2. luento: Erilaisia verkkopalvelutyyppejä, ideointimenetelmiä ja synopsis
|
|
- Aki Jääskeläinen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 2. luento: Erilaisia verkkopalvelutyyppejä, ideointimenetelmiä ja synopsis Verkkopalvelutyypit Mikä on palvelu? Palvelujen määritelmiä on lukuisia. Palveluja määriteltäessä niitä usein verrataan konkreettisiin ja varastoitaviin tavaroihin. Perinteisillä palveluilla on neljä perusominaisuutta (esim. Grönroos 1990, 60 64): - Palvelut ovat ainakin osaksi aineettomia. - Palvelut ovat prosesseja/toimintasarjoja. - Palvelut kulutetaan (tai koetaan) samanaikaisesti kun niitä tuotetaan. - Käyttäessään palveluja asiakas itse osallistuu palvelutapahtuman tuottamiseen. Palvelutapahtumassa - asiakas saa jotakin > ns. palvelun tekninen ulottuvuus (vastaa kysymykseen: mitä?) - toiminnan (prosessin) kautta > ns. toiminnallinen ulottuvuus (vastaa kysymykseen: miten?) Mikä on verkkopalvelu? Erään määritelmän mukaan verkkopalvelu on verkossa (Internetissä, intranetissä, ekstranetissä) esitettävä multimedia- tai sisältökokonaisuus. Periaatteessa siis kaikista yritysten ym. verkkosivustoista voidaan käyttää nimitystä verkkopalvelu. Määrittelyä voidaan yrittää tarkentaa mainitsemalla muita verkkopalveluille ominaisia piirteitä kuten esimerkiksi - verkko-osoite, joka ilmaisee palveluntarjoajan nimen tai palveluntarjoajalle rekisteröidyn nimen - sisällöntuottaj(i)a ja sisällöntuotannosta vastaava taho - maailmanlaajuinen ja/tai kohdennettu - reaaliaikainen ja/tai pysyvä - mahdollisuus vuorovaikutteisuuteen. (Jussila & Leino 1999.) 1
2 Verkkopalvelumalleja Verkkopalvelut medialuokittelussa Kuten edellisellä luennolla huomattiinkin, niin eri medioiden rajat hämärtyvät digitalisoitumisen myötä mediakonvergenssi. kohdeviestin kirje personoitu sisältö puhelin kestoviestin sisältöarkistot artikkelitietokannat verkkopalvelu reaaliaikaiset sisällöt pikaviestin sanomalehti personoimaton sisältö televisio, radio joukkoviestin Kuva 1. Verkkopalvelut ja perinteiset mediat (Jussila & Leino 1999, 32) Viestinnälliset verkkopalvelut Verkkopalveluita voidaan tarkastella sen pohjalta kuinka paljon niissä on viestinnällisiä ominaisuuksia ja millaiset ovat palvelun viestinnälliset tavoitteet. Viestinnällisissä palveluissa: - hyöty perustuu verkkopalvelun sisältöön: teksti, kuva, ääni ja/tai liikkuva kuva - asiakkaan näkökulmasta keskeisintä on sisällön tarjoama informaatio tai viihteellisyys - asiakas palaa palveluun yleensä tarvitessaan vastaavankaltaista sisältöä. (Esim. Jussila & Leino 1999.) Viestinnällisissä palveluissa sisältö on keskeisin kilpailutekijä. Suunnittelu- ja toteutustyössä tulee panostaa ensisijaisesti laadukkaaseen sisältöön. Kilpailuetua toisiin samantasoisiin viestintäpalveluihin saadaan toimivilla lisäominaisuuksilla. Esimerkiksi uutispalvelut ja yritysten tuote- tai yritysesitteinä toimivat verkkopalvelut. (Ibid.) Viestinnälliset verkkopalvelut ovat olleet pitkään staattisia. Nykyisin kehitys kulkee yhä dynaamisemman ja toiminnallisemman sisällön suuntaan. (Esim. Jussila & Leino 1999, 32 36; Plumer 2003.) - Staattinen sisältö: sisältö säilyy samanlaisena pitkiäkin aikoja. Lisäksi sisältö on kaikille käyttäjille samanlaista. 2
3 - Dynaaminen sisältö (dynamic content): sisältö luodaan lennossa ts. sisältö muuttuu katselukertojen välillä. Esimerkiksi Helsingin sanomien tuoreet uutiset - Toiminnallinen sisältö: Sisältö muuttuu käyttäjän vaikutuksesta. Antaa käyttäjälle mahdollisuuden vaikuttaa sisältöön eli siihen mitä näkee (ja kuulee). esimerkiksi Pysäköintipeli Operatiiviset verkkopalvelut Siirtyminen operatiivisten palvelujen tarjoamiseen verkon välityksellä edellyttää organisaatiolta suurempaa panostusta. Tällöin tarvitaan myös selvitystä asiakkaiden halukkuudesta käyttää niitä. Operatiivisissa palveluissa - hyöty perustuu siihen, mitä tapahtuu verkkopalvelun ulkopuolella. - verkkopalvelun käyttö saa aikaan tapahtuman, jota ilman palvelu olisi hyödytön. Tärkein kilpailutekijä on palvelun toimivuus. Sisältö liittyy yleensä palvelun käytön opastamiseen ja neuvomiseen. Muulla kuin palvelun toiminnan kannalta merkittävällä sisällöllä voidaan saada kilpailuetua vasta kun palvelun toimivuus ja opastus on samalla