vuodesta Länsi- Uudenmaan vesi ja ympäristö ry. 19 s+ liitteet. Perus, J, ym Zoobenthos as indicators of ecological status in coastal brackish waters: a comparative study from the Baltic Sea. Ambio, 36: Saarikari, V. ja Mettinen, A Mustionjoen, Fiskarsinjoen, Pohjanpitäjänlahden ja Tammisaaren merialueen yhteistarkkailu. Merialueen pohjaeläintarkkailun tulokset vuosilta Länsi- Uudenmaan vesi ja ympäristö ry. 19 s+ liitteet. Suomen ympäristökeskus Pintavesien ekologisen tilan luokittelu. Ympäristöhallinnon ohjeita 3, 123 s. Suonpää, A. ja Holmberg, R. 2010: Hangon merialueen ja Bengtsårin vesien yhteistarkkailun yhteenveto vuosista Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry. Julkaisu Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 207/2010

57 LIITTEET Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 207/

58 Liiteluettelo Liite 1. Liite 2. Yhteistarkkailualueen kartat Alueen pistekuormitus Liite 3. Fysikaalis-kemialliset tulokset vuonna 2009 Liite 4. Liite 5. Liite 6. Liite 7. Kasviplanktonraportti (Arja Palomäki) Vesikasvillisuusraportti (Eeva Ranta) Pohjasedimenttien analyysitulokset Analyysimenetelmät ja analyysien mittausepävarmuudet 56 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 207/2010

59 Yhteistarkkailualueen kartat Liite 1 (1/4) Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 207/

60 Liite 1. (2/4) Yhteistarkkailualueen kartat 58 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 207/2010

61 Yhteistarkkailualueen kartat Liite 1. (3/4) Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 207/

62 Liite 1. (4/4) Yhteistarkkailualueen kartat 60 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 207/2010

63 Alueen pistekuormitus Liite 2. (1/4) JÄTEVESIMÄÄRÄN VUOSIKESKIARVO m3/d Dat V.2009 VUOSI Osuus % Karjaa-Pinjainen Gumnäs Karjaa-Pohja ,02 Skeppsholmen ,44 Rögrund Mustio ,82 Lappohja ,39 Tvärminne ,5 9,5 10,3 10,9 12,1 12,1 14, ,7 10,3 10 9,24 11,9 0,14 Åminnefors ,00 IDO ,54 Koverhar , suurinta yh ,46 Osuus % 62,5 60,8 63,0 66,9 67,0 69,9 67,2 65,7 69,2 72,4 73,1 75,0 65,0 66,5 76,4 78,2 75,9 76,7 76,6 81,5 81,46 Muut yht ,5 5484,5 4450,3 4333,9 3636,1 5295,1 4022, ,7 2840, ,2 1549,9 18,54 Osuus % 37,5 39,2 37,0 33,1 33,0 30,1 32,8 34,3 30,8 27,6 26,9 25,0 35,0 33,5 23,6 21,8 24,1 23,3 23,4 18,5 18,54 Asjv Yht ,81 Osuus % 65,1 63,2 65,6 69,4 70,0 72,5 69,7 67,9 72,0 75,1 75,9 78,3 67,4 69,3 79,5 81,3 79,3 80,3 80,8 85,8 85,81 TeollYht ,19 Osuus % 34,9 36,8 34,4 30,6 30,0 27,5 30,3 32,1 28,0 24,9 24,1 21,7 32,6 30,7 20,5 18,7 20,7 19,7 19,2 14,2 14,19 TOT SUM ,00 HUOM! Rögrund liitettiin Skeppsholmenille kesäkuussa 2002; R:lle merkitty ½ alkuvuoden määristä Huom! Uusi Karjaa-Pohja jätevedenpuhdistamo käyttöön toukokuussa 2007, jolloin pois jäivät Karjaa-Pinjainen ja Gumnäs Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 207/

64 Liite 2. (2/4) Alueen pistekuormitus BHK 7 -KUORMITUKSEN VUOSIKESKIARVO kg/d dat V.2009 VUOSI Osuus % Karjaa-Pinjainen , ,3 61,4 66,2 61,5 78, , Gumnäs ,8 7,8 9,5 7,7 9,9 7,8 7,4 11,3 9,2 8,3 8,8 5,5 7,5 4,7 6, Karjaa-Pohja ,5 49,68 Skeppsholmen , , ,7 12,2 16,1 17,6 8 9,2 9,1 9, ,2 32,42 Rögrund 2,7 2,3 7,6 1,9 3,7 3,7 3 1,8 7,1 11,4 9,2 4,3 3, Mustio 1,5 1,6 2,2 2,2 2,6 1,7 2,9 1,7 2,2 1,9 2 3,4 3,1 1,6 2,7 1,7 2,4 2,6 2,6 2,1 10,98 Lappohja 5,8 1 1,0 0,83 0,95 2,1 0,75 1,4 1,2 1,6 4,5 1,1 1,1 0,55 0,78 4,2 1,5 0,8 1,9 1,1 5,75 Tvärminne 0,14 0,09 0,1 0,05 0,05 0,07 0,04 0,08 0,04 0,043 0,033 0,08 0,13 0,17 0,06 0,05 0,07 0,1 0,028 0,084 0,44 Åminnefors ,00 IDO Koverhar 1,6 1,1 0,8 1,5 0,73 1,1 1,4 2,2 0,3 0,4 0,22 0,27 0,27 0,55 0,27 0,33 0,38 0,19 0,14 0, suurinta yht 315,7 138,3 166,4 139,7 161,6 94,8 94,8 83,3 109,1 117,3 113,3 71,8 80,5 61,2 79,5 89,7 78, ,7 82,10 Osuus % 97,2 97,3 98,1 97,3 96,9 95,4 95,2 94,8 95,1 96,8 94,2 93,7 94,6 95,9 95,1 93,5 94,8 94,6 86,4 82,1 82,10 Muut yht 9,04 3,79 3,23 3,88 5,1 4,6 4,79 4,58 5,64 3,843 6,933 4,8 4,6 2,59 4,09 6,22 4,3 3,88 4,718 3,424 17,90 Osuus % 2,8 2,7 1,9 2,7 3,1 4,6 4,8 5,2 4,9 3,2 5,8 6,3 5,4 4,1 4,9 6,5 5,2 5,4 13,6 17,9 17,90 Asjv Yht ,27 Osuus % 99,5 99,2 100,0 99,4 99,1 99,3 98,9 98,4 98,1 99,8 99,7 99,7 99,7 99,6 99,3 99,7 99,6 99,5 99,5 99,3 99,27 TeollYht 1,6 1,1 0 0,8 1,5 0,73 1,1 1,4 2,2 0,3 0,4 0,2 0,3 0,3 0,6 0,3 0,3 0,4 0,2 0,1 0,73 Osuus % 0,5 0,8 0,0 0,6 0,9 0,7 1,1 1,6 1,9 0,2 0,3 0,3 0,3 0,4 0,7 0,3 0,4 0,5 0,5 0,7 0,73 TOT SUM 324,74 142,09 169,63 143,58 166,7 99,4 99,6 87,9 114,7 121,1 120,2 76,6 85,1 63,8 83,6 95,9 83,2 71,9 34,7 19,1 100,00 HUOM! Rögrund liitettiin Skeppsholmenille kesäkuussa 2002; R:lle merkitty ½ alkuvuoden määristä Huom! Uusi Karjaa-Pohja jätevedenpuhdistamo käyttöön toukokuussa 2007, jolloin pois jäivät Karjaa-Pinjainen ja Gumnäs 62 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 207/2010

65 Alueen pistekuormitus Liite 2. (3/4) TYPPIKUORMITUKSEN VUOSIKESKIARVO kg/d dat V VUOSI Osuus % Karjaa-Pininjainen Gumnäs ,4 48,6 47, Karjaa-Pohja ,41 Skeppsholmen ,2 87,5 58,4 48, ,44 Rögrund ,7 27,5 26,8 26, , ,00 Mustio 4,4 4,5 5,2 6,3 9,6 5, ,2 7 5,4 6,7 6,9 7,1 7,7 6,3 7,9 6,8 8,5 7,8 9,23 Lappohja 11,0 8,0 8,8 6,7 6,4 7,4 6,2 6,4 6,8 5 6,2 6,7 4,5 5,8 4,5 7,7 4,7 7,0 4,6 5,6 6,63 Tvärminne 0,4 0,5 0,3 0,5 0,4 0,22 0,22 0,35 0,37 0,36 0,29 0,58 0,4 0,54 0,49 0,34 0,32 0,32 0,27 0,37 0,44 Åminnefors ,00 IDO ,00 Koverhar 5,9 2,1 1,9 1,9 3,4 3,5 2 4,1 3,2 1,5 1,6 0,98 0,99 0,6 0,91 0,66 0,85 1,07 0,86 0,72 0, suurinta yht ,85 Osuus % 92,6 94,3 94,1 94,6 92,3 93,1 94,4 94,1 94,3 94,7 94,6 93,6 94,3 94,7 94,6 93,9 94,0 91,4 86,7 82,9 82,85 Muut yht ,15 Osuus % 7,4 5,7 5,9 5,4 7,7 6,9 5,6 5,9 5,7 5,3 5,4 6,4 5,7 5,3 5,4 6,1 6,0 8,6 13,3 17,1 17,15 Asjv yht ,15 Osuus % 98,0 99,2 99,3 99,3 98,7 98,6 99,2 98,5 98,9 99,4 99,4 99,6 99,6 99,8 99,6 99,7 99,6 99,4 99,2 99,1 99,15 Teoll yht 5,9 2,1 1,9 1,9 3,4 3,5 2,0 4,1 3,2 1,5 1,6 1,0 1,0 0,6 0,9 0,7 0,85 1,07 0,86 0,72 0,85 Osuus % 2,0 0,8 0,7 0,7 1,3 1,4 0,8 1,5 1,1 0,6 0,6 0,4 0,4 0,2 0,4 0,3 0,37 0,60 0,80 0,85 0,85 TOT SUM ,00 HUOM! Rögrund liitettiin Skeppsholmenille kesäkuussa 2002; R:lle merkitty ½ alkuvuoden määristä Huom! Uusi Karjaa-Pohja jätevedenpuhdistamo käyttöön toukokuussa 2007, jolloin pois jäivät Karjaa-Pinjainen ja Gumnäs Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 207/

66 Liite 2. (4/4) Alueen pistekuormitus TYPPIKUORMITUKSEN VUOSIKESKIARVO kg/d dat V VUOSI Osuus % Karjaa-Pininjainen Gumnäs ,4 48,6 47, Karjaa-Pohja ,41 Skeppsholmen ,2 87,5 58,4 48, ,44 Rögrund ,7 27,5 26,8 26, , ,00 Mustio 4,4 4,5 5,2 6,3 9,6 5, ,2 7 5,4 6,7 6,9 7,1 7,7 6,3 7,9 6,8 8,5 7,8 9,23 Lappohja 11,0 8,0 8,8 6,7 6,4 7,4 6,2 6,4 6,8 5 6,2 6,7 4,5 5,8 4,5 7,7 4,7 7,0 4,6 5,6 6,63 Tvärminne 0,4 0,5 0,3 0,5 0,4 0,22 0,22 0,35 0,37 0,36 0,29 0,58 0,4 0,54 0,49 0,34 0,32 0,32 0,27 0,37 0,44 Åminnefors ,00 IDO ,00 Koverhar 5,9 2,1 1,9 1,9 3,4 3,5 2 4,1 3,2 1,5 1,6 0,98 0,99 0,6 0,91 0,66 0,85 1,07 0,86 0,72 0, suurinta yht ,85 Osuus % 92,6 94,3 94,1 94,6 92,3 93,1 94,4 94,1 94,3 94,7 94,6 93,6 94,3 94,7 94,6 93,9 94,0 91,4 86,7 82,9 82,85 Muut yht ,15 Osuus % 7,4 5,7 5,9 5,4 7,7 6,9 5,6 5,9 5,7 5,3 5,4 6,4 5,7 5,3 5,4 6,1 6,0 8,6 13,3 17,1 17,15 Asjv yht ,15 Osuus % 98,0 99,2 99,3 99,3 98,7 98,6 99,2 98,5 98,9 99,4 99,4 99,6 99,6 99,8 99,6 99,7 99,6 99,4 99,2 99,1 99,15 Teoll yht 5,9 2,1 1,9 1,9 3,4 3,5 2,0 4,1 3,2 1,5 1,6 1,0 1,0 0,6 0,9 0,7 0,85 1,07 0,86 0,72 0,85 Osuus % 2,0 0,8 0,7 0,7 1,3 1,4 0,8 1,5 1,1 0,6 0,6 0,4 0,4 0,2 0,4 0,3 0,37 0,60 0,80 0,85 0,85 TOT SUM ,00 HUOM! Rögrund liitettiin Skeppsholmenille kesäkuussa 2002; R:lle merkitty ½ alkuvuoden määristä Huom! Uusi Karjaa-Pohja jätevedenpuhdistamo käyttöön toukokuussa 2007, jolloin pois jäivät Karjaa-Pinjainen ja Gumnäs 64 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 207/2010

67 Fysikaalis-kemialliset tulokset vuonna 2009 Liite 3. (1/21) Mustion-Fiskarsinjoki (MUFI) Pvm. Hav.paikka Lämpötila O2 Happi% *Sameus Kiint.GFC *Sähkönj. *ph *CODMn *BOD7 *Kok.N *NH4-N *KOK.P *Lämp.koli *Fe *CHindex Näytepaikka oc mg/l Kyll % FNU mg/l ms/m mg O2/l mg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100ml µg/l µg/l MUFI / 36 Mustionjoki 24,7 Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 08:45; Näytt.ottaja amu; Ilman T -1 oc; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 18; 0.1 1,3 11,8 84 9,1 2,6 11,5 7,3 8,4 <1, , MUFI / 38 Mustionjoki 21,6 Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 09:30; Näytt.ottaja amu; Ilman T -1 oc; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 18; 0.1 1,4 12,0 86 9,2 3,0 11,7 7,3 8,1 <1, , MUFI / 41 Mustionjoki 8,3 Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 10:35; Näytt.ottaja amu; Ilman T 0 oc; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 18; 0.1 1,0 11,8 83 9,7 3,2 11,7 7,3 8,3 <1, , MUFI / 1 Mustionjoki 4,9 (15500) Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 11:10; Näytt.ottaja amu; Ilman T 0 oc; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 18; 0.1 0,8 11,9 83 9,3 3,0 11,7 7,3 8,4 <1, , MUFI / 2 Mustionjoki 1,9 Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 11:35; Näytt.ottaja amu; Ilman T 1 oc; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 18; 0.1 0,7 11,7 82 9,5 3,1 11,7 7,3 8,4 <1, , < MUFI / 3 Mustionjoki 0,5 Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 12:05; Näytt.ottaja amu; Ilman T 1 oc; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 18; 0.1 0,7 12,1 84 9,5 3,2 11,7 7,3 8,2 <1, , < MUFI / 6 Fiskarsinjoki 0,7 Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 12:40; Näytt.ottaja amu; Ilman T 1 oc; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 18; 0.1 0,7 12,6 88 3,8 2,2 6,5 6,9 6,6 <1, MUFI / 36 Mustionjoki 24,7 Klo 08:30; Näytt.ottaja amu; Ilman T 3 oc; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 0 m/s; 0,3 4,5 12,1 94 9,5 3,4 11,1 7,3 8,2 1, , Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 207/

68 Liite 3. (2/21) Fysikaalis-kemialliset tulokset vuonna 2009 Mustion-Fiskarsinjoki (MUFI) Pvm. Hav.paikka Lämpötila O2 Happi% *Sameus Kiint.GFC *Sähkönj. *ph *CODMn *BOD7 *Kok.N *NH4-N *KOK.P *Lämp.koli *Fe *CHindex Näytepaikka oc mg/l Kyll % FNU mg/l ms/m mg O2/l mg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100ml µg/l µg/l MUFI / 38 Mustionjoki 21,6 Klo 09:15; Näytt.ottaja amu; Ilman T 3 oc; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 0 m/s; 0.1 4,4 12,8 99 9,9 4,1 11,3 7,1 8,5 <1, MUFI / 41 Mustionjoki 8,3 Klo 10:05; Näytt.ottaja amu; Ilman T 6 oc; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 0 m/s; 0.1 4,9 12, ,2 11,4 7,2 8,9 <1, , MUFI / 1 Mustionjoki 4,9 (15500) Klo 10:35; Näytt.ottaja amu; Ilman T 6 oc; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 0 m/s; 0.1 5,6 12, ,0 11,4 7,2 8,7 <1, MUFI / 2 Mustionjoki 1,9 Klo 11:00; Näytt.ottaja amu; Ilman T 6 oc; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 0 m/s; 0.1 5,2 12, ,9 11,5 7,2 8,9 <1, MUFI / 3 Mustionjoki 0,5 Klo 11:15; Näytt.ottaja amu; Ilman T 6 oc; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 0 m/s; 0.1 5,2 11, ,3 11,5 7,2 8,8 <1, MUFI / 6 Fiskarsinjoki 0,7 Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 11:35; Näytt.ottaja amu; Ilman T 6 oc; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 0 m/s; 0.1 4,1 12,4 95 5,3 6,5 5,5 6,8 7,5 <1, MUFI / 36 Mustionjoki 24,7 Klo 08:40; Näytt.ottaja amu; Ilman T 19 oc; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 0 m/s; 0,3 21,3 8,3 93 2,5 4,5 14,5 7,7 8,8 <1, MUFI / 38 Mustionjoki 21,6 Klo 09:20; Näytt.ottaja amu; Ilman T 19 oc; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 0 m/s; 0,3 21,3 8,0 90 3,8 6,0 14,8 7,6 8,8 <1, Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 207/2010

69 Fysikaalis-kemialliset tulokset vuonna 2009 Liite 3. (3/21) Mustion-Fiskarsinjoki (MUFI) Pvm. Hav.paikka Lämpötila O2 Happi% *Sameus Kiint.GFC *Sähkönj. *ph *CODMn *BOD7 *Kok.N *NH4-N *KOK.P *Lämp.koli *Fe *CHindex Näytepaikka oc mg/l Kyll % FNU mg/l ms/m mg O2/l mg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100ml µg/l µg/l MUFI / 41 Mustionjoki 8,3 Klo 10:30; Näytt.ottaja amu; Ilman T 21 oc; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 0 m/s; 1,0 21,9 7,9 90 3,1 6,6 14,9 7,6 9,2 <1, MUFI / 1 Mustionjoki 4,9 (15500) Klo 10:50; Näytt.ottaja amu; Ilman T 22 oc; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 0 m/s; 1,0 22,0 7,5 85 2,5 5,1 14,9 7,5 9,2 <1, MUFI / 2 Mustionjoki 1,9 Klo 11:05; Näytt.ottaja amu; Ilman T 23 oc; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 9,0; 1,0 21,7 7,3 83 2,4 5,0 15,0 7,5 8,5 <1, < MUFI / 3 Mustionjoki 0,5 Klo 11:15; Näytt.ottaja amu; Ilman T 23 oc; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 9,0; 1,0 21,6 7,2 81 2,7 4,9 15,0 7,5 9,1 <1, < MUFI / 6 Fiskarsinjoki 0,7 Klo 11:35; Näytt.ottaja amu; Ilman T 23 oc; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 9,0; 0,3 20,7 6,8 76 2,7 10 6,2 7,0 7,5 <1, MUFI / 36 Mustionjoki 24,7 Klo 08:20; Näytt.ottaja amu; Ilman T 12 oc; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 23; ,3 8,8 88 3,1 3,9 14,8 7,6 8,1 <1, MUFI / 38 Mustionjoki 21,6 Klo 9:05; Näytt.ottaja amu; Ilman T 12 oc; Pilv. 5 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 23; ,9 8,8 87 3,2 4,1 14,8 7,6 8,2 <1, MUFI / 41 Mustionjoki 8,3 Klo 10:00; Näytt.ottaja amu; Ilman T 15 oc; Pilv. 5 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 23; ,9 8,4 84 3,2 4,9 14,6 7,5 8,3 <1, Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 207/

70 Liite 3. (4/21) Fysikaalis-kemialliset tulokset vuonna 2009 Mustion-Fiskarsinjoki (MUFI) Pvm. Hav.paikka Lämpötila O2 Happi% *Sameus Kiint.GFC *Sähkönj. *ph *CODMn *BOD7 *Kok.N *NH4-N *KOK.P *Lämp.koli *Fe *CHindex Näytepaikka oc mg/l Kyll % FNU mg/l ms/m mg O2/l mg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100ml µg/l µg/l MUFI / 1 Mustionjoki 4,9 (15500) Klo 10:30; Näytt.ottaja amu; Ilman T 15 oc; Pilv. 5 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 23; ,1 8,4 84 2,9 5,1 14,7 7,5 8,2 <1, MUFI / 2 Mustionjoki 1,9 Klo 10:45; Näytt.ottaja amu; Ilman T 15 oc; Pilv. 5 /8; Tuulnop. 7 m/s; Tuulsuunt. 23; ,0 8,0 80 3,0 3,8 14,7 7,4 8,1 <1, MUFI / 3 Mustionjoki 0,5 Klo 11:00; Näytt.ottaja amu; Ilman T 15 oc; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 7 m/s; Tuulsuunt. 23; ,0 8,2 81 3,2 3,8 14,7 7,4 8,1 <1, MUFI / 6 Fiskarsinjoki 0,7 Klo 11:20; Näytt.ottaja amu; Ilman T 15 oc; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 7 m/s; Tuulsuunt. 23; ,2 6,8 66 1,6 2,2 7,3 6,8 5,0 <1, MUFI / 36 Mustionjoki 24,7 Klo 08:30; Näytt.ottaja amu; Ilman T 8 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 18; 0.1 5,2 11,1 87 3,9 2,0 15,5 7,6 7,9 <1, MUFI / 38 Mustionjoki 21,6 Klo 09:00; Näytt.ottaja amu; Ilman T 8 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 18; 0.1 5,2 11,0 86 5,3 4,0 15,7 7,6 7,6 <1, MUFI / 41 Mustionjoki 8,3 Klo 09:55; Näytt.ottaja amu; Ilman T 8 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 18; 0.1 5,6 10,6 84 4,9 2,6 16,0 7,5 7,8 <1, MUFI / 1 Mustionjoki 4,9 (15500) Klo 10:10; Näytt.ottaja amu; Ilman T 8 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 18; 0.1 5,6 10,3 82 4,7 1,9 16,1 7,4 7,7 <1, Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 207/2010

71 Fysikaalis-kemialliset tulokset vuonna 2009 Liite 3. (5/21) Mustion-Fiskarsinjoki (MUFI) Pvm. Hav.paikka Lämpötila O2 Happi% *Sameus Kiint.GFC *Sähkönj. *ph *CODMn *BOD7 *Kok.N *NH4-N *KOK.P *Lämp.koli *Fe *CHindex Näytepaikka oc mg/l Kyll % FNU mg/l ms/m mg O2/l mg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100ml µg/l µg/l MUFI / 2 Mustionjoki 1,9 Klo 10:30; Näytt.ottaja amu; Ilman T 8 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 18; 0.1 5,6 10,3 82 4,6 2,2 16,1 7,4 8,0 <1, MUFI / 3 Mustionjoki 0,5 Klo 10:40; Näytt.ottaja amu; Ilman T 8 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 18; 0.1 5,6 10,3 82 4,3 2,1 16,1 7,4 7,8 <1, MUFI / 6 Fiskarsinjoki 0,7 Klo 11:05; Näytt.ottaja amu; Ilman T 8 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 18; 0.1 5,1 10,0 78 5,0 3,2 7,4 6,9 7,6 <1, Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 207/

72 Liite 3. (6/21) Fysikaalis-kemialliset tulokset vuonna 2009 Pohjanpitäjänlahti (POJO) Pvm. Hav.paikka Kasviplank Lämpötila O2 Happi% *Sameus *Sähkönj. *ph *Kok.N *NO2-N *NO3N *NH4-N *NO2+NO3-N *KOK.P *PO4P(Np) *PO4-P a-klorofyl *Lämp.koli Suol.lask. *CHindex Näytepaikka oc mg/l Kyll % FNU ms/m µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100ml o/oo µg/l POJO / 7 Pohjanlahti, Åminne 2 Näk.syv. 1,1 m; Lumi 2 cm; Jää 8 cm; Klo 10:21; Näytt.ottaja am/ss; Ilman T 0 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 5,0; 1.0 0,8 12,3 86 8,4 28,4 7, <0,1 < ,0 7,9 61 6, , , POJO / 8 Pohjanlahti, Storö 1 Näk.syv. 0,9 m; Lumi 15 cm; Jää 34 cm; Klo 10:00; Näytt.ottaja am/ss; Ilman T 0 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 5,0; 1.0 0,6 11,4 79 8,7 33,6 7, <0, ,3 6,1 49 2, ,3 660 <4 47 3, ,8 8,6 67 2, ,5 590 <4 54 4, POJO / 9 Pohjanlahti, keskiosa 5 Näk.syv. 10 m; Lumi 15 cm; Jää 40 cm; Klo 10:30; Näytt.ottaja am/ss; Ilman T 0 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 5,0; 1.0 0,6 11,9 83 8,1 18,9 7, <0, ,9 9,4 73 3, ,5 660 <4 37 3, ,2 7,4 58 1, ,5 640 <4 55 4, ,7 9,9 75 1, ,6 590 <4 48 4, POJO / 10 Hevy-16, Pohjanlahti 92 Kok.syv. 41,0 m; Näk.syv. 1,2 m; Lumi 15 cm; Jää 41 cm; Klo 10:52; Näytt.ottaja amu,ss; Ilman T 0 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 5,0; 1.0 1,0 12,0 84 8,2 29,4 7, < , <0,1 5,0 3,3 9,7 74 3, ,5 660 <2 340 < , ,4 8,7 67 2, ,5 580 <2 300 < , ,6 11,1 82 2, , < , ,6 10,9 80 2, , < ,9 40,0 1,4 11,0 81 2, , , , POJO / 11 Pohjanlahti, etelä 11 Näk.syv. 1,1 m; Lumi 13 cm; Jää 29 cm; Klo 09:40; Näytt.ottaja amu/ss; Ilman T 0 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 5,0; 1.0 0,5 12,1 E E E E E 5,0 2,3 10,2 E E E E 650 6,7 38 E POJO / 12 Stadsfjärd, Viksten 210 Näk.syv. 1,2 m; Lumi 2 cm; Jää 10 cm; Klo 12:10; Näytt.ottaja amu/ss; Ilman T 0 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 5,0; 1.0 0,7 10,8 E E E E 860 E E E 5,0 1,6 10,5 E E E E 680 E E 7, E 70 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 207/2010

73 Fysikaalis-kemialliset tulokset vuonna 2009 Liite 3. (7/21) Pohjanpitäjänlahti (POJO) Pvm. Hav.paikka Kasviplank Lämpötila O2 Happi% *Sameus *Sähkönj. *ph *Kok.N *NO2-N *NO3N *NH4-N *NO2+NO3-N *KOK.P *PO4P(Np) *PO4-P a-klorofyl *Lämp.koli Suol.lask. *CHindex Näytepaikka oc mg/l Kyll % FNU ms/m µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100ml o/oo µg/l POJO / 12A Båssafjärden 93 Näk.syv. 0,9 m; Lumi 13 cm; Jää 41 cm; Klo 11:30; Näytt.ottaja amu/ss; Ilman T 0 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 5,0; 1.0 0,6 9,0 E E E E 1000 E E E POJO / 12B Båssafjärden 96 Näk.syv. 1,0 m; Lumi 13 cm; Jää 41 cm; Klo 10:40; Näytt.ottaja amu/ss; Ilman T 0 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 5,0; 1.0 1,0 9,1 E E E E E 3.0 2,7 4,7 E E E E E POJO / 12C Dragsviksfjärd 87 Näk.syv. 0,9 m; Lumi 15 cm; Jää 41 cm; Klo 11:00; Näytt.ottaja amu/ss; Ilman T 0 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 5,0; 1.0 1,4 6,2 E E E E 1100 E E E POJO / 13 Kälviken 100 Näk.syv. 1,3 m; Lumi 10 cm; Jää 9 cm; Klo 13:00; Näytt.ottaja amu/ss; Ilman T 0 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 5,0; 1.0 0,8 10,9 E E E E E 5.0 0,5 12,0 E E E E 450 4,0 38 E ,7 11,6 E E E E 440 <4 40 E POJO / 14 Skogbyfjärden 101 Kok.syv. 17,0 m; Näk.syv. 1,0 m; Lumi 5 cm; Jää 14 cm; Klo 13:10; Näytt.ottaja amu,ss; Ilman T 0 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 5,0; 1.0 0,5 11,7 82 5, , , ,1 12,0 88 0, , < , ,1 12,3 88 0, , < , ,2 12,8 91 0, , < , POJO / 17 Tvärminne Storfjärd 152 Kok.syv. 10,0 m; Näk.syv. 2,1 m; Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 09:15; Näytt.ottaja amu; Ilman T 1 oc; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 5,0; 1.0 3,9 14, , , , ,2 < ,9 14, , ,2 440 <4 30 4, ,5 13, , , ,1 29 5,3 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 207/

