Hangon merialueen ja Bengtsårin vesien yhteistarkkailun yhteenveto vuodelta 2012

Transkriptio

1 Hangon merialueen ja Bengtsårin vesien yhteistarkkailun yhteenveto vuodelta 2012 Ralf Holmberg Marja Valtonen Länsi-Uudenmaan VESI ja YMPÄRISTÖ ry Västra Nylands vatten och miljö rf Julkaisu 244/2013

2

3 LÄNSI-UUDENMAAN VESI JA YMPÄRISTÖ RY JULKAISU 244/2013 Hangon merialueen ja Bengtsårin vesien yhteistarkkailun yhteenveto vuodelta 2012 Ralf Holmberg Marja Valtonen Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry

4 Laatija: Ralf Holmberg, Marja Valtonen Tarkastaja: Eeva Ranta Hyväksyjä: Jaana Pönni LÄNSI-UUDENMAAN VESI JA YMPÄRISTÖ RY, JULKAISU 244/2013 Valokuva(t): LUVY ry (Ralf Holmberg) Julkaisu on saatavana myös internetistä: Harriprint Tmi Karkkila 2013 ISBN (nid.) ISBN (PDF) ISSN-L ISSN (painettu) ISSN (verkkojulkaisu)

5 Sisältö 1 Johdanto Taustatiedot Tarkkailualue Säätila Pistemäinen jätevesikuormitus Tutkimuksen suoritus Vesistötarkkailun tulokset Veden laatu Hangon eteläinen merialue Hangon pohjoinen merialue Suursuon kaatopaikka Forcitin edusta Bengtsårin alue Tarkkailualueen rehevyys Yhteenveto ja johtopäätökset Sammanfattning och slutsatser Liitteet Liite 1. Kartta yhteistarkkailualueesta Liite 2. Alueen pistekuormitus Liite 3. Fysikaalis- kemialliset analyysitulokset vuonna Liite 4. Analyysitulokset ja mittausepävarmuudet Kuvailulehti... 75

6

7 1 Johdanto Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry (LUVY) on suorittanut yhteistarkkailun Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry:n laatiman ohjelman mukaisesti. Uudenmaan ympäristökeskus on hyväksynyt ohjelman kirjeellään Dnro 0196Y Tarkkailu perustuu tarkkailuun osallistuvien osalta taulukon 1 mukaisiin velvoitteisiin. Taulukko 1. Tarkkailun osallistujat sekä tarkkailun ympäristöoikeudelliset perusteet. Hangon vesi- ja viemärilaitos LSY-2003-Y-109 Hangon Puhdistamo Oy UUS-2003-Y-200 Forcit Oy Ab UUS-2002-Y-529 ViskoTeepak Oy Ab UUS-2007-Y-653 Hangon satama (Ulkosatama) LSY-2003-Y-384 Vuoden 2012 tarkkailu oli ns. suppea vuosi, jolloin tarkkailuun kuului vain jokavuotiset veden fysikaalis-kemiallisten analyysit. Tarkkailun vastuuhenkilönä on ollut vesistötutkija Ralf Holmberg, joka myös on laatinut tämän yhteenvetoraportin. Kuormitusosuuden on laatinut puhdistamoinsinööri Marja Valtonen. Näytteenotosta ovat vastanneet Suomen ympäristökeskuksen sertifioimat kenttämestarit Arto Muttilainen ja Jorma Valjus. Analyysit tehtiin Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry:n laboratoriossa, joka on FINAS-akkreditointipalvelun akkreditoima testauslaboratorio T 147, akkreditointivaatimus EN ISO/IEC Taustatiedot 2.1 Tarkkailualue Tarkkailualue käsittää Hangon merialueen Täktomin edustalta Hankoniemen ympäri Östra Sandfjärdenille ja Gennarbyvikenin suulle Hangon pohjoispuolelle. Yhteistarkkailun havaintopaikat on kuvattu liitteessä 1. Hangon eteläinen merialue on suureksi osaksi avointa ulappaa. Ympäristöolosuhteet ovat alueella hyvin mereiset, virtaukset ja veden sekoittuminen ovat voimakkaita. Alueella esiintyy ajoittain voimakasta kumpuamista. Hangon Puhdistamo Oy, Hangon kaupungin Suursuon jätevedenpuhdistamo ja entinen kaatopaikka laskevat käsitellyt jätevetensä eteläiselle merialueelle, jossa ne laimenevat voimakkaasta sekoittumisesta johtuen. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 244/2013 5

8 Hangon ja Hiittisten välillä sijaitseva pienten saarten, luotojen ja karikkojen muodostama vyöhyke erottaa pohjoisen merialueen aavasta Itämerestä. Myös Hangon pohjoinen merialue on mereinen, virtaukset ovat voimakkaat ja veden sekoittuminen tehokasta. Alueen itäpuolelle johdetaan Forcit Oy Ab:n jätevedet. Bengtsårin saaristoalueella mereisyys vähenee. Alue on kapeiden salmien ja matalien kynnysten ympäröimä. Tästä johtuen virtaukset ja veden sekoittuminen ovat heikompia kuin ulkopuolisella Hangon pohjoisella merialueella. ViskoTeepak Oy Ab johtaa jätevetensä Bengtsårin itäpuolelle Östra Sandfjärdenille. 2.2 Säätila Tarkkailuvuosi 2012 alkoi melko leutona ja aika sateisena. Helmikuussa sää kylmeni selvästi, mutta sademäärät olivat edelleen keskimääräistä suuremmat. Talvi oli runsasluminen ja lumen sulaminen käynnistyi kunnolla vasta maaliskuun lopussa. Toukokuun keskivaiheella sää muuttui lämpimäksi, mutta loppukuusta sää viileni taas. Kesä oli yleisesti ottaen varsin kolea ja sateinen. Pitempiä lämpimämpiä jaksoja ei esiintynyt koko kesän aikana. Loppuvuonna sademäärät vastasivat loka- ja joulukuussa pitkän ajan keskiarvoa, mutta muuten sademäärät olivat tavanomaista suuremmat. Tarkkailuvuoden kuukausien keskilämpötilat ja -sademäärät verrattuna pitkän ajan keskiarvoon on esitetty kuvissa 1 ja Kuukausikeskilämpötila Tvärminne 15 C I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII -10 Kuva 1. Kuukauden keskilämpötila Hangon Tvärminnen säähavaintoasemalla vuonna Kuukausisadanta Tvärminne 100 mm I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII Kuva 2. Kuukauden sademäärä Hangon Tvärminnen säähavaintoasemalla vuonna Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 244/2013

9 3 Pistemäinen jätevesikuormitus Tarkkailualueen pistemäisestä kuormituksesta pääosa kohdistuu Hankoniemen eteläreunalle. Kuormituslajeittain tarkastellen on kyseessä suuruusluokka % vuoden 2012 tilanteessa (kuva 3), kyseessä ovat Hangon kaupungin Suursuon keskuspuhdistamo ja kaupungin purkuviemäriä käyttävä Hangon Puhdistamo Oy. Suursuon puhdistamolla käsitellään noin asukkaan ja viemäröintialueen yritystoiminnan jätevesiä. Lisäksi otettiin käyttöön uusi siirtoviemärilinja ja tuolloin pääosa Hangon kaupungin Lappohjan puhdistamolle viemäröidyistä jätevesistä alkoi virrata Suursuon puhdistamolle. Lappohjan puhdistamon toiminta päättyi kokonaan vuoden 2012 lopussa, jonka jälkeen kaikki viemäröintialueen jätevedet siirtyivät Suursuolle käsiteltäväksi. Hangon Puhdistamo Oy käsittelee Genencor Oy:n ja Fermion Oy:n tuotantotoiminnassa muodostuvat jätevedet. Pistekuormituksesta vähäisempi osa kohdistuu Hankoniemen pohjoispuolen Bengtsårin alueelle. Kuormituslajeittain tarkastellen on kyseessä suuruusluokka 4,1 30 % vuoden 2012 tilanteessa (kuva 3). Pohjoispuolelle purkavat vetensä ViskoTeepak Oy Ab ja Forcit Oy Ab. % Kuormitusosuudet v Vesi BHK7 Fosfori Typpi SUURSUO HA PU Oy FORCIT VISKO Kuva 3. Pistekuormituksen %-jakaantuminen tarkkailualueella v Purkupaikat käyvät ilmi liitteenä olevasta kartasta. Kuormituksen kehitys jaksolla käy ilmi kuvista 4 6 ja lukuarvot ovat liitteessä 2. Kokonaistilanteen osalta todetaan tarkastelujaksolta : Jätevesimäärästä suurimman osan (n. 68 % v. 2012) tuottaa Suursuon keskuspuhdistamo (kuva 4). Suursuon puhdistamon jätevesimäärien vuosien välinen suuri vaihtelu aiheutuu hydrologisista tekijöistä ja Hangon hulevesistä. Vuoden 2012 huhtikuussa otettiin käyttöön uusi siirtoviemärilinja, jolloin pääosa Hangon Lappohjan puhdistamon viemäröintialueen jätevesistä siirtyi Suursuolle käsiteltäväksi. Lappohjan puhdistamon toiminta päättyi kokonaan vuoden 2012 lopulla. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 244/2013 7

10 Santalan kartanon jätevedenpuhdistamo lopetti toiminnan Santalan jätevedet käsitellään Suursuon puhdistamolla. BHK 7 -ATU-kuormitus oli tarkastelujakson alussa suurimmillaan 265 kg O 2 /d ja jakson loppupuolella tasolla n kg O 2 /d. Fosforimäärä on ollut jakson alkupuolella suurimmillaan n. 12 kg P/d. Viime vuosina mereen johdettu fosforimäärä on ollut tasoa n. 4 6 kg P/d. Typpimäärä on kasvanut jakson kuluessa merkittävästi vuoteen 2002 asti. Määrä oli jakson alussa 250 kg N/d ja suurimmillaan n. 430 kg N/d vuonna Vuonna 2012 mereen johdettu typpimäärä 205 kg N/d oli tarkastelujakson alhaisin. m³/d Jätevesi v kg O₂/d 300 BHK-kuorma mereen v ViskoTeepak Forcit Rohm&Haas Ha Pu Oy Suursuo Santala ViskoTeepak Forcit Ha Pu Oy Suursuo Santala kg P/d Fosforikuorma mereen v ViskoTeepak Forcit Ha Pu Oy Suursuo Santala kg N/d Typpikuorma mereen v ViskoTeepak Forcit Ha Pu Oy Suursuo Santala Rohm&Haas Kuva 4. Koko tarkkailualueelle johdettu kuormitus v Hankoniemi eteläpuoli Hankoniemen eteläreunalle johdettava kuormitus koostuu Hangon kaupungin Suursuon keskuspuhdistamolta ja Hangon Puhdistamo Oy:ltä (Fermion Oy ja Genencor Oy) johdettavista vesistä. Mereen johtaminen tapahtuu samaa, kaupungin omistamaa purkuviemäriä käyttäen. Kuormituksen kehitys jaksolla käy pääpiirteissään ilmi kuvasta 5. Mereen johdettujen ainemäärien osalta todetaan pääkohdittain: Vesi Kaupungin jätevesimäärä on 2000-luvulla vaihdellut välillä n m 3 /d. Vuosien 2003, 2009 ja 2010 jätevesimäärät lukeutuivat jakson alhaisimpien tasolle (4 300, ja m 3 /d), eroavuus selittyy hulevesien muita 8 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 244/2013

11 vuosia pienemmällä määrällä. Kaupungin vuoden 2012 jätevesimäärä m 3 /d sopii aikaisempien vuosien vaihteluvälin piiriin otettiin käyttöön uusi siirtoviemärilinja ja tuolloin pääosa Hangon kaupungin Lappohjan puhdistamolle viemäröidyistä jätevesistä alkoi virrata Suursuon puhdistamolle. Lappohjan puhdistamon toiminta päättyi kokonaan vuoden 2012 lopussa, jonka jälkeen kaikki viemäröintialueen jätevedet siirtyivät Suursuolle käsiteltäväksi. Hangon Puhdistamo Oy:n jätevesimäärä on kasvanut 1990-luvun tasolta n. 400 m 3 /d suuruusluokkaan n m 3 /d m 3 /d, vuoden 2012 jätevesimäärä m 3 /d oli tarkastelujakson suurin. BHK 7 -ATU Kokonaismäärä on ollut pääosin suuruusluokkaa kg O 2 /d 1990-luvun alkupuolella. BHK-määrä oli tasolla kg O 2 /d jaksolla , jonka jälkeen määrät ovat laskeneet tasolle kg O 2 /d. Suurin yksittäinen vuosikeskiarvo n. 190 kg O 2 /d esiintyi vuonna 1990 Suursuolla, jolloin hulevesimäärä heikensi Suursuon puhdistamon toimivuutta. Suursuon puhdistamon nykytaso on vakiinnutettu suuruusluokkaan kg O 2 /d. Suursuolta v mereen johdettu keskimääräinen BHK-kuorma oli 28 kg O 2 /d. Vuonna 2012 Hangon Puhdistamo Oy:ltä mereen johdettu BHK-kuorma oli n. 56 kg O 2 /d. Määrä oli suurempi kuin vuodesta 2003 eteenpäin esiintynyt taso kg O 2 /d. Fosfori Fosforin kokonaismäärä on viime vuosina ollut tasoa 3 6 kg P/d. Suurin yksittäinen kokonaismäärä 12 kg P/d on havaittu v. 1990, kun hulevesien vaikutus aiheutti häiriöitä Suursuolla. Vuonna 2012 Suursuon puhdistamolta mereen johdettu fosforikuorma 1,1 kg P/d oli tarkastelujakson alhaisinta suuruusluokkaa. Hangon Puhdistamo Oy:n vuoden 2012 fosforikuormitus oli 4,4 kg P/d, määrä oli tarkastelujakson suurin. Typpi Typpimäärä on ollut alimmillaan suuruusluokkaa 170 kg N/d v Suurin arvo n. 370 kg N/d ajoittuu vuodelle Viime vuosina typpimäärä on vaihdellut välillä kg N/d. Vuoden 2012 typpimäärä oli 197 kg N/d. Suursuon puhdistamoa saneerattiin vuosien 2010 ja 2011 aikana mm. typenpoisto-ajoon sopivaksi. Työt aloitettiin kesällä 2010 ja altaiden laajennukset ja saneeraukset saatiin valmiiksi kesään 2011 mennessä. Metanoliannostelua päästiin kokeilemaan syksyllä Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 244/2013 9

12 Suursuon puhdistamolta mereen vuonna 2012 johdettu typpimäärä 56 kg N/d oli tarkastelujakson alhaisin, ennen saneeraustöitä typpimäärä oli viimeisinä vuosina tasoa kg N/d. m³/d Jätevesimäärä v kg O2/d Mereen johdettu BHK-kuorma v Ha Pu Oy Suursuo Ha Pu Oy Suursuo kg P/d Fosforikuorma mereen v kg N/d Typpikuorma mereen v Ha Pu Oy Suursuo Ha Pu Oy Suursuo Kuva 5. Hankoniemen eteläpuolelle johdettu kuormitus v Hankoniemen Bengtsårin alue Hankoniemen Bengtsårin alueelle johdettavasta kuormituksesta jaksolla todetaan pääkohdittain seuraavaa (kuvat 4): Vesi Jäteveden kokonaismäärä on jaksolla vaihdellut välillä n m 3 /d, tämän jälkeen jätevesimäärä laskenut ja ollut vuosina tasoa m 3 /d. Forcit Oy:n tuottama jätevesimäärä väheni vuonna 2008 muutamien aikaisempien vuosien tasolta n m 3 /d tasolle m 3 /d, koska Forcit myi alkuvuodesta 2008 dispersiotehtaan Rohm and Haas Finland Oy:lle. Rohm and Haas lopetti dispersiotehtaan toiminnan v Santalan kartanon jätevedenpuhdistamo lopetti toiminnan , jätevedet käsitellään Hangon Suursuon puhdistamolla. Santalan kartanon puhdistamolla käsiteltyjen jätevesien osuus oli viime vuosina n. 1 % Hankoniemen Bengtsårin alueelle pistemäisesti johdetusta kokonaisjätevesimäärästä. BHK 7 -ATU Mereen johdettu BHK 7 -määrä on aluksi vähentynyt 1990-luvun alun suuruusluokasta 60 kg O 2 /d tasolle 20 kg O 2 /d. Määrä on sen jälkeen noussut ja ollut suurimmillaan vuosina n. 70 kg O 2 /d. Vuosina BHKkuormitus on ollut tasolla n kg O 2 /d, vuonna kg O 2 /d. 10 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 244/2013

13 Alueen BHK-kuormitus tulee lähes kokonaan ViskoTeepak Oy:ltä. Fosfori Fosforimäärässä on havaittavissa laskeva trendi 2004 vuodesta lähtien. Vuoden 2012 fosforimäärä oli n. 0,3 kg P/d. Fosfori tulee lähes kokonaan ViskoTeepak Oy:ltä. Typpi Mereen johdettu typpimäärä on vähentynyt tarkastelujaksolla merkittävästi, määrä oli jakson alussa suuruusluokkaa 60 kg N/d. Vuonna 2012 mereen johdettu typpimäärä 8 kg N/d oli tarkastelujakson alhaisin. ViskoTeepak Oy:n typpimäärä oli jakson alussa 17 kg N/d ja jakson lopussa noin 5 7 kg N/d. Suurin vähenemä on ollut Forcitilla, jakson alussa tasolta 40 kg N/d tasolle noin 1 4 kg N/d. Muutos selittyy pääosin typpipainotteisten jakeiden kuljettamisesta muualla apuravinteena käytettäväksi. Lisäksi dispersiotehtaan myynti vähensi Forcitin tuottamaa typpikuormaa. Rohm and Haas lopetti dispersiotehtaan toiminnan kokonaan v m³/d Jätevesimäärä v kg O₂/d BHK-kuorma mereen v ViskoTeepak Forcit Rohm&Haas ViskoTeepak Forcit kg P/d 1,4 1,2 1 0,8 0,6 0,4 0,2 0 Fosforikuorma mereen v kg N/d Typpikuorma mereen v ViskoTeepak Forcit ViskoTeepak Forcit Rohm&Haas Kuva 6. Hankoniemen Bengtsårin alueelle johdettu kuormitus v Luparajojen saavuttaminen vuonna 2012 Vesistöön johdettavalle jätevedelle on määritelty raja-arvot laitosten ympäristöluvissa. Seuraavassa esitetään lyhyesti vuoden 2012 osalta raja-arvojen saavuttaminen alueen lupavelvollisten pistekuormittajien osalta. Luparajojen saavuttaminen ja vesistökuormitus käydään tarkemmin läpi vuosittain laadittavissa kuormitustarkkailujen yhteenvedoissa. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 244/

14 ViskoTeepak Vuonna 2012 tuli yksi ylitys kuukausikeskiarvoina saavutettavaksi asetettuihin raja-arvoihin nähden. Typpikuormitus ylitti luparajan toukokuussa, luparaja on 10 kg N/d ja stripperin ongelmien vuoksi typpikuormitus oli kuukausikeskiarvona laskettuna 11 kg N/d. Oy Forcit Ab Vuonna 2012 saavutettiin kaikki prosessijätevettä koskevat raja-arvot. Jätevedenpuhdistamolla käsiteltäville saniteettijätevesille puolivuosikeskiarvoina saavutettavaksi asetetut raja-arvot saavutettiin pääosin vuonna Fosforin poistoteholle asetettu raja-arvo (vähint. 90 %) jäi saavuttamatta toisella puolivuosijaksolla, jolloin fosforin puhdistusteho oli 87 %. Hangon Puhdistamo Oy Fosforille neljännesvuosikeskiarvona saavutettavaksi asetettu raja-arvo (4 kg/d) ylittyi 1. vuosineljänneksellä v. 2012, jolloin keskimääräinen fosforikuorma oli 6 kg/d ja 2. vuosineljänneksellä, jolloin fosforikuorma oli 5 kg/d. Hangon kaupungin Suursuon puhdistamo Suursuon puhdistamon käsittelytulokset saavuttivat pääosan ympäristöluvassa neljännesvuosien keskiarvoille määritellyistä luparajoista v COD:n poistoteho oli keskimäärin 75 % jaksolla 2/2012 ja neljännesvuosikeskiarvolle asetettu raja-arvo (vähintään 80 %) jäi saavuttamatta. BHK:n poistoteho oli 83 % jaksolla 2/2012 ja neljännesvuosikeskiarvon raja-arvo (vähintään 93 %) jäi saavuttamatta. Fosforin poistoteholle asetettu neljännesvuosikeskiarvon raja-arvo (vähintään 93 %) jäi saavuttamatta jaksolla 1/2012, jolloin fosforin keskimääräinen poistoteho oli 91 %. Typenpoiston teholle vuosikeskiarvona saavutettavaksi asetettu raja-arvo (vähintään 70 %) jäi saavuttamatta. Keskimääräinen typenpoistoteho oli 53 %. Valtioneuvoston asetuksen 888/2006 vähimmäispuhdistusvaatimukset saavutettiin vuonna Puhdistamon käsittelytulosten laskennassa ei ole huomioitu viemäriverkon piirissä tapahtuneita ohituksia, koska määrät eivät ole tiedossa. 12 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 244/2013