tasolla kuin kilpailijalla. Operatiivinen palvelu on aina sisällöltään toiminnallinen, mutta pelkkä toiminnallinen sisältö ei tee verkkopalvelusta operatiivista. Operatiivisilla palveluilla voidaan päästä organisaatiossa esim. kustannussäästöihin. Asiakkaat itse suorittavat toimintoja, joita aiemmin suorittivat organisaation henkilöstö. Esimerkiksi verkkopankki, verkkokauppa. (Esim. Jussila & Leino 1999.) Kohderyhmien mukaan yleisellä tasolla Kohderyhmien mukaan verkkopalvelut voidaan jaotella yleisellä tasolla Internet-, intranet- tai extranet -palveluiksi. - Internet -palvelut: yleisnimitys laajoille ja monipuolisille kohderyhmille suunnatuille palveluille. Palveluita voi periaatteessa käyttää kuka tahansa. Palvelun tarjoaja ei halua rajoittaa pääsyä palveluun vaikka palvelu olisikin kohdennettu tietylle ryhmälle. - Extranet -palvelut: kohderyhmä julkista Internet- palvelua rajatumpi. Ulkopuolisia ei haluta yleensä päästää palveluun. Palvelu on suunnattu yleensä yritysten sidosryhmille tai avainasiakkaille. - Intranet -palvelut: suunnattu yrityksen tai organisaation työntekijöille. Intranetissä on usein informaatiota, jonka joutuminen ulkopuolisille saattaa heikentää yrityksen kilpailuetua. (Esim. Jussila & Leino 1999.) 3
4 Käyttötarkoituksen mukaan - Viihtymiseen ja elämyksien saamiseen (esim. verkkopelit) - Informaation ja tiedon saamiseen (esim. esittelyt, tuoteluettelot, uutispalvelut) - Opiskeluun (esim. verkkokurssit) - Asiointiin (esim. ajanvaraus) - Vaikuttamiseen (esim. äänestämiseen) - Kuluttamiseen (esim. verkkokaupat) Pohdittavaksi Aina verkkopalvelun idea ei ehkä avaudukaan asiakkaalle (ei ehkä ole tarkoituskaan). Mieti mikä merkitys asiakkaan näkökulmasta on esim. seuraavilla verkkopalveluilla? Mitä lisäarvoa ne tuovat asiakkaalle? Missä tarkoituksessa ne kenties on tehty? Esimerkki 1: Laitilan Wirvoitusjuomatehdas Esimerkki 1: Kia Picanto International Site Lisälukemista: Plumer, D.C. Dynamic Content for Sticky Web Sites [online]. Austin: The University of Texas 2003, [päivitetty] [viitattu ]. Saatavissa www-muodossa: <URL: >. Saatavissa myös pdfmuodossa: <URL: > Pdf-versiossa sivut väärässä järjestyksessä. Toimeksianto Toimeksiannossa tilaaja määrittelee minkälaisen verkkopalvelun tai sisällön hän tilaa. Toimeksianto (briefing) on lähtökohtana koko tuotantoprosessille. Toimeksianto on tilaajan vastuulla. Usein se tehdään kuitenkin yhteistyössä, sillä toimeksiannon tulee olla riittävän yksiselitteinen ja kattava, jotta molemmat sekä tilaaja että toimittaja ovat yhtämieltä siitä, mihin lopputulokseen pyritään. (Keränen, Lamberg & Penttinen 2003, 24.) Toimeksiannossa määritellään: - Tavoite: Mihin verkkopalvelua tai -sisältöä tarvitaan? - Tyyli: Miten asiat viestitään? Mitä toiminnallisuus viestittää? - Kohderyhmä: Kenelle verkkopalvelu on suunnattu? Keihin halutaan vaikuttaa? - Jakelu: Millä viestimillä/välineillä verkkopalvelun tai sisällön saavuttaa? - Aikataulu: Millä aikataululla tuotantoprosessin tulee edetä? - Budjetti: Paljonko verkkopalvelun tai sisällön tuotantoprosessi maksaa? Toimeksiantoon on hyvä lisätä myös suunnitelma tiedollisten ja taidollisten resurssien käytöstä tai niihin liittyvistä erityisvaatimuksista sekä tuotantoprosessin aikaisesta vastuunjaosta. Toimeksiannon valmistelussa on hyvä hyödyntää tuotantoprosessin eri asiantuntijaryhmiä. Kaikkien tuotantoryhmän jäsenten tuleekin olla tietoisia toimeksiannon yksityiskohdista ja tilaajan asettamista tavoitteista hyvissä ajoin jo ennen verkkopalvelun tai sisällön varsinaista suunnittelua ja toteuttamista. (Keränen, Lamberg & Penttinen 2003, 24.) 4
