Mustionjoen, Pohjanpitäjänlahden ja Tammisaaren merialueen yhteistarkkailun yhteenveto vuodelta 2016

Transkriptio

1 Mustionjoen, Pohjanpitäjänlahden ja Tammisaaren merialueen yhteistarkkailun yhteenveto vuodelta 216 Ralf Holmberg Tiina Asp Marja Valtonen Länsi-Uudenmaan VESI ja YMPÄRISTÖ ry Västra Nylands vatten och miljö rf Julkaisu 279/217

2 LÄNSI-UUDENMAAN VESI JA YMPÄRISTÖ RY JULKAISU 279/217 Mustionjoen, Pohjanpitäjänlahden ja Tammisaaren merialueen yhteistarkkailun yhteenveto vuodelta 216 Ralf Holmberg Tiina Asp Marja Valtonen

3 Laatija: Ralf Holmberg, Tiina Asp, Marja Valtonen Tarkastaja: Jaana Pönni Hyväksyjä: Anne Liljendahl LÄNSI-UUDENMAAN VESI JA YMPÄRISTÖ RY, JULKAISU 279/217 Valokuva: LUVY ry (Ralf Holmberg) Taitto: Sirpa Heikkinen Harriprint Tmi Karkkila 217 ISBN (nid.) ISBN (PDF) ISSN-L ISSN (painettu) ISSN (verkkojulkaisu) Julkaisu on saatavana myös internetistä:

4 Kuvailulehti Julkaisija Tekijä(t) Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry PL 51, 811 LOHJA Puh Sähköposti: Ralf Holmberg, Tiina Asp, Marja Valtonen Julkaisuaika 11/217 Julkaisun kieli Suomi Sivuja 46 Julkaisun nimi Julkaisusarjan nimi ja numero Tiivistelmä Mustionjoen, Pohjanpitäjänlahden ja Tammisaaren merialueen yhteistarkkailun yhteenveto vuodelta 216 Julkaisu 279/217 Projektinumero 5 Yhteistarkkailun tarkkailualue käsittää Mustionjoen, Pohjanpitäjänlahden sekä Tammisaaren edustan merialueen. Tarkkailuvelvollisia osallistujia ovat alueen jätevedenpuhdistamot, yksi teollisuuslaitos sekä yksi pienvenesatama. Vuonna 216 oli ns. suppea tarkkailuvuosi. Pistekuormittajien määrässä on viime vuosina tapahtunut useita muutoksia. Tvärminnen eläintieteellisen aseman oma jätevedenpuhdistamo lopetti toimintansa loppuvuodesta 211. Lappohjan jätevedenpuhdistamon toiminta loppui 212. Molempien jätevedet alettiin johtaa Hankoon käsiteltäväksi. Lisäksi FNsteel, Koverhar lopetti toimintansa, jonka seurauksena tehtaan kuormitus loppui kokonaan alkukesästä 212. Syksyllä 215 Mustionjoen ainoa pistekuormittaja, Mustion jätevedenpuhdistamo, lopetti toimintansa kun jätevedet alettiin johtaa Karjaa-Pohjan jätevedenpuhdistamolle. Tämän lisäksi Tenala-Marina Oy:n pienvenesatama osallistui yhteistarkkailuun viimeisen kerran vuonna 216. Näin ollen pääosan tutkimusalueen jätevesikuormituksesta muodostivat nykyään alueen kaksi keskusjätevedenpuhdistamoa, Karjaa-Pohjan puhdistamo sekä Tammisaaren Skeppsholmenin keskuspuhdistamo. Pohjanpitäjänlahden perukassa, johon Karjaa-Pohjan jätevedenpuhdistamon käsitellyt jätevedet johdetaan, kuormituksen vaikutukset ovat vain ajoittain havaittavissa lievinä pitoisuuksien nousuina. Pistekuormituksen vaikutusten erottaminen Mustionjoen tuomasta huomattavasti suuremmasta kuormasta on kuitenkin vaikeata. Pohjanpitäjänlahden yleistilanne oli kuten yleensä syksyisin varsin huono syksyllä 216, mutta ihan loppuvuodesta uutta vettä virtasi lahteen ja happitilanne ei ehtinyt kehittyä yhtä huonoksi kuin aivan viime vuosina. Alhaisen happipitoisuuden aiheuttamaa ravinteiden liukenemista pohjasedimenteistä oli kuitenkin selvästi havaittavissa pohjanläheisessä vesikerroksessa. Tammisaaren lähivedet poikkeavat täysin muusta tutkimusalueesta. Stadsfjärdeniä lukuun ottamatta alue on hyvin rehevä. Dragsviksfjärden on osa-alueista rehevin. Veden klorofyllipitoisuudet pysyvät yleensä läpi kesän hyvin korkeina. Tammisaaresta ulospäin kohti Tvärminnen saaristoa veden yleinen rehevyys laskee selvästi. Asiasanat Toimeksiantaja Mustionjoki, Pohjanpitäjänlahti, Tammisaaren merialue, veden laatu, rehevöityminen, pistekuormitus Yhteistarkkailuryhmä

5 Sisältö 1 Johdanto Taustatiedot Tarkkailualueen yleiskuvaus Tarkkailujakson säätila ja hydrologiset olosuhteet Pistemäinen jätevesikuormitus Yleistä Vesistökuormitus Tutkimuksen suorittaminen Tutkimustulokset Vedenlaatu Mustionjoki Pohjanpitäjänlahti Tammisaaren lähivedet Tammisaaren merialue Pohjanpitäjänlahden ja merialueen rehevyys Yhteenveto tarkkailualueen tilasta ja arvio jätevedenkuormituksen vaikutuksista Sammandrag Liitteet Liite 1. Yhteistarkkailualueen kartat...24 Liite 2. Alueen pistekuormitustiedot...26 Liite 3. Vuoden 216 vedenlaadun analyysitulokset...3 Liite 4. Analyysimenetelmä- ja määritysrajataulukot...43

6 1 Johdanto Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry (LUVY) on suorittanut vuoden 216 yhteistarkkailun päivätyn tarkkailuohjelmaluonnoksen mukaisesti. Ohjelmaluonnos on pääpiirteeltään sama kuin aikaisempi Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry:n laatima tarkkailuohjelmaluonnos, mutta Mustionjoen alajuoksun ja Pohjanpitäjänlahden sisäosan muuttuneesta kuormitustilanteesta johtuen eräitä näytepisteitä muutettiin vastaamaan paremmin muuttuneita olosuhteita. Viimeisin kuormitustilanteeseen vaikuttanut muutos oli Mustion jätevedenpuhdistamon sulkeminen loppuvuodesta 215 sekä sen myötä tarkkailuvelvoitteen päättyminen vuoden 216 lopussa. Jatkuvasti muuttuneesta tilanteesta tarkkailuohjelmaa ei ole vieläkään virallisesti hyväksytty, mutta muutoksista on sovittu suullisesti Uudenmaan ELY-keskuksen kanssa. Tarkkailu perustuu taulukon 1 mukaisiin velvoitteisiin. Taulukko 1. Yhteistarkkailun perusteet. Yhteistarkkailun osalliset Lupapäätös Vesistötarkkailuvelvoite Kalatalousvelvoite Raaseporin vesi, Karjaa-Pohja jvp LSY-24-Y-19, x x Raaseporin vesi, Mustion jvp UUS-24-Y-59, x Raaseporin vesi, Skeppsholmenin jvp LSY-22-Y-357, x x IDO Kylpyhuone Oy Ab UUS-26-Y , x Oy Tenala Marina Ab L-S VO 73/1979C,KHO x 2 Taustatiedot 2.1 Tarkkailualueen yleiskuvaus Tarkkailualue ulottuu Lohjanjärven luusuasta aina Tvärminnen Storfjärdenille asti. Alue on varsin vaihteleva käsittäen osia Mustionjoen vesistöistä, suolattoman ja meriveden vaihtumisalueen Pohjanpitäjänlahdessa ja saaristoisen Tammisaaren edustan merialueen. Tarkkailualueen kartta löytyy liitteestä 1. Pohjanpitäjänlahteen laskevista vesistöistä ylivoimaisesti tärkein on Mustionjoki. Sen valuma-alue on 2 39 km 2 ja järvisyys on 12,2 %. Mustionjoki kuuluu Karjaanjoen vesistöalueeseen, jonka suurin järvi on Lohjanjärvi. Lohjanjärveen johdetaan mm. Lohjan kaupungin yhdyskuntapuhdistamoiden sekä kahden paperitehtaan puhdistetut jätevedet. Mustionjoen virtaama on seuraava: keskivirtaama 19 m 3 /s keskiylivirtaama 43 m 3 /s keskialivirtaama 9 m 3 /s Mustionjoen veden laatuun vaikuttavat metsistä ja soilta tuleva luonnon huuhtouma sekä maa- ja metsätalouden, asutuksen ja teollisuuden kuormitus. Mustionjoen varrella ovat Mustion, Karjaan, Pinjaisten ja Åminneforsin taajamat ja suurin yksittäinen pistekuormittaja oli alkukesään 27 asti Karjaan-Pinjaisten jätevedenpuhdistamo. Karjaan ja Pohjan yhteinen uusi puhdistamo aloitti toimintansa alkukesällä 27, jolloin myös jätevesien purkupaikka siirtyi Mustionjoelta Pohjanpitäjänlahden perukkaan. Österbyn suljettu kaatopaikka oli mukana yhteistarkkailussa vuoteen 26 asti. Kaatopaikan kunnostushankkeen käynnistyttyä kaatopaikkatarkkailua alettiin tehdä erillisen tarkkailuohjelman mukaan, joten kaatopaikan kuormitustilanne raportoidaan erillisessä yhteenvetoraportissa. Österbyn kaatopaikka sijaitsee noin 2 km Österbyn keskustasta pohjoiseen suoperäisessä maastossa. Kaatopaikka-alueen vaikutukset kohdistuvat jossain määrin Kvarnbackabäcken-nimiseen puroon sekä Österbybäckeniin, jotka laskevat Pohjanpitäjänlahteen. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 279/217 5

7 Pohjanpitäjänlahden pituus Tammisaaresta Pohjankuruun on 14,5 km ja suurin leveys on 4,5 km. Pohjanpitäjänlahden syvänne erottuu selvästi Tammisaaren eteläpuoleisesta merialueesta, sillä Tammisaaren keskustan kohdalla on matala kynnys, jossa syvyys on laivaväylän kohdalla 5 6 m ja muualla selvästi pienempi. Pohjanpitäjänlahti on hyvin arvokas, monessa kansallisessa ja kansainvälisessä suojeluohjelmassa mukana oleva vesistö. Lahti muistuttaa vuonoa ja tämä onkin syy miksi alue on hyvin kuormitusherkkä. Lahti on pysyvästi suolaisuuskerrostunut ja alusveden happivarat täyttyvät ainoastaan silloin, kun uutta vettä virtaa Tammisaaren edustan saaristoalueelta lahden syvänteeseen. Tämä tapahtuu yleensä syksyisin ja talvisin sisään virtaavan veden ollessa tarpeeksi raskasta (suolaista ja kylmää) syrjäyttääkseen Pohjanpitäjänlahden vanhan syväveden. Pohjanpitäjänlahden happitilanne on lähes joka vuosi hyvinkin huono. Alusveden jokavuotinen happiongelma on selvä osoitus siitä, että nykyinen lahteen kohdistuva kuormitus ylittää lahden sietokyvyn. Valtaosa tästä kuormituksesta tulee Mustionjoen kautta, mutta edellä mainittujen seikkojen valossa Tammisaaren lähivesiinkin kohdistuva kuormitus saattaa tietyissä olosuhteissa ulottua aina Pohjanpitäjänlahteen saakka. Pohjanpitäjänlahden valuma-alue on Tammisaaren rautatiesillan kohdalla noin 2 35 km 2. Valuma-alueelta Stadsfjärdenille purkautuvan veden virtaamalle voidaan esittää seuraavia, suuruusluokkaa edustavia tunnuslukuja: HQ MGQ MQ MNQ NQ 88 m 3 /s 53 m 3 /s 22 m 3 /s 6 m 3 /s 4 m 3 /s Meriveden pinnankorkeuden vaihteluista voidaan esittää seuraava suuntaa-antava arvio, joka pohjautuu Hangon mareografin tuloksiin: Ylin vedenkorkeus HW m Keskiylivedenkorkeus MHW +.65 m Keskivedenkorkeus MW -.7 m Keskialivedenkorkeus MNW -.58 m Alin vedenkorkeus NW -,79 m Tammisaaren merialueen erottavat Suomenlahden ulapasta useat isot saaret, joista läntisimmät ovat Odensö ja Gullö. Vesi tulee alueelle Hankoniemen ja näiden saarien välistä Vitsandin salmesta. Odensöstä etelään saaria on edelleen runsaasti. Lounas-koillinen-suunnassa kulkeva syvänne jatkuu Tvärminneä kohti. Syvyyssuhteet alueella ovat seuraavat: Tammisaari, Stadsfjärden n. 7 m Skogbyn kohdalla n. 2 m Lappohjan kohdalla n. 3 m Tvärminne Storfjärden n. 4 m Tätä merialuetta kuormittavat lähinnä Tammisaaren Skeppsholmenin puhdistetut jätevedet ja aikaisemmin myös Lappohjan sekä Koverharin jätevedet. Skeppsholmenin jätevedenpuhdistamon purkupaikka sijaitsee Båssafjärden-nimisen vesialueen itäosassa ja Båssafjärden sijaitsee Tammisaaren eteläpuolella. Alue on varsin matala ja rehevä. Veden syvyys on laajoilla alueilla noin 2 m ja vesikasvillisuus on hyvin kehittynyt. Alue on aika eristynyt ulkopuolisilta vesialueilta. Alueelle ei laske ojia suurempia vesistöjä. Alueen itäosassa Båssafjärdeniä rajaa Baggön tiepenger, jonka aukon kautta alue on yhteydessä hyvin rehevään Dragsviksfjärdeniin. Dragsviksfjärden on yhteydessä ulkoisen saaristoalueen kanssa ainoastaan pitkän ja paikoin melkein umpeenkasvaneen vesiväylän kautta. Suurin Dragsviksfjärdeniin laskeva vesistö on Storängsbäcken, jonka vedet laskevat Dragsviksfjärdeniin sen itäisimpään osaan. Storängsbäckenin varrella on paljon peltoalueita, joten voidaan olettaa, että alueelle kohdistuva ravinnekuormitus on merkittävä. Toinen Båssafjärdenin kapea yhteys ulkopuolisiin vesialueisiin on Jomalvikin kanava alueen eteläosassa. Kanava on kuitenkin kapea ja matala, joten sen kautta virtaavat vesimassat ovat varsin pienet. Båssafjärdenin tärkein yhteys ulkopuolisiin vesialueisiin ovat alueen länsiosan salmet, joista Söukan-saaren ja Högholmenin välinen melko syvä salmi on tärkein. Sitä kautta vesi liikkuu Stadsfjärdenin ja Båssafjärdenin välillä. Pääasiallinen veden vaihtumiseen vaikuttava tekijä on meriveden pinnan vaihtelu. Veden pinnan noustessa vesi työntyy kohti Båssafjärdeniä ja vastaavasti veden laskiessa vesi virtaa ulos Båssafjärdenin alueelta. Virtauksen ollessa kohti alueen ulko-osia Dragsviksfjärdeniltäkin virtaa ravinnerikasta vettä Båssafjärdenin alueelle. 6 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 279/217