15 4 Tutkimuksen suoritus Meriveden fysikaalis-kemiallista laatua on tutkittu ohjelman mukaisesti kullakin havaintopaikalla 2 4 kertaa vuodessa. Tämän lisäksi tarkkailualueen rehevyyttä seurataan klorofylli-a-mittauksin kuudesti kasvukauden aikana. 5 Vesistötarkkailun tulokset 5.1 Veden laatu Hangon eteläinen merialue Hangon eteläisen merialueen tärkeimmät pistekuormittajat ovat Hangon kaupungin Suursuon jätevedenpuhdistamo sekä kahden teollisuuslaitoksen yhteinen jätevedenpuhdistamo Hangon Puhdistamo Oy. Hangon suljetulta kaatopaikalta valuvat vedet johdetaan pääosin Suursuon puhdistamon kautta yhteiseen viemäriin Hangon Puhdistamo Oy:n kanssa, jonka purkupaikka sijaitsee n. 1,5 km päässä rannasta Hangon eteläpuolella. Veden vaihtumisolosuhteet ovat Hangon eteläpuolella hyvät ja alueen veden pääasiallinen virtaussuunta on länteen, mikä ajoittain tuo kuormitusta myös Hangon itäpuolelta. Tuuliolosuhteista johtuen veden virtaussuunta saattaa kuitenkin vaihdella ja itäänkin kulkevia veden virtauksia on alueella havaittu. Lisäksi alueella esiintyy melko usein syväveden kumpuamista pintaan, mikä saattaa muuttaa Hangon edustan veden laatua melko äkillisesti. Talvet poikkeavat sääolosuhteiltaan varsin selvästi toisistaan. Koko tarkkailualue on yleensä jään peitossa ainakin jonkin aikaa. Ainoa poikkeus on Hangon etelänpuoleinen merialue, missä jäät saattavat pysyä vain lyhyitä jaksoja, kunnes tuulet taas työntävät jäät avomerelle. Vuonna 2012 tapahtui juuri näin. Vaikka talvi oli aika pitkä, jäät lähtivät maaliskuussa niin, että lopputalven näytteet jouduttiin ottamaan avovedestä. Hankoniemen pohjoispuolelta näytteet otettiin kuitenkin jään alta. Hangon eteläisen merialueen jätevesikuormituksen vaikutukset ovat yleensä selvimmin havaittavissa talvisaikaan meren ollessa jäässä, koska jää vähentää veden sekoittumista. Talven 2012 fekaalisten kolibakteerien määrät on esitetty kuvassa 7. Kuvasta ilmenee että bakteerimäärät ovat olleet todella pienet. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 244/

16 Fekaaliset bakteerit Hangon eteläinen purkualue pmy/100 ml H1 H3 H4 pmy/100 ml Hangon etelä Bakteerit lopputalvi H1 H2 N4 H3 H4 H6 H7 H Kuva 7. Hangon eteläisen merialueen (1 m) fekaalisten bakteerien määrät sekä erikseen lopputalven tilanne jaksolla Tarkastelemalla tilannetta hieman pidemmältä aikaväliltä voidaan todeta, että tilanne on ollut melko samanlainen pitkään eikä viime vuosina ole tapahtunut suurempia muutoksia. Talvina, jolloin näytteet on otettu jään alta, alueella on esiintynyt pieniä määriä fekaalisia bakteereita, mutta jätevesien vaikutukset suoraan veden laatuun ovat sellaisinakin ajankohtina muuten olleet hyvin pienet. Loppukesän tilannetta on kuvattu kuvassa 8 ja siitä ilmenee, että bakteereita on esiintynyt pienissä määrin silloin tällöin koko eteläisellä merialueella. Ainut piste, joka on hieman poikennut muusta alueesta, on Anklarensbuktenin piste (N4), joka lähinnä edustaa maalta tulevan hajakuormituksen vaikutuksia. Siellä loppukesän 2012 bakteerimäärä oli 46 pmy / 100 ml. Määrä on kuitenkin pieni kun otetaan huomioon että hyvän uimaveden yläraja on 500 pmy / 100 ml. 14 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 244/2013

17 µg/l Hangon etelä Ammoniumtyppi-Loppukesä H1 H2 N4 H3 H4 H6 H7 H pmy/100 ml Hangon etelä Bakteerit-Loppukesä H1 H2 N4 H3 H4 H6 H7 H Kuva 8. Hangon eteläisen merialueen ammoniumtyppipitoisuudet sekä fekaalisten indikaattoribakteerien määrä loppukesällä jaksolla Piste H3 sijaitsee aivan purkupaikan edustalla ja pisteet H1 ja H4 sijaitsevat sen itä- ja länsipuolella. Yleisesti ottaen Hangon eteläpuolella mitatuissa ravinnepitoisuuksissa ei ole havaittavissa suuria muutoksia viimeisten 10 vuoden aikana. Vuosien ja vuodenaikojen välistä vaihtelua kuitenkin esiintyy. Pinnanläheisen (1 m) veden tilannetta on kuvattu kuvassa 9. Kuvassa on vertailtu lopputalven ja loppukesän tilannetta. Pitoisuudet ovat yleensä olleet suurempia lopputalvella, jolloin maalta tuleva valuma ajoittain nostaa pitoisuuksia selvästi. Loppukesällä kesäinen levätuotanto on kuluttanut ravinteita, mikä usein näkyy alempana ravinnepitoisuutena. Yleisenä havaintona voidaan todeta että pinnanläheisen veden kokonaisfosforipitoisuus on ehkä hieman laskenut purkupaikan edustalla olevalla pisteellä (H3) viimeisten vuosien aikana. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 244/

18 Hangon merialueen kokonaisfosfori μg/l H3 H7 H Hangon merialueen kokonaistyppi µg/l H3 H7 H Kuva 9. Hangon merialueen kokonaisravinnepitoisuudet pinnanläheisessä vedessä (1 m) jaksolla Piste H3 sijaitsee purkupaikan lähellä ja piste H7 kauempana purkupisteeltä. Piste H14 sijaitsee Hangon pohjoispuolella. Punainen viiva on purkualueen kehitystä kuvaavan pisteen H3 lineaarinen trendiviiva. Hyvistä sekoittumisolosuhteista johtuen Hangon etelänpuoleisella purkualueella ei esiinny happiongelmia (kuva 10). Eri vuodenaikoina esiintyy pientä pitoisuusvaihtelua. Osittain tämä johtuu siitä, että kylmä vesi pystyy sitomaan enemmän happea kuin lämmin vesi. Tästä johtuu osittain se että lopputalven arvot ovat kesäpitoisuuksia korkeammat. Tarkastelemalla hapen kyllästysprosenttia, joka ilmentää happipitoisuutta suhteutettuna siihen, mikä on maksimaalinen happipitoisuus tietyssä lämpötilassa ja suolaisuudessa, voidaan todeta, että hapen kyllästysprosentti ei ole laskenut alle tason 70 % koko 10 vuoden tarkkailujakson aikana. Tämä osoittaa, että näytepisteiden happitilanne on pysynyt hyvänä Hangon eteläpuolella. 16 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 244/2013

19 mg/l Hangon etelä H1 H3 H4 Kuva 10. Hangon eteläisen merialueen happipitoisuudet pohjan lähellä lopputalvella ja loppukesällä Hangon pohjoinen merialue Myös Hangon pohjoisella merialueella veden sekoittumisolosuhteet ovat varsin hyvät. Alueella ei ole enää varsinaista pistekuormitusta, joten veden laatuun vaikuttaa lähinnä valumaalueelta tuleva hajakuormitus sekä pohjoisen Itämeren yleistila. Lähin pistekuormittaja, joka vaikuttaa alueen veden laatuun jonkin verran, on alueen itäisimmässä osassa toimiva Forcit Oy Ab. Pisteiden väliset vedenlaatuerot ovat Hangon pohjoispuolella yleensä hyvin pienet. Ravinnetasoltaan alue ei juuri poikkea eteläisestä merialueesta, eikä pitkänajan kehitystä tälläkään alueella voida havaita (kuva 9), vaan kokonaisravinnepitoisuudet ovat pysyneet suunnilleen samalla tasolla koko tarkastelujakson ajan. Kuten eteläisellä merialueella veden happitilanne on tälläkin osa-alueella yleensä hyvä. Lievää happipitoisuuden alenemista on joskus ollut havaittavissa loppukesäisin, mutta hapenkyllästysprosentti ei ole viimeisten 10 vuoden aikana laskenut alle tason 50 %. Kuvassa 11 on kuvailtu pohjanläheisen veden happipitoisuutta jaksolla ja siitä näkee, että happitilanne on ollut jopa hieman parempi muutamina viime vuosina. Tiettyinä vuosina, jolloin sää on kesällä ollut hyvin lämmin ja vesistön lämpötilakerrostuneisuus on ollut vahva ja kestänyt pitkään, happipitoisuudet ovat yleensä laskeneet hieman keskimääräistä enemmän, mutta yleisesti ottaen vuosien väliset erot ovat kuitenkin olleet hyvin pienet. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 244/

20 mg/l Hangon pohjoinen H10 H13 H14 Kuva 11. Hangon pohjoisen merialueen pohjanläheisen veden happipitoisuus lopputalvella ja -kesällä Suursuon kaatopaikka Suursuon suljetun kaatopaikan (suljettu vuoden 1995 alussa) vesistövaikutuksia seurataan kolmella havaintopisteellä (N1, NX ja N2). Kuvassa 12 jakson kehitystä on kuvattu keskeisimpien kuormitusindikaattoreiden osalta Kaatopaikkaojan kokonaisfosfori Kaatopaikkaojan ammoniumtyppi µg/l N1 NX µg/l N1 NX 200 N2 200 N2 0 0 Kaatopaikkaojan sähkönjohtokyky Kaatopaikkaojan bakteerit ms/m N1 NX N2 pmy/100 ml N1 NX N2 Kuva 12. Kaatopaikalta laskevan puron veden laadun kehitys jaksolla Piste N1 sijaitsee kaatopaikan yläpuolella, piste NX aivan kaatopaikka-alueen ala puolella ja piste N2 laskupuron alaosassa asutuksen alapuolella. Tutkimustulokset osoittavat varsin selvästi, että kaatopaikka-alue heikentää ajoittain puron veden laatua jonkin verran, mutta myös puron alajuoksua kohti tapahtuu selvä veden laadun heikkeneminen. Etenkin veden hygieeninen laatu on usein ollut hyvin heikko asutuksen 18 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 244/2013

21 alapuolella, kun se samanaikaisesti on ollut vain hieman heikentynyt heti kaatopaikka-alueen alapuolella. Myös veden kokonaisfosforiarvot nousevat yleensä hyvin selvästi asutuksen alapuolella. Tämä osoittaa kiistatta, että puron varrella oleva haja-asutus heikentää puron veden laatua. Puron kuormitustilanteessa on viime vuosina ehkä tapahtunut lievä paraneminen, mutta suuret vaihtelut ovat edelleen tyypillisiä. Vuonna 2012 mitattiin taas selvästi kohonneita fosfori ja ammoniumtyppipitoisuuksia alimmalla pisteellä asutuksen alapuolella. Yleisesti voidaan todeta että kaatopaikka-alueen vesistökuormitus on pienentynyt selvästi verrattuna 1980-luvun lopun ja 1990-luvun alun tilanteeseen, jolloin veden laatu oli ajoittain hyvin heikko. Tähän vaikuttaa ojitusjärjestelyjen muutosten ohella myös se tosiasia, että varsinainen kaatopaikkatoiminta on loppunut ja vanhaa jätekasaa on kunnostettu asianmukaisella tavalla. Nykyjärjestelyillä mereen joutuva kuormitus on suhteellisen pieni ottaen huomioon, että Täktomin kautta laskevan puron vesimäärät ovat melko pienet. Paikallisesti puron välillä hyvinkin heikko veden laatu aiheuttaa ajoittain lieviä hajuhaittoja. Merenlahtea, johon Täktomin puro laskee, on tarkkailtu 1980-luvusta alkaen ja mitattujen vedenlaatuparametrien avulla selviä kuormitusvaikutuksia ei ole tarkkailujakson aikana juuri havaittu. Joskus talvella, meren ollessa jään peitossa, maalta tuleva kuormitus on näkynyt kohonneina ravinnepitoisuuksina ja indikaattoribakteerien esiintymisenä. Vuonna 2012 todetut bakteerimäärät olivat hyvin pienet (0 16 pmy / 100 ml) Forcitin edusta Forcitin edustan veden fysikaalis-kemiallista laatua on tarkkailtu kahdesti vuodessa lopputalvella ja loppukesällä. Tehtaan edustan merialue oli kevättalvella 2012 jään peitossa. Purkupaikan lähellä (F2) typpipitoisuus oli poikkeuksellisesti selvästi koholla, mutta muilla pisteillä ei ollut havaittavissa jätevesikuormitukseen viittaavia veden laadun muutoksia. Tilanne on sen jälkeen kun tehtaan typpipäästöt vähenivät dramaattisesti ollut hyvä tehtaan edustalla, eikä selviä vaikutuksia ole ollut havaittavissa. Aikaisemmin jätevesipäästöt näkyivät melko usein selvästikin kohonneina typpipitoisuuksina heti jään alla. Loppukesäisin, jolloin veden sekoittuminen on tehokkaampaa, veden laadun muutoksia ei ole voitu havaita pitkään aikaan ja veden laatu pysyy yleensä hyvin samanlaisena eri näytteenottopisteillä. Alueen alusveden happitilanne on yleensä ollut hyvä, mutta tiettyinä vuosina, jolloin sää on ollut hyvin lämmin ja veden kerrostuminen on kestänyt kauan, pohjanläheisen veden happipitoisuus on tällä osa-alueella laskenut alemmaksi kuin muualla Hangon pohjoisella merialueella (kuva 13). Viime vuosien lämpimät kesät näkyvätkin hieman aikaisempaa alempina happipitoisuuksina ja kesällä 2011 pohjanläheisen veden hapenkyllästysprosentti oli niin alhainen kuin noin 30 %. Kesällä 2012 happitilanne oli jälleen aikaisempaa parempi. Talvisin alueen happitilanne on ollut hyvä ja tämä oli tilanne myös lopputalvella Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 244/

22 mg/l Forcitin edusta F1 F2 F3 Kuva 13. Forcitin edustan merialueen pohjanläheisen veden happipitoisuus lopputalvella ja loppukesällä Vertaamalla vedenlaatutuloksia pidemmältä aikaväliltä voidaan todeta, että tehtaan kuormitus on näkynyt lähinnä talvisin jään alla korkeina typpipitoisuuksina (kuva 14). Tilanne on viime vuosina parantunut selvästi. Selvimmin vaikutukset ovat olleet havaittavissa purkupaikan lähellä (F2), mutta ajoittain vaikutukset ovat olleet havaittavissa myös uloimmalla havaintopisteellä (F3). Voimakkaimmat vaikutukset todettiin 1980-luvulla. Sen jälkeen selviä vedenlaatumuutoksia talven aikana on esiintynyt yhä harvemmin. 20 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 244/2013

23 Forcit-edusta kokonaisfosfori µg/l F2 F3 H Forcit-edusta kokonaistyppi F2 µg/l F3 H Kuva 14. Forcitin edustan pinnanläheisen veden (1 m) kokonaisravinnepitoisuudet jaksolla Piste F2 sijaitsee aivan tehtaan edustalla ja H14 noin 4 km tehtaan purkualueesta länteen. Punainen viiva on pisteen F2 lineaarinen trendiviiva Bengtsårin alue Bengtsårin alueelle siirryttäessä veden vaihtuminen ulkomeren kanssa vähenee. Vaihtuminen tapahtuu pääasiallisesti kahden kapean salmen kautta; lännessä Byön ja Kadermon ja pohjoisessa Rågholmenin ja Kamsholmenin välistä. Alueen huonommasta veden vaihtumisesta johtuen, alue on herkempi kuormitukselle kuin tarkkailualueen muut osa-alueet. Alueen pistekuormitus on pitkällä aikavälillä laskenut selvästi ja tänä päivänä ViskoTeepak Oy Ab:n alueelle ongelmalliseksi ja rehevöitymistä edistäväksi todettu typpikuormitus on vain murto-osa siitä, mitä se vielä 1980-luvun alussa oli. Tämä näkyy myös alueen veden laadussa. Jätevesipäästöt ovat viime vuosina näkyneet ainoastaan ajoittain lievästi kohonneina ammoniumtyppipitoisuuksina purkupaikan lähellä. Tämä on ollut tilanne lähinnä talvisin jään alla, jolloin veden sekoittumisolosuhteet ovat heikot. Avovesikaudella jätevesikuormitusta indikoivia veden laadun muutoksia ei juuri ole ollut havaittavissa. Kuvassa 15 on esitetty rehevöitymisen kannalta keskeisten ravinteiden typen ja fosforin pitoisuudet lopputalvella ja loppukesällä pinnanläheisessä vedessä viimeisten 10 vuoden ajalta. Kokonaistypen osalta pitoisuuserot eri vuodenaikojen välillä alkoivat 1990-luvulla kaventua, eivätkä purkupaikan lähellä olevat pisteet ole enää moneen vuoteen poikenneet vertailualu- Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 244/

24 een tilanteesta. Fosforipitoisuuksissa ei ole havaittavissa suurempia muutoksia eikä Bengtsårin alue poikkea muusta Hangon pohjoispuoleisesta merialueesta merkittävästi. Tiettyä vaihtelua esiintyy vuosien välillä, mutta erot ovat kuitenkin olleet melko pienet, joten ravinnetilanne on pysynyt melko vakaana viime vuosina. Bengtsår-alueen kokonaisfosfori 70 µg/l V1 V3 V Bengtsår-alueen kokonaistyppi 1200 µg/l V1 V V Kuva 15. Pinnanläheisen veden (1 m) kokonaisravinnepitoisuudet Bengtsårin alueella lopputalvella ja loppukesällä Punainen viiva on pisteen V3 lineaarinen trendiviiva. Kokonaisravinnepitoisuudet kuvaavat alueen yleistä ravinnetasoa. Kokonaisravinnepitoisuuksiin vaikuttavat merkittävässä määrin maalta tuleva huuhtoutuma. Lisäksi esim. suuret planktonmäärät nostavat kokonaisravinnepitoisuuksia jonkin verran. ViskoTeepak Oy Ab:n jätevesikuormitusta tarkasteltaessa, veden ammoniumtyppipitoisuuden tarkastaminen antaa vihjeitä kuormituksen leviämisestä, koska tehtaan typpipäästöt ovat ammoniummuodossa. Kuvassa 16 on kuvattu Bengtsårin alueen ammoniumtyppipitoisuuksien kehitystä. Lopputalvisin veden ammoniumtyppipitoisuus ei viime vuosina ole noussut juuri yli alimman määritystason (4 µg/l), mutta loppukesästä on viime vuosin ollut havaittavissa hieman kohonneita pitoisuuksia mikä saattaa liittyä tehtaan jätevesikuormitukseen. Vuonna 2012 pitoisuudet olivat jälleen melko alhaiset. 22 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 244/2013