5 Verkkosisältöjen ideointi ja ideointimenetelmiä Verkkosisältöjen tuotantoprosessi hahmotetaan syklinä ideoinnista toteutukseen, ja edelleen ylläpitoon ja jatkokehittelyyn. Tämä eroaa perinteisestä arvonlisäketju ajattelusta, sillä se sisältää spiraalimaista etenemistä: ideoiden, suunnittelun ja toteuttamisen asteittaista syvenemistä tuotantoprosessin aikana. (Vrt. Kauhanen- Simanainen 2001, ) Kuva 2: Verkkopalvelun tuotantoprosessi. Lähde: Kauhanen-Simanainen 2001, 73) Verkkosisältöjen ideointi lähtee harvoin aivan puhtaalta pöydältä. Usein ideointi käynnistyy, kun on havaittu tarpeita, joihin verkossa voitaisiin vastata. Tarpeet voivat liittyä näkyvyyteen, tunnettuvuuteen, vaikuttamiseen tai sinne halutaan siirtää toimintoja antaa tai saada jotakin. Kaikki ideat eivät ole toteuttamiskelpoisia. On valittava mihin keskittyy ja mitkä ideat jättää sivuun. Toteuttamiskelpoisista ideoista jatketaan seuraavaan vaiheeseen, jossa niitä hiotaan ja syvennetään hankesuunnitelmaksi. Hankesuunnitelmaa kehittyy edelleen rahoittajien, päätöksentekijöiden ja yhteistyökumppaneiden kanssa käydyissä keskusteluissa. (Vrt. Kauhanen- Simanainen 2001, 75.) Jo ideointivaiheessa tulee pohtia sitä, mitä erityistä lisäarvoa verkko voi tuottaa ja mitä erityistä annettavaa verkkosisällöllä tai -palvelulla tulee olemaan. Kriittisen idean tarkastelun lisäksi tarvitaan runsaasti luovuutta ja mielikuvitusta. Ideointitekniikat Ideointitekniikat toimivat parhaiten ryhmätyössä, mutta muutamia voi käyttää myös yksinään työskentelevä suunnittelija. Tavallisimpia ovat mm.: - Tunnettujen vaihtoehtojen järjestelmällinen läpikäyminen ja ratkaisuluettelot, jotka auttavat luomaan uusia ratkaisuyhdistelmiä. Virikkeenä voi käyttää jo olemassa olevien verkkopalveluiden ja sisältöjen formaatteja. (Kauhanen- Simanainen 2001,74.) - 8x8 menetelmässä määritellään ensin ideoitava aihe. Ideoitavan aiheen ympärille ideoidaan kahdeksan aihetta, jotka ovat yhteydessä pääaiheeseen. Kaikkiin kahdeksaan aiheeseen etsitään vielä kahdeksan kuhunkin niihin vaikuttavaa tekijää. Tavoitteena on saada ideoitavaan aiheeseen liittyvät asiat ja mahdollisuudet esille. 5
6 Esimerkki: Lomamatkan ideointi 8x8 menetelmällä: Matkatoimisto - rekivaraus - kartta - konserttilippu - opaskirja Matkaseura -... Matkan hinta -... Matkavakuutus - rokotukset - matkatavarat Lomamatka Matkan aktiviteetit - ruokailu - nähtävyydet - urheilu - lepo - seurustelu - hankinnat - seikkailu - kulttuuri Matkakohde -... Matkan ajankohta - pääsiäisloma - juhlapyhä - paikallinen ohjelmatarjonta - ostosmahdollisuudet (aukioloajat Matkan merkitys Kaukaiset ajatusmallit on luovan ongelmanratkaisun menetelmä, jossa uutta asiaa pyritään ymmärtämään analogisen päättelyn avulla. Tavoitteena on, että ideoidaan asioita etsimällä analogioita joistain muista käsitemaailmoista. Ne eivät mitenkään liity tutkittavaan ongelmaan, mutta joskus auttavat tuottamaan analogian kautta "hullun mielekkäitä" uusia ideoita. Ajatuksena on, että ideointia helpotetaan analogioiden avulla. (Virkkala, 1994.) Esimerkki: Kello - Matkanvaraus kaukaisen ajatusmallin menetelmällä. - Kaukainen ajatusmalli Kello - Mahdollinen ratkaisu - Hullun mielekäs sovellus Matkanvaraus - pyöreä - pyöreä matkavaraus - kiertomatkojen varaukset - metallinen - kova matkavaraus - matkan vahvistus - taskukello - pieni matkavaraus - paikallismatkojen varaus - ruokakello - ruokamatkavaraus - ruokavaraus matkalle - herätyskello - herätys matkavaraus - äkkilähdöt - ajanotto - kesto matkanvaraus - matkavahtipalvelu 6
7 - SWOT analyysi ( Strengths, Weaknesses, Opportunities, Threats), jossa ideoitavasta aiheesta nelikenttäanalyysien avulla kartoitetaan vahvoja ja heikkoja ominaisuuksia sekä ympäristön sille kohdentamia uhkia ja mahdollisuuksia. - Synektiikkamenettely: monivaiheinen toimintakaava, jossa rohkaistaan yhteistä ideointia ja kehittelyä sekä pidetään ajatukset poissa vanhoista ratkaisuista. Välillä tehdään ajatuksissa "ekskursio" eli irrottaudutaan tutkittavasta ongelmasta ja samalla myös niistä vanhoista urista, joihin ajatukset olivat juuttuneet. Synektiikan menetelmällä, joka on kehitetty työyhteisöjen käyttöön USA:ssa 1950-luvulla. Synektiikkaistuntoon osallistuvilla on kolmenlaisia rooleja: yksi (tilaaja/asiakas) tuo esille ongelman, johon etsitään ratkaisua. Ratkaisu pyritään löytämään asiantuntijoiden (toteuttajien) avulla. Näitä voi olla 1 tai useampia. Ohjaaja puolestaan pitää lankoja käsissään ja huolehtii siitä, että istunto noudattelee menetelmän periaatteita. Istuntojen tulokset kirjataan raporteiksi. Raporteissa esitetään sekä ongelmanasettelu että ratkaisumallit. - Aivoriihi: 5-12 hengen kokouksessa pyritään tuottamaan paljon idearaakileita. Niiden arvostelu kokouksessa on kielletty, jotta luova ilmapiiri säilyy. Jokainen esittää vuoron perään yhden idean kerrallaan. Ideat tulee esittää