Mustionjoen, Fiskarsinjoen, Pohjanpitäjänlahden ja Tammisaaren merialueen yhteistarkkailun yhteenveto vuodelta 2014

Transkriptio

1 Mustionjoen, Fiskarsinjoen, Pohjanpitäjänlahden ja Tammisaaren merialueen yhteistarkkailun yhteenveto vuodelta 214 Ralf Holmberg, Marja Valtonen Länsi-Uudenmaan VESI ja YMPÄRISTÖ ry Västra Nylands vatten och miljö rf Julkaisu 26/215

2

3 LÄNSI-UUDENMAAN VESI JA YMPÄRISTÖ RY JULKAISU 26/215 Mustionjoen, Fiskarsinjoen, Pohjanpitäjänlahden ja Tammisaaren merialueen yhteistarkkailun yhteenveto vuodelta 214 Ralf Holmberg Marja Valtonen

4 Laatija: Ralf Holmberg, Marja Valtonen Tarkastaja: Jaana Pönni Hyväksyjä: Jaana Pönni LÄNSI-UUDENMAAN VESI JA YMPÄRISTÖ RY, JULKAISU 26/215 Valokuva(t): LUVY ry (Ralf Holmberg) Taitto: Tiia Palm Harriprint Tmi Karkkila 215 ISBN (nid.) ISBN (PDF) ISSN-L ISSN (painettu) ISSN (verkkojulkaisu) Julkaisu on saatavana myös internetistä:

5 Kuvailulehti Julkaisija Tekijä(t) Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry PL 51, 811 LOHJA Puh Sähköposti: Ralf Holmberg Julkaisuaika 11/215 Julkaisun kieli Suomi Sivuja 58 Julkaisun nimi Julkaisusarjan nimi ja numero iivistelmä Mustionjoen, Fiskarsinjoen, Pohjanpitäjänlahden ja Tammisaaren merialueen yhteistarkkailun yhteenveto vuodelta 213 Julkaisu 26/215 Yhteistarkkailun tarkkailualue käsittää Mustionjoen ja Fiskarsinjoen alajuoksut, Pohjanpitäjänlahden sekä Tammisaaren edustan merialueen aina Tvärminneen asti. Tarkkailuvelvollisia osallistujia ovat alueen jätevedenpuhdistamot, muutama teollisuuslaitos sekä yksi pienvenesatama. Vuonna 214 ns. normaali tarkkailuvuosi, eli tarkkailuohjelman mukaisesti tarkkailtiin lähinnä veden fysikaalis-kemiallista laatua. Pistemäisesti johdetusta jätevesikuormituksesta voidaan todeta, että pääosan tutkimusalueen jätevesikuormituksesta muodostivat alueen kaksi suurinta jätevedenpuhdistamoa. Ne ovat Karjaa-Pohjan puhdistamo sekä Tammisaaren Skeppsholmenin keskuspuhdistamo. Uuden Karjaa-Pohjan jätevedenpuhdistamon myötä alueen kokonaiskuormitus on vähentynyt merkittävästi. Tämä näkyy mm. Mustionjoen alajuoksun veden laadun selvänä paranemisena. Mustionjoen ainoa yksittäinen pistekuormittaja on nykyään Mustion jätevedenpuhdistamo, jonka kuormittava vaikutus on vähäinen. Pohjanpitäjänlahden tilanne oli kuten yleensä syksyisin erittäin huono syksyllä 214, mutta marras-joulukuussa uutta vettä virtasi lahteen ja happitilanne korjaantui melko hyvin. Alhaisen happipitoisuuden aiheuttamaa ravinteiden liukenemista pohjasedimenteistä oli selvästi havaittavissa pohjanläheisessä vesikerroksessa. Tammisaaren lähivedet poikkeavat täysin muusta tutkimusalueesta. Stadsfjärdeniä lukuun ottamatta alue on hyvin rehevä. Dragsviksfjärden on osa-alueista rehevin. Veden klorofyllipitoisuudet pysyvät yleensä läpi kesän hyvin korkeina. Tammisaaresta ulospäin kohti Tvärminnen saaristoa veden yleinen rehevyys laskee selvästi. Asiasanat Toimeksiantaja Mustionjoki, Pohjanpitäjänlahti, Tammisaaren merialue, veden laatu, rehevöityminen, pistekuormitus Yhteistarkkailuryhmä

6 Sisältö 1 Johdanto Taustatiedot Tarkkailualueen yleiskuvaus Tarkkailujakson säätila ja hydrologiset olosuhteet Pistemäinen jätevesikuormitus Yleistä Vesistökuormitus Luparajojen saavuttaminen vuonna Tutkimuksen suorittaminen Tutkimustulokset Veden laatu Mustionjoki Fiskarsinjoki Pohjanpitäjänlahti Tammisaaren lähivedet Tammisaaren merialue Pohjanpitäjänlahden ja merialueen rehevyys Yhteenveto tarkkailualueen tilasta ja arvio jätevedenkuormituksen vaikutuksista Tarkkailun jatkaminen Sammanfattning Kirjallisuuslähteet Liitteet Liite 1. Yhteistarkkailualueen kartat...3 Liite 2. Alueen pistekuormitustiedot...32 Liite 3. Vuoden 214 vedenlaadun analyysitulokset...49 Liite 4. Analyysimenetelmä- ja määritysrajataulukot...66

7 1 Johdanto Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry (LUVY) on suorittanut vuoden 214 yhteistarkkailun päivätyn tarkkailuohjelmaluonnoksen mukaisesti. Ohjelmaluonnos on pääpiirteeltään sama kuin aikaisempi Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry:n laatima tarkkailuohjelmaluonnos, mutta Mustionjoen alajuoksun ja Pohjanpitäjänlahden sisäosan muuttuneesta kuormitustilanteesta johtuen eräitä näytepisteitä muutettiin vastaamaan paremmin muuttuneita olosuhteita. Muutoksista on sovittu suullisesti Uudenmaan ELY-keskuksen kanssa. Tarkkailu perustuu taulukon 1 mukaisiin velvoitteisiin. Taulukko 1. Yhteistarkkailun perusteet. Yhteistarkkailun osalliset Lupapäätös Vesistötarkkailuvelvoite Kalatalousvelvoite Raaseporin vesi, Karjaa-Pohja jvp LSY-24-Y-19, x x Raaseporin vesi, Mustion jvp UUS-24-Y-59, x Raaseporin vesi, Skeppsholmenin jvp LSY-22-Y-357, x x IDO Kylpyhuone Oy Ab UUS-26-Y , x Oy Tenala Marina Ab L-S VO 73/1979C,KHO x 2 Taustatiedot 2.1 Tarkkailualueen yleiskuvaus Tarkkailualue ulottuu Lohjanjärven luusuasta aina Tvärminnen Storfjärdenille asti. Lisäksi tarkkailualueeseen kuuluu Fiskarsinjoen alajuoksu. Alue on varsin vaihteleva käsittäen osia Mustionjoen ja Fiskarsinjoen vesistöistä, suolattoman ja meriveden vaihtumisalueen Pohjanpitäjänlahdessa ja saaristoisen Tammisaaren edustan merialueen. Tarkkailualueen kartat löytyvät liitteestä 1. Pohjanpitäjänlahteen laskevista vesistöistä ylivoimaisesti tärkein on Mustionjoki. Sen valuma-alue on 2 39 km 2 ja järvisyys on 12,2 %. Mustionjoki kuuluu Karjaanjoen vesistöalueeseen, jonka suurin järvi on Lohjanjärvi. Lohjanjärveen johdetaan mm. Lohjan kaupungin yhdyskuntapuhdistamoiden sekä kahden paperitehtaan puhdistetut jätevedet. Mustionjoen virtaama on seuraava: keskivirtaama 19 m 3 /s keskiylivirtaama 43 m 3 /s keskialivirtaama 9 m 3 /s Mustionjoen veden laatuun vaikuttavat metsistä ja soilta tuleva luonnon huuhtouma sekä maa- ja metsätalouden, asutuksen ja teollisuuden kuormitus. Mustionjoen varrella ovat Mustion, Karjaan, Pinjaisten ja Åminneforsin taajamat ja suurin yksittäinen pistekuormittaja oli alkukesään 27 asti Karjaan-Pinjaisten jätevedenpuhdistamo. Karjaan ja Pohjan yhteinen uusi puhdistamo aloitti toimintansa alkukesällä 27, jolloin myös jätevesien purkupaikka siirtyi Mustionjoelta Pohjanpitäjänlahden perukkaan. Kullaanjärven vesistöalueelta (pinta-ala 56,4 km 2 ) vedet laskevat Pohjanpitäjänlahden länsirannalla Thomasbölevikeniin. Vesistöön kohdistuu haja-asutuksen ja maanviljelyksen kuormitusta. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 26/215 5

8 Österbyn suljettu kaatopaikka oli mukana yhteistarkkailussa vuoteen 26 asti. Kaatopaikan kunnostushankeen käynnistyttyä kaatopaikkatarkkailua alettiin tehdä erillisen tarkkailuohjelman mukaan, joten kaatopaikan kuormitustilanne raportoidaan erillisessä yhteenvetoraportissa. Österbyn kaatopaikka sijaitsee noin 2 km Österbyn keskustasta pohjoiseen suoperäisessä maastossa. Kaatopaikka-alueen vaikutukset kohdistuvat Kvarnbackabäcken-nimiseen puroon sekä Österbybäckeniin, jotka laskevat Pohjanpitäjänlahteen. Pohjanpitäjänlahden pituus Tammisaaresta Pohjankuruun on 14,5 km ja suurin leveys on 4,5 km. Pohjanpitäjänlahden syvänne erottuu selvästi Tammisaaren eteläpuoleisesta merialueesta, sillä Tammisaaren keskustan kohdalla on matala kynnys, jossa syvyys on laivaväylän kohdalla 5 6 m ja muualla selvästi pienempi. Pohjanpitäjänlahti on hyvin arvokas, monessa kansallisessa ja kansainvälisessä suojeluohjelmassa mukana oleva vesistö. Lahti muistuttaa vuonoa ja tämä onkin syy miksi alue on hyvin kuormitusherkkä. Lahti on pysyvästi suolaisuuskerrostunut ja alusveden happivarat täyttyvät ainoastaan silloin, kun uutta vettä virtaa Tammisaaren edustan saaristoalueelta lahden syvänteeseen. Tämä tapahtuu yleensä syksyisin ja talvisin sisään virtaavan veden ollessa tarpeeksi raskasta (suolaista ja kylmää) syrjäyttääkseen Pohjanpitäjänlahden vanhan syväveden. Pohjanpitäjänlahden happitilanne on lähes joka vuosi hyvinkin huono. Alusveden jokavuotinen happiongelma on selvä osoitus siitä, että nykyinen lahteen kohdistuva kuormitus ylittää lahden sietokyvyn. Valtaosa tästä kuormituksesta tulee Mustionjoen kautta, mutta edellä mainittujen seikkojen valossa Tammisaaren lähivesiinkin kohdistuva kuormitus saattaa tietyissä olosuhteissa ulottua aina Pohjanpitäjänlahteen saakka. Pohjanpitäjänlahden valuma-alue on Tammisaaren rautatiesillan kohdalla noin 2 35 km 2. Valuma-alueelta Stadsfjärdenille purkautuvan veden virtaamalle voidaan esittää seuraavia, suuruusluokkaa edustavia tunnuslukuja: HQ MGQ MQ MNQ NQ 88 m 3 /s 53 m 3 /s 22 m 3 /s 6 m 3 /s 4 m 3 /s Meriveden pinnankorkeuden vaihteluista voidaan esittää seuraava suuntaa-antava arvio, joka pohjautuu Hangon mareografin tuloksiin: Ylin vedenkorkeus HW m Keskiylivedenkorkeus MHW +.65 m Keskivedenkorkeus MW -.7 m Keskialivedenkorkeus MNW -.58 m Alin vedenkorkeus NW -,79 m Tammisaaren merialueen erottavat Suomenlahden ulapasta useat isot saaret, joista läntisimmät ovat Odensö ja Gullö. Vesi tulee alueelle Hankoniemen ja näiden saarien välistä Vitsandin salmesta. Odensöstä etelään saaria on edelleen runsaasti. Lounas-koillinen-suunnassa kulkeva syvänne jatkuu Tvärminneä kohti. Syvyyssuhteet alueella ovat seuraavat: Tammisaari, Stadsfjärden Skogbyn kohdalla Lappohjan kohdalla Tvärminne Storfjärden n. 7 m n. 2 m n. 3 m n. 4 m Tätä merialuetta kuormittavat lähinnä Tammisaaren Skeppsholmenin puhdistetut jätevedet sekä Lappohjan ja Koverharin jätevedet. Skeppsholmenin jätevedenpuhdistamon purkupaikka sijaitsee Båssafjärden-nimisen vesialueen itäosassa ja Båssafjärden sijaitsee Tammisaaren eteläpuolella. Alue on varsin matala ja rehevä. Veden syvyys on laajoilla alueilla noin 2 m ja vesikasvillisuus on hyvin kehittynyt. Alue on aika eristynyt ulkopuolisilta vesialueilta. Alueelle ei laske ojia suurempia vesistöjä. Alueen itäosassa Båssafjärdeniä rajaa Baggön tiepenger, jonka aukon kautta alue on yhteydessä hyvin rehevään Dragsviksfjärdeniin. Dragsviksfjärden on yhteydessä ulkoisen saaristoalueen kanssa ainoastaan pitkän ja paikoin melkein umpeenkasvaneen vesiväylän kautta. Suurin Dragsviksfjärdeniin laskeva vesistö on Storängsbäcken, jonka vedet laskevat Dragsviksfjärdeniin sen itäisimpään osaan. Storängsbäckenin varrella on 6 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 26/215

9 paljon peltoalueita, joten voidaan olettaa, että alueelle kohdistuva ravinnekuormitus on merkittävä. Toinen Båssafjärdenin kapea yhteys ulkopuolisiin vesialueisiin on Jomalvikin kanava alueen eteläosassa. Kanava on kuitenkin kapea ja matala, joten sen kautta virtaavat vesimassat ovat varsin pienet. Båssafjärdenin tärkein yhteys ulkopuolisiin vesialueisiin ovat alueen länsiosan salmet, joista Söukan-saaren ja Högholmenin välinen melko syvä salmi on tärkein. Sitä kautta vesi liikkuu Stadsfjärdenin ja Båssafjärdenin välillä. Pääasiallinen veden vaihtumiseen vaikuttava tekijä on meriveden pinnan vaihtelu. Veden pinnan noustessa vesi työntyy kohti Båssafjärdeniä ja vastaavasti veden laskiessa vesi virtaa ulos Båssafjärdenin alueelta. Virtauksen ollessa kohti alueen ulko-osia Dragsviksfjärdeniltäkin virtaa ravinnerikasta vettä Båssafjärdenin alueelle. Veden vaihtuminen purkualueella on varsin monimutkainen tapahtuma, varsinkin jos otetaan se tosiasia huomioon, että Stadsfjärdenin alueen veden laatu vaihtelee suuresti. Stadsfjärden on hyvin matala (n. 2 m) jatke Pohjanpitäjänlahdelle. Ainoastaan laivaväylän kohdalla veden syvyys on noin 6 m. Riippuen siitä, onko meriveden pinta nousussa vai laskussa ja riippuen siitä, miten suuri Mustionjoen kautta tuleva virtaama on, Stadsfjärdenin alueella saattaa olla joko pääosin Mustionjoelta peräisin olevaa vettä tai ulkopuolisen saaristoalueen vettä. Etenkin talvisin ja hyvin runsassateisina jaksoina Mustionjoen veden vaikutus Stadsfjärdenin veden laatuun saattaa olla merkittävä. Syksyisin ja talvisin syysmyrskyjen yhteydessä meriveden pinta saattaa nousta rajustikin. Tällaisissa tilanteissa Stadsfjärdenin kautta virtaa Båssafjärdenille, mutta etenkin Pohjanpitäjänlahdelle runsaasti vettä alueen ulkopuolelta. Tällaisissa tilanteissa Tammisaaren lähialueen kuormitus saattaa vaikuttaa myös Pohjanpitäjänlahden tilanteeseen. Myös silloin, kun vesi virtaa pinnan tuntumassa Pohjanpitäjänlahdelta ulos, pohjan tuntumassa tapahtuu vastavirtausta sisäänpäin. Oy Tenala-Marina Ab:n venesatama sijaitsee Lappohjan ja Skogbyn välisellä alueella Järnön-nimisen saaren vieressä. FNsteel, Koverharin rauta- ja terästehtaan purkupaikka sijaitsi Tvärminne Storfjärdenin länsilaidalla noin 2 km Tvärminnen eläintieteelliseltä asemalta pohjoiseen. Storfjärden on avoin selkä, jossa tehtaan edustalla on vain yksi huomattava saari, Syndalsholmen. Veden vaihtuminen avonaisella Storfjärdenillä on hyvä, koska virtauksia estäviä kynnyksiä ei ole ja pohja viettää tasaisesti kohti ulkomerta. Maalta tuleva vähäsuolainen vesi virtaa alueen kautta ulkomerelle vesirungon pintaosissa ja pohjaa myöten alueelle tunkeutuu ajoittain Suomenlahden suun syvänveden alueelta suolaisempaa ravinnerikasta vettä. Matalan veden alueella (< 15 m) hiekka ja löysä saviaines ovat vallitsevia pohjamateriaaleja. Syvemmällä tavataan pehmeitä sedimenttipohjia. 2.2 Tarkkailujakson säätila ja hydrologiset olosuhteet Tarkkailuvuosi 214 alkoi melko kylmänä ja lunta oli jonkin verran. Helmikuussa sää lauhtui ja talvi oli yleisesti ottaen hyvin lauha. Valtaosa sateista tulivat vetenä tai räntänä ja jäätä oli hyvin vähän. Loppukevät ja alkukesä olivat sään osalta aika epävakaisia ja viileitä. Varsinkin kesäkuussa oli ajoittain hyvin koleata ja esimerkiksi juhannuksena päivälämpötila ei juuri ylittänyt 1 astetta. Heinäkuussa sää muuttui hyvin lämpimäksi ja lämmintä riitti pitkälle syksyyn. Elokuussa satoi paljon ja paikalliset vaihtelut olivat suuret koska ukkosta esiintyi hyvin yleisesti muutaman viikon aikana. Loppuvuosi oli keskimääräistä lämpimämpi ja sademäärät olivat pitkän ajan keskiarvoja pienemmät paitsi joulukuussa. Tarkkailuvuoden kuukausien keskilämpötilat ja -sademäärät verrattuna pitkän ajan keskiarvoon on esitetty kuvassa 1. Mustionjoen virtaamatiedot on esitetty kuvassa 2. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 26/215 7

10 mm Sademäärät ja lämpötilat vuonna 214 C sademäärä sade lämpötila vertailulämpötila tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu Kuva 1. Kuukauden keskisadanta sekä -lämpötila Hangon Tvärminnen säähavaintoasemalla vuonna 214 sekä keskimäärin vuosina Mustionjoen keskivirtaama 214 Mustionjoen keskivirtaama m3/s I II III IV V VI VIIVIII IX X XI XII Kuukausi Kuva 2. Mustionjoen kuukauden keskivirtaama vuonna 214 sekä keskivirtaamat vuosina Pistemäinen jätevesikuormitus 3.1 Yleistä Yhdyskuntajätevedenpuhdistamot tuottavat tällä alueella valtaosan pistekuormituksesta, teollisuuden osuus on hyvin vähäinen. Jätevesienkäsittelyä on keskitetty isoihin yksiköihin. Yhteenvetona todetaan: Keskusyksikkönä Pohjanpitäjänlahden eteläosassa toimii Raaseporin Tammisaaren Skeppsholmenin puhdistamo. Skeppsholmenin keskuspuhdistamolla käsitellään Tammisaaren kaupunkialueen Tenholan suunnan jätevedet. Laajat keskittämistoimet saatiin päätökseen kesäkuussa 22, jolloin aikaisemmin Rögrundin puhdistamolla käsitellyt jätevedet yhdistettiin Skeppsholmenille. Toisena keskusyksikkönä toimii Pohjanpitäjänlahden perukkaan vuonna 27 valmistunut Karjaa- Pohja puhdistamo. Karjaa-Pohja puhdistamolla käsitellään aikaisemmin Karjaa-Pinjaisten ja Pohjan Gumnäsin puhdistamoille viemäröidyt jätevedet. Mustion puhdistamolle nykyisin viemäröidyt jätevedet tullaan johtamaan Karjaa-Pohja puhdistamolle käsiteltäväksi. 8 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 26/215