25 Bengtsår-alueen ammoniumtyppi lopputalvella µg/l V1 V2/V2b V3 V Bengtsår-alueen ammoniumtyppi kesällä µg/l V1 V2/V2b V3 V Kuva 16. Bengtsårin alueen ammoniumtyppipitoisuudet lopputalvisin ja loppukesäisin jaksolla Alin määritystaso on 5 µg/l. Pienentyneestä pistekuormituksesta huolimatta, Bengtsårin alueen edelleen selvästi suurin ongelma on syvännealueiden toistuvat happiongelmat. Talven kerrostuneisuustilanteen aikana happitilanne pysyy pääosin hyvänä kaikilla havaintopisteillä, mutta keväällä, kun pintaveden lämpötila nousee, muodostuu vahva harppauskerros lämpimän pintaveden ja kylmemmän ja siten raskaamman syväveden välillä. Alusveden happipitoisuus laskee joka kesä varsin nopeasti ja usein happi on lähes loppu jo heinäkuussa. Syksyllä kun vesi viilenee eri vesikerrosten tiheyserot pienenevät ja vesi pääsee syysmyrskyjen myötä sekoittumaan pohjaan saakka. Tässä yhteydessä happitilanne korjaantuu ja pysyy hyvänä seuraavaan kevääseen asti. Happipitoisuuden aleneminen loppukesäisin on yleinen ilmiö monessa vesistössä ja se on osittain luonnollinen ilmiö. Happipitoisuuden voimakas lasku ja täydellinen happikato on kuitenkin merkki siitä, että vesistön tasapaino on häiriintynyt. Hapenpuute on sinänsä veden ekosysteemille vakava ongelma, mutta hapenpuutteeseen liittyy usein tilannetta pahentava tapahtuma, kun pohjasedimenteissä sitoutuneet ravinteet alkavat liueta hapen vähentyessä. Tämä johtaa niin sanottuun sisäiseen rehevöitymiseen, jolloin jo kasvien ulottuvilta pohjasedimentteihin sitoutuneet ravinteet liukenevat uudelleen veteen kasvillisuuden käyttöön. Bengt- Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 244/

26 sårin alueella tämäntyyppinen voimakas ravinteiden mobilisointi happivajauksen seurauksena tapahtuu vuosittain loppukesäisin. Sisäisen rehevöitymisen voimakkuus on riippuvainen siitä, miten alhaalle happipitoisuudet laskevat, mutta vielä enemmän siitä, miten kauan happivajaus kestää. Nämä seikat taas ovat riippuvaisia kevään ja kesän sääoloista. Varhainen ja äkillinen veden lämpeneminen keväällä aiheuttaa sen, että vedet kerrostuvat hyvin nopeasti, eivätkä pahimmassa tapauksessa ehdi sekoittua kunnolla talven jälkeen. Lämmin sää nostaa veden lämpötilaa, mikä taas vahvistaa kerrostumista ja pidentää ajanjaksoa, jolloin vesistö pysyy kerrostuneena. Lämpötilan kohoaminen nopeuttaa myös vedessä tapahtuvaa mikrobien hajotustoimintaa, mikä nostaa veden hapenkulutusta entisestään. Kuvassa 17 on esimerkkinä esitetty näytepisteen V1 kehitys viimeisten 10 vuoden aikana. Vastaavanlainen tilanne on todettu pisteellä V5 sekä ajoittain myös pisteillä V4 ja V8. Pisteillä V3 ja V6 syvyys on sen verran pieni, että vesi lämpenee pohjaan asti kesällä, jolloin koko vesimassa pääsee sekoittuman ja veden happitilanne pysyy yleensä hyvänä koko vuoden. 24 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 244/2013

27 Bengtsåralueen (V1) happipitoisuus mg/l m 5 m 10 m 15 m 19 m Bengtsåralueen (V1) kokonaisfosfori µg/l m 5 m 10 m 15 m 19 m Bengtsåralueen (V1) ammoniumtyppi m µg/l m 10 m 15 m m Kuva 17. Näytteenottopisteen V1 happitilanne sekä veden ammoniumtyppi- että kokonaisfosforipitoisuudet. Kuvista näkee, että happitilanne on melkein joka vuosi ollut hyvin heikko. Vuonna 2012 pohjanläheisen veden happitilanne oli selvästi heikentynyt jo lopputalvella ja kesän aikana happi loppui jo heinäkuussa. Tilanne oli näin ollen heikompi kuin parina viime vuosina. Bengtsårin alueen ravinnepitoisuudet alkavat yleensä nousta jo siinä vaiheessa kun pohjanläheisen veden happipitoisuus on saavuttanut tason 2 3 mg/l. Tämä oli tilanne myös kesällä 2012 ja se osoittaa, että sedimenteissä vallitsee erittäin heikot happiolot. Aikaisempaa heikompi happitilanne aiheutti myös sen, että alusveden ravinnepitoisuudet nousivat viime vuosiin verrattuna korkeammalle tasolle. Heikoimmillaan happitilanne oli aivan pohjan lähellä, mutta jo 10 m:n syvyydessä, happipitoisuus oli selvästi alentunut (hapenkyllästys 17 %). Häiriintynyt vesimassa Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 244/

28 on siten suuri ja syksyllä vesien sekoittuessa pohjaan asti, ravinnerikas syvävesi sekoittuu muuhun vesimassaan, aiheuttaen huomattavan ravinnelisäyksen alueelle. Tilanne on jatkunut suunnilleen samanlaisena hyvin pitkään ja alueen eristyneisyyden takia tilanne näyttää jatkuvan ongelmallisena vielä pitkään, vaikka alueen pistekuormitus on laskenut selvästi viimeisten vuosikymmenien aikana. 5.2 Tarkkailualueen rehevyys Veden klorofylli-a-pitoisuus kuvastaa vedessä esiintyvää kasviplanktonmäärää. Kasviplanktonmäärä on riippuvainen veden ravinnetasosta, joten mitä enemmän ravinteita vedessä on, sitä korkeampi on veden klorofyllipitoisuus. Ravinnemäärien lisäksi planktontuotantoon vaikuttavat kasvukauden valomäärä sekä jossain määrin veden lämpötila ja tuuliolosuhteet. Yleensä rannikkovesissä esiintyy heti jään lähdön jälkeen ja joskus jopa hieman ennen jään lähtöä ns. kevätmaksimi, jolloin talven aikana kerääntyneet ravinteet käytetään tehokkaasti hyväksi. Tämän jälkeen veden ravinne- ja a-klorofyllipitoisuudet laskevat ja ne ovat alimmillaan alkukesästä. Kesän aikana ne nousevat vähitellen ja loppukesällä saattaa esiintyä sinilevähuippu, joka myös näkyy veden kohonneena klorofylli-a-pitoisuutena. Kevätmaksimin voimakkuus vaihtelee sekä eri vuosien välillä, että myös lyhyemmällä aikavälillä. Tämän tarkkailun tavoite ei ole saada kevätmaksimin klorofylliarvoja mukaan, vaan pyrkimys on enemmän seurata kesätilannetta, jolloin paikallisten päästöjen rehevöittävä vaikutus helpommin tulee näkyviin paikallisesti kohonneina klorofyllipitoisuuksina. Koska levätuotanto vaihtelee suuresti jopa hyvin lyhyellä aikavälillä, klorofylli-a-pitoisuuksia ei voida pitää absoluuttisina arvoina vesistön rehevyystilannetta arvioidessa, mutta klorofyllipitoisuus antaa melko hyvän yleiskuvan vesistön rehevyystilanteesta. Klorofylli-a-seuranta aloitetaan yleensä toukokuun loppupuoliskolla ja joskus kevätmaksimi saattaa näkyä kohonneina klorofylli-a-pitoisuuksina ensimmäisellä näytteenottokierroksella. Klorofylliseurannan tulosten havainnollistamiseksi kuvassa 18 on esitetty vuoden 2012 klorofylli-a-tilanne yhteistarkkailualueen kaikilla pistellä. Kuvasta näkee, että kevätmaksimi oli pääosin ohitettu kun ensimmäiset näytteet otettiin ja klorofylli-a-pitoisuudet olivat melko alhaiset. Yleisesti ottaen pitoisuudet laskivat kevään jälkeen ja pysyivät aika alhaisella tasolla läpi kesän. Etenkin Hangon eteläisellä merialueella klorofyllipitoisuudet pysyivät hyvin alhaisina koko kesän. Syyskuun alussa oli havaittavissa lievä nousu, mutta silloinkin klorofyllipitoisuus pysyi aika alhaisella tasolla (< 6 µg/l). Vastaava tilanne oli myös Bengtsårin alueella syyskuussa, ja sielläkin korkein mitattu pitoisuus oli hieman alle 6 µg/l. 26 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 244/2013

29 µg/l 10,0 8,0 6,0 4,0 2,0 0,0 Klorofylli-a 2012 H1 H2 H3 H4 H6 H7 S3B S4 H10 H14 F2 F3 V7 V1 V3 V5 V keskiarvo Kuva 18. Tarkkailualueen klorofylli-a pitoisuudet vuonna Koko kasvukauden keskiarvoja tarkastellessa voidaan todeta että klorofyllimäärät nousevat hieman saaristossa sisäänpäin mentäessä. Vertailemalla eri osa-alueiden klorofyllipitoisuuksia eri vuosina voidaan todeta, että suuria eroja ei ole. Tiettyinä vuosina Bengtsårin alueella on mitattu hieman korkeampia pitoisuuksia kuin muualla, mutta välillä Forcitin alue on erottunut hieman rehevämpänä klorofylli-a pitoisuuksien perusteella. Yleensä klorofylli-a pitoisuudet ovat liikkuneet tason 5 µg/l molemmin puolin, mikä on melko alhainen arvo. Vuonna 2012 kasvukauden keskiarvo oli pääosin alempikin. Yleisesti voidaan todeta että klorofyllipitoisuudet vaihtelevat melkoisesti ja hyvin usein vaihtelun tärkein määräävä tekijä on sää- ja tuuliolosuhteet. Esimerkiksi loppukesäisin sinilevät voivat tuulisessa säässä olla sekoittuneina monen metrin syvyyteen kun ne tyynen ilman vallitessa voivat olla kerääntyneinä aivan pinnan tuntumaan. Kesän 2012 aikana sinilevää havaittiin vain vähän. 6 Yhteenveto ja johtopäätökset Hangon merialueen ja Bengtsårin vesien yhteistarkkailu vuonna 2012 noudatti ns. suppean tarkkailun ohjelmaa, joka sisältää ainoastaan vuosittaisen veden laadun tarkkailun. Tarkkailualueen pistemäisestä kuormituksesta pääosa kohdistuu Hankoniemen eteläpuolelle. Kuormituslajeittain tarkastellen on kyseessä suuruusluokka % vuoden 2012 tilanteessa. Hangon kaupungin Suursuon jätevedenpuhdistamon jätevesimäärä muodostaa valtaosan (n. 68 %) Hangon merialueelle johdetusta jätevesimäärästä. Veteen johdetun BHK 7 -kuormitus on vaihdellut viime vuosina, mutta aivan viime vuosina on kokonaismäärässä ollut havaittavissa lievää vähenemistä. Vuonna 2012 määrä oli tosin hieman viime suurempi kuin muutamina viime vuosina. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 244/

30 Meren kannalta pistekuormituksen ravinnekuormitus on keskeisessä asemassa. Suurimat yksittäiset pistekuormittajat ovat Hangon Puhdistamo Oy sekä Hangon kaupungin Suursuon puhdistamo. Nämä vastaavat yhdessä yli 90 % kokonaisfosforikuormituksesta ja typen osalta niiden osuus on vielä suurempi. Fosforin kokonaiskuormitus on viime vuosina ollut lievässä kasvussa. Typen osalta trendi oli kasvava vuoteen 2002 asti mutta sen jälkeen typen kokonaiskuormitus on vähitellen laskenut hieman ja vuoden 2012 typpikuormitus oli 20 vuoden tarkkailujakson alhaisin. Niemen pohjoispuolella Forcit Oy Ab:n typpikuormitus on ollut merkittävä, mutta vuodesta 2002 lähtien kuormitus on laskenut voimakkaasti kun typpipainotteisten jakeiden poiskuljettaminen aloitettiin. ViskoTeepak Oy Ab:n typpikuormitus on pidemmällä aikavälillä laskenut selvästi, mutta aivan viime vuosina kuormitus on vaihdellut jonkin verran, mutta se on pysynyt suunnilleen samalla tasolla. Pistekuormituksen ohella merialueelle kohdistuu maa-alueilta tulevaa hajakuormitusta. Hangon lähialueilla ei esiinny laajempia maatalousalueita, joten maataloudesta johtuva hajakuormitus on tarkkailualueella pieni Bengtsårin sisäosia lukuun ottamatta. Voimakkaiden vesivirtauksien seurauksena tarkkailualueen veden laatuun vaikuttavat sitä vastoin sekä pohjoisen Itämeren että läntisen Suomenlahden yleistila. Hangon eteläinen merialue Hyvien sekoittumisolosuhteiden seurauksena jätevesipäästöjen suorat vaikutukset veden laatuun ovat yleensä olleet lievät. Kuormitus on ajoittain näkynyt hieman kohonneina ammoniumtyppi- ja bakteeripitoisuuksina pintavedessä. Selvimmin tämä on ollut havaittavissa talvisin, kun meri on ollut jään peittämä. Viimeisimpien vuosien lopputalven näytteenotto on pitkästä aikaa taas voitu toteuttaa jään päältä paitsi vuonna 2012, jolloin eteläisen merialueen talvinäytteet jouduttiin taas ottamaan avovedestä, kun jäät lähtivät yllättäen maaliskuussa. Eteläisen merialueen jätevesipäästöjen vaikutuksia on yleisesti ottaen hyvin harvoin ollut havaittavissa selvänä veden laadun muutoksena. Tämä koskee myös Tulliniemen eteläpuolta missä on viime vuosina seurattu Hangon ulkosataman mahdollisia vaikutuksia veden laatuun. Veden klorofylli-a pitoisuudet olivat tällä alueella alhaiset. Suursuon suljettu kaatopaikka Suursuon suljetun kaatopaikan suorat vesistövaikutukset ovat viime vuosina olleet lievät. Kaatopaikan ja puron välille rakennetun maavallin läpi pääsee ilmeisesti ajoittain jonkin verran lika-aineita ojaan, mutta puron varrella esiintyvä hajakuormitus heikentää veden laatua selvästi kaatopaikkaa enemmän. Veden hygieeninen laatu on puron alajuoksulla ajoittain ollut hyvin heikko vaikka se heti kaatopaikan alapuolella on ollut kohtalaisen hyvä. Kaatopaikalta laskevan puron pienestä virtaamasta johtuen merelle kohdistuva kuormitus on suurimman osan vuodesta verrattain pieni, ja kuormituksen vaikutus vastaanottavaan merenlahteen on vain harvoin ollut havaittavissa veden laadun muutoksena. Kaatopaikkapuron veden laadussa on aivan viime vuosina ollut havaittavissa lievää paranemista. 28 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 244/2013

31 Hangon pohjoinen merialue Hangon pohjoisella merialueella ei ole varsinaista pistekuormitusta. Veden sekoittumisolosuhteet ovat tälläkin osa-alueella varsin hyvät. Kuten eteläisellä merialueella, syväveden happiongelmia ei ole havaittu. Klorofyllitutkimuksen valossa pohjoinen merialue on hieman rehevämpi kuin eteläinen merialue, mutta erot ovat hyvin pienet, ja vuonna 2012 mitatut klorofylli-apitoisuudet olivat tälläkin alueella alhaiset. Forcitin edusta Forcitin edustalla jätevesipäästöt ovat nykyään hyvin harvoin havaittavissa suoraan veden laadun muutoksena. Ei edes talvisin jään alla ole yleensä voitu havaita jätevesikuormituksen vaikutuksia. Lopputalvella 2012 veden typpipitoisuudet olivat jonkin verran kohonneita aivan tehtaan edustalla. Suurin vedenlaadun muutos tapahtui 2000-luvun alussa, jolloin tehtaan typpipäästöt putosivat murto-osaan aikaisemmasta tasosta. Alusveden happitilanne on pääsääntöisesti ollut hyvä, vaikka loppukesäisin on havaittavissa happipitoisuuksien melko selvääkin alenemista pohjan tuntumassa. Alueella mitatut veden klorofyllipitoisuudet ovat yleensä olleet hieman korkeampia kuin muualla Hangon pohjoisella merialueella, mutta vuosien välinen vaihtelu on ollut aika suuri ja vuonna 2012 klorofyllipitoisuudet olivat alhaiset myös tällä alueella. Bengtsårin alue Bengtsårin alue on koko tarkkailualueen osa-alueista ongelmallisin. Syvänteiden voimakkaat happiongelmat ovat jokavuotisia. Kesäisin happi loppuu tai vähenee hyvin voimakkaasti alueen syvissä osissa. Happiongelmat aiheuttavat sen, että pohjasedimentteihin sidottuja ravinteita alkaa liueta veteen ja siten nostaa alusveden ravinnepitoisuuksia monikymmenkertaisiksi. Vuonna 2012 happitilanne kehittyi muutaman hieman paremman vuoden jälkeen taas hyvin heikoksi ja ravinteiden liukeneminen pohjasedimenteistä oli hyvin selvä. Tämä sisäinen rehevöityminen on vesistön kannalta valitettavaa, koska se lisää vesistöön kohdistuvaa ravinnekuormitusta. ViskoTeepak Oy Ab:n typpikuormitus on pitkällä aikavälillä vähentynyt, mutta se on pysynyt viime vuosina melko samalla suhteellisen alhaisella tasolla. Eri vuosien ja vuodenaikojen välillä esiintyy tiettyä vaihtelua, mutta jätevesikuormitukseen liittyviä veden laadun muutoksia ei ole ollut havaittavissa. Alueen krooniset happiongelmat ovat kuitenkin merkkinä siitä, että vesialueen toipuminen kestää kauan. Yleisesti voidaan todeta, että pistekuormituspuolella 1990-luvun laskeva trendi on hidastunut ja Hangon eteläisen merialueen kuormitus on viime vuosina pysynyt suunnilleen samalla tasolla. Pohjoisella merialueella sen sijaan kuormituskehitys on ollut myönteisempi. Vesialueiden rehevöitymistä ajatellen Hangon eteläisen merialueen edelleen melko suuri typpikuormitus on valitettava. Ottaen huomioon, että typpi on saaristovesissämme se minimiravinne, joka eniten säätelee leväkasvua, typpikuormituksen suurta määrää on pidettävä huonona asiana vesistön kannalta. Tähän tilanteeseen vaikuttavat toki Hangon alueen omien päästöjen lisäksi myös Suomenlahden että pohjoisen Itämeren yleistila. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 244/

32 7 Sammanfattning och slutsatser Vattendragskontrollen i Hangö havsområde och Bengtsårvattnen gjordes år 2012 enligt det mindre omfattande programmet, vilket inkluderar endast den årliga vattenkvalitetskontrollen. Av punktbelastningen år 2012 leddes största delen ut i det södra havsområdet. Om man ser till de olika belastningsfraktionerna handlar det om %. Avloppsvattenmängden från Stormossens reningsverk utgör volymmässigt den största delen (ca 68 %) av den totala mängden, som leds ut i Hangöområdet. Beträffande den syreförbrukande belastningen, har vissa variationer förekommit under de senaste åren, men en viss minskning i totalmängderna kan märkas. År 2012 kunde dock en liten ökning igen noteras jämfört med de allra senaste åren. Ur havets synvinkel är punktbelastningens näringsbelastning mycket väsentlig. De största enskilda punktbelastarna är Hangon Puhdistamo Oy samt Stormossens reningsverk. De står för över 90 % av den totala fosforbelastningen och då det gäller kvävet är andelen ännu större. En viss ökning av fosforbelastningen har varit skönjbar under de senaste åren. Då det gäller kvävet har trenden varit stigande fram till år 2002, varefter en minskning har kunnat noteras och belastningen år 2012 var den lägsta under de senaste 20 åren. Norr om Hangö har kvävebelastningen från Forcit Oy Ab varit betydande, men efter år 2002 har belastningen minskat kraftigt efter det, att man börjat frakta bort de kvävehaltiga fraktionerna. Kvävebelastningen från ViskoTeepak Oy Ab har i ett längre perspektiv sjunkit klart, men under de allra senaste åren har en viss variation förekommit, men belastningen har i stort sett hållits på samma nivå. Utöver punktbelastningen, belastas havet av den diffusa belastning, som kommer från landområdena. Mera omfattande jordbruksområden finns inte i närheten av undersökningsområdet, vilket betyder, att belastningen från lantbruket är liten med undantag av Bengtsårområdets innersta delar. Som en följd av de kraftiga vattenströmningarna påverkas undersökningsområdet däremot av allmänläget i såväl Finska vikens västra del som norra Östersjön. Hangö södra havsområde Som en följd av de goda omblandningsförhållandena är avloppssvattenbelastningens direkta inverkan på vattenkvaliteten i allmänhet lindrig. Belastningen syns närmast som något förhöjda ammoniumkvävehalter och halter av fekala bakterier i ytvattnet. Tydligast märks belastningen vintertid, då havet är isbelagt. Under de allra senaste vintrarna har man igen kunnat utföra vinterprovtagningen från isen. Vintern 2012 var igen ett undantag då isen överraskandeförsvann i mars innan proven hunnit tas. Avloppsvattenutsläppen söder om Hangö har allmänt sett sällan kunnat noteras som klara förändringar i vattenkvaliteten. Detta gäller även området söder om Tulludden, där man under de senaste åren följt med en eventuell inverkan från Hangös yttre hamn. Områdets klorofyll-a halter var låga. 30 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 244/2013