vapaasti, ilman itsekritiikkiä. Mikäli jollakin ei ole sopivaa ideaa, vuoro siirtyy seuraavalle, "ohi" toteamuksella. Kaikki ideat ovat yhteisiä ja niitä tulee kehittää edelleen. "Määrä tuottaa laatua" - kun ideoita on paljon, niin joukossa varmaan on jokunen kehityskelpoinenkin. Parhaimmillaan aivoriihitoiminta on sekä tuloksekas että motivoiva työskentelytapa. - Ongelmanratkaisukaavion keskeisin periaate on keskittyä yhteen asiaan tai kysymykseen kerrallaan. Mikäli tässä ei onnistuta on melko varmaa, että ratkaisu jää puolitiehen. Vaiheet ovat: Mikä on ongelma? Mitkä ovat sen syyt? Mitkä ovat ratkaisuvaihtoehdot? Mikä on paras ratkaisuvaihtoehto? - Tuumatalkoot on Innotiimi Oy:n kehittävä työmenetelmä ideointiin. Ideointitalkooseen varataan fläppipaperia (tai kertakäyttölakanoita), tusseja ja maalarinteippiä (ja musiikkia). - Aluksi määritellään aihe, jota halutaan ideoida tai ongelma, joka vaatii ratkaisun. Jokainen osallistuja miettii aihetta hetken yksikseen. - Ympäri huonetta kiinnitettyihin fläppeihin kirjataan ideointikävelyvaiheen aikana ideoita tai ratkaisuehdotuksia. Hullutkin ideat ovat sallittuja! Omia ja toisten ideoita saa myös kehitellä eteenpäin koko ajan. Osallistujat eivät keskustele keskenään kävelyn aikana. - Arviointiprosessi aloitetaan, kun taulut ovat täynnä tai ideoita ei enää synny. Fläpit luetaan ääneen. Epäselvistä ideoista voidaan keskustella lyhyesti, mutta tässä vaiheessa ideoista ja niiden toimivuudesta ei vielä ole tarkoitus juurikaan keskustella. - Tämän jälkeen osallistujat jatkavat kävelyä ja merkitsevät plussia hyvien ideoiden kohdalle (korkeintaan kolmeen omaan). Osallistujat eivät vieläkään saa arvioida ääneen ideoita. Kun kaikki ovat merkinneet plussia, eniten plussia saaneista ideoista keskustellaan lyhyesti. - Sitten osallistujia pyydetään merkitsemään järjestysnumerot mielestään kolmen parhaan idean tai ratkaisuehdotuksen viereen. 2-5 eniten ääniä saanutta ideaa tai ehdotusta valitaan jatkokäsittelyä varten. - Osallistujat arvioivat pareittain noin min. ajan kunkin idean tai ehdotuksen hyviä ja huonoja puolia. Näkemykset esitellään ja ne kirjataan fläpeille. Käytännön ongelmat nostetaan esille pohdittavaksi. - Lopuksi valitaan esimerkiksi äänestämällä kaikkein toteuttamiskelpoisin idea. 7
8 Kaikille näille menetelmille yhteisiä periaatteita ovat mm. seuraavat: - aluksi määritellään tavoite tai aihe, ei kuitenkaan liian tarkasti - ideointivaiheessa ideoita ei pidä arvostella muuta kuin myönteisesti - ideat pitää heti kirjata ylös tai nauhoittaa, sillä niitä voi tulla monta yhtaikaa - hautumisjaksoja tarvitaan, jopa yön yli nukkumistakin. Lisälukemista Sahlberg P., Meisalo, V., Lavonen, J. & Kolari, M-L Luova ongelmanratkaisu koulussa. Helsinki: Painatuskeskus. Meisalo, V., Sutinen, E. & Tarhio, J Modernit oppimisympäristöt. Tietotekniikan käyttö opetuksen ja oppimisen tukena. Juva: WS Bookwell Oy. Kuitunen, H. Luovan ongelmanratkaisun menetelmät ja prosessi [online]. Vantaa: Fineduca, 1997, [päivitetty] [viitattu ]. Aivoriihet. Saatavissa www-muodossa: <URL: >. Synopsis Synopsis on elokuvatuotannossa yms. paljon käytetty suunnitteludokumentti ja soveltuu perusideansa pohjalta hyvin hypermediatuotannon ja verkkopalvelun suunnittelun työvälineeksi. Synopsis on tiivistelmä verkkopalvelun sisällöstä ja toiminnallisuudesta. Se on eräänlainen hahmotelma tai luonnos; paperi, josta selviää palvelun sisältö ja muoto. Synopsiksen tehtävä on ennen muuta tiivistää verkkopalvelun perusideat. Synopsis ei sisällä kuvallisia tai muita yksityiskohtaisia ratkaisuja. Ne vain rajoittaisivat tulevaa kirjoittamisprosessia. Synopsis on tärkeä sekä rahoittajalle, tuottajalle, toteuttavalle työryhmälle että myös käsikirjoittajalle itselleen. Synopsis on hyvä käsikirjoittamisen vaihe, koska siinä kokonaisuus ei vielä peity yksityiskohtien alle. Hyvässä synopsiksessa keskeinen idea, perusristiriita ja rakenne ovat selvästi hahmotettavissa. (vrt. Elokuvataju.) Suunnittelijan tai käsikirjoittajan kirjoittamassa synopsiksessa määritellään: - aihe, - kohdeyleisö, - käyttötapa- ja tarkoitus sekä - tavoite. Tämän perusteella voidaan tehdä alustava - rakennekaavio, - sisältöjäsennys, - käyttöliittymän ominaisuus- ja toimintamäärittelyt, - toiminnallisuuden määrittely, - aikataulu ja - budjetti. Synopsiksen perusteella voi etsiä mahdollisia uusia yhteistyökumppaneita tai rahoittajia palvelulle. Synopsista voidaan käyttää myös ideoista syvennettyjen hankesuunnitelmien ajatusten julkiseen testaukseen ts. mietitään kannattako koko hankesuunnitelmaa työstää tämän valmiimmaksi. 8