11 Tvärminnen puhdistamon toiminta päättyi marraskuussa 211 ja Lappohjan puhdistamon toiminta päättyi vuoden 212 lopulla. Näiden puhdistamoiden viemäröintialueiden jätevedet johdetaan nykyisin Hangon kaupungin Suursuon puhdistamolla käsiteltäväksi. Tvärminnen puhdistamon osuus pistemäisesti alueelle johdetusta jätevesimäärästä on ollut tasoa n.,1 % ja Lappohjan puhdistamon osuus n. 2 %. Koverharin terästehtaan saniteettijätevedenpuhdistamon toiminta päättyi keväällä 212, jolloin jätevedet alettiin johtaa Hangon Suursuon puhdistamolle. Terästehtaan toiminta päättyi tehtaan ajauduttua konkurssiin alkukesällä Vesistökuormitus Tarkasteltavan alueen pistekuormitus muodostuu valtaosin yhdyskuntien jätevedenpuhdistamoilta. Kuvasta 3 nähdään kuormituksen jakautuminen prosentuaalisesti alueen pistekuormittajien kesken vuonna 214. Raaseporin Veden Karjaa-Pohjan ja Skeppsholmenin puhdistamoilla käsiteltiin 95 % pistekuormituksen kokonaisjätevesimäärästä. % Pistekuormituksen %-osuudet vuonna 214 VESI BOD₇ FOSFORI TYPPI Karjaa-Pohja Skeppsholmen Mustio IDO Kuva 3. Pistekuormituksen jakautuminen puhdistamoiden kesken vuonna 214. Puhdistamoilta vesistöön johdettavan kuormituksen kehitys jaksolla käy ilmi kuvasta 4 sekä liitteistä 2. Pääkohdittain alueen pistemäisestä vesistökuormituksesta vuosilta todetaan seuraavaa: Puhdistamoilta vesistöön johdettu jätevesimäärä on ollut vuosina välillä n m 3 /d, vuonna 214 vesistöön johdettu jätevesimäärä oli viisivuotisjakson alhaisin n m 3 /d. Yhdyskuntapuhdistamoilla käsiteltävän jäteveden määrän vuosittaiseen vaihteluun vaikuttaa hule-/vuotovesien määrä. Puhdistamoilta vesistöön johdettu BOD-kuormitus on jaksolla ollut välillä n kg O 2 /d. Vuoden 214 BOD-kuormitus oli vertailujakson alhaisin n. 14 kg O 2 /d. Vesistöön puhdistamoilta johdettu fosforimäärä on vuosina ollut välillä n. 1, 3,2 kg P/d. Fosforikuormitus oli vuonna 214 n. 1, kg P/d. Puhdistamoilta vesistöön johdettu typpimäärä on pysynyt melko vakiona vuosina , vaihteluväli kg N/d, vuonna 214 vesistöön johdettu typpimäärä oli 111 kg N/d. Kaikilla parametreillä tarkasteltuna kuormitus on merkittävästi vähentynyt 199 luvun tilanteesta. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 26/215 9

12 m³/d kg P/d Pistekuormittajien jätevesimäärä Karjaa-Pinjainen Gumnäs Karjaa-Pohja Skeppsholmen Rögrund Mustio Lappohja Tvärminne Åminnefors IDO Koverhar Pistekuormittajien fosforikuormitus Karjaa-Pinjainen Gumnäs Karjaa-Pohja Skeppsholmen Rögrund Mustio Lappohja Tvärminne Koverhar kg O₂/d kg N/d Pistekuormittajien BOD-kuormitus Karjaa-Pinjainen Gumnäs Karjaa-Pohja Skeppsholmen Rögrund Mustio Lappohja Tvärminne Koverhar Pistekuormittajien typpikuormitus Karjaa-Pinjainen Gumnäs Karjaa-Pohja Skeppsholmen Rögrund Mustio Lappohja Tvärminne Koverhar Kuva 4. Mereen johdetun kuormituksen jakaantuminen pistekuormittajien kesken v Luparajojen saavuttaminen vuonna 214 Seuraavassa esitetään lyhyesti vuoden 214 osalta käsittelytuloksille asetettujen raja-arvojen saavuttaminen. Luparajojen saavuttaminen ja vesistökuormitus käydään tarkemmin läpi vuosittain laadittavissa jätevedenpuhdistamoiden kuormitustarkkailujen yhteenvedoissa. Karjaa-Pohja puhdistamo Karjaa-Pohja puhdistamon toiminta perustuu Länsi-Suomen ympäristölupaviraston päätökseen (dnro: LSY-24-Y-19) ja Vaasan hallinto-oikeuden päätökseen (dnro: 89/5/511). VHO:n päätöksen mukaisesti puhdistamolta ja sen piirissä olevasta viemäriverkostosta mereen johdettavan jäteveden pitoisuuksien ja käsittelytehojen on mahdolliset ohijuoksutukset, ylivuodot ja muut poikkeustilanteet mukaan lukien täytettävä neljännesvuosikeskiarvoina laskettuna seuraavat vaatimukset ( lukien): pitoisuus enint. vähimmäisteho BOD 7 -ATU 1 mg O 2 /l 95 % Fosfori,3 mg P/l 95 % COD Cr 6 mg O 2 /l 9 % Kiintoaine 1 mg/l Kokonaistypen poistotehon tulee olla vähintään 7 %, kun prosessilämpötila on yli 12 C ja vähintään 6 % vuosikeskiarvona laskettuna. Poikkeustilanteet, ohijuoksutukset ja ylivuodot puhdistamolla sekä viemäriverkostossa pitää laskea mukaan puhdistustulokseen ja käsittelytulosten on saavutettava myös Valtioneuvoston asetuksen 888/26 vähimmäispuhdistusvaatimukset. Etelä-Suomen aluehallintovirasto antoi puhdistamolle päätöksen ympäristöluvan lupamääräysten tarkistamisesta (nro 153/214/2). Päätöksen lupamääräyksissä määrätään jäteveden käsittelystä seuraavaa: käsittelytulosten on täytettävä kokonaistypen osalta vuosikeskiarvona ja muiden parametrien osalta neljännesvuosikeskiarvoina seuraavat pitoisuuden ja käsittelytehon raja-arvot: pitoisuus enint. vähimmäisteho BOD 7 -ATU 1 mg O 2 /l 95 % Fosfori,3 mg P/l 95 % Typpi 7 % 1 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 26/215

13 Puhdistamon uusi lupapäätös tuli lainvoimaiseksi kesken viimeistä vuosineljännestä. Vuoden 214 viimeiselläkin neljänneksellä käsittelytulosten vertailu tehtiin täten vielä vanhan lupapäätöksen rajaarvoihin. Myös typpeä koskeva uusi raja-arvo tuli voimaan uuden laskentajakson alettua eli vuoden 215 alusta. Karjaa-Pohja puhdistamon vuoden 214 käsittelytulokset saavuttivat ympäristöluvassa laskentajaksoille asetetut raja-arvot ja myös Valtioneuvoston asetuksen 888/26 vähimmäispuhdistusvaatimukset saavutettiin (Valtonen 215). Käsittelytulosten laskennassa on huomioitu puhdistamolla tapahtuneet ohitukset. Pumppaamoilla tapahtuneita ylivuotoja ei ole voitu huomioida tulosten laskennassa, koska ylivuotomäärät eivät ole tiedossa. Pumppaamoilla tapahtuvista ylivuodoista rekisteröityvät vain ylivuodon kestoajat. Skeppsholmenin puhdistamo Puhdistamon ympäristölupapäätöksen mukaan (Länsi-Suomen ympäristölupavirasto dnro: LSY-22-Y-357 ja Vaasan hallinto-oikeus dnro: 1523/4/511) jätevedet tulee puhdistaa siten, että vesistöön johdettavan jäteveden BOD 7 -ATU-arvo on enintään 1 mg O 2 /l ja COD Cr -arvo enintään 6 mg O 2 /l, fosforipitoisuus enintään,3 mg P/l ja kiintoainepitoisuus enintään 1 mg/l. Puhdistustehon tulee olla BOD 7 -ATU:n ja fosforin osalta vähintään 95 % ja COD Cr :n osalta vähintään 9 %. Raja-arvot pitää saavuttaa neljännesvuosien keskiarvoina mahdolliset ohijuoksutukset, ylivuodot ja poikkeustilanteet mukaan lukien. Typenpoiston teholle on lupapäätöksessä määrätty 7 %:n tehoraja-arvo, joka pitää saavuttaa vuosikeskiarvona laskettuna ohitukset, ylivuodot ja poikkeustilanteet mukaan lukien. Käsittelytulosten on saavutettava myös Valtioneuvoston asetuksen 888/26 vähimmäispuhdistusvaatimukset. Etelä-Suomen aluehallintovirasto antoi puhdistamolle päätöksen ympäristöluvan lupamääräysten tarkistamisesta (nro 154/214/2). Päätöksen lupamääräyksissä määrätään jäteveden käsittelystä seuraavaa: käsittelytulosten on täytettävä kokonaistypen osalta vuosikeskiarvona ja muiden parametrien osalta neljännesvuosikeskiarvoina seuraavat pitoisuuden ja käsittelytehon raja-arvot: pitoisuus enint. vähimmäisteho BOD 7 -ATU 1 mg O 2 /l 95 % Fosfori,3 mg P/l 95 % Typpi 6 % Kokonaistypen poistotehon tulee olla vähintään 75 % yhtenäisellä ajanjaksolla vuoden aikana, jolloin prosessilämpötila on vähintään 12 C. Jaksolla, jolloin prosessilämpötila on vähintään 12 C saa käsitellyn jäteveden kokonaistyppipitoisuus olla enintään 2 mg/l 24 h aikana kerättävissä kokoomanäytteissä. Puhdistamon uusi lupapäätös tuli lainvoimaiseksi kesken viimeistä vuosineljännestä. Vuoden 214 viimeiselläkin neljänneksellä käsittelytulosten vertailu tehtiin täten vielä vanhan lupapäätöksen rajaarvoihin. Myös typpeä koskevat uudet raja-arvot tulivat voimaan uuden laskentajakson alettua eli vuoden 215 alusta. Skeppsholmenin puhdistustulos saavutti ympäristöluvassa neljännesvuosien keskiarvoille asetetut raja-arvot vuonna 214. Typenpoistontehon vuosikeskiarvo oli 62 % eikä tulos saavuttanut ympäristöluvan raja-arvoa (vuosika. vähint. 7 %) (Valtonen 215). Puhdistamo saavutti Valtioneuvoston asetuksen (888/26) vähimmäispuhdistusvaatimukset BOD:n, COD:n, kiintoaineen sekä fosforin osalta. Typen osalta asetuksen vähimmäisvaatimustasoa ei saavutettu. Mustion puhdistamo Uudenmaan ympäristökeskuksen Mustion puhdistamolle antaman ympäristölupapäätöksen (UUS-24-Y ) mukaan puhdistamolta lähtevän jäteveden BOD 7 -ATU-arvo saa olla enintään 15 mg/l ja kokonaisfosforipitoisuus enintään,7 mg/l. Puhdistustehon on lisäksi molempien osalta oltava vähintään 9 %. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 26/215 11

14 Orgaaniselle aineelle ja fosforille asetetut raja-arvot on saavutettava puolivuosikeskiarvoina mahdolliset ohijuoksutukset, ylivuodot ja poikkeustilanteet mukaan lukien. Käsittelytulosten on saavutettava myös Valtioneuvoston asetuksen 888/26 vähimmäispuhdistusvaatimukset. Etelä-Suomen aluehallintovirasto antoi päätöksen (nro 78/214/2) Mustion puhdistamon ympäristöluvan lupamääräysten tarkistamisesta. Lupamääräysten mukaan vesistöön johdetun jäteveden BODarvo saa olla enintään 15 mg/l ja fosforipitoisuus enintään,7 mg/l. Käsittelytehon on oltava BOD:lle ja fosforille vähintään 9 %. Raja-arvot pitää saavuttaa puolivuosikeskiarvoina mahdolliset ohijuoksutukset, ylivuodot ja poikkeustilanteet mukaan lukien. Vuonna 214 Mustion puhdistamolla saavutettiin ympäristöluvassa puolivuosikeskiarvoille määritellyt rajaarvot. Vanha lupapäätös oli voimassa jaksolla 1/214 ja uusi jaksolla 2/214. Myös VNa 888/26 vaatimukset saavutettiin vuonna 214 (Valtonen 215). IDO Kylpyhuone Oy Tehtaan ympäristölupapäätöksen mukaan jätevedenpuhdistamon kautta vesistöön johdettavan jäteveden kiintoainepitoisuus saa olla enintään 3 mg/l kuukausikeskiarvona laskettuna. Vuonna 214 ei tullut rajaarvon ylityksiä (sähköposti T. Lagerström ). Pistekuormituksen lisäksi Mustionjokeen kohdistuu huomattava hajakuormitus mm. joen varrella olevista maatalousalueista sekä haja-asutuksesta. Joen Pohjanpitäjänlahteen tuoma kuormitus on selvästi suurempi kuin alueen pistekuormitus yhteensä. Mustionjoen tuoma ravinnekuormitus Peltokosken kohdalla on esitetty kuvassa 5. Kuvasta näkee että keväällä ja kesällä, jolloin joen virtaama oli pieni, kuormitusluvutkin olivat pienet. 6 Mustionjoen kuormitus vuonna Kok-N Kok-P I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII Kuva 5. Mustionjoen kautta tuleva ravinnekuorma (kg/d) vuonna 214 Peltokosken mittausasemalla (Ranta 215). 4 Tutkimuksen suorittaminen Veden fysikaalis-kemiallista laatua tutkittiin ohjelman mukaisesti näytepisteestä riippuen vuosittain 3 5 kertaa. Merialueella mitattiin lisäksi veden klorofylli-a-pitoisuutta viidesti kasvukauden aikana. Vuonna 214 oli vuorossa ns. suppea tarkkailuvuosi, jolloin tarkkailuun kuului vain veden laadun tarkkailu. 12 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 26/215

15 Tarkkailusta vastaavana tutkijana toimi Ralf Holmberg, joka myös on laatinut tämän raportin. Kuormitustieto-osuudesta vastaa puhdistamoinsinööri Marja Valtonen. Näytteenotosta ovat vastanneet sertifioidut kenttämestarimme Arto Muttilainen ja Jorma Valjus. Valtaosa analyyseistä on analysoitu Länsi Uudenmaan vesi ja ympäristö ry:n laboratoriossa. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry:n laboratorio on FINAS-akkreditointipalvelun akkreditoima testauslaboratorio T147, akkreditointivaatimus SFS-EN ISO/IEC 1725: Tutkimustulokset 5.1 Veden laatu Mustionjoki Mustionjoki on melko ravinteikas joki, joka suurimmaksi osaksi halkoo kulttuurimaisemia ja pellot ulottuvat varsin yleisesti hyvin lähelle jokea. Karjaan-Pinjaisten jätevedenpuhdistamo oli toukokuuhun 27 asti joen selvästi suurin yksittäinen pistekuormittaja. Alkukesästä 27 valmistui Karjaa-Pohja uusi jätevedenpuhdistamo, jonka purkualue on Pohjanpitäjänlahden perukka. Muutoksen jälkeen Mustionjoen ainoa pistekuormittaja on Mustion taajaman jätevedenpuhdistamo (kartta liitteenä 1). Mustionjoen varrella on paljon maatalousalueita ja Lohjanjärven eteläosaan kohdistuu kuormitusta sekä Lohjan kaupungista että paperiteollisuudesta. Virtaamaolosuhteista riippuen joen kuljettama kuormitus vaihtelee. Yleensä joen Pohjanpitäjänlahteen kuljettama kuorma on suurimmillaan keväällä ja syksyllä, jolloin virtaama tavallisesti on suurimmillaan. Vuonna 214 joen virtaamahuippu oli tammi-helmikuussa sekä joulukuussa. Keväällä ja kesällä virtaamat olivat vastaavasti normaalia pienemmät. Suurien virtaamien aikaan joen kuljettama ravinnekuormakin oli ajoittain hyvin suuri (kuvat 2 ja 5). Kuvassa 6 kuvataan Mustionjoen kokonaisravinnepitoisuuksien tilanne vuonna 214 ja siitä näkyy, että kokonaisravinnepitoisuudet pysyivät lähes muuttumattomina koko jokiosuudella. Etenkin kokonaistyppipitoisuudet pysyivät varsin samansuuruisina koko jokiosuudella. Kokonaistyppipitoisuudet olivat korkeimmillaan talvella ja keväällä kun taas korkeimmat kokonaisfosforipitoisuudet mitattiin heinäkuussa. Vedessä esiintyvien ulosteperäisten lämpökestoisten kolibakteerien määrät indikoivat ammoniumtypen kanssa hyvin jätevesien esiintymistä vedessä. Ammoniumtyppipitoisuudet pysyivät melko samalla tasolla koko jokiosuudella, vaikka jonkinlaista vaihtelua eri vuodenaikojen välillä esiintyikin. Ulosteperäisiä lämpökestoisia kolibakteereita esiintyi pienissä määrin koko jokiosuudella, mutta helmikuussa 214 määrät olivat hieman suuremmat (45 59 pmy / 1 ml). Verrattuna tuloksiin ennen vuotta 27, jolloin Karjaa-Pinjaisten jätevedenpuhdistamo oli toiminnassa, määrät olivat kuitenkin vähäisempiä ja esimerkiksi verrattuna uimavesille asetettuun rajaan (enint. 5 pmy / 1 ml) määrät olivat näitä selvästi pienemmät paitsi helmikuussa. Mustionjoen veden laatu oli kauttaaltaan hyvin samanlainen koko jokiosuudella ja varsinaisia kuormitusvaikutuksia esimerkiksi Mustion jätevesien purkupaikan alapuolella ei ollut havaittavissa. Suolistoperäisiä indikaattoribakteereita esiintyi kuitenkin kaikilla pisteillä, joten se osoittaa, että jokeen kohdistuu hajakuormitusta. Joen alimmalta tarkkailupisteeltä seurattiin myös veden öljyhiilivetypitoisuutta, mutta pitoisuudet alittivat alimman määritysrajan, joka on 5 µg/l. Verrattuna tilanteeseen ennen Karjaa-Pinjaisten jätevedenpuhdistamon sulkemista, etenkin Mustionjoen alajuoksun veden hygieeninen laatu on parantunut hyvin selvästi. Kuvassa 7 esitetään alimman tarkkailupisteen (P3) kokonaisravinnepitoisuuksia 5 vuoden jaksolta. Kuvasta näkee, että niin kokonaisfosfori- kuin kokonaistyppipitoisuudet ovat tällä pisteellä pysyneet lähes ennallaan tai laskeneet hieman. Veden hygieeninen laatu sekä veden sähkönjohtokyky on pysynyt ennallaan, mutta joen veden sameusarvo on laskenut hieman (kuva 8). Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 26/215 13

16 µg/l Kokonaisfosforipitoisuus µg/l Kokonaistyppipitoisuus Ammoniumtyppi pitoisuus Suolistoperäiset kolibakteerit µg/l pmy/1 ml Kuva 6. Mustionjoen alajuoksun ravinne sekä ulosteperäisten lämpökestoisten kolibakteerien määrät vuonna 213. Havaintopiste P41 sijaitsee Karjaan yläpuolella ja piste P3 lähellä joen suuta. Kokonaistyppi Kokonaisfosfori 3 7 Kok-N µg/l Kok-P µg/l Kuva 7. Mustionjoen alajuoksun (piste P3) kokonaisravinnepitoisuuksien kehitys jaksolla Punainen viiva on lineaarinen trendiviiva. 14 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 26/215

17 Sameus FNU Sameus Sähkönjohtokyky ms/m Sähkönjohtokyky 25 Suolistoperäiset lämpökestoiset kolibakteerit pmy/1 ml Kuva 8. Mustionjoen alajuoksun (P3) sameus, sähkönjohtokyky sekä hygieeninen laatu jaksolla Punainen viiva on lineaarinen trendiviiva Fiskarsinjoki Fiskarsinjoen virtaama on huomattavasti pienempi kuin Mustionjoen. Yleisesti ottaen Mustionjoen virtaama on noin 2-kertainen Fiskarsinjokeen nähden. Fiskarsinjoessa ei ole pitkään aikaan esiintynyt varsinaista pistekuormitusta, mutta haja-asutuksen kuormitusta jossain määrin. Lisäksi jokea kuormittaa ympäröiviltä mailta tuleva hajakuormitus. Joen tilannetta seurataan ainoastaan pisteellä P6, joka sijaitsee joen alajuoksulla. Eri vuosina veden laadussa on esiintynyt melko suurtakin vaihtelua ja ajoittain hajakuormituksen vaikutuksia on ollut selvästi havaittavissa. Hajakuormituksesta olivat lähinnä merkkinä vedessä esiintyvät ulosteperäiset indikaattoribakteerit. Määrät olivat vielä 2-luvun alussa ajoittain hyvinkin korkeita, mutta yleisesti ottaen bakteerimäärät ovat aivan viime vuosina laskeneet selvästi (kuva 9). Jokiveden fosforikuormitus vaihtelee eri vuodenaikojen ja virtaamaolosuhteiden mukaan. Melko usein korkeimmat pitoisuudet on tavattu syyssateiden aikaan. Kokonaisfosforin osalta Fiskarsin alajuoksulla ei ole pitkäaikaisvertailussa havaittavissa selvää muutosta. Bakteerimäärien osalta yleinen pitkän ajan trendi on ollut laskeva, vuonna 214 korkein bakteerimäärä todettiin syyskuussa (6 pmy / 1 ml). Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 26/215 15