33 Stormossens avstjälpningsplats De direkta vattendragseffekterna från den stängda soptippen har under de senaste åren varit lindriga. I viss mån slipper smutsvatten ännu att tränga genom den jordvall, som byggts mellan soptippen och utfallsdiket, men den diffusa belastning, som förekommer utmed bäcken, försämrar vattenkvaliteten nedströms klart mera än den stängda soptippen. Vattnets hygieniska kvalitet har tidvis varit dålig i bäckens nedersta del trots att situationen genast nedanför soptippen har varit relativt god. Till följd av att vattenmängderna, som når havet via bäcken, är rätt små under största delen av året, har man endast vid ett fåtal tillfällen kunnat konstatera lindriga belastningseffekter i form av förändringar i vikens vattenkvalitet. Även i bäckens vattenkvalitet har en svag förbättring kunnat skönjas under de senaste åren. Hangö norra havsområde Norr om Hangö förekommer inte längre egentlig punktbelastning. Vattnets omblandningsförhållanden är goda även inom detta område. Liksom i havsområdet söder om Hangö förekommer inte syreproblem i de djupare områdena. På basen av klorofyll-a undersökningen är det norra havsområdet en aning frodigare än det södra havsområdet men skillnaden är väldigt liten. De uppmätta klorofyllhalterna år 2012 var låga även på detta område. Området utanför Forcit Oy Ab Utanför Forcit märks belastningen från fabriken numera ytterst sällan som direkta förändringar i vattenkvaliteten. Inte ens vintertid har man kunnat konstatera effekter under isen. På senvintern 2012 var dock kvävehalterna något förhöjda vid provplatsen alldeles utanför fabriken. Den största förändringen i vattenkvaliteten skedde i början av 2000-talet då fabrikens kvävebelastning sjönk till en bråkdel av vad den varit tidigare. Syresituationen i djupvattnet har i regel varit bra trots att en rätt klar nedgång i syrehalterna kan noteras under slutet av sommarn. De uppmätta klorofyll-a halterna har i allmänhet varit något högre än i det övriga havsområdet norr om Hangö, men variationerna mellan de olika åren har varit stor och år 2012 uppmättes även på detta område låga klorofyllhalter. Bengtsår området Bengtsår området är det mest problematiska delområdet. De allvarliga syreproblemen är årligen återkommande. Under sommaren tar syret slut eller minskar kraftigt i områdets djupare delar. Syreproblemen leder allmänt till det, att närsalter, som är bundna till bottensedimenten, börjar frigöras till vattnet och på det sättet höjs djupvattnets närsaltshalter med flere tiotal gånger. År 2012 blev syreläget igen mycket dåligt efter några år med ett aningen bättre syreläge och urlakningen av närsalter var stor. Denna inre eutrofiering är beklaglig för vattendraget, eftersom den ökar vattendragsbelastningen. Kvävebelastningen från ViskoTeepak Oy Ab har på lång sikt minskat, men har under de senaste åren hållits på en rätt konstant och låg nivå. Variationer förekommer mellan de olika åren och årstiderna, men klara förändringar, som skulle kunna förknippas med avloppsvattenbelastningen, kan inte skönjas. Områdets kroniska syreproblem är emellertid ett tecken på att områdets återhämtning går långsamt. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 244/

34 Allmänt kan man konstatera, att beträffande punktbelastningen har 1990-talets positiva utveckling bromsats upp och i området söder om Hangö har belastningen hållits på ungefär samma nivå under de senaste åren. Norr om Hangöudd har trenden däremot varit mera positiv. Med tanke på eutrofieringen är de stora kväveutsläppen söder om udden beklagliga. Med beaktande av, att kväve är det miniminäringsämne, som mest reglerar algtillväxten i våra kustvatten, är det illa att kvävebelastningen är så stor. På den allmänna situationen inverkar såväl de egna utsläppen i Hangö området som allmänsituationen i Finska viken och Östersjöns norra del. 32 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 244/2013

35 Liitteet Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 244/

36 Liiteluettelo Liite 1. Liite 2. Kartta yhteistarkkailualueesta Alueen pistekuormitus Liite 3. Fysikaalis- kemialliset analyysitulokset vuonna 2012 Liite 4. Analyysitulokset ja mittausepävarmuudet 34 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 244/2013

37 Kartta yhteistarkkailualueesta Liite 1. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 244/

38 Liite 2. (1/4) Alueen pistekuormitus Jätevesimäärä mereen m3/d - Hankoniemi Bengtsår VUOSI Visko Santala ,6 10,1 8,7 7, ,8 11,7 10,3 8,45 9,57 5,53 0 Forcit Rohm&Haas ,8 Ha Pu Oy Suursuo Yhteensä , Ryhmäsummat Asjv Yht Osuus % 81,6 76,3 80,1 77,0 74,9 75,4 75,2 70,3 73,5 73,7 71,2 70,9 65,8 62,6 73,2 71,1 68,9 68,1 68,7 61,6 63,1 67,0 67,8 TeollYht , Osuus % 18,4 23,7 19,9 23,0 25,1 24,6 24,8 29,7 26,5 26,3 28,8 29,1 34,2 37,4 26,8 28,9 31,1 31,9 31,3 38,4 36,9 33,0 32,2 Yksittäiset osuudet % VISKO 7,5 9,0 6,1 6,2 6,2 7,1 5,7 6,5 6,0 5,6 4,7 4,7 5,8 6,3 4,1 4,9 6,33 6,23 5,63 6,65 5,93 5,56 5,85 SANTALA 0,1 0,2 0,3 0,3 0,3 0,3 0,3 0,3 0,2 0,2 0,1 0,1 0,1 0,1 0,1 0,1 0,12 0,12 0,11 0,13 0,14 0,07 0,00 FORCIT 6,6 7,9 6,5 7,9 10,6 10,5 8,8 8,7 7,0 7,9 10,2 10,2 12,6 14,4 9,7 10,1 9,68 9,04 4,10 4,61 5,30 4,12 3,26 ROHM&HAAS 4,60 4,13 0,00 0,00 0,00 HA PU Oy 4,3 6,7 7,3 8,9 8,2 7,1 10,2 14,5 13,4 12,8 13,9 14,3 15,8 16,6 13,0 13,9 15,15 16,59 16,95 22,98 25,67 23,34 23,05 SUURSUO 81,5 76,1 79,8 76,7 74,6 75,1 74,9 70,0 73,3 73,5 71,1 70,8 65,6 62,5 73,1 71,0 68,7 68,0 68,6 61,5 63,0 66,91 67,84 Yht % 100,00 100,00 100,00 100,00 100,00 100,00 100,00 100,00 100,00 100,00 100,00 100,00 100,00 100,00 100,00 100,00 100,00 100,00 100,00 100,00 100,00 100,00 100,00 Santalan kartanon puhdistamon toiminta loppui , jolloi jätevesiviemäri kytkettiin Hangon Suursuon puhdistamolle johtavaan siirtoviemäriin. 36 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 244/2013

39 Alueen pistekuormitus Liite 2. (2/4) BHK7 MEREEN KG O2/D - Hankoniemi - Bengtsår: VUOSI VISKO ,0 15,1 24,4 32, ,00 26, Santala 0,42 0,42 2,4 2,8 2,5 2,2 1,4 1,7 1,20 1,3 1,3 0,97 1,1 0,72 0,91 0,63 0,49 0,56 0,62 0,19 0,28 0,20 FORCIT 0,8 0,3 0,41 0,55 0,84 0,25 0,11 0,27 0,22 0,27 0,41 0,26 0,64 0,411 0,252 0,181 0,427 0,153 0,078 0,286 0,092 0,12 Ha Pu Oy 13,8 58,6 27, ,7 30, ,8 19,2 17,5 21,9 55,7 SUURSUO ,0 36,6 39,4 39,9 32,8 22,3 33,4 36,5 36, Yht. kg/d Ryhmäsummat Asjv Yht Osuus % 71,0 26,9 42,5 49,9 50,1 40,0 21,6 23,7 23,1 29,8 25,2 25,3 19,9 43,9 46,6 29,4 26,1 22,7 25,6 32,4 35,8 33,5 23,4 TeollYht Osuus % 29,0 73,1 57,5 50,1 49,9 60,0 78,4 76,3 76,9 70,2 74,8 74,7 80,1 56,1 53,4 70,6 73,9 77,3 74,4 67,6 64,2 66,5 76,6 Yksittäiset osuudet % VISKO 23,8 28,1 28,4 19,1 29,2 30,5 8,8 11,9 9,3 20,5 12,7 28,4 25,5 22,1 21,8 39,3 37,7 53,2 55,0 40,6 44,4 36,01 30,05 SANTALA 0,2 0,3 2,5 3,5 3,0 2,1 0,9 1,7 0,8 1,0 0,9 0,7 0,6 0,9 0,9 0,5 0,42 0,40 0,50 0,27 0,31 0,277 0,000 FORCIT 0,0 0,6 0,3 0,5 0,7 0,8 0,2 0,1 0,2 0,2 0,2 0,3 0,1 0,8 0,4 0,2 0,16 0,31 0,12 0,11 0,32 0,128 0,100 HA PU Oy 5,2 44,5 28,8 30,4 20,0 28,6 69,4 64,3 67,4 49,6 61,9 46,0 54,4 33,2 31,1 31,1 36,0 23,7 19,3 26,9 19,4 30,34 46,49 SUURSUO 70,9 26,6 40,0 46,4 47,2 37,9 20,7 22,1 22,3 28,7 24,3 24,5 19,3 43,0 45,7 28,9 25,7 22,3 25,1 32,2 35,5 33,24 23,37 Yht % 100,00 100,00 100,00 100,00 100,00 100,00 100,00 100,00 100,00 100,00 100,00 100,00 100,00 100,00 100,00 100,00 100,00 100,00 100,00 100,00 100,00 100,00 100,00 Santalan kartanon puhdistamon toiminta loppui , jolloi jätevesiviemäri kytkettiin Hangon Suursuon puhdistamolle johtavaan siirtoviemäriin. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 244/

40 Liite 2. (3/4) Alueen pistekuormitus FOSFORIA MEREEN KG P/D VUOSI VISKO 0,43 0,37 0,46 0,26 0,48 0,77 0,5 0,48 0,40 0,74 0,76 0,79 0,90 1,13 1,22 1,12 0,91 0,77 0,69 0,70 0,48 0,25 0,33 SANTALA 0,1 0,1 0,042 0,011 0,007 0,014 0,006 0,007 0,008 0,014 0,008 0,017 0,009 0,005 0,0037 0,0032 0,001 0,014 0,0078 0,0027 0,0024 0,0072 FORCIT 0,06 0,08 0,010 0,012 0,15 0,03 0,011 0,011 0,009 0,009 0,006 0,014 0,015 0,04 0,025 0,014 0,035 0,0315 0,0123 0,025 0,0178 0,0167 0,015 HA PU Oy 2,8 3,8 1,3 1,24 0,6 1,21 3,9 2,0 2,24 1,60 4,0 2,6 3,9 3,3 2,25 4,2 2,8 2,8 2,2 1,5 2,5 3,3 4,4 SUURSUO 9,1 1,7 2,6 2,5 1,8 2 1,7 1,0 1,5 2,1 2,0 2,1 2,3 1,3 2,8 3,5 1,8 2,4 2,6 1,3 2,4 1,4 1,1 Yht kg P/d 12,5 6,1 4,4 4,0 3,0 4,0 6,1 3,5 4,2 4,5 6,8 5,5 7,1 5,8 6,3 8,8 5,5 6,0 5,5 3,5 5,4 5,0 5,8 Ryhmäsummat Asjv Yht 9,20 1,80 2,64 2,51 1,81 2,01 1,71 1,01 1,51 2,11 2,01 2,12 2,31 1,31 2,80 3,50 1,80 2,41 2,61 1,30 2,40 1,41 1,10 Osuus % 73,7 29,8 59,9 62,4 59,5 50,0 27,9 28,8 36,3 47,4 29,6 38,3 32,4 22,6 44,5 39,6 32,5 40,1 47,3 36,9 44,5 28,3 18,8 TeollYht 3,29 4,25 1,77 1,51 1,23 2,01 4,41 2,49 2,65 2,35 4,77 3,40 4,82 4,47 3,50 5,33 3,75 3,60 2,90 2,23 3,00 3,57 4,75 Osuus % 26,3 70,2 40,1 37,6 40,5 50,0 72,1 71,2 63,7 52,6 70,4 61,7 67,6 77,4 55,5 60,4 67,5 59,9 52,7 63,1 55,5 71,7 81,2 Yksittäiset osuudet VISKO 3,4 6,1 10,4 6,5 15,8 19,1 8,2 13,7 9,6 16,6 11,2 14,3 12,6 19,6 19,4 12,7 16,4 12,8 12,5 19,8 8,9 5,03 5,65 SANTALA 0,8 1,7 1,0 0,3 0,2 0,3 0,1 0,2 0,2 0,3 0,1 0,3 0,1 0,1 0,1 0,0 0,02 0,23 0,14 0,08 0,04 0,145 0,000 FORCIT 0,5 1,3 0,2 0,3 4,9 0,7 0,2 0,3 0,2 0,2 0,1 0,3 0,2 0,7 0,4 0,2 0,63 0,52 0,22 0,71 0,33 0,336 0,257 HA PU Oy 22,4 62,8 29,5 30,8 19,8 30,1 63,8 57,2 53,9 35,9 59,0 47,1 54,7 57,1 35,7 47,5 50,5 46,5 39,9 42,5 46,3 66,35 75,28 SUURSUO 72,9 28,1 58,9 62,1 59,3 49,7 27,8 28,6 36,1 47,1 29,5 38,0 32,3 22,5 44,5 39,6 32,5 39,9 47,2 36,9 44,4 28,15 18,82 Yht % 100,00 100,00 100,00 100,00 100,00 100,00 100,00 100,00 100,00 100,00 100,00 100,00 100,00 100,00 100,00 100,00 100,00 100,00 100,00 100,00 100,00 100,00 100,00 Santalan kartanon puhdistamon toiminta loppui , jolloi jätevesiviemäri kytkettiin Hangon Suursuon puhdistamolle johtavaan siirtoviemäriin. 38 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 244/2013

41 Alueen pistekuormitus Liite 2. (4/4) TYPPEÄ MEREEN kg N/d - HANKONIEMEN-BENGTSÅRIN ALUE VUOSI VISKO ,4 9,2 8,5 6,6 6,2 7,3 8,2 5,7 10,9 12,2 12,6 8,5 9,5 7,7 10,4 11,6 7,4 6,9 4,6 6,5 SANTALA 0,73 0,73 1,3 1,3 1,3 1,3 1,1 1,1 0,7 0,84 0,93 0,67 0,72 0,54 0,93 0,65 0,6 0,66 0,6 0,51 0,63 0,33 FORCIT ,6 6,0 8,4 7,6 6 4,1 2,8 1,4 4,2 1,9 Rohm&Haas 2,3 2,07 HA PU Oy 70,3 70,1 61, ,6 72, SUURSUO Yht kg N/d Ryhmäsummat Asjv kgn/d ,51 87,63 81,33 56,00 Osuus % 47,5 45,3 46,7 41,4 48,5 50,2 30,2 23,0 38,1 30,1 31,6 28,5 23,5 40,6 49,5 38,5 37,9 35,0 38,0 39,1 32,6 38,9 27,3 Teoll kgn/d Osuus % 52,5 54,7 53,3 58,6 51,5 49,8 69,8 77,0 61,9 69,9 68,4 71,5 76,5 59,4 50,5 61,5 62,1 65,0 62,0 60,9 67,4 61,1 72,7 Yksittäiset osuudet % VISKO 6,8 5,0 6,8 2,9 3,8 3,5 2,0 1,8 2,1 2,2 1,7 3,1 2,9 3,9 3,2 3,6 2,68 3,51 5,53 3,23 2,57 2,20 3,16 SANTALA 0,3 0,3 0,6 0,5 0,5 0,5 0,3 0,3 0,2 0,2 0,3 0,2 0,2 0,2 0,4 0,2 0,21 0,22 0,29 0,22 0,23 0,16 0,00 FORCIT 17,6 17,4 20,7 19,9 16,5 16,9 17,2 15,8 16,4 13,4 8,0 14,7 9,6 1,7 2,3 3,2 2,65 2,03 1,96 1,22 0,52 2,01 0,93 Rohm&Haas 1,10 0,90 HA PU Oy 28,1 32,2 25,8 35,8 31,1 29,5 50,7 59,3 43,4 54,2 58,6 53,7 64,0 53,8 45,0 54,8 56,8 59,4 53,4 55,5 64,3 56,9 68,6 SUURSUO 47,2 45,0 46,1 40,9 48,0 49,7 29,9 22,7 37,9 29,9 31,4 28,3 23,4 40,4 49,2 38,3 37,6 34,8 37,7 38,9 32,4 38,7 27,3 Yht % 100,00 100,00 100,00 100,00 100,00 100,00 100,00 100,00 100,00 100,00 100,00 100,00 100,00 100,00 100,00 100,00 100,00 100,00 100,00 100,00 100,00 100,00 100,00 Santalan kartanon puhdistamon toiminta loppui , jolloi jätevesiviemäri kytkettiin Hangon Suursuon puhdistamolle johtavaan siirtoviemäriin. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 244/

42 Liite 3. (1/31) Fysikaalis- kemialliset analyysitulokset vuonna 2012 Hangon merialue (HAN) Pvm. Hav.paikka Lämpötila O2 Happi% *Sameus *Sähkönj. *ph *Kok.N *NH4-N *KOK.P a-klorofyl *Lämp.koli Suol.lask. Näytepaikka oc mg/l Kyll % FNU ms/m µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100ml o/oo HAN / H1 Hankoniemi, etelä 117 Kok.syv. 7,0 m; Näk.syv. 7,0 m; Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 12:05; Näytt.ottaja amu; Ilman T 4 oc; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 32; 1.0 2,8 13, , , , , ,7 13, , , ,6 24 6, HAN / H2 Hankoniemi, etelä 121 Kok.syv. 5,0 m; Näk.syv. 5,0 m; Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 12:25; Näytt.ottaja amu; Ilman T 4 oc; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 32; 1.0 2,2 12,9 98 0, ,9 340 < , ,1 13,0 99 0, ,9 350 <4 31 6, HAN / H3 Hankoniemi, etelä 118 Kok.syv. 19,0 m; Näk.syv. 8,3 m; Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 11:50; Näytt.ottaja amu; Ilman T 4 oc; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. 32; 1.0 2,2 12,7 96 0, ,9 370 < , ,2 12,7 97 0, ,9 360 <4 31 6, ,2 12,8 97 0, ,0 360 <4 30 6, ,1 12,6 96 0, ,9 350 <4 31 6, HAN / H4 Hankoniemi, etelä 143 Kok.syv. 15,0 m; Näk.syv. 8,6 m; Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 11:40; Näytt.ottaja amu; Ilman T 4 oc; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. 32; 1.0 2,1 12,8 97 0, ,0 360 < , ,1 12,6 95 0, ,9 390 <4 31 6, ,1 12,5 95 0, ,9 360 <4 31 6, ,1 12,5 95 0, ,9 360 <4 31 6, HAN / H6 Hanko 123 Kok.syv. 18,0 m; Näk.syv. 9,2 m; Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 12:45; Näytt.ottaja amu; Ilman T 4 oc; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 32; 1.0 2,1 12,7 96 0, ,9 350 < , ,0 12,7 96 0, ,9 360 <4 32 6, ,0 12,5 95 0, ,9 350 <4 32 6, ,8 12,5 94 0, ,9 360 <4 32 6, HAN / N4 Anklarensbukten 160 Kok.syv. 2,0 m; Näk.syv. 2,0 m; Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 12:15; Näytt.ottaja amu; Ilman T 4 oc; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 32; 1,0 4,0 13, , , , ,2 40 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 244/2013