9 Synopsiksen laatimista auttaa, jos koittaa vastata siinä seuraaviin kysymyksiin: - Mitä ollaan tekemässä? - Tuotetaanko kokonaan uusi verkkopalvelu? - Kehitetäänkö jo olemassa olevan kaltaista verkkopalvelua? Voidaanko käyttää hyväksi tai täydentää olemassa olevaa? - Onko kyse pysyvän, suhteellisen staattisen verkkopalvelun tuottamisesta vai hyvin nopeasti muuttuvan palvelun tuottamisesta? - Mikä on palvelun/sisällön laajuus? - Millaista toiminnallisuutta ja millaisia mediaelementtejä on tarpeen tuottaa? - Onko verkkopalvelun tarkoitus olla itsenäinen vai kuuluuko se osaksi jotakin palveluprosessia? - Miksi on lähdetty hankkeeseen? - Mikä on hankkeen päämäärä ja tavoite? - Mihin ongelmiin koitetaan verkkopalvelulla saada ratkaisuja? - Mikä on keskeinen sisältö? - Kenelle sovellus tehdään? - Keitä käyttäjiä sovelluksella on? - Ketkä tekevät verkkopalvelun ja keiden kanssa? - Millainen on sovelluksen tyyli? - Millainen on sovelluksen rakenne? - Mediavalinnat - miten informaatio välitetään? - Kuinka verkkopalvelu aiotaan toteuttaa? Mikä sen idea on teknisesti, teknologisesti ja sisällöllisesti? - Mikä on sovelluksen käyttöympäristö? - Mitkä ovat hankkeen kustannukset ja resurssit? - Millä aikataululla tuotanto toteutetaan? - Mitkä ovat mahdolliset jatkotoimenpiteet? (vrt. Luukkonen 2000) Loppukevennys (Kymppiuutisten malliin)... ja jos joku ei saa aikaiseksi synopsista, niin voi arpoa itselleen synopsiksen aiheen synopsisgeneraattorilla 9
10 Lähteet: Elokuvantaju -oppimateriaali [online]. Helsinki: Taideteollinen korkeakoulu,. [viitattu ]. Synopsis. Saatavissa www-muodossa: <URL: >. Grönroos, C Nyt kilpaillaan palveluilla. 2. painos. Suom. M. Tillman. Helsinki: Weilin+Göös. Jussila, M. & Leino, A Net. Verkkoviestinnän käsikirja. Helsinki: Inforviestintä. Kauhanen-Simanainen, A Sisältöä verkkoon mitä sisällön tuottajan pitää hallita. Vammala: Vammalan kirjapaino Oy. Keränen, V., Lamberg, N. & Penttinen, J Digitaalinen viestintä. Porvoo: WS Bookwell. Luukkonen, J Digitaalisen median käsikirjoitusopas. Helsinki: Oy Edita Ab. Plumer, D.C. Dynamic Content for Sticky Web Sites [online]. Austin: The University of Texas 2003, [päivitetty] [viitattu ]. Saatavissa www-muodossa: <URL: >. Saatavissa myös pdf-muodossa: <URL: > Pdfversiossa sivut väärässä järjestyksessä. Virkkala, V Luova ongelmanratkaisu. Tiedon hankinta ja yhdistely toimiviksi kokonaisuuksiksi ammateissa, harrasteissa ja kotielämässä. Vammala: Vammalan kirjapaino. 10
Verkkopalvelun sisällöntuotanto
Verkkopalvelun sisällöntuotanto 1. luento 3.12.2007 erikoistutkija Kirsi Silius tutkija Anne-Maritta Tervakari Hypermedialaboratorio Tampereen teknillinen yliopisto Hypermedialaboratorio 1 Teemat Luento:
LisätiedotVerkkopalvelun sisällöntuotanto
Verkkopalvelun sisällöntuotanto 1. luento 19.10.2005 erikoistutkija Kirsi Silius & tutkija Anne-Maritta Tervakari Hypermedialaboratorio Digitaalisen median instituutti Tampereen teknillinen yliopisto 1
Lisätiedot1. luento 19.10. 2005
1. luento 19.10. 2005 Luennon aiheet kurssin esittely ja aloitus sisällöntuotanto ja sisältöteollisuus digitaalinen viestintä verkon käytön perusteet ja lisäarvot verkkopalvelutyypit monitieteisyyden ja
LisätiedotTulevaisuusverstas. Toiminnallinen tehtävä
Toiminnallinen tehtävä Tulevaisuusverstas Tulevaisuusverstaassa pohditaan omaa roolia ja toimintaa kestävän kehityksen edistämisessä. Lisäksi tavoitteena on oppia tulevaisuusajattelua: ymmärtää, että nykyiset
LisätiedotKäyttäjä mielessä. Sisältötuotantoa käyttäjälle. luento 13.10.04 / TTY. sohvi.sirkesalo@tamk.fi
Käyttäjä mielessä Sisältötuotantoa käyttäjälle luento 13.10.04 / TTY sohvi.sirkesalo@tamk.fi teemat sisällöntuotanto - määrittelyä ideointi, ongelma, tuotekehitys vastaanottajasta käyttäjä tarveskenaario,
LisätiedotDigimyrsky ja palvelumuotoilun osallistavia menetelmiä Reetta Kerola, Hanna Yli-Korpela Maarit Heikkinen.
