Hangon merialueen ja Bengtsårin vesien yhteistarkkailun yhteenveto vuodelta 2011

Transkriptio

1 Hangon merialueen ja Bengtsårin vesien yhteistarkkailun yhteenveto vuodelta 211 Ralf Holmberg Marja Valtonen Länsi-Uudenmaan VESI ja YMPÄRISTÖ ry Västra Nylands vatten och miljö rf Julkaisu 236/212

2

3 LÄNSI-UUDENMAAN VESI JA YMPÄRISTÖ RY JULKAISU 236/212 Hangon merialueen ja Bengtsårin vesien yhteistarkkailun yhteenveto vuodelta 211 Ralf Holmberg Marja Valtonen Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry

4 LÄNSI-UUDENMAAN VESI JA YMPÄRISTÖ RY, JULKAISU 236/212 Valokuva(t): LUVY ry (Ralf Holmberg) Julkaisu on saatavana myös internetistä: T:mi Harriprint, Karkkila 212 ISBN (nid.) ISBN (PDF) ISSN-L ISSN (painettu) ISSN (verkkojulkaisu)

5 Sisältö 1 Johdanto Taustatiedot Tarkkailualue Säätila Pistemäinen jätevesikuormitus Tutkimuksen suoritus Vesistötarkkailun tulokset Veden laatu Hangon eteläinen merialue Hangon pohjoinen merialue Suursuon kaatopaikka Forcitin edusta Bengtsårin alue Tarkkailualueen rehevyys Yhteenveto ja johtopäätökset Sammanfattning och slutsatser Kirjallisuuslähteet Liitteet Liite 1. Kartta yhteistarkkailualueesta Liite 2. Alueen pistekuormitus Liite 3. Fysikaalis-kemialliset tulokset vuonna Liite 4. Analyysimenetelmät ja mittausepävarmuudet... 6 Kuvailulehti... 64

6

7 1 Johdanto Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry (LUVY) on suorittanut yhteistarkkailun Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry:n laatiman ohjelman mukaisesti. Uudenmaan ympäristökeskus on hyväksynyt ohjelman kirjeellään Dnro 196Y Tarkkailu perustuu tarkkailuun osallistuvien osalta taulukon 1 mukaisiin velvoitteisiin. Taulukko 1. Tarkkailun osallistujat sekä tarkkailun ympäristöoikeudelliset perusteet. Hangon Kaupunki LSY-23_Y-19 Hangon Puhdistamo Oy UUS-23-Y-2 Oy Forcit Ab UUS-22-Y-529 Oy ViskoTeepak Ab UUS-27-Y-653 Hangon satama (Ulkosatama) LSY-23-Y-384 Vuoden 211 tarkkailu oli ns. suppea vuosi, jolloin tarkkailuun kuului vain jokavuotiset veden fysikaalis-kemiallisten analyysit. Tarkkailun vastuuhenkilönä on ollut vesistötutkija Ralf Holmberg, joka myös on laatinut tämän yhteenvetoraportin. Kuormitusosuuden on laatinut puhdistamoinsinööri Marja Valtonen. Näytteenotosta ovat vastanneet Suomen ympäristökeskuksen sertifioimat kenttämestarit Arto Muttilainen ja Jorma Valjus. Analyysit tehtiin Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry:n laboratoriossa, joka on FINAS-akkreditointipalvelun akkreditoima testauslaboratorio T 147, akkreditointivaatimus EN ISO/IEC Taustatiedot 2.1 Tarkkailualue Tarkkailualue käsittää Hangon merialueen Täktomin edustalta Hankoniemen ympäri Östra Sandfjärdenille ja Gennarbyvikenin suulle Hangon pohjoispuolelle. Yhteistarkkailun havaintopaikat on kuvattu liitteessä 1. Hangon eteläinen merialue on suureksi osaksi avointa ulappaa. Ympäristöolosuhteet ovat alueella hyvin mereiset, virtaukset ja veden sekoittuminen ovat voimakkaita. Alueella esiintyy ajoittain voimakasta kumpuamista. Hangon Puhdistamo Oy, Hangon kaupungin Suursuon jätevedenpuhdistamo ja entinen kaatopaikka laskevat käsitellyt jätevetensä eteläiselle merialueelle, jossa ne laimenevat voimakkaasta sekoittumisesta johtuen. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 236/212 5

8 Hangon ja Hiittisten välillä sijaitseva pienten saarten, luotojen ja karikkojen muodostama vyöhyke erottaa pohjoisen merialueen aavasta Itämerestä. Myös Hangon pohjoinen merialue on mereinen, virtaukset ovat voimakkaat ja veden sekoittuminen tehokasta. Alueen itäpuolelle johdetaan Oy Forcit Ab:n jätevedet. Bengtsårin saaristoalueella mereisyys vähenee. Alue on kapeiden salmien ja matalien kynnysten ympäröimä. Tästä johtuen virtaukset ja veden sekoittuminen ovat heikompia kuin ulkopuolisella Hangon pohjoisella merialueella. Oy ViskoTeepak Ab johtaa jätevetensä Bengtsårin itäpuolelle Östra Sandfjärdenille. 2.2 Säätila Tarkkailuvuosi 211 alkoi tavanomaista kylmempänä ja talvi alkoi jo marraskuussa 211 eteläisessäkin Suomessa. Koko tarkkailualueelle muodostui paksu jääpeite. Talvi oli paitsi kylmä niin myös runsasluminen ja lumen sulaminen käynnistyi kunnolla vasta maaliskuun lopussa. Kevät ja alkukesä olivat melko epävakaisia ja koleita, mutta juhannuksen jälkeen sää lämpeni ja kesä oli sen jälkeen hyvin lämmin ja aurinkoinen. Poikkeuksellisen lämmin sää jatkui pitkälle elokuuhun saakka, mutta hienosta kesäsäästä huolimatta satoi aika paljon. Paikalliset vaihtelut olivat suuret sateiden kuuroluonteisuuden johdosta. Syksyllä sää pysyi varsin kauniina ja syyssateet alkoivat varsin runsaina lokakuussa. Loppuvuonna, varsinkin joulukuussa satoi hyvin paljon ja sateet tulivat pääosin vetenä. Tarkkailuvuoden kuukausien keskilämpötilat ja -sademäärät verrattuna pitkän ajan keskiarvoon on esitetty kuvissa 1 ja 2. oc Kuukauden keskilämpötila Tvärminne I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII Kuukausi Kuva 1. Kuukauden keskilämpötila Hangon Tvärminnen säähavaintoasemalla vuonna Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 236/212

9 2 Kuukauden sademäärä Tvärminne 15 mm I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII Kuukausi Kuva 2. Kuukauden sademäärä Hangon Tvärminnen säähavaintoasemalla vuonna Pistemäinen jätevesikuormitus Tarkkailualueen pistemäisestä kuormituksesta pääosa kohdistuu Hankoniemen eteläreunalle. Kuormituslajeittain tarkastellen on kyseessä suuruusluokka % vuoden 211 tilanteessa (kuva 3). Kyseessä ovat Hangon kaupungin Suursuon keskuspuhdistamo ja kaupungin purkuviemäriä käyttävä Hangon Puhdistamo Oy. Hangon Puhdistamo Oy käsittelee Genencor Oy:n ja Fermion Oy:n tuotantotoiminnassa muodostuvat jätevedet. Pistekuormituksesta vähäisempi osa kohdistuu Hankoniemen pohjoispuolen Bengtsårin alueelle. Kuormituslajeittain tarkastellen on kyseessä suuruusluokka 4,4 36 % vuoden 211 tilanteessa (kuva 3). Pohjoispuolelle purkavat vetensä ViskoTeepak, Forcit Oy Ab ja Santalan kartano. Santalan kartanon osuus kokonaismääristä on pieni, eikä tule näkyviin graafeissa (osuus alle 1 %). Santalan kartanon jätevedenpuhdistamo lopetti toiminnan , jätevedet johdetaan siirtoviemärillä Hangon Suursuon puhdistamolla käsiteltäväksi. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 236/212 7

10 Kuormitusosuudet v % Osuus 8 % 6 % 4 % 2 % Suursuo Ha Pu Oy Forcit Visko Santala % Vesi BHK7 Fosfori Typpi Kuva 3. Pistekuormituksen %-jakaantuminen tarkkailualueella v Purkupaikat käyvät ilmi liitteenä olevasta kartasta. Kuormituksen kehitys jaksolla käy ilmi kuvista 4 ja lukuarvot ovat liitteessä 2. Kokonaistilanteen osalta todetaan tarkastelujaksolta : Jätevesimäärästä suurimman osan (n. 67 % v. 211) tuottaa Suursuon keskuspuhdistamo (kuva 4). Suursuon puhdistamon jätevesimäärien vuosien välinen suuri vaihtelu aiheutuu hydrologisista tekijöistä ja Hangon hulevesistä. BHK 7 -ATU-kuormitus oli tarkastelujakson alussa suurimmillaan 265 kg O 2 /d ja jakson loppupuolella tasolla alle 1 kg O 2 /d. Fosforimäärä on ollut jakson alkupuolella suurimmillaan n. 12 kg P/d. Vuonna 211 mereen johdettu fosforimäärä oli 5, kg P/d. Typpimäärä on kasvanut jakson kuluessa merkittävästi vuoteen 22 asti. Määrä oli jakson alussa 25 kg N/d ja suurimmillaan n. 43 kg N/d vuonna 22. Vuonna 211 mereen johdettu typpimäärä oli n. 21 kg N/d. 8 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 236/212

11 m³/d 12 Jätevesi v kg O2/d 3 BHK-kuorma mereen v ViskoTeepak Forcit Rohm&Haas Ha Pu Oy Suursuo ViskoTeepak Forcit Ha Pu Oy Suursuo kg P/d Fosforikuorma mereen v ViskoTeepak Forcit Ha Pu Oy Suursuo kg N/d Typpikuorma mereen v ViskoTeepak Forcit Ha Pu Oy Suursuo Kuva 4. Koko tarkkailualueelle johdettu kuormitus v HANKONIEMI ETELÄPUOLI Hankoniemen eteläreunalle johdettava kuormitus koostuu Hangon kaupungin Suursuon keskuspuhdistamolta ja Hangon Puhdistamo Oy:ltä (Fermion Oy ja Genencor Oy) johdettavista vesistä. Mereen johtaminen tapahtuu samaa, kaupungin omistamaa purkuviemäriä käyttäen. Kuormituksen kehitys jaksolla käy pääpiirteissään ilmi kuvasta 5. Mereen johdettujen ainemäärien osalta todetaan pääkohdittain: Vesi Kaupungin jätevesimäärä on 2-luvulla vaihdellut välillä n m 3 /d. Vuosien 23, 29 ja 21 jätevesimäärät lukeutuivat jakson alhaisimpien tasolle (4 3, 4 1 ja 4 4 m 3 /d), eroavuus selittyy hulevesien muita vuosia pienemmällä määrällä. Vuoden 211 jätevesimäärä n. 5 1 m 3 /d sopii aikaisempien vuosien vaihteluvälin piiriin. Hangon Puhdistamo Oy:n jätevesimäärä on kasvanut 199-luvun tasolta n. 4 m 3 /d suuruusluokkaan 1 4 m 3 /d 1 8 m 3 /d teollisen tuotannon kasvun myötä. Vuosien 21 ja 211 jätevesimäärät olivat molempina vuosina n. 1 8 m 3 /d. BHK 7 -ATU Kokonaismäärä on ollut pääosin suuruusluokkaa 6 9 kg O 2 /d 199-luvun alkupuolella. BHK-määrä oli tasolla 1 14 kg O 2 /d jaksolla , jonka jälkeen määrät ovat laskeneet tasolle 4 8 kg O 2 /d. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 236/212 9

12 Suurin yksittäinen vuosikeskiarvo n. 19 kg O 2 /d esiintyi vuonna 199 Suursuolla, jolloin hulevesimäärä heikensi Suursuon puhdistamon toimivuutta. Suursuon puhdistamon nykytaso on vakiinnutettu suuruusluokkaan 2 3 kg O 2 /d. Suursuolta v. 211 mereen johdettu keskimääräinen BHK-kuorma oli 24 kg O 2 /d. Hangon Puhdistamo Oy:n mereen johdettu BHK-määrä on laskenut 199-luvun lopun ja 2-luvun alkupuolen määristä (6 1 kg O 2 /d) nykytasolle 2 4 kg O 2 /d. Vuonna 211 Hangon Puhdistamo Oy:ltä mereen johdettu BHK-kuorma oli n. 22 kg O 2 /d. Fosfori Fosforin kokonaismäärä on viime vuosina ollut tasoa 3 5 kg P/d. Määrä on hieman alhaisempi kuin 2-luvun alkupuolella, jolloin taso oli 5 8 kg P/d. Suurin yksittäinen kokonaismäärä 12 kg P/d on havaittu v. 199, kun hulevesien vaikutus aiheutti häiriöitä Suursuolla. Vuoden 211 fosforikuorma mereen oli 4,7 kg P/d, joka oli lähellä edellisvuoden määrää (4,9 kg P/d) Typpi Typpimäärä on ollut alimmillaan suuruusluokkaa 17 kg N/d v Suurin arvo n. 37 kg N/d ajoittuu vuodelle 22. Viime vuosina typpimäärä on vaihdellut välillä kg N/d. Vuoden 211 typpimäärä oli 2 kg N/d. Suursuon puhdistamolla on ollut käynnissä saneeraustyöt vuosien 21 ja 211 aikana, puhdistamoa mm. saneerattiin typenpoistoajoon sopivaksi. Työt aloitettiin kesällä 21 ja altaiden laajennukset ja saneeraukset (ilmastus ja jälkiselkeytys) saatiin valmiiksi kesään 211 mennessä. Metanoliannostelua päästiin kokeilemaan syksyllä Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 236/212

13 m³/d Jätevesimäärä v kg O2/d Mereen johdettu BHK-kuorma v Ha Pu Oy Suursuo Ha Pu Oy Suursuo kg P/d Fosforikuorma mereen v kg N/d Typpikuorma mereen v Ha Pu Oy Suursuo Ha Pu Oy Suursuo Kuva 5. Hankoniemen eteläpuolelle johdettu kuormitus v HANKONIEMEN POHJOISPUOLI BENGTSÅRIN ALUE Hankoniemen Bengtsårin alueelle johdettavasta kuormituksesta jaksolla todetaan pääkohdittain seuraavaa: Vesi Jäteveden kokonaismäärä on vuositasolla vaihdellut välillä m 3 /d jaksolla Forcit Oy:n tuottama jätevesimäärä väheni v. 28, koska Forcit myi alkuvuodesta 28 dispersiotehtaan Rohm and Haas Finland Oy:lle. Rohm and Haas lopetti dispersiotehtaan toiminnan v. 21. Santalan kartanon jätevedenpuhdistamo lopetti toiminnan , jätevedet on alettu johtaa siirtoviemärillä Hangon Suursuon puhdistamolla käsiteltäväksi. Santalan kartanon puhdistamolla käsiteltyjen jätevesien osuus oli viime vuosina n. 1 % Hankoniemen Bengtsårin alueelle pistemäisesti johdetusta kokonaisjätevesimäärästä. BHK 7 -ATU Mereen johdettu BHK 7 -määrä on aluksi vähentynyt jakson puolivälin tienoille asti suuruusluokasta 6 kg O 2 /d tasolle 2 kg O 2 /d. Määrä on sen jälkeen noussut ja ollut muutamana viime vuotena tasolla n kg O 2 /d. Määrä oli vuonna 211 noin 26 kg O 2 /d. Alueen BHK-kuormitus tulee lähes kokonaan ViskoTeepak Oy:ltä. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 236/212 11

14 Fosfori Fosforimäärässä on havaittavissa laskeva trendi vuodesta 24 lähtien. Vuoden 211 fosforimäärä noin oli,3 kg P/d, määrä edustaa vertailujakson alhaisinta suuruusluokkaa. Fosfori tulee lähes kokonaan ViskoTeepak Oy:ltä. Typpi Mereen johdettu typpimäärä on vähentynyt tarkastelujaksolla merkittävästi. Määrä oli jakson alussa suuruusluokkaa 6 kg N/d ja vuosina noin 9 kg N/d. ViskoTeepak Oy:n typpimäärä oli jakson alussa 17 kg N/d ja jakson lopussa noin 5 7 kg N/d. Suurin vähenemä on ollut Forcitilla, jakson alussa tasolta 4 kg N/d tasolle noin 1 4 kg N/d. Muutos selittyy pääosin typpipainotteisten jakeiden kuljettamisesta muualla apuravinteena käytettäväksi. Lisäksi dispersiotehtaan myynti vähensi Forcitin tuottamaa typpikuormaa. Rohm and Haas lopetti dispersiotehtaan toiminnan kokonaan v. 21. m³/d Jätevesimäärä v kg O2/d BHK-kuorma mereen v ViskoTeepak Forcit Rohm&Haas ViskoTeepak Forcit kg P/d Fosforikuorma mereen v ,4 1,2 1,8,6,4, kg N/d Typpikuorma mereen v ViskoTeepak Forcit ViskoTeepak Forcit Rohm&Haas Kuva 6. Hankoniemen Bengtsårin alueelle johdettu kuormitus v LUPARAJOJEN SAAVUTTAMINEN VUONNA 211 Puhdistamoilta vesistöön johdettavalle käsitellylle jätevedelle on määritelty raja-arvot laitosten ympäristöluvissa. Seuraavassa esitetään lyhyesti vuoden 211 osalta raja-arvojen saavuttaminen alueen lupavelvollisten pistekuormittajien osalta. Luparajojen saavuttaminen ja vesistökuormitus käydään tarkemmin läpi vuosittain laadittavissa jätevedenpuhdistamoiden kuormitustarkkailujen yhteenvedoissa. 12 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 236/212

15 ViskoTeepak Vuonna 211 ei tullut ylityksiä kuukausikeskiarvoina saavutettavaksi asetettuihin raja-arvoihin nähden. Santalan kartanon puhdistamo Santalan kartanon puhdistamo jäi pois käytöstä elokuussa 211 ja viemäröintialueen jätevedet johdetaan nykyisin siirtoviemärillä Hangon Suursuon puhdistamolla käsiteltäväksi. Puhdistamon keskimääräiset käsittelytehot on laskettu koko vuosijakson kuormilla sekä puhdistamon toimintakauden kuormituksilla. Kun laskennassa käytetään koko vuosijaksolle laskettua kuormaa, saavutettiin ympäristöluvassa laskentajaksoille asetetut raja-arvot käsittelytehojen osalta. Kun laskennassa käytetään puhdistamon toimintajakson kuormituksia, keskimääräiset käsittelytehot eivät saavuttaneet ympäristöluvassa BHK:n käsittelyteholle asetettua raja-arvoa mutta fosforin käsittelyteholle asetettu tehoraja-arvo saavutettiin. Ympäristöluvassa vesistöön johdettavan veden fosforipitoisuudelle asetettua raja-arvoa ei saavutettu. Valtioneuvoston asetuksessa 888/26 asetettuja vähimmäispuhdistusvaatimuksia ei saavutettu kiintoaineen osalta. Oy Forcit Ab Vuonna 211 saavutettiin kaikki prosessijätevettä koskevat raja-arvot. Jätevedenpuhdistamolle asetetut raja-arvot saavutettiin pääosin vuonna 211, ainoastaan fosforin poistoteholle asetettu raja-arvo (vähint. 9 %) jäi saavuttamatta. Fosforin keskimääräinen poistoteho oli n. 77 %. Hangon Puhdistamo Oy Fosforille neljännesvuosikeskiarvona saavutettavaksi asetettu raja-arvo (4 kg/d) ylittyi 4. vuosineljänneksellä v. 211, jolloin keskimääräinen fosforikuorma oli 5,4 kg/d. Hangon kaupungin Suursuon puhdistamo Suursuon puhdistamon käsittelytulokset saavuttivat pääosan ympäristöluvassa neljännesvuosien keskiarvoille määritellyistä luparajoista v Jaksojen 1&2 keskimääräinen fosforipitoisuus ei saavuttanut ympäristöluvassa laskentajaksolle asetettua raja-arvoa. Fosforin poistoteholle asetettu raja-arvo jäi saavuttamatta jaksolla 4/211. Vuosikeskiarvona saavutettavaksi asetettu 7 %:n kokonaistypen poistoteho jäi saavuttamatta v. 211, käsittelyteho oli typen osalta 38 %. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 236/212 13