43 Fysikaalis- kemialliset analyysitulokset vuonna 2012 Liite 3. (2/31) Hangon merialue (HAN) Pvm. Hav.paikka Lämpötila O2 Happi% *Sameus *Sähkönj. *ph *Kok.N *NH4-N *KOK.P a-klorofyl *Lämp.koli Suol.lask. Näytepaikka oc mg/l Kyll % FNU ms/m µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100ml o/oo HAN / H7 Hevy-2 Hanko 125 Kok.syv. 36,0 m; Näk.syv. 7,0 m; Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 11:30; Näytt.ottaja amu; Ilman T 4 oc; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. 32; 1.0 2,0 12,7 96 0, ,9 360 < , ,9 12,5 94 0, ,9 380 <4 32 6, ,8 12,8 96 0, ,9 370 <4 31 6, ,8 12,7 95 0, ,9 360 <4 31 6, ,8 12,1 91 0, ,9 360 <4 32 6, ,8 11,9 90 0, ,9 360 <4 33 6, HAN / H8 Hanko 128 Kok.syv. 26,0 m; Näk.syv. 7,9 m; Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 10:40; Näytt.ottaja amu; Ilman T 3 oc; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. 32; 1.0 2,0 12,6 95 0, ,9 370 < , ,8 12,6 94 0, ,9 350 <4 31 6, ,8 12,6 94 0, ,9 370 <4 31 6, ,8 12,6 95 0, ,9 370 <4 33 6, ,7 12,2 91 0, , ,5 33 6, HAN / S3B Hangon ulkosatama Kok.syv. 11,0 m; Näk.syv. 6,3 m; Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 10:55; Näytt.ottaja amu; Ilman T 3 oc; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. 32; 1.0 1,9 12,8 97 0, ,0 350 < , ,9 12,8 96 0, ,0 490 <4 31 6, ,8 12,2 92 0, ,9 360 <4 32 6, HAN / S4 Hanko, ulkosatama 41 Kok.syv. 11,0 m; Näk.syv. 8,0 m; Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 11:05; Näytt.ottaja amu; Ilman T 3 oc; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. 32; 1.0 1,7 13,1 98 0, ,0 370 < , ,8 12,8 96 0, ,9 360 <4 32 6, ,8 13,1 98 0, ,9 360 <4 33 6, HAN / H10 Hanko, länsi 32 Kok.syv. 51,0 m; Näk.syv. 7,0 m; Lumi 0 cm; Jää 16 cm; Klo 14:00; Näytt.ottaja amu,totti; Ilman T 3 oc; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 10 m/s; Tuulsuunt. 27; 1.0 0,7 13,1 95 0, ,0 360 < , ,7 12,9 94 0, , , ,7 12,8 93 0, , , ,7 13,1 95 0, , , ,7 12,9 94 0, , , ,4 12,3 89 1, , , ,8 11,9 87 1, , ,6 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 244/

44 Liite 3. (3/31) Fysikaalis- kemialliset analyysitulokset vuonna 2012 Hangon merialue (HAN) Pvm. Hav.paikka Lämpötila O2 Happi% *Sameus *Sähkönj. *ph *Kok.N *NH4-N *KOK.P a-klorofyl *Lämp.koli Suol.lask. Näytepaikka oc mg/l Kyll % FNU ms/m µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100ml o/oo HAN / H11 Hankoniemi, länsi 33 Kok.syv. 28,0 m; Näk.syv. 6,5 m; Lumi 0 cm; Jää 21 cm; Klo 13:40; Näytt.ottaja amu,totti; Ilman T 3 oc; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 10 m/s; Tuulsuunt. 27; 1.0 0,4 13, , , , ,6 13,1 95 0, , , ,6 13,1 95 0, , , ,6 12,9 93 1, , , ,7 12,6 91 1, , , HAN / H13 Hanko, pohjoinen 29 Kok.syv. 15,0 m; Näk.syv. 8,0 m; Lumi 0 cm; Jää 25 cm; Klo 09:10; Näytt.ottaja amu,totti; Ilman T 1 oc; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 10 m/s; Tuulsuunt. 32; 1.0 0,7 13,1 95 0, , , ,3 12,6 91 0, , , ,3 13,1 94 0, , , ,4 12,9 93 0, , , HAN / H14 Hankoniemi, pohjoinen 37 Kok.syv. 21,0 m; Näk.syv. 7,3 m; Lumi 0 cm; Jää 25 cm; Klo 09:30; Näytt.ottaja amu,totti; Ilman T 1 oc; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 10 m/s; Tuulsuunt. 32; 1.0 0,5 14, , ,1 360 < , ,3 12,9 93 0, , , ,3 13,1 94 0, , , ,7 12,2 89 0, , , HAN / H1 Hankoniemi, etelä 117 Kok.syv. 7,0 m; Näk.syv. 7,0 m; Klo 11:55; Näytt.ottaja amu,ts; Ilman T 9 oc; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 23; 1.0 5,3 12, , ,3 220 < , ,0 12, , ,3 230 <4 21 6, ,2 8,3 3, HAN / H2 Hankoniemi, etelä 121 Kok.syv. 5,0 m; Näk.syv. 5,0 m; Klo 12:10; Näytt.ottaja amu,ts; Ilman T 9 oc; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 23; 1.0 5,3 12, , ,3 240 < , ,9 12, , ,3 250 <4 18 6, ,1 8,3 2,6 42 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 244/2013

45 Fysikaalis- kemialliset analyysitulokset vuonna 2012 Liite 3. (4/31) Hangon merialue (HAN) Pvm. Hav.paikka Lämpötila O2 Happi% *Sameus *Sähkönj. *ph *Kok.N *NH4-N *KOK.P a-klorofyl *Lämp.koli Suol.lask. Näytepaikka oc mg/l Kyll % FNU ms/m µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100ml o/oo HAN / H3 Hankoniemi, etelä 118 Kok.syv. 19,0 m; Näk.syv. 6,0 m; Klo 11:40; Näytt.ottaja amu,ts; Ilman T 9 oc; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 32; 1.0 5,2 12, , ,3 290 < , ,0 12, , ,3 300 <4 22 6, ,7 12, , ,3 270 <4 20 5, ,6 12, , ,3 260 <4 20 6, ,1 8,2 5, HAN / H4 Hankoniemi, etelä 143 Kok.syv. 15,0 m; Näk.syv. 5,2 m; Klo 11:30; Näytt.ottaja amu,ts; Ilman T 9 oc; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 32; 1.0 4,8 12, , ,3 260 < , ,7 13, , ,3 320 <4 38 6, ,6 13, , ,3 270 <4 22 6, ,5 12, , ,3 230 <4 23 6, ,7 8,3 6, HAN / H6 Hanko 123 Kok.syv. 18,0 m; Näk.syv. 6,0 m; Klo 12:20; Näytt.ottaja amu,ts; Ilman T 9 oc; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 23; 1.0 5,1 12, , ,3 250 < , ,8 12, , ,3 250 <4 22 6, ,6 12, , ,3 220 <4 20 6, ,4 12, , ,3 240 <4 22 6, ,0 8,3 4, HAN / N4 Anklarensbukten 160 Kok.syv. 2,0 m; Näk.syv. 2,0 m; Klo 12:05; Näytt.ottaja amu,ts; Ilman T 9 oc; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 23; 1,0 7,0 11,2 96 0, ,2 280 < , HAN / H7 Hevy-2 Hanko 125 Kok.syv. 36,0 m; Näk.syv. 5,4 m; Klo 11:10; Näytt.ottaja amu,ts; Ilman T 9 oc; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 32; 1.0 4,8 13, , ,3 290 < , ,6 13, , ,3 300 <4 25 6, ,4 13, , ,3 260 <4 20 6, ,3 12, , ,3 270 <4 19 6, ,2 12, , ,3 240 <4 19 6, ,4 12, , ,2 240 <4 22 6, ,7 8,3 7,9 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 244/

46 Liite 3. (5/31) Fysikaalis- kemialliset analyysitulokset vuonna 2012 Hangon merialue (HAN) Pvm. Hav.paikka Lämpötila O2 Happi% *Sameus *Sähkönj. *ph *Kok.N *NH4-N *KOK.P a-klorofyl *Lämp.koli Suol.lask. Näytepaikka oc mg/l Kyll % FNU ms/m µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100ml o/oo HAN / H8 Hanko 128 Kok.syv. 26,0 m; Näk.syv. 5,3 m; Klo 12:40; Näytt.ottaja amu,ts; Ilman T 9 oc; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 23; 1.0 5,1 12, , ,3 220 < , ,7 12, , ,3 230 <4 23 6, ,6 12, , ,3 250 <4 19 6, ,5 12, , ,3 240 <4 20 6, ,5 12, , ,3 250 <4 22 6, HAN / S3B Hangon ulkosatama Kok.syv. 11,0 m; Näk.syv. 7,8 m; Klo 11:00; Näytt.ottaja amu,ts; Ilman T 9 oc; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 32; 1.0 5,0 12, , ,3 250 < , ,7 12, , ,3 250 <4 19 6, ,7 12, , ,3 320 <4 19 6, ,9 2, HAN / S4 Hanko, ulkosatama 41 Kok.syv. 11,0 m; Näk.syv. 6,0 m; Näytt.ottaja amu,ts; Ilman T 9 oc; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 32; 1.0 5,2 12, , ,3 270 < , ,1 12, , ,3 240 <4 18 6, ,1 12, , ,3 260 <4 20 6, ,2 2, HAN / H10 Hanko, länsi 32 Kok.syv. 51,0 m; Näk.syv. 6,5 m; Klo 10:00; Näytt.ottaja amu,ts; Ilman T 7 oc; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 32; 1.0 5,3 12, , , , ,2 12, , , , ,2 12, , , , ,0 12, , , , ,9 12, , , , ,3 12, , , , ,7 12,6 99 0, , , ,2 8,4 6,7 44 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 244/2013

47 Fysikaalis- kemialliset analyysitulokset vuonna 2012 Liite 3. (6/31) Hangon merialue (HAN) Pvm. Hav.paikka Lämpötila O2 Happi% *Sameus *Sähkönj. *ph *Kok.N *NH4-N *KOK.P a-klorofyl *Lämp.koli Suol.lask. Näytepaikka oc mg/l Kyll % FNU ms/m µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100ml o/oo HAN / H11 Hankoniemi, länsi 33 Kok.syv. 28,0 m; Näk.syv. 7,0 m; Klo 10:20; Näytt.ottaja amu,ts; Ilman T 7 oc; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 32; 1.0 5,4 12, , , , ,3 12, , , , ,2 12, , , , ,1 12, , , , ,0 12, , , , HAN / H13 Hanko, pohjoinen 29 Kok.syv. 15,0 m; Näk.syv. 7,8 m; Klo 09:15; Näytt.ottaja amu,ts; Ilman T 7 oc; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 32; 1.0 5,8 12, , , , ,7 12, , , , ,7 12, , , , ,7 12, , , , HAN / H14 Hankoniemi, pohjoinen 37 Kok.syv. 21,0 m; Näk.syv. 6,1 m; Klo 9:30; Näytt.ottaja amu,ts; Ilman T 7 oc; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 32; 1.0 6,1 12, , , , ,9 12, , , , ,6 12, , , , ,6 12, , , , ,0 8,3 3, HAN / H1 Hankoniemi, etelä 117 Näk.syv. 5,0 m; Klo 10:40; Näytt.ottaja amu; Ilman T 10 oc; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 7 m/s; Tuulsuunt. 23; 0-4 9,3 8,2 2, HAN / H2 Hankoniemi, etelä 121 Kok.syv. 5,0 m; Näk.syv. 4,9 m; Klo 10:50; Näytt.ottaja amu; Ilman T 10 oc; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 7 m/s; Tuulsuunt. 23; 0-4 9,5 8,2 2, HAN / H3 Hankoniemi, etelä 118 Klo 10:30; Näytt.ottaja amu; Ilman T 10 oc; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 7 m/s; Tuulsuunt. 23; 0-4,0 9,1 8,2 3,0 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 244/

48 Liite 3. (7/31) Fysikaalis- kemialliset analyysitulokset vuonna 2012 Hangon merialue (HAN) Pvm. Hav.paikka Lämpötila O2 Happi% *Sameus *Sähkönj. *ph *Kok.N *NH4-N *KOK.P a-klorofyl *Lämp.koli Suol.lask. Näytepaikka oc mg/l Kyll % FNU ms/m µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100ml o/oo HAN / H4 Hankoniemi, etelä 143 Näk.syv. 4,7 m; Klo 10:20; Näytt.ottaja amu; Ilman T 10 oc; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. 23; 0-4 9,6 8,2 2, HAN / H6 Hanko 123 Näk.syv. 4,0 m; Klo 11:00; Näytt.ottaja amu; Ilman T 10 oc; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 7 m/s; Tuulsuunt. 23; 0-4,0 10,3 8,2 2, HAN / H7 Hevy-2 Hanko 125 Näk.syv. 3,9 m; Klo 10:10; Näytt.ottaja amu; Ilman T 9 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. 23; 0-4,0 9,6 8,2 3, HAN / S3B Hangon ulkosatama Kok.syv. 11,0 m; Näk.syv. 4,7 m; Klo 10:00; Näytt.ottaja amu; Ilman T 9 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. 23; ,6 8,2 2, HAN / S4 Hanko, ulkosatama 41 Kok.syv. 11,0 m; Näk.syv. 4,7 m; Klo 9:50; Näytt.ottaja amu; Ilman T 9 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. 23; ,2 8,1 2, HAN / H10 Hanko, länsi 32 Näk.syv. 4,8 m; Klo 9:35; Näytt.ottaja amu; Ilman T 9 oc; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. 23; 0-4,0 9,1 8,2 2, HAN / H14 Hankoniemi, pohjoinen 37 Näk.syv. 5,0 m; Klo 9:15; Näytt.ottaja amu; Ilman T 9 oc; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 23; ,1 8,1 2,6 46 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 244/2013

49 Fysikaalis- kemialliset analyysitulokset vuonna 2012 Liite 3. (8/31) Hangon merialue (HAN) Pvm. Hav.paikka Lämpötila O2 Happi% *Sameus *Sähkönj. *ph *Kok.N *NH4-N *KOK.P a-klorofyl *Lämp.koli Suol.lask. Näytepaikka oc mg/l Kyll % FNU ms/m µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100ml o/oo HAN / H1 Hankoniemi, etelä 117 Kok.syv. 7,0 m; Näk.syv. 6,0 m; Klo 10:25; Näytt.ottaja amu; Ilman T 13 oc; Pilv. 5 /8; Tuulnop. 8 m/s; Tuulsuunt. 13; ,3 8,2 1, HAN / H2 Hankoniemi, etelä 121 Kok.syv. 5,0 m; Näk.syv. 5,0 m; Klo 10:35; Näytt.ottaja amu; Ilman T 14 oc; Pilv. 5 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. 13; ,8 8,2 1, HAN / H3 Hankoniemi, etelä 118 Näk.syv. 5,6 m; Klo 10:15; Näytt.ottaja amu; Ilman T 13 oc; Pilv. 5 /8; Tuulnop. 8 m/s; Tuulsuunt. 13; 0-4,0 11,3 8,2 1, HAN / H4 Hankoniemi, etelä 143 Kok.syv. 15,0 m; Näk.syv. 5,1 m; Klo 10:05; Näytt.ottaja amu; Ilman T 13 oc; Pilv. 5 /8; Tuulnop. 8 m/s; Tuulsuunt. 13; ,9 8,2 1, HAN / H6 Hanko 123 Kok.syv. 18,0 m; Näk.syv. 5,7 m; Klo 10:45; Näytt.ottaja amu; Ilman T 14 oc; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. 13; 0-4,0 12,2 8,2 1, HAN / H7 Hevy-2 Hanko 125 Kok.syv. 36,0 m; Näk.syv. 5,0 m; Klo 9:55; Näytt.ottaja amu; Ilman T 13 oc; Pilv. 5 /8; Tuulnop. 8 m/s; Tuulsuunt. 13; 0-4,0 12,1 8,2 2, HAN / S3B Hangon ulkosatama Kok.syv. 11,0 m; Näk.syv. 5,1 m; Klo 9:45; Näytt.ottaja amu; Ilman T 13 oc; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 7 m/s; Tuulsuunt. 13; ,2 8,2 2,7 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 244/

50 Liite 3. (9/31) Fysikaalis- kemialliset analyysitulokset vuonna 2012 Hangon merialue (HAN) Pvm. Hav.paikka Lämpötila O2 Happi% *Sameus *Sähkönj. *ph *Kok.N *NH4-N *KOK.P a-klorofyl *Lämp.koli Suol.lask. Näytepaikka oc mg/l Kyll % FNU ms/m µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100ml o/oo HAN / S4 Hanko, ulkosatama 41 Kok.syv. 11,0 m; Näk.syv. 5,0 m; Klo 9:35; Näytt.ottaja amu; Ilman T 13 oc; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 7 m/s; Tuulsuunt. 13; ,2 8,2 2, HAN / H10 Hanko, länsi 32 Kok.syv. 51,0 m; Näk.syv. 5,3 m; Klo 9:25; Näytt.ottaja amu; Ilman T 13 oc; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. 13; 0-4,0 12,7 8,1 2, HAN / H14 Hankoniemi, pohjoinen 37 Kok.syv. 21,0 m; Näk.syv. 4,0 m; Klo 9:05; Näytt.ottaja amu; Ilman T 13 oc; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 13; ,5 8,1 3, HAN / H1 Hankoniemi, etelä 117 Näk.syv. 5,0 m; Klo 10:50; Näytt.ottaja amu; Ilman T 18 oc; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 27; ,3 9,2 95 0, , ,8 15 6, ,7 8,6 80 0, , ,3 20 6, ,7 8,1 2, HAN / H2 Hankoniemi, etelä 121 Kok.syv. 5,0 m; Näk.syv. 4,7 m; Klo 11:00; Näytt.ottaja amu; Ilman T 18 oc; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 27; ,2 9,2 95 0, , , ,0 9,1 92 0, ,1 340 <4 17 6, ,8 8,1 2, HAN / H3 Hankoniemi, etelä 118 Näk.syv. 5,2 m; Klo 10:40; Näytt.ottaja amu; Ilman T 18 oc; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 27; 0-4,0 13,8 8,1 2,9 48 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 244/2013

51 Fysikaalis- kemialliset analyysitulokset vuonna 2012 Liite 3. (10/31) Hangon merialue (HAN) Pvm. Hav.paikka Lämpötila O2 Happi% *Sameus *Sähkönj. *ph *Kok.N *NH4-N *KOK.P a-klorofyl *Lämp.koli Suol.lask. Näytepaikka oc mg/l Kyll % FNU ms/m µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100ml o/oo HAN / H4 Hankoniemi, etelä 143 Kok.syv. 15,0 m; Näk.syv. 6,8 m; Klo 10:25; Näytt.ottaja amu; Ilman T 18 oc; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 27; ,5 8,9 89 0, ,1 270 <4 17 6, ,8 9,1 89 0, ,1 280 <4 18 6, ,3 8,5 79 0, , ,9 21 6, ,8 8,5 76 0, , ,9 19 6, ,3 8,1 2, HAN / H6 Hanko 123 Kok.syv. 18,0 m; Näk.syv. 5,0 m; Klo 11:15; Näytt.ottaja amu; Ilman T 18 oc; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 27; 0-4,0 13,6 8,1 2, HAN / H7 Hevy-2 Hanko 125 Kok.syv. 36,0 m; Näk.syv. 5,0 m; Klo 10:20; Näytt.ottaja amu; Ilman T 18 oc; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 27; 0-4,0 14,7 8,1 3, HAN / S3B Hangon ulkosatama Kok.syv. 11,0 m; Näk.syv. 5,5 m; Klo 10:05; Näytt.ottaja amu; Ilman T 18 oc; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 27; ,6 8,1 2, HAN / S4 Hanko, ulkosatama 41 Kok.syv. 11,0 m; Näk.syv. 5,5 m; Klo 10:00; Näytt.ottaja amu; Ilman T 18 oc; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 27; ,2 8,1 3, HAN / H10 Hanko, länsi 32 Kok.syv. 51,0 m; Näk.syv. 4,0 m; Klo 9:45; Näytt.ottaja amu; Ilman T 17 oc; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 27; 0-4,0 16,8 8,2 6,9 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 244/