8 Veden vaihtuminen purkualueella on varsin monimutkainen tapahtuma, varsinkin jos otetaan se tosiasia huomioon, että Stadsfjärdenin alueen veden laatu vaihtelee suuresti. Stadsfjärden on hyvin matala (n. 2 m) jatke Pohjanpitäjänlahdelle. Ainoastaan laivaväylän kohdalla veden syvyys on noin 6 m. Riippuen siitä, onko meriveden pinta nousussa vai laskussa ja riippuen siitä, miten suuri Mustionjoen kautta tuleva virtaama on, Stadsfjärdenin alueella saattaa olla joko pääosin Mustionjoelta peräisin olevaa vettä tai ulkopuolisen saaristoalueen vettä. Etenkin talvisin ja hyvin runsassateisina jaksoina Mustionjoen veden vaikutus Stadsfjärdenin veden laatuun saattaa olla merkittävä. Syksyisin ja talvisin syysmyrskyjen yhteydessä meriveden pinta saattaa nousta rajustikin. Tällaisissa tilanteissa Stadsfjärdenin kautta virtaa Båssafjärdenille, mutta etenkin Pohjanpitäjänlahdelle runsaasti vettä alueen ulkopuolelta. Tällaisissa tilanteissa Tammisaaren lähialueen kuormitus saattaa vaikuttaa myös Pohjanpitäjänlahden tilanteeseen. Myös silloin, kun vesi virtaa pinnan tuntumassa Pohjanpitäjänlahdelta ulos, pohjan tuntumassa tapahtuu vastavirtausta sisäänpäin. Oy Tenala-Marina Ab:n venesatama sijaitsee Lappohjan ja Skogbyn välisellä alueella Järnön-nimisen saaren vieressä. Nykyisin toimintansa lopettaneen FNsteel, Koverharin rauta- ja terästehtaan purkupaikka sijaitsi Tvärminne Storfjärdenin länsilaidalla noin 2 km Tvärminnen eläintieteelliseltä asemalta pohjoiseen. Storfjärden on avoin selkä, jossa tehtaan edustalla on vain yksi huomattava saari, Syndalsholmen. Veden vaihtuminen avonaisella Storfjärdenillä on hyvä, koska virtauksia estäviä kynnyksiä ei ole ja pohja viettää tasaisesti kohti ulkomerta. Maalta tuleva vähäsuolainen vesi virtaa alueen kautta ulkomerelle vesirungon pintaosissa ja pohjaa myöten alueelle tunkeutuu ajoittain Suomenlahden suun syvänveden alueelta suolaisempaa ravinnerikasta vettä. 2.2 Tarkkailujakson säätila ja hydrologiset olosuhteet Tarkkailuvuosi 216 alkoi hieman normaalia kylmempänä, mutta tammi-helmikuun vaihteesta heinäkuuhun saakka lämpötilat olivat normaalia korkeammat. Talvi oli pääsääntöisesti lauha ja vähäluminen, ja maaliskuun sadanta oli vain 16 % keskimääräisestä sadannasta. Jäätä oli harvinaisen vähän ja ulkoinen merialue oli jäätön läpi talven. Myös Pohjanpitäjänlahden jäätilanne oli niin heikko, että lopputalven lähes kaikki näytteet otettiin avovedestä. Kevät ja kesä olivat melko koleita ja kesällä oli keskimääräistä sateisempaa varsinkin kesä- ja heinäkuussa. Yhtenäisempi kauniin ja aurinkoisen sään jakso alkoi vasta syyskuun alussa. Loppuvuoden sademäärät etenkin syys- ja lokakuussa olivat huomattavasti normaalia pienemmät ja lämpötilat olivat myös loppusyksystä keskimääräistä alhaisempia. Tarkkailuvuoden kuukausien keskilämpötilat ja -sademäärät verrattuna pitkän ajan keskiarvoon on esitetty kuvassa 1. Mustionjoen virtaamatiedot on esitetty kuvassa 2. Suurimmat virtaamat (3 4 m³/s) mitattiin helmikuussa, mutta sen jälkeen virtaamat laskivat selkeästi alkukesän ja syksyn ajaksi. Loka-marraskuussa virtaamat olivat pienimmillään (< 6 m³/s), ja ne lähtivät nousuun hieman vasta joulukuun puolen välin jälkeen. mm Sademäärät ja lämpötilat vuonna 216 C sademäärä sade lämpötila vertailulämpötila tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu Kuva 1. Kuukauden keskisadanta sekä -lämpötila Hangon Tvärminnen säähavaintoasemalla vuonna 216 sekä keskimäärin vuosina Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 279/217 7

9 Mustionjoen keskivirtaama 216 Mustionjoen keskivirtaama m3/s I II III IV V VI VIIVIII IX X XI XII Kuukausi Kuva 2. Mustionjoen kuukauden keskivirtaama (Peltokoski) vuonna 216 sekä keskivirtaamat vuosina Pistemäinen jätevesikuormitus 3.1 Yleistä Yhdyskuntajätevedenpuhdistamot tuottavat tällä alueella valtaosan pistekuormituksesta, teollisuuden osuus on hyvin vähäinen. Jätevesienkäsittelyä on keskitetty isoihin yksiköihin. Yhteenvetona todetaan: Keskusyksikkönä Pohjanpitäjänlahden eteläosassa toimii Raaseporin Tammisaaren Skeppsholmenin puhdistamo. Skeppsholmenin keskuspuhdistamolla käsitellään Tammisaaren kaupunkialueen-tenholan suunnan jätevedet. Laajat keskittämistoimet saatiin päätökseen kesäkuussa 22, jolloin aikaisemmin Rögrundin puhdistamolla käsitellyt jätevedet yhdistettiin Skeppsholmenille. Toisena keskusyksikkönä toimii Pohjanpitäjänlahden perukkaan vuonna 27 valmistunut Karjaa- Pohja puhdistamo. Karjaa-Pohja puhdistamolla käsitellään aikaisemmin Karjaa-Pinjaisten ja Pohjan Gumnäsin puhdistamoille viemäröidyt jätevedet. Mustion puhdistamon toiminta päättyi , viemäröintialueen jätevedet yhdistettiin Karjaa- Pohja puhdistamon verkostoon. Tvärminnen puhdistamon toiminta päättyi marraskuussa 211 ja Lappohjan puhdistamon toiminta päättyi vuoden 212 lopulla. Näiden puhdistamoiden viemäröintialueiden jätevedet johdetaan nykyisin Hangon kaupungin Suursuon puhdistamolla käsiteltäväksi. Tvärminnen puhdistamon osuus pistemäisesti alueelle johdetusta jätevesimäärästä oli tasoa n.,1 % ja Lappohjan puhdistamon osuus n. 2 %. Koverharin terästehtaan saniteettijätevedenpuhdistamon toiminta päättyi keväällä 212, jolloin jätevedet alettiin johtaa Hangon Suursuon puhdistamolle. Terästehtaan toiminta päättyi alkukesällä Vesistökuormitus Tarkasteltavan alueen pistekuormitus muodostuu lähestulkoon kokonaan yhdyskuntien jätevedenpuhdistamoilta. Kuvasta 3 nähdään kuormituksen jakautuminen prosentuaalisesti alueen pistekuormittajien kesken vuonna 216. Raaseporin Veden Karjaa-Pohjan ja Skeppsholmenin puhdistamot muodostivat 98 % kokonaisjätevesimäärästä. 8 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 279/217

10 % Puhdistamoiden kuormituksen %-osuudet vuonna 216 VESI BOD₇ FOSFORI TYPPI Karjaa-Pohja Skeppsholmen IDO Kuva 3. Kuormituksen jakautuminen puhdistamoiden kesken vuonna 216. Vesistöön johdetun kuormituksen kehitys jaksolla käy ilmi kuvasta 4 sekä liitteistä 2. Pääkohdittain alueen pistemäisestä kokonaisvesistökuormituksesta todetaan seuraavaa: Vuonna 216 vesistöön johdettu jätevesimäärä n. 7 4 m 3 /d oli jakson alhaisin. Vesistöön johdettu BOD-kuormitus on jaksolla ollut välillä n kg O 2 /d. Vuoden 216 BOD-kuormitus oli n. 21 kg O 2 /d, määrä oli jakson neljänneksi alhaisin. Fosforikuormitus oli vuonna 216 n. 1,1 kg P/d. Määrä oli jakson toiseksi alhaisin, vuonna 214 määrä oli n. 1, kg P/d. Vuonna 216 vesistöön johdettu typpimäärä oli n. 9 kg N/d, määrä oli jakson toiseksi alhaisin. Vuoden 29 typpikuormitus oli vielä alhaisempi, määrä oli tuolloin 84 kg N/d. Kuvasta 4 havaitaan, että kaikilla parametreillä tarkasteltuna kuormitus on merkittävästi vähentynyt 199 luvun tilanteesta. m³/d kg P/d Pistekuormittajien jätevesimäärä Karjaa-Pinjainen Gumnäs Karjaa-Pohja Skeppsholmen Rögrund Mustio Lappohja Tvärminne Åminnefors IDO Koverhar Pistekuormittajien fosforikuormitus Karjaa-Pinjainen Gumnäs Karjaa-Pohja Skeppsholmen Rögrund Mustio Lappohja Tvärminne Koverhar kg O₂/d kg N/d Pistekuormittajien BOD-kuormitus Karjaa-Pinjainen Gumnäs Karjaa-Pohja Skeppsholmen Rögrund Mustio Lappohja Tvärminne Koverhar Pistekuormittajien typpikuormitus Karjaa-Pinjainen Gumnäs Karjaa-Pohja Skeppsholmen Rögrund Mustio Lappohja Tvärminne Koverhar Kuva 4. Mereen johdetun kuormituksen jakaantuminen pistekuormittajien kesken v Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 279/217 9

11 Mustionjoen kuormitus vuonna 216 I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII Kok-N Kok-P Kuva 5. Mustionjoen kautta tuleva ravinnekuorma (kg/d) vuonna 216 Peltokosken mittausasemalla. 4 Tutkimuksen suorittaminen Veden fysikaalis-kemiallista laatua tutkittiin ohjelman mukaisesti näytepisteestä riippuen vuosittain 3 5 kertaa. Merialueella mitattiin lisäksi veden klorofylli-a-pitoisuutta viidesti kasvukauden aikana. Vuonna 216 oli vuorossa ns. suppea tarkkailuvuosi, jolloin tarkkailuun kuului vain veden laadun tarkkailu. Tarkkailusta vastaavana tutkijana toimi Ralf Holmberg. Raportin on laatinut vesistöasiantuntijat Ralf Holmberg ja Tiina Asp. Kuormitustieto-osuudesta vastaa puhdistamoinsinööri Marja Valtonen. Näytteenotosta ovat vastanneet sertifioidut kenttämestarimme Arto Muttilainen ja Jorma Valjus (erikoistumispätevyyden ala vesi- ja vesistönäytteet). Valtaosa analyyseistä on analysoitu Länsi Uudenmaan vesi ja ympäristö ry:n laboratoriossa. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry:n Laboratorio on FINAS-akkreditointipalvelun akkreditoima testauslaboratorio T147, akkreditointivaatimus SFS-EN ISO/IEC 1725: Tutkimustulokset 5.1 Vedenlaatu Mustionjoki Mustionjoki on melko ravinteikas joki, joka suurimmaksi osaksi halkoo kulttuurimaisemia ja pellot ulottuvat varsin monessa paikassa hyvin lähelle jokea. Karjaan-Pinjaisten jätevedenpuhdistamo oli toukokuuhun 27 asti joen selvästi suurin yksittäinen pistekuormittaja. Alkukesästä 27 valmistui Karjaa-Pohja uusi jätevedenpuhdistamo, jonka purkualue on Pohjanpitäjänlahden perukka. Muutoksen jälkeen Mustionjoen ainoa pistekuormittaja on ollut Mustion taajaman jätevedenpuhdistamo, mutta senkin toiminta loppui syksyllä 215, jolloin Mustion taajaman jätevedet alettiin johtaa Karjaa-Pohjan jätevedenpuhdistamolle käsiteltäväksi (kartta liitteenä 1). Mustionjoen varrella on paljon maatalousalueita ja Lohjanjärven eteläosaan kohdistuu kuormitusta sekä Lohjan kaupungista että paperiteollisuudesta. Virtaamaolosuhteista riippuen joen kuljettama kuormitus vaihtelee. Yleensä joen Pohjanpitäjänlahteen kuljettama kuorma on suurimmillaan keväällä ja syksyllä, jolloin virtaama tavallisesti on suurimmillaan. Vuonna 216 joen virtaamahuippu oli helmikuussa. Huhti- ja kesäkuussa sekä loka-marraskuussa virtaamat olivat normaalia pienemmät. Suurien virtaamien aikaan joen kuljettama ravinnekuormakin oli ajoittain hyvin suuri (kuvat 2 ja 5). 1 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 279/217

12 Kuvassa 6 kuvataan Mustionjoen kokonaisravinnepitoisuuksien tilanne vuonna 216 ja siitä näkyy, että kokonaisravinnepitoisuudet pysyivät lähes muuttumattomina koko jokiosuudella. Etenkin kokonaistyppipitoisuudet pysyivät varsin samalla tasolla koko jokiosuudella. Alkuvuodesta kokonaisfosforipitoisuudet ovat olleet alajuoksulla (havaintopiste P3) muita pisteitä hieman suuremmat johtuen todennäköisesti runsaista sateista ja lauhoista keleistä. Kokonaisravinnepitoisuudet olivat korkeimmillaan alkuvuodesta ja kesällä, jolloin sademäärät olivat normaalia suuremmat. Alhaisimmat pitoisuudet mitattiin syyskuussa, jolloin sademäärät ovat olleet alhaiset. Vedessä esiintyvien lämpökestoisten kolimuotoisten bakteerien määrät indikoivat ammoniumtypen kanssa melko hyvin kuormituksen esiintymistä vedessä. Ammoniumtyppipitoisuudet pysyivät melko samalla tasolla koko jokiosuudella vaikka jonkinlaista vaihtelua eri vuodenaikojen välillä esiintyikin. Lämpökestoisten bakteerien määrä oli suurimmillaan (max 11 pmy/1 ml) helmikuussa alajuoksulla johtuen todennäköisesti sateiden ja lauhan sään vaikutuksesta huuhtoumiin maalta. Kesällä ja syksyllä bakteerimäärät ovat alhaiset kaikilla pisteillä (alle 3 pmy/1 ml). Mustionjoen veden laatu oli yleisesti ottaen kauttaaltaan hyvin samanlainen koko jokiosuudella. Lämpökestoisia indikaattoribakteereita esiintyi kuitenkin kaikilla pisteillä, joten se osoittaa, että jokeen kohdistuu hajakuormitusta. Joen alimmalta tarkkailupisteeltä seurattiin myös veden öljyhiilivetypitoisuutta, mutta pitoisuudet alittivat alimman määritysrajan, joka on 5 µg/l. Kokonaisfosforipitoisuus 216 Kokonaistyppipitoisuus µg/l µg/l Ammoniumtyppipitoisuus 216 Lämpökestoiset kolibakteerit µg/l pmy/1 ml Kuva 6. Mustionjoen alajuoksun ravinne sekä lämpökestoisten kolibakteerien määrät vuonna 216. Havaintopisteet P36 ja P38 sijaitsevat suljetun Mustion puhdistamon kohdalla ja piste P3 lähellä joen suuta. Kuvissa 7 ja 8 on esitetty Mustionjoen alimman pisteen keskeisimmät analyysitulokset vuonna 216. Kuvasta näkee, että tiettyä vaihtelua esiintyy eikä selvää kehitystä ole tapahtunut viime vuosina. Joen alajuoksun heikko hygieeninen tila talvella 215 oli normaalitilanteesta hyvin selvästi poikkeava. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 279/217 11

13 Kok-N µg/l Kokonaistyppi Kok-P µg/l Kokonaisfosfori Kuva 7. Mustionjoen alajuoksun (piste P3) kokonaisravinnepitoisuuksien kehitys jaksolla Sameus FNU Sameus Sähkönjohtokyky ms/m Sähkönjohtokyky pmy/1 ml Lämpökestoiset kolibakteerit Kuva 8. Mustionjoen alajuoksun (P3) sameus, sähkönjohtokyky sekä hygieeninen laatu jaksolla Pohjanpitäjänlahti Pohjanpitäjänlahden aivan sisimmän osan yleistilaan vaikuttaa hyvinkin voimakkaasti Mustionjoen kautta ja vähäisemmässä määrin Fiskarsinjoen kautta tuleva kuormitus. Karjaa-Pohjan puhdistamo otettiin käyttöön vuonna 27 ja siitä lähtien Pohjanpitäjänlahden perukka, mihin jätevedenpuhdistamon vedet johdetaan, on ollut tarkkailun kohteena. Tarkkailussa on seurattu lähinnä jätevesikuormitusta parhaiten indikoivien indikaattoribakteerien määrää sekä ammoniumtyppipitoisuutta (pisteet 7A C). Vuosien keskeisimmät tulokset on esitetty kuvassa 9. Tuloksista näkee, että indikaattoribakteerien määrät ovat pysyneet melko alhaisella tasolla paitsi kesäkuussa 214, jolloin pisteellä P7A esiintyi aika runsaasti indikaattoribakteereita (96 pmy/1 ml) sekä elokuussa 216, jolloin pisteellä P7B esiintyi runsaasti bakteereja (57 pmy/1 ml). Vuonna 216 mitatut bakteerimäärät olivat kesällä keskimäärin hieman suuremmat kuin muutamana aiempana vuonna. Suurin määrä mitattiin elokuussa (57 pmy/1 ml). Ammoniumtyppipitoisuudet ovat vaihdelleet enemmän, mutta pitoisuudet ovat olleet melko alhaisia. Koska jäteveden purkupaikka sijaitsee aivan Mustionjoen suualueella, on vaikeaa arvioida johtuvatko hieman kohonneet arvot jätevedenpuhdistamon vaikutuksista vai joen tuomasta hajakuormituksesta. Joen alajuoksun pitoisuudet ovat olleet aiemmin usein selvästi korkeammat kuin jäteveden purkualueella mitatut pitoisuudet, mutta vuonna 216 tilanne on ollut toisinpäin. Mustionjoen pitoisuudet huomioon ottaen voidaan olettaa, että uuden jätevedenpuhdistamon 12 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 279/217