74 Liite 3. (8/21) Fysikaalis-kemialliset tulokset vuonna 2009 Pohjanpitäjänlahti (POJO) Pvm. Hav.paikka Kasviplank Lämpötila O2 Happi% *Sameus *Sähkönj. *ph *Kok.N *NO2-N *NO3N *NH4-N *NO2+NO3-N *KOK.P *PO4P(Np) *PO4-P a-klorofyl *Lämp.koli Suol.lask. *CHindex Näytepaikka oc mg/l Kyll % FNU ms/m µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100ml o/oo µg/l POJO / 18 Järnö, Predium 151 Kok.syv. 9,0 m; Näk.syv. 1,5 m; Lumi 9 cm; Jää 19 cm; Klo 12:38; Näytt.ottaja amu,ss; Ilman T 0 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 5,0; 1.0 0,5 11,8 83 4, , , ,0 < ,4 12,1 87 0, ,8 450 <4 37 5, ,3 12,3 88 0, ,8 490 <4 36 5, POJO / 19 Lappohja 153 Kok.syv. 21,0 m; Näk.syv. 1,7 m; Lumi 12 cm; Jää 29 cm; Klo 12:16; Näytt.ottaja amu,ss; Ilman T 0 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 5,0; 1.0 0,6 11,8 84 4, , , ,2 12,9 92 0, ,9 440 <4 39 5, ,1 13,2 94 0, ,9 450 <4 38 5, ,3 12,8 91 0, ,9 400 <4 38 5, POJO / 16 Hevy-4 Storfjärd 137 Kok.syv. 34,0 m; Näk.syv. 2,3 m; Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 09:50; Näytt.ottaja amu; Ilman T 1 oc; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 5,0; 1.0 3,2 14, , ,1 460 <4 39 4, ,1 14, , ,2 400 <4 33 4, ,7 14, , , ,7 25 5, ,5 14, , , ,8 26 5, ,1 13,3 97 0, , ,2 32 5, ,2 13,2 97 0, , ,8 32 5, POJO / 8 Pohjanlahti, Storö 1 Kok.syv. 13,0 m; Näk.syv. 1,0 m; Klo 10:00; Näytt.ottaja amu,jva; Ilman T 9 oc; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 36; 0-4 9,9 8, POJO / P7a Uusi purku NW Näk.syv. 0,9 m; Klo 10:20; Näytt.ottaja amu,jva; Ilman T 9 oc; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 36; 1.0 9, POJO / P7b Uusi purku SW Näk.syv. 0,9 m; Klo 10:10; Näytt.ottaja amu,jva; Ilman T 9 oc; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 36; , Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 207/2010

75 Fysikaalis-kemialliset tulokset vuonna 2009 Liite 3. (9/21) Pohjanpitäjänlahti (POJO) Pvm. Hav.paikka Kasviplank Lämpötila O2 Happi% *Sameus *Sähkönj. *ph *Kok.N *NO2-N *NO3N *NH4-N *NO2+NO3-N *KOK.P *PO4P(Np) *PO4-P a-klorofyl *Lämp.koli Suol.lask. *CHindex Näytepaikka oc mg/l Kyll % FNU ms/m µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100ml o/oo µg/l POJO / P7c Uusi purku SE Näk.syv. 1,0 m; Klo 10:15; Näytt.ottaja amu,jva; Ilman T 9 oc; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 36; , POJO / 10 Hevy-16, Pohjanlahti 92 Kok.syv. 41,0 m; Näk.syv. 1,2 m; Klo 09:40; Näytt.ottaja amu,jva; Ilman T 9 oc; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 5,0; ,3 13, , ,8 460 <2 <10 8,1 <10 35 <3 5 2, ,2 13, , ,8 440 <2 <10 6,3 < , ,5 10,7 89 4, , , ,7 10,0 76 1, ,7 510 <2 240 < , ,4 9,4 71 2, ,7 510 < , , ,5 9,4 71 1, ,7 520 <2 230 < , ,3 9, POJO / 11 Pohjanlahti, etelä 11 Kok.syv. 6,0 m; Näk.syv. 1,0 m; Klo 10:40; Näytt.ottaja amu,jva; Ilman T 10 oc; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 36; ,3 8, POJO / 12 Stadsfjärd, Viksten 210 Kok.syv. 6,0 m; Näk.syv. 1,1 m; Klo 13:10; Näytt.ottaja amu,jva; Ilman T 10 oc; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 7 m/s; Tuulsuunt. 36; ,2 12, , ,4 390 <2 <10 6,3 <10 35 < , ,0 8, ,0 12, , ,2 310 <2 <10 <4 < , POJO / 12A Båssafjärden 93 Kok.syv. 3,0 m; Näk.syv. 1,2 m; Klo 11:00; Näytt.ottaja amu,jva; Ilman T 10 oc; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. 36; ,9 10,4 98 3, ,8 470 <2 <10 4,7 < , ,9 8, POJO / 12C Dragsviksfjärd 87 Kok.syv. 2,0 m; Näk.syv. 0,8 m; Klo 11:10; Näytt.ottaja amu,jva; Ilman T 10 oc; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. 36; ,8 9,6 92 6, ,5 520 <2 <10 4,4 < , ,8 7,7 14 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 207/

76 Liite 3. (10/21) Fysikaalis-kemialliset tulokset vuonna 2009 Pohjanpitäjänlahti (POJO) Pvm. Hav.paikka Kasviplank Lämpötila O2 Happi% *Sameus *Sähkönj. *ph *Kok.N *NO2-N *NO3N *NH4-N *NO2+NO3-N *KOK.P *PO4P(Np) *PO4-P a-klorofyl *Lämp.koli Suol.lask. *CHindex Näytepaikka oc mg/l Kyll % FNU ms/m µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100ml o/oo µg/l POJO / 13 Kälviken 100 Kok.syv. 14,0 m; Näk.syv. 0,9 m; Klo 11:35; Näytt.ottaja amu,jva; Ilman T 10 oc; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 7 m/s; Tuulsuunt. 36; ,4 8, POJO / 14 Skogbyfjärden 101 Kok.syv. 17,0 m; Näk.syv. 1,8 m; Klo 11:50; Näytt.ottaja amu,jva; Ilman T 10 oc; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 7 m/s; Tuulsuunt. 36; 1.0 8,5 12, , ,3 330 <2 <10 <4 <10 26 <3 3 4, ,5 12, , ,2 280 <2 <10 4,6 < , ,9 11,2 86 0, ,9 280 <2 32 5, , ,8 10,2 79 0, , , ,8 8, POJO / 19 Lappohja 153 Kok.syv. 20,0 m; Näk.syv. 2,1 m; Klo 12:20; Näytt.ottaja amu,jva; Ilman T 10 oc; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 7 m/s; Tuulsuunt. 36; ,9 8,4 5, POJO / 16 Hevy-4 Storfjärd 137 Kok.syv. 34,0 m; Näk.syv. 5,0 m; Klo 12:35; Näytt.ottaja amu,jva; Ilman T 10 oc; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 7 m/s; Tuulsuunt. 36; 0-4 7,1 8,2 3, POJO / P7a Uusi purku NW Näk.syv. 1,8 m; Klo 09:30; Näytt.ottaja amu; Ilman T 8 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 36; , POJO / P7b Uusi purku SW Näk.syv. 2,0 m; Klo 09:25; Näytt.ottaja amu; Ilman T 8 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 36; , POJO / P7c Uusi purku SE Näk.syv. 1,7 m; Klo 09:35; Näytt.ottaja amu; Ilman T 8 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 36; , POJO / 8 Pohjanlahti, Storö 1 Näk.syv. 2,3 m; Klo 09:15; Näytt.ottaja amu; Ilman T 8 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 8 m/s; Tuulsuunt. 36; 0-4,0 12,8 8,0 4,0 74 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 207/2010

77 Fysikaalis-kemialliset tulokset vuonna 2009 Liite 3. (11/21) Pohjanpitäjänlahti (POJO) Pvm. Hav.paikka Kasviplank Lämpötila O2 Happi% *Sameus *Sähkönj. *ph *Kok.N *NO2-N *NO3N *NH4-N *NO2+NO3-N *KOK.P *PO4P(Np) *PO4-P a-klorofyl *Lämp.koli Suol.lask. *CHindex Näytepaikka oc mg/l Kyll % FNU ms/m µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100ml o/oo µg/l POJO / 10 Hevy-16, Pohjanlahti 92 Näk.syv. 2,7 m; Klo 08:55; Näytt.ottaja amu; Ilman T 8 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 8 m/s; Tuulsuunt. 36; 0-4,0 16,1 8,3 4, POJO / 11 Pohjanlahti, etelä 11 Näk.syv. 2,1 m; Klo 10:00; Näytt.ottaja amu; Ilman T 8 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 8 m/s; Tuulsuunt. 36; ,7 8,1 5, POJO / 12 Stadsfjärd, Viksten 210 Näk.syv. 2,6 m; Klo 11:55; Näytt.ottaja amu; Ilman T 8 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 8 m/s; Tuulsuunt. 36; ,5 7,9 4, POJO / 12A Båssafjärden 93 Näk.syv. 1,7 m; Klo 10:15; Näytt.ottaja amu; Ilman T 8 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 8 m/s; Tuulsuunt. 36; ,9 8,0 8, POJO / 12C Dragsviksfjärd 87 Näk.syv. 0,9 m; Klo 10:25; Näytt.ottaja amu; Ilman T 8 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. 36; ,6 7, POJO / 13 Kälviken 100 Näk.syv. 2,1 m; Klo 10:40; Näytt.ottaja amu; Ilman T 8 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 8 m/s; Tuulsuunt. 36; ,8 8,0 4, POJO / 14 Skogbyfjärden 101 Näk.syv. 3,3 m; Klo 10:50; Näytt.ottaja amu; Ilman T 8 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 8 m/s; Tuulsuunt. 36; ,5 8,1 3, POJO / 19 Lappohja 153 Näk.syv. 3,9 m; Klo 11:00; Näytt.ottaja amu; Ilman T 8 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 36; ,5 8,2 3,2 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 207/

78 Liite 3. (12/21) Fysikaalis-kemialliset tulokset vuonna 2009 Pohjanpitäjänlahti (POJO) Pvm. Hav.paikka Kasviplank Lämpötila O2 Happi% *Sameus *Sähkönj. *ph *Kok.N *NO2-N *NO3N *NH4-N *NO2+NO3-N *KOK.P *PO4P(Np) *PO4-P a-klorofyl *Lämp.koli Suol.lask. *CHindex Näytepaikka oc mg/l Kyll % FNU ms/m µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100ml o/oo µg/l POJO / 16 Hevy-4 Storfjärd 137 Näk.syv. 4,0 m; Klo 11:15; Näytt.ottaja amu; Ilman T 8 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 8 m/s; Tuulsuunt. 36; ,2 8,1 2, POJO / 8 Pohjanlahti, Storö 1 Kok.syv. 13,0 m; Näk.syv. 1,5 m; Klo 09:10; Näytt.ottaja amu; Ilman T 21 oc; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 36; ,0 15,1 7, POJO / P7a Uusi purku NW Näk.syv. 1,1 m; Klo 09:20; Näytt.ottaja amu; Ilman T 22 oc; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 36; ,2 68, POJO / P7b Uusi purku SW Näk.syv. 1,0 m; Klo 09:25; Näytt.ottaja amu; Ilman T 22 oc; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 36; , POJO / P7c Uusi purku SE Näk.syv. 0,9 m; Klo 09:30; Näytt.ottaja amu; Ilman T 22 oc; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 36; , POJO / 10 Hevy-16, Pohjanlahti 92 Kok.syv. 41,0 m; Näk.syv. 2,0 m; Klo 08:50; Näytt.ottaja amu; Ilman T 21 oc; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 36; ,0 0-4,0 19,0 8,3 8,9 76 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 207/2010

79 Fysikaalis-kemialliset tulokset vuonna 2009 Liite 3. (13/21) Pohjanpitäjänlahti (POJO) Pvm. Hav.paikka Kasviplank Lämpötila O2 Happi% *Sameus *Sähkönj. *ph *Kok.N *NO2-N *NO3N *NH4-N *NO2+NO3-N *KOK.P *PO4P(Np) *PO4-P a-klorofyl *Lämp.koli Suol.lask. *CHindex Näytepaikka oc mg/l Kyll % FNU ms/m µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100ml o/oo µg/l POJO / 11 Pohjanlahti, etelä 11 Kok.syv. 6,0 m; Näk.syv. 2,5 m; Klo 09:50; Näytt.ottaja amu; Ilman T 22 oc; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 36; ,0 17,8 8,3 4, POJO / 12 Stadsfjärd, Viksten 210 Kok.syv. 6,0 m; Näk.syv. 2,7 m; Klo 11:55; Näytt.ottaja amu; Ilman T 23 oc; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. 5,0; ,3 8,1 4, POJO / 12A Båssafjärden 93 Kok.syv. 3,0 m; Näk.syv. 1,1 m; Klo 10:10; Näytt.ottaja amu; Ilman T 22 oc; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 7 m/s; Tuulsuunt. 5,0; ,5 20,0 8, POJO / 12C Dragsviksfjärd 87 Kok.syv. 2,0 m; Näk.syv. 1,0 m; Klo 10:20; Näytt.ottaja amu; Ilman T 22 oc; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 5,0; ,5 20,3 8, POJO / 13 Kälviken 100 Kok.syv. 14,0 m; Näk.syv. 2,1 m; Klo 10:35; Näytt.ottaja amu; Ilman T 22 oc; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 5,0; ,1 8,2 6, POJO / 14 Skogbyfjärden 101 Kok.syv. 17,0 m; Näk.syv. 2,5 m; Klo 10:45; Näytt.ottaja amu; Ilman T 22 oc; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 5,0; ,0 17,8 8,2 4,7 0-näkösyvyys x 2 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 207/

80 Liite 3. (14/21) Fysikaalis-kemialliset tulokset vuonna 2009 Pohjanpitäjänlahti (POJO) Pvm. Hav.paikka Kasviplank Lämpötila O2 Happi% *Sameus *Sähkönj. *ph *Kok.N *NO2-N *NO3N *NH4-N *NO2+NO3-N *KOK.P *PO4P(Np) *PO4-P a-klorofyl *Lämp.koli Suol.lask. *CHindex Näytepaikka oc mg/l Kyll % FNU ms/m µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100ml o/oo µg/l POJO / 19 Lappohja 153 Kok.syv. 21,0 m; Näk.syv. 2,8 m; Klo 11:10; Näytt.ottaja amu; Ilman T 22 oc; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 7 m/s; Tuulsuunt. 5,0; ,0 18,3 8,3 7, POJO / 16 Hevy-4 Storfjärd 137 Kok.syv. 34,0 m; Näk.syv. 4,4 m; Klo 11:25; Näytt.ottaja amu; Ilman T 20 oc; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 7 m/s; Tuulsuunt. 5,0; ,0 16,8 8,4 4, POJO / 7 Pohjanlahti, Åminne 2 Kok.syv. 7,0 m; Näk.syv. 1,7 m; Klo 09:35; Näytt.ottaja amu,jva; Ilman T 16 oc; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 18; ,2 6,7 75 3,6 86,1 7, ,2 < ,8 8,1 90 2, , , POJO / P7a Uusi purku NW Näk.syv. 1,7 m; Klo 09:42; Näytt.ottaja amu,jva; Ilman T 16 oc; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 18; ,2 55,4 8, POJO / P7b Uusi purku SW Näk.syv. 1,7 m; Klo 09:40; Näytt.ottaja amu,jva; Ilman T 16 oc; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 18; , POJO / P7c Uusi purku SE Näk.syv. 1,8 m; Klo 09:45; Näytt.ottaja amu,jva; Ilman T 16 oc; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 18; ,2 92, Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 207/2010

81 Fysikaalis-kemialliset tulokset vuonna 2009 Liite 3. (15/21) Pohjanpitäjänlahti (POJO) Pvm. Hav.paikka Kasviplank Lämpötila O2 Happi% *Sameus *Sähkönj. *ph *Kok.N *NO2-N *NO3N *NH4-N *NO2+NO3-N *KOK.P *PO4P(Np) *PO4-P a-klorofyl *Lämp.koli Suol.lask. *CHindex Näytepaikka oc mg/l Kyll % FNU ms/m µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100ml o/oo µg/l POJO / 8 Pohjanlahti, Storö 1 Kok.syv. 13,0 m; Näk.syv. 2,7 m; Klo 09:25; Näytt.ottaja amu,jva; Ilman T 16 oc; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 18; ,0 7,8 86 2, , , ,8 8,0 88 1, , , ,2 4,1 36 2, , ,0 0-4,0 20,0 7,7 6, POJO / 9 Pohjanlahti, keskiosa 5 Kok.syv. 21,0 m; Näk.syv. 4,0 m; Klo 09:10; Näytt.ottaja amu,jva; Ilman T 16 oc; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 18; ,4 8,5 93 1, , , ,3 8,4 92 0, , , ,2 5,7 55 1, , , ,5 4,6 37 1, , , POJO / 10 Hevy-16, Pohjanlahti 92 Kok.syv. 41,0 m; Näk.syv. 3,0 m; Klo 09:00; Näytt.ottaja amu,jva; Ilman T 16 oc; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 18; ,0 8,4 92 1, ,9 390 <2 <10 5,1 <10 17 <3 <3 2, ,6 8,2 89 0, ,9 380 <2 <10 5,3 <10 17 <3 2, ,3 6,3 64 0, ,4 390 < <3 3, ,1 5,0 40 1, ,3 610 < , ,3 4,8 38 1, ,3 650 < ,6 40,0 3,6 4,3 34 1, ,3 760 < ,7 0-4,0 P 18,9 7,9 4, POJO / 11 Pohjanlahti, etelä 11 Kok.syv. 6,0 m; Näk.syv. 3,0 m; Klo 10:10; Näytt.ottaja amu,jva; Ilman T 16 oc; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 18; ,9 8,0 86 0, ,8 450 <4 21 2,8 5,0 17,2 7,8 83 1, ,7 380 <4 18 3,3 0-4,0 17,8 7,7 5, POJO / 12 Stadsfjärd, Viksten 210 Kok.syv. 6,0 m; Näk.syv. 1,8 m; Klo 12:55; Näytt.ottaja amu,jva; Ilman T 17 oc; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 18; ,3 8,3 90 2, ,0 400 <2 <10 <4 <10 25 <3 <3 4 3,6 5,0 18,3 7,1 78 4, ,9 370 <2 <10 <4 < , ,3 7,9 8,4 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 207/

82 Liite 3. (16/21) Fysikaalis-kemialliset tulokset vuonna 2009 Pohjanpitäjänlahti (POJO) Pvm. Hav.paikka Kasviplank Lämpötila O2 Happi% *Sameus *Sähkönj. *ph *Kok.N *NO2-N *NO3N *NH4-N *NO2+NO3-N *KOK.P *PO4P(Np) *PO4-P a-klorofyl *Lämp.koli Suol.lask. *CHindex Näytepaikka oc mg/l Kyll % FNU ms/m µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100ml o/oo µg/l POJO / 12A Båssafjärden 93 Kok.syv. 3,0 m; Näk.syv. 1,2 m; Klo 10:25; Näytt.ottaja amu,jva; Ilman T 16 oc; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 18; ,7 8,9 99 2, ,3 520 <2 <10 <4 <10 34 <3 25 3,8 0-1,5 P 19,7 8, POJO / 12B Båssafjärden 96 Kok.syv. 4,0 m; Näk.syv. 2,8 m; Klo 10:50; Näytt.ottaja amu,jva; Ilman T 16 oc; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 18; ,1 8,6 97 1, ,3 430 <4 29 3, ,0 8,1 91 1, ,3 440 <4 24 3, POJO / 12C Dragsviksfjärd 87 Kok.syv. 2,0 m; Näk.syv. 0,9 m; Klo 10:35; Näytt.ottaja amu,jva; Ilman T 16 oc; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 18; ,9 8,2 94 4, ,0 640 <2 <10 5,5 < ,4 0-1,5 P 20,9 7, POJO / 13 Kälviken 100 Kok.syv. 14,0 m; Näk.syv. 1,6 m; Klo 11:05; Näytt.ottaja amu,jva; Ilman T 16 oc; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 18; ,5 8,5 93 2, ,1 470 <4 36 3, ,3 7,5 81 2, , ,6 39 4, ,5 4,9 51 7, , ,3 0-4,0 18,5 7,9 8, POJO / 14 Skogbyfjärden 101 Kok.syv. 17,0 m; Näk.syv. 1,8 m; Klo 11:20; Näytt.ottaja amu,jva; Ilman T 16 oc; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 18; ,5 8,2 90 2, ,2 360 <2 <10 <4 < , ,3 7,8 86 2, ,2 360 <2 <10 5,6 < , ,3 7,3 79 2, ,2 310 <2 <10 5,9 < , ,1 4,6 41 2, ,4 360 <2 <10 62 < ,0 0-4,0 P 18,4 8,1 6, POJO / 18 Järnö, Predium 151 Kok.syv. 9,0 m; Näk.syv. 1,9 m; Klo 11:30; Näytt.ottaja amu,jva; Ilman T 16 oc; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 18; ,2 8,0 88 1, , , ,1 < ,0 7,5 82 2, , , ,6 7,3 79 4, , ,1 80 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 207/2010

83 Fysikaalis-kemialliset tulokset vuonna 2009 Liite 3. (17/21) Pohjanpitäjänlahti (POJO) Pvm. Hav.paikka Kasviplank Lämpötila O2 Happi% *Sameus *Sähkönj. *ph *Kok.N *NO2-N *NO3N *NH4-N *NO2+NO3-N *KOK.P *PO4P(Np) *PO4-P a-klorofyl *Lämp.koli Suol.lask. *CHindex Näytepaikka oc mg/l Kyll % FNU ms/m µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100ml o/oo µg/l POJO / 19 Lappohja 153 Kok.syv. 20,0 m; Näk.syv. 1,6 m; Klo 11:45; Näytt.ottaja amu,jva; Ilman T 16 oc; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 18; ,1 8,2 89 3, ,3 320 < , ,9 8,1 88 2, , ,0 30 5, ,7 5,4 52 3, , ,7 19,0 6,7 6,0 51 2, , ,8 49 6,4 0-4,0 18,0 8,3 4, POJO / 17 Tvärminne Storfjärd 152 Kok.syv. 10,0 m; Näk.syv. 2,3 m; Klo 12:00; Näytt.ottaja amu,jva; Ilman T 16 oc; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 18; ,6 8,7 94 1, ,3 320 < ,4 < ,3 8,3 90 1, ,3 320 <4 24 5, ,8 7,9 84 1, ,1 310 <4 25 5, POJO / 16 Hevy-4 Storfjärd 137 Kok.syv. 34,0 m; Näk.syv. 2,5 m; Klo 12:10; Näytt.ottaja amu,jva; Ilman T 16 oc; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 18; ,8 9, , ,5 350 <4 31 5, ,6 8,1 86 1, ,3 310 <4 23 5, ,8 6,5 63 1, ,8 310 <4 18 5, ,4 7,5 63 0, ,6 300 <4 28 6, ,2 6,3 52 1, ,5 280 <4 52 6, ,2 6,2 51 1, ,5 260 <4 55 7,0 0-4,0 17,0 8,3 9, POJO / P7a Uusi purku NW Näk.syv. 1,7 m; Klo 09:50; Näytt.ottaja jva; Ilman T 15 oc; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 36; ,3 127 < POJO / P7b Uusi purku SW Näk.syv. 1,9 m; Klo 09:58; Näytt.ottaja jva; Ilman T 15 oc; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 36; ,3 236 < POJO / P7c Uusi purku SE Näk.syv. 1,9 m; Klo 10:00; Näytt.ottaja jva; Ilman T 15 oc; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 36; ,4 217 <4 16 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 207/

84 Liite 3. (18/21) Fysikaalis-kemialliset tulokset vuonna 2009 Pohjanpitäjänlahti (POJO) Pvm. Hav.paikka Kasviplank Lämpötila O2 Happi% *Sameus *Sähkönj. *ph *Kok.N *NO2-N *NO3N *NH4-N *NO2+NO3-N *KOK.P *PO4P(Np) *PO4-P a-klorofyl *Lämp.koli Suol.lask. *CHindex Näytepaikka oc mg/l Kyll % FNU ms/m µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100ml o/oo µg/l POJO / 8 Pohjanlahti, Storö 1 Kok.syv. 13,0 m; Näk.syv. 3,2 m; Klo 09:35; Näytt.ottaja jva; Ilman T 13 oc; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 0 m/s; ,3 7,8 8, POJO / 10 Hevy-16, Pohjanlahti 92 Kok.syv. 42,0 m; Näk.syv. 3,1 m; Klo 09:20; Näytt.ottaja jva; Ilman T 13 oc; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 36; ,6 8,5 92 1, ,9 390 <2 <10 <4 <10 26 <3 <3 2, ,6 8,7 94 1, ,9 400 <2 <10 <4 <10 21 <3 2, ,3 4,7 48 2, ,4 380 <2 40 6, <3 3, ,8 3,2 26 1, ,2 620 < , ,3 2,6 21 1, , , ,3 2,5 20 1, , ,6 0-4 P 18,6 7,9 7, POJO / 11 Pohjanlahti, etelä 11 Kok.syv. 6,0 m; Näk.syv. 3,2 m; Klo 10:25; Näytt.ottaja jva; Ilman T 15 oc; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 36; ,4 7,9 6, POJO / 12 Stadsfjärd, Viksten 210 Kok.syv. 6,0 m; Näk.syv. 2,4 m; Klo 10:40; Näytt.ottaja jva; Ilman T 16 oc; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 45; ,5 8,7 93 2, ,9 430 <2 <10 <4 <10 24 <3 <3 2,8 5,0 12,3 4,6 44 3, , , ,5 7,8 6, POJO / 12A Båssafjärden 93 Kok.syv. 3,0 m; Näk.syv. 1,1 m; Klo 12:15; Näytt.ottaja jva; Ilman T 17 oc; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 0 m/s; ,2 9,2 99 2, ,1 510 <2 <10 <4 <10 39 <3 3, P 18,2 8, POJO / 12C Dragsviksfjärd 87 Kok.syv. 2,0 m; Näk.syv. 0,8 m; Klo 12:30; Näytt.ottaja jva; Ilman T 17 oc; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 0 m/s; ,7 9, , ,0 590 <2 <10 4,8 < , P 18,7 7, Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 207/2010