18 µg/l Fiskarsinjoen ammoniumtyppi µg/l Fiskarsinjoen kokonaisforipitoisuudet Fiskarsinjoen bakteerimäärät 1 pmy/1 ml Kuva 9. Fiskarsinjoen alajuoksun indikaatoribakteerien määrät sekä ammoniumtyppi- ja kokonaisfosforipitoisuudet jaksolla Kehitystä kuvaa mittaustulosten perusteella laskettu lineaarinen trendiviiva Pohjanpitäjänlahti Pohjanpitäjänlahden aivan sisimmän osan yleistilaan vaikuttaa hyvinkin voimakkaasti Mustionjoen kautta ja vähäisemmässä määrin Fiskarsinjoen kautta tuleva kuormitus. Karjaa-Pohjan puhdistamo otettiin käyttöön vuonna 27 ja siitä lähtien Pohjanpitäjänlahden perukka, mihin jätevedenpuhdistamon vedet johdetaan, on ollut tarkemman tarkkailun kohteena. Tarkkailussa on seurattu lähinnä jätevesikuormitusta parhaiten indikoivien ulosteperäisten lämpökestoisten kolibakteerien määrää sekä ammoniumtyppipitoisuutta (pisteet 7A C). Vuosien tulokset on esitetty kuvassa 1. Tuloksista näkee, että ulosteperäisten kolibakteerien määrät ovat pysyneet melko alhaisella tasolla paitsi kesäkuussa 214, jolloin pisteellä P7A esiintyi aika runsaasti indikaattoribakteereita (96 pmy / 1 ml). Ammoniumtyppipitoisuudet ovat vaihdelleet enemmän, mutta pitoisuudet ovat olleet aika alhaisia. Koska jäteveden purkupaikka sijaitsee aivan Mustionjoen suualueella, on vaikeata arvioida johtuvatko hieman kohonneet arvot jätevedenpuhdistamon vaikutuksista vai joen tuomasta hajakuormituksesta. Joen alajuoksun pitoisuudet ovat aika usein selvästi korkeimmat kuin jäteveden purkualueella mitatut pitoisuudet. Mustionjoen pitoisuudet huomioon ottaen voidaan olettaa, että uuden jätevedenpuhdistamon suorat vesistövaikutukset ovat pysyneet varsin pieninä. 16 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 26/215

19 µg/l 1 Karjaa-Pohja purkualueen ammoniumtyppi /1 5/11 8/11 7/12 9/12 7/13 9/13 7/14 9/14 7a 7b 7c µg/l Mustionjoki ammoniumtyppi 2/1 9/1 4/11 1/11 7/12 2/13 9/13 4/14 1/14 MUFI-3 Karjaa-Pohja purkualueen bakteerit Mustionjoki bakteerit ,pmy/1 ml a 7b 7c pmy/1 ml MUFI-3 5/1 8/1 7/11 6/12 8/12 5/13 8/13 6/14 8/14 2/1 9/1 4/11 1/11 7/12 2/13 9/13 4/14 1/14 Kuva 1. Karjaa-Pohja jätevedenpuhdistamon purkualueen ammoniumtyppipitoisuudet sekä suolistoperäisten kolibakteerien määrät Mustion alajuoksun tilannetta kuvaa piste MUFI-3. Pohjanpitäjänlahden sisäosa on lahden rehevintä aluetta. Kuormitusvaikutus näkyy esimerkiksi siinä, että vedessä esiintyy ajoittain suolistoperäisiä kolibakteereita. Jätevesiä hyvin indikoivan ammoniumtypen osalta tilanne vaihtelee ja ajoittain jätevesikuormituksen vaikutus on ollut ilmeinen. Yleensä kuormitusta indikoivien aineiden pitoisuudet ovat korkeampia pisteellä P7 lahden perukassa verrattuna tilanteeseen hieman ulompana Pohjanpitäjänlahdessa mutta ajoittain tilanne on päinvastainen. Tilanne keskeisimpien parametrien osalta jaksolla on esitetty kuvassa 11. Vaikuttaa melko selvältä, että Pohjanpitäjänlahden ammoniumtyppipitoisuudet ja bakteerimäärät ovat laskeneet kesästä 27 lähtien. Tämä johtuu todennäköisesti siitä, että Karjaan-Pinjaisten jätevedenpuhdistamon päästöt Mustionjokeen loppuivat. Vaikka uusi purkupiste sijaitsee lähempänä havaintopistettä P7, parantunut jätevedenpuhdistus merkitsee sitä, että pisteelle P7 kohdistuva kokonaiskuormitus on vähentynyt. Jos näin on, voidaan todeta, että parantunut jätevedenpuhdistus myös näkyy Pohjanpitäjänlahden sisäosan parantuneena vedenlaatuna, mikä on vesistön kannalta hyvä asia. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 26/215 17

20 Pohjanpitäjänlahden ammoniumtyppi Pohjanpitäjänlahden kokonaisfosfori µg/l 4 2 P8 P7 µg/l P8 P7 Pohjanpitäjänlahden bakteerit pmy/1 ml P8 P7 Kuva 11. Pohjanpitäjänlahden sisäosan (pisteet P7 ja P8) ammoniumtyppipitoisuudet sekä suolistoperäiset kolibakteerien määrät 1 m syvyydellä Piste P7 esittää tilannetta lahden perukassa. Maalta tulevan kuormituksen suorat vaikutukset Pohjanpitäjänlahden keskiosan veden laatuun ovat vain harvoin havaittavissa kohonneina pitoisuuksina. Lähinnä talvisin, jolloin Mustionjoelta tulevat vedet pysyvät sekoittumattomana jään alla, saattaa ajoittain esiintyä korkeita ravinnepitoisuuksia. Leuto talvi vuonna 214 aiheutti sen, että näytteenottohetkellä maaliskuun loppupuolella valumat maalta olivat suuret ja jokiveden vaikutus näkyi aivan ylimmässä vesikerroksessa, missä veden suolaisuuskin oli hyvin alhainen. Pohjanpitäjänlahti on yleisesti ottaen hyvin herkkä kuormitukselle. Lahti on pysyvästi kerrostunut johtuen siitä, että Mustionjoelta tuleva vesi muodostaa vähäsuolaisen päällysveden, jonka alla on suolaisempi ja samalla tiheämpi alusvesi. Syväveden vaihtuminen on täysin lahden ulkopuoliselta merialueelta työntyvän uuden hapekkaan veden varassa. Lopputalvella 214 happitilanne oli melko hyvä Pohjanpitäjänlahden syvänteessä, mikä osoitti sen, että talven aikana oli virrannut uutta happirikasta vettä Pohjanpitäjänlahden syvänteeseen. Toukokuussa tilanne oli parantunut entisestään, eli uutta vettä oli virrannut lahteen vielä kevään aikana (kuva 12). Vesistön kannalta heikko happitilanne merkitsee sisäisen rehevöitymisen kiihtymistä. Tämä tarkoittaa sitä, että happipitoisuuden laskiessa pohjasedimentteihin sitoutuneet ravinteet alkavat liueta veteen. Monessa vesistössä prosessi alkaa jo siinä vaiheessa, kun veden happipitoisuus laskee alle 2 3 mg/l. Pohjanpitäjänlahden osalta voimakasta ravinnepitoisuuksien nousua ei vielä sellaisissa pitoisuuksissa tapahdu, mutta happipitoisuuden laskiessa alle 1 mg/l tälläkin alueella tapahtuu ravinteiden mobilisoitumista. Tämä oli tilanne loppuvuodesta 214, jolloin pohjanläheisen veden kokonaisfosforipitoisuus oli noin kymmenkertainen verrattuna ylimmän vesikerroksen pitoisuuteen. Aivan vuoden lopussa mitattiin jälleen parempia happiarvoja Pohjanpitäjänlahden syvänteessä, eli uutta vettä oli virrannut lahteen jossain määrin marras-joulukuussa 214. Pohjanpitäjänlahden keskiosan viime vuosien kehitys on kuvattu kuvassa 12 ja pitkän ajan mitatut happiminimit on kuvattu kuvassa Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 26/215

21 16 Happitilanne Sällvik mg/l m 5 m 1 m 2 m 3 m 4 m 3/1 5/1 7/1 8/1 9/1 1/1 3/11 5/11 7/11 8/11 9/11 1/11 12/11 3/12 5/12 7/12 8/12 9/12 1/12 3/13 5/13 7/13 8/13 9/13 1/13 11/13 3/14 5/14 7/14 8/14 9/14 1/14 11/14 12/14 Fosfaattifosfori Sällvik µg/l m 5 m 1 m 2 m 3 m 4 m 5 3/1 7/1 9/1 3/11 7/11 9/11 12/11 5/12 8/12 1/12 5/13 8/13 1/13 12/14 Kuva 12. Pohjanpitäjänlahden syvänteen (P1) happitilanteen kehitys vuosina Pohjanpitäjänlahden happiminimit (mg/l) ,5 2 1,5 1, Kuva 13. Pohjanpitäjänlahden happiminimit pohjanläheisessä vedessä Pohjanpitäjänlahden eteläosan veden laatu vaihtelee jonkin verran. Tähän vaikuttaa merkittävästi onko meriveden pinta nousussa vai laskussa, eli virtaako vesi Tammisaaren siltojen alta ulospäin vai sisäänpäin. Alueen pistekuormituksen (IDO Kylpyhuone Oy) vaikutuksia ei pystytä erottamaan muista veden laadun vaihteluista veden fysikaalis-kemiallisten ominaisuuksien perusteella. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 26/215 19

22 5.1.4 Tammisaaren lähivedet Stadsfjärdenin kuten Pohjanpitäjänlahden eteläisimmänkin osan veden laatu riippuu hyvin pitkälti siitä, mitkä ovat alueen virtausolosuhteet. Aikoina, jolloin maalta tuleva valuma on suuri, Stadsfjärdenin veden laatu on pääosin sama kuin Pohjanpitäjänlahden eteläosassa. Toisaalta silloin, kun valumat ovat pienet, Stadsfjärdenin veden laatuun vaikuttaa hyvin voimakkaasti Tammisaaren ulkopuolisilta alueilta työntyvä runsaampisuolainen vesi. Tämän lisäksi Båssafjärdenin suunnalta virtaava vesi vaikuttaa ajoittain alueen veden laatuun. Suoria jätevesipäästöjen vaikutuksia ei yleensä ole havaittu Stadsfjärdenin pisteellä (P12) ja veden laatu on yleensä ollut selvästi parempi kuin Tammisaaren eteläpuoleisilla alueilla (Båssafjärden ja Dragsviksfjärden). Happiongelmia ei alueen mataluudesta johtuen esiinny ja tähän vaikuttavat myös alueen melko voimakkaat veden liikkeet. Heinäkuussa 214 alueella vallitsi hapen ylikyllästystä pinnanläheisessä vedessä ( %). Skeppsholmenin jätevedenpuhdistamon purkualueen, Båssafjärdenin (P12 A) veden laatu vaihtelee jonkin verran vuodenajasta riippuen. Alueen mataluudesta johtuen vesi ei pääse kerrostumaan eikä pisteellä P12 A ole esiintynyt happiongelmia. Yleisesti ottaen voidaan todeta, että alueen ravinnetaso on varsin korkea jo luonnostaan ja korkeimmat ravinnepitoisuudet mitataan yleensä talvella jään alta. Tämä johtuu siitä, että alueen ollessa jään peitossa veden sekoittumisolosuhteet ovat huonompia kuin avovesikaudella. Talvella maalta tulevat jätevedet sekä luonnonhuuhtouma näkyy suolaisuuden lievänä alenemisena myös Båssafjärdenillä. Keväällä vesimassa pääsee taas sekoittumaan samalla, kun kasvituotanto käynnistyy ja ravinnevarat vähenevät. Kuvassa 14 tarkastellaan Båssafjärdenin kokonaisravinnepitoisuuksien kehitystä jaksolla Kuvasta näkee, että veden kokonaisravinnepitoisuudet ovat pysyneet suunnilleen muuttumattomina. Kokonaistyppi Båssafjärd Kokonaisfosfori Båssafjärden µg/l µg/l Kuva 14. Båssafjärdenin havaintopisteen (P12 A) kokonaisravinnepitoisuudet jaksolla Jakson kehitystä kuvaa lineaarinen trendiviiva. Tarkastelemalla jätevesipäästöjä hyvin indikoivien ammoniummuotoisen typen ja ulosteperäisten kolibakteerien esiintymistä vedessä voidaan todeta, että näiden perusteella jätevesipäästöjen suorat vaikutukset Båssafjärdenin veden hygieeniseen laatuun laskivat selvästi 2-luvun alussa. Bakteerimäärät ovat viime vuosina olleet varsin pienet ja 21-luvun suurin määrä mitattiin syksyllä 212, jolloin Båssafjärdenin alueella korkein mitattu bakteerimäärä oli 1 pmy / 1 ml. Mitatut määrät ovat koko ajan alittaneet EU:n hyvälle uimavedelle asetetun raja-arvon selvästi (5 pmy / 1 ml). Ammoniumpitoisuudet ovat yleisesti ottaen pienentyneet 2-luvulla, mutta viime vuosina on jälleen ajoittain esiintynyt kohonneita pitoisuuksia etenkin talvisin jään alla. Kuvassa 15 on esitetty kehitys jaksolla ja kuvasta näkee, että pitoisuusvaihtelua esiintyy, mutta pääsääntöisesti ammoniumtyppipitoisuudet sekä bakteerimäärät ovat alhaisella tasolla. Dragsviksfjärden on Tammisaaren lähivesistä selvästi rehevin, vaikka suoria jätevesipäästöjä ei alueella esiinny. Alue on kuitenkin varsin voimakkaasti hajakuormitettu ottaen huomioon, että veden syvyys on vähäinen ja veden sekoittumisolosuhteet heikot. Dragsviksfjärdenin ravinnepitoisuudet ovat yleisesti ottaen tutkimusalueen korkeimmat. Ainoastaan Pohjanpitäjänlahden perukassa mitataan joskus yhtä korkeita ravinnepitoisuuksia. Jakson kokonaisravinnepitoisuudet on esitetty kuvassa 16 ja siitä ilmenee, että kokonaistyppipitoisuudet ovat keskimäärin olleet noin 9 µg/l ja kokonaisfosforipitoisuudet 4 5 µg/l. Kokonaisravinteiden osalta pitoisuudet ovat viime vuosina olleet nousussa ollessa pitkään 2-luvulla melko vakaat. Myös tällä alueella esiintyi hapen ylikyllästystä heinäkuun lopussa. 2 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 26/215

23 Ammoniumtyppi Båssafjärden Lämpökestoiset bakteerit Båssafjärden 3 2 µg/l pmy/ 1ml Kuva 15. Båssafjärdenin havaintopisteen (P12A)ammoniumtyppipitoisuus sekä fekaalisten kolibakteerien määrät jaksolla Jakson kehitystä kuvaa lineaarinen trendiviiva. Kokonaisfosfori Dragsviksfjärden Kokonaistyppi Dragsviksfjärden µg/l µg/l Kuva 16. Dragsviksfjärdenin (P12C) kokonaisravinnepitoisuudet jaksolla Alueen kehitystä kuvaa lineaarinen trendiviiva Tammisaaren merialue Tammisaaren merialueen, johon tässä vertailussa lasketaan Tammisaaren ulkopuoliset vedet Källvikenistä (P13) ulospäin, olosuhteet muuttuvat melko nopeasti siten, että ravinnetaso laskee ja vesi kirkastuu ulospäin mentäessä. Yleisesti ottaen Tvärminne Storfjärdenin keskimääräiset kokonaisravinnepitoisuudet ovat noin puolet Dragsviksfjärdenin pitoisuuksista. Vaihtelut alueen ulko-osissa ovat kuitenkin melko suuret, koska ajoittain jopa Mustionjoelta tuleva valuma näkyy kohonneina ravinnepitoisuuksina pinnanläheisessä vedessä aina Tvärminnen edustalle asti. Tämä näkyy pinnanläheisen veden erittäin alhaisena suolaisuutena. Tämä on yleensä tilanne talvisin, meren ollessa jään peitossa. Ajoittain Storfjärdenin syväveden laatuun vaikuttaa myös ulkomereltä työntyvä suolaisempi pohjanläheinen vesi. Suorien jätevesipäästöjen vaikutukset ovat pääsääntöisesti olleet hyvin lieviä tai ei ollenkaan havaittavissa. Silloin kun ne ovat olleet havaittavissa, ne ovat lähimmä näkyneet vedessä esiintyvinä ulosteperäisinä bakteereina. Tämä on koskenut lähinnä Lappohjan sekä Koverharin edustoja. Bakteerimäärät olivat vuonna 214 hyvin pienet uloimmilla havaintopisteillä, joten veden hygieeninen laatu oli erinomainen. Koverharin sekä Oy Tenala-Marina Ab:n edustoilla on aikaisemmin esiintynyt jossain määrin öljyhiilivetyjä vedessä, mutta koko 2-luvun öljynpitoisuus on ollut alle alimman määritystason (5 µg/l). Tämä oli tilanne myös vuonna 214. Rannikkovesien suurimpia uhkia rehevöitymisen ohella on pohjanläheisen veden happitilanteen heikkeneminen loppukesäisin ja ajoittain myös lopputalvisin. Kuvassa 17 on esitetty Tammisaaren edustan näytepisteiden pohjanläheisen veden hapenkyllästysarvot. Kuvasta näkee, että happitilanne on ollut hyvä lopputalvisin kaikilla mittauspisteillä. Loppukesäisin (heinäkuun loppu) sitä vastoin on havaittavissa happipitoisuuksien alenemista eräillä näytepisteillä. Koverharin edustalla (P17), missä veden syvyys on vain runsaat 1 m, happitilanne on ollut hyvä myös loppukesäisin, mutta muilla pistellä alusveden hapenkyllästys on vuodesta 21 alkaen ollut 6 7 %. Tämä on hieman parempi kuin 2-luvun loppupuolella, jolloin happipitoisuuksissa oli havaittavissa laskeva trendi, kyllästysprosentin laskiessa välillä tasolle 4 %. Pinnanläheisessä vedessä vallitsi tälläkin alueella selvää hapen ylikyllästystä ( %). Tämä oli ilmeisesti seuraus runsaista sinile- Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 26/215 21

24 väesiintymistä, jotka heinäkuun loppupuolella peittivät koko pohjoisen Itämeren sekä Suomenlahden länsiosan. Happitilanteen heiketessä on mahdollista, että ravinteet alkavat liueta pohjasedimenteistä. Näin on tapahtunut monin paikoin etelärannikon alueella ja Tammisaarenkin saaristossakin ja tilanne on vesistön kannalta vakava, koska se edistää rehevöitymistä ilman ulkopuolista kuormitusta. Tammisaaren edustan tarkkailupisteillä pohjanläheisen veden happipitoisuudet ovat kuitenkin pysyneet niin korkealla tasolla, ettei ravinteiden liukenemisvaara ole ollut. 12 Pohjanläheinen happi kyllästys-% P14 P17 P18 P Kuva 17. Pohjanläheisen veden (1 m pohjasta) hapenkyllästys Tammisaaren edustan merialueella Pohjanpitäjänlahden ja merialueen rehevyys Veden ravinnepitoisuudet vaihtelevat melkoisesti eri vuodenaikoina ja vesistöön kohdistuvan pistemäisen jätevesikuormituksen ohella veden ravinnetasoon vaikuttaa suuresti myös ns. hajakuormitus. Hajakuormituksen merkitys veden rehevöittävänä tekijänä on kasvamassa sen myötä, kun jätevesien puhdistus tehostuu ja jätevesiputken kautta tuleva kuormitus vähenee. Mittaamalla veden klorofylli-a-pitoisuutta saadaan välillisesti käsitys veden kasviplanktonmääristä eli rehevyydestä. Klorofylli-a-mittauksia on alueella tehty vuodesta 1993 alkaen. Tarkkailualueen ylivoimaisesti korkeimmat klorofylliarvot on siitä lähtien mitattu Tammisaaren lähellä Dragsviksfjärdenin ja Båssafjärdenin havaintopisteillä. Myös Pohjanpitäjänlahden perukassa mitataan ajoittain muuta Pohjanpitäjänlahtea korkeampia pitoisuuksia. Tarkkailualueen ulko-osissa klorofyllimäärät ovat yleensä selvästi muuta tarkkailualuetta pienemmät ja alimmat pitoisuudet mitataan yleensä Tvärminne Storfjärdenillä. Loppukesäisin paikalliset sinileväesiintymät saattavat tosin aiheuttaa suuria pitoisuuksien vaihteluita. Vuoden 214 tilanne on kuvattu kuvassa 18. Normaalitilanteessa klorofyllipitoisuudet laskevat kevään levähuipun jälkeen kesän aikana, koska kasvien tarvitsemat ravinteet on kevään maksimin aikana kulutettu loppuun. Keskikesän aikana tapahtuva jatkuva leväkasvu kuvaa ehkä parhaiten vesistössä vallitsevaa ravinnetasoa. Tammisaaren lähivesien korkeat klorofylliarvot kesälläkin ovat selviä merkkejä alueen rehevöitymisestä. Alkukesällä 214 kevään levähuippu oli edelleen havaittavissa Pohjanpitäjänlahden pisteillä, mutta muualla levätuotanto oli jo laskenut. Korkeimmat pitoisuudet mitattiin Tammisaaren eteläpuolella ja erityisesti Dragsviksfjärdenin pisteellä (P12C). Tilanne on pysynyt lähes samanlaisena hyvin pitkään. Loppukesää kohti klorofyllipitoisuudet nousevat yleisesti hieman, ja niin kävi myös vuonna 214. Loppukesän arvot olivat hyvin korkeat Båssafjärdenin ja Dragsviksfjärdenin pisteillä (P12A ja P12C), mutta myös uloimmalla merialueella elokuun lopun ja syyskuun klorofylliarvot olivat kesäisiä hieman korkeammat, mikä johtui siitä, että alueella oli jonkin verran sinilevää. Vertailemalla tuloksia pidemmältä aikaväliltä saadaan käsitys pidemmän ajan mahdollisesta kehityksestä. Kuvassa 19 on esitetty Pohjanpitäjänlahden sisä- ja keskiosan kehitys jaksolla Kuvasta näkee, että alueelle on tyypillistä melko suuret vaihtelut. Korkeimmat pitoisuudet on yleensä mitattu keväällä ja alhaisimmat pitoisuudet keskikesällä. Jaksolla on havaittavissa lievä nouseva trendi, mutta vuosien väliset erot ovat suuret. 22 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 26/215