14 suorat vesistövaikutukset ovat pysyneet varsin pieninä. Vertailtavuuden vuoksi kuvassa 9 on myös kuvattu Mustionjoen alimman pisteen tilannetta purkualueen tilanteen rinnalla. On kuitenkin huomioitava, että näytteenottoajankohdat eivät ole samat, joten alueiden vertailua voidaan lähinnä pitää suuntaa-antavana. Karjaa-Pohja purkualueen ammoniumtyppi Mustionjoki ammoniumtyppi µg/l 6 4 7a 7b µg/l 6 4 MUFI-3 2 7c 2 6/12 8/12 5/13 8/13 6/14 8/14 6/15 8/15 6/16 8/16 1/16 2/12 9/12 4/13 1/13 7/14 2/15 9/15 3/16 11/16 Karjaa-Pohja purkualueen bakteerit 2 2 Mustionjoki bakteerit,pmy/1 ml a 7b 7c pmy/1 ml MUFI-3 6/12 8/12 5/13 8/13 6/14 8/14 6/15 8/15 6/16 8/16 1/16 2/12 9/12 4/13 1/13 7/14 2/15 9/15 3/16 11/16 Kuva 9. Karjaa-Pohja jätevedenpuhdistamon purkualueen ammoniumtyppipitoisuudet sekä suolistoperäisten kolibakteerien määrät Mustionjoen alajuoksun tilannetta kuvaa piste MUFI-3. Pohjanpitäjänlahden sisäosa on lahden rehevintä aluetta. Kuormitusvaikutus näkyy esimerkiksi siinä, että vedessä esiintyy ajoittain indikaattoribakteereita. Jätevesiä hyvin indikoivan ammoniumtypen osalta tilanne vaihtelee ja ajoittain jätevesikuormituksen vaikutus on ollut ilmeinen. Yleensä kuormitusta indikoivien aineiden pitoisuudet ovat korkeampia pisteellä P7 lahden perukassa verrattuna tilanteeseen hieman ulompana Pohjanpitäjänlahdessa, mutta ajoittain tilanne on päinvastainen. Elokuussa 216 ammoniumtypen pitoisuus ja indikaattoribakteerien määrä on ollut lahden perukassa pisteellä P7 huomattavasti suurempi kuin ulompana. Tilanne keskeisimpien parametrien osalta jaksolla on esitetty kuvassa 1. Vaikuttaa melko selvältä, että Pohjanpitäjänlahden ammoniumtyppipitoisuudet ja bakteerimäärät ovat laskeneet kesästä 27 lähtien. Tämä johtuu todennäköisesti siitä, että Karjaan-Pinjaisten jätevedenpuhdistamon päästöt Mustionjokeen loppuivat. Vaikka uusi purkupiste sijaitsee lähempänä havaintopistettä P7, parantunut jätevedenpuhdistus merkitsee sitä, että pisteelle P7 kohdistuva kokonaiskuormitus on vähentynyt. Jos näin on, voidaan todeta, että parantunut jätevedenpuhdistus myös näkyy Pohjanpitäjänlahden sisäosan parantuneena vedenlaatuna, mikä on vesistön kannalta hyvä asia. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 279/217 13

15 Pohjanpitäjänlahden ammoniumtyppi Pohjanpitäjänlahden kokonaisfosfori µg/l P8 P7 µg/l P8 P7 pmy/1 ml Pohjanpitäjänlahden bakteerit P8 P7 Kuva 1. Pohjanpitäjänlahden sisäosan (pisteet P7 ja P8) ammoniumtyppi- ja kokonaisfosforipitoisuudet sekä suolistoperäiset kolibakteerien määrät 1 m syvyydellä Piste P7 esittää tilannetta lahden perukassa. Maalta tulevan kuormituksen suorat vaikutukset Pohjanpitäjänlahden keskiosan veden laatuun ovat vain harvoin havaittavissa kohonneina pitoisuuksina. Lähinnä talvisin, jolloin Mustionjoelta tulevat vedet pysyvät sekoittumattomana jään alla, saattaa ajoittain esiintyä korkeita ravinnepitoisuuksia. Pohjanpitäjänlahti on yleisesti ottaen hyvin herkkä kuormitukselle. Lahti on pysyvästi kerrostunut johtuen siitä, että Mustionjoelta tuleva vesi muodostaa vähäsuolaisen päällysveden, jonka alla on suolaisempi ja samalla tiheämpi alusvesi. Syväveden vaihtuminen on täysin lahden ulkopuoliselta merialueelta työntyvän uuden hapekkaan veden varassa. Lopputalvella 216 happitilanne oli melko hyvä Pohjanpitäjänlahden syvänteessä, mikä osoitti sen, että talven aikana oli virrannut uutta happirikasta vettä Pohjanpitäjänlahden syvänteeseen. Myös se, että vuoden 215 happitilanne syksyllä ei ollut aivan niin huono kuin vuoden 214 syksyllä, vaikutti hieman parempaan happitilanteeseen lopputalvella 216. Happitilanne ei ollut kuitenkaan aivan täysin korjaantunut syksystä 215, koska 216 maaliskuussa alusveden happipitoisuus oli vielä hieman alhaisempi (1,6 mg/l) kuin lähellä pintaa (13,1 mg/l) (kuva 11). Vesistön kannalta heikko happitilanne merkitsee usein sisäisen rehevöitymisen kiihtymistä. Tämä tarkoittaa sitä, että happipitoisuuden laskiessa pohjasedimentteihin sitoutuneet ravinteet alkavat liueta veteen. Monessa vesistössä prosessi alkaa jo siinä vaiheessa, kun pohjanläheisen veden happipitoisuus laskee alle 2 3 mg/l. Pohjanpitäjänlahdessa voimakasta ravinnepitoisuuksien nousua ei vielä sellaisissa pitoisuuksissa tapahdu, mutta happipitoisuuden laskiessa alle 1 mg/l tälläkin alueella tapahtuu ravinteiden mobilisoitumista. Tällainen tilanne oli taas syksyllä 216 kuten myös aiemmin vuoden 214 syksyllä, jolloin pohjanläheisen veden kokonaisfosforipitoisuus oli noin kymmenkertainen verrattuna ylimmän vesikerroksen pitoisuuteen. Pohjanpitäjänlahden keskiosan viime vuosien kehitys on kuvattu kuvassa Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 279/217

16 14 Happitilanne Sällvik mg/l m 5 m 1 m 2 m 3 m 4 m Fosfaattifosfori Sällvik /14 5/14 7/14 8/14 9/14 1/14 11/14 3/15 7/15 8/15 9/15 1/15 3/16 8/16 8/16 9/16 1/16 3/14 5/14 7/14 8/14 9/14 1/14 11/14 12/14 3/15 7/15 8/15 9/15 1/15 12/15 3/16 8/16 8/16 9/16 1/16 µg/l 1 m 5 m 1 m 2 m 3 m 4 m Kuva 11. Pohjanpitäjänlahden syvänteen (P1) happitilanteen kehitys vuosina Tammisaaren lähivedet Stadsfjärdenin kuten Pohjanpitäjänlahden eteläisimmänkin osan veden laatu riippuu hyvin pitkälti siitä, mitkä ovat alueen virtausolosuhteet. Aikoina, jolloin maalta tuleva valuma on suuri, Stadsfjärdenin veden laatu on pääosin sama kuin Pohjanpitäjänlahden eteläosassa. Toisaalta silloin, kun valumat ovat pienet, Stadsfjärdenin veden laatuun vaikuttaa hyvin voimakkaasti Tammisaaren ulkopuolisilta alueilta työntyvä runsaampisuolainen vesi. Tämän lisäksi Båssafjärdenin suunnalta virtaava vesi vaikuttaa ajoittain alueen veden laatuun, mutta pääsääntöisesti vaikutus sieltä suunnalta on ollut vähäinen. Suoria jätevesipäästöjen vaikutuksia ei yleensä ole havaittu Stadsfjärdenin pisteellä (P12) ja veden laatu on yleensä ollut selvästi parempi kuin Tammisaaren eteläpuoleisilla alueilla (Båssa- ja Dragsviksfjärden). Happiongelmia ei alueen mataluudesta johtuen esiinny ja tähän vaikuttavat myös alueen voimakkaat veden liikkeet. Skeppsholmenin jätevedenpuhdistamon purkualueen, Båssafjärdenin (P12A) veden laatu vaihtelee jonkin verran vuodenajasta riippuen. Alueen mataluudesta johtuen vesi ei pääse kerrostumaan eikä pisteellä P12A ole esiintynyt happiongelmia. Yleisesti ottaen voidaan todeta, että alueen ravinnetaso on varsin korkea jo luonnostaan ja korkeimmat ravinnepitoisuudet mitataan yleensä talvella jään alta. Tämä johtuu siitä, että Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 279/217 15

17 alueen ollessa jään peitossa veden sekoittumisolosuhteet ovat huonompia kuin avovesikaudella. Talvella maalta tulevat jätevedet sekä luonnonhuuhtouma näkyy suolaisuuden lievänä alenemisena myös Båssafjärdenillä. Keväällä vesimassa pääsee taas sekoittumaan samalla, kun kasvituotanto käynnistyy ja ravinnevarat vähenevät. Kuvassa 12 esitetään Båssafjärdenin kokonaisravinnepitoisuuksien kehitystä jaksolla Kuvasta näkee, että veden kokonaistyppipitoisuudet olivat vuonna 216 hieman korkeammat kuin sitä edeltävänä, mutta pidemmällä aikavälillä tarkasteltuna ravinnepitoisuudet ovat pysyneet suunnilleen muuttumattomina. Kokonaistyppi Båssafjärd Kokonaisfosfori Båssafjärden µg/l µg/l Kuva 12. Båssafjärdenin havaintopisteen (P12A) kokonaisravinnepitoisuudet jaksolla Tarkastelemalla jätevesipäästöjä hyvin indikoivien ammoniummuotoisen typen ja lämpökestoisten kolibakteerien esiintymistä vedessä voidaan todeta, että näiden perusteella jätevesipäästöjen suorat vaikutukset Båssafjärdenin veden laatuun ovat nykyisin aika vähäiset ja ne laskivat aika selvästi 2-luvun alussa. Bakteerimäärät ovat viime vuosina olleet varsin pienet ja 21-luvun suurin määrä mitattiin tarkkailuvuoden 216 syksyllä, jolloin Båssafjärdenin alueella korkein mitattu bakteerimäärä oli 12 pmy/1 ml. Mitatut määrät ovat koko ajan alittaneet EU:n hyvälle uimavedelle asetetun raja-arvon selvästi (5 pmy/1 ml). Ammoniumpitoisuudet ovat yleisesti ottaen pienentyneet 2-luvulla, mutta viime vuosina on jälleen ajoittain esiintynyt kohonneita pitoisuuksia etenkin talvisin jään alla, kuten kuvasta 13 voi nähdä vuoden 216 lopputalven ammoniumtyppipitoisuudesta (77 µg/l). Kuvassa 13 on esitetty kehitys jaksolla ja kuvasta näkee, että pitoisuusvaihtelua esiintyy, mutta pääsääntöisesti ammoniumtyppipitoisuudet sekä bakteerimäärät ovat melko alhaisella tasolla. Pisteellä 12B, jossa veden syvyys on n. 4 m, ravinnepitoisuudet ovat yleisesti ottaen olleet hieman alhaisempia, paitsi vuoden 216 lopputalvella, jolloin pohjan läheisyydessä 3 metrissä happitilanne on ollut huono (1,1 mg/l) ja ammoniumtyppipitoisuus korkea (46 µg/l). Heikentynyt happitilanne johtunee pääosin siitä, että talvi oli hyvin leuto ja huuhtoutuma maalta suuri, mikä aiheutti sen, että pohjaan vajosi talven aikana paljon orgaanista materiaalia. Pohjan tuntumassa tapahtuva hajotustoiminta kuluttaa vuorostaan happea ja tämä saattaa olla syy alentuneeseen happipitoisuuteen. µg/l 1 5 Ammoniumtyppi Båssafjärden pmy/ 1ml Lämpökestoiset bakteerit Båssafjärden Kuva 13. Båssafjärdenin havaintopisteen (P12A) ammoniumtyppipitoisuus sekä lämpökestoisten kolibakteerien määrät jaksolla Dragsviksfjärden on Tammisaaren lähivesistä selvästi rehevin, vaikka suoria jätevesipäästöjä ei alueella esiinny. Alue on kuitenkin varsin voimakkaasti hajakuormitettu ottaen huomioon, että veden syvyys on vähäinen ja veden vaihtumis- ja sekoittumisolosuhteet heikot. Dragsviksfjärdenin ravinnepitoisuudet ovat yleisesti ot- 16 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 279/217

18 taen tutkimusalueen korkeimmat. Ainoastaan Pohjanpitäjänlahden perukassa mitataan joskus yhtä korkeita ravinnepitoisuuksia. Jakson kokonaisravinnepitoisuudet on esitetty kuvassa 14 ja siitä ilmenee, että kokonaistyppipitoisuudet ovat keskimäärin olleet noin 95 µg/l ja kokonaisfosforipitoisuudet ovat vaihdelleet välillä 4 8 µg/l (keskimäärin 55 µg/l). Kokonaisravinteiden osalta pitoisuudet ovat viime vuosina olleet melko vakaat. Alueen mataluudesta johtuen happitilanne pysyi hyvänä koko vuoden. Kokonaistyppi Dragsviksfjärden Kokonaisfosfori Dragsviksfjärden µg/l µg/l Kuva 14. Dragsviksfjärdenin (P12C) kokonaisravinnepitoisuudet jaksolla Tammisaaren merialue Tammisaaren merialueen, johon tässä vertailussa lasketaan Tammisaaren ulkopuoliset vedet Källvikenistä (P13) ulospäin, olosuhteet muuttuvat melko nopeasti siten, että ravinnetaso laskee ja vesi kirkastuu ulospäin mentäessä. Yleisesti ottaen Tvärminne Storfjärdenin keskimääräiset kokonaisravinnepitoisuudet ovat noin puolet Dragsviksfjärdenin pitoisuuksista. Tvärminne Storfjärdenin piste (P16) ei kuulunut tarkkailuun enää vuonna 215 Terästehtaan sulkemisen johdosta, mutta Koverharin edustan (P17) piste oli edelleen mukana Hangon sataman ja Hangon kaupungin vapaaehtoisena tarkkailuna. Veden laatu oli tällä aivan sataman suulla sijaitsevalla pisteellä hyvä vuonna 216. Sama koskee Tenala-Marinan tarkkailupistettä (P 18). Yksittäisiä indikaattoribakteereita esiintyi näillä pisteillä loppukesällä, mutta vedestä mitattu hiilivetyindeksi (öljy) ei ylittänyt alinta määritystasoa (5 µg/l), joten vedet olivat siltä osin puhtaat. Rannikkovesien suurimpia uhkia rehevöitymisen ohella on pohjanläheisen veden happitilanteen heikkeneminen loppukesäisin ja ajoittain myös lopputalvisin. Tilanne on kuitenkin pysynyt hyvänä niin Koverharin kuin Tenala-Marinan kohdalla. Tämä johtuu paljolti siitä, että pisteet ovat sen verran matalat, että vesi pääsee normaalikesinä melko helposti sekoittumaan pohjaan saakka. Tvärminne Storfjärdenin alueella tapahtuu silloin tällöin myös syväveden kumpuamista, mikä parantaa veden sekoittumista ainakin hetkellisesti. Happitilanteen heiketessä on mahdollista, että ravinteet alkavat liueta pohjasedimenteistä. Näin on tapahtunut monin paikoin etelärannikon alueella ja Tammisaaren saaristossakin ja tilanne on vesistön kannalta vakava, koska se edistää rehevöitymistä ilman ulkopuolista kuormitusta. Tammisaaren edustan tarkkailupisteillä pohjanläheisen veden happipitoisuudet ovat kuitenkin pysyneet niin korkealla tasolla, ettei ravinteiden liukenemisvaaraa ole ollut Pohjanpitäjänlahden ja merialueen rehevyys Veden ravinnepitoisuudet vaihtelevat melkoisesti eri vuodenaikoina ja vesistöön kohdistuvan pistemäisen jätevesikuormituksen ohella veden ravinnetasoon vaikuttaa suuresti myös ns. hajakuormitus. Hajakuormituksen merkitys veden rehevöittävänä tekijänä on kasvamassa sen myötä, kun jätevesien puhdistus tehostuu ja jätevesiputken kautta tuleva kuormitus vähenee. Mittaamalla veden klorofylli-a-pitoisuutta saadaan välillisesti käsitys veden kasviplanktonmääristä eli rehevyydestä. Klorofylli-a-mittauksia on alueella tehty vuodesta 1993 alkaen. Tarkkailualueen ylivoimaisesti korkeimmat klorofylliarvot on siitä lähtien mitattu Tammisaaren eteläpuolella Dragsviksfjärdenin ja Båssafjärdenin havaintopisteillä. Myös Pohjanpitäjänlahden perukassa mitataan ajoittain muuta Pohjanpitäjänlahtea korkeampia pitoisuuksia. Tarkkailualueen ulko-osissa klorofyllimäärät ovat yleensä selvästi muuta tarkkailualuetta pienemmät ja alimmat pitoisuudet on yleensä mitattu Tvärminne-Storfjärdenillä. Loppukesäisin paikalliset sinileväesiintymät saattavat tosin aiheuttaa suuria pitoisuuksien vaihteluita. Vuoden 216 tilanne on kuvattu kuvassa 15. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 279/217 17