85 Fysikaalis-kemialliset tulokset vuonna 2009 Liite 3. (19/21) Pohjanpitäjänlahti (POJO) Pvm. Hav.paikka Kasviplank Lämpötila O2 Happi% *Sameus *Sähkönj. *ph *Kok.N *NO2-N *NO3N *NH4-N *NO2+NO3-N *KOK.P *PO4P(Np) *PO4-P a-klorofyl *Lämp.koli Suol.lask. *CHindex Näytepaikka oc mg/l Kyll % FNU ms/m µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100ml o/oo µg/l POJO / 13 Kälviken 100 Kok.syv. 14,0 m; Näk.syv. 2,7 m; Klo 10:50; Näytt.ottaja jva; Ilman T 16 oc; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 45; ,2 7,9 5, POJO / 14 Skogbyfjärden 101 Kok.syv. 17,0 m; Näk.syv. 3,3 m; Klo 11:10; Näytt.ottaja jva; Ilman T 17 oc; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 9,0; ,9 8,4 87 1, ,9 330 <2 <10 <4 <10 24 <3 4 4, ,6 5,1 48 2, ,5 280 <2 <10 12 < , ,3 5,2 47 1, ,5 250 <2 <10 5,8 < , ,4 5,3 47 1, ,5 250 <2 <10 6,3 < , P 15,7 7,8 2, POJO / 19 Lappohja 153 Kok.syv. 20,0 m; Näk.syv. 3,9 m; Klo 11:25; Näytt.ottaja jva; Ilman T 17 oc; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 0 m/s; ,0 7,8 3, POJO / 16 Hevy-4 Storfjärd 137 Kok.syv. 34,0 m; Näk.syv. 5,7 m; Klo 11:40; Näytt.ottaja jva; Ilman T 17 oc; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 0 m/s; ,3 7,9 2, POJO / 8 Pohjanlahti, Storö 1 Kok.syv. 13,0 m; Näk.syv. 3,0 m; Klo 09:30; Näytt.ottaja amu; Ilman T 17 oc; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 9 m/s; Tuulsuunt. 23; ,4 7,8 8, POJO / 10 Hevy-16, Pohjanlahti 92 Kok.syv. 42,0 m; Näk.syv. 3,3 m; Klo 09:05; Näytt.ottaja amu; Ilman T 17 oc; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 9 m/s; Tuulsuunt. 23; ,9 8,5 89 0, ,8 370 <2 <10 <4 <10 18 <3 <3 2, ,9 8,5 90 0, ,8 390 <2 <10 4,4 <10 18 <3 2, ,1 5,0 50 1, ,4 360 <2 36 6, <3 3, ,8 2,1 17 0, ,2 640 < , , ,1 1,9 15 0, ,2 680 < , ,4 1,3 10 0, ,2 750 < ,6 0-4 P 16,9 7,8 6,9 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 207/

86 Liite 3. (20/21) Fysikaalis-kemialliset tulokset vuonna 2009 Pohjanpitäjänlahti (POJO) Pvm. Hav.paikka Kasviplank Lämpötila O2 Happi% *Sameus *Sähkönj. *ph *Kok.N *NO2-N *NO3N *NH4-N *NO2+NO3-N *KOK.P *PO4P(Np) *PO4-P a-klorofyl *Lämp.koli Suol.lask. *CHindex Näytepaikka oc mg/l Kyll % FNU ms/m µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100ml o/oo µg/l POJO / 11 Pohjanlahti, etelä 11 Kok.syv. 6,0 m; Näk.syv. 2,7 m; Klo 09:55; Näytt.ottaja amu; Ilman T 18 oc; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 9 m/s; Tuulsuunt. 23; ,4 7,6 5, POJO / 12 Stadsfjärd, Viksten 210 Kok.syv. 6,0 m; Näk.syv. 1,5 m; Klo 12:00; Näytt.ottaja amu; Ilman T 20 oc; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 10 m/s; Tuulsuunt. 23; ,7 8,5 89 1, ,9 390 <2 <10 7,3 <10 28 <3 5 3,6 5,0 16,7 8,5 89 2, ,9 410 <2 <10 6,7 < , ,7 7,8 6, POJO / 12A Båssafjärden 93 Kok.syv. 3,0 m; Näk.syv. 1,3 m; Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 10:15; Näytt.ottaja amu; Ilman T 18 oc; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 9 m/s; Tuulsuunt. 23; ,1 8,5 90 3, ,9 510 <2 <10 <4 < , P 17,1 7, POJO / 12C Dragsviksfjärd 87 Kok.syv. 2,0 m; Näk.syv. 0,9 m; Klo 10:25; Näytt.ottaja amu; Ilman T 18 oc; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 7 m/s; Tuulsuunt. 23; ,1 8,5 90 4, ,9 610 <2 <10 6,3 < , P 17,1 7, POJO / 13 Kälviken 100 Kok.syv. 14,0 m; Näk.syv. 2,7 m; Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 10:45; Näytt.ottaja amu; Ilman T 18 oc; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 9 m/s; Tuulsuunt. 23; ,3 7,8 4, POJO / 14 Skogbyfjärden 101 Kok.syv. 17,0 m; Näk.syv. 3,0 m; Klo 11:00; Näytt.ottaja amu; Ilman T 19 oc; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 10 m/s; Tuulsuunt. 23; ,8 8,8 92 1, ,0 310 <2 <10 5,5 < , ,8 8,7 91 1, ,0 310 <2 <10 5,9 < , ,8 8,7 91 1, ,0 320 <2 <10 7,3 < , ,9 4,5 43 3, ,6 350 <2 < , P 15,8 7,9 3, POJO / 19 Lappohja 153 Kok.syv. 20,0 m; Näk.syv. 3,3 m; Klo 11:15; Näytt.ottaja amu; Ilman T 19 oc; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 10 m/s; Tuulsuunt. 23; ,3 7,9 3,1 84 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 207/2010

87 Fysikaalis-kemialliset tulokset vuonna 2009 Liite 3. (21/21) Pohjanpitäjänlahti (POJO) Pvm. Hav.paikka Kasviplank Lämpötila O2 Happi% *Sameus *Sähkönj. *ph *Kok.N *NO2-N *NO3N *NH4-N *NO2+NO3-N *KOK.P *PO4P(Np) *PO4-P a-klorofyl *Lämp.koli Suol.lask. *CHindex Näytepaikka oc mg/l Kyll % FNU ms/m µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100ml o/oo µg/l POJO / 16 Hevy-4 Storfjärd 137 Kok.syv. 34,0 m; Näk.syv. 5,0 m; Klo 11:30; Näytt.ottaja amu; Ilman T 19 oc; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 10 m/s; Tuulsuunt. 23; ,2 7,9 3, POJO / 10 Hevy-16, Pohjanlahti 92 Kok.syv. 41,0 m; Näk.syv. 3,1 m; Klo 09:05; Näytt.ottaja amu; Ilman T 5 oc; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 27; ,8 9,1 85 0, ,8 380 <2 <10 4,9 <10 17 <3 2, ,8 8,9 84 0, ,8 380 <2 <10 4,6 <10 18 <3 2, ,6 7,4 69 1, ,6 390 <2 <10 6,9 <10 19 <3 3, ,2 1,9 16 1, ,3 620 <2 360 < , ,1 1,8 15 1, ,3 650 < , ,8 1,0 8 0, ,3 670 < , POJO / 12 Stadsfjärd, Viksten 210 Kok.syv. 6,0 m; Näk.syv. 2,6 m; Klo 10:35; Näytt.ottaja amu; Ilman T 6 oc; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 27; ,3 9,2 84 1, ,8 370 <2 <10 6,0 <10 21 <3 5 3, ,8 8,2 76 1, ,7 310 < , POJO / 12A Båssafjärden 93 Kok.syv. 2,5 m; Näk.syv. 1,3 m; Klo 09:35; Näytt.ottaja amu; Ilman T 5 oc; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 27; 1.0 9,4 9,7 86 2, ,8 450 < , POJO / 12C Dragsviksfjärd 87 Kok.syv. 2,0 m; Näk.syv. 1,0 m; Klo 09:45; Näytt.ottaja amu; Ilman T 5 oc; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 27; 1.0 9,1 9,9 87 3, ,8 580 <2 <10 13 < , POJO / 14 Skogbyfjärden 101 Kok.syv. 17,0 m; Näk.syv. 2,9 m; Klo 10:10; Näytt.ottaja amu; Ilman T 6 oc; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 27; ,0 9,1 83 0, ,9 300 <2 <10 4,4 < , ,8 8,8 82 0, ,9 300 <2 <10 5,1 < , ,8 8,4 79 1, ,8 280 <2 14 5, , ,5 7,5 70 1, ,7 340 < ,1 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 207/

88 Liite 4. (1/29) Kasviplanktonraportti Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö Pohjanpitäjänlahden kasviplanktonanalyysit vuonna Menetelmät Näytepullosta mitattiin ml osanäyte 50 ml kyvettiin, joka täytettiin tislatulla vedellä. Näytettä laskeutettiin noin vuorokausi. Näyte analysoitiin käänteismikroskoopilla faasikontrastia käyttäen. Kyvetin halkaisijoilta valituilta satunnaisilta näkökentiltä laskettiin 600-kertaisella suurennoksella vähintään 500 laskentayksikköä vähintään 50 näkökentältä. Suuret lajit, rihmamaiset levät ja isot koloniat laskettiin 150-kertaisella suurennuksella vähintään 50 näkökentältä. Jos lajin laskentayksiköitä oli erittäin runsaasti, nekin laskettiin 600-kertaisella suurennuksella. Kyvetin pohjan alalta laskettiin aiemmin havaitsemattomat lajit 150-kertaisella suurennuksella. Yksilömäärän ja biomassan laskennassa käytettiin Phyto-laskentaohjelmaa, joka käyttää Suomen ympäristökeskuksen laji- ja tilavuustietokantaa. 2. Tulokset ja tarkastelu Näytteet olivat neljältä havaintoasemalta, 10, 12A, 12C ja 14 kahdelta havaintokerralta, heinä- ja elokuulta. Havaintoasemat erosivat toisistaan sekä lajiston että biomassan osalta (kuva 1). Havaintoasemalla 14 biomassa oli muihin verrattuna pienehkö erityisesti elokuussa. Lajistossa vallitsivat Plagioselmis- ja Teleaulax-nielulevät sekä heinäkuussa Aphanizomenon-suvun sinilevät ja elokuussa Heterocapsapanssarisiimalevät sekä Prasinophyceae-ryhmän Pyramimonas-suku. Viherlevälajisto oli suhteellisen niukka, ja silmäleviä oli vähän. Havaintoaseman lajistossa ei ollut nähtävissä rehevöitymisen merkkejä, mutta biomassa lienee jonkin verran luonnontilaista korkeampi. Havaintoaseman 10 biomassa oli jonkin verran suurempi kuin asemalla 14. Nielulevät oli vallitseva ryhmä ja Cryptomonas spp. niistä runsaimpana esiintynyt suku. Heinäkuussa tavattiin myös melko runsaasti Mesodinium rubrumia. Elokuussa runsastuivat piilevät (Chaetoceros wighamii) ja viherlevät (Oocystis lacustris). Havaintoasemalla 10 makean veden lajien biomassan osuus oli suurempi kuin muilla havaintoasemilla. Havaintoasemilla 12A ja 12C biomassa oli suurempi kuin muilla havaintoasemilla ja lajistossa oli runsaammin rehevöitymisestä hyötyviä lajeja. Molemmilla asemilla sinileviä oli noin kolmannes biomassasta. Runsaimmat sinilevälajit olivat Snowella septentrionalis, Aphanizomenon-lajit, Limnothrix planctonica sekä Pseudanabaena-lajit. Lajistossa oli useita orgaanista kuormitusta ilmentäviä silmälevälajeja, ja silmälevien biomassa oli asemalla 12C heinäkuussa melko suuri. Viherlevälajien lukumäärä ja biomassa oli suurempi kuin havaintoasemilla 10 ja 14. Lajiston ja biomassan perusteella havaintoasemat 12A ja 12C ovat selvästi rehevöityneitä. Ympäristöntutkimuskeskus Ambiotica PL 35 (YAD), Jyväskylän yliopisto D-rakennus, Ylistönrinne Puh. (014) , fax. (014) Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 207/2010

89 Kasviplanktonraportti Liite 4. (2/29) Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 207/

90 Liite 4. (3/29) Kasviplanktonraportti pojo10_ SAMPLE: PLACE: Pojoviken, P 10 N E DATE: DEPTH: m SAMPLE BY: LUVY COUNTED BY A. Palomäki ON CHAMBER VOLUME=30ml, DIAM=25mm BIOMASS OF PHYTOPLANKTON COUNTED WITH Wild M-40/1.5: 513 units in 51 Kenttiä at 600x 384 units in 50 Kenttiä at 150x 116 units in 1 Pohja at 150x Species Size A/H Volume Units Coeff. Units/l Units % ww µg/l ww % 2 21 SNOWELLA SEPTENTRIONALIS KOMA APHANIZOMENON FLOS-AQUAE (L.) CRYPTOMONAS SP CRYPTOMONAS SP KATABLEPHARIS OVALIS SKUJA 1 HET PLAGIOSELMIS PROLONGA BUTCHER TELEAULAX ACUTA (BUTCHER) HIL DINOPHYSIS ACUMINATA CLAP.&LA HETEROCAPSA ROTUNDATA (LOHMANN HETEROCAPSA ROTUNDATA (LOHMANN CHRYSOCHROMULINA SP CHRYSOCHROMULINA SP CHRYSOCHROMULINA SP CHRYSOCOCCUS SP CHRYSOCOCCUS SP CHRYSOCOCCUS SP DINOBRYON DIVERGENS IMH PSEUDOPEDINELLA SP PSEUDOPEDINELLA SP PSEUDOPEDINELLA SP PSEUDOPEDINELLA SP PSEUDOPEDINELLA SP CHAETOCEROS MINIMUS (LEVANDER CHAETOCEROS WIGHAMII BRIGHTW fields 6 65 EUPODISCALES Sivu 1 88 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 207/2010

91 Kasviplanktonraportti Liite 4. (4/29) pojo10_ EUTREPTIELLA GYMNASTICA THRON PYRAMIMONAS SP PYRAMIMONAS SP PYRAMIMONAS SP ANKYRA JUDAYI (G.M.SM.) FOTT COELASTRUM MICROPORUM NÄG COELASTRUM RETICULATUM (DANG.) ELAKATOTHRIX GELATINOSA WILLE MONORAPHIDIUM MINUTUM (NÄG.) K OOCYSTIS SP PEDIASTRUM BORYANUM (TURP.) ME SPHAEROCYSTIS SCHROETERI CHOD CLOSTERIUM ACUTUM V. VARIABILE STAURASTRUM ANATINUM COOKE&WI STAURASTRUM SP FLAGELLATE AUTOTROPHIC UNIFLAG MONAD AUTOTROPHIC MESODINIUM RUBRUM LOHM fields 2 CYANOPHYTA - CYANOPHYCEAE CHROOCOCCALES NOSTOCALES CRYPTOPHYTA DINOPHYTA CHRYSOPHYTA PRYMNESIOPHYCEAE CHRYSOPHYCEAE DIATOMOPHYCEAE CHLOROPHYTA EUGLENOPHYCEAE PRASINOPHYCEAE CHLOROPHYCEAE CONJUGATOPHYCEAE OTHER PHYTOPLANKTON MONADS AND FLAGELLATES Sivu 2 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 207/

92 Liite 4. (5/29) Kasviplanktonraportti pojo10_ CILIATES WITH ENDOSYMB. ALGAE Total counted: Total autotrophs: Total heterotrophs: Sivu 3 90 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 207/2010

93 Kasviplanktonraportti Liite 4. (6/29) pojo10_ SAMPLE: PLACE: Pojoviken, 10 N E DATE: DEPTH: m SAMPLE BY: LUVY COUNTED BY A. Palomäki ON CHAMBER VOLUME=40ml, DIAM=25mm BIOMASS OF PHYTOPLANKTON COUNTED WITH Wild M-40/1.5: 719 units in 50 Kenttiä at 600x 107 units in 50 Kenttiä at 150x 21 units in 1 Pohja at 150x Species Size A/H Volume Units Coeff. Units/l Units % ww µg/l ww % 2 21 SNOWELLA SEPTENTRIONALIS KOMA ANABAENA SP. 'TWISTED' CRYPTOMONAS SP CRYPTOMONAS SP HEMISELMIS VIRESCENS DROOP KATABLEPHARIS OVALIS SKUJA 1 HET PLAGIOSELMIS PROLONGA BUTCHER TELEAULAX ACUTA (BUTCHER) HIL DINOPHYCEAE DINOPHYCEAE HETEROCAPSA ROTUNDATA (LOHMANN HETEROCAPSA ROTUNDATA (LOHMANN PERIDINIUM SP CHRYSOCHROMULINA SP fields 6 62 CHRYSOCHROMULINA SP CHRYSOCOCCUS SP CHRYSOCOCCUS SP DINOBRYON DIVERGENS IMH MALLOMONAS SP PSEUDOPEDINELLA SP PSEUDOPEDINELLA SP PSEUDOPEDINELLA SP PSEUDOPEDINELLA SP CHAETOCEROS WIGHAMII BRIGHTW EUPODISCALES Sivu 1 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 207/

94 Liite 4. (7/29) Kasviplanktonraportti pojo10_ NITZSCHIA ACICULARIS (KÜTZ.) W EUTREPTIELLA GYMNASTICA THRON PYRAMIMONAS SP PYRAMIMONAS SP fields 7 73 PYRAMIMONAS SP fields 7 73 PYRAMIMONAS SP ANKYRA JUDAYI (G.M.SM.) FOTT COELASTRUM RETICULATUM (DANG.) OOCYSTIS LACUSTRIS CHOD OOCYSTIS LACUSTRIS CHOD SCENEDESMUS ARMATUS CHOD CLOSTERIUM ACUTUM V. VARIABILE CLOSTERIUM GRACILE V. ELONGATU STAURASTRUM SP EBRIA TRIPARTITA (SCHUM.) LEMM HET FLAGELLATE AUTOTROPHIC BIFLAGE MONAD AUTOTROPHIC MESODINIUM RUBRUM LOHM CYANOPHYTA - CYANOPHYCEAE CHROOCOCCALES NOSTOCALES CRYPTOPHYTA DINOPHYTA CHRYSOPHYTA PRYMNESIOPHYCEAE CHRYSOPHYCEAE DIATOMOPHYCEAE CHLOROPHYTA EUGLENOPHYCEAE PRASINOPHYCEAE CHLOROPHYCEAE CONJUGATOPHYCEAE CHOANO- JA ZOOFLAGELLATA OTHER PHYTOPLANKTON Sivu 2 92 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 207/2010

95 Kasviplanktonraportti Liite 4. (8/29) pojo10_ MONADS AND FLAGELLATES CILIATES WITH ENDOSYMB. ALGAE Total counted: Total autotrophs: Total heterotrophs: Sivu 3 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 207/

96 Liite 4. (9/29) Kasviplanktonraportti pojo12a_ SAMPLE: PLACE: Pojoviken, 12A N E DATE: DEPTH: m SAMPLE BY: LUVY COUNTED BY A. Palomäki ON CHAMBER VOLUME=15ml, DIAM=25mm BIOMASS OF PHYTOPLANKTON COUNTED WITH Wild M-40/1.5: 992 units in 50 Kenttiä at 600x 318 units in 50 Kenttiä at 150x 9 units in 1 Pohja at 150x Species Size A/H Volume Units Coeff. Units/l Units % ww µg/l ww % 2 21 CHROOCOCCUS MICROSCOPICUS KOM MERISMOPEDIA WARMINGIANA LAGE SNOWELLA SEPTENTRIONALIS KOMA LIMNOTHRIX PLANCTONICA (WOLOSZ PLANKTOLYNGBYA LIMNETICA (LEMM PSEUDANABAENA ACICULARIS (NYGA fields 2 25 ANABAENA CYLINDRICA LEMM ANABAENA SP. 'TWISTED' ANABAENOPSIS CIRCULARIS (G.S.W APHANIZOMENON SKUJAE KOM.-LEG CRYPTOMONADALES CRYPTOMONAS SP HEMISELMIS VIRESCENS DROOP fields 4 0 KATABLEPHARIS OVALIS SKUJA 1 HET KATABLEPHARIS SP. 2 HET PLAGIOSELMIS PROLONGA BUTCHER TELEAULAX ACUTA (BUTCHER) HIL TELEAULAX AMPHIOXEIA (CONRAD) HETEROCAPSA ROTUNDATA (LOHMANN HETEROCAPSA ROTUNDATA (LOHMANN HETEROCAPSA TRIQUETRA (EHR.) S OBLEA ROTUNDA (LEB.) BALECH HET PROTOPERIDINIUM PELLUCIDUM BE HET CHRYSOCHROMULINA SP fields 6 62 CHRYSOCHROMULINA SP fields Sivu 1 94 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 207/2010

97 Kasviplanktonraportti Liite 4. (10/29) pojo12a_ CHRYSOCHROMULINA SP CHRYSOCOCCUS ORNATUS PASCH CHRYSOCOCCUS SP CHRYSOCOCCUS SP CHRYSOCOCCUS SP PSEUDOPEDINELLA SP PSEUDOPEDINELLA SP PSEUDOPEDINELLA SP PSEUDOPEDINELLA SP UROGLENA SP EUPODISCALES EUPODISCALES EUPODISCALES NITZSCHIA ACICULARIS (KÜTZ.) W EUGLENA ACUS EHR EUGLENA SP PYRAMIMONAS SP PYRAMIMONAS SP fields 7 73 PYRAMIMONAS SP fields 7 73 PYRAMIMONAS SP CHORICYSTIS SP CRUCIGENIA TETRAPEDIA (KIRCHN DICTYOSPHAERIUM SP DICTYOSPHAERIUM SP DIDYMOCYSTIS SP KIRCHNERIELLA CONTORTA (SCHMID KOLIELLA SPICULIFORMIS (VISCHE fields 7 74 MONORAPHIDIUM CONTORTUM (THUR fields 7 74 MONORAPHIDIUM CONVOLUTUM (CORD MONORAPHIDIUM MINUTUM (NÄG.) K OOCYSTIS SP RAPHIDOCELIS SP SCENEDESMUS ACUMINATUS V. TETR SCENEDESMUS SUBSPICATUS CHOD SPERMATOZOPSIS EXULTANS KORSH Sivu 2 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 207/

98 Liite 4. (11/29) Kasviplanktonraportti pojo12a_ TETRAEDRON CAUDATUM (CORDA) HA TETRAEDRON MINIMUM (A.BRAUN) H CLOSTERIUM ACUTUM V. VARIABILE COSMARIUM BIOCULATUM (BREB.) R MESODINIUM RUBRUM LOHM CYANOPHYTA - CYANOPHYCEAE CHROOCOCCALES OSCILLATORIALES NOSTOCALES CRYPTOPHYTA DINOPHYTA CHRYSOPHYTA PRYMNESIOPHYCEAE CHRYSOPHYCEAE DIATOMOPHYCEAE CHLOROPHYTA EUGLENOPHYCEAE PRASINOPHYCEAE CHLOROPHYCEAE CONJUGATOPHYCEAE OTHER PHYTOPLANKTON CILIATES WITH ENDOSYMB. ALGAE Total counted: Total autotrophs: Total heterotrophs: Sivu 3 96 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 207/2010

99 Kasviplanktonraportti Liite 4. (12/29) pojo12a_ SAMPLE: PLACE: Pojoviken, 12C N E DATE: DEPTH: m SAMPLE BY: LUVY COUNTED BY A. Palomäki ON CHAMBER VOLUME=15ml, DIAM=25mm BIOMASS OF PHYTOPLANKTON COUNTED WITH Wild M-40/1.5: 899 units in 50 Kenttiä at 600x 352 units in 50 Kenttiä at 150x 5 units in 1 Pohja at 150x Species Size A/H Volume Units Coeff. Units/l Units % ww µg/l ww % 2 21 CHROOCOCCUS MICROSCOPICUS KOM MERISMOPEDIA WARMINGIANA LAGE SNOWELLA ATOMUS KOMAREK & HIN SNOWELLA SEPTENTRIONALIS KOMA SYNECHOCOCCUS SP LIMNOTHRIX PLANCTONICA (WOLOSZ fields 2 24 PSEUDANABAENA ACICULARIS (NYGA PSEUDANABAENA LIMNETICA (LEMM ANABAENA CYLINDRICA LEMM ANABAENA SP. 'TWISTED' ANABAENOPSIS ELENKINII V.MILL APHANIZOMENON GRACILE (LEMM.) fields 2 25 APHANIZOMENON SKUJAE KOM.-LEG fields 2 25 APHANIZOMENON YEZOENSE WATANA CRYPTOMONAS SP HEMISELMIS VIRESCENS DROOP KATABLEPHARIS OVALIS SKUJA 1 HET KATABLEPHARIS SP. 2 HET PLAGIOSELMIS PROLONGA BUTCHER TELEAULAX ACUTA (BUTCHER) HIL TELEAULAX AMPHIOXEIA (CONRAD) DINOPHYCEAE HETEROCAPSA ROTUNDATA (LOHMANN HETEROCAPSA ROTUNDATA (LOHMANN HETEROCAPSA TRIQUETRA (EHR.) S Sivu 1 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 207/

100 Liite 4. (13/29) Kasviplanktonraportti pojo12a_ PERIDINIUM SP CHRYSOCHROMULINA SP fields 6 62 CHRYSOCHROMULINA SP fields 6 62 CHRYSOCHROMULINA SP CHRYSOCOCCUS ORNATUS PASCH CHRYSOCOCCUS SP CHRYSOCOCCUS SP CHRYSOCOCCUS SP PSEUDOPEDINELLA SP PSEUDOPEDINELLA SP PSEUDOPEDINELLA SP PSEUDOPEDINELLA SP PSEUDOPEDINELLA SP NITZSCHIA ACICULARIS (KÜTZ.) W GONIOCHLORIS MUTICA EUGLENA ACUS EHR EUGLENA CHARKOWIENSIS SVIR EUGLENA PROXIMA DANG EUGLENA SP EUGLENA SPIROGYRA EHR EUTREPTIELLA GYMNASTICA THRON PHACUS CURVICAUDA SVIR PHACUS PYRUM (EHR.) STEIN PHACUS SP PYRAMIMONAS SP PYRAMIMONAS SP fields 7 73 PYRAMIMONAS SP fields 7 73 PYRAMIMONAS SP CHORICYSTIS SP CRUCIGENIA TETRAPEDIA (KIRCHN DICTYOSPHAERIUM SP DICTYOSPHAERIUM SP DIDYMOCYSTIS SP KIRCHNERIELLA CONTORTA (SCHMID KOLIELLA SPICULIFORMIS (VISCHE Sivu 2 98 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 207/2010

101 Kasviplanktonraportti Liite 4. (14/29) pojo12a_ MONORAPHIDIUM CONTORTUM (THUR MONORAPHIDIUM MINUTUM (NÄG.) K OOCYSTIS BORGEI SNOW OOCYSTIS SP RAPHIDOCELIS SP SCENEDESMUS ACUMINATUS V. TETR SCENEDESMUS ARMATUS CHOD SCENEDESMUS ARMATUS CHOD SCENEDESMUS SUBSPICATUS CHOD SPERMATOZOPSIS EXULTANS KORSH TETRAEDRON MINIMUM (A.BRAUN) H TETRASTRUM KOMAREKII HIND CLOSTERIUM ACUTUM V. VARIABILE COSMARIUM BIOCULATUM (BREB.) R COSMARIUM REGNELLII WILLE MESODINIUM RUBRUM LOHM CYANOPHYTA - CYANOPHYCEAE CHROOCOCCALES OSCILLATORIALES NOSTOCALES CRYPTOPHYTA DINOPHYTA CHRYSOPHYTA PRYMNESIOPHYCEAE CHRYSOPHYCEAE DIATOMOPHYCEAE TRIBOPHYCEAE CHLOROPHYTA EUGLENOPHYCEAE PRASINOPHYCEAE CHLOROPHYCEAE CONJUGATOPHYCEAE OTHER PHYTOPLANKTON CILIATES WITH ENDOSYMB. ALGAE 1 Sivu 3 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 207/

102 Liite 4. (15/29) Kasviplanktonraportti pojo12a_ Total counted: Total autotrophs: Total heterotrophs: Sivu Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 207/2010