25 7 Merialueen klorofylli-a A 12C Kuva 18. Merialueen klorofylli-a-pitoisuudet (µg/l) vuonna 214. Pohjanpitäjänlahden klorofylli-a 25 2 µg/l P8 P Kuva 19. Pohjanpitäjänlahden sisäosan (P8) ja Sällvikin (P1) alueen klorofylli-a-pitoisuudet jaksolla Punainen viiva on pisteen P8 lineaarinen trendiviiva. Tammisaaren etelänpuoleiset lähivedet ovat tarkkailualueen selvästi rehevimmät. Båssafjärdenin ja Dragsviksfjärdenin alueella mitatut klorofylli-a-pitoisuudet ovat selvästi Stadsfjärdenin pitoisuuksia korkeampia (kuva 2). Tarkastelemalla eri osa-alueiden mahdollista rehevöitymiskehitystä voidaan todeta, että Stadsfjärdenin alueella tilanne on pysynyt lähes ennallaan. Tietynlaista vaihtelua mm. sääolosuhteista johtuen esiintyy, mutta yleisvaikutelma on se, että klorofylli-a-pitoisuudet ovat pysyneet lähes muuttumattomana. Båssafjärdenin alueella rehevyystaso on selvästi korkeampi kuin Stadsfjärdenillä, mutta tälläkin alueella klorofylli-a-pitoisuudet ovat pysyneet lähes samalla tasolla. Dragsviksfjärden on alueen selvästi rehevin osa-alue. Dragsviksfjärdenin klorofylli-a nousi loppukesällä 214 jopa niin korkealle kuin 59 µg/l, mikä osoittaa, että alue on selvästi rehevä. Vertailemalla tuloksia viiden vuoden jaksolta tilanne on Tammisaaren lähivesillä pysynyt melko muuttumattomana. Tammisaaresta ulospäin kohti Tvärminneä veden rehevyystaso laskee selvästi ja Tvärminne Storfjärdenin pisteellä (P16) mitattiin pääsääntöisesti koko tutkimusalueen alhaisimmat klorofylli-a-pitoisuudet. Tämä alueen pitkän ajan kehitys on kuvattu kuvassa 21. Kuvasta ilmenee, että 21-luvun alusta klorofyllipitoisuudet ovat pysyneet keskimäärin suunnilleen samalla tasolla, mutta eri näytteenottokertojen väliset erot ovat olleet suuret. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 26/215 23

26 Klorofylli-a Stadsfjärden Klorofylli- a Båssafjärden µg/l 4 µg/l Klorofylli-a Dragsviksfjärden µg/l Kuva 2. Tammisaaren lähivesien klorofylli-a-pitoisuudet (µg/l) jaksolla sekä kehitystä kuvaavat trendiviivat. Klorofylli-a Tvärminne µg/l Kuva 21. Tvärminne Storfjärdenin klorofylli-a-pitoisuudet jaksolla sekä kehitystä kuvaava trendiviiva. 6 Yhteenveto tarkkailualueen tilasta ja arvio jätevedenkuormituksen vaikutuksista Vuoden 214 tarkkailu noudatti ns. suppeata tarkkailuohjelmaa. Tarkkailu käsitti siten vain joka vuosi suoritettavan fysikaalis-kemiallisen tutkimuksen sekä rehevyyttä kuvaavan klorofylli-a-tutkimuksen. Pistemäisesti johdetusta jätevesikuormituksesta voidaan todeta, että pääosan tutkimusalueen jätevesikuormituksesta muodostavat kaksi suurinta keskusjätevedenpuhdistamoa. Ne ovat Tammisaaren Skeppsholmenin puhdistamo sekä Karjaa-Pohjan jätevedenpuhdistamo, jonka puhdistetut jätevedet alettiin johtaa Pohjanpitäjänlahden perukkaan alkukesällä 27. Samalla poistuivat Karjaa-Pinjaisten sekä Gumnäsin puhdistamot käytöstä ja puhdistettujen jätevesien johtaminen Mustionjokeen loppui Mustion taajaman pientä 24 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 26/215

27 puhdistamoa lukuun ottamatta. Tammisaaren Skeppsholmenin laitoksen kuormitus on useiden parannustoimenpiteiden myötä vähentynyt edelleen ja laitos on pitkään toiminut hyvin. Uuden Karjaa-Pohjan jätevedenpuhdistamon myötä alueen kokonaiskuormitus on vähentynyt merkittävästi. Tämä myönteinen kehitys näkyi niin happea kuluttavien aineiden kuin fosforinkin osalta, mutta erityisen suuri on kuormituksen väheneminen ollut typen osalta. Tämä on erittäin positiivista Pohjanpitäjänlahtea sekä ulkopuolista merialuetta ajatellen. Alueella toimii nykyään kaksi erinomaisesti toimivaa jätevedenpuhdistamoa, Tammisaaren Skeppsholmen sekä Karjaa-Pohjan uusi jätevedenpuhdistamo. Myös muualla tarkkailualueella on tapahtunut muutoksia pistekuormituksessa. Tvärminnen eläintieteellisen aseman puhdistamon toiminta päättyi marraskuussa 211 ja Lappohjan puhdistamon toiminta päättyi vuoden 212 lopulla. Näiden puhdistamoiden viemäröintialueiden jätevedet johdetaan nykyisin Hangon kaupungin Suursuon puhdistamolla käsiteltäväksi. FNsteelin kuormitus taas loppui alkukesällä 212, kun laitoksen toiminta päättyi konkurssin seurauksena. Mustionjoen pistekuormituksen loppuminen vuonna 27 näkyi selvästi. Erityisen selvästi kuormituksen loppuminen näkyi joen parantuneena hygieenisenä laatuna joen alajuoksulla. Joen veden laatu on nykyään melko samanlainen koko jokiosuudella. Hajakuormituksen vaikutukset ovat ajoittain selvät, mutta yleisesti ottaen veden laatu on selvästi parempi kuin ennen vuotta 27. Lähinnä teollisuudesta peräisin olleet öljypäästöt ovat myös vähentyneet selvästi ja öljyä esiintyy nykyään jokivedessä hyvin harvoin. Fiskarsinjokea on tutkittu vain yhdellä tutkimuspisteellä joen alajuoksulla ja sen perusteella veden laatu on parantunut hieman 198-luvun jälkeen, kun Fiskarsin taajaman jätevesikuormitus loppui. Kuormitus on tänä päivänä lähinnä hajakuormitusta ympäröiviltä mailta sekä haja-asutuksen aiheuttamaa kuormitusta. Selvimmin kuormitusvaikutukset näkyvät aikoina, jolloin joen virtaama on pieni. Veden hygieeninen laatu on ajoittain ollut heikko. Viime vuosina on kuitenkin ollut havaittavissa alenevia bakteerimääriä joen alajuoksulla. Kuormitusta vastaanottavan Pohjanpitäjänlahden kannalta on muistettava, että Fiskarsinjoen virtaama on vain noin 1/2 Mustionjoen virtaamasta. Pohjanpitäjänlahti on 199-luvun alusta lähtien ollut erityisen kiinnostuksen kohteena sen syvänteessä esiintyvien poikkeuksellisen alhaisten happipitoisuuksien johdosta. Tilanne oli erittäin huolestuttava 199-luvun alussa, jolloin syväveden happitilanne oli kriittinen. Myös talvella tilanne oli hyvin poikkeuksellinen, kun ulkomereltä hapekasta ja suolaista merivettä tuova pulssi jäi väliin kokonaan. Edellä mainituista syistä johtuen Pohjanpitäjänlahden heikon happitilanteen jakso venyi yli vuoden pituiseksi, koska uutta vettä tuli vasta vuoden 213 lopussa. Koko lahden tilannetta tarkastelemalla voidaan todeta, että sen rehevin osa on lahden perukka. Karjaa-Pohjan jätevedenpuhdistamon myötä puhdistettujen jätevesien purkupaikka siirtyi joesta Pohjanpitäjänlahden perukkaan. Tästä huolimatta näyttää siltä, että kuormitusvaikutukset suoraan lahden perukan veden laatuun ovat vähentyneet hieman aivan viime vuosina. Vuonna 214 kuormituksen vaikutukset näkyivät lähinnä vedessä esiintyvien suolistoperäisten bakteerien muodossa. On kuitenkin vaikeata tietää onko tämä seuraus Karjaa-Pohjan jätevedenpuhdistamon kuormituksesta vai ovatko bakteeriesiintymät seuraus Mustionjoen tuomasta hajakuormituksesta. Bakteerimäärät ovat varsin usein olleet selvästi korkeampia joen alajuoksulla kuin jätevesien purkualueella. Lahden keskiosassa suurin ongelma on syväveden jokavuotinen heikko happitilanne. Myös vuonna 214 lahti koki aika vakavan happivajeen syksyllä kunnes uutta vettä virtasi lahteen ihan loppuvuodesta 214. Lahden eteläosassa IDO Kylpyhuone Oy:n edustalla veden laadussa ei havaittu mitään jätevesikuormitukseen viittaavaa. Tammisaaren lähivedet poikkeavat täysin muusta tutkimusalueesta. Stadsfjärdeniä lukuun ottamatta alue on hyvin rehevä. Stadsfjärdenin alueen tilaan vaikuttavat pääasiassa Pohjan-pitäjänlahden eteläosan sekä ulkopuolisen saaristoalueen vedet. Lisäksi Båssafjärdenin suunnalta virtaava vesi vaikuttaa Stadsfjärdenin veden laatuun ajoittain. Skeppsholmenin jätevedenpuhdistamon jätevedet johdetaan Båssafjärdenin vesistöalueelle. Jätevedenpuhdistamon puhdistusteho on jo pitkään ollut erittäin hyvä ja sen myötä vesistökuormitus on pienentynyt. Purkualueena toimiva vesistöalue on matala ja rehevä. Rehevyyttä kuvastaa hyvin alueella vuosittain tehdyt klorofylli-a-tutkimukset. Ulosteperäisten indikaattoribakteerien määrät ovat 199-luvulta laskeneet selvästi. Ammoniumtyppipitoisuuksissa on Båssafjärdenin alueella havaittavissa hieman kohonneita pitoisuuksia etenkin talvisin. Kokonaistypen ja -fosforin osalta ei ole havaittavissa selkeätä muutosta. Yleisesti ottaen voidaan todeta, että Båssafjärden on melko toimiva purkualue korkeatasoisesti puhdistetuille jätevesille. Alueen itsepuhdistuskyky on runsaan vesikasvillisuuden ansiosta melko hyvä. Jätevesikuormituksen osuus alueen kokonaiskuormituksesta on melko pieni ja se on pienentynyt jätevedenpuhdistamon tehostamisen myötä. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 26/215 25

28 Dragsviksfjärden on osa-alueista rehevin. Veden klorofyllipitoisuudet pysyvät läpi kesän hyvin korkeina. Loppukesästä 214 alueen klorofylli-a-pitoisuus oli hyvin korkea. Alueen ravinnetaso on viime vuosina ollut lievässä nousussa. Tammisaaresta ulospäin kohti Tvärminnen saaristoa veden yleinen rehevyys laskee selvästi. Källvikenin havaintopisteellä tilanne on selvästi parempi kuin Tammisaaren lähialueella ja tilanne on pysynyt samanlaisena jo pitkään. Tenala-Marinan pienvenesataman ympäristövaikutuksia on hankala erottaa alueen muusta hajakuormituksesta, mutta vaikuttaa siltä, että satamatoiminnan vaikutukset ovat olleet vähäiset. Satamatoiminnasta huolimatta esimerkiksi mineraaliöljyä ei ole alueella todettu pitkään aikaan. Koko tutkimusalueen alhaisimmat klorofylliarvot mitattiin Tvärminne-Storfjärdenin havaintopisteellä ja tilanne on viime vuosina pysynyt melko muuttumattomana. FNsteelin suljetun terästehtaan edustalla ei todettu mitään poikkeavaa veden laadussa. Kokonaisuutena voidaan todeta, että koko tutkimusalueen suurin ongelma on Pohjanpitäjänlahden jokavuotiset happiongelmat. Heikentynyt happitilanne loppusyksyisin johtaa ajoittain sisäiseen rehevöitymiseen, jolloin pohjasedimentteihin sitoutuneet ravinteet alkavat liueta veteen. Syy siihen on yksinkertaisesti liian suuri ravinnekuormitus yhdistettynä alueen monimutkaiseen vedenvaihduntaan. Rannikkoalueita vaivaa myös jonkinasteinen yleinen rehevöityminen. Tämä näkyy vesistössä runsastuneena planktonkasvillisuutena ja sitä kautta sameampana vetenä sekä pahimmassa tapauksessa hapenpuutteena vesistön syvimmissä osissa. Tarkastelemalla pistekuormituksessa tapahtuneita muutoksia pidemmältä ajanjaksolta voidaan todeta, että pistekuormitus väheni selvästi Karjaa-Pohjan uuden jätevedenpuhdistamon myötä. Mustionjoen kautta tulevat suuret ravinnemäärät, jotka ovat peräisin mm. maatalouden hajakuormituksesta, on kuitenkin edelleen suuri ongelma. Pohjanpitäjänlahti toimii suurena sedimentaatioaltaana ja lahteen kohdistuva liian suuri kuormitus näkyy lahden toistuvana happiongelmana. Pohjanpitäjänlahti ei sinällään ole erityisen rehevä, joten syy toistuviin happiongelmiin on etsittävä lahden ulkopuolelta. Mustionjoen kautta tuleva kuormitus on luonnollisesti avainasemassa, mutta myös Tammisaaren lähivesien tilanne saattaa heijastua Pohjanpitäjänlahden tilaan jossain määrin. Pohjanpitäjänlahdessa fosfori on pääsääntöisesti se kasvinravinne, joka rajoittaa leväkasvua, mutta Tammisaaren ulkosaaristossa minimiravinne on typpi, joten olisi tarpeen saada myös typpikuormitusta vähennettyä. Nykytilanteessa ylimääräinen typpi virtaa Pohjanpitäjänlahden kautta saaristoon ja vaikka se ei lisääkään leväkasvua Pohjanpitäjänlahdella, niin saavuttuaan ulkosaaristoon se toimii leväkasvua edistävänä ravinteena voimistaen vesialueen rehevöitymistä. Pistekuormittajien määrässä on viime vuosina tapahtunut useita muutoksia, kun Tvärminnen eläintieteellisen aseman oma pieni jätevedenpuhdistamo lopetti toimintansa loppuvuodesta 211. Aseman jätevedet johdetaan nykyään Hankoon puhdistettavaksi. Myös Lappohjan jätevedenpuhdistamon toiminta väheni kun Lappohjan taajaman jätevedet alettiin johtaa Hankoon. Lisäksi FNsteel, Koverhar ajautui konkurssiin, jonka seurauksena tehtaan kuormitus loppui lähes kokonaan alkukesästä Tarkkailun jatkaminen Pistekuormituksen merkittävästi vähennyttyä Pohjanpitäjänlahden tarkkailuohjelman uudistamista on valmisteltu ja uusittu tarkkailuohjelmaesitys on tarkoitus jättää viranomaisille hyväksyttäväksi vuoden 215 aikana. Uusi tarkkailuohjelma on tarkoitus ottaa käyttöön vuoden 216 tarkkailussa. 8 Sammanfattning Vattendragskontrollen år 214 gjordes enligt det mindre omfattande kontrollprogrammet. Undersökningen omfattade därmed endast de årliga fysikalisk-kemiska analyserna samt klorofyll-a-undersökningen. Om områdets punktbelastning kan man konstatera, att huvuddelen av den kommer från områdets två största avloppsvattenreningsverk. Dessa är Skeppsholmens reningsverk i Ekenäs samt Karis-Pojo reningsverk, vars 26 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 26/215

29 renade avloppsvatten började ledas till Pojovikens innersta del i början av sommaren 27. Samtidigt upphörde punktbelastningen från Karis-Billnäs reningsverk och Gumnäs reningsverk. Den enda punktbelastaren av Svartån är efter det Svartå samhällets lilla reningsverk. Belastningen från Skeppsholmens reningsverk har minskat ytterligare till följd av en del förbättringsåtgärder i reningsverket och reningsverket har länge fungerat utmärkt. Till följd av i bruk tagandet av det nya Karis-Pojo reningsverket har totalbelastningen minskat betydligt. Den positiva utvecklingen märks beträffande såväl fosforbelastningen som belastningen av syreförbrukande ämnen, men i all synnerhet då det gäller kvävebelastningen. Detta är synnerligen positivt med tanke på Pojoviken och det utanför liggande havsområdet. I området verkar nu två utmärkt fungerande reningsverk, Ekenäs Skeppsholmen och Karis-Pojo nya reningsverk. Även på annat håll inom kontrollområdet har det skett förändringar i punktbelastningen. Reningsverket vid Tvärminne zoologiska station stängdes i november 211 och Lappvik reningsverk i slutet av år 212. Vattnen från dessa områden leds numera till Hangö stads Stormossens reningsverk. Till följd av FNsteels konkurs upphörde belastningen därifrån på försommaren 212. I Svartån ser man klart at punktbelastningen upphörde år 27. Speciellt tydlig är förbättringen av vattnets hygieniska kvalitet i åns nedre lopp. Åns vattenkvalitet är nuförtiden rätt lika utmed hela åavsnittet. Effekterna från den diffusa belastningen är emellertid tidvis ganska tydliga, men allmänt taget är vattenkvaliteten bättre än före år 27. Även utsläppen av mineralolja, som huvudsakligen härstammade från industrin har minskat klart och olja förekommer numera ytterst sällan. Fiskarsån undersöks endast vid en provpunkt i åns nedre del. Utgående från resultaten har vattenkvaliteten förbättrats något sedan 198-talet, efter det, att punktbelastningen från Fiskars samhälle upphörde. Belastningen idag utgörs främst av diffus belastning från de omkring liggande markerna samt glesbebyggelsen. Tydligast märks belastningen under tider då vattenflödet är litet. Vattnets hygieniska kvalitet har tidvis varit mycket dålig, men läget ha varit något bättre under de senaste åren. Med tanke på den mottagande Pojoviken bör man dock komma ihåg, att vattenflödet i Fiskarsån endast är ungefär 1/2 av flödet i Svartån. Pojoviken har varit föremål för ett speciellt intresse sedan början av 199-talet till följd av de syreproblem, som förekommit i vikens djupare delar. Läget var mycket bekymmersamt i början av 199-talet då syreläget var kritiskt. Även under vintern var situationen mycket exceptionell, då det inflöde med friskt och syrerikt vatten från området utanför viken uteblev helt. Till följd av det varade perioden med mycket dåliga syreförhållanden i över ett år, eftersom nytt vatten kom först i slutet av år 213. De dåliga syreförhållandena märks bl.a. som en utarmad bottenfauna. I vikens djupaste delar förekom inga bottendjur över huvud taget. Då man betraktar hela Pojoviken kan man konstatera, att det frodigaste området är viken innersta del. I och med att Karis-Pojo reningsverk togs i bruk flyttade utsläppsplatsen från Svartån till vikens innersta del. Trots det verkar det som om de direkta belastningseffekterna på vattnets kvalitet har minskat i området. År 214 kunde belastningen närmast konstateras genom förekomsten av fekala bakterier i vattnet. Det är emellertid svårt att särskilja belastningen från Karis-Pojo reningsverk från den belastning som kommer från åarna. Bakteriemängderna är rätt ofta klart högre i Svartån jämfört med läget vid reningsverkets utsläppsplats. I Pojovikens mellersta del, där det största problemet är den årliga syrebristen i de djupare vattenskikten. Även under hösten 214 var läget allvarligt ända fram till att nytt vatten strömmad in i viken alldeles i slutet av år 214. I vikens södra del kunde inga effekter från belastningen från IDO Badrum Ab noteras. Området intill Ekenäs avviker fullständigt från det övriga området. Med undantag av Stadsfjärden är området mycket frodigt. Tillståndet i Stadsfjärden påverkas i huvudsak av läget i södra delen av Pojoviken samt i skärgårdsområdet utanför Ekenäs. Dessutom påverkar vattnen, som strömmar ut från Båssafjärden, tidvis läget i Stadsfjärden. Det renade avloppsvattnet från Skeppsholmens reningsverk leds ut i Båssafjärden. Reningsverkets effekt har länge varit god och den direkta belastningen på vattendraget har ytterligare minskat. Det mottagande vattendraget, Båssafjärden, är mycket frodigt och det ses som mycket höga klorofyll-a halter i vattnet. Mängderna fekala indikatorbakterier har sjunkit klart sedan 199-talet. Då det gäller vattnets ammoniumkvävehalt har man kunnat konstatera en svag förhöjning av halterna under de senaste åren vintertid. Då det gäller totalnärsaltshalterna kan man inte se någon klar förändring. Allmänt taget kan man konstatera att Båssafjärden är en rätt fungerande recipient för högklassigt renade avloppsvatten. Områdets självreningsförmåga är rätt god till följd av den rikliga vegetationen. Avloppsvattenbelastningens andel av den totala belastningen har minskat i takt med att reningseffekten stigit. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 26/215 27