19 6 Merialueen klorofylli-a A 12C Kuva 15. Merialueen klorofylli-a-pitoisuudet (µg/l) vuonna 216. Normaalitilanteessa klorofyllipitoisuudet laskevat kevään levähuipun jälkeen kesän aikana, koska kasvien tarvitsemat ravinteet on kevään maksimin aikana kulutettu loppuun. Keskikesän aikana tapahtuva jatkuva leväkasvu kuvaa ehkä parhaiten vesistössä vallitsevaa ravinnetasoa. Tammisaaren lähivesien korkeat klorofylliarvot kesälläkin ovat selviä merkkejä alueen rehevyydestä. Alkukesällä 216 kevään levätuotanto oli jo laskenut kevään huipusta. Korkeimmat pitoisuudet mitattiin yleisesti ottaen Tammisaaren eteläpuolella ja erityisesti Dragsviksfjärdenin pisteellä (P12C). Tilanne on pysynyt melko samanlaisena pitkään. Loppukesää kohti klorofyllipitoisuudet nousevat yleisesti hieman, ja niin kävi myös vuonna 216. Loppukesän arvot olivat hyvin korkeat Båssa- ja Dragsviksfjärdenin pisteillä (P12A ja P12C), mutta myös uloimmalla merialueella (pisteet P13 ja P 14) elokuun lopun klorofylliarvot olivat kesäisiä hieman korkeammat, mikä johtui siitä, että alueella oli jonkin verran sinilevää. Myös Pohjanpitäjänlahden pohjoisen havaintopisteen (P8) pitoisuudet olivat heinäkuussa ja elokuun lopulla korkeammat kuin muuten kesällä. Vertailemalla tuloksia pidemmältä aikaväliltä saadaan käsitys pidemmän ajan mahdollisesta kehityksestä. Kuvassa 16 on esitetty Pohjanpitäjänlahden sisä- ja keskiosan kehitys jaksolla Kuvasta näkee, että alueelle on tyypillistä melko suuret vaihtelut. Vuonna 216 korkeimmat pitoisuudet on mitattu lahden perukassa, mutta välillä klorofylli-a-pitoisuudet Sällvikin edustalla (P1) ovat olleet hieman korkeampia kuin lahden sisäosissa (P8). Korkeimmat pitoisuudet on yleisesti mitattu keväällä tai alkukesällä ja alhaisimmat pitoisuudet keskikesällä, mutta vuonna 216 tällaista selkeää trendiä ei ole ollut huomattavissa. Pohjanpitäjänlahden klorofylli-a 25 2 µg/l P8 P Kuva 16. Pohjanpitäjänlahden sisäosan (P8) ja Sällvikin (P1) alueen klorofylli-a-pitoisuudet jaksolla Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 279/217

20 Tammisaaren etelänpuoleiset lähivedet ovat tarkkailualueen selvästi rehevimmät. Båssa- ja Dragsviksfjärdenin alueella mitatut klorofylli-a-pitoisuudet ovat selvästi Stadsfjärdenin pitoisuuksia korkeampia (kuva 17). Tarkastelemalla eri osa-alueiden mahdollista rehevöitymiskehitystä voidaan todeta, että Stadsfjärdenin alueella tilanne on pysynyt lähes ennallaan. Tietynlaista vaihtelua mm. sääolosuhteista johtuen esiintyy, mutta yleisvaikutelma on se, että klorofylli-a-pitoisuudet ovat pysyneet lähes muuttumattomina viimeisten vuosien aikana. Båssafjärdenin alueella rehevyystaso on selvästi korkeampi kuin Stadsfjärdenillä, ja tällä alueella klorofylli-a-pitoisuudet ovat ehkä nousseet aavistuksen verran. Dragsviksfjärden on alueen selvästi rehevin osa-alue, ja nouseva trendi on jatkunut myös vuonna 216. Dragsviksfjärdenin klorofylli-a nousi loppukesällä 216 jopa niin korkealle kuin 52 µg/l, mikä osoittaa, että alue on selvästi rehevä. Tammisaaresta ulospäin kohti Lappohjaa veden rehevyystaso laskee selvästi. Klorofylli-a Stadsfjärden Klorofylli- a Båssafjärden µg/l 4 µg/l Klorofylli-a Dragsviksfjärden 8 6 µg/l Kuva 17. Tammisaaren lähivesien klorofylli-a-pitoisuudet (µg/l) jaksolla sekä kehitystä kuvaavat trendiviivat. 6 Yhteenveto tarkkailualueen tilasta ja arvio jätevedenkuormituksen vaikutuksista Vuoden 216 tarkkailu noudatti ns. suppeata tarkkailuohjelmaa. Tarkkailu käsitti siten vain joka vuosi suoritettavan fysikaalis-kemiallisen tutkimuksen sekä rehevyyttä kuvaavan kloforylli-a-tutkimuksen. Pistemäisesti johdetusta jätevesikuormituksesta voidaan todeta, että pääosan tutkimusalueen jätevesikuormituksesta muodostavat kaksi suurinta keskusjätevedenpuhdistamoa. Ne ovat Tammisaaren Skeppsholmenin puhdistamo sekä Karjaa-Pohjan jätevedenpuhdistamo, jonka puhdistetut jätevedet alettiin johtaa Pohjanpitäjänlahden perukkaan alkukesällä 27. Samalla poistuivat Karjaa-Pinjaisten sekä Gumnäsin puhdistamot käytöstä ja puhdistettujen jätevesien johtaminen Mustionjokeen loppui Mustion taajaman pientä puhdistamoa lukuun ottamatta. Tämänkin jätevedenpuhdistamon toiminta loppui syksyllä 215, kun Mustion taajaman jätevedet alettiin johtaa Karjaa-Pohjan jätevedenpuhdistamolle käsiteltäväksi. Tammisaaren Skeppsholmenin laitos on pitkään toiminut hyvin. Karjaa-Pohjan jätevedenpuhdistamon myötä alueen kokonaiskuormitus on vähentynyt merkittävästi. Tämä myönteinen kehitys näkyi niin happea kuluttavien aineiden kuin fosforinkin osalta, mutta erityisen suuri on kuormituksen väheneminen ollut typen osalta. Tämä on erittäin positiivista Pohjanpitäjänlahtea sekä ulkopuolista merialuetta ajatellen. Alueella toimii nykyään kaksi Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 279/217 19

21 erinomaisesti toimivaa jätevedenpuhdistamoa, Tammisaaren Skeppsholmen sekä Karjaa-Pohjan uusi jätevedenpuhdistamo. Myös muualla tarkkailualueella on viimeisten vuosien aikana tapahtunut muutoksia pistekuormituksessa. Tvärminnen eläintieteellisen aseman puhdistamon toiminta päättyi marraskuussa 211 ja Lappohjan puhdistamon toiminta päättyi vuoden 212 lopulla. Näiden puhdistamoiden viemäröintialueiden jätevedet johdetaan nykyisin Hangon kaupungin Suursuon puhdistamolla käsiteltäväksi. FNsteelin kuormitus taas loppui alkukesällä 212, kun laitoksen toiminta päättyi konkurssin seurauksena. Mustionjoen pistekuormituksen loppuminen vuonna 27 näkyi selvästi. Erityisen selvästi kuormituksen loppuminen näkyi joen parantuneena hygieenisenä laatuna joen alajuoksulla. Joen veden laatu on nykyään melko samanlainen koko jokiosuudella ja myös Mustion jätevesien johtaminen muualle vähentää jonkin verran suoraan Mustionjokeen tulevaa kuormitusta. Hajakuormituksen vaikutukset ovat ajoittain selvästi havaittavissa, mutta yleisesti ottaen veden laatu on selvästi parempi kuin ennen vuotta 27. Lähinnä teollisuudesta peräisin olleet öljypäästöt ovat myös vähentyneet selvästi ja öljyä ei ole esiintynyt jokivedessä hyvin pitkään aikaan. Pohjanpitäjänlahti on 199-luvun alusta lähtien ollut erityisen kiinnostuksen kohteena sen syvänteessä esiintyvien poikkeuksellisen alhaisten happipitoisuuksien johdosta. Talvella tilanne oli hyvin poikkeuksellinen, kun ulkomereltä hapekasta ja suolaista merivettä tuova pulssi jäi väliin kokonaan. Edellä mainituista syistä johtuen Pohjanpitäjänlahden heikon happitilanteen jakso venyi yli vuoden pituiseksi, koska uutta vettä tuli vasta vuoden 213 lopussa. Koko lahden tilannetta tarkastelemalla voidaan todeta, että sen rehevin osa on lahden perukka. Karjaa-Pohjan jätevedenpuhdistamon myötä puhdistettujen jätevesien purkupaikka siirtyi joesta Pohjanpitäjänlahden perukkaan. Tästä huolimatta kuormitusvaikutukset suoraan lahden perukan veden laatuun ovat vähentyneet. Vuonna 216 kuormituksen vaikutukset näkyivät lähinnä vedessä esiintyvien lämpökestoisten kolimuotoisten bakteerien muodossa. Bakteerimäärät ovat varsin usein olleet selvästi korkeampia joen alajuoksulla kuin jätevesien purkualueella, mutta vuoden 216 tarkkailun tuloksissa tilanne oli toisinpäin. On kuitenkin vaikeata tietää onko tämä seuraus Karjaa-Pohjan jätevedenpuhdistamon kuormituksesta vai ovatko bakteeriesiintymät seuraus Mustionjoen tuomasta hajakuormituksesta, koska näytteenottoajankohdat poikkeavat hieman toisistaan. Lahden keskiosassa suurin ongelma on yleisesti ollut syväveden jokavuotinen heikko happitilanne syksyisin, mikä näkyi myös vuoden 216 tuloksissa. Lahden eteläosassa IDO Kylpyhuone Oy:n edustalla veden laadussa ei havaittu mitään jätevesikuormitukseen viittaavaa. Tammisaaren lähivedet poikkeavat täysin muusta tutkimusalueesta. Stadsfjärdeniä lukuun ottamatta alue on hyvin rehevä. Stadsfjärdenin alueen tilaan vaikuttavat pääasiassa Pohjanpitäjänlahden eteläosan sekä ulkopuolisen saaristoalueen vedet. Lisäksi Båssafjärdenin suunnalta virtaava vesi vaikuttaa Stadsfjärdenin veden laatuun ajoittain. Skeppsholmenin jätevedenpuhdistamon jätevedet johdetaan Båssafjärdenin vesistöalueelle. Jätevedenpuhdistamon puhdistusteho on jo pitkään ollut hyvä ja sen myötä vesistökuormitus on pienentynyt. Purkualueena toimiva vesistöalue on matala ja rehevä. Rehevyyttä kuvastaa hyvin alueella vuosittain tehdyt klorofylli-a-tutkimukset. Lämpökestoisten indikaattoribakteerien määrät ovat 199-luvulta laskeneet selvästi. Ammoniumtyppipitoisuuksissa on Båssafjärdenin alueella havaittavissa hieman kohonneita pitoisuuksia etenkin talvisin, ja varsinkin vuoden 216 lopputalvella pitoisuudet olivat korkeat ja happitilanne huono. Kokonaistypen ja -fosforin osalta ei ole havaittavissa selkeätä muutosta. Yleisesti ottaen voidaan todeta, että Båssafjärden on melko toimiva purkualue korkeatasoisesti puhdistetuille jätevesille. Alueen itsepuhdistuskyky on runsaan vesikasvillisuuden ansiosta melko hyvä. Jätevesikuormituksen osuus alueen kokonaiskuormituksesta on melko pieni ja se on pienentynyt jätevedenpuhdistamon tehostamisen myötä. Dragsviksfjärden on osa-alueista rehevin. Veden klorofyllipitoisuudet pysyvät yleensä läpi kesän korkeina. Loppukesästä 214 alueen klorofylli-a pitoisuus oli hyvin korkea ja alueen ravinnetaso on ollut viime vuosina lievässä nousussa. Tammisaaresta ulospäin kohti Lappohjaa veden yleinen rehevyys laskee selvästi. Källvikenin havaintopisteellä tilanne on selvästi parempi kuin Tammisaaren lähialueella ja tilanne on pysynyt samanlaisena jo pitkään. Tenala-Marinan pienvenesataman ympäristövaikutuksia on hankala erottaa alueen muusta hajakuormituksesta, mutta vaikuttaa siltä, että satamatoiminnan vaikutukset ovat olleet vähäiset. Satamatoiminnasta huolimatta esimerkiksi mineraaliöljyä ei ole alueella todettu pitkään aikaan. 2 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 279/217