52 Liite 3. (11/31) Fysikaalis- kemialliset analyysitulokset vuonna 2012 Hangon merialue (HAN) Pvm. Hav.paikka Lämpötila O2 Happi% *Sameus *Sähkönj. *ph *Kok.N *NH4-N *KOK.P a-klorofyl *Lämp.koli Suol.lask. Näytepaikka oc mg/l Kyll % FNU ms/m µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100ml o/oo HAN / H13 Hanko, pohjoinen 29 Kok.syv. 15,0 m; Näk.syv. 5,0 m; Klo 9:10; Näytt.ottaja amu; Ilman T 17 oc; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 27; ,9 9, , , , ,8 8,9 99 0, , , ,8 8,7 96 0, , , ,8 9, , , , HAN / H14 Hankoniemi, pohjoinen 37 Kok.syv. 21,0 m; Näk.syv. 4,8 m; Klo 9:25; Näytt.ottaja amu; Ilman T 17 oc; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 27; ,9 9,2 98 0, , ,3 18 5, ,8 9, , , , ,8 9,3 99 0, , , ,8 6,9 68 0, , , ,8 8,2 6, HAN / H1 Hankoniemi, etelä 117 Kok.syv. 7,0 m; Näk.syv. 6,6 m; Klo 11:57; Näytt.ottaja jva; Ilman T 19 oc; Pilv. 5 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 14; ,9 8,8 90 0, ,0 280 < , ,1 8,6 79 0, ,8 280 <4 21 6,2 0-4 P 8,0 1, HAN / H2 Hankoniemi, etelä 121 Kok.syv. 5,0 m; Näk.syv. 5,0 m; Klo 12:32; Näytt.ottaja jva; Ilman T 19 oc; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 14; ,7 9, , ,0 320 < , ,0 8,5 78 0, , ,4 22 6,2 0-4 P 8,0 1, HAN / H3 Hankoniemi, etelä 118 Näk.syv. 5,6 m; Klo 11:42; Näytt.ottaja jva; Ilman T 19 oc; Pilv. 5 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 14; ,7 9,2 97 0, ,0 280 < , ,1 9,2 91 0, , ,2 22 6, ,2 8,4 76 0, , ,9 22 6, ,3 7,7 68 0, , ,8 23 6,3 0-4 P 8,0 1,7 50 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 244/2013

53 Fysikaalis- kemialliset analyysitulokset vuonna 2012 Liite 3. (12/31) Hangon merialue (HAN) Pvm. Hav.paikka Lämpötila O2 Happi% *Sameus *Sähkönj. *ph *Kok.N *NH4-N *KOK.P a-klorofyl *Lämp.koli Suol.lask. Näytepaikka oc mg/l Kyll % FNU ms/m µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100ml o/oo HAN / H4 Hankoniemi, etelä 143 Kok.syv. 15,0 m; Näk.syv. 5,8 m; Klo 11:30; Näytt.ottaja jva; Ilman T 19 oc; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 14; ,6 9,1 94 0, , , , ,0 9,1 88 0, ,9 280 <4 22 6, ,3 8,4 76 0, ,7 290 <4 21 6, ,7 8,1 73 0, , ,9 20 6,3 0-4 P 8,0 1, HAN / H6 Hanko 123 Kok.syv. 18,0 m; Näk.syv. 4,9 m; Klo 12:43; Näytt.ottaja jva; Ilman T 19 oc; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 14; ,7 9,1 97 0, ,1 300 < , ,4 9,5 94 0, ,0 290 <4 21 6, ,2 8,6 78 0, ,8 250 <4 22 6, ,4 7,4 66 0, , ,3 26 6,3 0-4 P 8,0 1, HAN / N4 Anklarensbukten 160 Klo 12:25; Näytt.ottaja jva; Ilman T 19 oc; Pilv. 5 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 14; 1,0 17,2 9, , ,2 320 < , HAN / H7 Hevy-2 Hanko 125 Kok.syv. 36,0 m; Näk.syv. 6,0 m; Klo 11:12; Näytt.ottaja jva; Ilman T 19 oc; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 14; ,8 9,5 99 0, ,1 290 < , ,3 9,1 90 0, ,0 300 <4 19 6, ,1 8,2 74 0, ,7 260 <4 19 6, ,2 8,2 73 0, ,7 270 <4 18 6, ,1 8,5 73 0, , ,5 23 6, ,5 8,3 70 0, , ,5 0-4 P 8,1 1, HAN / H8 Hanko 128 Kok.syv. 26,0 m; Näk.syv. 5,3 m; Klo 13:00; Näytt.ottaja jva; Ilman T 19 oc; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 14; ,9 8,9 95 0, ,1 280 < , ,1 8,8 89 0, ,0 310 <4 21 6, ,2 8,5 77 0, , ,2 20 6, ,1 8,4 74 0, , ,4 20 6, ,5 8,3 72 0, , ,7 24 6,3 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 244/

54 Liite 3. (13/31) Fysikaalis- kemialliset analyysitulokset vuonna 2012 Hangon merialue (HAN) Pvm. Hav.paikka Lämpötila O2 Happi% *Sameus *Sähkönj. *ph *Kok.N *NH4-N *KOK.P a-klorofyl *Lämp.koli Suol.lask. Näytepaikka oc mg/l Kyll % FNU ms/m µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100ml o/oo HAN / S3B Hangon ulkosatama Näk.syv. 5,7 m; Klo 10:55; Näytt.ottaja jva; Ilman T 19 oc; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 14; ,4 9, , , , , ,8 8,9 86 0, , ,2 23 6, ,1 8,6 77 0, , ,3 22 6, , HAN / S4 Hanko, ulkosatama 41 Näk.syv. 5,0 m; Klo 10:45; Näytt.ottaja jva; Ilman T 19 oc; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 14; ,0 9,0 99 0, , , , ,7 8,9 83 0, , ,7 22 6, ,2 8,3 75 0, , ,7 23 6, , HAN / H10 Hanko, länsi 32 Kok.syv. 51,0 m; Näk.syv. 4,7 m; Klo 10:00; Näytt.ottaja jva; Ilman T 19 oc; Pilv. 5 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 14; ,5 9,0 99 0, , , ,3 8,0 88 0, , , ,8 6,9 67 0, , , ,0 7,0 65 0, , , ,2 6,7 60 0, , , ,8 7,2 65 0, , , ,7 7,6 68 0, , ,1 0-4 P 8,1 3, HAN / H11 Hankoniemi, länsi 33 Kok.syv. 28,0 m; Näk.syv. 4,5 m; Klo 10:20; Näytt.ottaja jva; Ilman T 19 oc; Pilv. 5 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 14; ,6 9, , , , ,4 9, , , , ,6 7,7 81 0, , , ,9 7,2 67 0, , , ,7 7,1 65 0, , ,1 52 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 244/2013

55 Fysikaalis- kemialliset analyysitulokset vuonna 2012 Liite 3. (14/31) Hangon merialue (HAN) Pvm. Hav.paikka Lämpötila O2 Happi% *Sameus *Sähkönj. *ph *Kok.N *NH4-N *KOK.P a-klorofyl *Lämp.koli Suol.lask. Näytepaikka oc mg/l Kyll % FNU ms/m µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100ml o/oo HAN / H13 Hanko, pohjoinen 29 Kok.syv. 15,0 m; Näk.syv. 4,8 m; Klo 9:21; Näytt.ottaja jva; Ilman T 19 oc; Pilv. 5 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 14; ,8 8,7 97 0, , , ,7 8,4 94 0, , , ,7 8,2 90 0, , , ,5 6,6 62 0, , , HAN / H14 Hankoniemi, pohjoinen 37 Kok.syv. 21,0 m; Näk.syv. 4,7 m; Klo 09:35; Näytt.ottaja jva; Ilman T 19 oc; Pilv. 5 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 14; ,9 9, , , , ,7 9, , , , ,5 8,9 98 0, , , ,7 6,6 61 0, , ,1 0-4 P 8,1 3, HAN / H1 Hankoniemi, etelä 117 Näk.syv. 6,0 m; Klo 10:40; Näytt.ottaja amu; Ilman T 16 oc; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 15 m/s; Tuulsuunt. 27; ,6 8,1 3, HAN / H2 Hankoniemi, etelä 121 Kok.syv. 5,0 m; Näk.syv. 5,0 m; Klo 10:50; Näytt.ottaja amu; Ilman T 16 oc; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 15 m/s; Tuulsuunt. 27; ,6 8,1 3, HAN / H3 Hankoniemi, etelä 118 Klo 10:30; Näytt.ottaja amu; Ilman T 16 oc; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 15 m/s; Tuulsuunt. 27; ,4 8,1 3, HAN / H4 Hankoniemi, etelä 143 Näk.syv. 7,0 m; Klo 10:20; Näytt.ottaja amu; Ilman T 16 oc; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 15 m/s; Tuulsuunt. 27; ,3 8,1 2, HAN / H6 Hanko 123 Näk.syv. 5,7 m; Klo 11:00; Näytt.ottaja amu; Ilman T 16 oc; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 15 m/s; Tuulsuunt. 27; ,4 8,1 3,7 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 244/

56 Liite 3. (15/31) Fysikaalis- kemialliset analyysitulokset vuonna 2012 Hangon merialue (HAN) Pvm. Hav.paikka Lämpötila O2 Happi% *Sameus *Sähkönj. *ph *Kok.N *NH4-N *KOK.P a-klorofyl *Lämp.koli Suol.lask. Näytepaikka oc mg/l Kyll % FNU ms/m µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100ml o/oo HAN / H7 Hevy-2 Hanko 125 Näk.syv. 6,3 m; Klo 10:15; Näytt.ottaja amu; Ilman T 16 oc; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 15 m/s; Tuulsuunt. 27; ,2 8,1 2, HAN / S3B Hangon ulkosatama Kok.syv. 11,0 m; Näk.syv. 5,8 m; Klo 9:50; Näytt.ottaja amu; Ilman T 16 oc; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 15 m/s; Tuulsuunt. 27; ,2 8,1 3, HAN / S4 Hanko, ulkosatama 41 Kok.syv. 11,0 m; Näk.syv. 4,7 m; Klo 10:00; Näytt.ottaja amu; Ilman T 16 oc; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 15 m/s; Tuulsuunt. 27; ,2 8,0 3, HAN / H10 Hanko, länsi 32 Näk.syv. 6,7 m; Klo 11:40; Näytt.ottaja amu; Ilman T 16 oc; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 15 m/s; Tuulsuunt. 27; ,2 8,1 5, HAN / H14 Hankoniemi, pohjoinen 37 Näk.syv. 6,7 m; Klo 9:10; Näytt.ottaja amu; Ilman T 16 oc; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 15 m/s; Tuulsuunt. 27; ,2 8,1 4,6 54 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 244/2013

57 Fysikaalis- kemialliset analyysitulokset vuonna 2012 Liite 3. (16/31) Hangon kaatopaikka (HAKA) Pvm. Hav.paikka Lämpötila O2 Happi% *Sähkönj. *ph *CODMn *CODCr *BOD7 *Kok.N *NH4-N *KOK.P *Lämp.koli Näytepaikka oc mg/l Kyll % ms/m mg O2/l mg O2/l mg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100ml HAKA / N1 Stormossdiket 2,2 Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 11:55; Näytt.ottaja amu; Ilman T 0 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 18; Lämpötila 0,3 oc; Ulkonäkö YEB; Haju H; 0.1 0,3 0,4 3 22,9 6, <1, HAKA / NX Hangon kaatopaikka Lumi 0 cm; Jää 0 cm; Klo 12:40; Näytt.ottaja amu; Ilman T 0 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 18; Lämpötila 0,1 oc; Ulkonäkö WB; Haju SMT; 0.1 0,1 0,6 4 12,0 4, , HAKA / N2 Stormossdiket 0,9 Lumi 0 cm; Jää 10 cm; Klo 12:20; Näytt.ottaja amu; Ilman T 0 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 18; Lämpötila 0,1 oc; Ulkonäkö WB; Haju SMT; 0.1 0,1 0,4 3 13,9 5, , HAKA / N1 Stormossdiket 2,2 Klo 14:30; Näytt.ottaja amu,ts; Virt 0,0002 m3/s; Ilman T 13 oc; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 23; Lämpötila 8,4 oc; Ulkonäkö YEB; Haju H; 0.1 8,4 9, ,1 6, <1, HAKA / NX Hangon kaatopaikka Klo 14:10; Näytt.ottaja amu,ts; Virt 0,0002 m3/s; Ilman T 13 oc; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 23; Lämpötila 8,2 oc; Ulkonäkö WB; Haju SMT; 0.1 8,2 1, ,7 4, , HAKA / N2 Stormossdiket 0,9 Klo 13:55; Näytt.ottaja amu,ts; Virt 0,0003 m3/s; Ilman T 13 oc; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 23; Lämpötila 9,6 oc; Ulkonäkö WB; Haju SMT; 0.1 9,6 3,2 28 9,8 5, , HAKA / N1 Stormossdiket 2,2 Klo 15:20; Näytt.ottaja jva; Virt 0,00001 m3/s; Ilman T 20 oc; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 14; Lämpötila 16,8 oc; Ulkonäkö YB; Haju H; ,8 6, ,4 7, <1, HAKA / NX Hangon kaatopaikka Klo 15:10; Näytt.ottaja jva; Ei näytteitä! Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 244/

58 Liite 3. (17/31) Fysikaalis- kemialliset analyysitulokset vuonna 2012 Hangon kaatopaikka (HAKA) Pvm. Hav.paikka Lämpötila O2 Happi% *Sähkönj. *ph *CODMn *CODCr *BOD7 *Kok.N *NH4-N *KOK.P *Lämp.koli Näytepaikka oc mg/l Kyll % ms/m mg O2/l mg O2/l mg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100ml HAKA / N2 Stormossdiket 0,9 Klo 15:00; Näytt.ottaja jva; Ei näytteitä! HAKA / N1 Stormossdiket 2,2 Klo 9:50; Näytt.ottaja amu; Virt 0,0005 m3/s; Ilman T 3 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 9,0; Lämpötila 4,7 oc; Ulkonäkö YEB; Haju H; 0.1 4,7 8, ,1 6, <1, HAKA / NX Hangon kaatopaikka Klo 10:35; Näytt.ottaja amu; Virt 0,0002 m3/s; Ilman T 3 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 9,0; Lämpötila 4,6 oc; Ulkonäkö WB; Haju SMT; 0.1 4,6 1,0 8 11,6 4, , HAKA / N2 Stormossdiket 0,9 Klo 10:15; Näytt.ottaja amu; Virt 0,0040 m3/s; Ilman T 3 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 9,0; Lämpötila 4,6 oc; Ulkonäkö WB; Haju SMT; 0.1 4,6 1, ,1 5, <1, Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 244/2013

59 Fysikaalis- kemialliset analyysitulokset vuonna 2012 Liite 3. (18/31) Forcitin edusta (FORCIT) Pvm. Hav.paikka Lämpötila O2 Happi% *Sameus *Sähkönj. *ph *Kok.N *NO2-N *NO3N *NO2+NO3-N *KOK.P a-klorofyl *Lämp.koli Suol.lask. Näytepaikka oc mg/l Kyll % FNU ms/m µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100ml o/oo FORCIT / F1 Tenholan edusta 25 Kok.syv. 21,0 m; Näk.syv. 6,7 m; Lumi 0 cm; Jää 22 cm; Klo 10:20; Näytt.ottaja amu,totti; Ilman T 1 oc; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 8 m/s; Tuulsuunt. 32; 1.0 0,6 13, , , , ,3 12,9 92 0, , , ,6 12,3 89 0, , , ,1 11,5 82 0, , , FORCIT / F2 Tenholan edusta 26 Kok.syv. 13,0 m; Näk.syv. 7,5 m; Lumi 0 cm; Jää 22 cm; Klo 10:10; Näytt.ottaja amu,totti; Ilman T 1 oc; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 8 m/s; Tuulsuunt. 32; 1.0 0,6 14, , , , ,3 12,9 92 0, , , ,5 12,5 90 0, , , ,6 12,6 91 0, , , FORCIT / F3 Tenholan edusta 27 Kok.syv. 24,0 m; Näk.syv. 7,5 m; Lumi 0 cm; Jää 22 cm; Klo 09:50; Näytt.ottaja amu,totti; Ilman T 1 oc; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 10 m/s; Tuulsuunt. 32; 1.0 0,7 13,6 99 0, , , ,3 12,9 93 0, , , ,6 12,3 89 0, , , ,1 11,4 84 0, , ,1 23,0 1,3 10,5 77 0, , ,3 0-4, FORCIT / F2 Tenholan edusta 26 Kok.syv. 14,0 m; Näk.syv. 5,7 m; Klo 9:25; Näytt.ottaja amu; Ilman T 5 oc; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 18; 1.0 6,8 8, ,8 8, ,8 8, ,8 8, ,0 8,4 11,0 5,8 8,4 13,0 5,4 8,3 0-4,0 6,8 8,4 5, FORCIT / F3 Tenholan edusta 27 Näk.syv. 5,7 m; Klo 9:10; Näytt.ottaja amu; Ilman T 5 oc; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 18; 0-4 6,8 8,4 3,7 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 244/

60 Liite 3. (19/31) Fysikaalis- kemialliset analyysitulokset vuonna 2012 Forcitin edusta (FORCIT) Pvm. Hav.paikka Lämpötila O2 Happi% *Sameus *Sähkönj. *ph *Kok.N *NO2-N *NO3N *NO2+NO3-N *KOK.P a-klorofyl *Lämp.koli Suol.lask. Näytepaikka oc mg/l Kyll % FNU ms/m µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100ml o/oo FORCIT / F2 Tenholan edusta 26 Kok.syv. 14,0 m; Näk.syv. 5,0 m; Klo 9:30; Näytt.ottaja amu; Ilman T 9 oc; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 18; ,1 8,2 3,0 11,1 8,1 5,0 11,1 8,1 7,0 10,6 8,0 9,0 10,5 8,1 11,0 10,3 8,0 13,0 10,1 8,0 0-4,0 11,1 8,1 3, FORCIT / F3 Tenholan edusta 27 Näk.syv. 4,8 m; Klo 9:20; Näytt.ottaja amu; Ilman T 9 oc; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 18; ,1 8,1 3, FORCIT / F2 Tenholan edusta 26 Kok.syv. 14,0 m; Näk.syv. 3,0 m; Klo 9:35; Näytt.ottaja amu; Ilman T 12 oc; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 9 m/s; Tuulsuunt. 9,0; ,6 8, ,5 8, ,4 8, ,3 8, ,0 8, ,1 7, ,7 7, ,5 8,1 4, FORCIT / F3 Tenholan edusta 27 Näk.syv. 3,0 m; Klo 9:25; Näytt.ottaja amu; Ilman T 12 oc; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 9 m/s; Tuulsuunt. 9,0; ,6 8,1 4,5 58 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 244/2013