16 Valtioneuvoston asetuksen 888/26 vähimmäispuhdistusvaatimukset saavutettiin BHK:n, COD:n, kiintoaineen ja fosforin osalta mutta typelle vuosikeskiarvona saavutettavaksi asetettuja raja-arvoja ei saavutettu. Puhdistamon käsittelytulosten laskennassa ei ole huomioitu viemäriverkon piirissä tapahtuneita ohituksia, koska määrät eivät ole tiedossa. 4 Tutkimuksen suoritus Meriveden fysikaalis-kemiallista laatua on tutkittu ohjelman mukaisesti kullakin havaintopaikalla 2 4 kertaa vuodessa. Tämän lisäksi tarkkailualueen rehevyyttä seurataan klorofylli-a mittauksin kuudesti kasvukauden aikana. 5 Vesistötarkkailun tulokset 5.1 Veden laatu Hangon eteläinen merialue Hangon eteläisen merialueen tärkeimmät pistekuormittajat ovat Hangon kaupungin Suursuon jätevedenpuhdistamo sekä kahden teollisuuslaitoksen yhteinen jätevedenpuhdistamo, Hangon Puhdistamo Oy. Hangon suljetulta kaatopaikalta valuvat vedet johdetaan pääosin Suursuon puhdistamon kautta yhteiseen viemäriin Hangon Puhdistamo Oy:n kanssa, jonka purkupaikka sijaitsee n. 1,5 km päässä rannasta Hangon eteläpuolella. Veden vaihtumisolosuhteet ovat Hangon eteläpuolella hyvät ja alueen veden pääasiallinen virtaussuunta on länteen, mikä ajoittain tuo kuormitusta myös Hangon itäpuolelta. Tuuliolosuhteista johtuen veden virtaussuunta saattaa kuitenkin vaihdella ja itäänkin kulkevia veden virtauksia on alueella havaittu. Lisäksi alueella esiintyy melko usein syväveden kumpuamista pintaan, mikä saattaa muuttaa Hangon edustan veden laatua melko äkillisesti. Talvet poikkeavat sääolosuhteiltaan varsin selvästi toisistaan. Koko tarkkailualue on yleensä jään peitossa ainakin jonkin aikaa. 199-luvusta lähtien leudot talvet ovat kuitenkin yleistyneet ja etenkin Hangon eteläinen merialue on varsin monena talvena ollut jäätön tai jään peittämä hyvin lyhyen ajan. Vuonna 211 talvi oli pitkä ja hyvin runsasluminen ja lopputalven näytteenotto-olosuhteet olivat hankalat. Jäät lähtivät helmikuussa yllättäen Hangon eteläiseltä merialueelta, mutta meren jäädyttyä uudelleen, talven näytteet otettiin paljaalta jäältä ihanteellisissa olosuhteissa helmikuun lopussa. Niemen pohjoispuolelta otettiin näytteet poikkeuksellisen myöhään harvinaisen hankalan kelin takia, mutta kuitenkin jään alta. 14 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 236/212

17 Hangon eteläisen merialueen jätevesikuormituksen vaikutukset ovat yleensä selvimmin havaittavissa talvisaikaan meren ollessa jäässä, koska jää vähentää veden sekoittumista. Talven 211 fekaalisten kolibakteerien määrät on esitetty kuvassa 7. Kuvasta ilmenee, että bakteerimäärät ovat olleet todella pienet. Fekaaliset bakteerit Hangon eteläinen purkualue pmy/1 ml H1 H3 H4 pmy/1 ml Hangon etelä Bakteerit lopputalvi H1 H2 N4 H3 H4 H6 H7 H Kuva 7. Hangon eteläisen merialueen (1 m) fekaalisten bakteerien määrät sekä erikseen lopputalven tilanne jaksolla Tarkastelemalla tilannetta hieman pidemmältä aikaväliltä voidaan todeta, että tilanne on ollut melko samanlainen pitkään eikä viime vuosina ole tapahtunut suurempia muutoksia. Talvina jolloin näytteet on otettu jään alta, alueella on esiintynyt pieniä määriä fekaalisia bakteereita, mutta jätevesien vaikutukset suoraan veden laatuun ovat sellaisinakin ajankohtina olleet pienet. Loppukesän tilannetta on kuvattu kuvassa 8 ja siitä ilmenee, että bakteereita on esiintynyt pienissä määrin silloin tällöin koko eteläisellä merialueella. Ainut piste, joka on hieman poikennut muusta alueesta, on Anklarensbuktenin piste (N4), joka lähinnä edustaa maalta tulevan hajakuormituksen vaikutuksia. Siellä loppukesän 211 bakteerimäärä oli 41 pmy / 1 ml. Määrä on kuitenkin pieni kun otetaan huomioon että hyvän uimaveden yläraja on 5 pmy / 1 ml. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 236/212 15

18 Hangon etelä Ammoniumtyppi-Loppukesä 63 µg/l H1 H2 N4 H3 H4 H6 H7 H Hangon etelä Bakteerit-Loppukesä 5 pmy/1 ml H1 H2 N4 H3 H4 H6 H7 H Kuva 8. Hangon eteläisen merialueen ammoniumtyppipitoisuudet sekä fekaalisten indikaattoribakteerien määrä loppukesällä jaksolla Piste H3 sijaitsee aivan purkupaikan edustalla ja pisteet H1 ja H4 sijaitsevat sen itä- ja länsipuolella. Yleisesti ottaen Hangon eteläpuolella mitatuissa ravinnepitoisuuksissa ei ole havaittavissa selviä muutoksia viimeisten 1 vuoden aikana. Pinnanläheisen (1 m) veden tilannetta on kuvattu kuvassa 9. Kuvassa on vertailtu lopputalven ja loppukesän tilannetta. Pitoisuudet ovat yleensä olleet suuremmat lopputalvella, jolloin maalta tuleva valuma ajoittain nostaa pitoisuuksia selvästi. Loppukesällä kesäinen levätuotanto on kuluttanut ravinteita, mikä usein näkyy alempana ravinnepitoisuutena. Hyvistä sekoittumisolosuhteista johtuen Hangon etelänpuoleisella purkualueella ei esiinny happiongelmia (kuva1). Eri vuodenaikoina esiintyy pientä pitoisuusvaihtelua. Osittain tämä johtuu siitä, että kylmä vesi pystyy sitomaan enemmän happea kuin lämmin vesi. Tästä johtuu osittain se että lopputalven arvot ovat kesäpitoisuuksia korkeammat. Tarkastelemalla hapen kyllästysprosenttia, joka ilmentää happipitoisuutta suhteutettuna siihen, mikä on maksimaalinen happipitoisuus tietyssä lämpötilassa ja suolaisuudessa, voidaan todeta, että hapen kyllästysprosentti ei ole laskenut alle tason 7 % koko 1 vuoden tarkkailujakson aikana. Tämä osoittaa, että näytepisteiden happitilanne on pysynyt hyvänä Hangon eteläpuolella. 16 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 236/212

19 Hangon merialueen kokonaisfosfori μg/l H3 H7 H Hangon merialueen kokonaistyppi µg/l H3 H7 H Kuva 9. Hangon merialueen kokonaisravinnepitoisuudet pinnanläheisessä vedessä (1 m) jaksolla Piste H3 sijaitsee purkupaikan lähellä ja piste H7 kauempana purkupisteeltä. Piste H14 sijaitsee Hangon pohjoispuolella. Punainen viiva on purkualueen kehitystä kuvaavan pisteen H3 lineaarinen trendiviiva. Hangon etelä mg/l H1 H3 H Kuva 1. Hangon eteläisen merialueen happipitoisuudet pohjan lähellä lopputalvella ja loppukesällä Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 236/212 17

20 5.1.2 Hangon pohjoinen merialue Myös Hangon pohjoisella merialueella veden sekoittumisolosuhteet ovat niin ikään varsin hyvät. Alueella ei ole enää varsinaista pistekuormitusta, joten veden laatuun vaikuttaa lähinnä valuma-alueelta tuleva hajakuormitus sekä pohjoisen Itämeren yleistila. Lähin pistekuormittaja, joka vaikuttaa alueen veden laatuun jonkin verran, on alueen itäisimmässä osassa toimiva Forcit Oy Ab. Pisteiden väliset vedenlaatuerot ovat Hangon pohjoispuolella yleensä hyvin pienet. Ravinnetasoltaan alue ei juuri poikkea eteläisestä merialueesta, eikä pitkänajan kehitystä tälläkään alueella voida havaita (kuva 9), vaan kokonaisravinnepitoisuudet ovat pysyneet suunnilleen samalla tasolla koko tarkastelujakson ajan. Kuten eteläisellä merialueella veden happitilanne on tälläkin osa-alueella yleensä hyvä. Lievää happipitoisuuden alenemista on joskus ollut havaittavissa loppukesäisin, mutta hapenkyllästysprosentti ei ole viimeisten 1 vuoden aikana laskenut alle tason 5 %. Kuvassa 11 on kuvailtu pohjanläheisen veden happipitoisuutta jaksolla ja siitä näkee, että happitilanne on ollut jopa hieman parempi parina viime vuosina. Tiettyinä vuosina, jolloin sää on kesällä ollut hyvin lämmin ja vesistön lämpötilakerrostuneisuus on ollut vahva ja kestänyt pitkään, happipitoisuudet ovat yleensä laskeneet hieman keskimääräistä enemmän, mutta yleisesti ottaen vuosien väliset erot ovat kuitenkin olleet hyvin pienet. Hangon pohjoinen mg/l H1 H13 H Kuva 11. Hangon pohjoisen merialueen pohjanläheisen veden happipitoisuus lopputalvella ja -kesällä Suursuon kaatopaikka Suursuon suljetun kaatopaikan (suljettu vuoden 1995 alussa) vesistövaikutuksia seurataan kolmella havaintopisteellä (N1, NX ja N2). Kuvassa 12 jakson kehitystä on kuvattu keskeisimpien kuormitusindikaattoreiden osalta. 18 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 236/212

21 1 Kaatopaikkaojan kokonaisfosfori Kaatopaikkaojan ammoniumtyppi µg/l 6 4 N1 NX µg/l 6 4 N1 NX 2 N2 2 N2 Kaatopaikkaojan sähkönjohtokyky Kaatopaikkaojan bakteerit ms/m N1 NX N2 pmy/1 ml N1 NX N2 Kuva 12. Kaatopaikalta laskevan puron veden laadun kehitys jaksolla Piste N1 sijaitsee kaatopaikan yläpuolella, piste NX aivan kaatopaikka-alueen ala puolella ja piste N2 laskupuron alaosassa asutuksen alapuolella. Tutkimustulokset osoittavat varsin selvästi, että kaatopaikka-alue heikentää ajoittain puron veden laatua jonkin verran, mutta myös puron alajuoksua kohti tapahtuu selvä veden laadun heikkeneminen. Etenkin veden hygieeninen laatu on usein ollut hyvin heikko asutuksen alapuolella, kun se samanaikaisesti on ollut vain hieman heikentynyt heti kaatopaikka-alueen alapuolella. Myös veden kokonaisfosforiarvot nousevat yleensä hyvin selvästi asutuksen alapuolella. Tämä osoittaa kiistatta, että puron varrella oleva haja-asutus heikentää puron veden laatua. Puron kuormitustilanteessa on viime vuosina ehkä tapahtunut lievä paraneminen, mutta suuret vaihtelut ovat edelleen tyypillisiä. Syksyllä 211 mitattiin taas selvästi kohonneita fosfori ja ammoniumtyppipitoisuuksia alimmalla pisteellä asutuksen alapuolella. Yleisesti voidaan todeta että kaatopaikka-alueen vesistökuormitus on pienentynyt selvästi verrattuna 198-luvun lopun ja 199-luvun alun tilanteeseen, jolloin veden laatu oli hyvin heikko. Tähän vaikuttaa ojitusjärjestelyjen muutosten ohella myös se tosiasia, että varsinainen kaatopaikkatoiminta on loppunut ja vanhaa jätekasaa on kunnostettu asianmukaisella tavalla. Nykyjärjestelyillä mereen joutuva kuormitus on suhteellisen pieni ottaen huomioon, että Täktomin kautta laskevan puron vesimäärät ovat melko pienet. Paikallisesti puron välillä hyvinkin heikko veden laatu aiheuttaa ajoittain lieviä hajuhaittoja. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 236/212 19

22 Merenlahtea, johon Täktomin puro laskee, on tarkkailtu 198-luvusta alkaen ja mitattujen vedenlaatuparametrien avulla selviä kuormitusvaikutuksia ei ole tarkkailujakson aikana juuri havaittu. Joskus talvella, meren ollessa jään peitossa, maalta tuleva kuormitus on näkynyt kohonneina ravinnepitoisuuksina ja indikaattoribakteerien esiintymisenä, ja kesällä 21 ja 211 lahdessa esiintyi fekaalisia bakteereita hieman enemmän (kuva 8), mutta selvästi alle uimavesimääräysten rajojen Forcitin edusta Forcitin edustan veden fysikaalis-kemiallista laatua on tarkkailtu kahdesti vuodessa lopputalvella ja loppukesällä. Tehtaan edustan merialue oli kevättalvella 211 jään peitossa. Siitäkin huolimatta tehtaan kuormitus ei näkynyt veden laadussa. Tämä on ollut tilanne sen jälkeen kun tehtaan typpipäästöt vähenivät dramaattisesti. Aikaisemmin jätevesipäästöt näkyivät melko usein selvästikin kohonneina typpipitoisuuksina heti jään alla. Loppukesäisin, jolloin veden sekoittuminen on tehokkaampaa, veden laadun muutoksia ei ole voitu havaita pitkään aikaan ja veden laatu pysyy yleensä hyvin samanlaisena eri näytteenottopisteillä. Alueen alusveden happitilanne on yleensä ollut hyvä, mutta tiettyinä vuosina, jolloin sää on ollut hyvin lämmin ja veden kerrostuminen on kestänyt kauan, pohjanläheisen veden happipitoisuus on tällä osaalueella laskenut alemmaksi kuin muualla Hangon pohjoisella merialueella (kuva 13). Viime vuosien lämpimät kesät näkyvätkin hieman aikaisempaa alempina happipitoisuuksina ja kesällä 211 pohjanläheisen veden hapenkyllästysprosentti oli niin alhainen kuin noin 3 %. Talvisin alueen happitilanne on aina ollut hyvä. Forcitin edusta mg/l F1 F2 F Kuva 13. Forcitin edustan merialueen pohjanläheisen veden happipitoisuus lopputalvella ja loppukesällä Vertaamalla vedenlaatutuloksia pidemmältä aikaväliltä voidaan todeta, että tehtaan kuormitus on näkynyt lähinnä talvisin jään alla korkeina typpipitoisuuksina (kuva 14). Tilanne on viime vuosina parantunut selvästi. 2 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 236/212

23 Selvimmin vaikutukset ovat olleet havaittavissa purkupaikan lähellä (F2), mutta ajoittain vaikutukset ovat olleet havaittavissa myös uloimmalla havaintopisteellä (F3). Voimakkaimmat vaikutukset todettiin 198-luvulla. Sen jälkeen selviä vedenlaatumuutoksia talven aikana on esiintynyt yhä harvemmin. Forcit-edusta kokonaisfosfori 7 6 µg/l F2 F3 H Forcit-edusta kokonaistyppi 7 µg/l F2 F3 H Kuva 14. Forcitin edustan pinnanläheisen veden (1 m) kokonaisravinnepitoisuudet jaksolla Piste F2 sijaitsee aivan tehtaan edustalla ja H14 noin 4 km tehtaan purkualueesta länteen. Punainen viiva on pisteen F2 lineaarinen trendiviiva. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 236/212 21

24 5.1.5 Bengtsårin alue Bengtsårin alueelle siirryttäessä veden vaihtuminen ulkomeren kanssa vähenee. Vaihtuminen tapahtuu pääasiallisesti kahden kapean salmen kautta; lännessä Byön ja Kadermon ja pohjoisessa Rågholmenin ja Kamsholmenin välistä. Alueen huonommasta veden vaihtumisesta johtuen, alue on herkempi kuormitukselle kuin tarkkailualueen muut osa-alueet. Alueen pistekuormitus on pitkällä aikavälillä laskenut selvästi ja tänä päivänä ViskoTeepak Oy Ab:n alueelle ongelmalliseksi ja rehevöitymistä edistäväksi todettu typpikuormitus on vain murto-osa siitä, mitä se vielä 198-luvun alussa oli. Tämä näkyy myös alueen veden laadussa. Jätevesipäästöt ovat viime vuosina näkyneet ainoastaan ajoittain lievästi kohonneina ammoniumtyppipitoisuuksina purkupaikan lähellä. Tämä on ollut tilanne lähinnä talvisin jään alla, jolloin veden sekoittumisolosuhteet ovat heikkoja ja merivettä lämpimämpi ja kevyempi jätevesi nousee pinnan tuntumaan. Avovesikaudella jätevesikuormitusta indikoivia veden laadun muutoksia ei juuri ole ollut havaittavissa. Kuvassa 16 on esitetty rehevöitymisen kannalta keskeisten ravinteiden typen ja fosforin pitoisuudet lopputalvella ja loppukesällä pinnanläheisessä vedessä viimeisten 1 vuoden ajalta. Kokonaistypen osalta pitoisuuserot eri vuodenaikojen välillä alkoivat 199-luvulla kaventua, eivätkä purkupaikan lähellä olevat pisteet ole viime vuosina poikenneet vertailualueen tilanteesta. Fosforipitoisuuksissa ei ole havaittavissa suurempia muutoksia eikä Bengtsårin alue poikkea muusta Hangon pohjoispuoleisesta merialueesta merkittävästi. Sekä typen että fosforin osalta vuoden 211 mittaustulokset osoittivat jälleen hieman korkeampia pitoisuuksia kuin 199-luvulla. Vuosien väliset erot ovat kuitenkin olleet melko pienet, joten pitkälle menevien johtopäätösten vetäminen muutaman mittauskerran hieman kohonneiden pitoisuuksien perusteella on vaikeata. Kokonaisravinnepitoisuudet kuvaavat alueen yleistä ravinnetasoa. Kokonaisravinnepitoisuuksiin vaikuttavat merkittävässä määrin maalta tuleva huuhtoutuma. Lisäksi esim. suuret planktonmäärät nostavat kokonaisravinnepitoisuuksia jonkin verran. ViskoTeepak Oy Ab:n jätevesikuormitusta tarkasteltaessa, veden ammoniumtyppipitoisuuden tarkastaminen antaa vihjeitä kuormituksen leviämisestä, koska tehtaan typpipäästöt ovat ammoniummuodossa. Kuvassa 15 on kuvattu Bengtsårin alueen ammoniumtyppipitoisuuksien kehitystä. Lopputalvisin veden ammoniumtyppipitoisuus ei viime vuosina ole noussut yli alimman määritystason, mutta loppukesästä on viime vuosina ollut havaittavissa hieman kohonneita pitoisuuksia mikä saattaa liittyä tehtaan jätevesikuormitukseen. 22 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 236/212