22 FNsteel suljetun terästehtaan edustalla ei ole todettu mitään poikkeavaa veden laadussa. Kokonaisuutena voidaan todeta, että koko tutkimusalueen suurin ongelma on Pohjanpitäjänlahden jokavuotiset happiongelmat. Heikentynyt happitilanne loppusyksyisin johtaa ajoittain sisäiseen rehevöitymiseen, jolloin pohjasedimentteihin sitoutuneet ravinteet alkavat liueta veteen. Syy siihen on yksinkertaisesti liian suuri ravinnekuormitus yhdistettynä alueen monimutkaiseen vedenvaihduntaan. Rannikkoalueita vaivaa myös jonkinasteinen yleinen rehevöityminen. Tämä näkyy vesistössä ajoittain runsaana planktonkasvillisuutena ja sitä kautta sameampana vetenä sekä pahimmassa tapauksessa hapenpuutteena vesistön syvimmissä osissa. Pistekuormittajien määrässä on viime vuosina tapahtunut useita muutoksia, kun Tvärminnen eläintieteellisen aseman oma pieni jätevedenpuhdistamo lopetti toimintansa loppuvuodesta 211. Aseman jätevedet johdetaan nykyään Hankoon puhdistettavaksi. Myös Lappohjan jätevedenpuhdistamon toiminta loppui kun Lappohjan taajaman jätevedet alettiin johtaa Hankoon. Lisäksi FNsteel, Koverhar ajautui konkurssiin, jonka seurauksena tehtaan kuormitus loppui lähes kokonaan alkukesästä 212. Viimeisimpänä vuoden 215 loppupuolella Mustion jätevedenpuhdistamon toiminta lakkasi ja jätevedet ohjataan nykyisin Karjaa-Pohjan jätevedenpuhdistamolle käsiteltäväksi. 7 Sammandrag Vattendragskontrollen år 216 gjordes enligt det mindre omfattande kontrollprogrammet. Undersökningen omfattade därmed endast de årliga fysikalisk-kemiska analyserna samt klorofyll-a-undersökningen. Om områdets punktbelastning kan man konstatera, att huvuddelen av den kommer från områdets två största avloppsvattenreningsverk. Dessa är Skeppsholmens reningsverk i Ekenäs samt Karis-Pojo reningsverk, vars renade avloppsvatten började ledas till Pojovikens innersta del i början av sommaren 27. Samtidigt upphörde punktbelastningen från Karis-Billnäs reningsverk och Gumnäs reningsverk och även belastningen från Svartå lilla reningsverk upphörde då reningsverket stängdes på hösten 215 då man började leda avloppsvattnet från Svartå tätort till Karis-Pojo reningsverket för behandling. Skeppsholmens reningsverk i Ekenäs har länge fungerat bra. Till följd av i bruk tagandet av det nya Karis-Pojo reningsverket har totalbelastningen minskat betydligt. Den positiva utvecklingen märks beträffande såväl fosforbelastningen som belastningen av syreförbrukande ämnen, men i all synnerhet då det gäller kvävebelastningen. Detta är synnerligen positivt med tanke på Pojoviken och det utanför liggande havsområdet. I området verkar nu två utmärkt fungerande reningsverk, Ekenäs Skeppsholmen och Karis-Pojo nya reningsverk. Även på annat håll inom kontrollområdet har det skett förändringar i punktbelastningen. Reningsverket vid Tvärminne zoologiska station stängdes i november 211 och Lappvik reningsverk i slutet av år 212. Vattnen från dessa områden leds numera till Hangö stads Stormossens reningsverk. Till följd av FNsteels konkurs upphörde belastningen därifrån på försommaren 212. I Svartån syns man klart att punktbelastningen upphörde år 27. Speciellt tydlig är förbättringen av vattnets hygieniska kvalitet i åns nedre lopp. Åns vattenkvalitet är nuförtiden rätt lika utmed hela åavsnittet och även det faktum att avloppsvattnet från Svartå numera leds annanstans innebär en liten minskning av den direkta belastningen på Svartån. Effekterna från den diffusa belastningen är emellertid tidvis ganska tydliga, men allmänt taget är vattenkvaliteten bättre än före år 27. Även utsläppen av mineralolja, som huvudsakligen härstammade från industrin, har minskat klart och olja har inte förekommit i åvattnet på mycket länge. Pojoviken har varit föremål för ett speciellt intresse sedan början av 199-talet till följd av de syreproblem, som förekommit i vikens djupare delar. Läget var mycket bekymmersamt i början av 199-talet då syreläget var kritiskt. Även under vintern var situationen mycket exceptionell, då det inflöde med friskt och syrerikt vatten från området utanför viken uteblev helt. Till följd av det varade perioden med mycket dåliga syreförhållanden i över ett år, eftersom nytt vatten kom först i slutet av år 213. Då man betraktar hela Pojoviken kan man konstatera, att det frodigaste området är viken innersta del. I och med att Karis-Pojo reningsverk togs i bruk flyttade utsläppsplatsen från Svartån till vikens innersta del. Trots det verkar det som om de direkta belastningseffekterna på vattnets kvalitet har minskat i området. År 216 kunde belastningen närmast konstateras genom förekomsten av fekala bakterier i vattnet. Bakteriemängderna har ganska ofta varit klart större i åns nedre del än i utsläppsområdet för det renade avloppsvattnet, men vid undersökningarna år 216 var situationen den omvända. Det är emellertid svårt att avgöra huruvida bakterieförekoms- Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 279/217 21

23 terna är en följd av punktbelastningen eller den diffusa belastningen, eftersom provtagningstidpunkterna avviker något från varandra. I Pojovikens mellersta del, där det största problemet är den årliga syrebristen i de djupare vattenskikten och detta var situationen även år 216. I vikens södra del kunde inga effekter från belastningen från IDO Badrum Ab noteras. Området intill Ekenäs avviker fullständigt från det övriga området. Med undantag av Stadsfjärden är området mycket frodigt. Tillståndet i Stadsfjärden påverkas i huvudsak av läget i södra delen av Pojoviken samt i skärgårdsområdet utanför Ekenäs. Dessutom påverkar vattnen, som strömmar ut från Båssafjärden, tidvis läget i Stadsfjärden. Det renade avloppsvattnet från Skeppsholmens reningsverk leds ut i Båssafjärden. Reningsverkets effekt har länge varit god och den direkta belastningen på vattendraget har ytterligare minskat. Det mottagande vattendraget, Båssafjärden, är mycket frodigt och det ses som mycket höga klorofyll-a halter i vattnet. Mängderna termotoleranta bakterier har sjunkit klart sedan 199-talet. Då det gäller vattnets ammoniumkvävehalt har man kunnat konstatera en svag förhöjning av halterna under de senaste åren vintertid och ovanligt höga var halterna på vintern 216. Även syreläget var försämrat. Då det gäller totalnärsaltshalterna kan man inte se någon klar förändring. Allmänt taget kan man konstatera att Båssafjärden är en rätt fungerande recipient för högklassigt renade avloppsvatten. Områdets självreningsförmåga är rätt god till följd av den rikliga vegetationen. Avloppsvattenbelastningens andel av den totala belastningen har minskat i takt med att reningseffekten stigit. Dragsviksfjärden är hela undersökningsområdets frodigaste delområde. Vattnets klorofyll-a halter hålls på en mycket hög nivå under hela sommaren. Under sensommaren 214 var områdets klorofyll-a-halt mycket hög och områdets trofinivå har varit svagt stigandeunder de allra senaste åren. Skärgårdsområdet utanför Ekenäs i riktning mot Lappvik uppvisar en betydligt lägre eutrofieringsnivå än vattnen intill Ekenäs. Redan vid Källviken är läget klart bättre än närmare Ekenäs och läget har redan länge varit ungefär detsamma. Effekterna av Tenala-Marina Ab:s verksamhet är svåra att särskilja från den övriga diffusa belastningen, men man kan anta att dess inverkan är rätt liten. Trots hamnverksamhet har man inte påträffat mineralolja i vattnet på väldigt länge. Utanför FNsteels stängda stålfabrik kunde ingenting avvikande noteras. Allmänt kan man konstatera, att det största problemet inom undersökningsområdet är de årliga syreproblemen i Pojoviken. Det försämrade syreläget leder tidvis till en inre belastning, då närsalter börjar lösas ur bottensedimenten. Huvudorsaken till detta är den för stora belastningen i kombination med den komplicerade vattenomsättning. Kustområdena lider även av övergödning i någon mån. Det ses som rikliga växtplanktonmängder och grumligare vatten, samt i värsta fall som syrebrist i de djupare vattenskikten. Det har under de senaste åren skett en klar minskning av antalet punktbelastare. Belastningen från Tvärminne zoologiska station upphörde i november 211 och Lappvik reningsverk stängdes i slutet av år 212. Vattnen från dessa områden började då ledas till Hangö stads Stormossens reningsverk. Dessutom upphörde verksamheten vid FNsteel på försommaren 212. I Svartån upphörde belastningen från Svartå reningsverk på hösten 215 då avloppsvattnet därifrån började ledas till Karis-Pojo reningsverk för behandling. 22 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 279/217

24 Liitteet Liite 1. Liite 2. Liite 3. Liite 4. Yhteistarkkailualueen kartat Alueen pistekuormitustiedot Vuoden 216 vedenlaadun analyysitulokset Analyysimenetelmä- ja määritysrajataulukot Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 279/217 23

25 Liite 1. (1/2) Yhteistarkkailualueen kartat 24 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 279/217

26 Yhteistarkkailualueen kartat Liite 1. (2/2) Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 279/217 25

27 Liite 2. (1/4) Alueen pistekuormitustiedot JÄTEVESIMÄÄRÄN VUOSIKESKIARVO m3/d Dat V.216 VUOSI Osuus % Karjaa-Pinjainen , Gumnäs , Karjaa-Pohja ,49 Skeppsholmen ,48 Rögrund , Mustio , Lappohja , Tvärminne ,5 9,5 1,3 1,9 12,1 12,1 14,3 12 1,7 1,3 1 9,24 11,9 11,9 1,1, Åminnefors , IDO ,2 Koverhar , 1..4 suurinta yht ,98 Osuus % 62,5 6,8 63, 66,9 67, 69,9 67,2 65,7 69,2 72,4 73,1 75, 65, 66,5 76,4 78,2 75,9 76,7 76,6 81,5 8,8 77,9 94,6 96,2 95,3 96,7 98, 97,98 Muut yht ,5 5484,5 445,3 4333,9 3636,1 5295,1 422, ,7 284, ,2 1549,9 1699,9 2418, ,2 Osuus % 37,5 39,2 37, 33,1 33, 3,1 32,8 34,3 3,8 27,6 26,9 25, 35, 33,5 23,6 21,8 24,1 23,3 23,4 18,5 19,2 22,1 5,4 3,8 4,7 3,3 2, 2,2 Asjv Yht ,98 Osuus % 65,1 63,2 65,6 69,4 7, 72,5 69,7 67,9 72, 75,1 75,9 78,3 67,4 69,3 79,5 81,3 79,3 8,3 8,8 85,8 85,1 82,1 98, 98,4 97,8 98,4 98, 97,98 TeollYht ,2 Osuus % 34,9 36,8 34,4 3,6 3, 27,5 3,3 32,1 28, 24,9 24,1 21,7 32,6 3,7 2,5 18,7 2,7 19,7 19,2 14,2 14,9 17,9 2, 1,6 2,2 1,6 2, 2,2 TOT SUM , 26 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 279/217

28 Alueen pistekuormitustiedot Liite 2. (2/4) BHK7-KUORMITUKSEN VUOSIKESKIARVO kg/d dat V.216 VUOSI Osuus % Karjaa-Pinjainen , ,3 61,4 66,2 61,5 78, , , Gumnäs ,8 7,8 9,5 7,7 9,9 7,8 7,4 11,3 9,2 8,3 8,8 5,5 7,5 4,7 6,9, Karjaa-Pohja , ,2 7, 6,8 8,5 9,3 43,66 Skeppsholmen , , ,7 12,2 16,1 17,6 8 9,2 9,1 9, ,2 8,9 1 8,9 6,7 5, ,34 Rögrund 2,7 2,3 7,6 1,9 3,7 3,7 3 1,8 7,1 11,4 9,2 4,3 3,6, Mustio 1,5 1,6 2,2 2,2 2,6 1,7 2,9 1,7 2,2 1,9 2 3,4 3,1 1,6 2,7 1,7 2,4 2,6 2,6 2,1 1,9 1,9 3,8 2,3 1,9 2,3, Lappohja 5,8 1 1,,83,95 2,1,75 1,4 1,2 1,6 4,5 1,1 1,1,55,78 4,2 1,5,8 1,9 1,1 1,5 1,4,74, Tvärminne,14,9,1,5,5,7,4,8,4,43,33,8,13,17,6,5,7,1,28,84,38,31, Åminnefors -, IDO -, Koverhar 1,6 1,1,8 1,5,73 1,1 1,4 2,2,3,4,22,27,27,55,27,33,38,19,14,79,9, 1..4 suurinta yht 315,7 138,3 166,4 139,7 161,6 94,8 94,8 83,3 19,1 117,3 113,3 71,8 8,5 61,2 79,5 89,7 78, ,7 19, ,1 13,7 12,3 19,5 21,3 1, Osuus % 97,2 97,3 98,1 97,3 96,9 95,4 95,2 94,8 95,1 96,8 94,2 93,7 94,6 95,9 95,1 93,5 94,8 94,6 86,4 82,1 85, 92,9 79, 85,6 86,6 89,4 1, 1, Muut yht 9,4 3,79 3,23 3,88 5,1 4,6 4,79 4,58 5,64 3,843 6,933 4,8 4,6 2,59 4,9 6,22 4,3 3,88 4,718 3,424 3,517 3,421 4,54 2,3 1,9 2,3, Osuus % 2,8 2,7 1,9 2,7 3,1 4,6 4,8 5,2 4,9 3,2 5,8 6,3 5,4 4,1 4,9 6,5 5,2 5,4 13,6 17,9 15, 7,1 21, 14,4 13,4 1,6,, Asjv Yht , Osuus % 99,5 99,2 1, 99,4 99,1 99,3 98,9 98,4 98,1 99,8 99,7 99,7 99,7 99,6 99,3 99,7 99,6 99,5 99,5 99,3 99,7 99,8 1, 1, 1, 1, 1, 1, TeollYht 1,6 1,1,8 1,5,73 1,1 1,4 2,2,3,4,2,3,3,6,3,3,4,2,1,1,1,,,,,, Osuus %,5,8,,6,9,7 1,1 1,6 1,9,2,3,3,3,4,7,3,4,5,5,7,3,2,,,,,, TOT SUM 324,74 142,9 169,63 143,58 166,7 99,4 99,6 87,9 114,7 121,1 12,2 76,6 85,1 63,8 83,6 95,9 83,2 71,9 34,7 19,1 23,4 48,4 21,6 16, 14,2 21,8 21,3 1, Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 279/217 27

29 Liite 2. (3/4) Alueen pistekuormitustiedot FOSFORIKUORMITUKSEN VUOSIKESKIARVO kg/d dat V.216 VUOSI Osuus % Karjaa-Pinjainen 4,3 3,4 2,9 1,5 1,9 1,7 2,8 1,9 2,1 2,3 1,9 1,8 2,3 1,3 1,6 2,3 1,8, Gumnäs 1,1,66,32,35,29,3,4,26,23,34,44,25,4,2,22,19,35, Karjaa-Pohja 2,1 1,3,72,96 2,6,82,78,61,77,73 69,52 Skeppsholmen 4,6 1,3 2,8 2, 1,8 1,1 1,1,61,85,74,22,18,22,39,25,26,29,39,59,2,28,4,27,29,34,42,32 3,48 Rögrund,28,17,34,21,34,21,28,19,64,65,53,29,45, Mustio,8,7,6,8,14,6,1,78,88,6,84,19,1,52,75,52,71,9,76,62,81,7,13,75,68,69, Lappohja,37,8,8,6,7,14,88,16,1,19,28,12,13,4,74,29,16,13,17,22,19,13,14, Tvärminne,2,1,,1,1,12,24,23,7,5,12,18,6,3,2,2,7,7,77,27,75,17, Åminnefors -, IDO -, Koverhar,37,23,2,23,3,25,27,75,32,17,16,19,19,18,21,19,55,55,22,14,11,2, 1..4 suurinta yht 1,28 5,53 6,36 4,6 4,33 3,31 4,58 2,96 3,82 4,3 3,9 2,52 3,37 1,89 2,7 2,75 2,44 2,49 1,89,92 1,24 3 1,9 1,7,95 1,19 1,5 1, Osuus % 92,5 93,5 94,8 91,5 89,2 87,8 9,9 74,9 88,1 9,5 85,2 82,9 88,8 87,3 85,2 83,7 89,3 87,8 87,5 75,5 81,1 92,7 8,1 93,4 93,3 94,5 1, 1, Muut yht,84,39,35,38,52,46,46,99,52,43,54,52,43,28,36,53,29,35,27,3,29,24,27,8,7,7,, Osuus % 7,5 6,5 5,2 8,5 1,8 12,2 9,1 25,1 11,9 9,5 14,8 17,1 11,2 12,7 14,8 16,3 1,7 12,2 12,5 24,5 18,9 7,3 19,9 6,6 6,7 5,5,, Asjv Yht 1,75 5,69 6,51 4,21 4,55 3,52 4,77 3,2 4,2 4,29 3,47 2,85 3,61 1,99 2,22 3,9 2,68 2,78 2,14 1,2 1,52 3,22 1,36 1,15 1,2 1,26 1,5 1, Osuus % 96,7 96,1 97, 94,8 93,8 93,4 94,6 81, 92,6 96,2 95,6 93,7 95, 91,7 91,4 94,2 98, 98,1 99, 98,9 99,3 99,4 1, 1, 1, 1, 1, 1, TeollYht,37,23,2,23,3,25,27,75,32,17,16,19,19,18,21,19,6,6,2,1,1,2,,,,,, Osuus % 3,3 3,9 3, 5,2 6,2 6,6 5,4 19, 7,4 3,8 4,4 6,3 5, 8,3 8,6 5,8 2,1 1,94 1,2 1,15,72,62,,,,,, TOT SUM 11,12 5,92 6,71 4,44 4,85 3,77 5,4 3,95 4,34 4,46 3,63 3,4 3,8 2,17 2,43 3,28 2,73 2,84 2,16 1,22 1,53 3,24 1,36 1,15 1,2 1,26 1,5 1, 28 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 279/217