61 Fysikaalis- kemialliset analyysitulokset vuonna 2012 Liite 3. (20/31) Forcitin edusta (FORCIT) Pvm. Hav.paikka Lämpötila O2 Happi% *Sameus *Sähkönj. *ph *Kok.N *NO2-N *NO3N *NO2+NO3-N *KOK.P a-klorofyl *Lämp.koli Suol.lask. Näytepaikka oc mg/l Kyll % FNU ms/m µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100ml o/oo FORCIT / F2 Tenholan edusta 26 Kok.syv. 14,0 m; Näk.syv. 3,8 m; Klo 9:40; Näytt.ottaja amu; Ilman T 15 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 10 m/s; Tuulsuunt. 27; ,2 8, ,2 8, ,2 8, ,2 8, ,2 8, ,2 8, ,2 8, ,2 8,2 5, FORCIT / F3 Tenholan edusta 27 Näk.syv. 3,8 m; Klo 9:30; Näytt.ottaja amu; Ilman T 15 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 10 m/s; Tuulsuunt. 27; ,1 8,2 4, FORCIT / F1 Tenholan edusta 25 Näk.syv. 3,8 m; Klo 10:09; Näytt.ottaja jva; Ilman T 18 oc; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 32; ,7 8,6 95 0, ,1 340 <2 <10 < , ,7 8,5 94 0, ,0 360 <2 <10 < , ,5 8,0 88 0, ,1 350 <2 <10 < , ,7 6,0 58 0, , , FORCIT / F2 Tenholan edusta 26 Näk.syv. 5,5 m; Klo 09:53; Näytt.ottaja jva; Ilman T 18 oc; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 32; 1,0 18,7 8,6 95 0, ,1 430 <2 <10 < ,9 3,0 18,7 8,1 5,0 18,6 8,5 94 0, ,1 410 <2 <10 < ,9 7,0 18,6 8,1 9,0 18,6 8,1 10,0 18,6 8,5 94 0, ,1 310 <2 <10 < ,9 11,0 18,6 8,1 12,0 18,5 8,5 94 0, ,1 290 <2 <10 < ,9 0-4,0 P 8,1 4,0 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 244/

62 Liite 3. (21/31) Fysikaalis- kemialliset analyysitulokset vuonna 2012 Forcitin edusta (FORCIT) Pvm. Hav.paikka Lämpötila O2 Happi% *Sameus *Sähkönj. *ph *Kok.N *NO2-N *NO3N *NO2+NO3-N *KOK.P a-klorofyl *Lämp.koli Suol.lask. Näytepaikka oc mg/l Kyll % FNU ms/m µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100ml o/oo FORCIT / F3 Tenholan edusta 27 Näk.syv. 5,2 m; Klo 09:30; Näytt.ottaja jva; Ilman T 18 oc; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 32; ,6 8,5 94 0, ,1 360 <2 <10 < , ,6 8,6 95 0, ,1 340 <2 <10 < , ,3 8,4 92 0, ,1 300 <2 <10 < , ,8 6,3 59 0, , ,2 23,0 10,3 6,0 56 1, , ,2 0-4,0 3, FORCIT / F2 Tenholan edusta 26 Kok.syv. 14,0 m; Näk.syv. 5,1 m; Klo 10:40; Näytt.ottaja amu; Ilman T 17 oc; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 7 m/s; Tuulsuunt. 27; ,2 8,0 3,0 16,2 8,1 5,0 16,2 8,0 7,0 16,2 8,0 9,0 16,2 8,0 11,0 16,2 8,0 13,0 16,2 8,0 0-4,0 16,2 8,0 5, FORCIT / F3 Tenholan edusta 27 Näk.syv. 5,1 m; Klo 10:35; Näytt.ottaja amu; Ilman T 17 oc; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 7 m/s; Tuulsuunt. 27; ,2 8,0 5,0 60 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 244/2013

63 Fysikaalis- kemialliset analyysitulokset vuonna 2012 Liite 3. (22/31) Bengtsårin merialue (VIS) Pvm. Hav.paikka Lämpötila O2 Happi% *Sameus *Sähkönj. *ph *Kok.N *NH4-N *KOK.P a-klorofyl *Lämp.koli Suol.lask. Näytepaikka oc mg/l Kyll % FNU ms/m µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100ml o/oo VIS / V1 Kamsholmsfjärden 4 Kok.syv. 20,0 m; Näk.syv. 4,5 m; Lumi 0 cm; Jää 25 cm; Klo 11:20; Näytt.ottaja amu,totti; Ilman T 2 oc; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. 32; 1.0 0,9 12,9 94 0, ,8 450 <4 36 4, ,7 11,9 86 0, ,8 420 <4 38 5, ,3 9,9 75 0, ,7 420 <4 56 6, ,6 8,6 66 0, ,6 430 <4 40 6, ,8 4,8 37 0, , , VIS / V2B Sandöfjärden 44 Kok.syv. 5,0 m; Näk.syv. 3,8 m; Lumi 0 cm; Jää 40 cm; Klo 11:00; Näytt.ottaja amu,totti; Ilman T 2 oc; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. 32; 1,0 1,1 13,1 96 0, ,9 420 <4 34 5, ,9 11,8 86 0, ,8 410 <4 36 5, VIS / V3 Sandöfjärden 8 Kok.syv. 6,0 m; Näk.syv. 4,0 m; Lumi 0 cm; Jää 40 cm; Klo 10:50; Näytt.ottaja amu,totti; Ilman T 2 oc; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. 32; 1.0 0,8 12,8 93 0, ,9 440 <4 34 5, ,2 11,3 83 0, ,7 530 <4 38 5, VIS / V4 Kamsholmsfjärden 9 Kok.syv. 16,0 m; Näk.syv. 3,0 m; Lumi 0 cm; Jää 27 cm; Klo 11:50; Näytt.ottaja amu,totti; Ilman T 3 oc; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 8 m/s; Tuulsuunt. 32; 1.0 1,2 11,5 84 1, ,6 470 <4 27 3, ,4 12,5 90 0, ,9 400 <4 40 5, ,3 10,2 77 0, ,7 440 <4 39 6, ,6 8,4 64 0, , ,4 40 6, VIS / V5 Syningsviken 5 Kok.syv. 16,0 m; Näk.syv. 3,3 m; Lumi 0 cm; Jää 30 cm; Klo 11:35; Näytt.ottaja amu,totti; Ilman T 3 oc; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 8 m/s; Tuulsuunt. 32; 1.0 1,2 11,6 84 1, ,5 500 <4 25 3, ,6 12,7 99 0, ,9 420 <4 40 5, ,3 9,4 71 0, ,7 460 <4 42 6, ,6 7,3 56 0, , , VIS / V6 Bengtsår, lounas 13 Kok.syv. 6,0 m; Näk.syv. 2,3 m; Lumi 0 cm; Jää 5 cm; Klo 12:30; Näytt.ottaja amu,totti; Ilman T 3 oc; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 10 m/s; Tuulsuunt. 32; 1.0 1,0 15, , , ,3 54 5, ,3 11,1 82 0, ,7 440 <4 36 5,8 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 244/

64 Liite 3. (23/31) Fysikaalis- kemialliset analyysitulokset vuonna 2012 Bengtsårin merialue (VIS) Pvm. Hav.paikka Lämpötila O2 Happi% *Sameus *Sähkönj. *ph *Kok.N *NH4-N *KOK.P a-klorofyl *Lämp.koli Suol.lask. Näytepaikka oc mg/l Kyll % FNU ms/m µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100ml o/oo VIS / V7 Bredsundsfjärden 34 Kok.syv. 17,0 m; Näk.syv. 5,5 m; Lumi 0 cm; Jää 25 cm; Klo 12:50; Näytt.ottaja amu,totti; Ilman T 3 oc; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 10 m/s; Tuulsuunt. 27; 1.0 0,7 14, , ,1 390 <4 43 5, ,6 13,0 94 0, ,9 400 <4 39 5, ,8 12,0 88 0, ,8 420 < ,0 10,6 77 0, ,7 420 <4 39 6, VIS / V8 Basafjärden 10 Kok.syv. 19,0 m; Näk.syv. 4,0 m; Lumi 0 cm; Jää 41 cm; Klo 12:10; Näytt.ottaja amu,totti; Ilman T 3 oc; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 10 m/s; Tuulsuunt. 32; 1.0 1,2 12,7 93 0, ,8 440 <4 38 5, ,3 12,9 92 0, ,9 410 <4 37 5, ,3 10,0 76 0, ,7 450 <4 41 6, ,4 9,6 73 0, ,7 430 <4 40 6, ,4 7,6 58 0, , ,6 38 6, VIS / V1 Kamsholmsfjärden 4 Näk.syv. 2,3 m; Klo 10:10; Näytt.ottaja amu; Ilman T 6 oc; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 18; 0-4 8,8 8,6 6, VIS / V2B Sandöfjärden 44 Näk.syv. 2,0 m; Klo 10:00; Näytt.ottaja amu; Ilman T 6 oc; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 18; 0-4 9,3 8,4 3, VIS / V3 Sandöfjärden 8 Näk.syv. 2,0 m; Klo 9:50; Näytt.ottaja amu; Ilman T 6 oc; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 18; 0-4 9,3 8,4 3, VIS / V5 Syningsviken 5 Näk.syv. 2,0 m; Klo 10:20; Näytt.ottaja amu; Ilman T 7 oc; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 18; 0-4 9,4 8,5 8, VIS / V6 Bengtsår, lounas 13 Näk.syv. 3,0 m; Klo 9:40; Näytt.ottaja amu; Ilman T 5 oc; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 18; 0-4 9,3 8,3 3,5 62 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 244/2013

65 Fysikaalis- kemialliset analyysitulokset vuonna 2012 Liite 3. (24/31) Bengtsårin merialue (VIS) Pvm. Hav.paikka Lämpötila O2 Happi% *Sameus *Sähkönj. *ph *Kok.N *NH4-N *KOK.P a-klorofyl *Lämp.koli Suol.lask. Näytepaikka oc mg/l Kyll % FNU ms/m µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100ml o/oo VIS / V7 Bredsundsfjärden 34 Näk.syv. 5,7 m; Klo 9:35; Näytt.ottaja amu; Ilman T 5 oc; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 18; 0-4 7,2 8,5 5, VIS / V8 Basafjärden 10 Näk.syv. 2,7 m; Klo 10:40; Näytt.ottaja amu; Ilman T 7 oc; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 18; 0-4 8,7 8,6 5, VIS / V1 Kamsholmsfjärden 4 Kok.syv. 20,0 m; Näk.syv. 2,4 m; Klo 10:40; Näytt.ottaja amu; Ilman T 9 oc; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 18; ,3 9,3 90 1, ,0 310 <4 19 5, ,0 9,2 88 1, ,0 340 <4 21 5, ,8 8,1 72 1, , , ,2 4,5 37 0, , , ,6 2,2 18 1, , ,8 0-4,0 12,2 8,0 3, VIS / V2B Sandöfjärden 44 Kok.syv. 5,0 m; Näk.syv. 1,2 m; Klo 10:20; Näytt.ottaja amu; Ilman T 9 oc; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 18; ,3 9,1 89 1, , ,7 27 5,5 4,0 13,1 8,3 82 4, , ,6 28 5,5 0-4,0 13,2 7,9 5, VIS / V3 Sandöfjärden 8 Kok.syv. 6,0 m; Näk.syv. 1,3 m; Klo 10:15; Näytt.ottaja amu; Ilman T 9 oc; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 18; ,5 9,1 91 3, ,0 360 <4 28 5, ,5 9,0 89 2, , ,5 26 5,6 0-4,0 13,5 7,9 5, VIS / V4 Kamsholmsfjärden 9 Kok.syv. 16,0 m; Näk.syv. 2,3 m; Klo 11:10; Näytt.ottaja amu; Ilman T 10 oc; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 18; ,7 9,4 91 1, ,0 310 <4 20 5, ,3 9,5 92 1, ,0 320 <4 18 5, ,8 8,0 72 1, , , ,9 4,1 34 0, , ,8 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 244/

66 Liite 3. (25/31) Fysikaalis- kemialliset analyysitulokset vuonna 2012 Bengtsårin merialue (VIS) Pvm. Hav.paikka Lämpötila O2 Happi% *Sameus *Sähkönj. *ph *Kok.N *NH4-N *KOK.P a-klorofyl *Lämp.koli Suol.lask. Näytepaikka oc mg/l Kyll % FNU ms/m µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100ml o/oo VIS / V5 Syningsviken 5 Kok.syv. 16,0 m; Näk.syv. 2,1 m; Klo 10:55; Näytt.ottaja amu; Ilman T 10 oc; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 18; ,1 9,3 91 1, , ,3 19 5, ,5 9,1 88 1, , ,9 20 5, ,3 5,8 49 1, , , ,6 <0,1 <1 1, , ,1 0-4,0 12,9 8,0 4, VIS / V6 Bengtsår, lounas 13 Kok.syv. 6,0 m; Näk.syv. 1,4 m; Klo 10:00; Näytt.ottaja amu; Ilman T 9 oc; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 18; ,2 8,5 84 2, , ,0 28 5, ,0 9,4 90 2, , ,8 0-4,0 12,8 7,9 4, VIS / V7 Bredsundsfjärden 34 Kok.syv. 17,0 m; Näk.syv. 4,1 m; Klo 9:45; Näytt.ottaja amu; Ilman T 9 oc; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 18; ,3 10,1 96 0, , ,1 17 5, ,0 9,9 93 0, ,1 270 <4 22 5, ,0 9,4 84 0, , ,9 19 6, ,7 8,9 75 0, , ,0 0-0,4 11,2 8,1 2, VIS / V8 Basafjärden 10 Kok.syv. 19,0 m; Näk.syv. 2,2 m; Klo 11:35; Näytt.ottaja amu; Ilman T 10 oc; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 18; ,4 9,4 91 1, ,1 340 <4 22 5, ,2 9,4 91 1, , ,7 21 5, ,7 8,6 78 1, , ,0 22 5, ,3 7,5 65 1, , , ,0 1,9 15 1, , ,1 0-4,0 12,3 8,0 4,1 64 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 244/2013

67 Fysikaalis- kemialliset analyysitulokset vuonna 2012 Liite 3. (26/31) Bengtsårin merialue (VIS) Pvm. Hav.paikka Lämpötila O2 Happi% *Sameus *Sähkönj. *ph *Kok.N *NH4-N *KOK.P a-klorofyl *Lämp.koli Suol.lask. Näytepaikka oc mg/l Kyll % FNU ms/m µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100ml o/oo VIS / V1 Kamsholmsfjärden 4 Kok.syv. 20,0 m; Näk.syv. 1,9 m; Klo 10:30; Näytt.ottaja amu; Ilman T 13 oc; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 7 m/s; Tuulsuunt. 9,0; ,6 8,1 4, VIS / V2B Sandöfjärden 44 Kok.syv. 5,0 m; Näk.syv. 1,1 m; Klo 10:20; Näytt.ottaja amu; Ilman T 13 oc; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 7 m/s; Tuulsuunt. 9,0; ,8 8,0 6, VIS / V3 Sandöfjärden 8 Kok.syv. 6,0 m; Näk.syv. 1,0 m; Klo 10:10; Näytt.ottaja amu; Ilman T 13 oc; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 10 m/s; Tuulsuunt. 9,0; ,8 8,0 6, VIS / V5 Syningsviken 5 Kok.syv. 16,0 m; Näk.syv. 2,0 m; Klo 10:40; Näytt.ottaja amu; Ilman T 13 oc; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 7 m/s; Tuulsuunt. 9,0; ,6 8,0 4, VIS / V6 Bengtsår, lounas 13 Kok.syv. 6,0 m; Näk.syv. 1,2 m; Klo 10:00; Näytt.ottaja amu; Ilman T 13 oc; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 10 m/s; Tuulsuunt. 9,0; ,8 8,0 5,4 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 244/

68 Liite 3. (27/31) Fysikaalis- kemialliset analyysitulokset vuonna 2012 Bengtsårin merialue (VIS) Pvm. Hav.paikka Lämpötila O2 Happi% *Sameus *Sähkönj. *ph *Kok.N *NH4-N *KOK.P a-klorofyl *Lämp.koli Suol.lask. Näytepaikka oc mg/l Kyll % FNU ms/m µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100ml o/oo VIS / V7 Bredsundsfjärden 34 Kok.syv. 17,0 m; Näk.syv. 2,4 m; Klo 9:50; Näytt.ottaja amu; Ilman T 13 oc; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 9 m/s; Tuulsuunt. 9,0; ,6 8,1 3, VIS / V8 Basafjärden 10 Kok.syv. 19,0 m; Näk.syv. 1,8 m; Klo 11:00; Näytt.ottaja amu; Ilman T 13 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 7 m/s; Tuulsuunt. 9,0; ,5 8,1 5, VIS / V1 Kamsholmsfjärden 4 Kok.syv. 20,0 m; Näk.syv. 2,5 m; Klo 10:40; Näytt.ottaja amu; Ilman T 15 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. 27; ,9 8,6 94 1, , , ,9 8,7 95 1, , , ,0 3,9 38 1, , , ,2 0,9 8 2, , , ,4 <0,1 <1 2, , ,7 0-4,0 17,9 8,0 4, VIS / V2B Sandöfjärden 44 Kok.syv. 5,0 m; Näk.syv. 1,5 m; Klo 10:20; Näytt.ottaja amu; Ilman T 15 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. 27; ,6 7,9 88 3, , ,7 4,0 18,6 7,9 88 3, , ,7 0-4,0 18,6 7,9 4, VIS / V3 Sandöfjärden 8 Kok.syv. 6,0 m; Näk.syv. 1,5 m; Klo 10:10; Näytt.ottaja amu; Ilman T 15 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. 27; ,6 7,9 87 3, , , ,6 7,8 86 3, , ,7 0-4,0 18,6 7,9 4,4 66 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 244/2013

69 Fysikaalis- kemialliset analyysitulokset vuonna 2012 Liite 3. (28/31) Bengtsårin merialue (VIS) Pvm. Hav.paikka Lämpötila O2 Happi% *Sameus *Sähkönj. *ph *Kok.N *NH4-N *KOK.P a-klorofyl *Lämp.koli Suol.lask. Näytepaikka oc mg/l Kyll % FNU ms/m µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100ml o/oo VIS / V4 Kamsholmsfjärden 9 Näk.syv. 2,7 m; Klo 11:05; Näytt.ottaja amu; Ilman T 15 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. 27; ,0 8,7 94 1, , , ,0 8,6 94 1, , , ,8 3,7 36 1, , , ,8 0,8 7 2, , , VIS / V5 Syningsviken 5 Kok.syv. 16,0 m; Näk.syv. 20 m; Klo 10:50; Näytt.ottaja amu; Ilman T 15 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. 27; ,0 8,7 94 1, , , ,0 8,2 89 1, , , ,6 3,1 31 1, , , ,2 <0,1 <1 7, , ,9 0-4,0 18,0 7,9 7, VIS / V6 Bengtsår, lounas 13 Kok.syv. 6,0 m; Näk.syv. 2,2 m; Klo 10:05; Näytt.ottaja amu; Ilman T 15 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. 27; ,8 8,5 93 1, , , ,6 8,6 94 1, , ,8 0-4,0 17,7 8,0 4, VIS / V7 Bredsundsfjärden 34 Kok.syv. 17,0 m; Näk.syv. 3,2 m; Klo 9:55; Näytt.ottaja amu; Ilman T 15 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 10 m/s; Tuulsuunt. 27; ,2 8,9 96 1, , , ,2 9,1 98 1, , , ,2 8,9 96 0, , , ,2 5,7 62 1, , ,9 0-4,0 17,2 8,2 4, VIS / V8 Basafjärden 10 Kok.syv. 19,0 m; Näk.syv. 2,5 m; Klo 11:30; Näytt.ottaja amu; Ilman T 15 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. 27; ,9 8,6 94 1, , , ,9 8,4 91 1, , , ,0 5,4 54 1, , , ,8 1,1 10 1, , , ,0 0,4 4 1, , ,0 0-4,0 17,9 8,0 2,3 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 244/

70 Liite 3. (29/31) Fysikaalis- kemialliset analyysitulokset vuonna 2012 Bengtsårin merialue (VIS) Pvm. Hav.paikka Lämpötila O2 Happi% *Sameus *Sähkönj. *ph *Kok.N *NH4-N *KOK.P a-klorofyl *Lämp.koli Suol.lask. Näytepaikka oc mg/l Kyll % FNU ms/m µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100ml o/oo VIS / V1 Kamsholmsfjärden 4 Näk.syv. 4,2 m; Klo 11:10; Näytt.ottaja jva; Ilman T 18 oc; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 32; ,6 8,4 94 0, , , ,3 8,1 91 0, , , ,2 1,7 17 2, , , ,9 <0,1 <1 3, , , ,8 <0,1 <1 3, , ,7 0-4,0 P 8,0 4, VIS / V2B Sandöfjärden 44 Kok.syv. 5,0 m; Näk.syv. 1,1 m; Klo 10:54; Näytt.ottaja jva; Ilman T 18 oc; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 32; ,0 7,8 89 2, , ,7 4,0 19,9 7,8 88 3, , ,7 0-4,0 P 7,9 4, VIS / V3 Sandöfjärden 8 Kok.syv. 6,0 m; Näk.syv. 1,5 m; Klo 10:50; Näytt.ottaja jva; Ilman T 18 oc; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 32; ,9 7,9 89 2, , , ,9 7,8 88 2, , ,7 0-4,0 P 7,9 4, VIS / V4 Kamsholmsfjärden 9 Kok.syv. 16,0 m; Näk.syv. 4,1 m; Klo 11:40; Näytt.ottaja jva; Ilman T 18 oc; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 32; ,4 8,0 89 1, , , , ,2 7,5 84 0, , , ,1 2,3 23 1, , , ,8 <0,1 <1 2, , , VIS / V5 Syningsviken 5 Kok.syv. 16,0 m; Näk.syv. 4,0 m; Klo 11:25; Näytt.ottaja jva; Ilman T 18 oc; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 32; ,0 8,4 95 0, , , , ,5 8,8 98 0, , , ,4 0,5 5 8, , , , ,8 <0,1 < , ,0 0-4,0 P 8,0 4,0 68 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 244/2013