Digimyrsky ja palvelumuotoilun osallistavia menetelmiä 6.6.2017 Reetta Kerola, Hanna Yli-Korpela Maarit Heikkinen http://contentunion.net/ Päivän pähkinät 9.00-9.30 Opetellaan palvelumuotoilun yhteisöllisten
LisätiedotOdotukset ja toiveet yhdistysekstranetille
Odotukset ja toiveet yhdistysekstranetille Alueelliset järjestöpäivät 24. 25.10.2009 Intranet ja Ekstranet Intranet on lähiverkko, joka on eristetty tietyn ryhmän käyttöön. Tavallisesti intranetillä tarkoitetaan
LisätiedotVerkkopalvelun käyttökelpoisuus ja arviointi
Verkkopalvelun käyttökelpoisuus ja arviointi 1. luento 27.8.2007 erikoistutkija Kirsi Silius & tutkija Anne-Maritta Tervakari Hypermedialaboratorio Tampereen teknillinen yliopisto Hypermedialaboratorio
LisätiedotKÄSITYÖN SUUNNITTELU. on tuotesuunnittelua, muotoilua, ongelmanratkaisua, luovuutta
KÄSITYÖN SUUNNITTELU on tuotesuunnittelua, muotoilua, ongelmanratkaisua, luovuutta Tuotesuunnittelun opettaminen haastavaa, sillä opettajallakaan ei ole ratkaisua suunnittelun kohteelle oppilaalla on tiedossaan
LisätiedotKouluttajan manuaali PPT-esityksen tueksi:
Kouluttajan manuaali PPT-esityksen tueksi: Tämä esitys sisältää koulutuksen koulun opetushenkilöstölle. Koulutus on rakennettu sellaiseksi, että sen voi vetää ryhmälle ilman aiheeseen etukäteen perehtymistä.
Lisätiedot5. luento: Suunnittelutyön dokumentointi - käsikirjoitustyypit
5. luento: Suunnittelutyön dokumentointi - käsikirjoitustyypit Käsikirjoitus- ja dokumenttityypit Verkkopalvelun suunnittelun ja toteutuksen jokaiseen vaiheeseen liittyy oma dokumentaationsa. Dokumenttien
LisätiedotAikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön
Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko tarjoaa mainion tilaisuuden toteuttaa tapahtumia yhteistyössä oman alueen eri organisaatioiden kanssa.
LisätiedotPIENI KAMPANJAKOULU. Ohjeita onnistuneen kampanjan toteuttamiseen 1 PIENI KAMPANJAKOULU
PIENI KAMPANJAKOULU Ohjeita onnistuneen kampanjan toteuttamiseen 1 PIENI KAMPANJAKOULU PIENI KAMPANJAKOULU Sana kampanja on peräisin ranskalaisesta sanasta campagne ja tarkoittaa että, pyritään vaikuttamaan
LisätiedotMitä tahansa voi saavuttaa kunhan vain yrittää!
Mitä tahansa voi saavuttaa kunhan vain yrittää! Median matkassa Media on tuotettua todellisuutta. Media tarjoaa informaatiota ja tapoja ymmärtää maailmaa. Suomalaiseksi sanaksi media on päätynyt englannin
LisätiedotLuennon tavoitteena on taustoittaa verkkopalvelun sisällöntuotannon toimintaympäristöä.
1. luento 11.1.2005 Luennon aiheet kurssin esittely ja aloitus digitaalinen viestintä sisällöntuotanto ja sisältöteollisuus verkon käytön perusteet ja lisäarvot monitieteisyyden ja moniosaamisen merkitys
LisätiedotDigitaalisuus palvelumuotoilussa. Annemari Auvinen Digipolku
Digitaalisuus palvelumuotoilussa Annemari Auvinen Digipolku Palvelumuotoilutyöpaja Keskustele parin kanssa: Millaisia hyviä kokemuksia sinulla on erilaisista palveluista, joissa digitaalisuus on ollut
LisätiedotOhjeistus verkkoprojektiin
Ohjeistus verkkoprojektiin Luomuyrityksen web design brief -työkirjamalli HELSINGIN YLIOPISTO HELSINGFORS UNIVERSITET UNIVERSITY OF HELSINKI Projektin RAAMIT JA RAJAUKSET Onko sinulla toiveita julkaisujärjestelmästä
LisätiedotKUMPI OHJAA, STRATEGIA VAI BUDJETTI?