30 Alueen pistekuormitustiedot Liite 2. (4/4) TYPPIKUORMITUKSEN VUOSIKESKIARVO kg/d dat V. 216 VUOSI Osuus % Karjaa-Pinjainen , Gumnäs ,4 48,6 47, , Karjaa-Pohja , Skeppsholmen ,2 87,5 58,4 48, , Rögrund ,7 27,5 26,8 26, ,9, Mustio 4,4 4,5 5,2 6,3 9,6 5, ,2 7 5,4 6,7 6,9 7,1 7,7 6,3 7,9 6,8 8,5 7,8 8,9 9, 8,6 7,7 7,7 6,4, Lappohja 11, 8, 8,8 6,7 6,4 7,4 6,2 6,4 6,8 5 6,2 6,7 4,5 5,8 4,5 7,7 4,7 7, 4,6 5,6 5,6 6,1 2,5,,,,, Tvärminne,4,5,3,5,4,22,22,35,37,36,29,58,4,54,49,34,32,32,27,37,17,17, Åminnefors -, IDO -, Koverhar 5,9 2,1 1,9 1,9 3,4 3,5 2 4,1 3,2 1,5 1,6,98,99,6,91,66,85 1,7,86,72,83,76, 1..4 suurinta yht , Osuus % 92,6 94,3 94,1 94,6 92,3 93,1 94,4 94,1 94,3 94,7 94,6 93,6 94,3 94,7 94,6 93,9 94, 91,4 86,7 82,9 85,3 86,1 89,9 92,6 93, 95,2 1, 1, Muut yht ,7 7,7 6,4,, Osuus % 7,4 5,7 5,9 5,4 7,7 6,9 5,6 5,9 5,7 5,3 5,4 6,4 5,7 5,3 5,4 6,1 6, 8,6 13,3 17,1 14,7 13,9 1,1 7,4 7, 4,8,, Asjv yht , Osuus % 98, 99,2 99,3 99,3 98,7 98,6 99,2 98,5 98,9 99,4 99,4 99,6 99,6 99,8 99,6 99,7 99,6 99,4 99,2 99,1 99,2 99,3 1, 1, 1, 1, 1, 1, Teoll yht 5,9 2,1 1,9 1,9 3,4 3,5 2, 4,1 3,2 1,5 1,6 1, 1,,6,9,7,85 1,7,86,72,83,76,,,,,, Osuus % 2,,8,7,7 1,3 1,4,8 1,5 1,1,6,6,4,4,2,4,3,37,6,8,85,79,66,,,,,, TOT SUM , Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 279/217 29

31 Liite 3. (1/13) Vuoden 216 vedenlaadun analyysitulokset Mustion-Fiskarsinjoki (MUFI) Pvm. Hav.paikka Lämpötila *O2 Happi% *Sameus *Kiint.GFC *Sähkönj. *ph *CODMn *BOD7 *Kok.N *NO2-N *NO3N *NH4-N *NO2+NO3-N *KOK.P *PO4P(Np) *Lämp.koli *Fe *CHindex Näytepaikka oc mg/l Kyll % FNU mg/l ms/m mg O2/l mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/1ml µg/l µg/l MUFI / 36 Mustionjoki 24,7 Jää cm; Lumi cm; Klo 8:3; Näytt.ottaja amu; Ilman T -1 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. SW;.1 1,4 11,7 83 4,4 1,3 11,7 7,3 6,9 <1,5 85 7, MUFI / 38 Mustionjoki 21,6 Jää cm; Lumi cm; Klo 9:1; Näytt.ottaja amu; Ilman T -1 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. SW;.1 1,4 11,6 83 4,7 1,5 11,7 7,3 7,1 <1,5 89 7, MUFI / 3 Mustionjoki,5 Jää cm; Lumi cm; Klo 1:3; Näytt.ottaja amu; Ilman T -4 C; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. SW;.1,9 12,7 89 8,2 3,4 11,4 7,3 7,7 <1,5 93 < < MUFI / 36 Mustionjoki 24,7 Klo 8:5; Näytt.ottaja amu; Ilman T 4 C; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. NW;,3 2,4 11,7 85 6,1 1,6 11,9 7,5 8,1 <1,5 94 8, MUFI / 38 Mustionjoki 21,6 Klo 9:25; Näytt.ottaja amu; Ilman T 4 C; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. NW;.1 2,3 11,8 86 7,1 2,2 12, 7,5 7,8 <1,5 95 9, MUFI / 3 Mustionjoki,5 Klo 1:25; Näytt.ottaja amu; Ilman T 5 C; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. NW;.1 2,8 12, ,5 11,9 7,5 8,2 <1,5 99 < MUFI / 36 Mustionjoki 24,7 Klo 8:9; Näytt.ottaja amu; Ilman T 17 C; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. W;,3 19,2 7,8 85 3,7 5,6 13,7 7,4 9,1 <1, MUFI / 38 Mustionjoki 21,6 Klo 11:6; Näytt.ottaja amu; Ilman T 19 C; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. SW;,3 19,3 8,1 88 4,6 8,1 13,9 7,6 8,4 <1, MUFI / 3 Mustionjoki,5 Klo 1:19; Näytt.ottaja amu; Ilman T 18 C; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 8 m/s; Tuulsuunt. SW; 1, 19,6 7, 77 3,4 5,1 13,7 7,5 8,5 <1, < MUFI / 36 Mustionjoki 24,7 Klo 9:14; Näytt.ottaja amu; Ilman T 11 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. SW;.3 13,7 8,4 81 2,3 1,6 13,4 7,5 8,3 <1, Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 279/217

32 Vuoden 216 vedenlaadun analyysitulokset Liite 3. (2/13) Mustion-Fiskarsinjoki (MUFI) Pvm. Hav.paikka Lämpötila *O2 Happi% *Sameus *Kiint.GFC *Sähkönj. *ph *CODMn *BOD7 *Kok.N *NO2-N *NO3N *NH4-N *NO2+NO3-N *KOK.P *PO4P(Np) *Lämp.koli *Fe *CHindex Näytepaikka oc mg/l Kyll % FNU mg/l ms/m mg O2/l mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/1ml µg/l µg/l MUFI / 38 Mustionjoki 21,6 Klo 9:38; Näytt.ottaja amu; Ilman T 11 C; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. SW;.3 13,5 8,4 8 2, 1,2 13,5 7,5 8,1 <1, MUFI / 3 Mustionjoki,5 Klo 1:18; Näytt.ottaja amu; Ilman T 13 C; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. SW; 1. 12,8 7,9 75 1,9 1,2 13,5 7,4 7,8 <1,5 58 < MUFI / 36 Mustionjoki 24,7 Klo 8:55; Näytt.ottaja amu; Ilman T -4 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 8 m/s; Tuulsuunt. NE;.1 1,8 11,8 85 2,7 1,3 15,3 7,7 9,1 <1, MUFI / 38 Mustionjoki 21,6 Klo 9:22; Näytt.ottaja amu; Ilman T -4 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 8 m/s; Tuulsuunt. NE;.1 1,6 12,1 87 2,9 1,7 15,2 7,7 8,6 <1, MUFI / 3 Mustionjoki,5 Klo 1:36; Näytt.ottaja amu; Ilman T -4 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 8 m/s; Tuulsuunt. NE;.1 1,6 12,1 86 2,9 <1 15,4 7,6 8,9 <1, Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 279/217 31

33 Liite 3. (3/13) Vuoden 216 vedenlaadun analyysitulokset Pohjanpitäjänlahti (POJO) Pvm. Hav.paikka Lämpötila *O2 Happi% *Sameus *Sähkönj. *Alkalit. *ph *Kok.N *NO2-N *NO3N *NH4-N *NO2+NO3-N *KOK.P *PO4P(Np) *PO4-P *a-klorofy *Lämp.koli *Ecoli 44 *CHindex Suol.lask. Näytepaikka oc mg/l Kyll % FNU ms/m mmol/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/1ml pmy/1ml µg/l o/oo POJO / 7 Pohjanlahti, Åminne 2 Jää cm; Kok.syv. 7, m; Lumi cm; Näk.syv. 1,3 m; Klo 1:1; Näytt.ottaja amu; Ilman T 2 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. NW; 1. 2,4 12,1 88 7, 33,7 7,3 92 9, <5 <,1 6. 5,5 7,3 59 2, ,3 66 <5 54 3, POJO / 8 Pohjanlahti, Storö 1 Jää cm; Kok.syv. 13, m; Lumi cm; Näk.syv. 1,4 m; Klo 1:35; Näytt.ottaja amu; Ilman T 2 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. NW; 1. 2,3 12,4 9 6,1 49,6 7, <,1 5. 3,3 1,7 81 5, , , 12. 6, 4,4 36 2, ,2 6 <5 83 3, POJO / 1 Hevy-16, Pohjanlahti 92 Jää 13 cm; Kok.syv. 41, m; Lumi cm; Näk.syv. 1,3 m; Klo 1:2; Näytt.ottaja amu; Ilman T 2 C; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. N; 1. 2,5 13,1 96 5,5 63,3 7,4 91 <2 45 9, <,1 5, 3,1 11, 83 7, , ,1 1. 3,8 9,6 74 2, ,5 63 <2 28 < ,6 2. 2,6 1,9 82 2, , , ,3 3. 3,3 9,2 71 2, , < ,7 4, 2,7 1,6 81 3, 842 7, , ,8-4 6, POJO / 11 Pohjanlahti, etelä 11 Jää cm; Kok.syv. 6, m; Lumi cm; Näk.syv. 1,1 m; Klo 11:2; Näytt.ottaja amu; Ilman T 4 C; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. N; 1. 2,2 12,6 92 5,3 69,1 7,4 91 7,5 28 <,1 5, 2,2 12,2 89 5, , , POJO / 12 Stadsfjärd, Viksten 21 Jää 13 cm; Kok.syv. 6, m; Lumi cm; Näk.syv. 1,3 m; Klo 11:4; Näytt.ottaja amu; Ilman T 4 C; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. N; 1. 2,1 12,8 93 5, ,4 89 <2 44 7, ,4 5, 1,8 11,8 88 1, , < ,6-4 4, POJO / 12A Båssafjärden 93 Jää 11 cm; Kok.syv. 3, m; Lumi cm; Näk.syv.,9 m; Klo 11:2; Näytt.ottaja amu; Ilman T 1 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. N; 1. 2,3 1,8 79 9,7 16 7, ,6 5, POJO / 12B Båssafjärden 96 Jää 25 cm; Kok.syv. 4, m; Lumi cm; Näk.syv. 1, m; Klo 11:45; Näytt.ottaja amu; Ilman T 4 C; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 8 m/s; Tuulsuunt. N; 1. 2,1 11,9 87 8, , ,6 3. 3,4 1,1 8 2, , ,2 32 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 279/217

34 Vuoden 216 vedenlaadun analyysitulokset Liite 3. (4/13) Pohjanpitäjänlahti (POJO) Pvm. Hav.paikka Lämpötila *O2 Happi% *Sameus *Sähkönj. *Alkalit. *ph *Kok.N *NO2-N *NO3N *NH4-N *NO2+NO3-N *KOK.P *PO4P(Np) *PO4-P *a-klorofy *Lämp.koli *Ecoli 44 *CHindex Suol.lask. Näytepaikka oc mg/l Kyll % FNU ms/m mmol/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/1ml pmy/1ml µg/l o/oo POJO / 12C Dragsviksfjärd 87 Jää 21 cm; Kok.syv. 2, m; Lumi cm; Näk.syv.,9 m; Klo 12:55; Näytt.ottaja amu; Ilman T 4 C; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 8 m/s; Tuulsuunt. N; 1. 2, 7, , , POJO / 13 Kälviken 1 Jää cm; Kok.syv. 14, m; Lumi cm; Näk.syv. 1,1 m; Klo 11:55; Näytt.ottaja amu; Ilman T 4 C; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. N; 1. 2,3 12,8 93 6, , ,4 5. 1,7 11,9 89, ,8 42 <5 34 5, ,8 11,8 88, ,8 4 <5 37 5, POJO / 14 Skogbyfjärden 11 Jää cm; Kok.syv. 17, m; Lumi cm; Näk.syv. 1,3 m; Klo 12:1; Näytt.ottaja amu; Ilman T 4 C; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. P?; 1. 2,1 12,5 92 4, , ,9 5. 1,3 12,7 94, , < ,7 1. 1,3 12,6 93, , < , ,1 11,7 88, , < , -4 2, POJO / 18 Järnö, Predium 151 Jää cm; Kok.syv. 9, m; Lumi cm; Näk.syv. 1,3 m; Klo 12:35; Näytt.ottaja amu; Ilman T 4 C; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. P?; 1. 1,8 12,5 91 4, , <5 1,9 5. 1,6 12,3 91, ,8 39 <5 33 5,7 8. 1,7 12,2 91, ,8 38 <5 34 5, POJO / P7A Uusi purku NW Kok.syv. 6, m; Näk.syv. 2,6 m; Klo 9:49; Näytt.ottaja amu; T vesi 16,2 C; Ilman T 15 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. NE; 1., < POJO / P7B Uusi purku SW Kok.syv. 6, m; Näk.syv. 2,1 m; Klo 9:59; Näytt.ottaja amu; T vesi 15,6 C; Ilman T 15 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. NE; 1., < POJO / P7C Uusi purku SE Kok.syv. 5, m; Näk.syv. 2,3 m; Klo 1:4; Näytt.ottaja amu; T vesi 14,9 C; Ilman T 15 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. NE; 1., POJO / 7 Pohjanlahti, Åminne 2 Näk.syv. 2,1 m; Klo 9:47; Näytt.ottaja amu; Ilman T 15 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. NE; -4, 12,8 7,7 2, POJO / 8 Pohjanlahti, Storö 1 Näk.syv. 3, m; Klo 9:41; Näytt.ottaja amu; Ilman T 15 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. NE; -4, 15,2 7,8 2,7 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 279/217 33

35 Liite 3. (5/13) Vuoden 216 vedenlaadun analyysitulokset Pohjanpitäjänlahti (POJO) Pvm. Hav.paikka Lämpötila *O2 Happi% *Sameus *Sähkönj. *Alkalit. *ph *Kok.N *NO2-N *NO3N *NH4-N *NO2+NO3-N *KOK.P *PO4P(Np) *PO4-P *a-klorofy *Lämp.koli *Ecoli 44 *CHindex Suol.lask. Näytepaikka oc mg/l Kyll % FNU ms/m mmol/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/1ml pmy/1ml µg/l o/oo POJO / 1 Hevy-16, Pohjanlahti 92 Näk.syv. 2,8 m; Klo 9:29; Näytt.ottaja amu; Ilman T 15 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. E; -4, 16,3 8, 3, POJO / 11 Pohjanlahti, etelä 11 Näk.syv. 2, m; Klo 1:26; Näytt.ottaja amu; Ilman T 15 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. NE; -4 16,1 8,1 5, POJO / 12 Stadsfjärd, Viksten 21 Näk.syv. 2,1 m; Klo 11:25; Näytt.ottaja amu; Ilman T 15 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. E; ,1 8,2 5, POJO / 12A Båssafjärden 93 Näk.syv. 1,1 m; Klo 1:36; Näytt.ottaja amu; Ilman T 15 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. E; ,6 8, POJO / 12C Dragsviksfjärd 87 Näk.syv.,7 m; Klo 1:45; Näytt.ottaja amu; Ilman T 15 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. E; ,9 8, POJO / 13 Kälviken 1 Näk.syv. 2, m; Klo 11:1; Näytt.ottaja amu; Ilman T 15 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. E; ,9 8,4 6, POJO / 14 Skogbyfjärden 11 Näk.syv. 2,1 m; Klo 11:11; Näytt.ottaja amu; Ilman T 15 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. E; ,1 8,3 4, POJO / 7 Pohjanlahti, Åminne 2 Kok.syv. 7, m; Näk.syv. 1,3 m; Klo 9:58; Näytt.ottaja amu; Ilman T 18 C; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 7 m/s; Tuulsuunt. W; , 2,1 7,7 7, POJO / 8 Pohjanlahti, Storö 1 Kok.syv. 13, m; Näk.syv. 1,3 m; Klo 9:52; Näytt.ottaja amu; Ilman T 18 C; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. W; , 19,8 7, Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 279/217