71 Fysikaalis- kemialliset analyysitulokset vuonna 2012 Liite 3. (30/31) Bengtsårin merialue (VIS) Pvm. Hav.paikka Lämpötila O2 Happi% *Sameus *Sähkönj. *ph *Kok.N *NH4-N *KOK.P a-klorofyl *Lämp.koli Suol.lask. Näytepaikka oc mg/l Kyll % FNU ms/m µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100ml o/oo VIS / V6 Bengtsår, lounas 13 Kok.syv. 6,0 m; Näk.syv. 2,1 m; Klo 10:37; Näytt.ottaja jva; Ilman T 18 oc; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 32; ,7 8,2 93 2, , , ,2 8,1 90 1, , ,8 0-4,0 P 8,0 3, VIS / V7 Bredsundsfjärden 34 Kok.syv. 17,0 m; Näk.syv. 4,0 m; Klo 10:23; Näytt.ottaja jva; Ilman T 18 oc; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 32; ,7 8,5 94 0, , , ,7 8,1 90 0, , , ,3 8,1 89 0, , , ,8 5,6 54 0, , ,1 0-4,0 P 8,0 4, VIS / V8 Basafjärden 10 Kok.syv. 19,0 m; Näk.syv. 3,4 m; Klo 11:52; Näytt.ottaja jva; Ilman T 18 oc; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 32; ,5 8,2 93 0, , , ,5 8,1 91 1, , , ,7 4,2 45 2, , , ,0 0,3 2 3, , , ,3 <0,1 <1 3, , ,0 0-4,0 P 8,0 6, VIS / V1 Kamsholmsfjärden 4 Näk.syv. 4,2 m; Klo 11:20; Näytt.ottaja amu; Ilman T 17 oc; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 27; ,0 7,9 3, VIS / V2B Sandöfjärden 44 Näk.syv. 2,4 m; Klo 11:10; Näytt.ottaja amu; Ilman T 17 oc; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 27; ,1 7,9 4, VIS / V3 Sandöfjärden 8 Näk.syv. 2,2 m; Klo 11:05; Näytt.ottaja amu; Ilman T 17 oc; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 27; ,2 8,0 5,8 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 244/

72 Liite 3. (31/31) Fysikaalis- kemialliset analyysitulokset vuonna 2012 Bengtsårin merialue (VIS) Pvm. Hav.paikka Lämpötila O2 Happi% *Sameus *Sähkönj. *ph *Kok.N *NH4-N *KOK.P a-klorofyl *Lämp.koli Suol.lask. Näytepaikka oc mg/l Kyll % FNU ms/m µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100ml o/oo VIS / V5 Syningsviken 5 Näk.syv. 3,5 m; Klo 11:30; Näytt.ottaja amu; Ilman T 17 oc; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 27; ,0 7,7 3, VIS / V6 Bengtsår, lounas 13 Näk.syv. 4,7 m; Klo 11:00; Näytt.ottaja amu; Ilman T 17 oc; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 27; ,0 8,0 4, VIS / V7 Bredsundsfjärden 34 Näk.syv. 5,1 m; Klo 10:50; Näytt.ottaja amu; Ilman T 17 oc; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 7 m/s; Tuulsuunt. 27; ,8 8,0 5, VIS / V8 Basafjärden 10 Näk.syv. 4,9 m; Klo 11:45; Näytt.ottaja amu; Ilman T 17 oc; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. 27; ,1 8,0 3,2 70 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 244/2013

73 Analyysitulokset ja mittausepävarmuudet Liite 4. (1/4) AKKREDITOIDUT MENETELMÄT Määritys *Alkaliteetti *Ammoniumtyppi luonnonvedet *Ammoniumtyppi jätevedet Menetelmä Sisäinen menetelmä MENE2 (Standard methods for the examination of water and wastewater, 13th edit. 1971) SFS 3032: 1976, muunneltu MENETELMÄ- JA MÄÄRITYSRAJALUETTELO FINAS-akkreditointipalvelun akkreditoima testauslaboratorio T147 Akkreditointivaatimus SFS-EN ISO/IEC 17025:2005 Vesilaboratorio /4 Menetelmän määritysraja 0,02 mmol/l Mittausepävarmuus 0,020-0,040 mmol/l ± 0,006 mmol/l 0,040-0,200 mmol/l ± 15 % > 0,200 mmol/l ± 10 % 4-15 µg/l ± 2,5 µg/l µg/l ± 17 % µg/l ± 15 % µg/l ± 11 % > 500 µg/l ± 8 % 1,5-3 mg/l ± 0,5 mg/l 3-5 mg/l ± 16 % 5-10 mg/l ± 15 % > 10 mg/l ± 8 % 1,5-5 mg/l ± 1,4 mg/l *BOD 7 SFS-EN : 1998, muunneltu 1,5 mg/l *BOD 7 -ATU mg/l ± 27 % *BOD 7 -ATU (suod. GFA) > 100 mg/l ± 25 % COD Mn SFS 3036: 1981, muunneltu 1 mg/l 1,0-3,0 mg O 2 /l ± 0,40 mg O 2 /l > 3,0 mg O 2 /l ± 12 % COD Cr Sisäinen menetelmä, perustuu ISO 20 mg/l mg/l ± 15 mg/l COD Cr (GFA) 15705: 2002 ja laitevalmistajan ohje mg/l ± 30 % COD Cr, liukoinen mg/l ± 16 % > 500 mg/l ± 11 % *E. coli (36 o C, 21 h) *E. coli (37 o C, 18 h) *E. coli (44 o C, 21 h) *Fluoridi *Fosfaattifosfori *Fosfaattifosfori (suod. Nuclepore) *Fosfori: kokonaispitoisuus ja liukoinen *Fosfori: kokonaispitoisuus (suod. Nuclepore) *Fosfori: kokonaispitoisuus (suod. GFA) *Heterotrofiset bakteerit 22 o C 68 h *Heterotrofiset bakteerit 36 o C 44 h *Kloori: vapaa, laskennallinen sidotttu ja kokonaiskloori *Kloridi SFS 5505: 1988 muunneltu, Kjeldahlmenetelmä SFS 3016: 2001, muunneltu Sisäinen menetelmä MENE38, Colilert-18-Quanti-Tray SFS 4088: 2001, muunneltu SFS-EN ISO : 1995, muunneltu ja SFS-EN ISO : 1997, muunneltu Sisäinen menetelmä MENE7 (perustuu kumottuun standardiin SFS 3025: 1986) Sisäinen menetelmä MENE8 (perustuu kumottuun standardiin SFS 3026: 1986) SFS-EN ISO 6222: 1999 SFS-EN ISO 6222: 1999 SFS-EN ISO : 2000, muunneltu SFS-EN ISO : 1995, muunneltu ja SFS-EN ISO : 1997, muunneltu 4 µg/l 1,5 mg/l 0,2 mg/l 3 µg/l 5 µg/l 0,1 mg/l 1 mg/l 0,20-0,5 mg/l ± 45 % 0,5-0,8 mg/l ± 35 % > 0,8 mg/l ± 16 % 3-10 µg/l ± 3 µg/l µg/l ± 18 % µg/l ± 15 % µg/l ± 13 % > 100 µg/l ± 10 % 5-20 µg/l ± 3 µg/l µg/l ± 17 % µg/l ± 15 % > 100 µg/l ± 8 % 0,10-0,20 mg/l ± 40 % 0,20-1,00 mg/l ± 25 % > 1,00 mg/l ± 20 % 1,0-7,0 mg/l ± 20 % > 7,0 mg/l ± 12 % Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 244/

74 Liite 4. (2/4) Analyysitulokset ja mittausepävarmuudet MENETELMÄ- JA MÄÄRITYSRAJALUETTELO FINAS-akkreditointipalvelun akkreditoima testauslaboratorio T147 Akkreditointivaatimus SFS-EN ISO/IEC 17025:2005 Vesilaboratorio *KMnO 4 -luku SFS 3036: 1981, muunneltu 4 mg/l *Kolimuotoiset bakteerit *Kolimuotoiset bakteerit (alustava) *Kolimuotoiset bakteerit *Lämpökestoiset kolimuotoiset bakteerit Mangaani: kokonainspitoisuus ja liukoinen *Nitraatti- ja nitriittitypen summa *Nitraattityppi *Pseudomonas aeruginosa, alustava *Radon SFS 3016: 2001, muunneltu SFS 3016: 2001, muunneltu Sisäinen menetelmä MENE38, Colilert-18-Quanti-Tray SFS 4088: 2001, muunneltu SFS 3033: 1976, muunneltu SFS-EN ISO 13395:1997, muunneltu, FIA-tekniikka SFS 3021: 1974, muunneltu, mittaus huoneenlämmössä SFS-EN ISO 16266: µg/l 10 µg/l *Nitriittityppi SFS 3021: 1976, muunneltu 2 µg/l *ph *Rauta: kokonaispitoisuus ja liukoinen *Rauta (suod. GFC) *Rauta (suod. Nuclepore) *Rauta (suod. GFA) *Sameus sisäinen menetelmä MENE45, RADEK MKGB-01 laite SFS 3028: 1976, muunneltu SFS-EN ISO 7027:2000, muunneltu *Sulfaatti SFS-EN ISO : 1995, muunneltu ja SFS-EN ISO : 1997 muunneltu *Suolistoperäiset enterokokit SFS-EN ISO : mg/l ± 1,6 mg/l > 12 mg/l ± 12 % 5-50 µg/l ± 20 % > 50 µg/l ± 14 % µg/l ± 5 µg/l µg/l ± 20 % µg/l ± 16 % > 100 µg/l ± 10 % 2-5 µg/l ± 0,8 µg/l 5-20 µg/l ± 16 % µg/l ± 13 % > 100 µg/l ± 10 % 30 Bq/l > 30 Bq/l ± 30 % 25 µg/l 0,2 FNU 1 mg/l µg/l ± 10 µg/l µg/l ± 20 % µg/l ± 20 % µg/l ± 16 % > µg/l ± 10 % 0,2-0,5 FNU ± 0,09 FNU 0,5-1,0 FNU ± 18 % > 1,0 FNU ± 16 % 1,0-7,0 mg/l ± 15 % > 7,0 mg/l ± 10 % *Suolistoperäiset enterokokit (alustava) *Sähkönjohtavuus *Typpi, kokonaispitoisuus luonnonvedet < µg/l *Typpi, kokonaispitoisuus jätevedet *Urea SFS-EN ISO : 2000 SFS-EN 27888: 1994, muunneltu, mittaus huoneenlämpötilassa, korjaus 25 o C:een SFS-EN ISO : 1998, muunneltu ja SFS-EN ISO 13395: 1997, muunneltu, FIAtekniikka SFS 5505: 1988 muunneltu, Kjeldahlmenetelmä Sisäinen menetelmä MENE46 (Koroleff 1979) 2 ms/m 2 ms/m ± 5 % 100 µg/l 1,5 mg/l 0,1 mg/l µg/l ± 30 µg/l (12 %) > 250 µg/l ± 12 % 1,5-5 mg/l ± 1,0 mg/l 5-10 mg/l ± 15 % > 10 mg/l ± 10 % 0,10-0,50 mg/l ± 22 % > 0,50 mg/l ± 15 % 2/4 72 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 244/2013

75 Analyysitulokset ja mittausepävarmuudet Liite 4. (3/4) MENETELMÄ- JA MÄÄRITYSRAJALUETTELO FINAS-akkreditointipalvelun akkreditoima testauslaboratorio T147 Akkreditointivaatimus SFS-EN ISO/IEC 17025:2005 Vesilaboratorio MUUT MENETELMÄT Määritys Menetelmä määritysraja Absorptiokerroin (400 nm) Spektrofotometrinen mittaus Absorptiokerroin (750 nm) Spektrofotometrinen mittaus a-klorofylli SFS 5772:1993 0,1 µg/l Alkaliteetti (Gran) Sisäinen menetelmä MENE41 (perustuu 0,020 mmol/l VYH, 1989) Alumiini, happoliukoinen Sisäinen menetelmä MENE3 (perustuu standardiehdotukseen INSTA-VYH, 1989) Haihdutusjäännös SFS 377: 1977 Haju Sisäinen menetelmä MENE1 Haju Kenttämääritys Happi % (suolainen vesi) Sisäinen menetelmä MENE10 (perustuu Happi % (makea vesi) kumottuun standardiin SFS 3040:1990) 10 µg/l Mittausepävarmuus 0,020-0,040 mmol/l ± 0,006 mmol/l 0,041-0,200 mmol/l ± 15 % > 0,20 mmol/l ± 10 % ± 2 % ± 2 % Hehkutusjäännös, hehkutushäviö Hiilidioksidi SFS 3001: 1974 Sisäinen menetelmä MENE12 (perustuu Elintarviketutkijain seura; Juoma- ja talousveden tutkimusmenetelmät) 0,4 mg/l Hiivat SFS 5507: 1989 (modif.) Homeet SFS 5507: 1989 (modif.) Ilman lämpötila Kenttämittaus Jään paksuus Kenttämittaus Kalsiumkovuus (Kalsium) Kiintoaine GF/A Kiintoaine GF/C Kiintoaine GF/F SFS 3001: 1974 Sisäinen menetemlä MENE16 (perustuu kumottuun standardiin SFS 3037: 1976) 0,1 mmol/l 1,0 mg/l 0,1-0,35 mmol/l ± 0,04 mmol/l > 0,35 mmol/l 1,0-10 mg/l ± 24 % mg/l ± 15 % > mg/l ± 5 % lietteet < mg/l ± 8 % Kiintoaineen hehkutushäviö Kiintoaineen hehkutushäviö (GF/C) Kiintoaineen hehkutushäviö (GF/F) Kokonaissyvyys Laskeutuvat aineet (1/2 h) Levä Lietepitoisuus Lumen paksuus Lämpötila Lämpötila Magnesium SFS 3008: sisäinen menetelmä MENE 16 Kokonaiskovuus SF 3003: ,10 mmol/l Kenttämääritys Sisäinen menetemlä MENE20 Kenttämääritys Sisäinen menetelmä MENE16 (perustuu kumottuun standardiin SFS 3037: 1976) Kenttämääritys Laboratoriomittaus Kenttämääritys SFS 3001, 3003: 1987 (perustuu kokonaiskovuuden ja kalsiumkovuuden erotukseen) 4 mg/l 0,10-0,40 mmol/l ± 0,050 mmol/l > 0,40 mmol/l ± 12 % 3/4 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 244/

76 Liite 4. (4/4) Analyysitulokset ja mittausepävarmuudet MENETELMÄ- JA MÄÄRITYSRAJALUETTELO FINAS-akkreditointipalvelun akkreditoima testauslaboratorio T147 Akkreditointivaatimus SFS-EN ISO/IEC 17025:2005 Vesilaboratorio Maku Sisäinen menetelmä MENE1 Näkösyvyys Kenttämääritys Pilvisyys Kenttämääritys Salmonella NMKL 71: 1999 Suolaisuus (lask.) Suolaisuus (lask.) Sädesienet STM:n opas 2003: 1 Tuulen nopeus Kenttämääritys Tuulen suunta Kenttämääritys Ulkonäkö Sisäinen menetelmä MENE1 Veden pinnan korkeus Kenttämääritys h-putken päästä Veden pinnan korkeus kaivon Kenttämääritys kannesta Veden pinnan korkeus Kenttämääritys merenpinnasta Virtaama Kenttämääritys Väriluku Väriluku (suod.) Sisäinen menetelmä MENE31 (perustuu kumottuun standardiin SFS 3023: 1987 (modif.) Tämä luettelo kuuluu laboratorion toimintajärjestelmän piiriin ja se on laatupäällikön hyväksymä Muutoksia tähän luetteloon saa tehdä vain laatupäällikön luvalla 4/4 74 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 244/2013

77 Kuvailulehti Julkaisija Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry. Julkaisuaika 10/2013 Tekijä(t) Ralf Holmberg, Marja Valtonen Julkaisun nimi Hangon merialueen ja Bengtsårin vesien yhteistarkkailun laaja yhteenveto vuonna 2012 Julkaisusarjan nimi ja numero Julkaistut osat /muut saman projektin tuottamat julkaisut Tiivistelmä Julkaisu 244/2013 Julkaisu on saatavana myös Internetissä: Hangon merialueen ja Bengtsårin vesien yhteistarkkailu vuonna 2010 noudatti ns. suppean tarkkailun ohjelmaa, joka sisältää vuosittaisen veden laadun tarkkailun sekä klorofylli-a mittauksia. Tarkkailualueen pistemäisestä kuormituksesta pääosa kohdistuu Hankoniemen eteläpuolelle. Meren kannalta pistekuormituksen ravinnekuormitus on keskeisessä asemassa. Suurimat yksittäiset pistekuormittajat ovat Hangon Puhdistamo Oy sekä Hangon kaupungin Suursuon puhdistamo. Niemen pohjoispuolella Forcit Oy Ab:n typpikuormitus on ollut merkittävä, mutta vuodesta 2002 lähtien kuormitus on laskenut voimakkaasti. ViskoTeepak Oy Ab:n typpikuormitus on pidemmällä aikavälillä laskenut selvästi. Hyvien sekoittumisolosuhteiden seurauksena jätevesipäästöjen suorat vaikutukset veden laatuun ovat yleensä olleet lievät. Tämä oli tilanne myös vuonna Veden happitilanne oli Bengtsårin aluetta lukuun ottamatta varsin hyvä. Jätevesikuormitusta hyvin indikoivien fekaalisten indikaattoribakteerien määrät olivat hyvin pienet. Suurimmat ongelmat liittyvät Bengtsårin alueelle, missä jokavuotiset happiongelmat ovat suuri ongelma. Vaikka alueen pistekuormitus on nykyään pieni, happiongelmat ovat suuret ja tällä alueella vesistön sisäinen kuormitus on merkittävä. Asiasanat Toimeksiantaja Vesialueiden rehevöitymistä ajatellen Hangon eteläisen merialueen suuri typpikuormitus on huono asia vaikka typpikuormitus on aivan viime vuosina vähentynyt hieman. Veden rehevyyttä kuvaava veden klorofylli-a pitoisuus oli kesällä 2012 alhaisin Hangon eteläpuolella ja nousi hieman kohti tarkkailualueen sisäosia. Vuosien välillä esiintyy kuitenkin tiettyä vaihtelua joten jostain trendistä ei tässä vaiheessa vielä voida puhua. Rehevöitymisen selvänä merkkinä ovat edelleen saaristoalueiden yhä runsastuneet rihmaleväkasvustot. Tähän tilanteeseen vaikuttavat toki Hangon alueen omien päästöjen lisäksi sekä myös Suomenlahden että pohjoisen Itämeren yleistila. Hangon merialue, veden laatu, velvoitetarkkailu, pistekuormitus, rehevöityminen Hangon merialueen yhteistarkkailutyöryhmä Julkaisun myynti/ jakaja/kustantaja Painopaikka ja -aika ISBN (nid.) Sivuja 75 ISBN (PDF) Kieli Suomi ISSN-L Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry., PL 51, Lohja Puh. (019) Sähköposti: ISSN (painettu) Luottamuksellisuus Julkinen ISSN (verkkojulkaisu) Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 244/

78

79

80 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry Västra Nylands vatten och miljö r.f. PL 51, Lohja Puh. (019) ISBN (nid.) ISBN (PDF) ISSN-L ISSN (painettu) ISSN (verkkojulkaisu)