30 Dragsviksfjärden är hela undersökningsområdets frodigaste delområde. Vattnets klorofyll-a halter hålls på en mycket hög nivå under hela sommaren. Under sensommaren 214 var områdets klorofyll-a-halt mycket hög. En svag höjning av områdets näringsnivå har kunnat skönjas under de senaste åren. Skärgårdsområdet utanför Ekenäs uppvisar en betydligt lägre eutrofieringsnivå än vattnen intill Ekenäs. Redan vid Källviken är läget klart bättre än närmare Ekenäs och läget har redan länge varit ungefär detsamma. Effekterna av Tenala-Marina Ab:s verksamhet är svåra att särskilja från den övriga diffusa belastningen, men man kan anta att dess inverkan är rätt liten. Trots hamnverksamhet har man inte påträffat mineralolja i vattnet på väldigt länge. De allra lägsta klorofyll-a-halterna inom hela undersökningsområdet påträffades i Tvärminne Storfjärden och situationen har förblivit i det närmaste oförändrad under de senaste åren. Utanför FNsteels stängda stålfabrik kunde ingenting avvikande noteras. Allmänt kan man konstatera, att det största problemet inom undersökningsområdet är de årliga syreproblemen i Pojoviken. Det försämrade syreläget leder tidvis till en inre belastning, då närsalter börjar lösas ur bottensedimenten. Huvudorsaken till detta är den för stora belastningen i kombination med den komplicerade vattenomsättning. Kustområdena lider även av övergödning i någon mån. Det ses som rikliga växtplanktonmängder och grumligare vatten, samt i värsta fall som syrebrist i de djupare vattenskikten. Genom att granska de förändringar, som skett på belastningssidan, kan man konstatera, att punktbelastningen har minskat till följd av det nya Karis-Pojo reningsverket. De stora närsaltsmängder, som kommer via Svartån och som härrör sig från bl. a. lantbrukets diffusa belastning, är emellertid fortsättningsvis ett stort problem. Pojoviken fungerar som en stor sedimenteringsbassäng, och den för stora belastning, som når viken förorsakar årligen återkommande syreproblem. Pojoviken i sig är inte speciellt frodig, vilket betyder att orsakerna till de återkommande syreproblemen skall sökas utanför den egentliga viken. Belastningen, som kommer via Svartån, är givetvis i nyckelposition, men även situationen i vattnen nära Ekenäs återspeglas i situationen i Pojoviken. I Pojoviken är fosfor i huvudsak det näringsämne, som begränsar algtillväxten, men i Ekenäs yttre skärgård är det kväve som fungerar som miniminäringsämne. Detta betyder, att även kvävebelastningen borde fås ner. I den nu rådande situationen strömmar överskottskvävet via Pojoviken ut i skärgården och trots att det inte förorsakar ökad algproduktion i Pojoviken, ökar det eutrofieringen i skärgården då det väl nått dit. Det har under de senaste åren skett en klar minskning av antalet punktbelastare. Belastningen från Tvärminne zoologiska station upphörde i november 211 och Lappvik reningsverk stängdes i slutet av år 212. Vattnen från dessa områden började då ledas till Hangö stads Stormossens reningsverk. Dessutom upphörde verksamheten vid FNsteel på försommaren 212. Kirjallisuuslähteet Holmberg, R., Ranta, E., Mettinen, A., Suonpää, A. & Valtonen, M. 215: Mustionjoen, Fiskarsinjoen, Pohjanpitäjänlahden ja Tammisaaren merialueen yhteistarkkailun yhteenveto Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry. Julkaisu s. + liitteet. Holmberg, R. & Valtonen, M. 214: Hangon merialueen ja Bengtsårin vesien yhteistarkkailun vuodelta 213. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry. Julkaisu s. + liitteet Ilmatieteen laitos 215: Kuukausikatsaus Suomen ilmastoon. Tammi-joulukuu 214. Vuori, K.-M. ym. 29: Pintavesien ekologinen tilaluokittelu. Ympäristöhallinnon ohjeita 3/29. Suomen ympäristökeskus. Helsinki. 12 s. 28 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 26/215

31 Liitteet Liite 1. Liite 2. Liite 3. Liite 4. Yhteistarkkailualueen kartat Alueen pistekuormitustiedot Vuoden 214 vedenlaadun analyysitulokset Analyysimenetelmä- ja määritysrajataulukot Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 26/215 29

32 Liite 1. (1/2) Yhteistarkkailualueen kartat 3 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 26/215

33 Liite 1. (2/2) Yhteistarkkailualueen kartat Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 26/215 31

34 Liite 2. (1/4) Alueen pistekuormitustiedot JÄTEVESIMÄÄRÄN VUOSIKESKIARVO m3/d Dat V.214 VUOSI Osuus % Karjaa-Pinjainen , Gumnäs , Karjaa-Pohja ,15 Skeppsholmen ,12 Rögrund , Mustio ,55 Lappohja , Tvärminne ,5 9,5 1,3 1,9 12,1 12,1 14,3 12 1,7 1,3 1 9,24 11,9 11,9 1,1, Åminnefors , IDO ,17 Koverhar , 1..4 suurinta yht ,28 Osuus % 62,5 6,8 63, 66,9 67, 69,9 67,2 65,7 69,2 72,4 73,1 75, 65, 66,5 76,4 78,2 75,9 76,7 76,6 81,5 8,8 77,9 94,6 96,2 95,3 95,28 Muut yht ,5 5484,5 445,3 4333,9 3636,1 5295,1 422, ,7 284, ,2 1549,9 1699,9 2418, ,72 Osuus % 37,5 39,2 37, 33,1 33, 3,1 32,8 34,3 3,8 27,6 26,9 25, 35, 33,5 23,6 21,8 24,1 23,3 23,4 18,5 19,2 22,1 5,4 3,8 4,7 4,72 Asjv Yht ,83 Osuus % 65,1 63,2 65,6 69,4 7, 72,5 69,7 67,9 72, 75,1 75,9 78,3 67,4 69,3 79,5 81,3 79,3 8,3 8,8 85,8 85,1 82,1 98, 98,4 97,8 97,83 TeollYht ,17 Osuus % 34,9 36,8 34,4 3,6 3, 27,5 3,3 32,1 28, 24,9 24,1 21,7 32,6 3,7 2,5 18,7 2,7 19,7 19,2 14,2 14,9 17,9 2, 1,6 2,2 2,17 TOT SUM , 32 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 26/215

35 Alueen pistekuormitustiedot Liite 2. (2/4) BHK7-KUORMITUKSEN VUOSIKESKIARVO kg/d dat V.214 VUOSI Osuus % Karjaa-Pinjainen , ,3 61,4 66,2 61,5 78, , , Gumnäs ,8 7,8 9,5 7,7 9,9 7,8 7,4 11,3 9,2 8,3 8,8 5,5 7,5 4,7 6,9, Karjaa-Pohja , ,2 7, 6,8 47,89 Skeppsholmen , , ,7 12,2 16,1 17,6 8 9,2 9,1 9, ,2 8,9 1 8,9 6,7 5,5 38,73 Rögrund 2,7 2,3 7,6 1,9 3,7 3,7 3 1,8 7,1 11,4 9,2 4,3 3,6, Mustio 1,5 1,6 2,2 2,2 2,6 1,7 2,9 1,7 2,2 1,9 2 3,4 3,1 1,6 2,7 1,7 2,4 2,6 2,6 2,1 1,9 1,9 3,8 2,3 1,9 13,38 Lappohja 5,8 1 1,,83,95 2,1,75 1,4 1,2 1,6 4,5 1,1 1,1,55,78 4,2 1,5,8 1,9 1,1 1,5 1,4,74, Tvärminne,14,9,1,5,5,7,4,8,4,43,33,8,13,17,6,5,7,1,28,84,38,31, Åminnefors -, IDO -, Koverhar 1,6 1,1,8 1,5,73 1,1 1,4 2,2,3,4,22,27,27,55,27,33,38,19,14,79,9, 1..4 suurinta yht 315,7 138,3 166,4 139,7 161,6 94,8 94,8 83,3 19,1 117,3 113,3 71,8 8,5 61,2 79,5 89,7 78, ,7 19, ,1 13,7 12,3 86,62 Osuus % 97,2 97,3 98,1 97,3 96,9 95,4 95,2 94,8 95,1 96,8 94,2 93,7 94,6 95,9 95,1 93,5 94,8 94,6 86,4 82,1 85, 92,9 79, 85,6 86,6 86,62 Muut yht 9,4 3,79 3,23 3,88 5,1 4,6 4,79 4,58 5,64 3,843 6,933 4,8 4,6 2,59 4,9 6,22 4,3 3,88 4,718 3,424 3,517 3,421 4,54 2,3 1,9 13,38 Osuus % 2,8 2,7 1,9 2,7 3,1 4,6 4,8 5,2 4,9 3,2 5,8 6,3 5,4 4,1 4,9 6,5 5,2 5,4 13,6 17,9 15, 7,1 21, 14,4 13,4 13,38 Asjv Yht , Osuus % 99,5 99,2 1, 99,4 99,1 99,3 98,9 98,4 98,1 99,8 99,7 99,7 99,7 99,6 99,3 99,7 99,6 99,5 99,5 99,3 99,7 99,8 1, 1, 1, 1, TeollYht 1,6 1,1,8 1,5,73 1,1 1,4 2,2,3,4,2,3,3,6,3,3,4,2,1,1,1,,,, Osuus %,5,8,,6,9,7 1,1 1,6 1,9,2,3,3,3,4,7,3,4,5,5,7,3,2,,,, TOT SUM 324,74 142,9 169,63 143,58 166,7 99,4 99,6 87,9 114,7 121,1 12,2 76,6 85,1 63,8 83,6 95,9 83,2 71,9 34,7 19,1 23,4 48,4 21,6 16, 14,2 1, Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 26/215 33

36 Liite 2. (3/4) Alueen pistekuormitustiedot FOSFORIKUORMITUKSEN VUOSIKESKIARVO kg/d dat V.214 VUOSI Osuus % Karjaa-Pinjainen 4,3 3,4 2,9 1,5 1,9 1,7 2,8 1,9 2,1 2,3 1,9 1,8 2,3 1,3 1,6 2,3 1,8, Gumnäs 1,1,66,32,35,29,3,4,26,23,34,44,25,4,2,22,19,35, Karjaa-Pohja 2,1 1,3,72,96 2,6,82,78,61 59,92 Skeppsholmen 4,6 1,3 2,8 2, 1,8 1,1 1,1,61,85,74,22,18,22,39,25,26,29,39,59,2,28,4,27,29,34 33,4 Rögrund,28,17,34,21,34,21,28,19,64,65,53,29,45, Mustio,8,7,6,8,14,6,1,78,88,6,84,19,1,52,75,52,71,9,76,62,81,7,13,75,68 6,68 Lappohja,37,8,8,6,7,14,88,16,1,19,28,12,13,4,74,29,16,13,17,22,19,13,14, Tvärminne,2,1,,1,1,12,24,23,7,5,12,18,6,3,2,2,7,7,77,27,75,17, Åminnefors -, IDO -, Koverhar,37,23,2,23,3,25,27,75,32,17,16,19,19,18,21,19,55,55,22,14,11,2, 1..4 suurinta yht 1,28 5,53 6,36 4,6 4,33 3,31 4,58 2,96 3,82 4,3 3,9 2,52 3,37 1,89 2,7 2,75 2,44 2,49 1,89,92 1,24 3 1,9 1,7,95 93,32 Osuus % 92,5 93,5 94,8 91,5 89,2 87,8 9,9 74,9 88,1 9,5 85,2 82,9 88,8 87,3 85,2 83,7 89,3 87,8 87,5 75,5 81,1 92,7 8,1 93,4 93,3 93,32 Muut yht,84,39,35,38,52,46,46,99,52,43,54,52,43,28,36,53,29,35,27,3,29,24,27,8,7 6,68 Osuus % 7,5 6,5 5,2 8,5 1,8 12,2 9,1 25,1 11,9 9,5 14,8 17,1 11,2 12,7 14,8 16,3 1,7 12,2 12,5 24,5 18,9 7,3 19,9 6,6 6,7 6,68 Asjv Yht 1,75 5,69 6,51 4,21 4,55 3,52 4,77 3,2 4,2 4,29 3,47 2,85 3,61 1,99 2,22 3,9 2,68 2,78 2,14 1,2 1,52 3,22 1,36 1,15 1,2 1, Osuus % 96,7 96,1 97, 94,8 93,8 93,4 94,6 81, 92,6 96,2 95,6 93,7 95, 91,7 91,4 94,2 98, 98,1 99, 98,9 99,3 99,4 1, 1, 1, 1, TeollYht,37,23,2,23,3,25,27,75,32,17,16,19,19,18,21,19,6,6,2,1,1,2,,,, Osuus % 3,3 3,9 3, 5,2 6,2 6,6 5,4 19, 7,4 3,8 4,4 6,3 5, 8,3 8,6 5,8 2,1 1,94 1,2 1,15,72,62,,,, TOT SUM 11,12 5,92 6,71 4,44 4,85 3,77 5,4 3,95 4,34 4,46 3,63 3,4 3,8 2,17 2,43 3,28 2,73 2,84 2,16 1,22 1,53 3,24 1,36 1,15 1,2 1, 34 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 26/215

37 Alueen pistekuormitustiedot Liite 2. (4/4) TYPPIKUORMITUKSEN VUOSIKESKIARVO kg/d dat V. 214 VUOSI Osuus % Karjaa-Pinjainen , Gumnäs ,4 48,6 47, , Karjaa-Pohja , Skeppsholmen ,2 87,5 58,4 48, ,4 Rögrund ,7 27,5 26,8 26, ,9, Mustio 4,4 4,5 5,2 6,3 9,6 5, ,2 7 5,4 6,7 6,9 7,1 7,7 6,3 7,9 6,8 8,5 7,8 8,9 9, 8,6 7,7 7,7 6,96 Lappohja 11, 8, 8,8 6,7 6,4 7,4 6,2 6,4 6,8 5 6,2 6,7 4,5 5,8 4,5 7,7 4,7 7, 4,6 5,6 5,6 6,1 2,5,,, Tvärminne,4,5,3,5,4,22,22,35,37,36,29,58,4,54,49,34,32,32,27,37,17,17, Åminnefors -, IDO -, Koverhar 5,9 2,1 1,9 1,9 3,4 3,5 2 4,1 3,2 1,5 1,6,98,99,6,91,66,85 1,7,86,72,83,76, 1..4 suurinta yht ,4 Osuus % 92,6 94,3 94,1 94,6 92,3 93,1 94,4 94,1 94,3 94,7 94,6 93,6 94,3 94,7 94,6 93,9 94, 91,4 86,7 82,9 85,3 86,1 89,9 92,6 93, 93,4 Muut yht ,7 7,7 6,96 Osuus % 7,4 5,7 5,9 5,4 7,7 6,9 5,6 5,9 5,7 5,3 5,4 6,4 5,7 5,3 5,4 6,1 6, 8,6 13,3 17,1 14,7 13,9 1,1 7,4 7, 6,96 Asjv yht , Osuus % 98, 99,2 99,3 99,3 98,7 98,6 99,2 98,5 98,9 99,4 99,4 99,6 99,6 99,8 99,6 99,7 99,6 99,4 99,2 99,1 99,2 99,3 1, 1, 1, 1, Teoll yht 5,9 2,1 1,9 1,9 3,4 3,5 2, 4,1 3,2 1,5 1,6 1, 1,,6,9,7,85 1,7,86,72,83,76,,,, Osuus % 2,,8,7,7 1,3 1,4,8 1,5 1,1,6,6,4,4,2,4,3,37,6,8,85,79,66,,,, TOT SUM , Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 26/215 35

38 Liite 3. (1/17) Vuoden 214 vedenlaadun analyysitulokset Mustion-Fiskarsinjoki (MUFI) Pvm. Hav.paikka Lämpötila O2 Happi% *Sameus Kiint.GFC *Sähkönj. *ph *CODMn *BOD7 *Kok.N *NO2-N *NO3N *NH4-N *NO2+NO3-N *KOK.P *PO4P(Np) *Lämp.koli *Fe *CHindex Näytepaikka oc mg/l Kyll % FNU mg/l ms/m mg O2/l mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/1ml µg/l µg/l MUFI / 36 Mustionjoki 24,7 Jää cm; Lumi cm; Klo 8:35; Näytt.ottaja amu; Ilman T 2 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 18;.1 1,6 12,4 89 4,8 1,5 12,2 7,5 8,6 <1,5 95 7, MUFI / 38 Mustionjoki 21,6 Jää cm; Lumi cm; Klo 9:; Näytt.ottaja amu; Ilman T 2 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 18;.1 1,6 12,5 89 5,7 2,5 12,1 7,5 8,8 <1, MUFI / 41 Mustionjoki 8,3 Jää cm; Lumi cm; Klo 11:1; Näytt.ottaja amu; Ilman T 2 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 18;.1 1,2 12,4 88 5,4 1,8 12,1 7,4 8,6 <1,5 96 9, MUFI / 3 Mustionjoki,5 Jää cm; Lumi cm; Klo 11:35; Näytt.ottaja amu; Ilman T 2 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 18;.1 1,1 12,6 89 5,6 1,9 12,1 7,5 8,6 <1,5 97 < < MUFI / 6 Fiskarsinjoki,7 Jää cm; Lumi cm; Klo 12:; Näytt.ottaja amu; Ilman T 2 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 18;.1 1,3 12,5 89 4,4 1,9 6,7 7, 7,1 <1,5 52 < MUFI / 36 Mustionjoki 24,7 Klo 8:4; Näytt.ottaja amu; Ilman T 2 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 36;,3 4,1 12,6 96 4,2 2,7 14,1 7,7 9,9 1,9 1 7, MUFI / 38 Mustionjoki 21,6 Klo 9:5; Näytt.ottaja amu; Ilman T 2 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 36;.1 4,1 12,6 97 4,2 2,7 14,3 7,7 9,8 1, MUFI / 41 Mustionjoki 8,3 Klo 9:5; Näytt.ottaja amu; Ilman T 3 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 36;.1 4,3 12,6 97 6,2 3,6 14,2 7,7 9,4 1, MUFI / 3 Mustionjoki,5 Klo 1:2; Näytt.ottaja amu; Ilman T 3 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 36;.1 4,2 12,3 95 5,9 3,4 14,2 7,6 9,4 <1,5 1 <2 52 8, < MUFI / 6 Fiskarsinjoki,7 Jää cm; Lumi cm; Klo 1:45; Näytt.ottaja amu; Ilman T 3 C; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 36;.1 4,1 12,2 93 3,3 2,8 6, 7,1 6,5 <1,5 42 <2 11 8, < Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 26/215