25 Bengtsår-alueen kokonaisfosfori µg/l V1 V3 V Bengtsår-alueen kokonaistyppi 12 µg/l V1 V3 4 2 V Kuva 15. Pinnanläheisen veden (1 m) kokonaisravinnepitoisuudet Bengtsårin alueella lopputalvella ja loppukesällä Punainen viiva on pisteen V3 lineaarinen trendiviiva. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 236/212 23

26 µg/l µg/l Bengtsår-alueen ammoniumtyppi lopputalvella Bengtsårin alueen ammoniumtyppi loppukesällä V1 V2/V2b V3 V7 V1 V2/V2b V3 V7 Kuva 16. Bengtsårin alueen ammoniumtyppipitoisuudet lopputalvisin ja loppukesäisin jaksolla Alin määritystaso on 1 µg/l. Pienentyneestä pistekuormituksesta huolimatta, Bengtsårin alueen edelleen selvästi suurimmat ongelmat ovat syvännealueiden toistuvat happiongelmat. Talven kerrostuneisuustilanteen aikana happitilanne pysyy hyvänä kaikilla havaintopisteillä, mutta keväällä kun pintaveden lämpötila nousee, muodostuu vahva harppauskerros lämpimän pintaveden ja kylmemmän ja siten raskaamman syväveden välillä. Alusveden happipitoisuus laskee joka kesä varsin nopeasti ja usein happi on lähes loppu jo heinäkuussa. Syksyllä kun vesi viilenee eri vesikerrosten tiheyserot pienenevät ja vesi pääsee syysmyrskyjen myötä sekoittumaan pohjaan saakka. Tässä yhteydessä happitilanne korjaantuu ja pysyy hyvänä seuraavaan kevääseen asti. Happipitoisuuden aleneminen loppukesäisin on yleinen ilmiö monessa vesistössä ja se on osittain luonnollinen ilmiö. Happipitoisuuden voimakas lasku ja täydellinen hapenpuute ovat kuitenkin merkki siitä, että vesistön tasapaino on häiriintynyt. Hapenpuute on sinänsä veden ekosysteemille vakava ongelma, mutta hapenpuutteeseen liittyy usein tilannetta pahentava tapahtuma, kun pohjasedimenteissä sitoutuneet ravinteet alkavat liueta hapen vähentyessä. Tämä johtaa niin sanottuun sisäiseen rehevöitymiseen, jolloin jo kasvien ulottuvilta pohjasedimentteihin sitoutuneet ravinteet liukenevat uudelleen veteen kasvillisuuden käyttöön. Bengt- 24 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 236/212

27 sårin alueella tämäntyyppinen voimakas ravinteiden mobilisointi happivajauksen seurauksena tapahtuu vuosittain loppukesäisin. Sisäisen rehevöitymisen voimakkuus on riippuvainen siitä, miten alhaalle happipitoisuudet laskevat, mutta vielä enemmän siitä, miten kauan happivajaus kestää. Nämä seikat taas ovat riippuvaisia kevään ja kesän sääoloista. Varhainen ja äkillinen veden lämpeneminen keväällä aiheuttaa sen, että vedet kerrostuvat hyvin nopeasti, eivätkä pahimmassa tapauksessa ehdi sekoittua kunnolla. Lämmin sää nostaa veden lämpötilaa, mikä taas vahvistaa kerrostumista ja pidentää ajanjaksoa, jolloin vesistö pysyy kerrostuneena. Lämpötilan kohoaminen nopeuttaa myös vedessä tapahtuvaa mikrobien hajotustoimintaa, mikä nostaa veden hapenkulutusta entisestään. Kuvassa 17 on esimerkkinä esitetty näytepisteen V1 kehitys viimeisten 1 vuoden aikana. Vastaavanlainen tilanne on todettu pisteellä V5 sekä ajoittain myös pisteillä V4 ja V8. Pisteillä V3 ja V6 syvyys on sen verran pieni, että vesi lämpenee pohjaan asti kesällä, jolloin koko vesimassa pääsee sekoittumaan ja veden happitilanne pysyy yleensä hyvänä koko vuoden. mg/l Bengtsåralueen (V1) happipitoisuus m 5 m 1 m 15 m 19 m Bengtsåralueen (V1) kokonaisfosfori µg/l m 5 m 1 m 15 m 19 m µg/l Bengtsåralueen (V1) ammoniumtyppi m 5 m 1 m 15 m 19 m Kuva 17. Näytteenottopisteen V1 happitilanne sekä veden ammoniumtyppi- että kokonaisfosforipitoisuudet Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 236/212 25

28 Kuvasta näkee, että happitilanne on melkein joka vuosi ollut hyvin heikko. Myös kesällä 211 tilanne oli heikko, mutta ei kehittynyt aivan yhtä huonoksi kuin vuosina tällä pisteellä. Bengtsårin alueen ravinnepitoisuudet ovat yleensä alkaneet nousta jo siinä vaiheessa kun pohjanläheisen veden happipitoisuus on saavuttanut tason 2 3 mg/l. Tämä osoittaa, että sedimenteissä vallitsee erittäin heikot happiolot. Heikoimmillaan happitilanne on aivan pohjan lähellä, mutta jo 1 m:n syvyydessä, on ajoittain havaittu melko alhaisia happipitoisuuksia. Häiriintynyt vesimassa on siten suuri ja syksyllä vesien sekoittuessa pohjaan asti, ravinnerikas syvävesi sekoittuu muuhun vesimassaan, aiheuttaen huomattavan ravinnelisäyksen alueelle. Tilanne on jatkunut samanlaisena hyvin pitkään ja alueen eristyneisyyden takia tilanne näyttää jatkuvan ongelmallisena vielä pitkään, vaikka alueen pistekuormitus on laskenut selvästi viimeisten vuosikymmenien aikana. 5.2 Tarkkailualueen rehevyys Veden klorofylli-a pitoisuus kuvastaa vedessä esiintyvää kasviplanktonmäärää. Kasviplanktonmäärä on riippuvainen veden ravinnetasosta, joten mitä enemmän ravinteita vedessä on, sitä korkeampi on veden klorofyllipitoisuus. Ravinnemäärien lisäksi planktontuotantoon vaikuttavat kasvukauden valomäärä sekä jossain määrin veden lämpötila ja tuuliolosuhteet. Yleensä rannikkovesissä esiintyy heti jään lähdön jälkeen ja joskus jopa hieman ennen jään lähtöä ns. kevätmaksimi, jolloin talven aikana kerääntyneet ravinteet käytetään tehokkaasti hyväksi. Tämän jälkeen a-klorofyllipitoisuudet laskevat ja ne ovat alimmillaan alkukesästä. Kesän aikana ne nousevat vähitellen ja loppukesällä saattaa esiintyä sinilevähuippu, joka myös näkyy veden kohonneena klorofylli-a pitoisuutena. Kevätmaksimin voimakkuus vaihtelee sekä eri vuosien välillä, että myös lyhyemmällä aikavälillä. Tämän tarkkailun tavoite ei ole saada kevätmaksimin klorofylliarvoja mukaan, vaan pyrkimys on enemmän seurata kesätilannetta, jolloin paikallisten päästöjen rehevöittävä vaikutus helpommin tulee näkyviin paikallisesti kohonneina klorofyllipitoisuuksina. Koska levätuotanto vaihtelee suuresti jopa hyvin lyhyellä aikavälillä, klorofylli-a pitoisuuksia ei voida pitää absoluuttisina arvoina vesistön rehevyystilannetta arvioidessa, mutta klorofyllipitoisuus antaa melko hyvän yleiskuvan vesistön rehevyystilanteesta. Klorofylli-a seuranta aloitetaan yleensä toukokuun puolivälissä ja joskus kevätmaksimi saattaa näkyä kohonneina klorofylli-a pitoisuuksina ensimmäisellä näytteenottokierroksella. Klorofylliseurannan tulosten havainnollistamiseksi kuvassa 18 on esitetty vuoden 211 klorofylli-a tilanne yhteistarkkailualueen kaikilla pistellä. Kuvasta näkee, että kevätmaksimi oli ohitettu kun ensimmäiset näytteet otettiin ja klorofylli-a pitoisuudet olivat alhaiset. Yleisesti ottaen pitoisuudet pysyivät aika alhaisella tasolla läpi kesän. Ainut poikkeus oli heinäkuun loppupuoli jolloin Hangon pohjoisella merialueella esiintyi runsaasti sinilevää. 26 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 236/212

29 3, Klorofylli-a 211 µg/l 25, 2, 15, 1, 5,, ja H1 H2 H3 H4 H6 H7 S3B S4 H1 H14 F2 F3 V7 V1 V3 V5 V8 Kuva 18. Tarkkailualueen klorofylli-a pitoisuudet vuonna 211. Vertailemalla eri osa-alueiden klorofyllipitoisuuksia eri vuosina voidaan todeta, että suuria eroja ei ole. Tiettyinä vuosina Bengtsårin alueella on mitattu hieman korkeampia pitoisuuksia kuin muualla, mutta välillä Forcitin alue on erottunut hieman rehevämpänä klorofylli-a pitoisuuksien perusteella. Yleensä klorofylli-a pitoisuudet liikkuvat tason 5 µg/l molemmin puolin, mikä on melko alhainen arvo. Yleisen veden rehevyysluokituksen mukaan vesi luonnehditaan karuksi, mikäli kasvukauden keskiarvo on alle 3 µg/l. Mikäli keskipitoisuus on välissä 3 7, vesistöä luonnehditaan lievästi reheväksi ja mikäli keskipitoisuus pysyvästi on yli sen, vesistö luokitellaan reheväksi. Arvon ylittäessä 4 µg/l erittäin reheväksi. Tämän perusteella koko Hankoniemen tarkkailualuetta voidaan luonnehtia lievästi reheväksi. Yleisesti voidaan todeta että klorofyllipitoisuudet vaihtelevat melkoisesti ja hyvin usein vaihtelun tärkein määräävä tekijä on sää- ja tuuliolosuhteet. Esimerkiksi loppukesäisin sinilevät voivat tuulisessa säässä olla sekoittuneina monen metrin syvyyteen kun ne tyynen ilman vallitessa voivat olla kerääntyneinä aivan pinnan tuntumaan. 6 Yhteenveto ja johtopäätökset Hangon merialueen ja Bengtsårin vesien yhteistarkkailu vuonna 211 noudatti ns. suppean tarkkailun ohjelmaa, joka sisältää ainoastaan vuosittaisen veden laadun tarkkailun. Tarkkailualueen pistemäisestä kuormituksesta pääosa kohdistuu Hankoniemen eteläpuolelle. Kuormituslajeittain tarkastellen on kyseessä suuruusluokka % vuoden 211 tilanteessa. Hangon kaupungin Suursuon jätevedenpuhdistamon jätevesimäärä muodostaa valtaosan (n. 63 %) Hangon merialueelle johdetusta jätevesimäärästä. Veteen johdetun BHK 7 -kuormituksen kokonaismäärässä on viime vuosina ollut havaittavissa lievää vähenemistä. Verrattuna 198-luvun määriin kuormitus on laskenut selvästi. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 236/212 27

30 Meren kannalta pistekuormituksen ravinnekuormitus on keskeisessä asemassa. Suurimmat yksittäiset pistekuormittajat ovat Hangon Puhdistamo Oy sekä Hangon kaupungin Suursuon puhdistamo. Nämä vastaavat yhdessä yli 9 % kokonaisfosforikuormituksesta ja typen osalta niiden osuus on vielä suurempi. Fosforin kokonaiskuormitus on viime vuosina ollut lievässä kasvussa. Typen osalta trendi oli kasvava vuoteen 22 asti, mutta sen jälkeen typen kokonaiskuormitus on laskenut aivan viime vuosiin asti, jolloin on taas ollut havaittavissa lievästi nouseva trendi. Niemen pohjoispuolella Forcit Oy Ab:n typpikuormitus on ollut merkittävä, mutta vuodesta 22 lähtien kuormitus on laskenut voimakkaasti kun typpipainotteisten jakeiden poiskuljettaminen aloitettiin. ViskoTeepak Oy Ab:n typpikuormitus on pidemmällä aikavälillä laskenut, mutta aivan viime vuosina kuormitus on vaihdellut jonkin verran, mutta se on pysynyt suunnilleen samalla tasolla. Pistekuormituksen ohella merialueelle kohdistuu maa-alueilta tulevaa hajakuormitusta. Hangon lähialueilla ei esiinny laajempia maatalousalueita, joten maataloudesta johtuva hajakuormitus on tarkkailualueella pieni Bengtsårin sisäosia lukuun ottamatta. Voimakkaiden vesivirtauksien seurauksena tarkkailualueen veden laatuun vaikuttavat sitä vastoin sekä pohjoisen Itämeren että läntisen Suomenlahden yleistila. Hangon eteläinen merialue Hyvien sekoittumisolosuhteiden seurauksena jätevesipäästöjen suorat vaikutukset veden laatuun ovat yleensä olleet lievät. Kuormitus on ajoittain näkynyt hieman kohonneina ammoniumtyppi- ja bakteeripitoisuuksina pintavedessä. Selvimmin tämä on ollut havaittavissa talvisin, kun meri on ollut jään peittämä. Aivan viimeisimpien vuosien lopputalven näytteenotto on pitkästä aikaa taas voitu toteuttaa jään päältä, mutta eteläisen merialueen jätevesipäästöjen vaikutuksia on yleisesti ottaen hyvin harvoin ollut havaittavissa selvänä veden laadun muutoksena. Tämä koskee myös Tulliniemen eteläpuolta missä on viime vuosina seurattu Hangon ulkosataman mahdollisia vaikutuksia veden laatuun. Suursuon kaatopaikka Suursuon suljetun kaatopaikan suorat vesistövaikutukset ovat viime vuosina olleet lievät. Kaatopaikan ja puron välille rakennetun maavallin läpi pääsee ilmeisesti ajoittain jonkin verran lika-aineita ojaan, mutta puron varrella esiintyvä hajakuormitus heikentää veden laatua selvästi kaatopaikkaa enemmän. Veden hygieeninen laatu on puron alajuoksulla ajoittain ollut hyvin heikko vaikka se heti kaatopaikan alapuolella on ollut kohtalaisen hyvä. Kaatopaikalta laskevan puron pienestä virtaamasta johtuen merelle kohdistuva kuormitus on suurimman osan vuodesta verrattain pieni, ja kuormituksen vaikutus vastaanottavaan merenlahteen on vain harvoin ollut havaittavissa veden laadun muutoksena. Kaatopaikkapuron veden laadussa on aivan viime vuosina ollut havaittavissa lievää paranemista. 28 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 236/212

31 Hangon pohjoinen merialue Hangon pohjoisella merialueella ei ole varsinaista pistekuormitusta. Veden sekoittumisolosuhteet ovat tälläkin osa-alueella varsin hyvät. Kuten eteläisellä merialueella, syväveden happiongelmia ei ole havaittu. Klorofyllitutkimuksen valossa pohjoinen merialue on hieman rehevämpi kuin eteläinen merialue, mutta erot ovat hyvin pienet. Forcitin edusta Forcitin edustalla jätevesipäästöt ovat nykyään hyvin harvoin havaittavissa suoraan veden laadun muutoksena. Edes talvisin ei jään alla ole voitu havaita jätevesikuormituksen vaikutuksia. Suurin muutos tapahtui 2-luvun alussa, jolloin tehtaan typpipäästöt putosivat murto-osaan aikaisemmasta tasosta. Alusveden happitilanne on pääsääntöisesti ollut hyvä, vaikka loppukesäisin on havaittavissa happipitoisuuksien melko selvääkin alenemista pohjan tuntumassa. Alueella mitatut veden klorofyllipitoisuudet ovat yleensä olleet hieman korkeampia kuin muualla Hangon pohjoisella merialueella, mutta vuosien välinen vaihtelu on ollut aika suuri. Bengtsårin alue Bengtsårin alue on koko tarkkailualueen osa-alueista ongelmallisin. Syvänteiden voimakkaat happiongelmat ovat jokavuotisia. Kesäisin happi loppuu tai vähenee hyvin voimakkaasti alueen syvissä osissa. Happiongelmat aiheuttavat sen, että pohjasedimentteihin sidottuja ravinteita alkaa liueta veteen ja siten nostaa alusveden ravinnepitoisuuksia monikymmenkertaisiksi. Tämä sisäinen rehevöityminen on vesistön kannalta valitettavaa, koska se lisää vesistöön kohdistuvaa ravinnekuormitusta. ViskoTeepak Oy Ab:n typpikuormitus on pitkällä aikavälillä vähentynyt mutta pysynyt viime vuosina melko samalla suhteellisen alhaisella tasolla. Vuosina 27 ja 28 typpipäästöt olivat ajoittain hieman korkeammat, mutta pitkällä tähtäimellä typpipäästöt ovat laskeneet radikaalisti. Vesistössä on myös havaittavissa lievä typpipitoisuuden aleneminen verrattuna 198-luvun tilanteeseen, mutta muuten veden laadussa ei ole tapahtunut selviä muutoksia viime vuosina. Eri vuosien ja vuodenaikojen välillä esiintyy tiettyä vaihtelua mutta jätevesikuormitukseen liittyviä veden laadun muutoksia ei ole ollut havaittavissa. Alueen krooniset happiongelmat ovat kuitenkin merkkinä siitä, että vesialueen toipuminen kestää kauan. Yleisesti voidaan todeta, että pistekuormituspuolella 199-luvun laskeva trendi on hidastunut ja Hangon eteläisen merialueen kuormitus on viime vuosina pysynyt suunnilleen samalla tasolla. Pohjoisella merialueella sen sijaan kuormituskehitys on ollut myönteisempi. Vesialueiden rehevöitymistä ajatellen Hangon eteläisen merialueen suuri typpikuormitus on valitettavaa. Ottaen huomioon, että typpi on saaristovesissämme se minimiravinne, joka eniten säätelee leväkasvua, typpikuormituksen suurta määrää on pidettävä huonona asiana vesistön kannalta. Tähän tilanteeseen vaikuttavat toki Hangon alueen omien päästöjen lisäksi myös Suomenlahden sekä pohjoisen Itämeren yleistila. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 236/212 29

32 7 Sammanfattning och slutsatser Vattendragskontrollen i Hangö havsområde och Bengtsårvattnen gjordes år 211 enligt det mindre omfattande programmet, vilket inkluderar endast den årliga vattenkvalitetskontrollen. Av punktbelastningen år 211 leddes största delen ut i det södra havsområdet. Om man ser till de olika belastningsfraktionerna handlar det om %. Avloppsvattenmängden från Stormossens reningsverk utgör volymmässigt den största delen (ca 63 %) av den totala mängden, som leds ut i Hangöområdet. Beträffande den syreförbrukande belastningen, har vissa variationer förekommit under de senaste åren, men en viss minskning i totalmängderna kan märkas. Jämfört med 198-talet har en klar minskning skett. Ur havets synvinkel är punktbelastningens näringsbelastning mycket väsentlig. De största enskilda punktbelastarna är Hangon Puhdistamo Oy samt Stormossens reningsverk De står för över 9 % av den totala fosforbelastningen och då det gäller kvävet är andelen ännu större. En viss ökning av fosforbelastningen har varit skönjbar under de senaste åren. Då det gäller kvävet har trenden varit stigande fram till år 22, varefter en minskning har kunnat noteras fram till de allra senaste åren, då en svag ökning igen har kunnat konstateras. Norr om Hangö har kvävebelastningen från Forcit Oy Ab varit betydande, men efter år 22 har belastningen minskat kraftigt efter det, att man börjat frakta bort de kvävehaltiga fraktionerna. Kvävebelastningen från ViskoTeepak Oy Ab har i ett längre perspektiv sjunkit, men under de allra senaste åren har en viss variation förekommit, men belastningen har i stort sett hållits på samma nivå. Utöver punktbelastningen, belastas havet av den diffusa belastning, som kommer från landområdena. Mera omfattande jordbruksområden finns inte i närheten av undersökningsområdet, vilket betyder, att belastningen från lantbruket är liten med undantag av Bengtsårområdets innersta delar. Som en följd av de kraftiga vattenströmningarna påverkas undersökningsområdet däremot av allmänläget i såväl Finska vikens västra del som norra Östersjön. Hangö södra havsområde Som en följd av de goda omblandningsförhållandena är avloppssvattenbelastningens direkta inverkan på vattenkvaliteten i allmänhet lindrig. Belastningen syns närmast som något förhöjda ammoniumkvävehalter och halter av fekala bakterier i ytvattnet. Tydligast märks belastningen vintertid, då havet är isbelagt. Under de allra senaste vintrarna har man igen kunnat utföra vinterprovtagningen från isen. Avloppsvattenutsläppen söder om Hangö har allmänt sett sällan kunnat noteras som klara förändringar i vattenkvaliteten. Detta gäller även området söder om Tulludden, där man under de senaste åren följt med en eventuell inverkan från Hangös yttre hamn. 3 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 236/212