103 Kasviplanktonraportti Liite 4. (16/29) pojo12c_ SAMPLE: PLACE: Pojoviken, P 12C N E DATE: DEPTH: m SAMPLE BY: LUVY COUNTED BY A. Palomäki ON CHAMBER VOLUME=20ml, DIAM=25mm BIOMASS OF PHYTOPLANKTON COUNTED WITH Wild M-40/1.5: 1135 units in 50 Kenttiä at 600x 538 units in 50 Kenttiä at 150x 5 units in 1 Pohja at 150x Species Size A/H Volume Units Coeff. Units/l Units % ww µg/l ww % 2 21 CHROOCOCCUS MICROSCOPICUS KOM MERISMOPEDIA WARMINGIANA LAGE SNOWELLA SEPTENTRIONALIS KOMA fields 2 24 LIMNOTHRIX PLANCTONICA (WOLOSZ PSEUDANABAENA ACICULARIS (NYGA fields 2 24 PSEUDANABAENA LIMNETICA (LEMM ANABAENA INAEQUALIS (KÜTZ.) BO ANABAENA SP. 'TWISTED' ANABAENOPSIS CIRCULARIS (G.S.W APHANIZOMENON GRACILE (LEMM.) APHANIZOMENON SKUJAE KOM.-LEG CRYPTOMONADALES CRYPTOMONADALES CRYPTOMONADALES CRYPTOMONAS SP CRYPTOMONAS SP HEMISELMIS VIRESCENS DROOP KATABLEPHARIS OVALIS SKUJA 1 HET KATABLEPHARIS SP. 2 HET PLAGIOSELMIS PROLONGA BUTCHER TELEAULAX ACUTA (BUTCHER) HIL HETEROCAPSA ROTUNDATA (LOHMANN CHRYSOCHROMULINA SP fields 6 62 CHRYSOCHROMULINA SP fields 6 62 CHRYSOCHROMULINA SP Sivu 1 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 207/

104 Liite 4. (17/29) Kasviplanktonraportti pojo12c_ CHRYSOCOCCUS ORNATUS PASCH CHRYSOCOCCUS SP CHRYSOCOCCUS SP CHRYSOCOCCUS SP PSEUDOPEDINELLA SP PSEUDOPEDINELLA SP PSEUDOPEDINELLA SP PSEUDOPEDINELLA SP UROGLENA SP ACHNANTHES TAENIATA GRUN CYCLOTELLA SP EUPODISCALES EUPODISCALES EUGLENA ACUS EHR EUGLENA CHARKOWIENSIS SVIR EUGLENA PROXIMA DANG EUGLENA SP EUGLENA SPIROGYRA EHR EUGLENA TRIPTERIS (DUJ.) KLEBS PHACUS CURVICAUDA SVIR PHACUS PLEURONECTES (O.F.MÜLL PHACUS PYRUM (EHR.) STEIN PYRAMIMONAS SP PYRAMIMONAS SP fields 7 73 PYRAMIMONAS SP fields 7 73 PYRAMIMONAS SP CHORICYSTIS SP CLOSTERIOPSIS LONGISSIMA (LEMM CRUCIGENIA TETRAPEDIA (KIRCHN DICTYOSPHAERIUM SP DICTYOSPHAERIUM SUBSOLITARIUM DICTYOSPHAERIUM TETRACHOTOMUM DIDYMOCYSTIS SP ELAKATOTHRIX GENEVENSIS HIND KIRCHNERIELLA CONTORTA (SCHMID Sivu Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 207/2010

105 Kasviplanktonraportti Liite 4. (18/29) pojo12c_ KOLIELLA SPICULIFORMIS (VISCHE fields 7 74 MONORAPHIDIUM CONTORTUM (THUR MONORAPHIDIUM MINUTUM (NÄG.) K MONORAPHIDIUM MIRABILE (W.&G.S OOCYSTIS SP OOCYSTIS SP QUADRICOCCUS ELLIPTICUS HORTO RAPHIDOCELIS SP SCENEDESMUS ACUMINATUS V. TETR SCENEDESMUS SP SCENEDESMUS SUBSPICATUS CHOD SIDEROCOELIS ORNATA (FOTT) FOT SPERMATOZOPSIS EXULTANS KORSH TETRAEDRON CAUDATUM (CORDA) HA TETRAEDRON MINIMUM (A.BRAUN) H TETRASTRUM KOMAREKII HIND TETRASTRUM STAUROGENIAEFORME ( CLOSTERIUM ACUTUM V. VARIABILE COSMARIUM BIOCULATUM (BREB.) R FLAGELLATE HETEROTROPHIC BIFLA 5 HET CYANOPHYTA - CYANOPHYCEAE CHROOCOCCALES OSCILLATORIALES NOSTOCALES CRYPTOPHYTA DINOPHYTA CHRYSOPHYTA PRYMNESIOPHYCEAE CHRYSOPHYCEAE DIATOMOPHYCEAE CHLOROPHYTA EUGLENOPHYCEAE PRASINOPHYCEAE CHLOROPHYCEAE 345 Sivu 3 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 207/

106 Liite 4. (19/29) Kasviplanktonraportti pojo12c_ CONJUGATOPHYCEAE OTHER PHYTOPLANKTON MONADS AND FLAGELLATES Total counted: Total autotrophs: Total heterotrophs: Sivu Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 207/2010

107 Kasviplanktonraportti Liite 4. (20/29) pojo12c_ SAMPLE: PLACE: Pojoviken, 12C N E DATE: DEPTH: m SAMPLE BY: LUVY COUNTED BY A. Palomäki ON CHAMBER VOLUME=15ml, DIAM=25mm BIOMASS OF PHYTOPLANKTON COUNTED WITH Wild M-40/1.5: 1591 units in 50 Kenttiä at 600x 450 units in 50 Kenttiä at 150x 2 units in 1 Pohja at 150x Species Size A/H Volume Units Coeff. Units/l Units % ww µg/l ww % 2 21 CHROOCOCCUS MICROSCOPICUS KOM MERISMOPEDIA WARMINGIANA LAGE fields 2 21 MICROCYSTIS BOTRYS TEIL SNOWELLA SEPTENTRIONALIS KOMA SYNECHOCOCCUS SP fields 2 24 LIMNOTHRIX PLANCTONICA (WOLOSZ PSEUDANABAENA ACICULARIS (NYGA PSEUDANABAENA LIMNETICA (LEMM fields 2 25 ANABAENA CYLINDRICA LEMM ANABAENA SP. 'TWISTED' ANABAENOPSIS ELENKINII V.MILL APHANIZOMENON GRACILE (LEMM.) APHANIZOMENON SKUJAE KOM.-LEG APHANIZOMENON SKUJAE KOM.-LEG CRYPTOMONAS SP CRYPTOMONAS SP HEMISELMIS VIRESCENS DROOP KATABLEPHARIS OVALIS SKUJA 1 HET KATABLEPHARIS SP. 2 HET PLAGIOSELMIS PROLONGA BUTCHER TELEAULAX ACUTA (BUTCHER) HIL GYMNODINIUM SP HETEROCAPSA ROTUNDATA (LOHMANN CHRYSOCHROMULINA SP fields 6 62 CHRYSOCHROMULINA SP fields Sivu 1 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 207/

108 Liite 4. (21/29) Kasviplanktonraportti pojo12c_ CHRYSOCHROMULINA SP CHRYSOCOCCUS ORNATUS PASCH CHRYSOCOCCUS SP CHRYSOCOCCUS SP CHRYSOCOCCUS SP PSEUDOPEDINELLA SP PSEUDOPEDINELLA SP fields 6 63 PSEUDOPEDINELLA SP PSEUDOPEDINELLA SP PSEUDOPEDINELLA SP EUPODISCALES EUPODISCALES NITZSCHIA ACICULARIS (KÜTZ.) W GONIOCHLORIS MUTICA EUGLENA ACUS EHR EUGLENA CHARKOWIENSIS SVIR EUGLENA PROXIMA DANG EUGLENA SP EUGLENA SPIROGYRA EHR EUTREPTIELLA GYMNASTICA THRON PHACUS CURVICAUDA SVIR PHACUS PYRUM (EHR.) STEIN PHACUS SP PYRAMIMONAS SP PYRAMIMONAS SP fields 7 73 PYRAMIMONAS SP PYRAMIMONAS SP ANKYRA JUDAYI (G.M.SM.) FOTT CATENA VIRIDIS CHOD CHORICYSTIS SP COELASTRUM RETICULATUM (DANG.) CRUCIGENIA TETRAPEDIA (KIRCHN DICTYOSPHAERIUM SP fields 7 74 DICTYOSPHAERIUM SP DIDYMOCYSTIS SP Sivu Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 207/2010

109 Kasviplanktonraportti Liite 4. (22/29) pojo12c_ KIRCHNERIELLA CONTORTA (SCHMID KOLIELLA SPICULIFORMIS (VISCHE fields 7 74 MONORAPHIDIUM CONTORTUM (THUR fields 7 74 MONORAPHIDIUM CONVOLUTUM (CORD MONORAPHIDIUM DYBOWSKII (WOLOS MONORAPHIDIUM MINUTUM (NÄG.) K OOCYSTIS LACUSTRIS CHOD OOCYSTIS SP fields 7 74 RAPHIDOCELIS SP SCENEDESMUS ACUMINATUS V. TETR SCENEDESMUS ARMATUS CHOD SCENEDESMUS SUBSPICATUS CHOD SPERMATOZOPSIS EXULTANS KORSH TETRACHLORELLA ALTERNANS (G.M TETRAEDRON MINIMUM (A.BRAUN) H TETRASTRUM KOMAREKII HIND COSMARIUM BIOCULATUM (BREB.) R MESODINIUM RUBRUM LOHM CYANOPHYTA - CYANOPHYCEAE CHROOCOCCALES OSCILLATORIALES NOSTOCALES CRYPTOPHYTA DINOPHYTA CHRYSOPHYTA PRYMNESIOPHYCEAE CHRYSOPHYCEAE DIATOMOPHYCEAE TRIBOPHYCEAE CHLOROPHYTA EUGLENOPHYCEAE PRASINOPHYCEAE CHLOROPHYCEAE CONJUGATOPHYCEAE 3 Sivu 3 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 207/

110 Liite 4. (23/29) Kasviplanktonraportti pojo12c_ OTHER PHYTOPLANKTON CILIATES WITH ENDOSYMB. ALGAE Total counted: Total autotrophs: Total heterotrophs: Sivu Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 207/2010

111 Kasviplanktonraportti Liite 4. (24/29) pojo14_ SAMPLE: PLACE: Pojoviken, P14 N E DATE: DEPTH: m SAMPLE BY: LUVY COUNTED BY A. Palomäki ON CHAMBER VOLUME=20ml, DIAM=25mm BIOMASS OF PHYTOPLANKTON COUNTED WITH Wild M-40/1.5: 574 units in 50 Kenttiä at 600x 295 units in 50 Kenttiä at 150x 8 units in 1 Pohja at 150x Species Size A/H Volume Units Coeff. Units/l Units % ww µg/l ww % 2 24 PSEUDANABAENA ACICULARIS (NYGA ANABAENA FLOS-AQUAE (LYNGB.) B APHANIZOMENON FLOS-AQUAE (L.) APHANIZOMENON GRACILE (LEMM.) APHANIZOMENON YEZOENSE WATANA HEMISELMIS VIRESCENS DROOP fields 4 0 KATABLEPHARIS OVALIS SKUJA 1 HET PLAGIOSELMIS PROLONGA BUTCHER fields 4 0 TELEAULAX ACUTA (BUTCHER) HIL TELEAULAX AMPHIOXEIA (CONRAD) DINOPHYSIS ACUMINATA CLAP.&LA HETEROCAPSA ROTUNDATA (LOHMANN HETEROCAPSA TRIQUETRA (EHR.) S CHRYSOCHROMULINA SP CHRYSOCHROMULINA SP fields 6 62 CHRYSOCHROMULINA SP CHRYSOCOCCUS ORNATUS PASCH CHRYSOCOCCUS SP CHRYSOCOCCUS SP PSEUDOPEDINELLA SP PSEUDOPEDINELLA SP PSEUDOPEDINELLA SP PSEUDOPEDINELLA SP COSCINODISCUS GRANII GOUGH EUPODISCALES Sivu 1 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 207/

112 Liite 4. (25/29) Kasviplanktonraportti pojo14_ MELOSIRA MONILIFORMIS (O.F.MÜL THALASSIOSIRA BALTICA (GRUN.) EUTREPTIELLA GYMNASTICA THRON PYRAMIMONAS SP PYRAMIMONAS SP PYRAMIMONAS SP PYRAMIMONAS SP CHORICYSTIS SP KOLIELLA SPICULIFORMIS (VISCHE MONORAPHIDIUM CONTORTUM (THUR MONORAPHIDIUM MINUTUM (NÄG.) K OOCYSTIS SP RAPHIDOCELIS SP EBRIA TRIPARTITA (SCHUM.) LEMM HET MESODINIUM RUBRUM LOHM CYANOPHYTA - CYANOPHYCEAE OSCILLATORIALES NOSTOCALES CRYPTOPHYTA DINOPHYTA CHRYSOPHYTA PRYMNESIOPHYCEAE CHRYSOPHYCEAE DIATOMOPHYCEAE CHLOROPHYTA EUGLENOPHYCEAE PRASINOPHYCEAE CHLOROPHYCEAE CHOANO- JA ZOOFLAGELLATA OTHER PHYTOPLANKTON CILIATES WITH ENDOSYMB. ALGAE Total counted: Total autotrophs: Sivu Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 207/2010

113 Kasviplanktonraportti Liite 4. (26/29) pojo14_ Total heterotrophs: Sivu 3 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 207/

114 Liite 4. (27/29) Kasviplanktonraportti pojo14_ SAMPLE: PLACE: Pojoviken, 14 N E DATE: DEPTH: m SAMPLE BY: LUVY COUNTED BY A. Palomäki ON CHAMBER VOLUME=50ml, DIAM=25mm BIOMASS OF PHYTOPLANKTON COUNTED WITH Wild M-40/1.5: 505 units in 57 Kenttiä at 600x 174 units in 50 Kenttiä at 150x 0 units in 1 Pohja at 150x Species Size A/H Volume Units Coeff. Units/l Units % ww µg/l ww % 2 21 SNOWELLA SEPTENTRIONALIS KOMA SNOWELLA SEPTENTRIONALIS KOMA LIMNOTHRIX PLANCTONICA (WOLOSZ PSEUDANABAENA ACICULARIS (NYGA ANABAENA CYLINDRICA LEMM ANABAENA SP. 'TWISTED' APHANIZOMENON FLOS-AQUAE (L.) APHANIZOMENON GRACILE (LEMM.) APHANIZOMENON YEZOENSE WATANA CRYPTOMONAS SP HEMISELMIS VIRESCENS DROOP KATABLEPHARIS SP. 2 HET PLAGIOSELMIS PROLONGA BUTCHER TELEAULAX ACUTA (BUTCHER) HIL TELEAULAX AMPHIOXEIA (CONRAD) DINOPHYSIS ACUMINATA CLAP.&LA HETEROCAPSA ROTUNDATA (LOHMANN HETEROCAPSA ROTUNDATA (LOHMANN HETEROCAPSA TRIQUETRA (EHR.) S KATODINIUM SP CHRYSOCHROMULINA SP CHRYSOCHROMULINA SP CHRYSOCHROMULINA SP CHRYSOCOCCUS SP CHRYSOCOCCUS SP Sivu Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 207/2010

115 Kasviplanktonraportti Liite 4. (28/29) pojo14_ PSEUDOPEDINELLA SP PSEUDOPEDINELLA SP PSEUDOPEDINELLA SP PSEUDOPEDINELLA SP ACHNANTHES TAENIATA GRUN CHAETOCEROS WIGHAMII BRIGHTW EUPODISCALES EUPODISCALES NITZSCHIA ACICULARIS (KÜTZ.) W EUTREPTIELLA GYMNASTICA THRON PYRAMIMONAS SP PYRAMIMONAS SP PYRAMIMONAS SP PYRAMIMONAS SP DIDYMOCYSTIS SP MONORAPHIDIUM CONTORTUM (THUR OOCYSTIS SP OOCYSTIS SP RAPHIDOCELIS SP CLOSTERIUM ACUTUM V. VARIABILE EBRIA TRIPARTITA (SCHUM.) LEMM HET MESODINIUM RUBRUM LOHM MESODINIUM RUBRUM LOHM CYANOPHYTA - CYANOPHYCEAE CHROOCOCCALES OSCILLATORIALES NOSTOCALES CRYPTOPHYTA DINOPHYTA CHRYSOPHYTA PRYMNESIOPHYCEAE CHRYSOPHYCEAE DIATOMOPHYCEAE CHLOROPHYTA Sivu 2 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 207/

116 Liite 4. (29/29) Kasviplanktonraportti pojo14_ EUGLENOPHYCEAE PRASINOPHYCEAE CHLOROPHYCEAE CONJUGATOPHYCEAE CHOANO- JA ZOOFLAGELLATA OTHER PHYTOPLANKTON CILIATES WITH ENDOSYMB. ALGAE Total counted: Total autotrophs: Total heterotrophs: Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 207/2010

117 Vesikasvillisuusraportti Liite 5. (1/60) POHJANPITÄJÄNLAHDEN, DRAGSVIKENIN SEKÄ TAMMISAAREN JA TVÄRMINNEN VÄLISEN SAARISTON VESIKASVILLISUUSTUTKIMUS VUONNA 2009 Eeva Ranta Tutkimusraportti 228/2010 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 207/

118 Liite 5. (2/60) Vesikasvillisuusraportti LÄNSI-UUDENMAAN VESI JA YMPÄRISTÖ RY, TUTKIMUSRAPORTTI 228/2010 Valokuva: Eeva Ranta 116 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 207/2010

119 Vesikasvillisuusraportti Liite 5. (3/60) Sisältö 1 JOHDANTO AINEISTO, MENETELMÄT JA TUTKIMUSALUE TULOKSET Ulompi saaristovyöhyke (tutkimuslinjat 41B, 42B ja 2) Ulompi mannervyöhyke (linjat 5B, 7 ja 9) Sisempi saaristovyöhyke (linjat 11A, 11C ja 2C) Mannervyöhyke (linjat 12A, 13B, 15A, 15B, 16, 18B, 19 ja 21) Tammisaaren Stadsfjärden Båssafjärden Dragsviken Pohjanpitäjänlahden eteläosa (linjat 22B, 24A, 25 ja 26A) Pohjanpitäjänlahden keskiosa (linjat 29, 34, 36B, 38A, 38B, 39A, 39B ja 40) Pohjanpitäjänlahden pohjoisosa (linjat 31, 32 ja 33) TULOSTEN TARKASTELU Yleistä Saprobia Ravinteisuus YHTEENVETO VESIKASVILLISUUSTUTKIMUKSEN JATKAMINEN POHJANPITÄJÄNLAHDEN, DRAGSVIKENIN SEKÄ TAMMISAAREN JA TVÄRMINNEN VÄLISEN SAARISTON ALUEELLA KIRJALLISUUSLÄHTEET LIITTEET Kartta yhteistarkkailualueesta Lajilista tutkimusalueella esiintyneistä vesimakrofyyteistä, kasvilinjojen saprobia-arvot vuodesta 1976, lajit linjoittain ja syvyyksittäin vuonna Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 207/

120 Liite 5. (4/60) Vesikasvillisuusraportti 1 JOHDANTO Pohjanpitäjänlahden, Dragsvikenin sekä Tammisaaren ja Tvärminnen välisen saariston vesikasvillisuustutkimus kuuluu osana Mustionjoen, Fiskarsinjoen, Pohjanpitäjänlahden ja Tammisaaren merialueen yhteistarkkailuun, jota toteutetaan alueen pistekuormittajien jätevesilupaehtojen velvoitteena. Tutkimus tehtiin elokuussa 2009 yhteistarkkailulle laaditun, vesiviranomaisen hyväksymän tarkkailuohjelman mukaisesti. Ohjelman mukaan vesikasvillisuustutkimus, samoin kuin alueen muut biologiset tutkimukset toistetaan joka neljäs vuosi. Vesikasvillisuuden osalta tutkimus aloitettiin vuonna 1976 ja tehtiin edellisen kerran kesällä Työn tarkoituksena on tutkimuslinjojen tilan ja rehevyystason määritteleminen vesikasvillisuuden avulla. Menetelmänä on alusta asti käytetty näytealojen likaantumisasteen eli saprobia-asteen määrittämistä linja-analyysiä käyttäen. Kasvilajiston osalta tutkimuksessa tapahtui muutos alkaen vuodesta Tuolloin tutkimus rajattiin koskemaan makroskooppista, paljain silmin näkyvää vesikasvillisuutta kun aikaisemmin mukana oli myös makrokasvillisuuden päällys- eli epifyyttilevästö. Tämä vaikutti myös linjojen likaantuneisuusindekseihin, joten vuosien tutkimustulokset eivät ole täysin vertailukelpoisia vuosien tuloksiin. Saprobia on veden biologinen tila suhteessa veden likaisuuteen. Vesissä, jotka ovat saprobiaasteeltaan ja siten kasvuolosuhteiltaan erilaiset, kehittyy toisistaan poikkeavat eliöyhteisöt. Saprobiajärjestelmän mukaan voidaan luokittaa puhtaat vedet ja jätevesikuormituksen muuttamat vesistöt käyttämällä indikaattorilajeja. Kesän 2009 tutkimuksen teki vesistötutkija FL Eeva Ranta apunaan sertifioitu näytteenottaja Jorma Valjus tai Seppo Sundström. 118 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 207/2010

121 Vesikasvillisuusraportti Liite 5. (5/60) 2 AINEISTO, MENETELMÄT JA TUTKIMUSALUE Kuvaus tutkimusalueesta vedenlaatu- ja kuormitustietoineen esitetään vuosittain Mustionjoen, Fiskarsinjoen, Pohjanpitäjänlahden ja Tammisaaren merialueen yhteistarkkailun yhteenvetoraporteissa. Vesikasvillisuustutkimuksen kenttätytöt tehtiin Työskentelymenetelmät ovat olleet kutakuinkin samat tutkimuksen alusta saakka. Munsterhjelm (1980, 1983 ja 1986) hioi menetelmät nykyiseen muotoonsa. Myös kasvien nimistö perustuu Munsterhjelmin käyttämiin lähteisiin. Näytteenottolinjojen alkuperäinen ryhmittely perustuu Lutherin (1951a, 1951b) käyttämään vyöhykejakoon, jossa alue jaetaan ulompaan ja sisempään saaristovyöhykkeeseen, ulompaan mannervyöhykkeeseen ja mannervyöhykkeeseen. Maastossa tutkimus tehtiin linjaprofiilimenetelmällä siten, että tutkittujen linjojen lukumääräksi Tvärminnestä Pohjanpitäjänlahden perukkaan tuli yhteensä 31 kpl (kartta liitteessä 1). Kullakin linjalla määriteltiin tietyiltä syvyyksiltä putkilokasvien, makrolevien ja sammalien lajisto ja niiden peittävyys ja yleisyys prosentteina. Saprobia-arvojen laskemista varten tutkimuslinjojen peittävyysprosentit muunnettiin ns. Norrlinin seitsenportaisen runsausasteikon mukaisiksi ja linjojen saprobiaindeksit laskettiin Pantlen ja Buckin (1955) esittämällä laskukaavalla (Taulukko 1). Taulukko 1. Linjojen peittävyysprosenttien muuntaminen vastaamaan Norrlinin 7-portaista asteikkoa ja saprobiaindeksin laskukaava. Peittävyys Vastaava luku % Norrlinin asteikolla <1,5 1 erittäin niukasti 1,5-3 2 niukasti kohtalaisen niukasti kohtalaisesti kohtalaisen runsaasti tunsaasti erittäin runsaasti Σ (h x s) saprobiain Σ h missä: h= lajin runsaus näytealalla (asteikolla 1-7) s= lajikohtainen saprobia-arvo Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 207/

122 Liite 5. (6/60) Vesikasvillisuusraportti Saprobiavyöhykkeet vastaavat likaisuudeltaan eriasteisia vesialueita seuraavalla tavalla (Taulukko 2): Taulukko 2. Saprobiaindeksin numeroarvoa vastaava likaantuneisuuden kuvaus. Saprobia-indeksi Lajin/tutkimuslinjan saprobisuus Alueen likaantuminen 4 polysaprobinen erittäin voimakkaasti likaantunut 3 α-mesosaprobinen voimakkaasti likaantunut 2 β-mesosaprobinen likaantunut 1 oligosaprobinen heikosti likaantunut 0 indifferentti tai tiedot lajien ekologiasta puuttuvat -1 eutrofiaa suosiva/eutrofoitunut lievästi rehevöitynyt -2 katarobinen puhdas Plusmerkkiset luvut edustavat likaantuneisuutta ja miinusmerkkiset korkeintaan hyvin lievää rehevyyttä tai puhdasta vettä. Tutkimuslinjan 0-tilanne voi siis edustaa neutraalia ei puhdasta eikä likaista tilannetta tai tilannetta, jolloin linjalla kasvaville vesikasvilajeille ei ole indikaattorilajien puuttuessa määritelty likaantuneisuusindeksiä lainkaan. Saprobian indikaattorilajeina käytettiin samoja lajeja (liite 2), joita myös Munsterhjelm (1980, 1983, 1986) on tutkimuksissaan käyttänyt, jotta saprobia-asteen vertailtavuus vuosien välillä säilyisi. Vuonna 2009 tutkimukseen otettiin mukaan myös kasvilajien yleisyyden arvioiminen sekä kasvupaikan ravinteisuuden arvioiminen indikaattorilajien perusteella (Taulukko 3) Näin päästään lähemmäksi vuonna 2000 voimaan astuneen vesipolitiikan puitedirektiivin (VPD: Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2000/60/EY) vesikasvillisuuden seurannalle ja tutkimukselle asettamia tavoitteita, joiden mukaisia tutkimustapoja myös Suomen ympäristöhallinnossa enenevässä määrin sovelletaan. Taulukko 3. Ravinteisuusryhmät. e m-e m o-m o i eutrofit (ravinteiset kasvupaikat) meso-eutrofit (keskiravinteise-ravinteiset kasvupaikat) mesotrofit (keskiravinteiset kasvupaikat) oligo-mesotrofit (karut-keskiravinteiset kasvupaikat) ologotrofit (karut kasvupaikat) indifferentit (esiintyvät ravinteisuudeltaan erilaisissa kasvupaikoissa) 120 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 207/2010

123 Vesikasvillisuusraportti Liite 5. (7/60) 3 tulokset Tutkimusalueen linja-analyyseissä kesällä 2009 havaittu lajisto, saprobia-arvot, lajien ravinteisuus sekä kasvillisuuslinjojen vesikasvit syvyyksittäin on esitetty liitteessä 2. Seuraavissa luvuissa tuloksen kuvadiagrammeissa on esitetty indeksiluvut vuodesta 1976 lähtien, vaikka tutkimusjaksojen ja tulokset eivät ole lajiston määritystasomuutoksen (vrt. johdantokappale) vuoksi täysin vertailukelpoisia keskenään. 3.1 Ulompi saaristovyöhyke (tutkimuslinjat 41B, 42B ja 2) Ulomman saaristovyöhykkeen alueella vain linjat 41B ja 42B tutkittiin. Kalvön saaren rannassa oleva linja 2 on mökkiranta, jonka tutkiminen on ollut kautta vuosien ongelmallista. Nyt maanomistaja kielsi kasvitutkimuksen tekemisen rannassaan. Korvaavalle linjalle ei löytynyt sopivaa paikkaa runsaasti mökitetyltä alueelta, joten uusi linja jouduttiin perustamaan Björnholmin saaren rantaan sisemmän saaristovyöhykkeen alueelle. Ulomman saaristovyöhykkeen tutkimuslinjoilla tilanne on pysynyt lievää rehevyyttä, lähes puhdasta vettä ilmentävänä. Tutkimuslinjalla 41B tilanne oli vuodesta 2005 muuttunut hieman rehevämpään suuntaan, linjalla 42B taso oli pysynyt entisellään (Kuva 1). Linjat 42B, 41B ja 2 2,0 1,5 1,0 0,5 0,0-0,5-1,0-1,5-2, Saprobia-aste B 42B Kuva 1. Ulomman saaristovyöhykkeen kasvillisuuslinjojen saprobiaindeksit vuosina Linjan 2 tutkiminen loppui vuonna Ravinteisuudeltaan ulomman saaristovyöhykkeen tutkimuslinjojen vesikasvit olivat suurelta osin indifferenttejä eli monenlaisissa ravinteisuusoloissa viihtyviä lajeja. Molemmilla linjoilla rakkolevä (Fucus vesiculosus) oli laji, joka ilmensi niukkaravinteisia karuja kasvuolosuhteita (Kuva 2). Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 207/