39 Vuoden 214 vedenlaadun analyysitulokset Liite 3. (2/17) Mustion-Fiskarsinjoki (MUFI) Pvm. Hav.paikka Lämpötila O2 Happi% *Sameus Kiint.GFC *Sähkönj. *ph *CODMn *BOD7 *Kok.N *NO2-N *NO3N *NH4-N *NO2+NO3-N *KOK.P *PO4P(Np) *Lämp.koli *Fe *CHindex Näytepaikka oc mg/l Kyll % FNU mg/l ms/m mg O2/l mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/1ml µg/l µg/l MUFI / 36 Mustionjoki 24,7 Klo 8:2; Näytt.ottaja jva; Ilman T 18 C; Pilv. 5 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 9;,3 21,7 8,8 1 3,6 4,8 14,8 7,9 9,6 1, MUFI / 38 Mustionjoki 21,6 Klo 8:4; Näytt.ottaja jva; Ilman T 18 C; Pilv. 5 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 9;,3 19, 8, 87 6,6 9,4 14,9 7,7 9,6 1, MUFI / 41 Mustionjoki 8,3 Klo 9:2; Näytt.ottaja jva; Ilman T 2 C; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 9; 1, 22,2 9,2 16 6,6 8,7 15,5 7,6 1 2, MUFI / 3 Mustionjoki,5 Klo 9:45; Näytt.ottaja jva; Ilman T 2 C; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 9; 1, 22, 6,6 75 3,5 4,2 16,3 7,3 8,5 1, MUFI / 6 Fiskarsinjoki,7 Klo 1:5; Näytt.ottaja jva; Ilman T 2 C; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 9;,3 22,4 5, ,5 7,3 6,7 7,1 2,3 59 < < MUFI / 36 Mustionjoki 24,7 Klo 8:4; Näytt.ottaja amu; Ilman T 8 C; Pilv. /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 32;.3 12,5 8,9 84 2,5 2,1 13,2 7,8 8,3, MUFI / 38 Mustionjoki 21,6 Klo 9:1; Näytt.ottaja amu; Ilman T 8 C; Pilv. /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 32;.3 12,3 8,6 8 2,2 1,6 13,4 7,7 8,1, MUFI / 41 Mustionjoki 8,3 Klo 1:5; Näytt.ottaja amu; Ilman T 1 C; Pilv. /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 32; 1. 11,9 8,8 82 4,1 3,3 13,9 7,6 8,8, MUFI / 3 Mustionjoki,5 Klo 1:45; Näytt.ottaja amu; Ilman T 1 C; Pilv. /8; Tuulnop. 7 m/s; Tuulsuunt. 32; 1. 11,9 8,5 79 3,3 5,7 13,9 7,6 8,7 1, 68 < MUFI / 6 Fiskarsinjoki,7 Klo 11:5; Näytt.ottaja amu; Ilman T 1 C; Pilv. /8; Tuulnop. 7 m/s; Tuulsuunt. 32;.1 1,3 8, 71 3,1 3,2 8,2 7, 8,8,8 48 < Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 26/215 37

40 Liite 3. (3/17) Vuoden 214 vedenlaadun analyysitulokset Mustion-Fiskarsinjoki (MUFI) Pvm. Hav.paikka Lämpötila O2 Happi% *Sameus Kiint.GFC *Sähkönj. *ph *CODMn *BOD7 *Kok.N *NO2-N *NO3N *NH4-N *NO2+NO3-N *KOK.P *PO4P(Np) *Lämp.koli *Fe *CHindex Näytepaikka oc mg/l Kyll % FNU mg/l ms/m mg O2/l mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/1ml µg/l µg/l MUFI / 36 Mustionjoki 24,7 Klo 8:4; Näytt.ottaja amu; Ilman T 12 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 23;.1 6,3 11,3 91 2,9 1,5 14,4 7,7 8,5 <1, MUFI / 38 Mustionjoki 21,6 Klo 9:2; Näytt.ottaja amu; Ilman T 12 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 23;.1 6,9 1,9 9 2,1 1,5 14,4 7,7 8,5 <1, MUFI / 41 Mustionjoki 8,3 Klo 1:2; Näytt.ottaja amu; Ilman T 12 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 23;.1 6,1 11,5 92 5,3 3,4 14,3 7,7 8, <1, MUFI / 3 Mustionjoki,5 Klo 1:45; Näytt.ottaja amu; Ilman T 12 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 23;.1 5,9 11,1 89 6,5 3,1 14,4 7,6 8,6 <1, MUFI / 6 Fiskarsinjoki,7 Jää cm; Lumi cm; Klo 11:; Näytt.ottaja amu; Ilman T 12 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 23;.1 7,3 9,7 81 5,2 3,4 7,9 6,9 7,6 <1,5 53 < Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 26/215

41 Vuoden 214 vedenlaadun analyysitulokset Liite 3. (4/17) Pohjanpitäjänlahti (POJO) Pvm. Hav.paikka Lämpötila Kasviplank O2 Happi% *Sameus *Sähkönj. *Alkalit. *ph Väriluku *Kok.N *NO2-N *NO3N *NH4-N *NO2+NO3-N *KOK.P *PO4P(Np) *PO4-P a-klorofyl *Lämp.koli *CHindex Suol.lask. Näytepaikka oc mg/l Kyll % FNU ms/m mmol/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/1ml µg/l o/oo POJO / 7 Pohjanlahti, Åminne 2 Jää cm; Kok.syv. 7, m; Lumi cm; Näk.syv. 1,1 m; Klo 1:3; Näytt.ottaja amu; Ilman T 2 C; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 5,; 1. 3,3 13,2 98 9,8 34,2 7,5 11 9, <5 <,1 6. 2,1 12,2 89 7, , , POJO / 8 Pohjanlahti, Storö 1 Jää cm; Kok.syv. 13, m; Lumi cm; Näk.syv. 1,2 m; Klo 1:15; Näytt.ottaja amu; Ilman T 2 C; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 5,; 1. 2,8 12,5 93 8,4 77,4 7, ,1 5. 2,2 12,7 93 7, ,6 9 9,3 36 1, ,7 1,3 77 3, ,4 72 8,5 47 2, POJO / 9 Pohjanlahti, keskiosa 5 Jää cm; Kok.syv. 21, m; Lumi cm; Näk.syv. 1,2 m; Klo 1:; Näytt.ottaja amu; Ilman T 2 C; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 5,; 1. 2,8 12,9 96 7, ,6 94 9,1 35,5 5. 2,5 12,9 95 7,3 23 7, , 1. 2,4 11,7 87 4, ,5 75 8,2 38 2,3 2. 3,9 6,3 49 1, ,3 61 <5 11 4, POJO / 1 Hevy-16, Pohjanlahti 92 Jää cm; Lumi cm; Näk.syv. 1,7 m; Klo 9:4; Näytt.ottaja amu; Ilman T 2 C; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 5,; 1. 2,2 12,9 94 6,8 24 7,7 88 <2 46 8, ,1 5, 2,3 12,8 94 7, 252 7,7 84 <2 45 8, ,2 1. 2,4 12,3 91 5, ,6 79 <2 41 9, ,8 2. 3,8 6,8 53 1, ,4 62 <2 31 < ,1 3. 3,7 6,5 51 1,5 78 7,3 62 <2 3 < ,4 4, 3,7 6,2 49 1,1 81 7,3 57 <2 28 < ,5-4 9, POJO / 11 Pohjanlahti, etelä 11 Jää cm; Kok.syv. 6, m; Lumi cm; Näk.syv. 1,6 m; Klo 1:45; Näytt.ottaja amu; Ilman T 2 C; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 5,; 1. 2,7 12,8 95 6, ,7 82 9,5 41 1,4 5, 2,7 12,9 96 6, , , POJO / 12 Stadsfjärd, Viksten 21 Jää cm; Kok.syv. 6, m; Lumi cm; Näk.syv. 1,4 m; Klo 1:55; Näytt.ottaja amu; Ilman T 3 C; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 5,; 1. 2,7 12,8 96 5,6 39 7,7 75 <2 37 8, , 5, 2,2 12,5 93 3, ,8 63 <2 25 8, ,6-4 8, POJO / 12A Båssafjärden 93 Jää cm; Kok.syv. 3, m; Lumi cm; Näk.syv. 2, m; Klo 11:15; Näytt.ottaja amu; Ilman T 3 C; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 5,; 1. 3,2 13,3 11 4, , ,2 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 26/215 39

42 Liite 3. (5/17) Vuoden 214 vedenlaadun analyysitulokset Pohjanpitäjänlahti (POJO) Pvm. Hav.paikka Lämpötila Kasviplank O2 Happi% *Sameus *Sähkönj. *Alkalit. *ph Väriluku *Kok.N *NO2-N *NO3N *NH4-N *NO2+NO3-N *KOK.P *PO4P(Np) *PO4-P a-klorofyl *Lämp.koli *CHindex Suol.lask. Näytepaikka oc mg/l Kyll % FNU ms/m mmol/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/1ml µg/l o/oo POJO / 12B Båssafjärden 96 Jää cm; Kok.syv. 4, m; Lumi cm; Näk.syv. 2, m; Klo 11:4; Näytt.ottaja amu; Ilman T 4 C; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 5,; 1. 2,9 13,6 12 3, , ,2 3. 2,7 13,3 1 3, , , POJO / 12C Dragsviksfjärd 87 Jää,5 cm; Kok.syv. 2, m; Lumi cm; Näk.syv. 1,3 m; Klo 11:25; Näytt.ottaja amu; Ilman T 4 C; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 5,; 1. 3,7 12,4 95 5, 293 7, , POJO / 13 Kälviken 1 Jää cm; Kok.syv. 14, m; Lumi cm; Näk.syv. 1,5 m; Klo 11:5; Näytt.ottaja amu; Ilman T 4 C; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. 5,; 1. 2,7 13,1 98 5, , ,3 5. 2, 12,3 92 2, ,8 48 6,1 31 4, ,8 12,1 91 1, 158 7,8 38 <5 34 6, POJO / 14 Skogbyfjärden 11 Jää cm; Kok.syv. 17, m; Lumi cm; Näk.syv. 3, m; Klo 12:5; Näytt.ottaja amu; Ilman T 4 C; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. 5,; 1. 2,3 13, 98 2, , , ,5 5. 1,8 12,9 96, , < ,9 1. 1,8 12,6 94, , < , ,8 12,2 92, , < ,3-4 8, POJO / 16 Hevy-4 Storfjärd 137 Jää cm; Kok.syv. 34, m; Lumi cm; Näk.syv. 6, m; Klo 13:; Näytt.ottaja amu; Ilman T 4 C; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 7 m/s; Tuulsuunt. 5,; 1. 2, 13,2 99, , 33 <5 31 6,3 5. 1,9 13,2 99, , 34 <5 32 6,3 1. 1,9 13, 98, , 31 <5 31 6,3 2. 2,1 12,9 97, , 31 <5 31 6,4 3. 1,9 12, 91, ,9 31 <5 33 6, ,9 12,1 91, ,9 32 <5 32 6, POJO / 17 Tvärminne Storfjärd 152 Jää cm; Kok.syv. 1, m; Lumi cm; Näk.syv. 4,4 m; Klo 12:4; Näytt.ottaja amu; Ilman T 4 C; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 7 m/s; Tuulsuunt. 5,; 1. 2,1 13,2 1 1, , 42 <5 32 <5 5,7 5. 2,1 13,4 11 1, ,9 37 <5 34 5,7 9. 2,1 13,2 1, , 37 <5 3 5, POJO / 18 Järnö, Predium 151 Jää cm; Kok.syv. 9, m; Lumi cm; Näk.syv. 2,1 m; Klo 12:2; Näytt.ottaja amu; Ilman T 4 C; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. 5,; 1. 2,3 13,7 12 3, ,9 58 8,7 32 <5 3,8 5. 2, 13, 98 1, ,9 42 5,4 31 5,6 8. 1,9 12,4 93, ,9 38 <5 31 6, 4 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 26/215

43 Vuoden 214 vedenlaadun analyysitulokset Liite 3. (6/17) Pohjanpitäjänlahti (POJO) Pvm. Hav.paikka Lämpötila Kasviplank O2 Happi% *Sameus *Sähkönj. *Alkalit. *ph Väriluku *Kok.N *NO2-N *NO3N *NH4-N *NO2+NO3-N *KOK.P *PO4P(Np) *PO4-P a-klorofyl *Lämp.koli *CHindex Suol.lask. Näytepaikka oc mg/l Kyll % FNU ms/m mmol/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/1ml µg/l o/oo POJO / 19 Lappohja 153 Jää cm; Kok.syv. 2, m; Lumi cm; Näk.syv. 3, m; Klo 12:3; Näytt.ottaja amu; Ilman T 4 C; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. 5,; 1. 2,5 13,5 12 1, , 5 5,2 3 4,9 5. 2,5 13,4 12 1, , 42 <5 3 5,5 1. 1,7 12,5 93, ,9 37 <5 31 6,2 2. 1,8 12,2 91, ,9 38 <5 34 6, POJO / 7 Pohjanlahti, Åminne 2 Jää cm; Kok.syv. 7, m; Lumi cm; Näk.syv. 2, m; Klo 9:45; Näytt.ottaja amu; Ilman T 9 C; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. 32; 1. 9,4 11,2 98 3, , ,8 6. 8,3 1,8 92 1,7 44 7, , POJO / P7A Uusi purku NW Näk.syv. 2, m; Klo 9:55; Näytt.ottaja amu; T vesi 9,5 C; Ilman T 9 C; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. 32; 1., , < POJO / P7B Uusi purku SW Näk.syv. 1,9 m; Klo 1:; Näytt.ottaja amu; T vesi 9,8 C; Ilman T 9 C; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. 32; 1., < POJO / P7C Uusi purku SE Näk.syv. 1,9 m; Klo 1:5; Näytt.ottaja amu; T vesi 9,8 C; Ilman T 9 C; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. 32; 1., < POJO / 1 Hevy-16, Pohjanlahti 92 Kok.syv. 41, m; Näk.syv. 2,1 m; Klo 9:2; Näytt.ottaja amu; Ilman T 9 C; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. 32; 1. 9,3 12,3 18 2, , <3 <3 1,6 5. 9,2 12,3 18 1, , <3 1,7 1. 5,3 9,1 74 1, , ,8 2. 4,8 8,9 72 1, , ,4 3. 5, 9,2 75 1, , ,7 4. 5, 9,2 75 1, , , POJO / 12 Stadsfjärd, Viksten 21 Kok.syv. 6, m; Näk.syv. 1,6 m; Klo 11:3; Näytt.ottaja amu; Ilman T 1 C; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 32; 1. 9,2 11,8 15 3, ,2 51 <2 <1 5,7 <1 31 <3 <3 3, ,9 11,4 93 2,1 12 8, 36 <2 <1 1 < , POJO / 12A Båssafjärden 93 Näk.syv. 1,6 m; Klo 1:35; Näytt.ottaja amu; Ilman T 9 C; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 32; 1. 1,2 11,2 12 4, 6 8,1 53 <2 <1 6, <1 35 <3 2 3,3-1.5 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 26/215 41

44 Liite 3. (7/17) Vuoden 214 vedenlaadun analyysitulokset Pohjanpitäjänlahti (POJO) Pvm. Hav.paikka Lämpötila Kasviplank O2 Happi% *Sameus *Sähkönj. *Alkalit. *ph Väriluku *Kok.N *NO2-N *NO3N *NH4-N *NO2+NO3-N *KOK.P *PO4P(Np) *PO4-P a-klorofyl *Lämp.koli *CHindex Suol.lask. Näytepaikka oc mg/l Kyll % FNU ms/m mmol/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/1ml µg/l o/oo POJO / 12C Dragsviksfjärd 87 Näk.syv. 1,1 m; Klo 1:5; Näytt.ottaja amu; Ilman T 1 C; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 32; 1. 1,7 1,6 98 8, 522 7,8 64 <2 <1 7, < , POJO / 14 Skogbyfjärden 11 Kok.syv. 17, m; Näk.syv. 3, m; Klo 11:15; Näytt.ottaja amu; Ilman T 1 C; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 32; 1. 7,6 12, 14 1, ,1 31 <2 <1 <5 <1 2 <3 <3 5,3 5. 6,2 12, 11 1,2 13 8,1 3 <2 <1 <5 < ,9 1. 5,3 12,2 1, ,1 31 <2 <1 5,5 < , ,8 12,2 99, ,1 27 <2 <1 <5 < , POJO / 7 Pohjanlahti, Åminne 2 Näk.syv. 1,4 m; Klo 9:55; Näytt.ottaja amu; Ilman T 17 C; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 5,; -4, 13,4 7, POJO / P7A Uusi purku NW Näk.syv. 1,5 m; Klo 1:; Näytt.ottaja amu; T vesi 14,2 C; Ilman T 17 C; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 5,; 1., < POJO / P7B Uusi purku SW Näk.syv. 1,5 m; Klo 1:5; Näytt.ottaja amu; T vesi 14,1 C; Ilman T 17 C; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 5,; 1.,93 57 < < POJO / P7C Uusi purku SE Näk.syv. 1,5 m; Klo 1:1; Näytt.ottaja amu; T vesi 13,8 C; Ilman T 17 C; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 5,; 1.,95 52 <2 <1 22 <1 34 < POJO / 8 Pohjanlahti, Storö 1 Näk.syv. 1,5 m; Klo 9:5; Näytt.ottaja amu; Ilman T 17 C; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 5,; -4, 13,8 8, POJO / 1 Hevy-16, Pohjanlahti 92 Näk.syv. 1,5 m; Klo 9:3; Näytt.ottaja amu; Ilman T 17 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 5,; -4, 14,7 8, POJO / 11 Pohjanlahti, etelä 11 Näk.syv. 1,7 m; Klo 1:25; Näytt.ottaja amu; Ilman T 17 C; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 5,; -4 14,8 8, Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 26/215

45 Vuoden 214 vedenlaadun analyysitulokset Liite 3. (8/17) Pohjanpitäjänlahti (POJO) Pvm. Hav.paikka Lämpötila Kasviplank O2 Happi% *Sameus *Sähkönj. *Alkalit. *ph Väriluku *Kok.N *NO2-N *NO3N *NH4-N *NO2+NO3-N *KOK.P *PO4P(Np) *PO4-P a-klorofyl *Lämp.koli *CHindex Suol.lask. Näytepaikka oc mg/l Kyll % FNU ms/m mmol/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/1ml µg/l o/oo POJO / 12 Stadsfjärd, Viksten 21 Näk.syv. 1,6 m; Klo 12:5; Näytt.ottaja amu; Ilman T 22 C; Pilv. 3 /8; Tuulnop. m/s; ,5 8, 6, POJO / 12A Båssafjärden 93 Näk.syv. 1,2 m; Klo 1:4; Näytt.ottaja amu; Ilman T 2 C; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 5,; ,7 7, POJO / 12C Dragsviksfjärd 87 Näk.syv.,9 m; Klo 1:5; Näytt.ottaja amu; Ilman T 2 C; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 5,; ,7 7, POJO / 13 Kälviken 1 Näk.syv. 2, m; Klo 11:5; Näytt.ottaja amu; Ilman T 2 C; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 5,; ,4 8, 6, POJO / 14 Skogbyfjärden 11 Näk.syv. 2,6 m; Klo 11:15; Näytt.ottaja amu; Ilman T 2 C; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 5,; ,3 8, 5, POJO / 16 Hevy-4 Storfjärd 137 Näk.syv. 3,1 m; Klo 11:4; Näytt.ottaja amu; Ilman T 16 C; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 9,; -4 12,2 8,1 4, POJO / 19 Lappohja 153 Näk.syv. 2,8 m; Klo 11:3; Näytt.ottaja amu; Ilman T 2 C; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 5,; ,9 8, 5, POJO / 7 Pohjanlahti, Åminne 2 Kok.syv. 7, m; Näk.syv. 1,4 m; Klo 8:2; Näytt.ottaja amu; Ilman T 1 C; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 5,; , 13,2 7,5 6, POJO / 8 Pohjanlahti, Storö 1 Kok.syv. 13, m; Näk.syv. 2, m; Klo 8:1; Näytt.ottaja amu; Ilman T 1 C; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 5,; , 13,7 7,7 4,6 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 26/215 43

46 Liite 3. (9/17) Vuoden 214 vedenlaadun analyysitulokset Pohjanpitäjänlahti (POJO) Pvm. Hav.paikka Lämpötila Kasviplank O2 Happi% *Sameus *Sähkönj. *Alkalit. *ph Väriluku *Kok.N *NO2-N *NO3N *NH4-N *NO2+NO3-N *KOK.P *PO4P(Np) *PO4-P a-klorofyl *Lämp.koli *CHindex Suol.lask. Näytepaikka oc mg/l Kyll % FNU ms/m mmol/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/1ml µg/l o/oo POJO / 1 Hevy-16, Pohjanlahti 92 Kok.syv. 41, m; Näk.syv. 2,5 m; Klo 7:55; Näytt.ottaja amu; Ilman T 1 C; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 5,; , -4, 14,3 8,1 5, POJO / 11 Pohjanlahti, etelä 11 Kok.syv. 6, m; Näk.syv. 2,2 m; Klo 8:35; Näytt.ottaja amu; Ilman T 12 C; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. 5,; 1. -4, 14,2 8,1 3, POJO / 12 Stadsfjärd, Viksten 21 Kok.syv. 6, m; Näk.syv. 2,2 m; Klo 1:5; Näytt.ottaja amu; Ilman T 13 C; Pilv. 5 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 36; ,2 8,1 6, POJO / 12A Båssafjärden 93 Kok.syv. 3, m; Näk.syv. 1,8 m; Klo 8:45; Näytt.ottaja amu; Ilman T 12 C; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 5,; 1. -1,5 14,8 8, POJO / 12C Dragsviksfjärd 87 Kok.syv. 2, m; Näk.syv. 1, m; Klo 8:55; Näytt.ottaja amu; Ilman T 12 C; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 5,; 1. -1,5 15,2 8, POJO / 13 Kälviken 1 Kok.syv. 14, m; Näk.syv. 2,4 m; Klo 9:5; Näytt.ottaja amu; Ilman T 12 C; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 5,; ,4 8,2 6, POJO / 14 Skogbyfjärden 11 Kok.syv. 17, m; Näk.syv. 2,5 m; Klo 9:15; Näytt.ottaja amu; Ilman T 12 C; Pilv. 5 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 5,; , 12,5 8,1 4,8 -näkösyvyys x 2 44 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 26/215