33 Stormossens avstjälpningsplats De direkta vattendragseffekterna från den stängda soptippen har under de senaste åren varit lindriga. I viss mån slipper smutsvatten ännu att tränga genom den jordvall, som byggts mellan soptippen och utfallsdiket, men den diffusa belastning, som förekommer utmed bäcken, försämrar vattenkvaliteten nedströms klart mera än den stängda soptippen. Vattnets hygieniska kvalitet har tidvis varit dålig i bäckens nedersta del trots att situationen genast nedanför soptippen har varit relativt god. Till följd av att vattenmängderna, som når havet via bäcken, är rätt små under största delen av året, har man endast vid ett fåtal tillfällen kunnat konstatera lindriga belastningseffekter i form av förändringar i vikens vattenkvalitet. Även i bäckens vattenkvalitet har en svag förbättring kunnat skönjas under de senaste åren. Hangö norra havsområde Norr om Hangö förekommer inte längre egentlig punktbelastning. Vattnets ombland-ningsförhållanden är goda även inom detta område. Liksom i havsområdet söder om Hangö förekommer inte syreproblem i de djupare områdena. På basen av klorofyll-a undersökningen är det norra havsområdet en aning frodigare än det södra havsområdet men skillnaden är väldigt liten. Området utanför Forcit Oy Ab Utanför Forcit märks belastningen från fabriken numera ytterst sällan som direkta förändringar i vattenkvaliteten. Inte ens vintertid har man kunnat konstatera effekter under isen. Den största förändringen skedde i början av 2-talet då fabrikens kvävebelastning sjönk till en bråkdel av vad den varit tidigare. Syresituationen i djupvattnet har i regel varit bra trots att en rätt klar nedgång i syrehalterna kan noteras under slutet av sommarn. De uppmätta klorofyll-a halterna har i allmänhet varit något högre än i det övriga havsområdet norr om Hangö, men variationerna mellan de olika åren har varit stor. Bengtsår området Bengtsår området är det mest problematiska delområdet. De allvarliga syreproblemen är årligen återkommande. Under sommaren tar syret slut eller minskar kraftigt i områdets djupare delar. Syreproblemen leder allmänt till det, att närsalter, som är bundna till bottensedimenten, börjar frigöras till vattnet och på det sättet höjs djupvattnets närsaltshalter med flere tiotal gånger. Denna inre eutrofiering är beklaglig för vattendraget, eftersom den ökar vattendragsbelastningen. Kvävebelastningen från ViskoTeepak Oy Ab har på lång sikt minskat, men har under de senaste åren hållits på en rätt konstant nivå. Under åren 27 och 28 var belastningen tidvis betydligt större, men på lång sikt har utsläppen av kväve minskat radikalt. Även i vattendraget kan man märka en lätt minskning av kvävehalterna jämfört med situationen på 198-talet, men i övrigt kan man inte märka några större förändringar i vattendraget under de senaste åren. Variationer förekommer mellan de olika åren och årstiderna, men klara Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 236/212 31

34 förändringar, som skulle kunna förknippas med avloppsvattenbelastningen, kan inte skönjas. Områdets kroniska syreproblem är emellertid ett tecken på att områdets återhämtning går långsamt. Allmänt kan man konstatera, att beträffande punktbelastningen har 199-talets positiva utveckling bromsats upp och i området söder om Hangö har belastningen hållits på ungefär samma nivå under de senaste åren. Norr om Hangöudd har trenden däremot varit mera positiv. Med tanke på eutrofieringen är de stora kväveutsläppen söder om udden beklagliga. Med beaktande av, att kväve är det miniminäringsämne, som mest reglerar algtillväxten i våra kustvatten, är det illa att kvävebelastningen är så stor. På den allmänna situationen inverkar såväl de egna utsläppen i Hangö området som allmänsituationen i Finska viken och Östersjöns norra del. 32 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 236/212

35 Kirjallisuuslähteet Holmberg, R. & Valtonen, M. 211: Mustionjoen, Fiskarsinjoen, Pohjanpitäjänlahden ja Tammisaaren merialueen yhteistarkkailun yhteenveto vuodelta 21. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry. Julkaisu s. + liitteet. Holmberg, R. & Valtonen, M. 211: Hangon merialueen ja Bengtsårin vesien yhteistarkkailun laaja yhteenveto vuonna 21. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry. Julkaisu sivua + liitteet. Ilmatieteen laitos 211. Kuukausikatsaus Suomen ilmastoon. Tammi-joulukuu 211. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 236/212 33

36 34 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 236/212

37 Liitteet Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 236/212 35

38 Liiteluettelo Liite 1. Liite 2. Kartta yhteistarkkailualueesta Alueen pistekuormitus Liite 3. Fysikaalis-kemialliset tulokset vuonna 211 Liite 4. Analyysimenetelmät ja mittausepävarmuudet 36 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 236/212

39 Kartta yhteistarkkailualueesta Liite 1. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 236/212 37

40 Liite 2. (1/4) Alueen pistekuormitus Jätevesimäärä mereen m3/d - Hankoniemi Bengtsår VUOSI Visko Santala ,6 1,1 8,7 7,8 11 1,8 11,7 1,3 8,45 9,57 5,53 Forcit Rohm&Haas ,8 Ha Pu Oy Suursuo Yhteensä , Ryhmäsummat Asjv Yht Osuus % 81,6 76,3 8,1 77, 74,9 75,4 75,2 7,3 73,5 73,7 71,2 7,9 65,8 62,6 73,2 71,1 68,9 68,1 68,7 61,6 63,1 67, TeollYht , Osuus % 18,4 23,7 19,9 23, 25,1 24,6 24,8 29,7 26,5 26,3 28,8 29,1 34,2 37,4 26,8 28,9 31,1 31,9 31,3 38,4 36,9 33, Yksittäiset osuudet % VISKO 7,5 9, 6,1 6,2 6,2 7,1 5,7 6,5 6, 5,6 4,7 4,7 5,8 6,3 4,1 4,9 6,33 6,23 5,63 6,65 5,93 5,56 SANTALA,1,2,3,3,3,3,3,3,2,2,1,1,1,1,1,1,12,12,11,13,14,7 FORCIT 6,6 7,9 6,5 7,9 1,6 1,5 8,8 8,7 7, 7,9 1,2 1,2 12,6 14,4 9,7 1,1 9,68 9,4 4,1 4,61 5,3 4,12 ROHM&HAAS 4,6 4,13,, HA PU Oy 4,3 6,7 7,3 8,9 8,2 7,1 1,2 14,5 13,4 12,8 13,9 14,3 15,8 16,6 13, 13,9 15,15 16,59 16,95 22,98 25,67 23,34 SUURSUO 81,5 76,1 79,8 76,7 74,6 75,1 74,9 7, 73,3 73,5 71,1 7,8 65,6 62,5 73,1 71, 68,7 68, 68,6 61,5 63, 66,91 Yht % 1, 1, 1, 1, 1, 1, 1, 1, 1, 1, 1, 1, 1, 1, 1, 1, 1, 1, 1, 1, 1, 1, Santalan kartanon puhdistamon toiminta loppui , jolloi jätevesiviemäri kytkettiin Hangon Suursuon puhdistamolle johtavaan siirtoviemäriin. 38 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 236/212

41 Alueen pistekuormitus Liite 2. (2/4) BHK 7 MEREEN KG O2/D - Hankoniemi - Bengtsår: VUOSI VISKO , 15,1 24,4 32, , 26, SANTALA,42,42 2,4 2,8 2,5 2,2 1,4 1,7 1,2 1,3 1,3,97 1,1,72,91,63,49,56,62,19,28,2 FORCIT,8,3,41,55,84,25,11,27,22,27,41,26,64,411,252,181,427,153,78,286,92 Ha Pu Oy 13,8 58,6 27, ,7 3, ,8 19,2 17,5 21,9 SUURSUO , 36,6 39,4 39,9 32,8 22,3 33,4 36,5 36, Yht. kg/d Ryhmäsummat Asjv Yht Osuus % 71, 26,9 42,5 49,9 5,1 4, 21,6 23,7 23,1 29,8 25,2 25,3 19,9 43,9 46,6 29,4 26,1 22,7 25,6 32,4 35,8 33,5 TeollYht Osuus % 29, 73,1 57,5 5,1 49,9 6, 78,4 76,3 76,9 7,2 74,8 74,7 8,1 56,1 53,4 7,6 73,9 77,3 74,4 67,6 64,2 66,5 Yksittäiset osuudet % VISKO 23,8 28,1 28,4 19,1 29,2 3,5 8,8 11,9 9,3 2,5 12,7 28,4 25,5 22,1 21,8 39,3 37,7 53,2 55, 4,6 44,4 36,1 SANTALA,2,3 2,5 3,5 3, 2,1,9 1,7,8 1,,9,7,6,9,9,5,42,4,5,27,31,277 FORCIT,,6,3,5,7,8,2,1,2,2,2,3,1,8,4,2,16,31,12,11,32,128 HA PU Oy 5,2 44,5 28,8 3,4 2, 28,6 69,4 64,3 67,4 49,6 61,9 46, 54,4 33,2 31,1 31,1 36, 23,7 19,3 26,9 19,4 3,34 SUURSUO 7,9 26,6 4, 46,4 47,2 37,9 2,7 22,1 22,3 28,7 24,3 24,5 19,3 43, 45,7 28,9 25,7 22,3 25,1 32,2 35,5 33,24 Yht % 1, 1, 1, 1, 1, 1, 1, 1, 1, 1, 1, 1, 1, 1, 1, 1, 1, 1, 1, 1, 1, 1, Santalan kartanon puhdistamon toiminta loppui , jolloi jätevesiviemäri kytkettiin Hangon Suursuon puhdistamolle johtavaan siirtoviemäriin. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 236/212 39

42 Liite 2. (3/4) Alueen pistekuormitus FOSFORIA MEREEN KG P/D VUOSI VISKO,43,37,46,26,48,77,5,48,4,74,76,79,9 1,13 1,22 1,12,91,77,69,7,48,25 SANTALA,1,1,42,11,7,14,6,7,8,14,8,17,9,5,37,32,1,14,78,27,24,72 FORCIT,6,8,1,12,15,3,11,11,9,9,6,14,15,4,25,14,35,315,123,25,178,167 HA PU Oy 2,8 3,8 1,3 1,24,6 1,21 3,9 2, 2,24 1,6 4, 2,6 3,9 3,3 2,25 4,2 2,8 2,8 2,2 1,5 2,5 3,3 SUURSUO 9,1 1,7 2,6 2,5 1,8 2 1,7 1, 1,5 2,1 2, 2,1 2,3 1,3 2,8 3,5 1,8 2,4 2,6 1,3 2,4 1,4 Yht kg P/d 12,5 6,1 4,4 4, 3, 4, 6,1 3,5 4,2 4,5 6,8 5,5 7,1 5,8 6,3 8,8 5,5 6, 5,5 3,5 5,4 5, Ryhmäsummat Asjv Yht 9,2 1,8 2,64 2,51 1,81 2,1 1,71 1,1 1,51 2,11 2,1 2,12 2,31 1,31 2,8 3,5 1,8 2,41 2,61 1,3 2,4 1,41 Osuus % 73,7 29,8 59,9 62,4 59,5 5, 27,9 28,8 36,3 47,4 29,6 38,3 32,4 22,6 44,5 39,6 32,5 4,1 47,3 36,9 44,5 28,3 TeollYht 3,29 4,25 1,77 1,51 1,23 2,1 4,41 2,49 2,65 2,35 4,77 3,4 4,82 4,47 3,5 5,33 3,75 3,6 2,9 2,23 3, 3,57 Osuus % 26,3 7,2 4,1 37,6 4,5 5, 72,1 71,2 63,7 52,6 7,4 61,7 67,6 77,4 55,5 6,4 67,5 59,9 52,7 63,1 55,5 71,7 Yksittäiset osuudet VISKO 3,4 6,1 1,4 6,5 15,8 19,1 8,2 13,7 9,6 16,6 11,2 14,3 12,6 19,6 19,4 12,7 16,4 12,8 12,5 19,8 8,9 5,3 SANTALA,8 1,7 1,,3,2,3,1,2,2,3,1,3,1,1,1,,2,23,14,8,4,145 FORCIT,5 1,3,2,3 4,9,7,2,3,2,2,1,3,2,7,4,2,63,52,22,71,33,336 HA PU Oy 22,4 62,8 29,5 3,8 19,8 3,1 63,8 57,2 53,9 35,9 59, 47,1 54,7 57,1 35,7 47,5 5,5 46,5 39,9 42,5 46,3 66,35 SUURSUO 72,9 28,1 58,9 62,1 59,3 49,7 27,8 28,6 36,1 47,1 29,5 38, 32,3 22,5 44,5 39,6 32,5 39,9 47,2 36,9 44,4 28,15 Yht % 1, 1, 1, 1, 1, 1, 1, 1, 1, 1, 1, 1, 1, 1, 1, 1, 1, 1, 1, 1, 1, 1, Santalan kartanon puhdistamon toiminta loppui , jolloi jätevesiviemäri kytkettiin Hangon Suursuon puhdistamolle johtavaan siirtoviemäriin. 4 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 236/212

43 Alueen pistekuormitus Liite 2. (4/4) TYPPEÄ MEREEN kg N/d - HANKONIEMEN-BENGTSÅRIN ALUE VUOSI VISKO ,4 9,2 8,5 6,6 6,2 7,3 8,2 5,7 1,9 12,2 12,6 8,5 9,5 7,7 1,4 11,6 7,4 6,9 4,6 SANTALA,73,73 1,3 1,3 1,3 1,3 1,1 1,1,7,84,93,67,72,54,93,65,6,66,6,51,63,33 FORCIT ,6 6, 8,4 7,6 6 4,1 2,8 1,4 4,2 Rohm&Haas 2,3 2,7 HA PU Oy 7,3 7,1 61, 91 74,6 72, SUURSUO Yht kg N/d Ryhmäsummat Asjv kgn/d ,51 87,63 81,33 Osuus % 47,5 45,3 46,7 41,4 48,5 5,2 3,2 23, 38,1 3,1 31,6 28,5 23,5 4,6 49,5 38,5 37,9 35, 38, 39,1 32,6 38,9 Teoll kgn/d Osuus % 52,5 54,7 53,3 58,6 51,5 49,8 69,8 77, 61,9 69,9 68,4 71,5 76,5 59,4 5,5 61,5 62,1 65, 62, 6,9 67,4 61,1 Yksittäiset osuudet % VISKO 6,8 5, 6,8 2,9 3,8 3,5 2, 1,8 2,1 2,2 1,7 3,1 2,9 3,9 3,2 3,6 2,68 3,51 5,53 3,23 2,57 2,2 SANTALA,3,3,6,5,5,5,3,3,2,2,3,2,2,2,4,2,21,22,29,22,23,16 FORCIT 17,6 17,4 2,7 19,9 16,5 16,9 17,2 15,8 16,4 13,4 8, 14,7 9,6 1,7 2,3 3,2 2,65 2,3 1,96 1,22,52 2,1 Rohm&Haas 1,1,9 HA PU Oy 28,1 32,2 25,8 35,8 31,1 29,5 5,7 59,3 43,4 54,2 58,6 53,7 64, 53,8 45, 54,8 56,8 59,4 53,4 55,5 64,3 56,9 SUURSUO 47,2 45, 46,1 4,9 48, 49,7 29,9 22,7 37,9 29,9 31,4 28,3 23,4 4,4 49,2 38,3 37,6 34,8 37,7 38,9 32,4 38,7 Yht % 1, 1, 1, 1, 1, 1, 1, 1, 1, 1, 1, 1, 1, 1, 1, 1, 1, 1, 1, 1, 1, 1, Santalan kartanon puhdistamon toiminta loppui , jolloi jätevesiviemäri kytkettiin Hangon Suursuon puhdistamolle johtavaan siirtoviemäriin. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 236/212 41

44 Liite 3. (1/18) Fysikaalis-kemialliset tulokset vuonna 211 Hangon merialue (HAN) Pvm. Hav.paikka Lämpötila O2 Happi% *Sameus *Sähkönj. *ph *Kok.N *NH4-N *KOK.P a-klorofyl *Lämp.koli Suol.lask. Näytepaikka oc mg/l Kyll % FNU ms/m µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/1ml o/oo HAN / H1 Hankoniemi, etelä 117 Kok.syv. 7, m; Näk.syv. 7, m; Lumi 1 cm; Jää 25 cm; Klo 13:15; Näytt.ottaja amu,totti; Ilman T -12 oc; Pilv. /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 9,; 1. -,1 12,5 89,4 12 7, , 6. -,1 12,8 92, , 32 <4 33 7, HAN / H1B Hankoniemi, etelä 156 Kok.syv. 1, m; Näk.syv. 7, m; Lumi 1 cm; Jää 22 cm; Klo 9:45; Näytt.ottaja amu,totti; Ilman T -19 oc; Pilv. /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 9,; 1. -,1 12,7 91, ,9 35 <4 35 7, 5. -,1 12,5 89, , 32 <4 34 7,1 9. -,1 12,5 89, , , HAN / H2 Hankoniemi, etelä 121 Kok.syv. 5, m; Näk.syv. 5, m; Lumi 1 cm; Jää 25 cm; Klo 12:45; Näytt.ottaja amu,totti; Ilman T -15 oc; Pilv. /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 9,; 1. -,1 12,4 88, ,9 36 <4 37 7, 4. 12,7 91, ,9 34 <4 37 7, HAN / H2B Hankoniemi, etelä 157 Kok.syv. 3, m; Näk.syv. 3, m; Lumi 1 cm; Jää 25 cm; Klo 12:5; Näytt.ottaja amu,totti; Ilman T -12 oc; Pilv. /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 9,; 1. -,1 12,7 91, , , 2. -,1 13,3 95, , , HAN / H3 Hankoniemi, etelä 118 Kok.syv. 19, m; Näk.syv. 6, m; Lumi 1 cm; Jää 24 cm; Klo 1:1; Näytt.ottaja amu,totti; Ilman T -19 oc; Pilv. /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 9,; 1. -,1 12,6 9, ,9 34 <4 36 6,9 5. -,1 12,3 88, ,9 32 <4 35 7, 1. -,1 11,4 82, ,9 32 <4 35 7, ,1 12,9 92, , 31 <4 33 7, HAN / H4 Hankoniemi, etelä 143 Kok.syv. 15, m; Näk.syv. 6, m; Lumi 1 cm; Jää 24 cm; Klo 1:25; Näytt.ottaja amu,totti; Ilman T -19 oc; Pilv. /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 9,; 1. -,1 12,2 87, ,9 4 <4 37 6,8 5. -,1 12,4 89, ,9 33 <4 35 7, 1. -,1 12,3 88, ,9 34 <4 35 7, ,5 9, ,9 31 <4 34 7, HAN / H6 Hanko 123 Kok.syv. 18, m; Näk.syv. 7,5 m; Lumi 1 cm; Jää 24 cm; Klo 12:2; Näytt.ottaja amu,totti; Ilman T -15 oc; Pilv. /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 9,; 1. -,1 11,6 83, ,9 35 <4 37 6, , 86, ,9 37 <4 35 7, 1. 11,8 85, , 32 <4 34 7, ,2 87, , 32 7, 34 7, HAN / H6B Hankoniemi, etelä 158 Kok.syv. 11, m; Näk.syv. 7,5 m; Lumi 1 cm; Jää 2 cm; Klo 12:35; Näytt.ottaja amu,totti; Ilman T -15 oc; Pilv. /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 9,; 1. -,1 12,4 89, ,9 41 <4 37 6,9 5. -,1 12,3 88, ,9 33 <4 35 7, 1. 12,4 89, ,9 32 5,1 35 7, HAN / N4 Anklarensbukten 16 Kok.syv. 2, m; Näk.syv. 2, m; Lumi 1 cm; Jää 3 cm; Klo 13:; Näytt.ottaja amu,totti; Ilman T -12 oc; Pilv. /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 9,; 1, -,1 13,5 97, , , HAN / H7 Hevy-2 Hanko 125 Kok.syv. 36, m; Näk.syv. 7,1 m; Lumi 1 cm; Jää 26 cm; Klo 1:15; Näytt.ottaja amu,totti; Ilman T -19 oc; Pilv. /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 9,; 1. -,1 11,9 85, ,9 36 <4 36 6,8 5. -,1 12, 86, ,9 33 <4 35 7, 1. 12, 86, , 32 <4 35 7,1 2.,1 12,2 88, ,9 31 <4 35 7,1 3.,1 12,7 92, ,9 32 <4 35 7,2 35.,3 12,2 88, ,9 31 <4 35 7, HAN / H8 Hanko 128 Kok.syv. 26, m; Näk.syv. 6,3 m; Lumi 1 cm; Jää 18 cm; Klo 12:; Näytt.ottaja amu,totti; Ilman T -15 oc; Pilv. /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 9,; 1. -,1 11,9 85, ,9 37 <4 42 6,8 5. -,1 12,6 9, ,9 37 <4 38 7, 1. -,1 11,5 82, ,9 34 <4 37 7, ,7 84, , 38 <4 35 7, ,3 89, ,9 32 <4 38 7,1 42 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 236/212