124 Liite 5. (8/60) Vesikasvillisuusraportti 41B Sundholmen ravinteisuus o 23 % m-e 3 % i 49 % 42B Brännskär ravinteisuus m-e 28 % i 34 % m 9 % e 16 % o 10 % m 18 % e 10 % Kuva 2. Linjojen 41B ja 42B ilmentämät ravinteisuustasot. Sundholmenin saaren (41B) kasvillisuuslinja sijaitsee kauniissa poukamassa saaren pohjoispuolella. Vedessä oli tällä tutkimuskerralla jonkin verran sinilevähiukkasia. Rannan tila oli kuitenkin silminnähden parempi kuin vuonna 2005, jolloin rantavedessä kellui paksuina lauttoina mätänevää rihmalevää. Suuria muutoksia kasvillisuudessa ei ollut tapahtunut. Putkilokasveista sekä peittävyydeltään että yleisyydeltään runsain laji oli ahvenvita (Potamogeton perfoliatus), makrolevistä runsain oli ahdinparta (Cladophora glomerata). Lajistoon oli parin tutkimuskerran tauon jälkeen taas ilmestynyt puhtaan veden indikaattorina pidetty pikkuhaura (Zannichellia palustris), jota kasvoi nyt runsaan metrin syvyyteen saakka. Sen sijaan ruskoleviin kuuluvaa lettiruskolevää (Pilayella littoralis) tai punaleviin kuuluvaa punahelmilevää (Ceramium tenuicorne) ei tällä kertaa löytynyt. Lähellä olevan Brännskärin (42B) pohjoisrannalla olevaan tutkimuslinjaan meren aallokko pääsee vaikuttamaan edellistä tutkimuslinjaa selvemmin. Myös tämä ranta oli puhtaan näköinen ja vesi oli kirkasta. Linjalle oli ilmestynyt uusina putkilokasvilajeina tähkä-ärviä (Myriophyllum spicatum) ja merihapsikka (Ruppia maritimia). Edellisen kerran vuonna 1997 tavattu näkinpartaisleviin kuuluvaa merisykeröpartaa (Tolypella nidifica) löytyi vähän 4-5 metrin syvyydestä. 3.2 Ulompi mannervyöhyke (linjat 5B, 7 ja 9) Ulomman mannervyöhykkeen tutkimuslinjoista 5B ja 7 ilmensivät lievää rehevyyttä, rehevyyttä ilmentävä lajisto oli suhteessa muuhun kasvillisuuteen lisääntynyt. Linjan 9 vesikasvillisuus indikoi lähes puhdasta vettä; tilanne on muuttunut parempaan suuntaan 2000-luvulla (Kuva 3). 122 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 207/2010

125 Vesikasvillisuusraportti Liite 5. (9/60) Linjat 5B, 7 ja 9 Saprobia-aste 2,0 1,5 1,0 0,5 0,0-0,5-1,0-1,5-2,0 5B Kuva 3. Ulomman mannervyöhykkeen kasvillisuuslinjojen saprobiaindeksit vuosina Ulomman mannervyöhykkeen tutkimuslinjoista Koverharin rannan harvalukuinen kasvilajisto ilmensi suurimmaksi osaksi rehevää kasvupaikkaa, Lappohjassa olosuhteet olivat monipuolisemmat, mutta ainoastaan Hermansön tutkimuslinjalla tavattiin karua kasvupaikkaa kuvaavaa rakkolevää (Kuva 4). 5B Koverharin ranta ravinteisuus 7 Lappohja, Strömudden ravinteisuus m-e 56 % i 44 % m 3 % e 16 % m-e 16 % i 65 % 9 hermansö ravinteisuus m-e 5 % o 39 % i 53 % m 1 % e 2 % Kuva 4. Linjojen 5B, 7 ja 9 ilmentämät ravinteisuustasot. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 207/

126 Liite 5. (10/60) Vesikasvillisuusraportti Koverharin rannan (5B) kasvilajien lukumäärä oli pudonnut vuoden 2005 yhdeksästä lajista neljään. Niukat hapsivita- (Potamogeton pectinatus) ja haurayksilöt (Zannichellia sp.) olivat huonokuntoisen näköisiä paksun rihmalevän peitossa. Linjalla tähän asti tavattua otanäkinpartaa (Chara aspera) ei nyt löytynyt. Rannan ilme oli muutenkin muuttunut: ruovikko oli levittäytynyt jonkin verran ulospäin ja Koverharin tehtaan edustalle oli rakennettu uusi korkea hiekkavalli (Kuva 5). Kuva 5. Koverharin tehtaan rantaan on rakennettu uusi hiekkavalli lähelle vesikasvitutkimuslinjaa 5B. Lappohjan Strömuddenin (7) vesikasvilajisto oli täsmälleen sama kuin vuonna Puhdasta vettä ilmentävien lajien runsaussuhteet olivat kuitenkin muuttuneet niin, että saprobiakäytän suunta kääntyi rehevämpään suuntaan. Vesikasvilajistossa oli mereisiä putkilokasvilajeja. Peittävin ja yleisin laji oli kuitenkin sekä pohjalla että päällyslevänä esiintynyt ahdinparta (Cladophora glomerata). Hermansön luoteisrannan (9) tutkimuslinjalla erityisesti suuri rakkolevän (Fucus vesiculosus) määrä aiheutti sen, että koko linjan saprobia-aste muuttui vuoteen 2005 verratuna selvästi puhtaampaan suuntaan. Muita puhtaan veden indikaattorilajeja olivat tähkä-ärviä (Myriophyllum spicatum), merisätkin (Ranunculus baudotii), jouhilevä (Chorda filum) ja lettiruskolevä (Pilayella littoralis). Myös tämän rannan ilme oli muuttunut: rannalle oli rakennettu kolme uutta mökkiä ja aikaisemmin tutkimuksessa mukana olleen kalliorannan päälle oli ilmestynyt kiinteä laituri. 3.3 Sisempi saaristovyöhyke (linjat 11A, 11C ja 2C) Kaikki sisemmän saaristovyöhykkeen kolme tutkimuslinjaa olivat rehevyysasteeltaan hyvin lähellä toisiaan ilmentäen vain hyvin lievää rehevyyttä (Kuva 6). Björnholmenin uusi linja (2C) 124 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 207/2010

127 Vesikasvillisuusraportti Liite 5. (11/60) perustettiin pois jääneen Kalvön tutkimuslinjan 2 tilalle. Linjat 11A, 11C ja 2C Saprobia-aste 2,00 1,50 1,00 0,50 0,00-0,50-1,00-1,50-2,00 11A 11C 2C Kuva 6. Sisemmän saaristovyöhykkeen kasvillisuuslinjojen saprobiaindeksti vuosina Tutkimuslinjoista vähiten rehevä oli merenkäynnille altis Björnholmenin uusi linja 2C, jossa kasvoi runsaasti rakkolevää (Kuva 7). 11a Skogbyn saha ravinteisuus 11C Myrholmen ravinteisuus m 9 % m-e 25 % i 54 % m 5 % o 15 % m-e 13 % i 55 % e 12 % e 12 % 2C Björnholmen ravinteisuus o 28 % m-e 3 % e 1 % i 68 % Kuva 7. Linjojen 11A, 11C ja 2C ilmentämät ravinteisuustasot. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 207/

128 Liite 5. (12/60) Vesikasvillisuusraportti Skogsbyn sahan kasvilinja 11a on sijoitettu vanhan sahan eteläpuolelle hiekkapohjaiselle ranta-alueelle. Enää pohjalta ei löytynyt sahan toiminnasta aikoinaan veteen joutunutta puun kuorijätettä, jota vielä vuonna 2005 havaittiin. Linjan saprobia-aste on pysynyt kuta kuinkin samalla tasolla vuodesta Lajisto oli sama kuin vuonna 2005 lukuun ottamatta likaantuneisuutta ilmentävää karvalehteä (Ceratophyllum demersum), jota löytyi vähän puolentoista metrin syvyydeltä. Runsaimmat lajit olivat pikkuhaura (Zannicellia palustris. vr. repens) ja ahdinparta (Cladophora glomerata). Myrholmenin linja 11C sijaitsee saaren kallioisella luoteisrannalla pikku lahdelmassa. Vesi oli tutkimuksen aikaan kirkasta, joten tuuheat hyväkuntoisen näköiset rakkoleväkasvustot erottuivat selvästi paljain silminkin (Kuva 8). Kuva 8. Myrholmenin (linja 11C) rannan komeat rakkoleväkasvustot erottuivat hyvin tyynessä säässä. Linjan vesikasvilajit olivat suunnilleen samat kuin edellisellä tutkimuskerralla 2005 lukuun ottamatta tähkä-ärviää (Myriophyllum spicatum), jota löytyi melko runsaana kasvuston kahden metrin syvyydestä. Björnholmenin lounaisrannan uusi kasvilinja 2C on olosuhteiltaan tuulelle altis ja mereinen (Kuva 9). Pohja on erikokoista kivikkoa ja syvenee jyrkän rinnemäisesti vajaan metrin syvyyden jälkeen. Putkilokasveja oli niukasti, makrolevistä hyväkuntoisen näköistä ahdinpartaa (Cladophora glomerata) ja rakkolevää (Fucus vesiculosus) oli runsaasti. 126 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 207/2010

129 Vesikasvillisuusraportti Liite 5. (13/60) Kuva 9. Björnholmenin lounaisrannan uusi kasvitutkimuslinja 2C on tyrskyille altis ja mereinen. 3.4 Mannervyöhyke (linjat 12a, 13B, 15a, 15B, 16, 18B, 19 ja 21) Tammisaaren Stadsfjärden Tammisaaren Stadsfjärdenin tutkimuslinjoille on ollut tyypillistä voimakas saprobia-arvojen vaihtelu tutkimusvuosien välillä. Tällä kerralla linjojen 12A ja 19 indeksit muuttuivat selvästi puhtaampaan suuntaan vuoden 2005 tilanteesta, linjan 19 käyrässä tapahtui pieni liikahdus likaisempaan suuntaan (Kuva 10). Linjat 12A, 19 ja 21 Saprobia-aste 2,00 1,50 1,00 0,50 0,00-0,50-1,00-1,50-2,00-2, A Kuva 10. Tammisaaren Stadsfjärdenin kasvillisuuslinjojen saprobiaindeksit vuodesta Kasvilajien ravinteisuusvaatimukset ilmensivät alueella pääasiassa indifferenttiä tai keskiravinteista-ravinteista kasvuympäristöä. Västerbyn tutkimuslinjan 21 lajistossa vähiten ravinteisuutta ilmensivät pohjan laajat hapsiluikkakasvustot (Kuva 11). Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 207/

130 Liite 5. (14/60) Vesikasvillisuusraportti 12a Gullön Granudden ravinteisuus m 23 % 19 Leksvall ravinteisuus i 23 % e 15 % i 62 % m-e 43 % e 11 % m 23 % 21 Ekenäs, Västerby ravinteisuus o-m 17 % m-e 19 % i 47 % m 2 % e 15 % Kuva 11. Linjojen 12A, 19 ja 21 ilmentämät ravinteisuustasot. Gullön Granuddenin linja 12a on melko ongelmallinen. Tutkimussyvyyksiä on vain yksi ruovikon reunasta veneväylän suuntaan. Linjan perustamisen aikaan paikalla oli aukko ruovikossa, joka nyt on kasvanut umpeen jo useita vuosia sitten. Linjalla oli tällä kertaa puhtaan veden ilmentäjinä tähkä-ärviä (Myriophyllum spicatum), merihaura (Zannichellia palustris) ja näkinpartaislevä (Chara sp.). Nämä yhdessä laskivat linjan saprobiaindeksin puhdasta vettä ilmentäväksi, vaikka linjalla tavattiin myös likaantuneisuuden ilmentäjälajina karvalehti (Ceratophyllum demersum). Myös Leksvallin kohdalla oleva linja 19 lähtee ruovikon reunasta ulospäin. Savi- ja liejupohjaisella alueella kasvaa runsaasti näkinpartaisiin kuuluvia järvisilopartaa (Nitella flexilis) ja merisykeröpartaa (Tolypella nidifica). Näistä jälkimmäinen on puhtaan veden ilmentäjälaji. Myös merihauraa (Zannichellia palustris) oli tällä kertaa linjalla runsaasti. tammisaaren siltojen lähellä olevalla Västerbyn linjalla 21 pohjan laatu on liejua ja hiekkaa, ranta syvenee hiljalleen ulospäin mentäessä. Puhtaan veden ilmentäjälajien runsastuminen on pikkuhiljaa laskenut linjan saprobia-astetta vuodesta 1993 lähtien. Tyypillisimpinä esimerkiksi kaksi ärviälajia (Myriophyllum sibiricum ja M. spicatum) ja vuoden 1989 jälkeen linjalle uudelleen ilmestynyt merinäkinruoho (Najas marina). Nyt alueen vesikasvillisuus ilmensi enää vain vähäistä rehevyyttä. 128 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 207/2010

131 Vesikasvillisuusraportti Liite 5. (15/60) Båssafjärden Båssafjärdenin linjoista linja 16 ilmensi lievää likaantuneisuutta, linja 18B lievää rehevyyttä. Linjojen 15A ja 15B tilanne oli lähellä neutraalia nollaa, puhtaan ja likaisen välillä (Kuva 12). Linjat 18B ja 16 Saprobia-aste 2,00 1,50 1,00 0,50 0,00-0,50-1,00-1,50-2,00 18B Linjat 15A ja 15B Saprobia-aste 2,00 1,50 1,00 0,50 0,00-0,50-1,00-1,50-2,00 15A 15B Kuva 12. Tammisaaren Båssafjärdenin kasvillisuuslinjojen saprobiaindeksi vuosina Vesikasvilajien ilmentävä kasvupaikan ravinteisuus lisääntyy tultaessa lähemmäs Tammisaaren kaupunkia. Båssafjärdenillä jo selvästi rehevyyttä ilmentävien kasvilajien osuus tutkimuslinjojen lajistosta oli % (Kuva 13). Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 207/

132 Liite 5. (16/60) Vesikasvillisuusraportti 15a Skeppsholmen ravinteisuus e 64 % i 36 % m 10 % o-m 15 % 15B ormnäs, laituriranta ravinteisuus m-e 5 % e 35 % i 35 % 16 Ekenäs, Snäcksund ravinteisuus i 4 % 18B Båssafjärden, Gullö ravinteisuus m-e 34 % m-e 25 % i 44 % e 62 % e 31 % Kuva 13. Linjojen 15A, 15B, 16 ja 18B ravinteisuus. Gullön pohjoiskärjessä oleva linja 18B on ruovikossa olevassa aukossa ja jatkuu ruovikon ulkoreunasta ulospäin. Linjan tila on veden puhtautta ilmentävien indikaattorilajien perusteella vaihdellut voimakkaasti; nyt suunta oli vuoden 2005 lailla kohti puhtaampaa. Selvästi ravinteikasta vettä sietäviä lajeja tällä linjalla ovat olleet karvalehti (Ceratophyllum demersum) ja ristilimaska (Lemna trisulca). Molemmat lajit tavattiin myös nyt. Vastapainona oli kuitenkin myös puhtaampia olosuhteita suosivia vesikasveja, esimerkiksi otanäkinparta (Chara aspera), joka kasvoi ruovikon aukon savi-hiekkapohjalla yllättävän runsaana. Levä tavattiin viimeksi tällä linjalla vuonna tammisaaren Snäcksundin linja 16 on suojaisessa lahdelmassa ruovikon aukossa ja jatkuu aukon suulta ulospäin. Alue on Tammisaaren Skeppsholmenin puhdistamon lähivaikutusalueella. Saprobiaindeksi on kuvannut jonkin asteista likaantumista vuodesta Nyt käyrässä tapahtui aikaisempaa selvempi hyppäys likaantuneisuuden suuntaan. Selityksenä on ravinteikasta vettä hyvin sietävien karvalehden (Ceratophyllum demersum) ja näkinpartaisleviin kuuluvan tähtimukulaparran (Nitellopsis obtusa) runsas esiintyminen alueella. Tähtimukulaparta on uhanalaiseksi luokiteltu laji. Myös linjat 15a ja 15B ovat Skeppsholmenin puhdistamon lähialueella. Linjojen sijainnit ja rantatyypit poikkeavat kuitenkin edellisestä, joten ravinteita suosivat lajit eivät muodosta niin mer- 130 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 207/2010

133 Vesikasvillisuusraportti Liite 5. (17/60) kittävää osaa kokonaislajistosta. ormnäsin laiturinrannan 15B osalta tilanne on kehittynyt puhtaampaan suuntaan vuodesta Skeppsholmenin saaren rannan linjalla 15a likaisuusaste on vaihdellut voimakkaasti; nyt oltiin saprobia-asteen kannalta neutraalissa tilanteessa, jossa vesikasvilajisto ei indikoinut puhtautta eikä likaisuutta dragsviken Dragsviksfjärdenin ainoa kasvillisuuslinja 13B vaikuttaa jokaisen tutkimuksen yhteydessä entistä heikkokuntoisemmalta. Kuitenkin linjan saprobiaindeksi on useina tutkimusvuosina ilmentänyt neutraalia tai vain lievästi rehevää vettä (kuva 14). Linja 13B Saprobia-aste 2,00 1,50 1,00 0,50 0,00-0,50-1,00-1,50-2,00 13B Kuva 14. Tammisaaren Dragsviksfjärdenin kasvillisuuslinjan saprobiaindeksit vuodesta Ravinteikasta kasvuympäristöä ilmentävien lajien osuus tutkimuslinjan 13B lajistosta oli koko tutkimusalueen suurin (Kuva 15). 13B dragsviksfjärden ravinteisuus m 2 % m-e 2 % i 23 % e 73 % Kuva 15. Linjan 13B ravinteisuus. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 207/

134 Liite 5. (18/60) Vesikasvillisuusraportti Linja on kauttaaltaan matalaa aluetta, syvyyttä on alle kaksi metriä vastapäätä olevan Storholmenin saaren rantaan saakka. Matala ravinteikas alue antaa puitteet tiheälle rehevälle vesikasvillisuudelle. Myös kesän 2009 saprobiaindeksi oli neutraali 0, vaikka hallitseva kasvilaji oli ravinteisuutta suosiva karvalehti (Ceratophyllum demersum). Karvalehti peitti vedenpinnan mattomaisena rantamatalasta runsaan metrin syvyydelle (Kuva 16). Kasvuston alla pohja oli pehmeää ja haisi voimakkaasti rikkivedylle. Linjan syvimmissä syvyyksissä runsaina esiintyneet, indeksiarvoltaan vain lievää rehevyyttä ilmentävät, lajit tähkä-ärviä (Myriophyllum spicatum) ja pyörösätkin (Ranunculus circinatus) kuitenkin vaikuttivat koko linjan saprobiaindeksiin niin ettei luku noussut likaantuneisuutta kuvaavaksi. Kuva 16. Tammisaaren Dragsviksfjärdenin kasvilinjan 13B matalimmat alueet olivat kauttaaltaan karvalehtimassojen peitossa. 3.5 Pohjanpitäjänlahden eteläosa (linjat 22B, 24a, 25 ja 26a) Tammisaaren siltojen toisella puolella, Pohjanpitäjänlahden eteläosassa linjat 25 ja 24A ilmensivät saprobia-asteeltaan lievää likaantuneisuutta ja linjat 22B ja 26A lievää rehevyyttä (kuva 17). 132 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 207/2010

135 Vesikasvillisuusraportti Liite 5. (19/60) Linjat 22B ja 24A Saprobia-aste 2,00 1,50 1,00 0,50 0,00-0,50-1,00-1,50-2,00 22B 24A Linjat 25 ja 26A Saprobia-aste 2,00 1,50 1,00 0,50 0,00-0,50-1,00-1,50-2, A Kuva 17. Pohjanpitäjänlahden eteläosan kasvillisuuslinjojen saprobiaindeksit vuosina Alueen tutkimuslinjojen ravinteisuus oli Prästvikenin lahdelmaa lukuun ottamatta hyvin monimuotoinen (kuva 18). Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 207/

136 Liite 5. (20/60) Vesikasvillisuusraportti m 13 % o-m 7 % 22B Sjöviken ravinteisuus m-e 6 % i 48 % m-e 23 % 24a Prästviken ravinteisuus i 37 % e 26 % e 40 % o-m 2 % 25 Björknäs, Idon ranta ravinteisuus m-e 21 % i 28 % e 3 % o-m 3 % o 20 % 26a Rosviken ravinteisuus m-e 11 % i 35 % m 46 % Kuva 18. Linjojen 22B, 24A, 25 ja 26A ravinteisuus. m 23 % e 8 % Sjövikenin rannan linjan 22B saprobiaindeksi on vaihdellut lähes holtittomasti; nyt saprobiaarvo ilmensi vain lievää rehevyyttä, vaikka tämäkin alue näytti silmin nähden likaantuneelta. Tilannetta selittää ranta- ja laiturialueen käsittely: vuosien tutkimuskertojen välillä vanha laituri oli purettu ja rantaa oli ruopattu, vuosien välillä ranta-alueesta oli rakennettu yleinen venelaituri veneen laskupaikkoineen ja rantaa oli ruopattu lisää. Tämä on varmasti lisännyt alueella tapahtuvaa veneliikennettä ja ilman muuta vaikuttanut myös vesikasvillisuuteen. Linja tulisi korvata uudella. Rehevyyskuvaaja oli kuitenkin monimuotoinen, karua-keskiravinteista kasvupaikkaa kuvasi hento pohjalehtisiin kuuluva hapsiluikka (Eleocharis acicularis). Runsaimmat vesikasvilajit olivat tällä tutkimuskerralla karvalehti (Ceratophyllum demersum), merinäkinruoho (Najas marina), merihaura (Zannichellia palustris) ja ahdinparta (Cladophora glomerata). Näistä merihauraa ei ole aikaisemmin tavattu tällä linjalla. Prästvikenin linja 24a sijaitsee osittain lahden pohjukassa ruovikossa olevassa aukossa, osittain ruovikon rajan ulkopuolella. Linjan saprobiaindeksi oli likaantuneisuutta osoittava. Myös silmin nähden alue vaikuttaa likaantuneelta ja lajisto kuvaa pääasiassa ravinteisuutta. Tyyppilajeja tälle alueelle ovat olleet tutkimuksen alusta saakka pohjamateriaalin pinnalla kelluva pieni ristilimaska (Lemna trisulca), kiehkuraärviä (Myriophyllum verticillatum), pyörösätkin (Ranunculus circinatus) ja levistä sammalmainen palloahdinparta (Cladophora aegagrophila). 134 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 207/2010

137 Vesikasvillisuusraportti Liite 5. (21/60) Aukon pohjoisosassa 0,5-1 metrin syvyydessä ja ruovikon ulkopuolella aallonmurtajan edustalla 2 metrin syvyydessä tavattiin myös uhanalaiseksi luokiteltua tähtimukulapartaa (Nitellopsis obtusa), joka nosti linjan saprobia-astetta selvästi positiiviseksi. Henricsonin ja Oulasvirran (2007) mukaan kysymyksessä on lajin arvokkain yksittäinen esiintymä Tammisaaren-Pohjanpitäjänlahden alueella. Tutkimuksessaan Pohjankurun ruoppaushankkeen vesikasvillisuusvaikutuksista Henricson ja Oulasvirta totesivat väylän mahdollisen ruoppauksen ja ruoppausmassojen läjityksen vaarantavan tähtimukulaparran ja muiden näkinpartaislevien esiintymistä Pohjanpitäjänlahdella ja Tammisaaren Stadsfjärdenillä. Idon rannan tutkimuslinja 25 on pysynyt saprobiaindeksiltään jonkinasteista likaantuneisuutta osoittavana vuodesta Tämän tutkimuskerran runsaimmat lajit olivat neutraaleja olosuhteita kuvaavat ahdinparta (Cladophora glomerata) ja ahvenvita (Potamogeton perfoliatus). Uutena lajina myös tällä linjalla tavattiin parin metrin syvällä melko runsaanakin esiintynyt haura (Zannichellia sp). Myös tällä tutkimuslinjalla kasvoi runsaan kahden metrin syvyydessä uhanalaista tähtimukulapartaa (Nitellopsis obtusa). Kasvilajiston kirjo kuvasi monimuotoista ravinteisuutta, kuitenkin niin että selvästi ravinteisten kasvupaikkojen lajisto oli vähemmistönä (kuva 18). Myös Rosvikenin linjalla 26A saprobiaindeksi on vaihdellut voimakkaasti. Syynä tälläkin tutkimuslinjalla on ranta-alueen käsittely. Tutkijoihin ystävällisesti suhtautuneet mökkiasukkaat kertoivat ruopanneensa venerantaansa ja niittävänsä ruovikkoa vuosittain. Rosvikenin linja on ollut perinteisesti koko tutkimuksen monilajisin. Nyt lajien lukumäärä oli pudonnut, mutta lajeja kirjattiin kuitenkin keskimääräistä enemmän, 13 kpl. Runsaimpina esiintyivät lumme (Nymphaea alba ssp. candida), ahvenvita (Potamogeton perfoliatus) ja ahdinparta (Cladophora glomerata). Lajistossa tavattu palpakkolaji oli marto, mutta määritettiin lehden leveyden perusteella karua kasvipaikkaa vaativaksi kaitapalpakoksi. Laji esiintyi alueella melko runsaana reilun metrin syvyyteen saakka. Mahdollista on myös, että kysymyksessä on palpakkoristeytymä. Munsterhjelm (1986) löysi alueelta vuonna 1985 pikkupalpakkoa, jonka ravinteisuusvaatimus olisi myös melko niukka; laji suosii karuja-keskiravinteisia (o-m) kasvupaikkoja. Peuraniemi (2005) nimesi lähialueelta löytämänsä palpakon sukutasolle (Sparganium sp.). Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 207/

138 Liite 5. (22/60) Vesikasvillisuusraportti 3.6 Pohjanpitäjänlahden keskiosa (linjat 29, 34, 36B, 38a, 38B, 39a, 39B ja 40) Lähes kaikki Pohjanpitäjänlahden keskiosan tutkimuslinjat indikoivat saprobia-asteeltaan nollaa eli puhtaan ja likaisen veden välimaastoa. Ainoastaan Sällvikenin alueen kaksi linjaa ilmensivät nollaviivan alapuolella olevaa puhtaampaa vettä. Kesäsiirtolan rannassa olevan kasvillisuuslinjan 29 saprobiaindeksi on osoittanut vuodesta 1997 nollaa, koska saprobiaan liittyvän indeksiarvon omaavia lajeja ei alueella ole tavattu (kuva 19). Indifferenteiksi luokiteltuja putkilokasvilajeja oli tällä kerralla viisi ja levälajeja kaksi. Runsaimmat lajit olivat ahvenvita (Potamogeton perfoliatus) ja ahdinparta (Cladophora glomerata). Linjat 29, 34 ja 36B 2,00 1,50 1,00 0,50 0,00-0,50-1,00-1,50-2, Saprobia-aste B Kuva 19. Pohjanpitäjänlahden keskiosan kasvillisuuslinjojen 29, 34 ja 36 saprobiaindeksit vuosina Linjan harva vesikasvilajisto ilmensi pääasiassa keskinkertaista ravinteisuutta (kuva 20). 136 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 207/2010