47 Vuoden 214 vedenlaadun analyysitulokset Liite 3. (1/17) Pohjanpitäjänlahti (POJO) Pvm. Hav.paikka Lämpötila Kasviplank O2 Happi% *Sameus *Sähkönj. *Alkalit. *ph Väriluku *Kok.N *NO2-N *NO3N *NH4-N *NO2+NO3-N *KOK.P *PO4P(Np) *PO4-P a-klorofyl *Lämp.koli *CHindex Suol.lask. Näytepaikka oc mg/l Kyll % FNU ms/m mmol/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/1ml µg/l o/oo POJO / 16 Hevy-4 Storfjärd 137 Kok.syv. 34, m; Näk.syv. 5, m; Klo 9:35; Näytt.ottaja amu; Ilman T 12 C; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 36; , 11,4 8,2 2, POJO / 7 Pohjanlahti, Åminne 2 Kok.syv. 7, m; Näk.syv. 1,7 m; Klo 9:2; Näytt.ottaja amu; Ilman T 22 C; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 18; 1. 24,8 5,8 71 3,7 83,3 7, <5, ,3 2,8 28 2, , ,6-4, 22,1 7,6 7, POJO / P7A Uusi purku NW Näk.syv. 1,2 m; Näytt.ottaja amu; T vesi 25,1 C; Ilman T 23 C; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 18; 1.,82 66 < < POJO / P7B Uusi purku SW Näk.syv. 1,3 m; Klo 9:27; Näytt.ottaja amu; T vesi 25,1 C; Ilman T 23 C; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 18; 1.,84 62 < POJO / P7C Uusi purku SE Näk.syv. 1,4 m; Klo 9:28; Näytt.ottaja amu; T vesi 25,6 C; Ilman T 23 C; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 18; 1.,88 65 < POJO / 8 Pohjanlahti, Storö 1 Kok.syv. 13, m; Näk.syv. 2,2 m; Klo 9:1; Näytt.ottaja amu; Ilman T 22 C; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 18; 1. 25,7 7,4 91 1,8 25 7, , ,4 4,2 43 1, , , ,2 4,3 36 1, , ,4-4, 2, 7,8 4, POJO / 9 Pohjanlahti, keskiosa 5 Kok.syv. 21, m; Näk.syv. 3,5 m; Klo 8:3; Näytt.ottaja amu; Ilman T 22 C; Pilv. 4 /8; Tuulnop. m/s; 1. 25,6 8,6 16,75 4 8, , ,1 5, 53, , ,4 1. 8,4 4,4 39, , ,3 2. 6,3 3,3 27, , ,5 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 26/215 45

48 Liite 3. (11/17) Vuoden 214 vedenlaadun analyysitulokset Pohjanpitäjänlahti (POJO) Pvm. Hav.paikka Lämpötila Kasviplank O2 Happi% *Sameus *Sähkönj. *Alkalit. *ph Väriluku *Kok.N *NO2-N *NO3N *NH4-N *NO2+NO3-N *KOK.P *PO4P(Np) *PO4-P a-klorofyl *Lämp.koli *CHindex Suol.lask. Näytepaikka oc mg/l Kyll % FNU ms/m mmol/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/1ml µg/l o/oo POJO / 1 Hevy-16, Pohjanlahti 92 Kok.syv. 41, m; Näk.syv. 3,8 m; Klo 8:3; Näytt.ottaja amu; Ilman T 22 C; Pilv. 4 /8; Tuulnop. m/s; 1. 24,4 8,7 15, ,1 43 <2 <1 23 <1 22 <3 3 2, ,7 5,9 65, ,7 52 <2 <1 34 < , 1. 9,6 4,4 4, ,5 38 <2 11 7, ,4 2. 6,2 3,6 3 1,6 86 7,5 55 < ,6 3. 6,5 3,4 28 1, ,4 58 < ,6 4, 6,2 2,6 22 1, ,3 63 < ,6-4, 22, 7,9 3, POJO / 11 Pohjanlahti, etelä 11 Kok.syv. 6, m; Näk.syv. 2,9 m; Klo 9:45; Näytt.ottaja amu; Ilman T 23 C; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 18; 1. 24,5 8,8 17, ,2 42 8, 19 2,6 5, 21,2 8, 92 1, 514 7, ,8-4, 22,9 8,1 3, POJO / 12 Stadsfjärd, Viksten 21 Kok.syv. 6, m; Näk.syv. 2,2 m; Klo 12:2; Näytt.ottaja amu; Ilman T 24 C; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 18; 1. 24,2 9, , ,3 44 <2 <1 8,4 <1 2 <3 <3 3 2,8 5, 19,6 6,1 69 2,6 94 7,8 44 <2 <1 45 < , ,7 8,2 3, POJO / 12A Båssafjärden 93 Kok.syv. 2,5 m; Näk.syv. 1,1 m; Klo 9:59; Näytt.ottaja amu; Ilman T 23 C; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 18; 1. 26,2 9, ,1 66 8,5 58 <2 <1 <5 <1 35 <3 3,7-1,5 26,2 8, POJO / 12B Båssafjärden 96 Kok.syv. 4, m; Näk.syv. 1,9 m; Klo 1:2; Näytt.ottaja amu; Ilman T 23 C; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 18; 1. 26,2 9,5 12 1, ,5 5 <5 28 4, 3. 24,2 9, , , , POJO / 12C Dragsviksfjärd 87 Kok.syv. 2, m; Näk.syv.,9 m; Klo 1:7; Näytt.ottaja amu; Ilman T 23 C; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 18; 1. 26,4 9, , ,2 72 <2 <1 5,7 <1 47 <3 3,5-1,5 26,4 8, POJO / 13 Kälviken 1 Kok.syv. 14, m; Näk.syv. 2,5 m; Klo 1:3; Näytt.ottaja amu; Ilman T 23 C; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 18; 1. 24,9 9, , ,3 43 5,4 27 3, ,6 7,3 82 1, , , ,1 5,4 56 5, , ,3-4, 22,6 8,3 6, 46 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 26/215

49 Vuoden 214 vedenlaadun analyysitulokset Liite 3. (12/17) Pohjanpitäjänlahti (POJO) Pvm. Hav.paikka Lämpötila Kasviplank O2 Happi% *Sameus *Sähkönj. *Alkalit. *ph Väriluku *Kok.N *NO2-N *NO3N *NH4-N *NO2+NO3-N *KOK.P *PO4P(Np) *PO4-P a-klorofyl *Lämp.koli *CHindex Suol.lask. Näytepaikka oc mg/l Kyll % FNU ms/m mmol/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/1ml µg/l o/oo POJO / 14 Skogbyfjärden 11 Kok.syv. 17, m; Näk.syv. 3,3 m; Klo 1:56; Näytt.ottaja amu; Ilman T 24 C; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 18; 1. 25,3 8,8 11, ,3 38 <2 <1 12 <1 18 <3 <3 4,5 5. 2,3 8,3 95, ,1 4 <2 <1 37 < , , 6,8 72, ,9 34 <2 <1 37 < , ,7 5,5 58 5, ,8 43 < ,4-4, 22,9 8,3 2, POJO / 16 Hevy-4 Storfjärd 137 Kok.syv. 34, m; Näk.syv. 4, m; Klo 11:44; Näytt.ottaja amu; Ilman T 24 C; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 18; 1. 24,3 1,1 125, , , ,9 1,5 119, ,5 37 7,9 2 5, ,8 7,4 78, , 29 5,5 16 5, ,6 7,1 74 1, , ,5 3. 8,1 7,4 65 1, , , ,3 7,1 62 1, , ,4-4, 22,7 8,7 2, POJO / 17 Tvärminne Storfjärd 152 Kok.syv. 1, m; Näk.syv. 4,5 m; Klo 11:3; Näytt.ottaja amu; Ilman T 24 C; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 18; 1. 24,6 9,3 115, , <5 5, 5. 2,1 8,6 98, , , ,1 7,2 77, , , POJO / 18 Järnö, Predium 151 Kok.syv. 9, m; Näk.syv. 3,3 m; Klo 11:1; Näytt.ottaja amu; Ilman T 24 C; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 18; 1. 25,1 9, 112, , <5 4,5 5. 2,2 7,7 88 1, , , ,9 6,2 66 2, 942 7, , POJO / 7 Pohjanlahti, Åminne 2 Jää cm; Lumi cm; Näk.syv. 1, m; Klo 9:35; Näytt.ottaja amu; Ilman T 15 C; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 12 m/s; Tuulsuunt. 18; 1. P 6. P -4, 19, 7, POJO / P7A Uusi purku NW Näk.syv.,9 m; Klo 9:4; Näytt.ottaja amu; T vesi 18,9 C; Ilman T 15 C; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 12 m/s; Tuulsuunt. 18; 1., POJO / P7B Uusi purku SW Näk.syv. 1, m; Klo 9:45; Näytt.ottaja amu; T vesi 18,7 C; Ilman T 15 C; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 12 m/s; Tuulsuunt. 18; 1., <3 19 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 26/215 47

50 Liite 3. (13/17) Vuoden 214 vedenlaadun analyysitulokset Pohjanpitäjänlahti (POJO) Pvm. Hav.paikka Lämpötila Kasviplank O2 Happi% *Sameus *Sähkönj. *Alkalit. *ph Väriluku *Kok.N *NO2-N *NO3N *NH4-N *NO2+NO3-N *KOK.P *PO4P(Np) *PO4-P a-klorofyl *Lämp.koli *CHindex Suol.lask. Näytepaikka oc mg/l Kyll % FNU ms/m mmol/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/1ml µg/l o/oo POJO / P7C Uusi purku SE Näk.syv.,9 m; Klo 9:5; Näytt.ottaja amu; T vesi 18,9 C; Ilman T 15 C; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 12 m/s; Tuulsuunt. 18; 1., < POJO / 8 Pohjanlahti, Storö 1 Kok.syv. 13, m; Näk.syv. 1,7 m; Klo 9:3; Näytt.ottaja amu; Ilman T 15 C; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 12 m/s; Tuulsuunt. 18; -4 2,1 7, POJO / 1 Hevy-16, Pohjanlahti 92 Kok.syv. 41, m; Näk.syv. 2,2 m; Klo 8:55; Näytt.ottaja amu; Ilman T 15 C; Pilv. 5 /8; Tuulnop. 11 m/s; Tuulsuunt. 18; 1. 18,8 7,1 78 1, ,8 4 <2 <1 6, <1 21 <3 <3 2, ,4 7,3 79 1,7 55 7,8 41 <2 <1 7,9 <1 21 <3 3, 1. 9,5 3,6 32 1, ,4 46 <2 18 < ,3 2. 7,1 2,7 23 1,1 79 7,3 57 <2 29 < ,5 3. 6,7 2,4 2 1, ,8 6 < ,5 4. 6,9 2, 17 1, ,3 61 < ,5-4 18,8 7,7 8, POJO / 11 Pohjanlahti, etelä 11 Kok.syv. 6, m; Näk.syv. 2, m; Klo 1:15; Näytt.ottaja amu; Ilman T 15 C; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 8 m/s; Tuulsuunt. 18; -4 16,9 7,6 8, POJO / 12 Stadsfjärd, Viksten 21 Kok.syv. 6, m; Näk.syv. 1,4 m; Klo 12:25; Näytt.ottaja amu; Ilman T 15 C; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 18; 1. 16,7 8,1 85 3,8 68 7,9 47 <2 <1 6,1 <1 36 <3 3 3,8 5, 16,8 8, 84 4, , 48 <2 <1 6,2 < , ,7 7, POJO / 12A Båssafjärden 93 Jää cm; Kok.syv. 3, m; Lumi cm; Näk.syv.,8 m; Klo 1:3; Näytt.ottaja amu; Ilman T 15 C; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 18; 1. 18,6 8,5 93 5, ,2 75 <2 <1 6,3 < , ,6 8, POJO / 12C Dragsviksfjärd 87 Kok.syv. 2, m; Näk.syv.,8 m; Klo 1:4; Näytt.ottaja amu; Ilman T 15 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 7 m/s; Tuulsuunt. 18; 1. 18,7 P 9,1 1 8, ,8 1 <2 <1 9,2 < , ,7 P 8, POJO / 13 Kälviken 1 Jää cm; Kok.syv. 14, m; Lumi cm; Näk.syv. 1,2 m; Klo 11:; Näytt.ottaja amu; Ilman T 15 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 18; ,2 8, Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 26/215

51 Vuoden 214 vedenlaadun analyysitulokset Liite 3. (14/17) Pohjanpitäjänlahti (POJO) Pvm. Hav.paikka Lämpötila Kasviplank O2 Happi% *Sameus *Sähkönj. *Alkalit. *ph Väriluku *Kok.N *NO2-N *NO3N *NH4-N *NO2+NO3-N *KOK.P *PO4P(Np) *PO4-P a-klorofyl *Lämp.koli *CHindex Suol.lask. Näytepaikka oc mg/l Kyll % FNU ms/m mmol/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/1ml µg/l o/oo POJO / 14 Skogbyfjärden 11 Kok.syv. 17, m; Näk.syv. 1,8 m; Klo 11:3; Näytt.ottaja amu; Ilman T 15 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 12 m/s; Tuulsuunt. 18; 1. 18,1 8,3 91 2,3 96 8,1 41 < , ,1 8,2 89 2,1 93 8,1 45 < , ,7 8, 86 2, , 36 < , ,1 5,9 54 2, 145 7, , ,1 8,1 9, POJO / 16 Hevy-4 Storfjärd 137 Kok.syv. 34, m; Näk.syv. 4, m; Klo 11:5; Näytt.ottaja amu; Ilman T 15 C; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 12 m/s; Tuulsuunt. 18; -4 15,8 8, 3, POJO / 19 Lappohja 153 Näytt.ottaja amu; Ilman T 15 C; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 18; Ei näytteitä! POJO / 7 Pohjanlahti, Åminne 2 Jää cm; Kok.syv. 7, m; Lumi cm; Näk.syv. 1,9 m; Klo 1:4; Näytt.ottaja amu; Ilman T 15 C; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 36; , 17,1 7,6 7, POJO / P7A Uusi purku NW Näk.syv. 1,9 m; Klo 1:45; Näytt.ottaja amu; T vesi 16,6 C; Ilman T 15 C; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 36; 1., < POJO / P7B Uusi purku SW Näk.syv. 1,9 m; Klo 1:48; Näytt.ottaja amu; T vesi 16,9 C; Ilman T 15 C; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 36; 1., < POJO / P7C Uusi purku SE Näk.syv. 1,8 m; Klo 1:54; Näytt.ottaja amu; T vesi 17,1 C; Ilman T 15 C; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 36; 1.,79 62 < < POJO / 8 Pohjanlahti, Storö 1 Kok.syv. 13, m; Näk.syv. 3,3 m; Klo 1:1; Näytt.ottaja amu; Ilman T 15 C; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 36; -4 16,7 7,8 3,3 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 26/215 49

52 Liite 3. (15/17) Vuoden 214 vedenlaadun analyysitulokset Pohjanpitäjänlahti (POJO) Pvm. Hav.paikka Lämpötila Kasviplank O2 Happi% *Sameus *Sähkönj. *Alkalit. *ph Väriluku *Kok.N *NO2-N *NO3N *NH4-N *NO2+NO3-N *KOK.P *PO4P(Np) *PO4-P a-klorofyl *Lämp.koli *CHindex Suol.lask. Näytepaikka oc mg/l Kyll % FNU ms/m mmol/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/1ml µg/l o/oo POJO / 1 Hevy-16, Pohjanlahti 92 Kok.syv. 41, m; Näk.syv. 3,1 m; Klo 9:15; Näytt.ottaja amu; Ilman T 8 C; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 5,; 1. 17,1 9,9 14, ,1 5 < <2 3 1, ,7 5,8 6, ,6 46 <2 < , ,8 3,3 32 1, , , ,5 2. 7,3 2,1 18 3,5 84 7,3 59 <2 36 < ,6 3. 7,1 1,4 12 2, , ,6 4. 6,8,9 7 8, , ,6-4 17, 8, 5, POJO / 11 Pohjanlahti, etelä 11 Kok.syv. 6, m; Näk.syv. 2,8 m; Klo 11:5; Näytt.ottaja amu; Ilman T 16 C; Pilv. 4 /8; Tuulnop. m/s; -4 17,1 8,1 7, POJO / 12 Stadsfjärd, Viksten 21 Kok.syv. 6, m; Näk.syv. 2,5 m; Klo 13:25; Näytt.ottaja amu; Ilman T 17 C; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 18; 1. 17,3 9,9 14 1,3 39 8,1 51 <2 < <2 2 1,5 5, 15,4 6,5 67 2, ,8 36 < , , 8, POJO / 12A Båssafjärden 93 Jää cm; Kok.syv. 3, m; Lumi cm; Näk.syv. 1,2 m; Klo 11:15; Näytt.ottaja amu; Ilman T 16 C; Pilv. 4 /8; Tuulnop. m/s; 1. 17,3 1, , ,6 69 <2 <1 <5 < , ,3 8, POJO / 12C Dragsviksfjärd 87 Kok.syv. 2, m; Näk.syv.,8 m; Klo 11:3; Näytt.ottaja amu; Ilman T 16 C; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 18; 1. 17,2 9,3 98 5, ,4 91 <2 <1 6,2 < , ,2 P 8, POJO / 13 Kälviken 1 Jää cm; Kok.syv. 14, m; Lumi cm; Näk.syv. 2,3 m; Klo 11:5; Näytt.ottaja amu; Ilman T 16 C; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 18; ,1 8, POJO / 14 Skogbyfjärden 11 Kok.syv. 17, m; Näk.syv. 2,1 m; Klo 12:1; Näytt.ottaja amu; Ilman T 16 C; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 18; 1. 17,2 1,1 17 1, ,3 5 <2 <1 9,3 <1 3 <2 <2 3, ,6 8,7 93, ,1 36 <2 <1 19 < , ,6 8,2 85, , 31 <2 <1 9,9 < , ,5 5,3 53 4, ,7 47 < , , 8,3 8,7 5 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 26/215

53 Vuoden 214 vedenlaadun analyysitulokset Liite 3. (16/17) Pohjanpitäjänlahti (POJO) Pvm. Hav.paikka Lämpötila Kasviplank O2 Happi% *Sameus *Sähkönj. *Alkalit. *ph Väriluku *Kok.N *NO2-N *NO3N *NH4-N *NO2+NO3-N *KOK.P *PO4P(Np) *PO4-P a-klorofyl *Lämp.koli *CHindex Suol.lask. Näytepaikka oc mg/l Kyll % FNU ms/m mmol/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/1ml µg/l o/oo POJO / 16 Hevy-4 Storfjärd 137 Kok.syv. 34, m; Näk.syv. 3,2 m; Klo 12:2; Näytt.ottaja amu; Ilman T 16 C; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 18; -4 16,6 8,4 7, POJO / 1 Hevy-16, Pohjanlahti 92 Kok.syv. 41, m; Näk.syv. 2,6 m; Klo 9:5; Näytt.ottaja amu; Ilman T 7 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 13; 1. 1,9 1,3 94 1, ,9 44 < <2 2,2 5. 1,9 1,2 94 1, ,9 46 <2 < <2 2, ,6 4,9 46 1, , < ,8 2. 7,7 1,8 15 2, ,2 58 <2 28 < ,4 3. 7,1 1, ,1 61 <2 3 7, ,5 4. 6,8, , , , POJO / 12 Stadsfjärd, Viksten 21 Kok.syv. 6, m; Näk.syv. 2,3 m; Klo 11:25; Näytt.ottaja amu; Ilman T 7 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 13; 1. 9,7 1,5 94 1, ,9 41 <2 < , ,3 8, 76 1, ,7 38 < , POJO / 12A Båssafjärden 93 Kok.syv. 3, m; Näk.syv. 1,9 m; Klo 1:2; Näytt.ottaja amu; Ilman T 7 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 13; 1. 9,8 9,8 88 1, ,8 51 < <2 12 4, POJO / 12C Dragsviksfjärd 87 Kok.syv. 2, m; Näk.syv. 1,3 m; Klo 1:3; Näytt.ottaja amu; Ilman T 7 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 13; 1. 9,1 1,1 89 3, ,8 71 <2 <1 6,6 < , POJO / 14 Skogbyfjärden 11 Kok.syv. 17, m; Näk.syv. 3,3 m; Klo 11:; Näytt.ottaja amu; Ilman T 7 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 13; 1. 1,6 1,3 95 1, ,9 37 <2 <1 8,1 < ,7 5. 1,6 1,2 94 1, 828 7,9 37 <2 <1 8,9 < , ,6 9, 86, ,9 33 <2 19 8, , ,8 6,4 58, ,6 39 < , POJO / P7A Uusi purku NW Näk.syv. 2,3 m; Klo 9:4; Näytt.ottaja amu; T vesi 1, C; Ilman T 7 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. 13; 1., < POJO / P7B Uusi purku SW Näk.syv. 2,3 m; Klo 9:45; Näytt.ottaja amu; T vesi 1,3 C; Ilman T 7 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. 13; 1.,82 71 < <2 44 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 26/215 51