KUMPI OHJAA, STRATEGIA VAI BUDJETTI? Aalto University Executive Education Teemu Malmi Professori, AUSB WORKSHOP Alustus: Budjetti ohjaa, kaikki hyvin? Keskustelu pöydissä Yhteenveto Alustus: Miten varmistan,
LisätiedotSosiaalinen intranet Kitinästä ja hypestä kohti hyödyllisiä ja positiivisia törmäyksiä
Sosiaalinen intranet Kitinästä ja hypestä kohti hyödyllisiä ja positiivisia törmäyksiä Törmäys Työyhteisöviestinnän päivä 19.3.2015 Hanna P. Korhonen, Sosiaalinen intranet Kitinästä ja hypestä kohti hyödyllisiä
LisätiedotJalostaminen ja kehittäminen Yhdisteleminen (osaamisten, näkökulmien ja ideoiden)
TAVOITE TÄNÄÄN Jalostaminen ja kehittäminen Yhdisteleminen (osaamisten, näkökulmien ja ideoiden) Jalostamista tukevan tutkimuksen suunnittelua Pohdimme esillä olevien terveysliikuntakonseptien kautta tutkimuskentältä
LisätiedotKorkeakoulututkinnon jälkeinen osaamisen kehittäminen - Quo vadis? 6.9.2012 Helsinki. Annika Ranta ja Terhikki Rimmanen
Korkeakoulututkinnon jälkeinen osaamisen kehittäminen - Quo vadis? 6.9.2012 Helsinki Annika Ranta ja Terhikki Rimmanen OSALLISUUS UTELIAISUUS INNOSTUS KORKEAKOULUELÄMÄN JÄLKEINEN OSAAMINEN QUO VADIS :
Lisätiedot2. Verkkopalvelun suunnittelutyö
2. Verkkopalvelun suunnittelutyö 2.1. Mistä lähdetään liikkeelle? Toimeksiannossa tilaaja määrittelee minkälaisen verkkopalvelun tai sisällön hän tilaa. Toimeksianto (briefing) on lähtökohtana koko tuotantoprosessille.
LisätiedotWiki korvaa intranetin. Olli Aro 3.6.2010
Wiki korvaa intranetin Olli Aro 3.6.2010 Olli Aro Metsäteollisuuden myynti- ja markkinointitoimia 15 v B2B integraatioita 8 v Verkkopalveluita 7 kk Kehittämiskonsulttina Harrastuksina Talvella hiihto ja
LisätiedotVideotuotantojen kilpailutuksen käsikirja. MASSIVE Helsinki / TrueStory 11.9.2014
Videotuotantojen kilpailutuksen käsikirja MASSIVE Helsinki / TrueStory 11.9.2014 Ja kaikki alkoi suunnittelusta... Ennen kilpailutusta mieti tarkkaan, että mihin tarkoitukseen videotuotanto tulee ja mitä
LisätiedotVerkkokurssin suunnitteluprosessi
Verkkokurssin suunnitteluprosessi Koulutusteknologian perusopinnot, Designing e-learning Essi Vuopala, yliopisto-opettaja Oppimisen ja koulutusteknologian tutkimusyksikkö(let) http://let.oulu.fi Verkkokurssin
LisätiedotOPISKELIJAN MUISTILISTA
OPISKELIJAN MUISTILISTA Käsityön lukiodiplomi muodostuu käsityötuotteesta tai -teoksesta ja sen syntyä esittävästä portfoliosta. Käsityön lukiodiplomi on yhden lukiokurssin laajuinen kokonaisuus. Ennen
LisätiedotTarja Nordman 2013. HUS Savuton sairaala -viestintäsuunnitelma
HUS Savuton sairaala -viestintäsuunnitelma. Viestintä Ohjausryhmän tiedottaja Tarja Nordman toimii viestinnän suunnittelun koordinaattorina toimii Savuton sairaala viestintätiimin puheenjohtajana tuottaa
LisätiedotMeidän Korso Kaikkien Korso
Meidän Korso Meidän Korso Kaikkien Korso Hanketta toteutetaan Oikeusministeriön myöntämällä avustuksella Hankeaika -31.5.2019 Menetelmänä osallistuva budjetointi Asukkaat ja yhteisöt ideoivat syrjäytymistä
Lisätiedot2. luento: Johdantoa suunnittelutyöhön
2. luento: Johdantoa suunnittelutyöhön Suunnittelumallien tarkoitus Muutamia suunnittelumalleja Mitä verkkopalvelun suunnittelu yleensä on Miten suunnittelutyö yleensä etenee Mistä lähteä liikkeelle >
LisätiedotHankinnan problematiikka
Antti Kirmanen Hankinnan problematiikka Toimittajan näkökulma Asiakkaan näkökulma www.sulava.com www.facebook.com/sulavaoy 2 1. Ristiriita www.sulava.com www.facebook.com/sulavaoy 3 Asiakas haluaa Onnistuneen
Lisätiedotkertaa samat järjestykseen lukkarissa.