139 Vesikasvillisuusraportti Liite 5. (23/60) 29 Kesäsiirtolan ranta ravinteisuus m-e 17 % i 45 % 34 Stacknäsin eteläpuoleinen lahti ravinteisuus i 17 % e 12 % m 38 % m-e 65 % m 6 % o-m 4 % 36B Barnholm ravinteisuus m-e 15 % m 24 % i 57 % Kuva 20. Linjojen 29, 34 ja 36B ravinteisuus. Silmämääräisesti tilanne on rannalla pysynyt entisellään: vesikasvit ovat melko huonokuntoisen näköisiä, runsaan epifyyttikasvuston peittämiä. Myös tämä ranta on ongelmallinen tutkimuskohde, koska kesäsiirtolatoiminta aiheuttaa rannan vesikasvillisuuden kulumista. Stacknäsin eteläpuoleisen lahden linja 34 alkaa ruovikosta. Ruokokasvuston lisänä tavattiin kaksi- pientä ulpukka- (Nuphar luteum) ja ahvenvitaesiintymää (Potamogeton perfoliatus). Makroleviä oli linjalla kolme lajia, niistä ahdinparta (Cladophora glomerata) ruokojen ja pohjassa olevien kasvien ja puunkappaleiden epifyyttinä. Lajiston kasvupaikkavaatimus on vähintään keskinkertaiseen ravinteisuuteen painottuva (kuva 20). Myös Barnholmenin linjalla 36B saprobiaindeksi oli neutraali nolla. Ranta-alueen runsaskivisen pohjan yleisin kasvilaji oli ahdinparta (Cladophora glomerata), jonka terveenvihreät kasvustot näkyivät elokuun tyynen aamun olosuhteissa silmälläkin erinomaisesti. Ahdinparta vaikutti myös siihen, että lajiston kasvupaikkavaatimus oli pääasiassa indifferentti (kuva 21). Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 207/

140 Liite 5. (24/60) Vesikasvillisuusraportti Kuva 21. Barnholmenin tutkimuslinjan ahdinpartakasvustoa Kattrumpuddenin-Huluvikenin alueen kolmesta tutkimuslinjasta kaksi sijaitsee Pojovikenin länsirannalla aallokolle alttiilla paikoilla ja yksi Huluvikenin perukassa. Kattrumpuddenin linja 39A on edellisillä tutkimuskerroilla 2001 ja 2005 ilmentänyt vesikasvilajistollaan puhdasta vettä (kuva 22). Nyt myös tätä rantaa oli käsitelty lähellä olevan mökin virkistystarpeisiin niittämällä ruovikko linjan kohdalta. Ennen puhtaalta vaikuttavan rannan pohja haisi kahlatessa rikkivedylle ja vesikasvillisuus oli rihmalevien peitossa. Kasvilajiston kasvupaikkavaatimukset olivat kuitenkin korkeintaan keskinkertaista ravinteisuutta vaativia (kuva 23). Linjat 39A, 39B ja 40 2,00 1,50 1,00 0,50 0,00-0,50-1,00-1,50-2, Saprobia-aste A 39B 40 Kuva 22. Pohjanpitäjänlahden keskiosan kasvillisuus linjojen 39A, 39B ja 40 saprobiaindeksit vuosina Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 207/2010

141 Vesikasvillisuusraportti Liite 5. (25/60) 39A Kattrumpudden ravinteisuus o-m m-e 3 % 4 % 39B Huluviken ravinteisuus m 30 % i 63 % m-e 36 % i 36 % e 28 % o-m 6 % 40 Kursand ravinteisuus m-e 12 % i 53 % m 27 % e 2 % Kuva 23. Linjojen 39A, 39B ja 40 ravinteisuus. Sen sijaan Huluvikenin lahden kasvilinjan 39B tilanne on silmämääräisesti parantunut 2000-luvulla: aikaisempien tutkimusvuosien runsaat, ravinteita suosivat kiehkuraärviäkasvustot (Myriophyllum verticillatum) ovat kadonneet ja tilalle on tullut puhtaamman veden lajeja kuten tähkä-ärviä (Myriophyllum spicatum) ja merinäkinruoho (Najas marina). Silti lajiston ilmentämät kasvupaikkavaatimukset painottuvat keskinkertaiseen tai selvään ravinteisuuteen (kuva 23). Kursandin linja 40 oli muuttunut samalla tavoin kuin linja 39A, vaikka ruovikkoa ei ollutkaan niitetty tällä kohdalla. Tyynen sään vuoksi tutkimusolosuhteet olivat erinomaiset, joten rannan tilannetta voitiin tarkastella häiriöttä. Vesi oli kirkasta, mutta rihmalevää oli pohjalla ja vesikasveihin kiinnittyneenä enemmän kuin koskaan aikaisemmin (kuva 24) ja pohja haisi kahlatessa ja haratessa pahalle. Linjan lajistoon oli lisäksi ilmestynyt ravinteisuutta suosiva karvalehti (Ceratopyllum demersum). Silti linjan lajisto edusti korkeintaan keskinkertaista ravinnetasoa (kuva 23). Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 207/

142 Liite 5. (26/60) Vesikasvillisuusraportti Kuva 24. Kursandin linjan nro 40 pohjan tila oli muuttunut selvästi viimeisten 4 vuoden aikana. Rihmalevä peitti nyt sekä pohjan että vesikasvit. Myös Sällvikenin Fällbyholmenin linjan 38A normaalisti aallokon vuoksi haastavat tutkimusolosuhteet olivat tällä kertaa edulliset poikkeuksellisen tyynen sään vuoksi (kuva 25). Kuva 25. Pohjanpitäjänlahti oli tyyni aamupäivällä kun tutkimusta tehtiin Sällvikenin alueella. Vesikiikarikin pysyi kiinnittämättä paikallaan sillä aikaa kun tutkija poimi näytteitä pohjalta. Saprobialtaan lievästi rehevää vettä ilmentävät niemennokan ja lahden kasvilinjat ovat olleet asteikon nollarajalla tai sen alapuolella, puhtaan veden puolella, koko tutkimuksen ajan (kuva 26). Puhtaan veden lajeja edustivat tällä kerralla tähkä-ärviä (Myriophyllum spicatum), merinäkinruoho (Najas marina) ja levistä otanäkinparta (Chara aspera). Molemmilla linjoilla oli myös pieni esiintymä ravinteisuutta ilmentävää suolilevää (Enteromorpha sp.). 140 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 207/2010

143 Vesikasvillisuusraportti Liite 5. (27/60) Linjat 38A ja 38B Saprobia-aste 2,00 1,50 1,00 0,50 0,00-0,50-1,00-1,50-2,00 38A 38B Kuva 26. Pohjanpitäjänlahden keskiosan kasvillisuuslinjojen39 ja 39B saprobiaindeksit vuosina Sällvikenin lahdelman linjan 38B kasvilajisto ilmensi odotetusti selvemmin ravinteista kasvupaikkaa, kuin lajisto aallokolle alttiissa niemenkärjessä linjalla 38A (kuva 27). Karua oligotrofista kasvupaikkaa vaativa laji oli syvyydellä puolesta metristä metriin kasvanut tummalahnaruoho. 38a Fällbyholmen, Sällviken ravinteisuus 38B Fjällbyholmen, Sällviken ravinteisuus o 4 % o-m 1 % m-e 15 % m 4 % m-e 14 % m 5 % e 5 % i 70 % e 21 % i 61 % Kuva 27. Linjojen 38A ja 38B ravinteisuus. 3.7 Pohjanpitäjänlahden pohjoisosa (linjat 31, 32 ja 33) Pohjanpitäjänlahden perukassa olevista vesikasvilinjoista kaksi ilmentää lajistollaan saprobiaasteeltaan nollaa eli puhtaan ja likaisen veden välimaastoa, yksi lievää likaantuneisuutta (kuva 28). Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 207/

144 Liite 5. (28/60) Vesikasvillisuusraportti Linjat 31, 32 ja 33 2,00 1,50 Saprobia-aste 1,00 0,50 0,00-0,50-1,00-1,50-2, Kuva 28. Pohjanpitäjänlahden keskiosan kasvillisuuslinjojen 39A, 39B ja 40 saprobiaindeksit vuosina Tutkimuslinjoista silmämääräisesti ja myös kasvilajien ravinteisuusvaatimusten perusteella rehevin oli Gumnäsin linja 31, Klockaruddenissa (32) tutkimuslinjan ravinteisuus oli monimuotoinen ja Råbackan (33) linjan lajistossa oli indifferenttien lajien lisäksi keskiravinteisuutta vaativia lajeja (kuva 29). 31 Gumnäs ravinteisuus m-e 5 % o-m 7 % 32 Klockarudden ravinteisuus m-e 11 % e 44 % i 51 % m 8 % e 8 % i 66 % 33 Råbacka ravinteisuus m 25 % i 75 % Kuva 29. Linjojen 31, 32 ja 33 ravinteisuus. 142 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 207/2010

145 Vesikasvillisuusraportti Liite 5. (29/60) Näistä kolmesta kartalla eteläisimpänä sijaitseva Råbackan linja 33 lähtee ruovikosta, joten ensimmäinen tutkimussyvyys on 2 m. Lajisto koostui saprobialtaan neutraaliksi luokitelluista putkilokasvi-, levä- ja sammallajeista. Eniten löytyi ahvenvitaa (Potamogeton perfoliatus) ja makrolevistä kahta ahdinpartalajia. Klockaruddenin linjan 32 ympäristö oli muuttunut vuodesta 2005: vanha pitkä puulaituri oli purettu eikä tilalle ollut rakennettu uutta. Ruovikko oli vallannut ranta-aluetta ja pohja haisi kahlatessa voimakkaasti rikkivedylle. Yleisvaikutelma oli rehevä (kuva 30). Kuva 30. Yleisvaikutelma Pohjanpitäjänlahden perukan Klockaruddenin tutkimuslinjasta oli rehevä. Kuitenkin vesikasvilajiston rakenne ja lajiston peittävyyden runsaussuhteet ilmensivät kuta kuinkin neutraalia tilaa. Ruovikon lisäksi hallitsevia lajeja olivat ulpukka (Nuphar lutea) ja lumme (Nymphaea candida). Runsasta ravinteisuutta ilmensivät pieninä määrinä esiintyneet karvalehti (Ceratophyllum demersum), kiehkuraärviä (Myriophyllum verticillatum), tylppälehtivita (Potamogeton obtusifolius) ja levistä suolilevä (Enteromorpha sp.). Koko tutkimuksen pohjoisin kasvilinja 31 sijaitsee Pohjanpitäjänlahden perukassa Gumnäsissä. Linja alkaa ruovikon sisällä olevasta aukosta ja jatkuu syvyysvyöhykkeittäin ruovikon reunasta ulospäin. Alue näyttää rehevältä ja on lähes kaikilla tutkituilla kerroilla myös saprobia-arvoltaan ilmentänyt likaantuneisuuden vaikutusta. Erityisesti suojainen aukko ruovikon sisällä luo sopivat olosuhteet pehmeällä pohjalla tyynessä vedessä viihtyville ravinteisuutta suosiville vesikasveille. Tällä kertaa aukon vedenpintaa peittivät suurelta osin pohjasta nousseet mätänevät ja kuplivat ahdinpartamassat (kuva 31). Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 207/

146 Liite 5. (30/60) Vesikasvillisuusraportti Kuva 31. Pohjanpitäjänlahden perukan Gumnäsin tutkimuslinjalla oli pinnalla kelluvaa mätänevää ahdinpartaa. Runsasta ravinteisuutta ilmensivät karvalehti (Ceratophyllum demersum), kiehkuraärviä (Myriophyllum verticillatum) ja tylppälehtivita (Potamogeton obtusifolius). Puhtaampaa vettä ilmensi pyörösätkin (Ranunculus circinatus). 144 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 207/2010

147 Vesikasvillisuusraportti Liite 5. (31/60) 4 TULOSTEN TARKASTELU 4.1 Yleistä Vuoden 2009 vesikasvillisuustutkimuksessa mukana olleilla 31 vesikasvilinjalla tavattiin yhteensä 35 putkilokasvilajia, 11 makrolevälajia ja 3 vesisammallajia. Putkilokasvien ryhmässä osa hauroista (Zannichellia), makrolevissä osa näkinpartaisista (Chara), siloparroista (Nitella) ja viherlevistä (keltalevistä) (Vaucheria) ja vesisammalissa osa sirppisammalista (Drepanocladus) tunnistettiin vain sukutasolle. Tutkimusalueella useimmin tavattu makrolevä oli ahdinparta (Cladophora glomerata), jota kasvoi kaikilla tutkituilla linjoilla lukuun ottamatta Huluvikenin (39B) lahdelmaa. Siellä haravaan ja kasviharaan tarttunut pitkärihmainen levä oli tummanvihreää keltaleviin kuuluvaa Vaucheriaa. Tutkitun alueen useimmin tavatut putkilokasvilajit olivat ahvenvita (Potamogeton perfoliatus), järviruoko (Phrahgmites australis), hapsivita (Potamogeton pectinatus) ja karvalehti (Ceratophyllum demersum) (kuva 32). Putkilokasvien esiintyminen tutkimuslinjoilla Alisma plantago-aquatica Callitriche hermafroditica Ceratophyllum demersum Cicuta virosa Elatine hydropiper Eleocharis acicularis Elodea canadensis Hydrocharis morsus-ranae Isoetes lacustris Lemna minor Lemna trisulca Myriophyllum sibiricum Myriophyllum spicatum Myriophyllum verticillatum Najas marina Nuphar luteum Nymphaea candida Phragmites australis Potamogeton filiformis Potamogeton pectinatus Potamogeton perfoliatus Potamogeton pusillus Potamogeton obtusifolius Rannunculus baudotii Ranunculus circinatus Ranunculus reptans Ruppia maritima Sagittaria sagittifolia Schoenoplectus lacustris Sparganium angustifolium Sparganium sp. Typha angustifolia Utricularia ausralis Utricularia vulgaris Zannichellia palustris Zannichellia sp. Makrolevien esiintyminen tutkimuslinjoilla Chara aspera Chara sp. Chorda filum Cladophora aegagrophila Cladophora glomerata Enteromorpha sp. Fucus vesiculosus Nitella flexilis Nitella sp. Nitellopsis obtusa Pilayella littoralis Tolypella nidifica Vaucheria sp. Zostera marina Drepanocladus sp. Drepanocladus aduncus Fontinalis antipyretica Leptodictym riparium Linjojen lukumäärä Vesisammalten esiintyminen tutkimuslinjoilla Linjojen lukumäärä Linjojen lukumäärä Kuva 32. Putkilokasvien, makrolevien ja vesisammalten esiintyminen tutkimuslinjoilla vuonna Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 207/

148 Liite 5. (32/60) Vesikasvillisuusraportti Lukumääräisesti eniten kasvilajeja oli Pohjanpitäjänlahden perukan tutkimuslinjoilla 31 ja 32 sekä Sällvikenllä Bysvikenin lahdelmassa (38B). Pienimmät kasvilukumäärät tavattiin Skeppsholmenin ruovikon reunassa olevalla linjalla 15A ja Koverharin rannalla linjalla 5B. Kaikkien tutkittujen linjojen keskimääräinen lajilukumäärä oli 10 (kuva 33). 41B 42B 5B97 Vesikasvilajien lukumäärä linjoittain A 11C 2C 12A 18B 13B 15A 15B B 24A A 39B 26A 38A 38B 36B Kuva 33. Kasvilajien lukumäärät tutkimuslinjoilla vuonna Saprobia Makroskooppisen vesikasvillisuuden vuoden 2009 aineistosta lasketun saprobiaindeksin ja maastossa tehdyn silmämääräisen havainnoinnin mukaan suurin osa tutkitusta alueesta Tvärminnen saaristosta Pohjanpitäjänlahden perukkaan voidaan luokitella lievästi rehevöityneeksi. Selvimmät likaantuneisuuden merkit havaittiin Tammisaaren lähivesillä ja Pohjanpitäjänlahden perukassa. Puhtaimmat tutkimuslinjat olivat mannervyöhykkeen linjat 12A ja 21 ja ulomman saaristovyöhykkeen linja 9 (kuva 34). 146 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 207/2010

149 Vesikasvillisuusraportti Liite 5. (33/60) Kuva 34. Vuoden 2009 saprobiakäyrä verrattuna vuoden 2005 käyrään ja vuosien tutkimuksista laskettuun keskiarvokäyrään. Kuvassa nollaviivan yläpuolinen keltainen alue ilmentää likaantuneisuutta ja viiva alapuolinen sininen alue lievää rehevyyttä tai puhdasta vettä. A= ulompi saaristovyöhyke ja ulompi mannervyöhyke, B= sisempisaaristovyöhyke, C= mannervyöhyke, D= Pohjanpitäjänlahden eteläosa, E= Pohjan pitäjänlahden keski- ja pohjoisosa. Kun tutkimusvuosien saprobiaindeksistä lasketaan keskiarvo, osoittaa se tutkitun alueen kokonaistilanteen pysyneen lievää rehevyyttä ilmentävänä (kuva 35). Käyrän suunta on kokonaisuutena hiljalleen laskeva, eli suunta on puhtaampaan päin. Vuosien 2005 ja 2009 välillä tapahtui kuitenkin pieni liikahdus rehevämpään suuntaan. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 207/

150 Liite 5. (34/60) Vesikasvillisuusraportti 0,00-0,10 Saprobiaindeksin keskiarvo ,20-0,30-0,40-0,50-0,60 Kuva 35. Tutkimuslinjoilta lasketun saprobiaindeksin kehitys vuodesta Käyrän vihreällä merkityt vuodet on tehty täysin samalla tutkimusmenetelmällä (vrt. johdantokappale). 4.3 Ravinteisuus Vuoden 2009 tutkimukseen otettiin mukaan myös kasvupaikan ravinteisuuden arvioiminen kasvilajeille määriteltyjen ravinteisuusluokkien avulla (mm. Toivonen 1981, 1984). Tutkitun alueen vesikasvilinjojen lajistosta suurin osa luetaan kuuluviksi indifferentteihin lajeihin, jotka esiintyvät ravinteisuudeltaan hyvin erilaisissa kasvupaikoissa. Ravinteisten, keskiravinteisten-ravinteisten, ja karuakin kasvupaikkaa vaativien lajien osuus oli lajien esiintymisyleisyyden perusteella lähes tasan (kuva 36). Tutkimusalueen vesikasvien ravinteisuus 2009 m-e 15 % o-m 5 % i 36 % o 15 % m 12 % e 17 % Kuva 36. Tutkimusalueen vesikasvien jakaantuminen (kasvien yleisyys) kasvupaikan ravinteisuuden perusteella. 148 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 207/2010

151 Vesikasvillisuusraportti Liite 5. (35/60) Lajiston koostumuksen ja lajien yleisyyden perusteella ravinteisimmat kasvupaikat löytyivät Dragsviksfjärdeniltä (13B), Tammisaaren Snäcksundista (16), Tammisaaren Skeppsholmenilta (15A, 15B) ja Pohjanpitäjänlahden perukasta (31) (kuva 37). Kasvupaikan eri ravinteisuusolosuhteita ilmentävien kasvilajien %-osuus tutkimuslinjoilla 41 B Sundholmen 42B Brännskär 5B Koverharin ranta 7 Lappohja, Strömudden 9 Hermansö 11A Skogbyn saha 11C Myrholmen 2C Björnholmen 12A Gullön Granudden 13B Dragsviksfjärden 15A Skeppsholmen 15B Ormnäs, laituriranta 16 Ekenäs, Snäcksund 18B Båssafjärden, Gullö 19 Leksvall 21 Ekenäs, Västerby 22B Sjöviken 24A Prästviken 25 Björknäs, Idon ranta 26A Rosviken 29 Kesäsiirtolan ranta 34 Stacknäsin eteläpuoleinen lahti 36B Barnholm 38A Fällbyholmen, Sällviken 38B Fällbyholmen, Sällviken 39A Kattrumpudden 39B Huluviken 40 Kursand 33 Råbacka 32 Klockarudden 31 Gumnäs 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % i e m o o-m m-e Kuva 37. Tutkimuslinjojen vesikasvilajien %-osuudet kasvupaikan ravinteisuuden mukaan vuonna Vähäravinteista kasvupaikkaa vaativia lajeja tavattiin eniten Saaristovyöhykkeen linjoilla 9, 41B, 42B, 2C ja yllättäen myös Pohjanpitäjänlahden rehevältä näyttävällä Rosvikenin linjalla 26A. Tällä tutkimuslinjalla kokonaisravinnetasoa siirsivät vähäravinteisempaan suuntaan runsaana esiintyneet hapsiluikka ja karua kasvupaikkaa vaativaksi kaitapalpakoksi määritetty palpakkolaji, jonka kohdalla on mahdollista on myös, että kysymys oli palpakkoristeymästä, jolloin sen indikoima ravinteisuustaso jäisi epäselväksi. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 207/

152 Liite 5. (36/60) Vesikasvillisuusraportti 5 YHTEENVETO Pohjanpitäjänlahden, Dragsvikenin sekä Tammisaaren ja Tvärminnen välisen saariston vesikasvillisuustutkimus kuuluu osana Mustionjoen, Fiskarsinjoen, Pohjanpitäjänlahden ja Tammisaaren merialueen yhteistarkkailuun, jota toteutetaan alueen pistekuormittajien jätevesilupaehtojen velvoitteena. Vesikasvillisuustutkimus toistetaan 4 vuoden välein. Pistekuormituksen vaikutuksia vesikasvillisuuteen on tutkimuksen alusta 1970-luvulta lähtien arvioitu määrittämällä näytealojen saprobia- eli likaisuusaste indikaattorilajien ja niiden peittävyyden avulla. Vuoden 2009 tutkimukseen otettiin mukaan myös lajien yleisyyden ja ravinteisuuden määritteleminen. Maastossa tutkimus tehtiin linjaprofiilimenetelmällä siten, että tutkittujen linjojen lukumääräksi Tvärminnestä Pohjanpitäjänlahden perukkaan tuli yhteensä 31 kpl. Makroskooppisen vesikasvillisuuden vuoden 2009 aineistosta lasketun saprobiaindeksin ja maastossa tehdyn silmämääräisen havainnoinnin mukaan suurin osa tutkitusta alueesta Tvärminnen saaristosta Pohjanpitäjänlahden perukkaan voidaan luokitella lievästi rehevöityneeksi. Selvimmät likaantuneisuuden merkit havaittiin Tammisaaren lähivesillä ja Pohjanpitäjänlahden perukassa. Puhtaimmat tutkimuslinjat olivat ulomman saaristovyöhykkeen Hermansön linja ja mannervyöhykkeen linjat Gullön Granudden ja Tammisaaren Västerby. Saprobiaindekseistä laaditun käyrän suunta on kokonaisuutena hiljalleen laskeva, eli suunta on puhtaampaan päin. Vuosien 2005 ja 2009 välillä tapahtui kuitenkin pieni liikahdus rehevämpään suuntaan. Saman suuntaiseen tulokseen päädyttiin vesikasvilajiston indikoiman ravinteisuuden ja lajien yleisyyden perusteella. Ravinteisimmat kasvupaikat löytyivät Dragsviksfjärdeniltä, Tammisaaren Snäcksundista, Tammisaaren Skeppsholmenilta ja Pohjanpitäjänlahden perukasta. Vähäravinteisimmiksi arvioidut kasvupaikat löytyivät saaristovyöhykkeen linjoilta ja yllättäen myös Pohjanpitäjänlahden rehevältä näyttävältä Rosvikenin linjalta. 150 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 207/2010

153 Vesikasvillisuusraportti Liite 5. (37/60) 6 VESIKASVILLISUUSTUTKIMUKSEN JATKAMINEN POHJANPITÄJÄNLAHDEN, DRAGSVIKENIN SEKÄ TAMMISAAREN JA TVÄRMINNEN VÄLISEN SAARISTON ALUEELLA Alueen pistekuormittajien velvoitetarkkailuna toteutetulla vesikasvillisuustutkimuksella on jo pitkät perinteet; tutkimus on toistettu yhdeksän kertaa jaksolla , joten kysymys on arvokkaasta aineistosta. Veden ravinnekuormituksen ja likaisuuden arviointiin käytetyn saprobialuokituksen käyttäminen vaikuttaa kuitenkin tänä päivänä vanhanaikaiselta ja epätarkaltakin menetelmältä. Menetelmän indeksilajisto vaatisi ehdottomasti päivittämistä ja täydentämistä. Vuonna 2000 voimaan astuneen vesipolitiikan puitedirektiivin mukaisesti vesistöjen tilaa arvioidaan tulevaisuudessa enenevässä määrin biologisten laatutekijöiden ja niihin pohjautuvien mittareiden avulla. Ympäristöhallinnossa on viime vuosina kehitetty, testattu, vertailtu ja suositeltu erilaisia menetelmiä (Leka ym. 2003, 2008, Vallinkoski ym. 2004, Vuori ym. 2009), joista kasvilajien yleisyyteen ja peittävyyteen perustuva ns. päävyöhykemenetelmä on vakiintumassa käyttöön. Myös Pohjanpitäjänlahden-Tammisaaren vesikasvillisuustutkimus tulisi sovittaa edellä mainittuun tutkimusmenetelmään, jotta tulokset olisivat vertailukelpoisia ympäristöhallinnon tutkimusten kanssa. Koska päävyöhykemenetelmä on varsin työläs ja aikaa vievä, tarkoittaa se käytännössä kustannusten kurissa pitämiseksi tutkimuslinjojen vähentämistä alueella niin, että vain pistekuormituksen kannalta tärkeimmiksi katsotut linjat vertailualueineen valitaan mukaan vesikasvillisuustutkimukseen. Samalla olisi tilaisuus harkita kenttätutkimuksissa ongelmallisimmiksi todettujen tutkimuslinjojen (5B, 22B, 26A, 29, 32) pois jättämistä tai korvaamista uusilla. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 207/

154 Liite 5. (38/60) Vesikasvillisuusraportti Kirjallisuuslähteet Henricson, C. & Oulasvirta, P. 2007: Pohjankurun väylän ruoppaushankkeen vaikutukset vesikasvillisuuteen. Alleco Oy, raportti 66s. Luther, H. 1951a: Verbereitung und Ökologie der höheren Wasserpflanzen im Brackwasser der Ekenäs Gegend in Südfinnland. I Algemeiner Teil. Acta Bot. Fennica 49: Luther, H. 1951b: Verbereitung und Ökologie der höheren Wasserpflanzen im Brackwasser der Ekenäs Gegend in Südfinnland. II Spezieller Teil. Acta Bot. Fennica 50: Leka, J., Valta-Hulkkonen, K., Kanninen, A., Partanen, S., Hellsten, S., Ustinov, A., Iivonen, R. & Airaksinen, O. 2003: Vesimakrofyytit järvien tilan arvioinnissa ja seurannassa. Maastomenetelmien ja ilmakuvatulkinnan käyttökelpoisuuden arviointi Life Vuoksi projektissa. Alueelliset ympäristöjulkaisut s. Leka, J., Toivonen, H., Leikola, N. & Hellsten, S. 2008: Vesikasvit Suomen järvien tilan ilmentäjinä. Ekologisen luokittelun kehittäminen. Suomen ympäristö 18/ s. Munsterhjelm, R. 1980: Undersökning av vattenvegetationen i Pojoviken, Dragsviksfjärden och Ekenäs skärgård sommaren Julkaisussa: Lönnqvist, S. & Helminen O.: Karjaanjoen, Fiskarsinjoen, Pohjanpitäjänlahden ja Tammisaaren merialueen yhteistarkkailun vuosiyhteenveto Länsi-Uudenmaan vesiensuojeluyhdistys ry. Tutkimusjulkaisu s Munsterhjelm, R. 1983: Undersökning av vattenvegetationen i Pojoviken, Dragsviksfjärden och skärgården mellan Ekenäs och Tvärminne i augusti Julkaisussa: Lönnqvist, S., Helminen O & Holmberg, R.:Mustionjoen, Fiskarsinjoen, Pohjanpitäjänlahden ja Tammisaaren merialueen yhteistarkkailun vuosiyhteenveto Länsi-Uudenmaan vesiensuojeluyhdistys ry. Tutkimusjulkaisu s. Munsterhjelm, R. 1986: Undersökning av vattenvegetationen i Pojoviken, Dragsviksfjärden och skärgården mellan Ekenäs och Tvärminne i augusti Julkaisussa: Holmberg, R. & Helminen O.: Mustionjoen, Fiskarsinjoen, Pohjanpitäjänlahden ja Tammisaaren merialueen yhteistarkkailun vuosiyhteenveto Länsi-Uudenmaan vesiensuojeluyhdistys ry. Tutkimusjulkaisu s. Liite 3. Pantle, R. & Buck, H. 1955: Die biologische Überwachung der Gewässer und die Darstellung der ergebnisse. Gas und Wasserwach 96:604. Peuraniemi, M. 2005: Vattenvegetation i Pojoviken jämförelse mellan åren 1959 och Yrkeshögskolan Sydväst, Institutionen för naturbruk, examensarbete 84s. Toivonen, H. 1981: Sisävesien suurkasvillisuus. Teoksessa: Meriläinen, J. (toim.): Suomen Luonto 4. Vedet. s Toivonen, H. 1984: Makrofyyttien käyttökelpoisuus vesien tilan seurannassa. Luonnon Tutkija 88: Vallinkoski, V.-M., Kanninen, A., Leka, J. & Iivonen, R. 2004: Vesikasvillisuus pienten järvien tilan ilmentäjänä Ilmakuvatulkintaan ja maastoseurantoihin perustuvat ekologisen tilan mittarit. Suomen ympäristö s. Vuori, K.-M., Mitikka, S. & Vuoristo, H. (toim.) 2009: Pintavesien ekologisen tilan luokittelu. Ympäristöhallinnon ohjeita 3/ s. 152 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 207/2010