54 Liite 3. (17/17) Vuoden 214 vedenlaadun analyysitulokset Pohjanpitäjänlahti (POJO) Pvm. Hav.paikka Lämpötila Kasviplank O2 Happi% *Sameus *Sähkönj. *Alkalit. *ph Väriluku *Kok.N *NO2-N *NO3N *NH4-N *NO2+NO3-N *KOK.P *PO4P(Np) *PO4-P a-klorofyl *Lämp.koli *CHindex Suol.lask. Näytepaikka oc mg/l Kyll % FNU ms/m mmol/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/1ml µg/l o/oo POJO / P7C Uusi purku SE Näk.syv. 2,2 m; Klo 9:5; Näytt.ottaja amu; T vesi 1,6 C; Ilman T 7 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. 13; 1.,91 52 < < POJO / 1 Hevy-16, Pohjanlahti 92 Kok.syv. 41, m; Näk.syv. 2,6 m; Klo 9:3; Näytt.ottaja amu; Ilman T 4 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 9 m/s; Tuulsuunt. 36; 1. 7,5 1,1 86 1, , ,5 1,1 86 1, , ,6 1, 85 1, , ,7 7,4 64 2, 678 7,5 54 <2 18 9, ,3 1, ,3 61 <2 29 6, ,2, , , POJO / 12 Stadsfjärd, Viksten 21 Kok.syv. 6, m; Näk.syv. 1,8 m; Klo 1:; Näytt.ottaja amu; Ilman T 4 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. 36; 1. 7,7 1,2 88 3, 72 7, ,9 1,6 92 1, , POJO / 14 Skogbyfjärden 11 Kok.syv. 17, m; Näk.syv. 4,2 m; Klo 1:3; Näytt.ottaja amu; Ilman T 4 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 36; 1. 7,8 1,6 92 1, , ,1 1,5 92, , ,2 1,6 93, , ,2 1,6 94 1, 999 8, Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 26/215

55 Analyysimenetelmä- ja määritysrajataulukot Liite 4. (1/6) AKKREDITOIDUT MENETELMÄT Määritys *Alkaliteetti MENETELMÄ- JA MÄÄRITYSRAJALUETTELO FINAS-akkreditointipalvelun akkreditoima testauslaboratorio T147 Akkreditointivaatimus SFS-EN ISO/IEC 1725:25 Vesilaboratorio Mittausepävarmuus,2 -,4 mmol/l ±,6 mmol/l,4 -,2 mmol/l ± 15 % >,2 mmol/l ± 1 % *Ammoniumtyppi SFS 332: 1976, muunneltu 5 µg/l 5-2 µg/l ± 2,6 µg/l 2-5 µg/l ± 18 % > 5 µg/l ± 11 % *Ammoniumtyppi jätevedet SFS 555: 1988 muunneltu, Kjeldahl- 1,5 mg/l 1,5-5 mg/l ±,5 mg/l 5-1 mg/l ± 15 % > 1 mg/l ± 8 % *BOD 7 SFS-EN : 1998, muunneltu 1,5 mg/l 1,5-5 mg/l ± 1,4 mg/l *BOD 7 -ATU 5-1 mg/l ± 27 % *BOD 7 -ATU (suod. GFA) *COD Mn SFS 336: 1981, muunneltu 1 mg/l > 1 mg/l ± 25 % 1, - 3, mg O 2 /l ±,4 mg O 2 /l > 3, mg O 2 /l ± 12 % *COD Cr Sisäinen menetelmä, perustuu ISO 2 mg/l 2-5 mg/l ± 15 mg/l *COD Cr (GFA) *COD Cr, liukoinen 1575: 22 ja laitevalmistajan ohje 5-1 mg/l ± 3 % 1-5 mg/l ± 16 % > 5 mg/l ± 11 % *E. coli (36 o C, 21 h) SFS 316: 21, muunneltu *E. coli (37 o C, 18 h) Sisäinen menetelmä MENE38, Colilert-18-Quanti-Tray *E. coli (44 o C, 21 h) *Fluoridi *Fosfaattifosfori *Fosfaattifosfori (suod. Nuclepore) *Fosfori: kokonaispitoisuus ja liukoinen *Fosfori: kokonaispitoisuus (suod. Nuclepore) *Fosfori: kokonaispitoisuus (suod. GFA) *Heterotrofiset bakteerit 22 o C 68 h *Heterotrofiset bakteerit 36 o C 44 h *Kloori: vapaa, laskennallinen sidotttu ja kokonaiskloori *Kloridi Menetelmä Sisäinen menetelmä MENE2 (Standard methods for the examination of water and wastewater, 13th edit. 1971) SFS 488: 21, muunneltu SFS-EN ISO 134-1: 1995, muunneltu ja SFS-EN ISO 134-2: 1997, muunneltu Sisäinen menetelmä MENE7 (perustuu kumottuun standardiin SFS 325: 1986) Sisäinen menetelmä MENE8 (perustuu kumottuun standardiin SFS 326: 1986) SFS-EN ISO 6222: 1999 SFS-EN ISO 6222: 1999 SFS-EN ISO : 2, muunneltu SFS-EN ISO 134-1: 1995, muunneltu ja SFS-EN ISO 134-2: 1997, muunneltu Menetelmän määritysraja,2 mmol/l,2 mg/l 3 µg/l 5 µg/l,1 mg/l 1 mg/l,2 -,5 mg/l ± 45 %,5 -,8 mg/l ± 35 % >,8 mg/l ± 16 % 3-1 µg/l ± 1,8 µg/l 1-25 µg/l ± 18 % 25-5 µg/l ± 15 % 5-1 µg/l ± 13 % > 1 µg/l ± 1 % 5-2 µg/l ± 3 µg/l 2-5 µg/l ± 17 % 5-1 µg/l ± 15 % > 1 µg/l ± 8 %,1 -,2 mg/l ± 4 %,2-1, mg/l ± 25 % > 1, mg/l ± 2 % 1, - 7, mg/l ± 2 % > 7, mg/l ± 12 % 1/4 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 26/215 53

56 Liite 4. (2/6) Analyysimenetelmä- ja määritysrajataulukot *KMnO 4 -luku SFS 336: 1981, muunneltu 4 mg/l *Kolimuotoiset bakteerit *Kolimuotoiset bakteerit (alustava) *Kolimuotoiset bakteerit *Lämpökestoiset kolimuotoiset bakteerit *Mangaani: kokonaispitoisuus ja liukoinen SFS 316: 21, muunneltu SFS 316: 21, muunneltu MENETELMÄ- JA MÄÄRITYSRAJALUETTELO FINAS-akkreditointipalvelun akkreditoima testauslaboratorio T147 Akkreditointivaatimus SFS-EN ISO/IEC 1725:25 Vesilaboratorio mg/l ± 1,6 mg/l > 12 mg/l ± 12 % 5-5 µg/l ± 2 % > 5 µg/l ± 14 % *Nitraatti- ja nitriittitypen SFS-EN ISO 13395:1997, muunneltu, 1 µg/l 1-2 µg/l ± 5 µg/l * Nitraattityppi *Nitriittityppi SFS 321: 1976, muunneltu 2 µg/l 2-15 µg/l ± 16 % > 15 µg/l ± 1 % 2-5 µg/l ±,8 µg/l 5-2 µg/l ± 16 % > 2 µg/l ± 13 % *ph *Pseudomonas aeruginosa, alustava *Radon *Rauta: kokonaispitoisuus ja liukoinen *Rauta (suod. GFC) *Rauta (suod. Nuclepore) *Rauta (suod. GFA) *Sameus Sisäinen menetelmä MENE38, Colilert-18-Quanti-Tray SFS 488: 21, muunneltu SFS 333: 1976, muunneltu SFS 321: 1974, muunneltu, mittaus huoneenlämmössä SFS-EN ISO 16266: 28 sisäinen menetelmä MENE45, RADEK MKGB-1 laite SFS 328: 1976, muunneltu SFS-EN ISO 727:2, muunneltu *Sulfaatti SFS-EN ISO 134-1: 1995, muunneltu ja SFS-EN ISO 134-2: 1997 muunneltu *Suolistoperäiset enterokokit SFS-EN ISO : 2 5 µg/l,1 >,1 3 Bq/l > 3 Bq/l ± 3 % 25 µg/l,2 FNU 1 mg/l ±,2 phyksikköä 25-5 µg/l ± 7,5 µg/l 5-1 µg/l ± 15 % > 2 µg/l ± 1 %,2 -,5 FNU ±,1 FNU,5-1, FNU ± 2 % > 1, FNU ± 16 % 1, - 7, mg/l ± 15 % > 7, mg/l ± 1 % *Suolistoperäiset enterokokit (alustava) *Sähkönjohtavuus *Typpi, kokonaispitoisuus luonnonvedet < 5 µg/l *Typpi, kokonaispitoisuus jätevedet *Urea SFS-EN ISO : 2 SFS-EN 27888: 1994, muunneltu, mittaus huoneenlämpötilassa, korjaus 25 o C:een SFS-EN ISO : 1998, muunneltu ja SFS-EN ISO 13395: 1997, muunneltu, FIAtekniikka SFS 555: 1988 muunneltu, Kjeldahlmenetelmä Sisäinen menetelmä MENE46 (Koroleff 1979) 2 ms/m 2 ms/m ± 5 % 1 µg/l 1,5 mg/l,1 mg/l 1-25 µg/l ± 3 µg/l (12 %) > 25 µg/l ± 12 % 1,5-5 mg/l ± 1, mg/l 5-1 mg/l ± 15 % > 1 mg/l ± 1 %,1 -,6 mg/l ± 26 % >,6 mg/l ± 15 % 2/4 54 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 26/215

57 Analyysimenetelmä- ja määritysrajataulukot Liite 4. (3/6) MUUT MENETELMÄT Menetelmän Määritys Menetelmä määritysraja Absorptiokerroin (4 nm) Spektrofotometrinen mittaus Absorptiokerroin (75 nm) Spektrofotometrinen mittaus a-klorofylli SFS 5772: µg/l Alkaliteetti (Gran) Sisäinen menetelmä MENE41 (perustuu,2 mmol/l VYH, 1989) Alumiini, happoliukoinen Sisäinen menetelmä MENE3 (perustuu standardiehdotukseen INSTA-VYH, 1989) MENETELMÄ- JA MÄÄRITYSRAJALUETTELO FINAS-akkreditointipalvelun akkreditoima testauslaboratorio T147 Akkreditointivaatimus SFS-EN ISO/IEC 1725:25 Vesilaboratorio µg/l Mittausepävarmuus,2 -,4 mmol/l ±,6 mmol/l,41 -,2 mmol/l ± 15 % >,2 mmol/l ± 1 % Haihdutusjäännös SFS 377: 1977 Haju Sisäinen menetelmä MENE1 Haju Kenttämääritys Happi % (suolainen vesi) Sisäinen menetelmä MENE1 (perustuu Happi % (makea vesi) kumottuun standardiin SFS 34:199) ± 2 % ± 2 % Hehkutusjäännös, hehkutushäviö Hiilidioksidi SFS 31: 1974 Sisäinen menetelmä MENE12 (perustuu Elintarviketutkijain seura; Juoma- ja talousveden tutkimusmenetelmät),4 mg/l Hiivat SFS 557: 1989 (modif.) Homeet SFS 557: 1989 (modif.) Ilman lämpötila Kenttämittaus Jään paksuus Kenttämittaus Kalsiumkovuus (Kalsium) SFS 31: 1974,1 mmol/l Kiintoaine GF/A Kiintoaine GF/C Kiintoaine GF/F Kiintoaineen hehkutushäviö Kiintoaineen hehkutushäviö (GF/C) Kiintoaineen hehkutushäviö (GF/F) Kokonaiskovuus SF 33: 1987,1 mmol/l Kokonaissyvyys Laskeutuvat aineet (1/2 h) Levä Lietepitoisuus Lumen paksuus Lämpötila Lämpötila Magnesium Sisäinen menetemlä MENE16 (perustuu kumottuun standardiin SFS 337: 1976) SFS 38: sisäinen menetelmä MENE 16 Kenttämääritys Sisäinen menetemlä MENE2 Kenttämääritys Sisäinen menetelmä MENE16 (perustuu kumottuun standardiin SFS 337: 1976) Kenttämääritys Laboratoriomittaus Kenttämääritys SFS 31, 33: 1987 (perustuu kokonaiskovuuden ja kalsiumkovuuden erotukseen) 1, mg/l 4 mg/l,1 -,35 mmol/l ±,4 mmol/l >,35 mmol/l ± 12 % 1, - 1 mg/l ± 24 % 11-1 mg/l ± 15 % > 1 mg/l ± 5 % lietteet > 1 mg/l ± 8 %,1 -,4 mmol/l ±,5 mmol/l >,4 mmol/l ± 12 % 3/4 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 26/215 55

58 Liite 4. (4/6) Analyysimenetelmä- ja määritysrajataulukot MENETELMÄ- JA MÄÄRITYSRAJALUETTELO FINAS-akkreditointipalvelun akkreditoima testauslaboratorio T147 Akkreditointivaatimus SFS-EN ISO/IEC 1725:25 Vesilaboratorio Maku Sisäinen menetelmä MENE1 Näkösyvyys Kenttämääritys Pilvisyys Kenttämääritys Salmonella NMKL 71: 1999 Suolaisuus (lask.) Suolaisuus (lask.) Sädesienet STM:n opas 23: 1 Tuulen nopeus Kenttämääritys Tuulen suunta Kenttämääritys Ulkonäkö Sisäinen menetelmä MENE1 Veden pinnan korkeus Kenttämääritys h-putken päästä Veden pinnan korkeus kaivon Kenttämääritys kannesta Veden pinnan korkeus Kenttämääritys merenpinnasta Virtaama Kenttämääritys Väriluku Sisäinen menetelmä MENE31 (perustuu Väriluku (suod.) kumottuun standardiin SFS 323: 1987 (modif.) Tämä luettelo kuuluu laboratorion toimintajärjestelmän piiriin ja se on laatupäällikön hyväksymä Muutoksia tähän luetteloon saa tehdä vain laatupäällikön luvalla 4/4 56 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 26/215

59 Analyysimenetelmä- ja määritysrajataulukot Liite 4. (5/6) MENETELMÄLUETTELO Alihankkijoiden käyttämät menetelmät ALIHANKKIJAT JA HEIDÄN KÄYTTÄMÄNSÄ MENETELMÄ KOKEMÄENJOEN VESISTÖN VESIENSUOJELUYHDISTYS RY, Laboratorio on FINAS-akkreditointipalvelun akkreditoima testauslaboratorio T64, akkreditointivaatimus SFS-EN ISO/IEC 1725:25. Määritys Menetelmä *Alumiini; *antimoni; *arseeni; *barium; SFS-EN ISO 11885:29, muunneltu / Sisäinen menetelmä boori; *kadmium; *kalium; *kalsium; KKVY LA76, perustuu standardiin SFS-EN ISO 11885:29 / *koboltti; *kromi; *kupari; *lyijy; Sisäinen menetelmä KVVY LA 116, perustuu SFS-EN ISO *magnesium; *mangaani; *molybdeeni; 1:26 ja SFS-EN ISO :25 / SFS-EN ISO :26, *natrium; *nikkeli; *rauta; *seleeni; SFS-EN ISO :25 ja SFS-EN-ISO :22; *sinkki; tina; *uraani; *vanadiini *Elohopea Sisäinen menetelmä KVVY LA82, perustuu menetelmään EPA 7473:27 Kromi +6 Sisäinen menetelmä KVVY LA37 (Juoma- ja talousveden tutk.men. 1969) *TOC; *TIC; *DOC Sisäinen menetelmä KVVY LA111, perustuu SFS-EN 1484:1997 *VOC Sisäinen menetelmä KVVY LA123, perustuu standardeihin ISO :1997 ja ISO-EN ISO 131:1997 METROPOLILAB OY, Laboratorio on FINAS-akkreditointipalvelun akkreditoima testauslaboratorio T58, akkreditointivaatimus SFS-EN ISO/IEC 1725:25. Määritys Menetelmä *AOX SFS-EN 9562:24 *Alkuaineet (mukautuva pätevyysalue) SFS-EN ISO 15587, SFS-EN ISO 15586:24 ja EN ISO 17294:25 *Bromaatti SFS-EN ISO 1561:21 Bromidi ISO 134-1:27 *Elohopea ISO 17294:25 Haihtuvien happojen alkaliteetti (VFA) Sisäinen menetelmä *Haihtuvat org. yhdisteet (VOC) ISO 131:1997 *PAH, *PCB, *Organoklooriyhdisteet, *Torjunta-aineet, *Hiilivetyöljyindeksi ISO/TS 28581:212, muunneltu, SFS-EN ISO :21, muunneltu (C1-C4) GC/FID *Kampylobakteerit ISO 17995:25 *Kloorifenolit SFS-EN 12673:1999 *Syanidi SFS 5747:1992 *TOC; *DOC SFS-EN 1484:1997 *C. perfringens sis.menet., per. STM 461/2 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry / Västra Nylands vatten och miljö rf Tehtaankatu 26, PL 51, 811 LOHJA / Fabriksgatan 26, PB 51, 811 LOJO puh./tel (19) , faksi/fax (19) Y-tunnus /2 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 26/215 57

60 Liite 4. (6/6) Analyysimenetelmä- ja määritysrajataulukot MENETELMÄLUETTELO Alihankkijoiden käyttämät menetelmät RAMBOLL FINLAND OY, RAMBOLL ANALYTICS, Laboratorio on FINAS-akkreditointipalvelun akkreditoima testauslaboratorio T39, akkreditointivaatimus SFS-EN ISO/IEC 1725:25. Määritys Menetelmä Sis.men. RA 45, per. ISO :1997 ja SFS-EN ISO *VOC-yhdisteet 131:1997 *Fenoliset yhdisteet Sis.men. RA 47, per. SFS-EN mod. (sisältää myös kloorifenolit) *PAH Sis.men. RA 431 *Torjunta-aineet: Monijäämämenetelmä (GC) Sis.men. RA 438, *Torjunta-aineet: Sis.men. RA 439, Monijäämämenetelmä (LC) *Trihalometaanit: Uima-allasvesistä Sis.men. RA 443 (SFS-EN ISO 131:1997) Bromidi Sis.men. RA218 per. SFS-EN ISO *Alumiini, * arseeni,*fosfori, Sis.men. RA 3, per. ICP-MS, ISO *elohopea,*kadmium, *kalium, *kalsium, *koboltti, *kromi, *kupari, *lyijy,*magnesium, *mangaani, *natrium, *nikkeli, *rauta, *seleeni, *sinkki, *vanadiini *Bromaatti Sis.men. RA 218A, per. SFS-EN ISO 1561:23 *Syanidi Sis.men. RA 223, per. SFS-EN 5747:1992 *TOC, *TIC, *DOC Sis.men. RA 27, per. SFS-EN 1484:1997 Formaldehydi Sis.men. RA254, mod. EPA method 8315A *Silikaatti Sis.men. RA222, spektrofotometrinen Anioniaktiiviset tensidit Sis.men. RA232, kumottu SFS 312 *Hiilivetyöljyindeksi (C1-C4) GC/FID mod. ISO 1146 mod. ISO 1673 Öljyt ja rasvat (gravimetrinen) Sis.men. RA452, gravimetrinen *Ftalaatit Sis.men. RA41 *Orgaaniset tinat Sis.men. RA459, mod. SFS-EN *PCDD/F (dioksiinit ja furaanit) Sis.men. RA462 (EPA METHOD 1613) Ahma Ympäristö Oy, laboratorio on FINAS-akkreditointipalvelun akkreditoima testauslaboratorio T131 akkreditointivaatimus SFS-EN ISO/IEC 1725:25. Määritys *VOC-yhdisteet *Kokonaishiilivety Fenoliset yhdisteet PAH *=akkreditoitu menetelmä Menetelmä Sisäinen menetelmä. HS-GC/MS-tekniikka Sisäinen menetelmä, GC/MS-tekniikka Sisäinen menetelmä, GC/MS-tekniikka Sisäinen menetelmä 2/2 58 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 26/215

61

62 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry Västra Nylands vatten och miljö rf PL 51, 811 Lohja Puh ISBN (nid.) ISBN (PDF) ISSN-L ISSN (painettu) ISSN (verkkojulkaisu)