45 Fysikaalis-kemialliset tulokset vuonna 211 Liite 3. (2/18) Hangon merialue (HAN) Pvm. Hav.paikka Lämpötila O2 Happi% *Sameus *Sähkönj. *ph *Kok.N *NH4-N *KOK.P a-klorofyl *Lämp.koli Suol.lask. Näytepaikka oc mg/l Kyll % FNU ms/m µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/1ml o/oo HAN / S3B Hangon ulkosatama Kok.syv. 11, m; Näk.syv. 7, m; Lumi 1 cm; Jää 25 cm; Klo 11:3; Näytt.ottaja amu,totti; Ilman T -17 oc; Pilv. /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 9,; 1. -,1 11,3 8, ,8 42 <4 49 6,5 5. -,1 11,4 81, ,8 41 <4 48 6,5 1.,1 12,3 89, ,9 33 <4 34 7, HAN / S4 Hanko, ulkosatama 41 Kok.syv. 11, m; Näk.syv. 8,1 m; Lumi 1 cm; Jää 22 cm; Klo 11:15; Näytt.ottaja amu,totti; Ilman T -17 oc; Pilv. /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 9,; 1. -,1 11,4 81, ,8 37 <4 42 6,5 5.,1 12,1 86, ,9 36 <4 36 6,6 1.,1 12,3 88, ,9 33 <4 35 7, HAN / H1 Hanko, länsi 32 Kok.syv. 51, m; Näk.syv. 2, m; Lumi cm; Jää 5 cm; Klo 14:2; Näytt.ottaja amu,totti; Ilman T 5 oc; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 9 m/s; Tuulsuunt. 23; 1.,2 15, , 112 8,4 52 <4 15 6,4 5.,1 12,8 92, , ,9 1.,2 12,7 92, , , 2.,1 12,5 9, , , 3.,1 12,8 92, , , 4.,1 12,8 92, , ,1 5.,1 12,8 92, , , HAN / H11 Hankoniemi, länsi 33 Kok.syv. 28, m; Näk.syv. 1,9 m; Lumi cm; Jää 55 cm; Klo 13:5; Näytt.ottaja amu,totti; Ilman T 5 oc; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 9 m/s; Tuulsuunt. 23; 1.,1 E E 1, , ,6 5.,3 11,8 85, , ,9 1.,1 12,4 89, , , 2.,1 11,9 86, , , 27.,1 12,5 9, , , HAN / H13 Hanko, pohjoinen 29 Kok.syv. 15, m; Näk.syv. 5,5 m; Lumi cm; Jää 57 cm; Klo 9:2; Näytt.ottaja amu,totti; Ilman T 4 oc; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 23; 1. 12,5 89, , ,4 5.,2 12,1 87, , , ,2 88, , ,1 14.,1 12,3 89, , , HAN / H14 Hankoniemi, pohjoinen 37 Kok.syv. 21, m; Näk.syv. 5,5 m; Lumi cm; Jää 57 cm; Klo 9:4; Näytt.ottaja amu,totti; Ilman T 4 oc; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 23; 1. 1,4 74, ,7 38 <4 35 6,5 5.,2 12, 87, , , 1. 12,3 88, , , ,8 92, , , HAN / H1 Hankoniemi, etelä 117 Kok.syv. 7, m; Näk.syv. 4,3 m; Klo 11:4; Näytt.ottaja amu; Ilman T 14 oc; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 13; 1. 6,3 14,2 12 1, ,4 3 <4 32 6,8 6. 6,2 14,3 121, ,4 28 <4 26 6,9-4 6,3 8,4 3, HAN / H2 Hankoniemi, etelä 121 Kok.syv. 5, m; Näk.syv. 5, m; Klo 12:; Näytt.ottaja amu; Ilman T 14 oc; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 13; 1. 6,7 14,3 122, ,4 28 <4 24 6,9 4. 5,8 14,5 121, ,4 35 <4 27 6,9-4 6,3 8,4 2, HAN / H3 Hankoniemi, etelä 118 Kok.syv. 19, m; Näk.syv. 5, m; Klo 11:25; Näytt.ottaja amu; Ilman T 14 oc; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 13; 1. 5,9 14,3 12, ,4 33 <4 28 6,9 5. 5,3 14,3 118, ,4 3 <4 28 6,9 1. 5,1 14,5 12, ,4 29 <4 3 6, ,6 14, 114, ,4 31 <4 27 6,9-4 5,7 8,4 2, HAN / H4 Hankoniemi, etelä 143 Kok.syv. 15, m; Näk.syv. 6, m; Klo 11:1; Näytt.ottaja amu; Ilman T 14 oc; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 13; 1. 5,3 14,3 118, ,4 29 <4 28 6,9 5. 5,3 14,6 12, ,4 29 <4 26 6,9 1. 4,8 14,7 12, ,4 3 <4 26 6, ,6 14,4 117, ,3 27 <4 25 6,9-4 5,3 8,4 3,2 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 236/212 43

46 Liite 3. (3/18) Fysikaalis-kemialliset tulokset vuonna 211 Hangon merialue (HAN) Pvm. Hav.paikka Lämpötila O2 Happi% *Sameus *Sähkönj. *ph *Kok.N *NH4-N *KOK.P a-klorofyl *Lämp.koli Suol.lask. Näytepaikka oc mg/l Kyll % FNU ms/m µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/1ml o/oo HAN / H6 Hanko 123 Kok.syv. 18, m; Näk.syv. 5, m; Klo 12:1; Näytt.ottaja amu; Ilman T 14 oc; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 13; 1. 5,7 14,3 119, ,4 29 <4 26 6,9 5. 5,5 14,4 119, ,4 37 <4 3 6,9 1. 5,3 14,5 12, ,4 36 <4 26 6, ,3 14,4 116, ,3 29 <4 14 6,9-4 5,6 8,4 3, HAN / N4 Anklarensbukten 16 Kok.syv. 2, m; Näk.syv. 2, m; Klo 11:5; Näytt.ottaja amu; Ilman T 14 oc; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 13; 1, 6,7 14,3 122, ,4 28 <4 23 6, HAN / H7 Hevy-2 Hanko 125 Kok.syv. 36, m; Näk.syv. 4,7 m; Klo 11:; Näytt.ottaja amu; Ilman T 14 oc; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 13; 1. 6,2 14,6 123, ,4 27 <4 24 6,9 5. 4,7 14,7 12, ,4 3 <4 3 6,9 1. 4,5 14,6 118, ,4 28 <4 25 6,9 2. 3,8 14,6 116, ,3 27 <4 27 7, 3. 3,2 14,3 112, ,2 28 <4 27 7, 35. 2,6 13,7 16 1, ,1 28 8,8 32 7, -4 5,9 8,4 3, HAN / H8 Hanko 128 Kok.syv. 26, m; Näk.syv. 5, m; Klo 12:25; Näytt.ottaja amu; Ilman T 14 oc; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 13; 1. 6, 14,7 124, ,4 29 <4 26 6,9 5. 5,6 14,2 118, ,4 29 <4 25 6,9 1. 5,2 14,4 119, ,3 28 <4 26 6,9 2. 4, 14,6 117, ,3 29 <4 26 7, 25. 3,6 14,4 114, ,3 28 <4 27 7, HAN / S3B Hangon ulkosatama Kok.syv. 11, m; Näk.syv. 6,1 m; Klo 1:5; Näytt.ottaja amu; Ilman T 13 oc; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 13; 1. 6,3 13,9 118, ,4 28 <4 23 6,9 1. 4, 14,1 112, ,3 26 <4 25 7, 5. 6, 14, 118, ,4 27 <4 31 6,9-4. 6,2 3, HAN / S4 Hanko, ulkosatama 41 Kok.syv. 11, m; Näk.syv. 6, m; Klo 1:4; Näytt.ottaja amu; Ilman T 13 oc; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 13; 1. 6,2 14, 118 1, ,4 28 <4 22 6,9 1. 4, 14,1 112, ,3 28 <4 22 6,9 5. 5,1 13,8 114, ,4 29 <4 26 6,9-4. 5,8 2, HAN / H1 Hanko, länsi 32 Kok.syv. 51, m; Näk.syv. 4, m; Klo 1:; Näytt.ottaja amu; Ilman T 13 oc; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 13; 1. 6,9 14,3 123, , ,8 5. 5,8 14, , , ,8 1. 4,8 14,1 115, , ,9 2. 2,8 13,8 17, , , 3. 2,4 13,6 14, , ,1 4. 2,3 13,5 14, , , 5. 2,1 13,4 12 1, , ,1-4 6,4 8,5 6, HAN / H11 Hankoniemi, länsi 33 Kok.syv. 28, m; Näk.syv. 3,6 m; Näytt.ottaja amu; Ilman T 13 oc; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 13; 1. 6,9 15, 129 1, , ,6 5. 5,8 14, , , ,7 1. 4,6 13,9 113, , ,9 2. 2,8 13,7 16, , , 27. 2,6 13,6 14 1, , , HAN / H13 Hanko, pohjoinen 29 Kok.syv. 15, m; Näk.syv. 5, m; Klo 9:15; Näytt.ottaja amu; Ilman T oc; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 13; 1. 6,9 13,9 119, , ,8 5. 6,3 14,2 12, , ,8 1. 4,8 14, 114, , , ,1 13,9 112, , ,9 44 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 236/212

47 Fysikaalis-kemialliset tulokset vuonna 211 Liite 3. (4/18) Hangon merialue (HAN) Pvm. Hav.paikka Lämpötila O2 Happi% *Sameus *Sähkönj. *ph *Kok.N *NH4-N *KOK.P a-klorofyl *Lämp.koli Suol.lask. Näytepaikka oc mg/l Kyll % FNU ms/m µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/1ml o/oo HAN / H14 Hankoniemi, pohjoinen 37 Kok.syv. 21, m; Näk.syv. 4,5 m; Klo 9:3; Näytt.ottaja amu; Ilman T 11 oc; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 13; 1. 6,1 14,4 122, , ,7 5. 6,1 14,3 121, , ,8 1. 4,8 14, 115, , ,9 2. 2, 13,4 11, , , -4 6,1 8,3 4, HAN / H1 Hankoniemi, etelä 117 Näk.syv. 6,9 m; Klo 1:35; Näytt.ottaja amu; Ilman T 17 oc; Pilv. /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 14; -4 11,8 8,2 < HAN / H2 Hankoniemi, etelä 121 Kok.syv. 5, m; Näk.syv. 5, m; Klo 1:45; Näytt.ottaja amu; Ilman T 19 oc; Pilv. /8; Tuulnop. 8 m/s; Tuulsuunt. 14; -4 12,3 8,2 < HAN / H3 Hankoniemi, etelä 118 Klo 1:25; Näytt.ottaja amu; Ilman T 17 oc; Pilv. /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 14; -4, 1,9 8,2 < HAN / H4 Hankoniemi, etelä 143 Kok.syv. 15, m; Näk.syv. 5,9 m; Klo 1:15; Näytt.ottaja amu; Ilman T 17 oc; Pilv. /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 14; -4 1,9 8,2 1, HAN / H6 Hanko 123 Näk.syv. 6,6 m; Klo 11:; Näytt.ottaja amu; Ilman T 19 oc; Pilv. /8; Tuulnop. 7 m/s; Tuulsuunt. 14; -4, 11,1 8,2 < HAN / H7 Hevy-2 Hanko 125 Näk.syv. 5,9 m; Klo 1:5; Näytt.ottaja amu; Ilman T 17 oc; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 14; -4, 1,6 7,7 < HAN / S3B Hangon ulkosatama Kok.syv. 11, m; Näk.syv. 5,6 m; Klo 9:55; Näytt.ottaja amu; Ilman T 17 oc; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 8 m/s; Tuulsuunt. 14; ,7 8,2 1, HAN / S4 Hanko, ulkosatama 41 Kok.syv. 11, m; Näk.syv. 6, m; Klo 9:45; Näytt.ottaja amu; Ilman T 17 oc; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 8 m/s; Tuulsuunt. 14; ,2 8,1 < HAN / H1 Hanko, länsi 32 Näk.syv. 5,9 m; Klo 9:35; Näytt.ottaja amu; Ilman T 17 oc; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 8 m/s; Tuulsuunt. 14; -4, 9,1 8,1 1, HAN / H14 Hankoniemi, pohjoinen 37 Näk.syv. 5,3 m; Klo 9:15; Näytt.ottaja amu; Ilman T 2 oc; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 7 m/s; Tuulsuunt. 14; -4 9,1 8, 1, HAN / H1 Hankoniemi, etelä 117 Kok.syv. 7, m; Näk.syv. 5,1 m; Klo 1:35; Näytt.ottaja amu; Ilman T 17 oc; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 36; -4 11,8 8,2 1, HAN / H2 Hankoniemi, etelä 121 Kok.syv. 5, m; Näk.syv. 4,1 m; Klo 1:45; Näytt.ottaja amu; Ilman T 17 oc; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 36; -4 11,8 8,1 2, HAN / H3 Hankoniemi, etelä 118 Näk.syv. 5, m; Klo 1:3; Näytt.ottaja amu; Ilman T 17 oc; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 36; -4, 12,2 8,1 2, HAN / H4 Hankoniemi, etelä 143 Kok.syv. 15, m; Näk.syv. 5,1 m; Klo 1:2; Näytt.ottaja amu; Ilman T 16 oc; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 36; -4 12,3 8,1 1,9 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 236/212 45

48 Liite 3. (5/18) Fysikaalis-kemialliset tulokset vuonna 211 Hangon merialue (HAN) Pvm. Hav.paikka Lämpötila O2 Happi% *Sameus *Sähkönj. *ph *Kok.N *NH4-N *KOK.P a-klorofyl *Lämp.koli Suol.lask. Näytepaikka oc mg/l Kyll % FNU ms/m µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/1ml o/oo HAN / H6 Hanko 123 Kok.syv. 18, m; Näk.syv. 5, m; Klo 11:; Näytt.ottaja amu; Ilman T 18 oc; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 36; -4, 11,4 8,1 2, HAN / H7 Hevy-2 Hanko 125 Kok.syv. 36, m; Näk.syv. 5, m; Klo 1:1; Näytt.ottaja amu; Ilman T 16 oc; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 36; -4, 12,8 8,1 2, HAN / S3B Hangon ulkosatama Kok.syv. 11, m; Näk.syv. 4,9 m; Klo 1:; Näytt.ottaja amu; Ilman T 16 oc; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 36; ,8 8,1 2, HAN / S4 Hanko, ulkosatama 41 Kok.syv. 11, m; Näk.syv. 6, m; Klo 9:55; Näytt.ottaja amu; Ilman T 16 oc; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 36; ,5 8,2 2, HAN / H1 Hanko, länsi 32 Kok.syv. 51, m; Näk.syv. 5,8 m; Klo 9:4; Näytt.ottaja amu; Ilman T 16 oc; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 36; -4, 15,2 8,2 3, HAN / H14 Hankoniemi, pohjoinen 37 Kok.syv. 21, m; Näk.syv. 5,8 m; Klo 9:15; Näytt.ottaja amu; Ilman T 15 oc; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 36; -4 16, 8,2 3, HAN / H1 Hankoniemi, etelä 117 Kok.syv. 7, m; Näk.syv. 4, m; Klo 11:5; Näytt.ottaja jva; Ilman T 17 oc; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 27; 1. 16,9 9,3 1, ,3 26 <4 2 6, ,2 8,8 92, , ,5-4 P 8,3 5, HAN / H2 Hankoniemi, etelä 121 Kok.syv. 5, m; Näk.syv. 4,4 m; Klo 11:2; Näytt.ottaja jva; Ilman T 18 oc; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 27; 1. 17,1 9,4 11, ,3 27 <4 19 6, ,5 9,3 99, ,3 34 4,4 26 6,4-4 P 8,3 3, HAN / H3 Hankoniemi, etelä 118 Näk.syv. 4, m; Klo 1:55; Näytt.ottaja jva; Ilman T 17 oc; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 27; -4, 17,6 8,4 1, HAN / H4 Hankoniemi, etelä 143 Kok.syv. 15, m; Näk.syv. 5, m; Klo 1:5; Näytt.ottaja jva; Ilman T 17 oc; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 27; 1. 17,2 9,3 11, ,3 29 4, 2 6, , 9,5 12 1, ,3 29 <4 21 6, ,2 8,6 89, , , ,7 8,9 89, , ,5-4 P 8,3 6, HAN / H6 Hanko 123 Kok.syv. 18, m; Näk.syv. 5,5 m; Klo 11:25; Näytt.ottaja jva; Ilman T 18 oc; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 27; -4, 16,8 8,3 3, HAN / H7 Hevy-2 Hanko 125 Kok.syv. 36, m; Näk.syv. 3,5 m; Klo 1:35; Näytt.ottaja jva; Ilman T 17 oc; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 27; -4, 17,6 8,4 4, HAN / S3B Hangon ulkosatama Kok.syv. 11, m; Näk.syv. 3,1 m; Klo 1:25; Näytt.ottaja jva; Ilman T 16 oc; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 27; ,1 8,3 6,8 46 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 236/212