155 Vesikasvillisuusraportti Liite 5. (39/60) LIIttEEt Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 207/

156 Liite 5. (40/60) Vesikasvillisuusraportti Liiteluettelo Liite 1. Liite 2. Kartta tutkimusalueesta Lajilista tutkimusalueella esiintyneistä vesimakrofyyteistä, kasvilinjojen saprobia-arvot vuodesta 1976, lajit linjoittain ja syvyyksittäin vuonna Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 207/2010

157 Liite 1. Vesikasvillisuusraportti Kartta yhteistarkkailualueesta Liite 5. (41/60) Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 207/

158 Liite 5. (42/60) Vesikasvillisuusraportti Liite 2. (1/19) Lajilista tutkimusalueella esiintyneistä vesimakrofyyteistä, kasvilinjojen saprobia-arvot vuodesta 1976, lajit linjoittain ja syvyyksittäin vuonna 2009 VESIKASVILAJIT VUONNA 2009 PUTKILOKASVIT Saprobia-arvo Ravinteisuus Alisma plantago-aquatica Ratamosarpio m-e Callitriche hermafroditica Uposvesitähti e Ceratophyllum demersum Karvalehti 1 e Cicuta virosa Myrkkykeiso m Elatine hydropiper Katkeravesirikko m-e Eleocharis acicularis Hapsiluikka o-m Elodea canadensis Vesirutto m-e Hydrocharis morsus-ranae Kilpukka e Isoetes lacustris Tummalahnaruoho o Lemna minor Pikkulimaska m-e Lemna trisulca Ristilimaska e Myriophyllum sibiricum Kalvasärviä -1 e Myriophyllum spicatum Tähkä-ärviä -1 e Myriophyllum verticillatum Kiehkuraärviä 1 e Najas marina Merinäkinruoho -1 Nuphar luteum Ulpukka i Nymphaea alba var. candida Pohjanlumme i Nymphaea candida Lumme i Phragmites australis Järviruoko i Potamogeton filiformis Merivita -1 m-e Potamogeton obtusifolius Tylppälehtivita 1 Potamogeton pectinatus Hapsivita m-e Potamogeton perfoliatus Ahvenvita m Potamogeton pusillus Pikkuvita e Ranunculus baudotii Merisätkin -2 Ranunculus circinatus Pyörösätkin -1 Ranunculus reptans Rantaleinikki o-m Ruppia maritima Merihapsikka Sagittaria sagittifolia Pystykeiholehti m-e Schoenoplectus lacustris Järvikaisla i Sparganium angustifolium Kaitapalpakko o Sparganium sp. Palpakko Typha angustifolia Kapeaosmankäämi e Utricularia ausralis Lännenvesiherne i Utricularia vulgaris Isovesiherne i Zannichellia palustris Merihaura -1 Zannichellia palustris var. repens Pikkuhaura -1 Zannichellia sp. Haura -1 Zostera marina Meriajokas Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 207/2010

159 Vesikasvillisuusraportti Liite 5. (43/60) Liite 2. (2/19) Lajilista tutkimusalueella esiintyneistä vesimakrofyyteistä, kasvilinjojen saprobia-arvot vuodesta 1976, lajit linjoittain ja syvyyksittäin vuonna 2009 LEVÄT Saprobia-arvo Ravinteisuus Chara aspera Otanäkinparta -2 e Chara sp. Näkinparta -2 Chorda filum Jouhilevä -1 Cladophora aegagrophila Palloahdinparta i Cladophora glomerata Viherahdinparta i Enteromorpha sp. Suolilevä 1 e Fucus vesiculosus Rakkolevä -2 o Nitella flexilis Järvisiloparta m-e Nitella sp. Siloparta m-e Nitellopsis obtusa Tähtimukulaparta 2 Pilayella littoralis Lettiruskolevä -2 Tolypella nidifica Merisykeröparta -2 Vaucheria sp. Letkulevä SAMMALET Drepanocladus aduncus Luhtasirppisammal m-e Fontinalis antipyretica Isonäkinsammal i Leptodictym riparium Rantasaukonsammal m-e Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 207/

160 Liite 5. (44/60) Vesikasvillisuusraportti Liite 2. (3/19) Lajilista tutkimusalueella esiintyneistä vesimakrofyyteistä, kasvilinjojen saprobia-arvot vuodesta 1976, lajit linjoittain ja syvyyksittäin vuonna 2009 KASVILINJOJEN SAPROBIA-ARVOT ,18-1,24-1,24-1,12-0,93-0,91-1,43-1,33-1,41 5B -0,97-0,98-0,28-0,78-1,00-0,67-1,00-1,33-1,25-0,38 7-0,81-0,97-0,81-1,08-1,17-1,01-1,28-1,05-1,00-0,41 9-1,21-1,40-1,32-1,15-1,36-1,15-1,43-1,42-1,58-1,77 11A -1,37-0,92-0,64-1,44-1,44-1,47 11C -1,07-1,69-1,45-1,38-1,54-1,30-1,53 2C -1,16 12A -0,68-0,63-1,24-0,76-1,67-1,62-1,00-1,70-1,00-2,00 13B 0,07-0,48-0,97-0,67-0,26 0,04-0,01-0,64-0,50 0,00 15A -0,15-0,05 0,54 1,12 0,00 0,25 1,20 0,43 0,17 15B -0,72-0,40-0,42-0,47-1,00-0,60-0,52-0,05 0, ,02-0,45-0,66-0,12-0,10 0,11 0,38 0,38 0,35 1,11 18B 0,26 0,53-0,27-0,40-1,44-0,44-0,44 0,80-0,18-0, ,22-0,80-0,85-0,50 0,00 0,79-1,00 0,00-1,11-0, ,05-0,26-0,48-0,50 0,50-0,43-0,67-0,77-1,00-1,55 22B -0,16 0,56-0,55-0,28 0,22-1,00 0,00-1,67 0,33-0,67 24A 0,27-0,22 0,12-1,10 0,52-0,20 0,45 0,38 0, ,27-0,46 0,18-0,15-1,00-0,06 0,67 1,50 0,50 0,23 26A -0,15-1,26-0,65-0,37 0,50-1,12 0,00-1,43 0,58-0, ,05-0,14-0,26-0,37 0,00-0,33 0,00 0,00 0,00 0, ,08 0,31 0,40-0,12 0,45 0,68 0,67 0,22 0,38 0, ,11 0,49 0,36 0,38 0,79 0,43 0,33 0,54 0,26 0, ,50 1,00-0,25 0, ,43-0,03 0,36 0,14 1,00 1,00 0,00-0,60-0,07 36B -0,14 0,12-0,09-0,15 0,00 0,00 0,00 0,00 1,00 0,00 38A -0,07-1,23-1,30-0,33-0,71-1,62-2,00-1,23-1,00 38B -0,25-0,07-0,34 0,00-0,63-0,22-1,67-1,50-0,90 39A -0,46-0,22-0,83-0,43-0,06-1,00 0,00-2,00-2,00-0,10 39B 0,33 0,65-0,62 1,00 0,09-0, ,89-0,37-1,06-0,84-2,00-1,00-2,00-1,71-2,00-0,10 41B -0,78-1,45-1,67-1,35-1,00-1,48-1,20 42B -1,03-1,69-1,65-1,49-0,98-1,00-1, Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 207/2010

161 Vesikasvillisuusraportti Liite 5. (45/60) Liite 2. (4/19) Lajilista tutkimusalueella esiintyneistä vesimakrofyyteistä, kasvilinjojen saprobia-arvot vuodesta 1976, lajit linjoittain ja syvyyksittäin vuonna 2009 VESIKASVILINJAT 2009: 41B Sundholmen Pieni poukama Sundholmenin pohjoispuolella. Linja poukamasta ulospäin. Yhtenäinen kallio mereltä katsottuna oikealla puolella. GPS-lukema (KKJ 27): P= peittävyys, Y= yleisyys Syvyys m 0,2 0,5-0,6 0,6-1,5 4,0-5,0 Pohjan laatu soraa soraa, kiviä soraa, kiviä kiviä P % Y % P % Y % P % Y % P % Y % Potamogeton pectinatus 5 20 Potamogeton perfoliatus Ranunculus baudotii Zannichellia palustris Chorda filum Cladophora glomerata Enteromorpha sp * 5 Fucus vesiculosus * = epifyyttinä Fucucsella Fucus, alaraja 6,5 m 42B Brännskär Kahden kallion reunustama poukama Brännskärin pohjoisrannalla. Linja poukamasta ulospäin. GPS-lukema (KKJ 27): P= peittävyys, Y= yleisyys Syvyys m Pohjan laatu 0,2-0,5 0,5-0,8 0,8-1,0 1,5-1,7 2,0 4,0 hiekkaa, kiviä hienoa hiekkaa hienoa hiekkaa hiekkaa hiekkaa, kiviä hiekkaa, kiviä P % Y % P % Y % P % Y % P % Y % P % Y % P % Y % Myriophyllum spicatum Potamogeton pectinatus Potamogeton perfoliatus Ranunculus baudotii Ruppia maritima 3 5 Zannichellia sp Zannichellia palustris Chorda filum Cladophora aegagropila Cladophora glomerata Enteromorpha sp Fucus vesiculosus Pilayella littoralis 1 5 Tolypella nidifica 1 5 Fucus, alaraja 1,7 m Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 207/

162 Liite 5. (46/60) Vesikasvillisuusraportti Liite 2. (5/19) Lajilista tutkimusalueella esiintyneistä vesimakrofyyteistä, kasvilinjojen saprobia-arvot vuodesta 1976, lajit linjoittain ja syvyyksittäin vuonna B Koverharin ranta Hiekkaranta mereltä katsottuna tehtaan vasemmalla puolella. Pitkä matala syvenee yhtäkkiä (ruopattu). GPS-lukema (KKJ 27): P= peittävyys, Y= yleisyys Syvyys m 0,4-1,0 2,0-4,0 Pohjan laatu hiekkaa, kiviä hienoa hiekkaa P % Y % P % Y % Phragmites australis Linja alkaa ruovikon reunasta Potamogeton pectinatus 5 3 Ruppia maritima 1 5 Zannichellia sp. 5 3 Cladophora glomerata Lappohja, Strömudden Lappohjasta kohti Ekön saarta pistävä pitkä hiekkaniemi, linja niemen länsipuolella. GPS-lukema (KKJ 27): P= peittävyys, Y= yleisyys Syvyys m 0,3-0,4 0,6 0,95 2,0-4,0 Pohjan laatu hiekkaa hiekkaa hiekkaa hiekkaa P % Y % P % Y % P % Y % P % Y % Myriophyllum spicatum Phragmites australis Ruovikko linjan länsireunassa, alaraja 95 cm Potamogeton filiformis 0, Potamogeton pectinatus Potamogeton perfoliatus 5 5 Potamogeton pusillus Rannunculus baudotii Zannichellia palustris 1 5 Chara aspera 1 1 Cladophora glomerata Tolypella nidifica Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 207/2010

163 Vesikasvillisuusraportti Liite 5. (47/60) Liite 2. (6/19) Lajilista tutkimusalueella esiintyneistä vesimakrofyyteistä, kasvilinjojen saprobia-arvot vuodesta 1976, lajit linjoittain ja syvyyksittäin vuonna Hermansö Pieni kallioinen rantalahdelma Hermansön luoteisrannalla. GPS-lukema (KKJ 27): P= peittävyys, Y= yleisyys Syvyys m 0,2-0,4 0,4-0,5 0,8-1,0 1,5-2,0 3,0 4,0-5,0 Pohjan laatu kiviä kiviä kiviä, soraa kiviä, soraa kiviä, soraa kiviä, soraa P % Y % P % Y % P % Y % P % Y % P % Y % P % Y % Myriophyllum spicatum 3 10 Potamogeton pectinatus Potamogeton perfoliatus 2 10 Ranunculus baudotii Chorda filum Cladophora glomerata Enteromorpha sp Fucus vesiculosus Pilayella littoralis Fucus, alaraja 5,15 m 11A Skogbyn saha Vanhan sahan laiturin eteläpuolella oleva kasvilinja. GPS-lukema (KKJ 27): P= peittävyys, Y= yleisyys Syvyys m 0,3-0,4 0,4-0,7 0,8-1,1 1,6 Pohjan laatu hiekkaa, soraa hiekkaa hiekkaa hiekkaa P % Y % P % Y % P % Y % P % Y % Ceratophyllum demersum Myriophyllum spicatum 1 1 Phragmites australis Ruovikko linjan etelälaidassa Potamogeton pectinatus Potamogeton perfoliatus Potamogeton pusillus Zannichellia palustris var. repens Chara aspera Cladophora glomerata Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 207/

164 Liite 5. (48/60) Vesikasvillisuusraportti Liite 2. (7/19) Lajilista tutkimusalueella esiintyneistä vesimakrofyyteistä, kasvilinjojen saprobia-arvot vuodesta 1976, lajit linjoittain ja syvyyksittäin vuonna C Myrholmen Kivikkoinen linja Myrholmenin luoteisrannalla GPS-lukema (KKJ 27): P= peittävyys, Y= yleisyys Syvyys m Pohjan laatu 0,3-0,4 0,5-1,0 2 hiekkaa hiekkaa hiekkaa, liejua P % Y % P % Y % P % Y % Myriophyllum spicatum Potamogeton pectinatus Potamogeton perfoliatus Potamogeton pusillus Zannichellia palustris var. repens Chara aspera Chorda filum 1 1 Cladophora glomerata Enteromorpha sp. 3 5 Fucus vesiculosus Fucus, alaraja 3,5 m 2C Björnholmen Kivikkoinen linja Björnholmenin lounaisrannalla GPS-lukema (KKJ 27): P= peittävyys, Y= yleisyys Syvyys m 0,2 0,5 0,9 3,0 Pohjan laatu kiviä kiviä kiviä, soraa kiviä, soraa P % Y % P % Y % P % Y % P % Y % Potamogeton filiformis 1 5 Potamogeton pusillus Ranunculus baudotii 1 1 Zannichellia palustris 3 5 Cladophora glomerata Chorda filum 1 1 Enteromorpha sp Fucus vesiculosus Fucus, alaraja 3,0 m 162 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 207/2010

165 Vesikasvillisuusraportti Liite 5. (49/60) Liite 2. (8/19) Lajilista tutkimusalueella esiintyneistä vesimakrofyyteistä, kasvilinjojen saprobia-arvot vuodesta 1976, lajit linjoittain ja syvyyksittäin vuonna A Gullön Granudden Ruovikon reuna (ennen pa ika ll a oll ut aukko on ka sva nut umpeen) GPS-lukema (KKJ 27): P= peittävyys, Y= yleisyys Syvyys m 2,0-4,0 Pohjan laatu savea, liejua P % Y % Ceratophyllum demersum Myriophyllum spicatum Potamogeton perfoliatus Zannichellia palustris Chara sp Cladophora glomerata B Dragsviksfjärden Dragsvikin varuskunnan alueella, mutainen pieni veneranta ruovikon keskellä. Laituri poistettu. GPS-lukema (KKJ 27): P= peittävyys, Y= yleisyys Syvyys m 0,4-0,7 0,7-0,12 1,2-1,8 1,8-2,0 Pohjan laatu liejua, mutaa liejua, mutaa liejua, mutaa liejua, mutaa P % Y % P % Y % P % Y % P % Y % Ceratophyllum demersum Lemna trisulca Myriophyllum spicatum Najas marina 1 1 Potamogeton perfoliaus 3 5 Ranunculus circinatus Cladophora glomerata * 1 Nitella sp. 1 1 Vaucheria sp. 1 1 Drepanocladus aduncus * = epifyyttinä Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 207/

166 Liite 5. (50/60) Vesikasvillisuusraportti Liite 2. (9/19) Lajilista tutkimusalueella esiintyneistä vesimakrofyyteistä, kasvilinjojen saprobia-arvot vuodesta 1976, lajit linjoittain ja syvyyksittäin vuonna A Skeppsholmen Ruovikon reuna GPS-lukema (KKJ 27): P= peittävyys, Y= yleisyys Syvyys m 2,5 Pohjan laatu savea P % Y % Ceratophyllum demersum Zannichellia sp Cladophora glomerata 5* 50 Vaucheria sp * = epifyyttinä 15B Ormnäs, laituriranta Pieni veneranta ruovikon ja laiturin välissä GPS-lukema (KKJ 27): P= peittävyys, Y= yleisyys Syvyys m 0-0,5 1,7-2,0 2,2 Pohjan laatu savea, mutaa savea, mutaa savea, mutaa P % Y % P % Y % P % Y % Phragmites australis Linjan eteläpuolella, alaraja 70 cm Ceratophyllum demersum Eleocharis acicularis Elodea canadensis Najas marina Potamogeton perfoliatus 5 20 Ranunculus circinatus 3 10 Zannichellia palustris var. repens 1 1 Chara aspera 3 10 Cladophora glomerata Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 207/2010

167 Vesikasvillisuusraportti Liite 5. (51/60) Liite 2. (10/19) Lajilista tutkimusalueella esiintyneistä vesimakrofyyteistä, kasvilinjojen saprobia-arvot vuodesta 1976, lajit linjoittain ja syvyyksittäin vuonna Ekenäs, Snäcksund Aukko ruovikossa GPS-lukema (KKJ 27): P= peittävyys, Y= yleisyys Syvyys m 0,75-0,95 1,3-1,7 2,25 Pohjan laatu savea, liejua savea, liejua savea, liejua P % Y % P % Y % P % Y % Ceratophyllum demersum Myriophyllum sibiricum Najas marina Phragmites australis Linja ruovikon aukosta ulospäin Potamogeton pectinatus Ranunculus circinatus Cladophora glomerata 10* 10 Nitellopsis obtusa Drepanocladus aduncus * = epifyyttinä 18B Båssafjärden, Gullö Suuri aukko ruovikon keskellä. GPS-lukema (KKJ 27): P= peittävyys, Y= yleisyys Syvyys m 0,6-0,8 1,5 2,0 2,2-2,7 Pohjan laatu savea, hiekkaa savea, hiekkaa savea, hiekkaa savea, hiekkaa P % Y % P % Y % P % Y % P % Y % Ceratophyllum demersum Lemna trisulca Myriophyllum sibiricum 5 10 Myriophyllum spicatum Najas marina Phragmites australis Linja ruovikon aukosta ulospäin Potamogeton pectinatus Potamogeton pusillus 5 10 Ranunculus circinatus Chara aspera Cladophora glomerata Nitella flexilis Vaucheria sp Drepanocladus aduncus Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 207/

168 Liite 5. (52/60) Vesikasvillisuusraportti Liite 2. (11/19) Lajilista tutkimusalueella esiintyneistä vesimakrofyyteistä, kasvilinjojen saprobia-arvot vuodesta 1976, lajit linjoittain ja syvyyksittäin vuonna Leksvall Ruovikon reuna GPS-lukema (KKJ 27): P= peittävyys, Y= yleisyys Syvyys m 1,8-2,3 2,4 2,9 Pohjan laatu savea, liejua savea, liejua savea, liejua P % Y % P % Y % P % Y % Ceratophyllum demersum Elatine hydropiper Phragmites australis Linja alkaa ruovikon reunasta Potamogeton perfoliatus Zannichellia palustris Cladophora glomerata Nitella flexilis Tolypella nidifica Ekenäs, Västerby Lahden pohjukka, rannall a betoni bunkkeri mereltä katsottuna n. 40 m:n päässä oikeall a. Li nja al kaa ruovik GPS-lukema (KKJ 27): P= peittävyys, Y= yleisyys Syvyys m 0,4-0,8 1,2 1,2-1,7 Pohjan laatu liejua, hiekkaa liejua, hiekkaa liejua, hiekkaa P % Y % P % Y % P % Y % Ceratophyllum demersum 1 1 Eleocharis acicularis Myriophyllum sibiricum Myriophyllum spicatum Najas marina Phragmites australis Linja alkaa ruovikon reunasta Potamogeton pectinatus Potamogeton perfoliatus Chara aspera Cladophora glomerata Nitella flexilis Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 207/2010

169 Vesikasvillisuusraportti Liite 5. (53/60) Liite 2. (12/19) Lajilista tutkimusalueella esiintyneistä vesimakrofyyteistä, kasvilinjojen saprobia-arvot vuodesta 1976, lajit linjoittain ja syvyyksittäin vuonna B Sjöviken Ruovikkoranta, jossa uusi venelaituri. Aluetta ruopattu, linja puretun vanhan laiturin kohdalla, oikealla puolella uusi laituri. GPS-lukema (KKJ 27): P= peittävyys, Y= yleisyys Syvyys m 0,8-0,9 1,3 2,0 Pohjan laatu mutaa, hiekkaa mutaa, hiekkaa mutaa, hiekkaa, kiviä P % Y % P % Y % P % Y % Ceratophyllum demersum Eleocharis acicularis Lemna trisulca Myriophyllum sibiricum Najas marina Phragmites australis Linja on ruovikon pohjoispuolella Potamogeton perfoliatus Potamogeton pusillus Ranunculus circinatus Zannichellia palustris Chara sp Cladophora glomerata Nitella flexilis A Prästviken Aukko ruovikon sisällä, ruovikon edusta ja aallonmurtajan edusta. GPS-lukema (KKJ 27): P= peittävyys, Y= yleisyys Syvyys m 0,4-0,5 aukon s-osa 0,6-1,0 aukon n-osa 1,5 aukosta ulospäin 2,0 aallonmurt. ed. Pohjan laatu liejua, mutaa liejua, mutaa savea savea, hiekkaa P % Y % P % Y % P % Y % P % Y % Ceratophyllum demersum Lemna trisulca Myriophyllum verticillatum Najas marina Phragmites australis Linja aukossa ruovikon sisällä ja ruovikon reunasta ulospäin Potamogeton pectinatus Ranunculus circinatus Zannichellia palustris Cladophora glomerata * 10 Cladophora aegagrophila Nitellopsis obtusa Drepanocladus aduncus 5 10 * = epifyyttinä Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 207/

170 Liite 5. (54/60) Vesikasvillisuusraportti Liite 2. (13/19) Lajilista tutkimusalueella esiintyneistä vesimakrofyyteistä, kasvilinjojen saprobia-arvot vuodesta 1976, lajit linjoittain ja syvyyksittäin vuonna Björknäs, Idon ranta Tehtaan ranta, kunnostetu virkistysrannaksi: rakennettu laituri ja osittain ruopattu GPS-lukema (KKJ 27): P= peittävyys, Y= yleisyys Syvyys m 0,3-0,6 1,9 2,0-2,5 Pohjan laatu hiekkaa hiekkaa, savea hiekkaa, savea P % Y % P % Y % P % Y % Ceratophyllum demersum Eleocharis acicularis Lemna trisulca 1 5 Phragmites australis 5 15 Potamogeton perfoliatus Zannichellia sp Cladophora aegagrophila Cladophora glomerata Nitellopsis obtusa Vaucheria sp A Rosviken Kesämökin ranta-alue. Molemmilla puolilla tiheä ruovikko. GPS-lukema (KKJ 27): P= peittävyys, Y= yleisyys Syvyys m 0,3-0,6 0,7-0,9 1,0-1,3 2,0-2,3 Pohjan laatu hiekkaa hiekkaa, mutaa hiekkaa, mutaa hiekkaa, savea P % Y % P % Y % P % Y % P % Y % Eleocharis acicularis Lemna trisulca Myriophyllum spicatum Najas marina 5 10 Nymphaea alba var. candida Phragmites australis Ruovikko linjan molemmin puolin, niitetty Potamogeton perfoliatus Sparganium angustifolium Chara aspera Cladophora aegagrophila 3 5 Cladophora glomerata Enteromorpha sp Drepanocladus aduncus Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 207/2010

171 Vesikasvillisuusraportti Liite 5. (55/60) Liite 2. (14/19) Lajilista tutkimusalueella esiintyneistä vesimakrofyyteistä, kasvilinjojen saprobia-arvot vuodesta 1976, lajit linjoittain ja syvyyksittäin vuonna Kesäsiirtolan ranta Kesäsiirtolan ranta, linja rannan eteläpuolella olevan ruovikon reunassa. GPS-lukema (KKJ 27): P= peittävyys, Y= yleisyys Syvyys m 0,2-0,3 0,3-0,4 0,8-0,9 2,0-2,5 Pohjan laatu hiekkaa, kiviä hiekkaa, kiviä hiekkaa, kiviä hiekkaa, kiviä P % Y % P % Y % P % Y % P % Y % Nuphar lutea 1 5 Phragmites australis Kasvusto laiturin eteläpuolella Potamogeton pectinatus Potamogeton perfoliatus Potamogeton pusillus Cladophora aegagrophila 1 5 Cladophora glomerata Stacknäsin eteläpuoleinen lahti Ruovikkolahti, linja alkaa ruovikon reunasta. GPS-lukema (KKJ 27): P= peittävyys, Y= yleisyys Syvyys m 2,0-3,0 4,0 Pohjan laatu hiekkaa, savea hiekkaa, savea P % Y % P % Y % Nuphar luteum 1 5 Phragmites australis Linja ruovikon reunasta ulospäin Potamogeton perfoliatus 1 5 Utricularia ausralis 1 1 Chara sp Cladophora aegagrophila 1 1 Cladophora glomerata 10* 50 Vaucheria sp. 1 5 Drepanocladus aduncus * = epifyyttinä Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 207/

172 Liite 5. (56/60) Vesikasvillisuusraportti Liite 2. (15/19) Lajilista tutkimusalueella esiintyneistä vesimakrofyyteistä, kasvilinjojen saprobia-arvot vuodesta 1976, lajit linjoittain ja syvyyksittäin vuonna B Barnholm Pienen saaren kivikkoinen eteläranta, jossa harvaa järviruokokasvustoa. GPS-lukema (KKJ 27): P= peittävyys, Y= yleisyys Syvyys m 0,2 0,5 0,5-1,0 1,5-2,0 Pohjan laatu hiekkaa, kiviä hiekkaa, kiviä hiekkaa, kiviä hiekkaa, kiviä P % Y % P % Y % P % Y % P % Y % Callitriche hermafroditica 1 1 Eleocharis acicularis 3 10 Phragmites australis Potamogeton pectinatus Potamogeton perfoliatus Ranunculus reptans 3 10 Schoenoplectus lacustris Zannichellia palustris var. Repens 1 1 Cladophora glomerata Enteromorpha sp A Fällbyholmen, Sällviken Linja niemen kärjestä ulapalle päin. GPS-lukema (KKJ 27): P= peittävyys, Y= yleisyys Syvyys m 0,25-0,5 0,55-1,05 1,15-1,75 Pohjan laatu hiekkaa hiekkaa hiekkaa P % Y % P % Y % P % Y % Eleocharis acicularis 1 1 Isoetes lacustris 10 7 Lemna trisulca 1 1 Najas marina Potamogeton perfoliatus Potamogeton pusillus Zostera marina 1 1 Chara aspera Cladophora aegagrophila 5 20 Cladophora glomerata Enteromorpha sp. 1 1 Nitella flexilis Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 207/2010