36 Vuoden 216 vedenlaadun analyysitulokset Liite 3. (6/13) Pohjanpitäjänlahti (POJO) Pvm. Hav.paikka Lämpötila *O2 Happi% *Sameus *Sähkönj. *Alkalit. *ph *Kok.N *NO2-N *NO3N *NH4-N *NO2+NO3-N *KOK.P *PO4P(Np) *PO4-P *a-klorofy *Lämp.koli *Ecoli 44 *CHindex Suol.lask. Näytepaikka oc mg/l Kyll % FNU ms/m mmol/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/1ml pmy/1ml µg/l o/oo POJO / 1 Hevy-16, Pohjanlahti 92 Kok.syv. 41, m; Näk.syv. 3,9 m; Klo 9:22; Näytt.ottaja amu; Ilman T 18 C; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. NW; , -4, 19,7 8,1 5, POJO / 11 Pohjanlahti, etelä 11 Kok.syv. 6, m; Näk.syv. 3, m; Klo 1:28; Näytt.ottaja amu; Ilman T 18 C; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 7 m/s; Tuulsuunt. SW; 1. -4, 19,8 8,2 3, POJO / 12 Stadsfjärd, Viksten 21 Kok.syv. 6, m; Näk.syv. 2,9 m; Klo 11:52; Näytt.ottaja amu; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 7 m/s; Tuulsuunt. W; ,6 8,2 5, POJO / 12A Båssafjärden 93 Kok.syv. 3, m; Näk.syv. 1, m; Klo 1:39; Näytt.ottaja amu; Ilman T 19 C; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. SW; 1. -1,5 2, 8, POJO / 12C Dragsviksfjärd 87 Kok.syv. 2, m; Näk.syv.,7 m; Klo 1:47; Näytt.ottaja amu; Ilman T 19 C; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 9 m/s; Tuulsuunt. W; 1. -1,5 2,3 8, POJO / 13 Kälviken 1 Kok.syv. 14, m; Näk.syv. 2,7 m; Klo 11:42; Näytt.ottaja amu; Ilman T 18 C; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 8 m/s; Tuulsuunt. W; ,5 8,3 6, POJO / 14 Skogbyfjärden 11 Kok.syv. 17, m; Näk.syv. 2,3 m; Klo 11:34; Näytt.ottaja amu; Ilman T 17 C; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 11 m/s; Tuulsuunt. SW; , 16,3 8,2 4,5 -näkösyvyys x 2 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 279/217 35

37 Liite 3. (7/13) Vuoden 216 vedenlaadun analyysitulokset Pohjanpitäjänlahti (POJO) Pvm. Hav.paikka Lämpötila *O2 Happi% *Sameus *Sähkönj. *Alkalit. *ph *Kok.N *NO2-N *NO3N *NH4-N *NO2+NO3-N *KOK.P *PO4P(Np) *PO4-P *a-klorofy *Lämp.koli *Ecoli 44 *CHindex Suol.lask. Näytepaikka oc mg/l Kyll % FNU ms/m mmol/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/1ml pmy/1ml µg/l o/oo POJO / P7A Uusi purku NW Näk.syv. 1,2 m; Klo 9:9; Näytt.ottaja amu; T vesi 21,7 C; Ilman T 17 C; Pilv. 5 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. SW; 1., POJO / P7B Uusi purku SW Näk.syv. 1,5 m; Klo 9:14; Näytt.ottaja amu; T vesi 21,5 C; Ilman T 17 C; Pilv. 5 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. SW; 1., POJO / P7C Uusi purku SE Näk.syv. 1,3 m; Klo 9:17; Näytt.ottaja amu; T vesi 21,6 C; Ilman T 17 C; Pilv. 5 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. SW; 1., POJO / 7 Pohjanlahti, Åminne 2 Kok.syv. 7, m; Näk.syv. 1,3 m; Klo 9:3; Näytt.ottaja amu; Ilman T 17 C; Pilv. 5 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. SW; 1. 21,6 6,6 75 2, 22,3 7, <5 <, , 3,2 34 2, , ,3-4, 2,9 7, POJO / 8 Pohjanlahti, Storö 1 Kok.syv. 13, m; Näk.syv. 2,5 m; Klo 8:51; Näytt.ottaja amu; Ilman T 17 C; Pilv. 5 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. SW; 1. 22,3 8,8 11 1, , , ,9 8,1 93, , , 12. 6,2 2,9 24 1, , ,2-4, 22,1 7,9 4, POJO / 1 Hevy-16, Pohjanlahti 92 Kok.syv. 41, m; Näk.syv. 3, m; Klo 8:24; Näytt.ottaja amu; Ilman T 17 C; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. SW; 1. 21, 8,5 96, ,8 46 <2 <1 33 <1 21 <2 3 1, ,3 4,4 46, ,2 43 <2 <1 31 < ,4 1. 9,7 4,6 42, ,3 47 < <2 4,1 2. 7, 4,1 35 2, ,3 54 < ,5 3. 7,1 4, 34 2,1 87 7,3 54 < ,6 4, 7,8 4,2 36 3,4 84 7, ,8-4, 2, 7,9 4, POJO / 11 Pohjanlahti, etelä 11 Kok.syv. 6, m; Näk.syv. 3, m; Klo 9:45; Näytt.ottaja amu; Ilman T 17 C; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. SW; 1. 2,1 7,9 88, , ,6 5, 17,2 4,5 47, , ,7-4, 19,1 7,8 5,7 36 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 279/217

38 Vuoden 216 vedenlaadun analyysitulokset Liite 3. (8/13) Pohjanpitäjänlahti (POJO) Pvm. Hav.paikka Lämpötila *O2 Happi% *Sameus *Sähkönj. *Alkalit. *ph *Kok.N *NO2-N *NO3N *NH4-N *NO2+NO3-N *KOK.P *PO4P(Np) *PO4-P *a-klorofy *Lämp.koli *Ecoli 44 *CHindex Suol.lask. Näytepaikka oc mg/l Kyll % FNU ms/m mmol/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/1ml pmy/1ml µg/l o/oo POJO / 12 Stadsfjärd, Viksten 21 Kok.syv. 6, m; Näk.syv. 2,2 m; Klo 11:46; Näytt.ottaja amu; Ilman T 17 C; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. SW; 1. 2,6 8,2 92 1, ,8 47 <2 <1 6,6 <1 23 <2 <2 7 1,9 5, 16,2 7,6 79 2, ,7 39 <2 <1 14 < , ,9 7,9 6, POJO / 12A Båssafjärden 93 Kok.syv. 3, m; Näk.syv.,9 m; Klo 9:57; Näytt.ottaja amu; Ilman T 17 C; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. SW; 1. 22, 8,2 95 4,1 43 8,1 71 <2 <1 6,3 < ,3-1,5 22, 8, POJO / 12B Båssafjärden 96 Kok.syv. 4, m; Näk.syv. 1,3 m; Klo 1:19; Näytt.ottaja amu; Ilman T 17 C; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. E; 1. 22,4 9,2 18 1, ,3 58 5,7 36 2, ,4 6,3 72 2, , , POJO / 12C Dragsviksfjärd 87 Kok.syv. 2, m; Näk.syv.,8 m; Klo 1:7; Näytt.ottaja amu; Ilman T 17 C; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. SW; 1. 22,3 8,5 99 6, ,2 94 <2 <1 8,6 < ,2-1,5 22,3 8, POJO / 13 Kälviken 1 Kok.syv. 14, m; Näk.syv. 2,1 m; Klo 1:31; Näytt.ottaja amu; Ilman T 17 C; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. SW; 1. 2,4 8,9 1 1,5 45 8, 48 5,8 26 2, ,9 8,5 89 1,4 97 7, , ,3 6,8 65 4, , ,7-4, 19,4 8, POJO / 14 Skogbyfjärden 11 Kok.syv. 17, m; Näk.syv. 2, m; Klo 1:45; Näytt.ottaja amu; Ilman T 17 C; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. SW; 1. 2,6 1, 114 3, ,5 44 <2 <1 6, <1 24 <2 <2 4, ,5 1, , ,4 35 <2 <1 16 <1 21 <2 5, ,5 8,7 89 1, ,9 29 <2 <1 12 < , ,2 6,2 57 3, ,6 33 < ,9-4, 2, 8, POJO / 17 Tvärminne Storfjärd 152 Kok.syv. 1, m; Näk.syv. 2,8 m; Klo 11:17; Näytt.ottaja amu; Ilman T 17 C; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. SW; 1. 17,4 1,5 113, ,3 34 5, <5 5, ,7 1,3 18, ,2 31 6,9 2 5, ,6 1,1 13, , 29 7,9 19 5,8 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 279/217 37

39 Liite 3. (9/13) Vuoden 216 vedenlaadun analyysitulokset Pohjanpitäjänlahti (POJO) Pvm. Hav.paikka Lämpötila *O2 Happi% *Sameus *Sähkönj. *Alkalit. *ph *Kok.N *NO2-N *NO3N *NH4-N *NO2+NO3-N *KOK.P *PO4P(Np) *PO4-P *a-klorofy *Lämp.koli *Ecoli 44 *CHindex Suol.lask. Näytepaikka oc mg/l Kyll % FNU ms/m mmol/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/1ml pmy/1ml µg/l o/oo POJO / 18 Järnö, Predium 151 Kok.syv. 9, m; Näk.syv. 2,3 m; Klo 1:56; Näytt.ottaja amu; Ilman T 17 C; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. SW; 1. 2,6 1, , ,5 41 5, <5 4, ,6 1, , , , ,3 9,2 95 1, , , POJO / P7A Uusi purku NW Näk.syv. 1,1 m; Klo 1:5; Näytt.ottaja amu; T vesi 18,2 C; Ilman T 18 C; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. N; 1.,66 78 < < POJO / P7B Uusi purku SW Näk.syv. 2, m; Klo 1:53; Näytt.ottaja amu; T vesi 18,4 C; Ilman T 18 C; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. N; 1.,76 57 < < POJO / P7C Uusi purku SE Näk.syv. 1,7 m; Klo 1:56; Näytt.ottaja amu; T vesi 18,3 C; Ilman T 18 C; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. N; 1., < POJO / 7 Pohjanlahti, Åminne 2 Jää cm; Kok.syv. 7, m; Lumi cm; Näk.syv. 1,7 m; Klo 1:48; Näytt.ottaja amu; Ilman T 18 C; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. N; , 18,4 7, POJO / 8 Pohjanlahti, Storö 1 Kok.syv. 13, m; Näk.syv. 2, m; Klo 1:43; Näytt.ottaja amu; Ilman T 18 C; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. N; -4 18,3 7, POJO / 1 Hevy-16, Pohjanlahti 92 Kok.syv. 42, m; Näk.syv. 3, m; Klo 1:17; Näytt.ottaja amu; Ilman T 18 C; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. N; 1. 18,2 9,2 98, ,9 44 <2 <1 17 <1 22 <2 <2 1, ,4 8,9 93, ,9 43 <2 <1 19 < , , 4,8 46 1, ,4 38 < ,3 2. 6,4 3, 25 2, ,2 58 < ,4 3. 6,6 2,7 22 3, , ,5 4. 6,6 2, 17 2, , ,5-4 18, 8, 7, POJO / 11 Pohjanlahti, etelä 11 Kok.syv. 6, m; Näk.syv. 2,7 m; Klo 11:21; Näytt.ottaja amu; Ilman T 18 C; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. SW; -4 18, 7,9 7,7 38 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 279/217

40 Vuoden 216 vedenlaadun analyysitulokset Liite 3. (1/13) Pohjanpitäjänlahti (POJO) Pvm. Hav.paikka Lämpötila *O2 Happi% *Sameus *Sähkönj. *Alkalit. *ph *Kok.N *NO2-N *NO3N *NH4-N *NO2+NO3-N *KOK.P *PO4P(Np) *PO4-P *a-klorofy *Lämp.koli *Ecoli 44 *CHindex Suol.lask. Näytepaikka oc mg/l Kyll % FNU ms/m mmol/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/1ml pmy/1ml µg/l o/oo POJO / 12 Stadsfjärd, Viksten 21 Kok.syv. 6, m; Näk.syv. 2,3 m; Klo 13:6; Näytt.ottaja amu; Ilman T 17 C; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. NW; 1. 18, 8,6 92, ,8 41 <2 12 6, <2 <2 2, 5, 14,7 7,7 79 1, ,8 31 <2 <1 16 < , , 7,9 8, POJO / 12A Båssafjärden 93 Jää cm; Kok.syv. 3, m; Lumi cm; Näk.syv. 1,6 m; Klo 11:35; Näytt.ottaja amu; Ilman T 18 C; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. SW; 1. 18,6 8,8 95 2, 528 7,9 54 <2 <1 7,8 < , ,6 7, POJO / 12C Dragsviksfjärd 87 Kok.syv. 2, m; Näk.syv.,9 m; Klo 11:47; Näytt.ottaja amu; Ilman T 19 C; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. N; 1. 19,1 8,9 98 4, ,9 76 <2 <1 9,2 < , ,1 7, POJO / 13 Kälviken 1 Jää cm; Kok.syv. 14, m; Lumi cm; Näk.syv. 2,8 m; Klo 12:3; Näytt.ottaja amu; Ilman T 18 C; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. N; ,1 8, POJO / 14 Skogbyfjärden 11 Kok.syv. 17, m; Näk.syv. 2,9 m; Klo 12:18; Näytt.ottaja amu; Ilman T 17 C; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. SW; 1. 18, 9,4 11 1, ,1 42 <2 <1 6,2 <1 26 <2 2 3, ,8 9,8 15, ,3 3 <2 <1 7,9 < , ,2 9,1 94, ,1 28 <2 <1 7,5 < , ,1 5,9 56 2,9 18 7,5 29 <2 <1 12 < , ,5 8, POJO / 16 Hevy-4 Storfjärd 137 Kok.syv. 34, m; Näk.syv. 3, m; Klo 12:36; Näytt.ottaja amu; Ilman T 17 C; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. NW; -4 17, 8, POJO / P7A Uusi purku NW Näk.syv. 1,6 m; Klo 9:3; Näytt.ottaja amu; T vesi 15,8 C; Ilman T 8 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. m/s; 1., < POJO / P7B Uusi purku SW Näk.syv. 1,6 m; Klo 9:33; Näytt.ottaja amu; T vesi 16,7 C; Ilman T 8 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. m/s; 1.,79 62 <2 6 8, < POJO / P7C Uusi purku SE Näk.syv. 1,6 m; Klo 9:36; Näytt.ottaja amu; T vesi 17,3 C; Ilman T 8 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. m/s; 1.,84 58 <2 29 6,7 3 3 <2 6 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 279/217 39

41 Liite 3. (11/13) Vuoden 216 vedenlaadun analyysitulokset Pohjanpitäjänlahti (POJO) Pvm. Hav.paikka Lämpötila *O2 Happi% *Sameus *Sähkönj. *Alkalit. *ph *Kok.N *NO2-N *NO3N *NH4-N *NO2+NO3-N *KOK.P *PO4P(Np) *PO4-P *a-klorofy *Lämp.koli *Ecoli 44 *CHindex Suol.lask. Näytepaikka oc mg/l Kyll % FNU ms/m mmol/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/1ml pmy/1ml µg/l o/oo POJO / 7 Pohjanlahti, Åminne 2 Jää cm; Kok.syv. 7, m; Lumi cm; Näk.syv. 1,6 m; Klo 9:26; Näytt.ottaja amu; Ilman T 8 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. m/s; , 17,1 7, POJO / 8 Pohjanlahti, Storö 1 Kok.syv. 13, m; Näk.syv. 2,4 m; Klo 9:2; Näytt.ottaja amu; Ilman T 1 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. m/s; -4 16,8 7,9 5, POJO / 1 Hevy-16, Pohjanlahti 92 Kok.syv. 42, m; Näk.syv. 2,7 m; Klo 8:42; Näytt.ottaja amu; Ilman T 12 C; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. P?; 1. 16,5 9,6 99 1, , 43 <2 <1 6,4 <1 19 <2 2 1, ,8 9, 94 1, 31 7,9 42 <2 <1 7,3 <1 23 <2 1, , 3,6 35 1, ,3 43 <2 15 6, ,3 2. 6,2 1,7 14 2, ,2 61 <2 33 6, ,4 3. 6,3 1,1 1 3, 79 7,2 61 <2 34 9, ,5 4. 6,1,8 7 4, 798 7, ,5-4 16,6 8, 5, POJO / 11 Pohjanlahti, etelä 11 Kok.syv. 6, m; Näk.syv. 2,2 m; Klo 9:55; Näytt.ottaja amu; Ilman T 1 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. S; -4 16,4 8,1 4, POJO / 12 Stadsfjärd, Viksten 21 Kok.syv. 6, m; Näk.syv. 2,5 m; Klo 11:32; Näytt.ottaja amu; Ilman T 14 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. S; 1. 16,3 9,5 98, , 39 <2 <1 6,2 <1 2 <2 <2 1,8 5, 14,9 5,1 52 2, ,6 33 <2 <1 23 < , ,7 8, 5, POJO / 12A Båssafjärden 93 Jää cm; Kok.syv. 3, m; Lumi cm; Näk.syv. 1,3 m; Klo 1:12; Näytt.ottaja amu; Ilman T 12 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. S; 1. 16,7 9, 94 3,1 51 8, 52 <2 <1 6,6 < , ,7 8, POJO / 12C Dragsviksfjärd 87 Kok.syv. 2, m; Näk.syv. 1, m; Klo 1:22; Näytt.ottaja amu; Ilman T 12 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. m/s; 1. 16,5 8,2 85 4, ,8 66 <2 <1 7,7 < , ,5 7, POJO / 13 Kälviken 1 Jää cm; Kok.syv. 14, m; Lumi cm; Näk.syv. 2,7 m; Klo 1:36; Näytt.ottaja amu; Ilman T 12 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. S; ,4 8, 4,2 4 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 279/217