49 Fysikaalis-kemialliset tulokset vuonna 211 Liite 3. (6/18) Hangon merialue (HAN) Pvm. Hav.paikka Lämpötila O2 Happi% *Sameus *Sähkönj. *ph *Kok.N *NH4-N *KOK.P a-klorofyl *Lämp.koli Suol.lask. Näytepaikka oc mg/l Kyll % FNU ms/m µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/1ml o/oo HAN / S4 Hanko, ulkosatama 41 Kok.syv. 11, m; Näk.syv. 2,3 m; Klo 1:15; Näytt.ottaja jva; Ilman T 16 oc; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 27; ,6 8, HAN / H1 Hanko, länsi 32 Kok.syv. 51, m; Näk.syv. 1,5 m; Klo 1:; Näytt.ottaja jva; Ilman T 15 oc; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 27; -4, 2,4 8, HAN / H13 Hanko, pohjoinen 29 Kok.syv. 15, m; Näk.syv. 1,6 m; Klo 9:25; Näytt.ottaja jva; Ilman T 15 oc; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 27; 1. 21, 9, , , ,5 5. 2,9 9, , , ,5 1. 2,4 8,7 11 4, , , ,5 8, 86 1, , , HAN / H14 Hankoniemi, pohjoinen 37 Kok.syv. 21, m; Näk.syv. 1,7 m; Klo 9:4; Näytt.ottaja jva; Ilman T 15 oc; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 27; 1. 21, 9, , ,6 59 4,8 45 6,5 5. 2,9 9, , , ,5 1. 2,6 9, , , , ,7 7, 67, , ,8-4 P 8, HAN / H1 Hankoniemi, etelä 117 Kok.syv. 7, m; Näk.syv. 3,5 m; Klo 12:1; Näytt.ottaja amu; Ilman T 18 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 18; 1. 2,6 7,8 9, , ,3 6. 2,6 7,8 9 1, , ,3-4 2,6 8,3 4, HAN / H2 Hankoniemi, etelä 121 Kok.syv. 5, m; Näk.syv. 3,3 m; Klo 1:35; Näytt.ottaja amu; Ilman T 18 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 8 m/s; Tuulsuunt. 18; 1. 19,5 7,9 89 1, 188 8, , ,5 7,9 89, , ,3-4 19,5 8,4 3, HAN / H3 Hankoniemi, etelä 118 Kok.syv. 19, m; Näk.syv. 3,5 m; Klo 11:55; Näytt.ottaja amu; Ilman T 18 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 18; 1. 19,3 7,6 86, , , ,3 8, 9, , , ,2 7,5 79, , , ,3 7,4 68, , ,7-4 19,3 8,3 3, HAN / H4 Hankoniemi, etelä 143 Kok.syv. 15, m; Näk.syv. 3,8 m; Klo 11:4; Näytt.ottaja amu; Ilman T 18 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 18; 1. 19,3 7,8 88 1, , , ,3 7,8 88, , , ,3 7,7 87 1, , , ,6 7, 7, , ,5-4 19,3 8,3 3, HAN / H6 Hanko 123 Kok.syv. 18, m; Näk.syv. 3,3 m; Klo 12:45; Näytt.ottaja amu; Ilman T 18 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 8 m/s; Tuulsuunt. 18; 1. 19,4 7,8 88, , , ,4 7,9 89 1, 193 8, , ,3 7,9 89, , , ,6 7, 72, , ,6-4 19,4 8,4 4, HAN / N4 Anklarensbukten 16 Kok.syv. 2, m; Näk.syv. 2, m; Klo 12:2; Näytt.ottaja amu; Ilman T 18 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 18; 1, 19,2 7,8 87 3, ,3 44 5, ,2 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 236/212 47

50 Liite 3. (7/18) Fysikaalis-kemialliset tulokset vuonna 211 Hangon merialue (HAN) Pvm. Hav.paikka Lämpötila O2 Happi% *Sameus *Sähkönj. *ph *Kok.N *NH4-N *KOK.P a-klorofyl *Lämp.koli Suol.lask. Näytepaikka oc mg/l Kyll % FNU ms/m µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/1ml o/oo HAN / H7 Hevy-2 Hanko 125 Kok.syv. 36, m; Näk.syv. 3,8 m; Klo 11:2; Näytt.ottaja amu; Ilman T 18 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 18; 1. 2,7 7,8 9, , ,3 5. 2,7 7,8 91, , ,3 1. 2,2 7,7 89 1, , ,4 2. 1,8 7,3 68, , ,6 3. 8,6 7,7 69 1, , , ,7 8, 7 1, , ,8-4 2,7 8,4 3, HAN / H8 Hanko 128 Kok.syv. 26, m; Näk.syv. 2,9 m; Klo 13:; Näytt.ottaja amu; Ilman T 18 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 8 m/s; Tuulsuunt. 18; 1. 19,3 7,9 89 1, , , ,3 8, 9, , , ,3 7,7 87 1,2 19 8, ,3 2. 1,3 6,8 64 1, , , ,2 7, 64 1, , , HAN / S3B Hangon ulkosatama Kok.syv. 11, m; Näk.syv. 3,8 m; Klo 11:; Näytt.ottaja amu; Ilman T 18 oc; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 8 m/s; Tuulsuunt. 18; 1. 2,2 7,7 89 1, 11 8, ,4 5. 2,2 7,6 88 1, , ,4 1. 2,2 7,6 88 1, , ,4-4. 2,2 3, HAN / S4 Hanko, ulkosatama 41 Kok.syv. 11, m; Näk.syv. 3,8 m; Klo 1:5; Näytt.ottaja amu; Ilman T 18 oc; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 8 m/s; Tuulsuunt. 18; 1. 2,2 7,8 89 1, , ,3 5. 2,2 7,7 88 1, , ,4 1. 2,2 7,6 87 1, , ,3-4. 2,2 3, HAN / H1 Hanko, länsi 32 Kok.syv. 51, m; Näk.syv. 3,8 m; Klo 1:15; Näytt.ottaja amu; Ilman T 18 oc; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. 18; 1. 2,7 8, 93 1, , ,4 5. 2,7 7,8 91, , ,4 1. 2,7 8, 92, , , ,8 5,5 57, , ,7 3. 1,6 6,9 65, , ,8 4. 9,1 7,5 68, , ,8 5. 8,2 7,6 67, , ,9-4 2,7 8,5 5, HAN / H11 Hankoniemi, länsi 33 Kok.syv. 28, m; Näk.syv. 3,7 m; Klo 1:25; Näytt.ottaja amu; Ilman T 18 oc; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 8 m/s; Tuulsuunt. 18; 1. 2,5 8,1 93, , ,4 5. 2,5 7,9 91, , ,4 1. 2,5 8, 92, , , ,3 5,8 59, , , ,1 6,5 61 1, , , HAN / H13 Hanko, pohjoinen 29 Kok.syv. 15, m; Näk.syv. 3,8 m; Klo 9:3; Näytt.ottaja amu; Ilman T 18 oc; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 13; 1. 21,2 7,8 91, , , ,1 7,9 92, , , ,1 7,8 91 1, , , , 7,7 9, , , HAN / H14 Hankoniemi, pohjoinen 37 Kok.syv. 21, m; Näk.syv. 4, m; Klo 9:45; Näytt.ottaja amu; Ilman T 18 oc; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 13; 1. 21, 8, 93, , , , 7,9 92 1, , , , 7,8 91 1, , ,5 2. 2,7 7,5 87 1, , ,5-4 21, 8,4 3, HAN / H1 Hankoniemi, etelä 117 Näk.syv. 5,9 m; Klo 1:45; Näytt.ottaja amu; Ilman T 18 oc; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 8 m/s; Tuulsuunt. 18; -4 17,9 8,2 1, HAN / H2 Hankoniemi, etelä 121 Kok.syv. 5, m; Näk.syv. 5, m; Klo 1:55; Näytt.ottaja amu; Ilman T 18 oc; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 8 m/s; Tuulsuunt. 18; -4 18,1 8,2 2, 48 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 236/212

51 Fysikaalis-kemialliset tulokset vuonna 211 Liite 3. (8/18) Hangon merialue (HAN) Pvm. Hav.paikka Lämpötila O2 Happi% *Sameus *Sähkönj. *ph *Kok.N *NH4-N *KOK.P a-klorofyl *Lämp.koli Suol.lask. Näytepaikka oc mg/l Kyll % FNU ms/m µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/1ml o/oo HAN / H3 Hankoniemi, etelä 118 Klo 1:35; Näytt.ottaja amu; Ilman T 18 oc; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 8 m/s; Tuulsuunt. 18; -4 18,1 8,2 2, HAN / H4 Hankoniemi, etelä 143 Kok.syv. 15, m; Näk.syv. 6,2 m; Klo 1:25; Näytt.ottaja amu; Ilman T 18 oc; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 8 m/s; Tuulsuunt. 18; -4 17,9 8,2 2, HAN / H6 Hanko 123 Näk.syv. 5,9 m; Klo 11:1; Näytt.ottaja amu; Ilman T 18 oc; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 8 m/s; Tuulsuunt. 18; -4 18,1 8,2 2, HAN / H7 Hevy-2 Hanko 125 Näk.syv. 6,1 m; Klo 1:15; Näytt.ottaja amu; Ilman T 18 oc; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 8 m/s; Tuulsuunt. 18; -4 18, 8,2 1, HAN / S4 Hanko, ulkosatama 41 Kok.syv. 11, m; Näk.syv. 5,4 m; Klo 9:55; Näytt.ottaja amu; Ilman T 17 oc; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 8 m/s; Tuulsuunt. 18; ,1 8,2 1, HAN / H1 Hanko, länsi 32 Näk.syv. 4,1 m; Klo 9:35; Näytt.ottaja amu; Ilman T 17 oc; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 8 m/s; Tuulsuunt. 18; -4 18,5 8,2 2, HAN / H14 Hankoniemi, pohjoinen 37 Näk.syv. 4, m; Klo 9:15; Näytt.ottaja amu; Ilman T 17 oc; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. 18; -4 18,7 8,2 3,8 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 236/212 49

52 Liite 3. (9/18) Fysikaalis-kemialliset tulokset vuonna 211 Hangon kaatopaikka (HAKA) Pvm. Hav.paikka Lämpötila O2 Happi% *Sähkönj. *ph *CODMn *CODCr *BOD7 *Kok.N *NH4-N *KOK.P *Lämp.koli Näytepaikka oc mg/l Kyll % ms/m mg O2/l mg O2/l mg/l µg/l µg/l µg/l pmy/1ml HAKA / N1 Stormossdiket 2,2 Lumi cm; Näytt.ottaja amu; Ilman T -14 oc; Pilv. /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 5,; Ei näytteitä! HAKA / NX Hangon kaatopaikka Lumi cm; Näytt.ottaja amu; Ilman T -14 oc; Pilv. /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 5,; Ei näytteitä! HAKA / N2 Stormossdiket,9 Lumi cm; Jää 8 cm; Klo 13:2; Näytt.ottaja amu; Ilman T -14 oc; Pilv. /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 5,; Lämpötila oc; Ulkonäkö YEF; Haju SMT;.1,6 4 19, 6, HAKA / N1 Stormossdiket 2,2 Klo 14:1; Näytt.ottaja amu; Ilman T 15 oc; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 13; Lämpötila 1,4 oc; Ulkonäkö YEB; Haju H;.1 1,4 1, 9 14, 7, <1, HAKA / NX Hangon kaatopaikka Klo 13:45; Näytt.ottaja amu; Virt,2 m3/s; Ilman T 15 oc; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 13; Ulkonäkö WB; Haju LMT;.1 9,8 2,3 2 16,3 4, , HAKA / N2 Stormossdiket,9 Klo 13:3; Näytt.ottaja amu; Virt,2 m3/s; Ilman T 15 oc; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 13; Lämpötila 1,2 oc; Ulkonäkö WB; Haju LMT;.1 1,2 4, ,4 5, , HAKA / N1 Stormossdiket 2,2 Klo 13:2; Näytt.ottaja amu; Virt,2 m3/s; Ilman T 21 oc; Pilv. 5 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 23; Lämpötila 18,2 oc; Ulkonäkö YEB; Haju H;.1 18,2 7,8 83 5, 6,8 5, 31 <1, HAKA / NX Hangon kaatopaikka Klo 13:1; Näytt.ottaja amu; Ilman T 21 oc; Pilv. 5 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 23; Ei näytteitä! HAKA / N2 Stormossdiket,9 Näytt.ottaja amu; Virt m3/s; Ilman T 21 oc; Pilv. 5 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 23; Ei näytteitä! HAKA / N1 Stormossdiket 2,2 Klo 9:25; Näytt.ottaja amu; Virt,2 m3/s; Ilman T 3 oc; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 9,; Lämpötila 6, oc; Ulkonäkö YEB; Haju H;.1 6, 9, ,9 6, <1, HAKA / NX Hangon kaatopaikka Klo 1:1; Näytt.ottaja amu; Virt,2 m3/s; Ilman T 3 oc; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 9,; Lämpötila 5,1 oc; Ulkonäkö WB; Haju S;.1 5,1,7 6 13,8 5, , HAKA / N2 Stormossdiket,9 Klo 9:5; Näytt.ottaja amu; Virt,1 m3/s; Ilman T 3 oc; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 9,; Lämpötila 4,4 oc; Ulkonäkö WB; Haju S;.1 4,4,2 1 15,1 6, Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 236/212

53 Fysikaalis-kemialliset tulokset vuonna 211 Liite 3. (1/18) Forcitin edusta (FORCIT) Pvm. Hav.paikka Lämpötila O2 Happi% *Sameus *Sähkönj. *ph *Kok.N *NO2-N *NO3N *NO2+NO3-N *KOK.P a-klorofyl Näytepaikka oc mg/l Kyll % FNU ms/m µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l FORCIT / F1 Tenholan edusta 25 Kok.syv. 21, m; Näk.syv. 4,3 m; Lumi cm; Jää 5 cm; Klo 1:25; Näytt.ottaja amu,totti; Ilman T 4 oc; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 23; 1.,2 1,7 77, , ,2 11,5 83, , ,2 11,9 86, , ,4 11,1 81, , FORCIT / F2 Tenholan edusta 26 Kok.syv. 13, m; Näk.syv. 3,7 m; Lumi cm; Jää 5 cm; Klo 1:15; Näytt.ottaja amu,totti; Ilman T 4 oc; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 23; 1.,1 11,2 8, , ,2 12, 87, , ,2 12,2 88, , ,1 12,2 88, , FORCIT / F3 Tenholan edusta 27 Kok.syv. 24, m; Näk.syv. 6, m; Lumi cm; Jää 5 cm; Klo 1:; Näytt.ottaja amu,totti; Ilman T 4 oc; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 23; 1. -,1 12,2 87, , ,2 11,7 84, , ,1 12,1 87, , ,2 11,9 86, , ,,3 11,2 81, , , FORCIT / F2 Tenholan edusta 26 Kok.syv. 14, m; Näk.syv. 4,5 m; Klo 9:2; Näytt.ottaja amu; Ilman T 13 oc; Pilv. /8; Tuulnop. m/s; 1. 7,1 8,4 3. 6,7 8,4 5. 6,6 8,4 7. 5,2 8,4 9. 4,3 8,3 11, 4,3 8,3 13, 4, 8,3-4, 6,9 8,4 3, FORCIT / F3 Tenholan edusta 27 Näk.syv. 5, m; Klo 9:1; Näytt.ottaja amu; Ilman T 13 oc; Pilv. /8; Tuulnop. m/s; -4 7,7 8,3 3, FORCIT / F2 Tenholan edusta 26 Kok.syv. 14, m; Näk.syv. 5,4 m; Klo 9:3; Näytt.ottaja amu; Ilman T 17 oc; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. 9,; 1. 9,6 8, 3, 9,5 8, 5, 9, 8, 7, 8,8 8, 9, 8,8 8, 11, 8,6 8, 13, 8,3 8, -4, 9,5 8,1 1, FORCIT / F3 Tenholan edusta 27 Näk.syv. 5, m; Klo 9:15; Näytt.ottaja amu; Ilman T 17 oc; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. 9,; -4 1,2 8,1 1, FORCIT / F2 Tenholan edusta 26 Kok.syv. 14, m; Näk.syv. 3,8 m; Klo 9:3; Näytt.ottaja amu; Ilman T 17 oc; Pilv. /8; Tuulnop. m/s; 1. 17,3 8, ,1 8, ,1 8, ,9 8, ,3 8, ,2 8, ,6 8,2-4 17,2 8,3 6, FORCIT / F3 Tenholan edusta 27 Näk.syv. 4,7 m; Klo 9:2; Näytt.ottaja amu; Ilman T 17 oc; Pilv. /8; Tuulnop. m/s; -4 17, 8,3 4,6 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 236/212 51

54 Liite 3. (11/18) Fysikaalis-kemialliset tulokset vuonna 211 Forcitin edusta (FORCIT) Pvm. Hav.paikka *Lämp.koli Suol.lask. Näytepaikka pmy/1ml o/oo FORCIT / F1 Tenholan edusta 25 Kok.syv. 21, m; Näk.syv. 4,3 m; Lumi cm; Jää 5 cm; Klo 1:25; Näytt.ottaja amu,totti; Ilman T 4 oc; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 23; ,3 5. 7, 1. 6,9 2. 6, FORCIT / F2 Tenholan edusta 26 Kok.syv. 13, m; Näk.syv. 3,7 m; Lumi cm; Jää 5 cm; Klo 1:15; Näytt.ottaja amu,totti; Ilman T 4 oc; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 23; 1. 6,2 5. 7, 1. 7, 12. 7, FORCIT / F3 Tenholan edusta 27 Kok.syv. 24, m; Näk.syv. 6, m; Lumi cm; Jää 5 cm; Klo 1:; Näytt.ottaja amu,totti; Ilman T 4 oc; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 23; 1. 6,4 5. 7, 1. 7, 2. 7, 23, 7, -4, FORCIT / F2 Tenholan edusta 26 Kok.syv. 14, m; Näk.syv. 4,5 m; Klo 9:2; Näytt.ottaja amu; Ilman T 13 oc; Pilv. /8; Tuulnop. m/s; , 13, -4, FORCIT / F3 Tenholan edusta 27 Näk.syv. 5, m; Klo 9:1; Näytt.ottaja amu; Ilman T 13 oc; Pilv. /8; Tuulnop. m/s; FORCIT / F2 Tenholan edusta 26 Kok.syv. 14, m; Näk.syv. 5,4 m; Klo 9:3; Näytt.ottaja amu; Ilman T 17 oc; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. 9,; 1. 3, 5, 7, 9, 11, 13, -4, FORCIT / F3 Tenholan edusta 27 Näk.syv. 5, m; Klo 9:15; Näytt.ottaja amu; Ilman T 17 oc; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. 9,; FORCIT / F2 Tenholan edusta 26 Kok.syv. 14, m; Näk.syv. 3,8 m; Klo 9:3; Näytt.ottaja amu; Ilman T 17 oc; Pilv. /8; Tuulnop. m/s; FORCIT / F3 Tenholan edusta 27 Näk.syv. 4,7 m; Klo 9:2; Näytt.ottaja amu; Ilman T 17 oc; Pilv. /8; Tuulnop. m/s; Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 236/212