173 Vesikasvillisuusraportti Liite 5. (57/60) Liite 2. (16/19) Lajilista tutkimusalueella esiintyneistä vesimakrofyyteistä, kasvilinjojen saprobia-arvot vuodesta 1976, lajit linjoittain ja syvyyksittäin vuonna B Fällbyholmen, Sällviken Bysviken GPS-lukema (KKJ 27): P= peittävyys, Y= yleisyys Syvyys m 0,95 1,3 3,0-4,0 Pohjan laatu hiekkaa, mutaa hiekkaa hiekkaa P % Y % P % Y % P % Y % Callitriche hermafroditica 3 5 Elodea canadensis 1 1 Lemna trisulca Myriophyllum sibiricum 1 1 Najas marina Nuphar luteum 5 5 Nymphaea candida 1 5 Phragmites australis Potamogeton pectinatus Potamogeton perfoliatus Potamogeton pusillus 1 5 Utricularia major 1 1 Chara aspera Cladophora aegagrophila Cladophora glomerata Enteromorpha sp A Kattrumpudden Kivikkopohjainen ranta, linjan pohjoispuolella laakea kallio. Linja harvan ruovikon sisällä. GPS-lukema (KKJ 27): P= peittävyys, Y= yleisyys Syvyys m 0,25-0,35 0,65-1,25 2,0 Pohjan laatu kiviä, hiekkaa kiviä, hiekkaa kiviä, hiekkaa P % Y % P % Y % P % Y % Eleocharis acicularis 3 10 Phragmites australis Ruovikko niitetty, linjan pohjoispuolella ruovikkoa on rannasta alkaen Potamogeton pectinatus 1 5 Potamogeton perfoliatus Potamogeton pusillus Chara aspera 1 1 Cladophora glomerata Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 207/

174 Liite 5. (58/60) Vesikasvillisuusraportti Liite 2. (17/19) Lajilista tutkimusalueella esiintyneistä vesimakrofyyteistä, kasvilinjojen saprobia-arvot vuodesta 1976, lajit linjoittain ja syvyyksittäin vuonna B Huluviken Huluvikenin lahti. GPS-lukema (KKJ 27): P= peittävyys, Y= yleisyys Syvyys m 0,8 1,5-1,8 Pohjan laatu mutaa, liejua, savea mutaa, liejua, savea P % Y % P % Y % Lemna trisulca Najas marina Nymphaea candida Myriophyllum spicatum 1 1 Potamogeton pectinatus Utricularia australis 1 5 Vaucheria sp. 1 5 Drepanocladus aduncus Drepanocladus sp Kursand Rannalla harvahkoa ruovikkoa. Linjan pohjoispuolella uudenaikainen punainen mö GPS-lukema (KKJ 27): P= peittävyys, Y= yleisyys Syvyys m 0,2-1,5 1,95-2,15 Pohjan laatu hiekkaa, kiviä hiekkaa, kiviä P % Y % P % Y % Ceratophyllum demersum 1 5 Eleocharis acicularis 3 10 Phragmites australis Ruovikon alaraja Potamogeton perfoliatus Potamogeton pusillus 3 20 Ranunculus reptans 5 15 Chara aspera 1 2 Cladophora glomerata Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 207/2010

175 Vesikasvillisuusraportti Liite 5. (59/60) Liite 2. (18/19) Lajilista tutkimusalueella esiintyneistä vesimakrofyyteistä, kasvilinjojen saprobia-arvot vuodesta 1976, lajit linjoittain ja syvyyksittäin vuonna Råbacka Linja ruovikon reunasta ulospäin. GPS-lukema (KKJ 27): P= peittävyys, Y= yleisyys Syvyys m 2,0 3,0 Pohjan laatu savea, hiekkaa savea, hiekkaa P % Y % P % Y % Nuphar luteum 0,5 1 Phragmites australis Linja alkaa ruovikon reunasta Potamogeton perfoliatus Cladophora aegagrophila Cladophora glomerata Vaucheria sp Klockarudden Linja rannalla olevan kallion kohdalta ulapalle päin. Mereltä katsottuna oikealle jää veneenlaskuranta. GPS-lukema (KKJ 27): P= peittävyys, Y= yleisyys Syvyys m 0,3 1,8 1,8-2,2 Pohjan laatu hiekkaa hiekkaa, savea hiekkaa, savea P % Y % P % Y % P % Y % Alisma plantago-aquatica 0,5 1 Callitriche hermafroditica 3 5 Ceratophyllum demersum 3 10 Eleocharis acicularis 1 5 Elodea canadensis 0,5 1 Lemna trisulca 1 5 Myriophyllum spicatum 3 5 Nuphar luteum 3* Nymphaea candida Potamogeton obtusifolius 5 10 Potamogeton perfoliatus 2 5 Ranunculus circinatus Sparganium sp Cladophora glomerata Enteromorpha sp. 0,5 1 Nitella flexilis Vaucheria sp Fontinalis antipyretica *= pieniä pohjaversoja Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 207/

176 Liite 5. (60/60) Vesikasvillisuusraportti Liite 2. (19/19) Lajilista tutkimusalueella esiintyneistä vesimakrofyyteistä, kasvilinjojen saprobia-arvot vuodesta 1976, lajit linjoittain ja syvyyksittäin vuonna Gumnäs Ruovikon sisällä oleva aukko ja ruovikon ulkoreunasta ulapalle päin. GPS-lukema (KKJ 27): P= peittävyys, Y= yleisyys 2-osainen aukko ruovikossa Syvyys m 1,7 2,0 2,5 3,0 0,5-0,7 Pohjan laatu hiekkaa hiekkaa, savea hiekkaa, savea hiekkaa, savea hiekkaa, savea P % Y % P % Y % P % Y % P % Y % P % Y % Ceratophyllum demersum Cicuta virosa Aukon reunoilla Elodea canadensis 0,5 1 Hydrocharis morsus-ranae Lemna minor 2 10 Lemna trisulca 2 10 Myriophyllum verticillatum Nuphar luteum Nymphaea candida Phragmites australis Linja alkaa ruovikon reunasta ja aukko ruovikon keskellä Potamogeton obtusifolius 0,5 1 Ranunculus circinatus Sagittaria sagittifolia Aukon reunoilla Sparganium sp Typha angustifolia Aukon reunoilla Utricularia australis 1 1 Cladophora glomerata 15* 20 Fontinalis antipyretica *= kuplivina lauttoina myös pinnalla 174 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 207/2010

177 Pohjasedimenttien analyysitulokset Liite 6. (1/10) Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 207/

178 Liite 6. (2/10) Pohjasedimenttien analyysitulokset 176 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 207/2010

179 Pohjasedimenttien analyysitulokset Liite 6. (3/10) Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 207/

180 Liite 6. (4/10) Pohjasedimenttien analyysitulokset 178 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 207/2010

181 Pohjasedimenttien analyysitulokset Liite 6. (5/10) Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 207/

182 Liite 6. (6/10) Pohjasedimenttien analyysitulokset 180 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 207/2010

183 Pohjasedimenttien analyysitulokset Liite 6. (7/10) Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 207/

184 Liite 6. (8/10) Pohjasedimenttien analyysitulokset 182 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 207/2010

185 Pohjasedimenttien analyysitulokset Liite 6. (9/10) Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 207/

186 Liite 6. (10/10) Pohjasedimenttien analyysitulokset 184 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 207/2010

187 Analyysimenetelmät ja analyysien mittausepävarmuudet Liite 7. (1/6) MENETELMÄLUETTELO ALIHANKKIJAT JA HEIDÄN KÄYTTÄMÄNSÄ MENETELMÄT KOKEMÄENJOEN VESISTÖN VESIENSUOJELUYHDISTYS RY: FINAS-akkreditointipalvelun akkreditoima testauslaboratorio T064 Määritys Menetelmä *Arseeni SFS-EN ISO 15586:2004 *Alumiini; barium; *boori; *kalium; *kalsium; koboltti; *kromi; *kupari; *magnesium; *mangaani; *molybdeeni; *natrium; *nikkeli; *sinkki; *vanadiini ISO 11885:1996 *Elohopea Sis.men.KVVY LA67,per. SFS 5229:1986 ja SFS-EN 1483:1997 *Kadmium; *Lyijy SFS-EN ISO 15586:2004 ja SFS-EN ISO :2002 Kromi +6 Spektrofotometrinen (difenyylikarbatsidi) Standard Methods for the Examination of Water and Wastewater 16 th ed Cr-D. *TOC; *DOC SFS-EN 1484:1997 METROPOLILAB: FINAS-akkreditointipalvelun akkreditoima testauslaboratorio T058 Määritys Menetelmä *AOX SFS-EN 9562:2004 *Alumiini; *antimoni; *arseeni; *barium; *boori;*kadmium; *kalium; *kalsium; *koboltti; *kromi; *kupari; *lyijy; *magnesium; *mangaani; *molybdeeni; *nikkeli; *rauta; *seleeni;*sinkki; *uraani; *vanadiini EN ISO 17294:2005 ICP-MS *Natrium SFS 3044:1980 AAS ja SFS-EN ISO 15886:2004 AAS *Bromaatti SFS-EN ISO 15061:2001 *Elohopea Sisäinen menetelmä TR87 ja SFS-EN 1483:1997, modif. *Haihtuvat org. yhdisteet (VOC) ISO 15680:2004 *Kloorifenolit SFS-EN 12673:1999 *PAH Sisäinen menetelmä KV-PAH *Syanidi SFS 5747:1992 *TOC SFS-EN 1484:1997 *Torjunta-aineet Sis.menetelmä SPE-uutto LCMS/MS *C. perfringens sis.menet., per. STM 461/2000 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 207/

188 Liite 7. (2/6) Analyysimenetelmät ja analyysien mittausepävarmuudet RAMBOLL ANALYTICS OY: FINAS-akkreditointipalvelun akkreditoima testauslaboratorio T039 Määritys *Haihtuvat orgaaniset yhdisteet (VOC1+VOC2) *Haihtuvat orgaaniset yhdisteet (VOC1 = halogenoidut) *Haihtuvat orgaaniset yhdisteet (VOC2 = ei-halogenoidut) *Fenoliset yhdisteet (sisältää myös kloorifenolit) *PAH *Torjunta-aineet: Monijäämämenetelmä (GC) *Torjunta-aineet: Monijäämämenetelmä (LC) *Torjunta-aineet: Monijäämä GC + LC *Trihalometaanit: Uima-allasvesistä Menetelmä Sis.men. RA 4050, per. ISO :1997 ja SFS-EN ISO 10301:1997, mod. Sis.men. ks. erillinen liite Sis.men. ks. erillinen liite Sis.men. RA 4007, per. SFS-EN 12673:1999 mod. Sis.men. RA 4026, GC-MSD-menet. Sis.men. RA 4038, GC/MSD, per. ISO 10695:2000, mod. Sis.men. RA 4039, LC/MSD Sis.men. RA 4043, HS-GC/MSD Bromidi Sis.men. V03 SFS-EN ISO (1-2) *Elohopea Sis.men. RA 3000 (ICP-menet.) *Alumiini, *barium, *boori, *kadmium, *kalium, *kalsium, *koboltti, *kromi, *kupari, *lyijy,*magnesium, *mangaani, *molybdeeni, *natrium, *nikkeli, *sinkki, *uraani, *vanadiini Sis.men. RA 3000 ISO :2003 tai sis.men.ra 3001, per. ISO 11885:1996, ICP-OES *Bromaatti Sis.men. RA 2018A, per. SFS-EN ISO 15061:2003 *Syanidi Sis.men. RA 2023, per. SFS-EN 5747:1992 *TOC Sis.men. RA 2007, per. SFS-EN 1484:1997 Formaldehydi Sis.men. S03 SFS 4996:1983 Silikaatti Sis.men. V39, spektrofotometrinen Anioniaktiiviset tensidit Sis.men., kumottu SFS 3012:1007 *Hiilivetyöljyindeksi (C10-C40) GC/FID Sis.men. RA 4019, per. SFS-EN ISO :2001 Öljyt ja rasvat (gravimetrinen) Sis.men., gravimetrinen *=akkreditoitu menetelmä MENETELMÄLUETTELO Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 207/2010

189 Analyysimenetelmät ja analyysien mittausepävarmuudet Liite 7. (3/6) MENETELMÄ JA MÄÄRITYSRAJALUETTELO FINAS-akkreditointipalvelun akkreditoima testauslaboratorio T147 Akkreditointivaatimus SFS-EN ISO/IEC 17025:2005 Vesilaboratorio LÄNSI-UUDENMAAN VESI JA YMPÄRISTÖ RY AKKREDITOIDUT MENETELMÄT Määritys *Alkaliteetti *Ammoniumtyppi luonnonvedet *Ammoniumtyppi jätevedet *BOD 7 *BOD 7- ATU *BOD 7- ATU (suod. GFA) Menetelmän määritysraja Mittausepävarmuus 0,02 mmol/l 0,020 0,040 mmol/l ± 0,006 mmol/l 0,041 0,20 mmol/l ± 15 % > 0,20 mmol/l ± 10 % Menetelmä Sisäinen menetelmä MENE2 (Standard methods for the examination of water and wastewater, 13th edit.1971) SFS 3032: ug/l 4 15 ug/l ug/l ug/l ug/l > 500 ug/l SFS 5505:1988 muunneltu, Kjeldahlmenetelmä 2 mg/l 2 3 mg/l 3 5 mg/l 5 10 mg/l > 10 mg/l ± 2,5 ug/l ± 17 % ± 15 % ± 11 % ± 8 % 0,5 mg/l ± 16 % ± 15 % ± 8 % SFS-EN :1988 1,5 mg/l 1,5 5 mg/l ± 1,4 mg/l mg/l ± 27 % > 100 mg/l ± 20 % *COD Mn SFS 3036: mg/l 1,0 3,0 mg O 2 /l > 3,0 mg O 2 /l *COD Cr SFS 5504: mg/l mg/l *COD Cr (GFA) mg/l *COD Cr, liukoinen mg/l *E. coli (36 C, 21 h) *E. coli (37 C, 18/24 h) *E. coli (44 C, 21 h) *Fluoridi *Fosfaattifosfori *Fosfaattifosfori (suod. Nuclepore) *Fosfori: kokonaispitoisuus ja liukoinen *Fosfori, kokonaispitoisuus (suod. Nuclepore) *Fosfori, kokonaispitoisuus (suod. GFA) *Heterotrofinen pesäkeluku 22 C 68 h *Heterotrofinen pesäkeluku 36 C 44 h SFS 3016: 2001, 2. painos Sisäinen menetelmä MENE38, Colilert Quanti-Tray SFS 4088: 2001, 4. painos SFS-EN ISO :1995 ja SFS-EN ISO :1997 Sisäinen menetelmä MENE7 (perustuu kumottuun standardiin SFS 3025:1986) Sisäinen menetelmä MENE8 (perustuu kumottuun standardiin SFS 3026:1986) SFS-EN ISO 6222: 1999 SFS-EN ISO 6222: 1999 > 500 mg/l 0,2 mg/l 0,20 0,6 mg/l 0,6 1,0 mg/l > 1,0 mg/l 3 ug/l 3 10 ug/l ug/l ug/l ug/l > 100 ug/l 5 ug/l 5 20 ug/l ug/l ug/l > 100 ug/l ± 0,40 mg O 2 /l ± 12 % ± 15 mg/l ± 30 % ± 16 % ± 11 % ± 35 % ± 25 % ± 16 % ± 3 ug/l ± 18 % ± 15 % ± 13 % ± 10 % ± 3 ug/l ± 17 % ± 15 % ± 8 % Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 207/

190 Liite 7. (4/6) Analyysimenetelmät ja analyysien mittausepävarmuudet MENETELMÄ JA MÄÄRITYSRAJALUETTELO FINAS-akkreditointipalvelun akkreditoima testauslaboratorio T147 Akkreditointivaatimus SFS-EN ISO/IEC 17025:2005 Vesilaboratorio *Kloori: vapaa kloori ja kokonaiskloori SFS-EN ISO :2000, modif. 0,1 mg/l 0,10 0,20 mg/l 0,20 1,0 mg/l > 1,0 mg/l ± 40 % ± 25 % ± 20 % *Kloridi SFS-EN ISO :1995 ja SFS-EN ISO : mg/l 1,0 7,0 mg/l > 7,0 mg/l *KMnO 4 -luku SFS 3036: mg/l 4-12 mg/l > 12 mg/l *Koliformisten bakteerien SFS 3016: 2001 kokonaismäärä *Koliformisten bakteerien SFS 3016: 2001 kokonaismäärä (alustava) *Koliformisten bakteerien kokonaismäärä *Lämpökestoisten koliformisten bakteerien kokonaismäärä *Mangaani: kokonaispitoisuus ja liukoinen *Nitraatti- ja nitriittitypen summa *Nitraattityppi Sisäinen menetelmä MENE38, Colilert Quantitray SFS 4088: 2001 SFS 3033: ug/l 5 50 ug/l > 50 ug/l SFS-EN ISO 13395:1997, FIA-tekniikka 10 ug/l ug/l ug/l ug/l > 100 ug/l ± 15 % ± 10 % 1,6 mg/l 12 % ± 20 % ± 14 % ± 5 ug/l ± 20 % ± 16 % ± 10 % *Nitriittityppi SFS 3029: ug/l 2 5 ug/l 5 20 ug/l ug/l > 100 mg/l ± 0,8 ug/l ± 16 % ± 13 % ± 10 % *ph SFS 3021: 1974 (modif.), mittaus huoneenlämmössä *Pseudomonas SFS-EN ISO 16266: 2008 aeruginosa, alustava *Radon Sisäinen menetelmä MENE45, RADEK MKGB-01 laite 30 Bq/l > 30 Bq/l 30 % *Rauta: kokonaispitoisuus ja liukoinen *Rauta, (suod. GFC) *Rauta, (suod. Nuclepore) *Rauta, (suod., GFA) SFS 3028: ug/l ug/l ug/l ug/l ug/l > 1000 ug/l *Sameus SFS-EN ISO 7027:2000 0,2 FNU 0,2 0,5 FNU 0,5 1,0 FNU > 1,0 FNU *Sulfaatti *Suolistoperäiset enterokokit *Suolistoperäiset enterokokit (alustava.) SFS-EN ISO :1995 ja SFS-EN ISO :1997 SFS-EN ISO : 2000 SFS-EN ISO : mg/l 1,0 7,0 mg/l > 7,0 mg/l ± 10 ug/l ± 20 % ± 20 % ± 16 % ± 10 % ± 0,09 FNU ± 18 % ± 16 % ± 15 % ± 9 % 188 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 207/2010

191 Analyysimenetelmät ja analyysien mittausepävarmuudet Liite 7. (5/6) MENETELMÄ JA MÄÄRITYSRAJALUETTELO FINAS-akkreditointipalvelun akkreditoima testauslaboratorio T147 Akkreditointivaatimus SFS-EN ISO/IEC 17025:2005 Vesilaboratorio *Sähkönjohtavuus *Typpi, kokonaispitoisuus luonnonvedet <5000 ug/l *Typpi, kokonaispitoisuus Jätevedet SFS-EN 27888: 1994 (modif.), mittaus huoneenlämpötilassa, korjaus 25 C:een tehdään lämpötilakompensaatiolaitteella SFS-EN ISO :1988 ja SFS-EN ISO 13395:1997, FIA-tekniikka SFS 5505: 1988 muunneltu, Kjeldahlmenetelmä 2 ms/m 2 ms/m ± 5 % 100 ug/l ug/l > 250 ug/l 2 mg/l 2 7 mg/l 7 10 mg/l > 10 mg/l ± 30 ug/l (12 %) ± 12 % ± 1,0 mg/l ± 14 % ± 10 % *Urea Sisäinen menetelmä MENE46 (Koroleff 1979) 0,1 mg/l 0,10 0,50 mg/l > 0,50 mg/l ± 22 % ± 15 % MUUT MENETELMÄT Määritys Absorptiokerroin (400 nm) Absorptiokerroin (750 nm) Menetelmä Spektrofotometrinen mittaus Spektrofotometrinen mittaus a-klorofylli SFS 5772:1993 Alkaliteetti (Gran) Sisäinen menetelmä MENE41 (perustuu VYH, 1987) Alumiini, happoliukoinen Sisäinen menetelmä MENE3 (perustuu standardiehdotukseen INSTA-VYH, 1989) Haihdutusjäännös SFS 3773: 1977 Haju Sisäinen menetelmä MENE1 Haju Kenttämääritys Happi % (suolainen vesi) Happi % (makea vesi) Sisäinen menetelmä MENE10 (perustuu kumottuun standardiin SFS 3040:1990) Menetelmän määritysraja 0,1 ug/l Mittausepävarmuus 0,020 mmol/l 0,020 0,040 mmol/l 0,041 0,20 mmol/l > 0,20 mmol/l ± 0,006 mmol/l ± 15 % ± 10 % 10 ug/l Hehkutusjäännös, hehkutushäviö SFS 3008: 1990 Hiilidioksidi Sisäinen menetelmä MENE12 (perustuu 0,4 mg/l Elintarviketutkijain seura; Juoma- ja talousveden tutkimusmenetelmät) Hiivat SFS 5507: 1989 (modif.) Homeet SFS 5507: 1989 (modif.) Ilman lämpötila Kenttämittaus Jään paksuus Kenttämittaus Kalsiumkovuus (Kalsium) SFS 3001: ,1 mmol/l 0,1-0,35 mmol/l ± 0,04 mmol/l >0,35 mmoll Kiintoaine GF/A Kiintoaine GF/C Kiintoaine GF/F Sisäinen menetelmä MENE16 (perustuu kumottuun standardiin SFS 3037:1976) 1,0 mg/l Kiintoaineen hehkutushäviö Kiintoaineen hehkutushäviö (GF/C) Kiintoaineen SFS 3008: sisäinen menetelmä MENE16 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 207/

192 Liite 7. (6/6) Analyysimenetelmät ja analyysien mittausepävarmuudet MENETELMÄ JA MÄÄRITYSRAJALUETTELO FINAS-akkreditointipalvelun akkreditoima testauslaboratorio T147 Akkreditointivaatimus SFS-EN ISO/IEC 17025:2005 Vesilaboratorio hehkutushäviö (GF/F) Kloori: sidottu kloori SFS-EN ISO :2000, modif. 0,1 mg/l 0,10 0,20 mg/l 0,20 1,0 mg/l > 1,0 mg/l ± 40 % ± 25 % ± 20 % Kokonaiskovuus SFS 3003:1987 0,10 mmol/l 0,10 0,40 mmol/l > 0,40 mmol/l Kokonaissyvyys Kenttämääritys Laskeutuvat aineet (1/2 h) Sisäinen menetelmä MENE20 Levä Kenttämääritys Lietepitoisuus Sisäinen menetelmä MENE16 (perustuu kumottuun standardiin SFS 3037:1976) Lumen paksuus Kenttämääritys Lämpötila Laboratoriomittaus Lämpötila Kenttämääritys Magnesium SFS 3001, 3003: 1987 (perustuu kokonaiskovuuden ja kalsiumkovuuden erotukseen) Maku Sisäinen menetelmä MENE1 Näkösyvyys Kenttämääritys Pilvisyys Kenttämääritys Salmonella NMKL 71:1999 Suolaisuus (lask.) Suolaisuus (lask.) Sädesienet STM:n opas 2003:1 Tuulen nopeus Kenttämääritys Tuulen suunta Kenttämääritys Ulkonäkö Sisäinen menetelmä MENE1 Veden pinnan korkeus h- Kenttämääritys putken päästä Veden pinnan korkeus Kenttämääritys kaivon kannesta Veden pinnan korkeus Kenttämääritys merenpinnasta Virtaama Kenttämääritys Väriluku Väriluku (suod.) Sisäinen menetelmä MENE31 (perustuu kumottuun standardiin SFS 3023: 1987 (modif.) 4 mg/l ± 0,050 mmol/l ± 12 % Tämä luettelo kuuluu laboratorion toimintajärjestelmän piiriin ja se on laatupäällikön hyväksymä Muutoksia tähän luetteloon saa tehdä vain laatupäällikön luvalla. 190 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 207/2010

193 Kuvailulehti Julkaisija Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry. Julkaisuaika 12/2010 Tekijä(t) Holmberg Ralf, Valtonen Marja Julkaisun nimi Julkaisusarjan nimi ja numero Julkaistut osat /muut saman projektin tuottamat julkaisut Tiivistelmä Mustionjoen, Fiskarsinjoen, Pohjanpitäjänlahden ja Tammisaaren merialueen yhteistarkkailun yhteenveto Julkaisu 207/2010 Julkaisu on saatavana myös Internetissä: Yhteistarkkailun tarkkailualue käsittää Mustionjoen ja Fiskarsinjoen alajuoksut, Pohjanpitäjänlahden sekä Tammisaaren edustan merialueen aina Tvärminneen asti. Tarkkailuvelvollisia osallistujia ovat alueen jätevedenpuhdistamot, muutama teollisuus-laitos sekä yksi pienvenesatama. Veden laatua seurataan vuosittain ja neljän vuoden välein ohjelmaan kuuluu laajemmat biologiset tutkimukset. Alueen suurin yksittäinen pistekuormittaja oli alkukesään 2007 asti Karjaan-Pinjaisten vanha jätevedenpuhdistamo. Alkukesästä 2007 Karjaa-Pohjan uusi jätevedenpuhdistamo aloitti toimintansa ja sen myötä pistekuormitus väheni merkittävästi. Tammisaaren kunnostettu Skeppsholmenin puhdistamo toimi myös erittäin hyvin ja alueen pistemäistä kokonaiskuormitusta on saatu vähenemään. Koverharin rauta- ja terästehtaan jätevesipäästöt ovat nykyään hyvin pienet. Jätevesipäästöjen suorat vaikutukset veden laadun muutoksena näkyvät selvimmin Mustionjoen alajuoksulla. Takavuosien öljyesiintymät ovat kuitenkin vähentyneet selvästi viime vuosina. Mustionjoen alajuoksulla sekä Pohjanpitäjänlahden perukassa tehostunut jätevesikäsittely näkyy vesistön parantuneena veden laatuna. Pohjanpitäjänlahden alusveden happi-tilanne on edelleen hyvin heikko syksyisin ja erityisen heikoksi tilanne kehittyy vuosina jolloin Mustionjoelta tuleva valuma on suuri. Alueen rehevyystaso laskee selvästi Tammisaaresta ulospäin mentäessä, mutta vesikasvillisuus näyttää merkkejä lievästä rehevöitymisestä uloimmillakin tutkimus-pisteillä. Koverharin prosessipäästöjen väheneminen näkyy pohjasedimenttien pintakerroksen puhdistumisena. Asiasanat Toimeksiantaja Mustionjoki, Pohjanpitäjänlahti, Tammisaaren merialue, veden laatu, rehevöityminen, kuormitus Mustionjoen, pohjanpitäjänlahden sekä tammisaaren merialueen yhteistarkkailutyöryhmä Julkaisun myynti/ jakaja/kustantaja ISBN (nid.) Sivuja 191 ISBN (PDF) Kieli Suomi ISSN-L Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry., PL 51, Lohja Puh. (019) Sähköposti: Painopaikka ja -aika Lohjan Painotuote Oy, Lohja 2010 ISSN (painettu) Luottamuksellisuus Julkinen ISSN (verkkojulkaisu) Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 207/

194 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry Västra Nylands vatten och miljö r.f. PL 51, Lohja Puh. (019) ISBN (nid.) ISBN (PDF) ISSN-L ISSN (painettu) ISSN (verkkojulkaisu)