42 Vuoden 216 vedenlaadun analyysitulokset Liite 3. (12/13) Pohjanpitäjänlahti (POJO) Pvm. Hav.paikka Lämpötila *O2 Happi% *Sameus *Sähkönj. *Alkalit. *ph *Kok.N *NO2-N *NO3N *NH4-N *NO2+NO3-N *KOK.P *PO4P(Np) *PO4-P *a-klorofy *Lämp.koli *Ecoli 44 *CHindex Suol.lask. Näytepaikka oc mg/l Kyll % FNU ms/m mmol/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/1ml pmy/1ml µg/l o/oo POJO / 14 Skogbyfjärden 11 Kok.syv. 17, m; Näk.syv. 3, m; Klo 1:52; Näytt.ottaja amu; Ilman T 12 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. S; 1. 16, 9,5 98, ,1 38 <2 <1 8,5 <1 2 <2 <2 3, ,8 8,1 85, , 3 <2 <1 5,7 < , ,7 6,6 67, ,8 28 <2 <1 6,7 < , , 4,6 45 4,9 13 7, , ,9 8,1 4, POJO / 16 Hevy-4 Storfjärd 137 Kok.syv. 34, m; Näk.syv. 3,3 m; Klo 11:8; Näytt.ottaja amu; Ilman T 12 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. S; -4 15,7 8,2 4, POJO / P7A Uusi purku NW Näk.syv. 2,9 m; Klo 1:6; Näytt.ottaja amu; T vesi 8,7 C; Ilman T 5 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. NE; 1., POJO / P7B Uusi purku SW Näk.syv. 2,9 m; Klo 1:13; Näytt.ottaja amu; T vesi 9,2 C; Ilman T 5 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. NE; 1. 1, POJO / P7C Uusi purku SE Näk.syv. 2,8 m; Klo 1:18; Näytt.ottaja amu; T vesi 9,6 C; Ilman T 5 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. NE; 1. 1, POJO / 1 Hevy-16, Pohjanlahti 92 Kok.syv. 41, m; Näk.syv. 2,8 m; Klo 9:34; Näytt.ottaja amu; Ilman T 4 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. NE; 1. 9,6 1,4 93 1,4 53 7, ,7 5. 9,6 1,3 92 1,5 52 7, ,7 1. 9,8 9,7 87 1, , ,9 2. 6,7 1,4 12 3, ,3 62 <2 3 7, ,4 3. 6,3 1,1 9 6, , , ,4 4. 6,3 1, , , POJO / 12 Stadsfjärd, Viksten 21 Kok.syv. 6, m; Näk.syv. 2,3 m; Klo 11:28; Näytt.ottaja amu; Ilman T 6 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. N; 1. 8,6 1,5 93 1, ,8 37 < ,8 5. 1,7 8,5 79 2, ,8 36 < , POJO / 12A Båssafjärden 93 Kok.syv. 3, m; Näk.syv. 1,8 m; Klo 1:44; Näytt.ottaja amu; Ilman T 6 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. NE; 1. 7,6 1,5 9 2, ,9 49 < ,8 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 279/217 41

43 Liite 3. (13/13) Vuoden 216 vedenlaadun analyysitulokset Pohjanpitäjänlahti (POJO) Pvm. Hav.paikka Lämpötila *O2 Happi% *Sameus *Sähkönj. *Alkalit. *ph *Kok.N *NO2-N *NO3N *NH4-N *NO2+NO3-N *KOK.P *PO4P(Np) *PO4-P *a-klorofy *Lämp.koli *Ecoli 44 *CHindex Suol.lask. Näytepaikka oc mg/l Kyll % FNU ms/m mmol/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/1ml pmy/1ml µg/l o/oo POJO / 12C Dragsviksfjärd 87 Kok.syv. 2, m; Näk.syv. 1,1 m; Klo 1:52; Näytt.ottaja amu; Ilman T 6 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. NE; 1. 7, 1,7 89 3,7 5 7,6 59 <2 <1 12 < , POJO / 14 Skogbyfjärden 11 Kok.syv. 17, m; Näk.syv. 3,3 m; Klo 11:15; Näytt.ottaja amu; Ilman T 6 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. NE; 1. 9,3 1,1 91 1, ,9 34 <2 18 9, , 5. 9,9 9,8 9, ,9 33 <2 16 9, , ,1 9,2 87, ,9 32 < , ,1 9, 85, ,9 32 < , 42 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 279/217

44 Analyysimenetelmä- ja määritysrajataulukot Liite 4. (1/4) MENETELMÄ- JA MÄÄRITYSRAJALUETTELO FINAS-akkreditointipalvelun akkreditoima testauslaboratorio T147 Akkreditointivaatimus SFS-EN ISO/IEC 1725:25 Vesilaboratorio AKKREDITOIDUT MENETELMÄT Menetelmän Määritys Menetelmä määritysraja Mittausepävarmuus *a-klorofylli SFS 5772:1993,2 µg/l >,2 µg/l ± 12 % *Alkaliteetti Sisäinen menetelmä MENE2 (Standard,2 mmol/l,2 -,4 mmol/l ±,6 mmol/l *Gran-alkaliteetti methods for the examination of water,4 -,2 mmol/l ± 15 % *Ammoniumtyppi and wastewater, 13th edit SFS 332: µg/l >,2 mmol/l ± 1 % 5-2 µg/l ± 4, µg/l 2-5 µg/l ± 18 % > 5 µg/l ± 13 % *Ammoniumtyppi SFS 555: 1988 muunneltu, Kjeldahlmenetelmä 1,5 mg/l 1,5-5 mg/l ±,6 mg/l 5-1 mg/l ± 15 % > 1 mg/l ± 8 % *BOD 7 SFS-EN :1998, muunneltu 1,5 mg/l 1,5-5 mg/l ± 1,4 mg/l *BOD 7 -ATU 5-1 mg/l ± 27 % *BOD 7 -ATU (suod. GFA) *COD Mn SFS 336: mg/l > 1 mg/l ± 25 % 1, - 3, mg O 2 /l ±,4 mg O 2 /l > 3, mg O 2 /l ± 12 % *COD Cr ISO 1575: 22 2 mg/l 2-5 mg/l ± 15 mg/l *COD Cr (GFA) *COD Cr, liukoinen 51-1 mg/l ± 3 % 11-5 mg/l ± 16 % > 5 mg/l ± 11 % *E. coli (36 o C, 21 h) SFS 316: 211 *E. coli (37 o C, 18 h) ISO 938-2:212 ( E ) Part 2 *E. coli (44 o C, 21 h) SFS 488: 21, muunneltu *Fluoridi SFS-EN ISO 134-1:29 *Fosfaattifosfori: kokonaispitoisuus ja liukoinen *Fosfaattifosfori (suod. Nuclepore) *Fosfori: kokonaispitoisuus ja liukoinen *Fosfori: kokonaispitoisuus (suod. Nuclepore) *Fosfori: kokonaispitoisuus (suod. GFA) Sisäinen menetelmä MENE7, perustuu kumottuun standardiin SFS 325: 1986 Sisäinen menetelmä MENE8, perustuu kumottuun standardiin SFS 326: 1986 *Happi Sisäinen menetelmä MENE1,perustuu,2 mg/l kumottuun standardiin SFS 34:199 *Heterotrofiset SFS-EN ISO 6222: 1999 bakteerit 22 o C 68 h *Heterotrofiset SFS-EN ISO 6222: 1999 bakteerit 36 o C 44 h *Kloori: vapaa, SFS-EN ISO : 2, muunneltu,1 mg/l laskennallinen sidottu ja kokonaiskloori,2 mg/l,2 -,5 mg/l ± 45 %,5 -,8 mg/l ± 35 % >,8 mg/l ± 16 % 2 µg/l 2-1 µg/l ± 3 µg/l 1-25 µg/l ± 18 % 25-5 µg/l ± 15 % 51-1 µg/l ± 13 % > 1 µg/l ± 1 % 5 µg/l 5-2 µg/l ± 3 µg/l 2-5 µg/l ± 17 % 5-1 µg/l ± 15 % > 1 µg/l ± 8 %,1 -,2 mg/l ± 4 %,2-1, mg/l ± 25 % > 1, mg/l ± 2 % Kiintoaine SFS-EN 872:25,5 mg/l,5 3 mg/l ±,5 mg/l 3 mg/l ± 15 % ± 8% sivu 1/4 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 279/217 43

45 Liite 4. (2/4) Analyysimenetelmä- ja määritysrajataulukot MENETELMÄ- JA MÄÄRITYSRAJALUETTELO FINAS-akkreditointipalvelun akkreditoima testauslaboratorio T147 Akkreditointivaatimus SFS-EN ISO/IEC 1725:25 Vesilaboratorio *Kloridi SFS-EN ISO 134-1:29 1 mg/l 1, - 7, mg/l ± 2 % > 7, mg/l ± 12 % *Kokonaiskovuus *KMnO 4 -luku SF 33: 1987, muunneltu SFS 336: 1981,5 mmol/l 4 mg/l,5 -,4 mmol/l ±,5 mmol/l >,4 mmol/l ± 12 % 4-12 mg/l ± 1,6 mg/l > 12 mg/l ± 12 % *Kolimuotoiset bakteerit SFS 316: 211 *Kolimuotoiset bakteerit ISO 938-2:212 ( E ) Part 2 *Lämpökestoiset kolimuotoiset bakteerit *Mangaani: kokonaispitoisuus ja liukoinen *Nitraatti- ja nitriittitypen summa 5 µg/l 5-5 µg/l ± 2 % > 5 µg/l ± 14 % 1 µg/l 1-2 µg/l ± 5,5 µg/l 2-15 µg/l ± 16 % * Nitraattityppi *Nitriittityppi *ph SFS 329: 1976, muunneltu SFS 321: 1979, muunneltu 2 µg/l 1 > 15 µg/l ± 1 % 2-5 µg/l ±,8 µg/l 5-2 µg/l ± 16 % > 2 µg/l ± 13 % 1-14 ±,2 phyksikköä *Alustava Pseudomonas SFS-EN ISO 16266: 28 aeruginosa *Radon sisäinen menetelmä MENE45, 3 Bq/l > 3 Bq/l ± 3 % RADEK MKGB-1 *Rauta: kokonaispitoisuus ja liukoinen *Rauta (suod. GFC) SFS 328: µg/l 25-5 µg/l ± 12,5 µg/l 5-1 µg/l ± 15 % > 2 µg/l ± 1 % *Rauta (suod. Nuclepore) *Rauta (suod. GFA) *Sameus,2 -,5 FNU ±,1 FNU,5-1, FNU ± 2 % > 1, FNU ± 16 % 1, - 7, mg/l ± 17 % > 7, mg/l ± 1 % *Sähkönjohtavuus SFS-EN 27888: ms/m 2 ms/m ± 5 % *Typpi, kokonaispitoisuus (luonnonvesi < 5 µg/l) SFS 488: 21 SFS 333: 1976, muunneltu SFS-EN ISO 13395:1997, muunneltu, FIA-tekniikka SFS-EN ISO 727:2 *Sulfaatti SFS-EN ISO 134-1:29 1 mg/l *Suolistoperäiset enterokokit SFS-EN ISO : 2 SFS-EN ISO : 1998, muunneltu ja SFS-EN ISO 13395: 1997, muunneltu, FIAtekniikka,2 FNU 1 µg/l 1-2 µg/l ± 35 µg/l 2-5 µg/l ± 15 % > 5 µg/l ± 12 % *Typpi, kokonaispitoisuus *Urea *Väri SFS 555: 1988 muunneltu, Kjeldahlmenetelmä Sisäinen menetelmä MENE46, Koroleff (1979) SFS-EN ISO 7887:212 1,5 mg/l,1 mg/l 2 mg/l Pt 1,5-5 mg/l ± 1, mg/l 5-1 mg/l ± 15 % > 1 mg/l ± 1 %,1 -,6 mg/l ± 26 % >,6 mg/l ± 15 % 2-15 mg/l Pt ± 3 mg/l Pt > 15 mg/l Pt ± 2 % *Väri SFS-EN ISO 7887:212, Method C 5 mg/l Pt ± 32 % sivu 2/4 44 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 279/217

46 Analyysimenetelmä- ja määritysrajataulukot Liite 4. (3/4) MENETELMÄ- JA MÄÄRITYSRAJALUETTELO FINAS-akkreditointipalvelun akkreditoima testauslaboratorio T147 Akkreditointivaatimus SFS-EN ISO/IEC 1725:25 Vesilaboratorio MUUT MENETELMÄT Määritys Menetelmä Absorptiokerroin (4 nm) Spektrofotometrinen mittaus Absorptiokerroin (75 nm) Spektrofotometrinen mittaus Haihdutusjäännös SFS 377: 1977 Haju Sisäinen menetelmä MENE1 Haju Kenttämääritys Happi % (suolainen vesi) Sisäinen menetelmä MENE1 (perustuu Happi % (makea vesi) kumottuun standardiin SFS 34:199) Hehkutusjäännös, SFS 31: 1974 hehkutushäviö Hiilidioksidi Sisäinen menetelmä MENE12 (perustuu,4 mg/l Elintarviketutkijain seura; Juoma- ja talousveden tutkimusmenetelmät) Hiivat SFS 557: 1989 (modif.) Homeet SFS 557: 1989 (modif.) Ilman lämpötila Kenttämittaus Jään paksuus Kenttämittaus Kalsiumkovuus (Kalsium) SFS 31: 1974,1 mmol/l Kiintoaine GF/A Kiintoaine GF/C Kiintoaine GF/F Sisäinen menetemlä MENE16 (perustuu kumottuun standardiin SFS 337: 1976) Kiintoaineen hehkutushäviö SFS 38: sisäinen menetelmä Kiintoaineen hehkutushäviö MENE 16 (GF/C) Kiintoaineen hehkutushäviö (GF/F) Kokonaissyvyys Kenttämääritys Laskeutuvat aineet (1/2 h) Sisäinen menetemlä MENE2 Levä Kenttämääritys Lietepitoisuus Sisäinen menetelmä MENE16 (perustuu kumottuun standardiin SFS 337: 1976) Lumen paksuus Kenttämääritys Lämpötila Laboratoriomittaus Lämpötila Kenttämääritys Magnesium SFS 31, 33: 1987 (perustuu kokonaiskovuuden ja kalsiumkovuuden erotukseen) Maku Sisäinen menetelmä MENE1 Näkösyvyys Kenttämääritys Pilvisyys Kenttämääritys Salmonella NMKL 71: 1999 Suolaisuus (lask.) Suolaisuus (lask.) Sädesienet STM:n opas 23: 1 Tuulen nopeus Kenttämääritys Tuulen suunta Kenttämääritys Ulkonäkö Sisäinen menetelmä MENE1 Menetelmän määritysraja 1, mg/l 4 mg/l Mittausepävarmuus ± 2 % ± 2 %,1 -,35 mmol/l ±,4 mmol/l >,35 mmol/l ± 12 % 1, - 1 mg/l ± 24 % 11-1 mg/l ± 15 % > 1 mg/l ± 5 % lietteet > 1 mg/l ± 8 % sivu 3/4 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 279/217 45

47 Liite 4. (4/4) Analyysimenetelmä- ja määritysrajataulukot MENETELMÄ- JA MÄÄRITYSRAJALUETTELO FINAS-akkreditointipalvelun akkreditoima testauslaboratorio T147 Akkreditointivaatimus SFS-EN ISO/IEC 1725:25 Vesilaboratorio Veden pinnan korkeus h-putken päästä Veden pinnan korkeus kaivon kannesta Veden pinnan korkeus merenpinnasta Virtaama Kenttämääritys Kenttämääritys Kenttämääritys Kenttämääritys Tämä luettelo kuuluu laboratorion toimintajärjestelmän piiriin ja se on laatupäällikön hyväksymä tähän luetteloon saa tehdä vain laatupäällikön luvalla Muutoksia sivu 4/4 46 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 279/217

48 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry Västra Nylands vatten och miljö rf PL 51, 811 Lohja Puh ISBN (nid.) ISBN (PDF) ISSN-L ISSN (painettu) ISSN (verkkojulkaisu)