55 Fysikaalis-kemialliset tulokset vuonna 211 Liite 3. (12/18) Forcitin edusta (FORCIT) Pvm. Hav.paikka Lämpötila O2 Happi% *Sameus *Sähkönj. *ph *Kok.N *NO2-N *NO3N *NO2+NO3-N *KOK.P a-klorofyl Näytepaikka oc mg/l Kyll % FNU ms/m µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l FORCIT / F2 Tenholan edusta 26 Kok.syv. 14, m; Näk.syv. 2,1 m; Klo 9:4; Näytt.ottaja jva; Ilman T 2 oc; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 9,; 1. 2,4 8,6 3. 2,3 8,6 5. 2,3 8, ,6 8, ,4 8, ,1 7, ,2 7,6-4 2,4 8, FORCIT / F3 Tenholan edusta 27 Näk.syv. 1,5 m; Klo 9:3; Näytt.ottaja jva; Ilman T 2 oc; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 9,; -4 2,4 8,5 8, FORCIT / F1 Tenholan edusta 25 Kok.syv. 3,3 m; Klo 1:; Näytt.ottaja amu; Ilman T 19 oc; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 23; 1. 21,4 7,5 88 2, ,4 44 <2 <1 < ,4 7,4 87 2, ,4 44 <2 <1 < ,4 7,5 88 2, ,4 45 <2 <1 < ,7 2,5 27 8, ,5 7 3 < FORCIT / F2 Tenholan edusta 26 Kok.syv. 13, m; Näk.syv. 3,3 m; Klo 9:45; Näytt.ottaja amu; Ilman T 19 oc; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 9 m/s; Tuulsuunt. 23; 1, 21,4 7,7 9 2, ,5 41 <2 <1 <1 33 3, 21,4 8,4 5, 21,4 7,7 91 2, ,5 42 <2 <1 <1 37 7, 21,4 8,5 9, 21,4 8,5 1, 21,4 7,6 9 2, ,5 4 <2 <1 < , 21,4 8,5 12, 21,4 7,7 9 2, ,5 4 <2 <1 <1 39-4, 21,4 8,4 2, FORCIT / F3 Tenholan edusta 27 Kok.syv. 24, m; Näk.syv. 3,5 m; Klo 9:3; Näytt.ottaja amu; Ilman T 19 oc; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 9 m/s; Tuulsuunt. 23; 1. 21,4 7,7 91 1, ,5 42 <2 <1 < ,4 7,8 91 1, ,5 42 <2 <1 < ,4 7,8 91 1, ,4 42 <2 <1 < ,3 6,2 72 2, ,2 48 <2 <1 < , 13,3 3,3 33 2, , , 21,4 2, FORCIT / F2 Tenholan edusta 26 Kok.syv. 14, m; Näk.syv. 2,7 m; Klo 1:5; Näytt.ottaja amu; Ilman T 16 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. 18; -4, 18,5 8,2 4, FORCIT / F3 Tenholan edusta 27 Näk.syv. 2,9 m; Klo 9:3; Näytt.ottaja amu; Ilman T 16 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 18; -4 18,3 8,2 5,6 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 236/212 53

56 Liite 3. (13/18) Fysikaalis-kemialliset tulokset vuonna 211 Forcitin edusta (FORCIT) Pvm. Hav.paikka *Lämp.koli Suol.lask. Näytepaikka pmy/1ml o/oo FORCIT / F2 Tenholan edusta 26 Kok.syv. 14, m; Näk.syv. 2,1 m; Klo 9:4; Näytt.ottaja jva; Ilman T 2 oc; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 9,; FORCIT / F3 Tenholan edusta 27 Näk.syv. 1,5 m; Klo 9:3; Näytt.ottaja jva; Ilman T 2 oc; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 9,; FORCIT / F1 Tenholan edusta 25 Kok.syv. 3,3 m; Klo 1:; Näytt.ottaja amu; Ilman T 19 oc; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 23; ,4 5. 6,4 1. 6,4 2. 6, FORCIT / F2 Tenholan edusta 26 Kok.syv. 13, m; Näk.syv. 3,3 m; Klo 9:45; Näytt.ottaja amu; Ilman T 19 oc; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 9 m/s; Tuulsuunt. 23; 1, 6,5 3, 5, 6,5 7, 9, 1, 6,5 11, 12, 6,5-4, FORCIT / F3 Tenholan edusta 27 Kok.syv. 24, m; Näk.syv. 3,5 m; Klo 9:3; Näytt.ottaja amu; Ilman T 19 oc; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 9 m/s; Tuulsuunt. 23; 1. 6,4 5. 6,5 1. 6,5 2. 6,5 23, 6,8-4, FORCIT / F2 Tenholan edusta 26 Kok.syv. 14, m; Näk.syv. 2,7 m; Klo 1:5; Näytt.ottaja amu; Ilman T 16 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. 18; -4, FORCIT / F3 Tenholan edusta 27 Näk.syv. 2,9 m; Klo 9:3; Näytt.ottaja amu; Ilman T 16 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 18; Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 236/212

57 Fysikaalis-kemialliset tulokset vuonna 211 Liite 3. (14/18) Bengtsårin merialue (VIS) Pvm. Hav.paikka Lämpötila O2 Happi% *Sameus *Sähkönj. *ph *Kok.N *NH4-N *KOK.P a-klorofyl *Lämp.koli Suol.lask. Näytepaikka oc mg/l Kyll % FNU ms/m µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/1ml o/oo VIS / V1 Kamsholmsfjärden 4 Kok.syv. 2, m; Näk.syv. 4,2 m; Lumi cm; Jää 53 cm; Klo 11:3; Näytt.ottaja amu,totti; Ilman T 5 oc; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 7 m/s; Tuulsuunt. 23; 1. 1, 1,1 73, ,5 38 4,7 3 4,6 5.,7 1,7 78, ,7 36 <4 4 6,7 1.,7 1,8 79, ,7 36 <4 37 6,8 15.,7 1,7 78, ,7 32 <4 38 6,8 19.,7 1,7 78, ,7 34 <4 43 6, VIS / V2B Sandöfjärden 44 Kok.syv. 5, m; Näk.syv. 4,2 m; Lumi cm; Jää 53 cm; Klo 11:1; Näytt.ottaja amu,totti; Ilman T 5 oc; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 7 m/s; Tuulsuunt. 23; 1,,9 1, 73, ,6 39 <4 35 5,9 4. 1,3 9,3 69, ,6 39 <4 37 6, VIS / V3 Sandöfjärden 8 Näk.syv. 4, m; Lumi cm; Jää 52 cm; Klo 11:; Näytt.ottaja amu,totti; Ilman T 5 oc; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 7 m/s; Tuulsuunt. 23; 1.,7 1,4 75, , ,1 5. 1,2 9,5 7, , , VIS / V4 Kamsholmsfjärden 9 Kok.syv. 16, m; Näk.syv. 5, m; Lumi cm; Jää 49 cm; Klo 12:; Näytt.ottaja amu,totti; Ilman T 5 oc; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 8 m/s; Tuulsuunt. 23; 1. 1,3 1,6 77, ,6 37 <4 27 4,8 5.,9 1,4 76, ,7 37 <4 38 6,6 1.,7 1,9 79, ,7 34 <4 39 6,7 15.,7 1,6 77, ,7 35 <4 37 6, VIS / V5 Syningsviken 5 Kok.syv. 16, m; Näk.syv. 4, m; Lumi cm; Jää 53 cm; Klo 11:45; Näytt.ottaja amu,totti; Ilman T 5 oc; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 7 m/s; Tuulsuunt. 23; 1. 1, 1,8 78, ,5 38 5,2 23 3,6 5.,8 1,6 78, ,7 35 <4 39 6,7 1.,8 1,6 78, ,7 34 <4 39 6,8 15.,7 1,4 76, ,7 35 <4 39 6, VIS / V6 Bengtsår, lounas 13 Näk.syv. 4, m; Lumi cm; Klo 12:5; Näytt.ottaja amu,totti; Ilman T 5 oc; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 8 m/s; Tuulsuunt. 23; 1.,7 1,9 79, , ,1 5.,7 1,4 76, ,6 4 4,9 34 6, VIS / V7 Bredsundsfjärden 34 Kok.syv. 17, m; Näk.syv. 5,5 m; Lumi cm; Jää 53 cm; Klo 13:1; Näytt.ottaja amu,totti; Ilman T 5 oc; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 9 m/s; Tuulsuunt. 23; 1.,5 1,6 76, ,7 38 <4 35 6,1 5.,3 11,9 86, ,8 34 <4 36 6,9 1.,2 12,2 88, ,8 32 <4 36 6,9 16.,2 12,3 88, ,8 34 <4 35 7, VIS / V8 Basafjärden 1 Kok.syv. 19, m; Näk.syv. 4,5 m; Lumi cm; Jää 52 cm; Klo 12:1; Näytt.ottaja amu,totti; Ilman T 5 oc; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 8 m/s; Tuulsuunt. 23; 1.,9 1,7 77, ,6 41 <4 27 4,1 5.,7 11, 8, ,7 35 <4 38 6,6 1.,7 11,1 81, ,7 34 <4 38 6,8 15.,6 11,2 82, ,7 35 <4 37 6,9 18.,6 11,2 82, ,7 33 <4 37 6, VIS / V1 Kamsholmsfjärden 4 Näk.syv. 3,5 m; Klo 1:1; Näytt.ottaja amu; Ilman T 14 oc; Pilv. /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 18; -4 8,7 8,3 2, VIS / V2B Sandöfjärden 44 Näk.syv. 2,5 m; Klo 1:; Näytt.ottaja amu; Ilman T 14 oc; Pilv. /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 18; -4 9,7 8,3 2, VIS / V3 Sandöfjärden 8 Näk.syv. 2,3 m; Klo 9:55; Näytt.ottaja amu; Ilman T 14 oc; Pilv. /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 18; -4 9,6 8,3 3, VIS / V5 Syningsviken 5 Näk.syv. 1,7 m; Klo 1:2; Näytt.ottaja amu; Ilman T 14 oc; Pilv. /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 18; -4 9,3 8,3 3, VIS / V6 Bengtsår, lounas 13 Näk.syv. 2,3 m; Klo 9:45; Näytt.ottaja amu; Ilman T 14 oc; Pilv. /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 18; -4 8,9 8,3 2,5 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 236/212 55

58 Liite 3. (15/18) Fysikaalis-kemialliset tulokset vuonna 211 Bengtsårin merialue (VIS) Pvm. Hav.paikka Lämpötila O2 Happi% *Sameus *Sähkönj. *ph *Kok.N *NH4-N *KOK.P a-klorofyl *Lämp.koli Suol.lask. Näytepaikka oc mg/l Kyll % FNU ms/m µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/1ml o/oo VIS / V7 Bredsundsfjärden 34 Näk.syv. 5, m; Näytt.ottaja amu; Ilman T 13 oc; Pilv. /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 18; -4 6,9 8,4 3, VIS / V8 Basafjärden 1 Näk.syv. 3,9 m; Klo 1:4; Näytt.ottaja amu; Ilman T 14 oc; Pilv. /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 18; -4 7,7 8,4 2, VIS / V1 Kamsholmsfjärden 4 Kok.syv. 2, m; Näk.syv. 3,1 m; Klo 1:35; Näytt.ottaja amu; Ilman T 18 oc; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. 9,; 1. 15,3 1,1 14 1, , , , 1,3 12 1, , ,6 1. 7,2 1,6 92 1, , , ,4 1,2 85 1, , , ,3 9,7 8 1, , ,8-4, 14,6 8,1 2, VIS / V2B Sandöfjärden 44 Kok.syv. 5, m; Näk.syv. 1,9 m; Klo 1:15; Näytt.ottaja amu; Ilman T 17 oc; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 7 m/s; Tuulsuunt. 9,; 1. 14,3 9,6 97 2, , ,7 4, 14,3 9,6 98 2, , ,7-4, 14,3 7,9 3, VIS / V3 Sandöfjärden 8 Kok.syv. 6, m; Näk.syv. 2, m; Klo 1:5; Näytt.ottaja amu; Ilman T 17 oc; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 7 m/s; Tuulsuunt. 9,; 1. 14,9 9,6 99 2, , , ,8 9,6 99 2, , ,7-4, 14,9 8, 2, VIS / V4 Kamsholmsfjärden 9 Kok.syv. 16, m; Näk.syv. 3, m; Klo 11:; Näytt.ottaja amu; Ilman T 19 oc; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. 14; 1. 15,5 1,1 15 1, , , ,8 1,2 15 1, ,1 29 8,3 16 6,6 1. 7,8 1,6 93 1, , , ,5 1,5 87 1, , , VIS / V5 Syningsviken 5 Kok.syv. 16, m; Näk.syv. 2,7 m; Klo 1:45; Näytt.ottaja amu; Ilman T 18 oc; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. 9,; 1. 15,8 9,9 13 1, , , ,6 1,5 11 1, , ,6 1. 5,8 1,6 88 1, , , ,6 9,4 74 1, , ,8-4, 14,4 8,1 1, VIS / V6 Bengtsår, lounas 13 Kok.syv. 6, m; Näk.syv. 2,1 m; Klo 9:55; Näytt.ottaja amu; Ilman T 17 oc; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 7 m/s; Tuulsuunt. 9,; 1. 15,5 9,7 11 1, , 29 5,3 22 6, ,1 9,8 1 2, , ,7-4, 15,1 8, 2, VIS / V7 Bredsundsfjärden 34 Kok.syv. 17, m; Näk.syv. 4,1 m; Klo 9:45; Näytt.ottaja amu; Ilman T 17 oc; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. 9,; 1. 12,8 1,5 13, , , ,8 1,9 15 1, ,1 31 9,7 29 6,8 1. 9,7 1,6 98 2, , , ,2 1,5 93 1, , 27 8,2 22 6,9 -,4 12,6 8,1 1, VIS / V8 Basafjärden 1 Kok.syv. 19, m; Näk.syv. 3,1 m; Klo 11:2; Näytt.ottaja amu; Ilman T 19 oc; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 14; 1. 15, 1,1 15 1, , , , 1,5 14 2, , ,6 1. 8, 1,7 94 1, , 29 8,1 25 6, ,8 1,6 84 1, , , ,6 1,1 79 1, , ,9-4, 14,1 8,1 1,8 56 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 236/212

59 Fysikaalis-kemialliset tulokset vuonna 211 Liite 3. (16/18) Bengtsårin merialue (VIS) Pvm. Hav.paikka Lämpötila O2 Happi% *Sameus *Sähkönj. *ph *Kok.N *NH4-N *KOK.P a-klorofyl *Lämp.koli Suol.lask. Näytepaikka oc mg/l Kyll % FNU ms/m µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/1ml o/oo VIS / V1 Kamsholmsfjärden 4 Näk.syv. 1,9 m; Klo 1:2; Näytt.ottaja amu; Ilman T 2 oc; Pilv. /8; Tuulnop. m/s; ,7 8,2 6, VIS / V2B Sandöfjärden 44 Näk.syv. 1,8 m; Klo 1:1; Näytt.ottaja amu; Ilman T 2 oc; Pilv. /8; Tuulnop. m/s; ,2 8,1 5, VIS / V3 Sandöfjärden 8 Näk.syv. 1,9 m; Klo 1:5; Näytt.ottaja amu; Ilman T 2 oc; Pilv. /8; Tuulnop. m/s; , 8,1 4, VIS / V5 Syningsviken 5 Näk.syv. 1,7 m; Klo 1:25; Näytt.ottaja amu; Ilman T 2 oc; Pilv. /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 23; ,8 8,2 6, VIS / V6 Bengtsår, lounas 13 Kok.syv. 6, m; Näk.syv. 2,2 m; Klo 9:55; Näytt.ottaja amu; Ilman T 2 oc; Pilv. /8; Tuulnop. m/s; ,8 8,1 4, VIS / V7 Bredsundsfjärden 34 Kok.syv. 17, m; Näk.syv. 3, m; Klo 9:45; Näytt.ottaja amu; Ilman T 19 oc; Pilv. /8; Tuulnop. m/s; ,6 8,2 7, VIS / V8 Basafjärden 1 Kok.syv. 19, m; Näk.syv. 2,3 m; Klo 1:45; Näytt.ottaja amu; Ilman T 21 oc; Pilv. /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 23; ,2 8,2 6, VIS / V1 Kamsholmsfjärden 4 Kok.syv. 2, m; Näk.syv. 3, m; Klo 1:45; Näytt.ottaja jva; Ilman T 2 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 9,; 1. 21,6 8,6 12 1, ,2 32 <4 18 6, ,2 8,4 98 1, ,2 31 <4 19 6, ,2 4,2 41 2, , , ,7 3,4 3 1, , , ,5 2,8 24 1, , ,8-4, 21,6 8,2 3, VIS / V2B Sandöfjärden 44 Kok.syv. 5, m; Näk.syv. 1,9 m; Klo 1:2; Näytt.ottaja jva; Ilman T 2 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 9,; 1. 21,6 7,9 93 4, 115 8, ,7 4, 21,3 7,4 86 3, , ,7-4, 21,6 8, 3, VIS / V3 Sandöfjärden 8 Kok.syv. 6, m; Näk.syv. 1,5 m; Klo 1:15; Näytt.ottaja jva; Ilman T 2 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 9,; 1. 21,6 7,8 93 3, , , ,2 6,4 75 6, , ,7-4, 21,6 8, 4, Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 236/212 57

60 Liite 3. (17/18) Fysikaalis-kemialliset tulokset vuonna 211 Bengtsårin merialue (VIS) Pvm. Hav.paikka Lämpötila O2 Happi% *Sameus *Sähkönj. *ph *Kok.N *NH4-N *KOK.P a-klorofyl *Lämp.koli Suol.lask. Näytepaikka oc mg/l Kyll % FNU ms/m µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/1ml o/oo VIS / V4 Kamsholmsfjärden 9 Kok.syv. 16, m; Näk.syv. 3,5 m; Klo 11:1; Näytt.ottaja jva; Ilman T 2 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 23; 1. 22, 8,9 16 1, ,2 33 <4 21 6, ,4 8,6 11 1, ,2 31 4,6 19 6, ,5 4,6 45 2, , , ,2 3,7 33 1, , , VIS / V5 Syningsviken 5 Kok.syv. 16, m; Näk.syv. 2,7 m; Klo 1:55; Näytt.ottaja jva; Ilman T 2 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 23; 1. 22,1 8,7 14 1, ,2 32 <4 2 6, ,2 8,2 96 1, ,2 3 <4 19 6, ,3 4,4 41 3, ,5 29 5,2 35 6, ,2 1,9 16 2, , ,8-4, 22,1 8,2 4, VIS / V6 Bengtsår, lounas 13 Kok.syv. 6, m; Näk.syv. 1,7 m; Klo 1:5; Näytt.ottaja jva; Ilman T 2 oc; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 9,; 1. 21,7 7,9 94 4, ,2 4 6,9 31 6, ,2 7,8 91 5, , ,7-4, 21,7 8,2 6, VIS / V7 Bredsundsfjärden 34 Kok.syv. 17, m; Näk.syv. 2,6 m; Klo 9:55; Näytt.ottaja jva; Ilman T 2 oc; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 9,; 1. 2,6 8,4 98 1, ,4 41 7,3 31 6,7 5. 2,5 8,2 95 1, ,3 39 6,5 26 6, ,9 7,7 88 2, ,3 33 8,5 24 6, ,3 4,1 38 1, , ,9-4, 2,6 8,4 5, VIS / V8 Basafjärden 1 Kok.syv. 19, m; Näk.syv. 3,6 m; Klo 11:25; Näytt.ottaja jva; Ilman T 2 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 23; 1. 21,7 8,4 1 2, ,2 32 6,8 25 6, ,6 8,6 11 1, ,2 33 8,2 24 6, ,3 5,7 6 3, , , ,2 4,2 37 2, , , ,2 3,9 32 2, , ,9-4, 21,7 8,2 2, VIS / V1 Kamsholmsfjärden 4 Kok.syv. 2, m; Näk.syv. 4, m; Klo 11:5; Näytt.ottaja amu; Ilman T 2 oc; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 23; 1. 21,7 7,9 94 2, , , ,5 7,8 92 1, , , ,2 2, 2 3, , , ,1 1,6 15 4, , , ,8 1,1 1 3, , ,7-4, 21,7 8,2 3, VIS / V2B Sandöfjärden 44 Kok.syv. 5, m; Näk.syv. 1,5 m; Klo 1:45; Näytt.ottaja amu; Ilman T 2 oc; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 23; 1. 21,7 7,7 91 5, , ,6 4, 21,7 7,7 91 5, , ,6-4, 21,7 8,1 5, VIS / V3 Sandöfjärden 8 Kok.syv. 6, m; Näk.syv. 1,9 m; Klo 1:35; Näytt.ottaja amu; Ilman T 2 oc; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 23; 1. 21,7 7,8 92 3, , , ,7 7,8 92 4, , ,6-4, 21,7 8,1 5, VIS / V4 Kamsholmsfjärden 9 Kok.syv. 16, m; Näk.syv. 3,4 m; Klo 11:3; Näytt.ottaja amu; Ilman T 2 oc; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 7 m/s; Tuulsuunt. 23; 1. 21,3 7,4 87 3, , , ,3 7,5 88 1, , , , 2,2 22 3, , , , 1,7 15 2, , , VIS / V5 Syningsviken 5 Kok.syv. 16, m; Näk.syv. 3,5 m; Klo 11:15; Näytt.ottaja amu; Ilman T 2 oc; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 23; 1. 21,8 8,2 97 1, ,3 32 8, , ,7 8,1 96 1, , , ,7 2,4 23 3, , , ,6,4 3 2, , ,7-4, 21,8 8,3 3,3 58 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 236/212

61 Fysikaalis-kemialliset tulokset vuonna 211 Liite 3. (18/18) Bengtsårin merialue (VIS) Pvm. Hav.paikka Lämpötila O2 Happi% *Sameus *Sähkönj. *ph *Kok.N *NH4-N *KOK.P a-klorofyl *Lämp.koli Suol.lask. Näytepaikka oc mg/l Kyll % FNU ms/m µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/1ml o/oo VIS / V6 Bengtsår, lounas 13 Kok.syv. 6, m; Näk.syv. 2,1 m; Klo 1:25; Näytt.ottaja amu; Ilman T 2 oc; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 23; 1. 21,3 7,6 89 3, , , ,3 7,8 91 3, , ,5-4, 21,3 8,4 3, VIS / V7 Bredsundsfjärden 34 Kok.syv. 17, m; Näk.syv. 3,3 m; Klo 1:15; Näytt.ottaja amu; Ilman T 2 oc; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 23; 1. 21,3 7,9 92 1, , , ,3 7,8 92 1, , , ,1 7,7 89 1, , , ,8 3,9 39 2, , ,7-4, 21,3 8,4 2, VIS / V8 Basafjärden 1 Kok.syv. 19, m; Näk.syv. 3, m; Klo 11:55; Näytt.ottaja amu; Ilman T 2 oc; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 7 m/s; Tuulsuunt. 23; 1. 21,6 7,8 91 3, , , ,5 7,9 93 1, , , ,1 2,6 27 5, , , ,3 2,5 22 3, , , ,5 2,2 18 2, , ,8-4, 21,6 8,2 3, VIS / V1 Kamsholmsfjärden 4 Näk.syv. 3,3 m; Klo 1:4; Näytt.ottaja amu; Ilman T 16 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. 18; -4 18,2 8,1 5, VIS / V2B Sandöfjärden 44 Näk.syv. 1,7 m; Klo 1:4; Näytt.ottaja amu; Ilman T 16 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. 18; -4 18,3 8,1 7, VIS / V3 Sandöfjärden 8 Näk.syv. 1,8 m; Klo 1:35; Näytt.ottaja amu; Ilman T 16 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. 18; -4 18,2 8,1 6, VIS / V5 Syningsviken 5 Näk.syv. 3,1 m; Klo 1:5; Näytt.ottaja amu; Ilman T 16 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. 18; -4 18,5 8,1 4, VIS / V6 Bengtsår, lounas 13 Näk.syv. 1,9 m; Klo 1:25; Näytt.ottaja amu; Ilman T 16 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. 18; -4 17,8 8,2 6, VIS / V7 Bredsundsfjärden 34 Näk.syv. 2, m; Klo 1:15; Näytt.ottaja amu; Ilman T 16 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. 18; -4 17,9 8,2 7,5 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 236/212 59

62 Liite 4. (1/4) Analyysimenetelmät ja mittausepävarmuudet AKKREDITOIDUT MENETELMÄT Määritys *Alkaliteetti *Ammoniumtyppi luonnonvedet *Ammoniumtyppi jätevedet *BOD 7 *BOD 7- ATU *BOD 7- ATU (suod. GFA) Menetelmä Sisäinen menetelmä MENE2 (Standard methods for the examination of water and wastewater, 13th edit.1971) MENETELMÄ JA MÄÄRITYSRAJALUETTELO FINAS-akkreditointipalvelun akkreditoima testauslaboratorio T147 Akkreditointivaatimus SFS-EN ISO/IEC 1725:25 Vesilaboratorio Menetelmän määritysraja Mittausepävarmuus,2 mmol/l,2,4 mmol/l,41,2 mmol/l >,2 mmol/l SFS 332: ug/l 4 15 ug/l 15 5 ug/l 5 1 ug/l 1 5 ug/l > 5 ug/l SFS 555:1988 muunneltu, Kjeldahlmenetelmä 2 mg/l 2 3 mg/l 3 5 mg/l 5 1 mg/l > 1 mg/l SFS-EN :1988 1,5 mg/l 1,5 5 mg/l 5 1 mg/l > 1 mg/l *COD Mn SFS 336: mg/l 1, 3, mg O 2 /l > 3, mg O 2 /l *COD Cr *COD Cr (GFA) *COD Cr, liukoinen *E. coli (36 C, 21 h) *E. coli (37 C, 18 h) *E. coli (44 C, 21 h) *Fluoridi *Fosfaattifosfori *Fosfaattifosfori (suod. Nuclepore) *Fosfori: kokonaispitoisuus ja liukoinen *Fosfori, kokonaispitoisuus (suod. Nuclepore) *Fosfori, kokonaispitoisuus (suod. GFA) *Heterotrofiset bakteerit 22 C 68 h *Heterotrofiset bakteerit 36 C 44 h *Kloori: vapaa kloori ja kokonaiskloori *Kloridi ISO 1575: 22 ja laitevalmistajan ohje 2 mg/l 2 5 mg/l 51 1 mg/l 11 5 mg/l > 5 mg/l SFS 316: 21, 2. painos Colilert Quanti-Tray SFS 488: 21, 4. painos SFS-EN ISO 134-1:1995 ja SFS-EN ISO 134-2:1997 Sisäinen menetelmä MENE7 (perustuu kumottuun standardiin SFS 325:1986) Sisäinen menetelmä MENE8 (perustuu kumottuun standardiin SFS 326:1986) SFS-EN ISO 6222: 1999 SFS-EN ISO 6222: 1999,2 mg/l,2,6 mg/l,6 1, mg/l > 1, mg/l 3 ug/l 3 1 ug/l 1 25 ug/l 25 5 ug/l 51 1 ug/l > 1 ug/l 5 ug/l 5 2 ug/l 21 5 ug/l 51 1 ug/l > 1 ug/l SFS-EN ISO :2, modif.,1 mg/l,1,2 mg/l,2 1, mg/l > 1, mg/l SFS-EN ISO 134-1:1995 ja SFS-EN ISO 134-2: mg/l 1, 7, mg/l > 7, mg/l *KMnO 4 -luku SFS 336: mg/l 4-12 mg/l > 12 mg/l *Kolimuotoiset bakteerit SFS 316: 21 ±,6 mmol/l ± 15 % ± 1 % ± 2,5 ug/l ± 17 % ± 15 % ± 11 % ± 8 %,5 mg/l ± 16 % ± 15 % ± 8 % ± 1,4 mg/l ± 27 % ± 2 % ±,4 mg O 2 /l ± 12 % ± 15 mg/l ± 3 % ± 16 % ± 11 % ± 35 % ± 25 % ± 16 % ± 3 ug/l ± 18 % ± 15 % ± 13 % ± 1 % ± 3 ug/l ± 17 % ± 15 % ± 8 % ± 4 % ± 25 % ± 2 % ± 15 % ± 1 % 1,6 mg/l 12 % 6 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 236/212

63 Liite 4. (2/4) Analyysimenetelmät ja mittausepävarmuudet MENETELMÄ JA MÄÄRITYSRAJALUETTELO FINAS-akkreditointipalvelun akkreditoima testauslaboratorio T147 Akkreditointivaatimus SFS-EN ISO/IEC 1725:25 Vesilaboratorio *Kolimuotoiset bakteerit (alustava) SFS 316: 21 *Kolimuotoiset bakteerit *Lämpökestoiset kolimuotoiset bakteerit *Mangaani: kokonaispitoisuus ja liukoinen *Nitraatti- ja nitriittitypen summa *Nitraattityppi Sisäinen menetelmä MENE38, Colilert Quantitray SFS 488: 21 ± 6-12,5 % SFS 333: ug/l 5 5 ug/l > 5 ug/l SFS-EN ISO 13395:1997, FIA-tekniikka 1 ug/l 1 2 ug/l 2 5 ug/l 5 1 ug/l > 1 ug/l *Nitriittityppi SFS 329: ug/l 2 5 ug/l 5 2 ug/l 2 1 ug/l > 1 mg/l *ph *Pseudomonas aeruginosa, alustava *Radon *Rauta: kokonaispitoisuus ja liukoinen *Rauta, (suod. GFC) *Rauta, (suod. Nuclepore) *Rauta, (suod., GFA) SFS 321: 1974 (modif.), mittaus huoneenlämmössä SFS-EN ISO 16266: 28 Sisäinen menetelmä MENE45, RADEK MKGB-1 laite ± 2 % ± 14 % ± 5 ug/l ± 2 % ± 16 % ± 1 % ±,8 ug/l ± 16 % ± 13 % ± 1 % 3 Bq/l > 3 Bq/l 3 % SFS 328: ug/l 25 5 ug/l 51 1 ug/l 11 2 ug/l 21 1 ug/l > 1 ug/l *Sameus SFS-EN ISO 727:2,2 FNU,2,5 FNU,5 1, FNU > 1, FNU *Sulfaatti *Suolistoperäiset enterokokit *Suolistoperäiset enterokokit (alustava) *Sähkönjohtavuus *Typpi, kokonaispitoisuus luonnonvedet <5 ug/l SFS-EN ISO 134-1:1995 ja SFS-EN ISO 134-2:1997 SFS-EN ISO : 2 SFS-EN ISO : 2 SFS-EN 27888: 1994 (modif.), mittaus huoneenlämpötilassa, korjaus 25 C:een tehdään lämpötilakompensaatiolaitteella SFS-EN ISO :1988 ja SFS-EN ISO 13395:1997, FIA-tekniikka 1 mg/l 1, 7, mg/l > 7, mg/l ± 1 ug/l ± 2 % ± 2 % ± 16 % ± 1 % ±,9 FNU ± 18 % ± 16 % ± 15 % ± 9 % 2 ms/m 2 ms/m ± 5 % 1 ug/l 1 25 ug/l > 25 ug/l ± 3 ug/l (12 %) ± 12 % *Typpi, kokonaispitoisuus Jätevedet *Urea SFS 555: 1988 muunneltu, Kjeldahlmenetelmä Sisäinen menetelmä MENE46 (Koroleff 1979) 2 mg/l 2 7 mg/l 7 1 mg/l > 1 mg/l,1 mg/l,1,5 mg/l >,5 mg/l ± 1, mg/l ± 14 % ± 1 % ± 22 % ± 15 % 2/4 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 236/212 61

64 Liite 4. (3/4) Analyysimenetelmät ja mittausepävarmuudet MUUT MENETELMÄT Määritys Absorptiokerroin (4 nm) Absorptiokerroin (75 nm) Menetelmä Spektrofotometrinen mittaus Spektrofotometrinen mittaus a-klorofylli SFS 5772:1993 Alkaliteetti (Gran) Sisäinen menetelmä MENE41 (perustuu VYH, 1987) Alumiini, happoliukoinen Sisäinen menetelmä MENE3 (perustuu standardiehdotukseen INSTA-VYH, 1989) Haihdutusjäännös SFS 3773: 1977 Haju Sisäinen menetelmä MENE1 Haju Kenttämääritys Happi % (suolainen vesi) Happi % (makea vesi) Sisäinen menetelmä MENE1 (perustuu kumottuun standardiin SFS 34:199) MENETELMÄ JA MÄÄRITYSRAJALUETTELO FINAS-akkreditointipalvelun akkreditoima testauslaboratorio T147 Akkreditointivaatimus SFS-EN ISO/IEC 1725:25 Vesilaboratorio Menetelmän määritysraja,1 ug/l Mittausepävarmuus,2 mmol/l,2,4 mmol/l ±,6 mmol/l,41,2 mmol/l ± 15 % >,2 mmol/l ± 1 % 1 ug/l ± 2 % ± 2 % Hehkutusjäännös, hehkutushäviö SFS 38: 199 Hiilidioksidi Sisäinen menetelmä MENE12 (perustuu,4 mg/l Elintarviketutkijain seura; Juoma- ja talousveden tutkimusmenetelmät) Hiivat SFS 557: 1989 (modif.) Homeet SFS 557: 1989 (modif.) Ilman lämpötila Kenttämittaus Jään paksuus Kenttämittaus Kalsiumkovuus (Kalsium) SFS 31: 1974,1 mmol/l,1-,35 mmol/l ±,4 mmol/l >,35 mmoll Kiintoaine GF/A Kiintoaine GF/C Kiintoaine GF/F Sisäinen menetelmä MENE16 (perustuu kumottuun standardiin SFS 337:1976) Kiintoaineen hehkutushäviö Kiintoaineen hehkutushäviö (GF/C) Kiintoaineen hehkutushäviö (GF/F) SFS 38: sisäinen menetelmä MENE16 1, mg/l 1, 1 mg/l 11 1 mg/l > 1 mg/l lietteet < 1 mg/l ± 24 % ± 15 % ± 5 % ± 8 % Kloori: sidottu kloori SFS-EN ISO :2, modif.,1 mg/l,1,2 mg/l ± 4 %,2 1, mg/l ± 25 % > 1, mg/l ± 2 % Kokonaiskovuus SFS 33:1987,1 mmol/l,1,4 mmol/l >,4 mmol/l Kokonaissyvyys Laskeutuvat aineet (1/2 h) Levä Lietepitoisuus Lumen paksuus Lämpötila Lämpötila Kenttämääritys Sisäinen menetelmä MENE2 Kenttämääritys Sisäinen menetelmä MENE16 (perustuu kumottuun standardiin SFS 337:1976) Kenttämääritys Laboratoriomittaus Kenttämääritys ±,5 mmol/l ± 12 % 3/4 62 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 236/212

65 Analyysimenetelmät ja mittausepävarmuudet Liite 4. (4/4) MENETELMÄ JA MÄÄRITYSRAJALUETTELO FINAS-akkreditointipalvelun akkreditoima testauslaboratorio T147 Akkreditointivaatimus SFS-EN ISO/IEC 1725:25 Vesilaboratorio Magnesium SFS 31, 33: 1987 (perustuu kokonaiskovuuden ja kalsiumkovuuden erotukseen) Maku Sisäinen menetelmä MENE1 Näkösyvyys Kenttämääritys Pilvisyys Kenttämääritys Salmonella NMKL 71:1999 Suolaisuus (lask.) Suolaisuus (lask.) Sädesienet STM:n opas 23:1 Tuulen nopeus Kenttämääritys Tuulen suunta Kenttämääritys Ulkonäkö Sisäinen menetelmä MENE1 Veden pinnan korkeus h- Kenttämääritys putken päästä Veden pinnan korkeus Kenttämääritys kaivon kannesta Veden pinnan korkeus Kenttämääritys merenpinnasta Virtaama Kenttämääritys Väriluku Väriluku (suod.) Sisäinen menetelmä MENE31 (perustuu kumottuun standardiin SFS 323: 1987 (modif.) 4 mg/l Tämä luettelo kuuluu laboratorion toimintajärjestelmän piiriin ja se on laatupäällikön hyväksymä Muutoksia tähän luetteloon saa tehdä vain laatupäällikön luvalla. 4/4 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 236/212 63

66 Kuvailulehti Julkaisija Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry. Julkaisuaika 7/212 Tekijä(t) Ralf Holmberg, Marja Valtonen Julkaisun nimi Hangon merialueen ja Bengtsårin vesien yhteistarkkailun yhteenveto vuodeta 211 Julkaisusarjan nimi ja numero Julkaistut osat /muut saman projektin tuottamat julkaisut Tiivistelmä Julkaisu 236/212 Julkaisu on saatavana myös Internetissä: Hangon merialueen ja Bengtsårin vesien yhteistarkkailu vuonna 211 noudatti ns. suppean tarkkailun ohjelmaa, joka sisältää vuosittaisen veden laadun tarkkailun sekä klorofylli-a mittauksia. Tarkkailualueen pistemäisestä kuormituksesta pääosa kohdistuu Hankoniemen eteläpuolelle. Meren kannalta pistekuormituksen ravinnekuormitus on keskeisessä asemassa. Suurimmat yksittäiset pistekuormittajat ovat Hangon Puhdistamo Oy sekä Hangon kaupungin Suursuon puhdistamo. Niemen pohjoispuolella Forcit Oy Ab:n typpikuormitus on ollut merkittävä, mutta vuodesta 22 lähtien kuormitus on laskenut voimakkaasti. ViskoTeepak Oy Ab:n typpikuormitus on pidemmällä aikavälillä laskenut selvästi. Hyvien sekoittumisolosuhteiden seurauksena jätevesipäästöjen suorat vaikutukset veden laatuun ovat yleensä olleet lievät. Tämä oli tilanne myös vuonna 211. Veden happitilanne oli Bengtsårin aluetta lukuun ottamatta varsin hyvä. Jätevesikuormitusta hyvin indikoivien fekaalisten indikaattoribakteerien määrät olivat hyvin pienet. Suurin ongelma esiintyy Bengtsårin alueella, missä jokavuotiset happiongelmat ovat suuri ongelma. Tällä osa-alueella hapenpuutteen seurauksena vesistön sisäinen kuormitus on merkittävä Vesialueiden rehevöitymistä ajatellen Hangon eteläisen merialueen suuri typpikuormitus on valitettavaa. Ottaen huomioon, että typpi on saaristovesissämme se minimiravinne, joka eniten säätelee leväkasvua, typpikuormituksen suurta määrää on pidettävä huonona asiana vesistön kannalta. Hälyttävänä merkkinä yleisen rehevöitymisen voimistumisesta ovat saaristoalueiden yhä runsastuneet rihmaleväkasvustot sekä ajoittain esiintyvät voimakkaat sinileväkukinnat. Tähän tilanteeseen vaikuttavat toki Hangon alueen omien päästöjen lisäksi sekä myös Suomenlahden että pohjoisen Itämeren yleistila. Asiasanat Toimeksiantaja Hangon merialue, veden laatu, velvoitetarkkailu, pistekuormitus, rehevöityminen Hangon merialueen yhteistarkkailutyöryhmä Julkaisun myynti/ jakaja/kustantaja ISBN (nid.) Sivuja 64 ISBN (PDF) Kieli Suomi ISSN-L Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry., PL 51, 81 Lohja Puh. (19) Sähköposti: Painopaikka ja -aika T:mi Harriprint, Karkkila 212 ISSN (painettu) Luottamuksellisuus Julkinen ISSN (verkkojulkaisu) 64 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 236/212

67

68 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry Västra Nylands vatten och miljö r.f. PL 51, 811 Lohja Puh. (19) ISBN (nid.) ISBN (PDF) ISSN-L ISSN (painettu) ISSN (verkkojulkaisu)