Opetuksen toistuva varaus ryhmällee TY10S11 - Tästä tulee pitkä esimerkki, sillä pyrin nyt melko yksityiskohtaisesti kuvaamaan sen osion mikä syntyy tiedon hakemisesta vuosisuunnittelusta, sen tiedon kirjaamiseen
LisätiedotMultimedia oppimisen tukena esimerkkinä pedagogiset digitarinat. KK Jaana Tolonen
Multimedia oppimisen tukena esimerkkinä pedagogiset digitarinat KK Jaana Tolonen 1 Esityksen rakenne Lähestymisnäkökulmat digitaaliseen tarinankerrontaan Oppimisteoriat ja mallit multimediaoppimisessa
LisätiedotTehtävät. Elämänpolku opettaa. Selviytymistyylejä on monia. 114 ole oman elämäsi tähti
Tehtävät 1 Elämänpolku opettaa A. Miten olet selvinnyt vaikeista hetkistä elämässäsi? Voit palata tarkastelemaan ensimmäisessä luvussa piirtämääsi elämänjanaa ja pohtia tehtävää sen avulla. B. Kirjoita
LisätiedotMiten me teemme arjesta antoisampaa?
Miten me teemme arjesta antoisampaa? Varhaiskasvatuksen johtajuusfoorumi Jyväskylä 25.-26.3.2015 Rinnakkaissessio 26.3.2015 Hanna Rousku / varhaiskasvatuksen esimies, Masku kasv.. kandidaatti (KM-opiskelija),
LisätiedotIDEASTA TUOTTEEKSI: Suunnittelu, toteutus, testaus, tuotanto
IDEASTA TUOTTEEKSI: Suunnittelu, toteutus, testaus, tuotanto 3.12.2012 Valtakunnalliset virtuaaliopetuksen päivät Suomen Verkko-Opisto -hanke Suomen Verkko-Opisto 1 19.05.2011-31.12.2012 Taustojen selvitys,
LisätiedotRyhmätyöskentely. Perehdytysviikko Psykologit Merita Petäjä Ja Minna Nevala
Ryhmätyöskentely Perehdytysviikko 2.9.2015 Psykologit Merita Petäjä Ja Minna Nevala Psykologit Aallossa https://into.aalto.fi/display/fiopintopsykologi/etusivu Ryhmiä ja ilmoittautumiset Opiskelutaidot
LisätiedotReilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen
Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen Tavoitteet Tämän toimintamallin avulla opit määrittelemään kiireen. Työyhteisösi oppii tunnistamaan toistuvan, kuormittavan kiireen sekä etsimään sen syitä
Lisätiedotoppilaille ja kaikille koulussa työskenteleville.
etwinning on eurooppalainen kansainvälistymisen verk kotyökalu opettajille, oppilaille ja kaikille koulussa työskenteleville. Satojentuhansien opettajien joukosta löydät helposti kollegoita, joiden kanssa
LisätiedotTervetuloa Innokylään
Tervetuloa Innokylään Soteuttamo: Ihminen edellä asiakaslähtöinen palvelujen kehittäminen Merja Lyytikäinen ja Hanne Savolainen 21.3.2018 1 Innokylä lyhyesti Innokylä on kaikille avoin innovaatioyhteisö,
LisätiedotTorstai2 Ratkaisujen konseptointi. Jamk Innovointipäivät
Torstai2 Ratkaisujen konseptointi Jamk Innovointipäivät Yksittäisistä ideoista konsepteiksi Tähän mennessä on ideoinnilla rakennettu vaihtoehtoisia ratkaisuehdotuksia suunnitteluongelman osaratkaisuiksi.
LisätiedotEsityksen sisältö. Ideasta hankkeeksi. Kulttuurihankkeen suunnittelu 22.9.2015. Novgorod 2013 Marianne Möller 23.9.2013. Hankeidea
Ideasta hankkeeksi Kulttuurihankkeen suunnittelu Novgorod 2013 Marianne Möller 23.9.2013 Hankeidea Esityksen sisältö Hankesuunnitelma budjetti yhteistyösopimus Hankkeen toteuttaminen tavoitteet ja välitavoitteet
LisätiedotTorstai1 Ratkaisujen ideointi. Jamk Innovointipäivät
Torstai1 Ratkaisujen ideointi Jamk Innovointipäivät Olemme saaneet eilen toimeksiannon, ja tutkineet saaneet käsityksen asiakkaiden tarpeita ja toiveista kehityskohteeseen liittyen. Nyt siirrymme ideoimaan
LisätiedotMatkailutuotteet ostettaviksi Sessions-työpaja
Sami Köykkä Matkailutuotteet ostettaviksi Sessions-työpaja 26.2.2014 Agenda 10:00 Aloitus 10:20 Kertaus 10:45 Vieraileva puhuja 11:30 Lounas 12:15 Ratkaisun suunnittelu 13:20 Toteutussuunnitelma 13:50
LisätiedotFacebook koulutus. Kalle Rapi Etelä-Karjalan kylät ry http://kylat.ekarjala.fi
Facebook koulutus Kalle Rapi Etelä-Karjalan kylät ry http://kylat.ekarjala.fi Facebook, mikä se on? Facebook on Internetissä toimiva mainosrahoitteinen yhteisöpalvelu Sivusto tarjoaa käyttäjille mahdollisuuden
LisätiedotM A A L I. Luovien alojen lisäarvo perinteiselle teollisuudelle
M A A L I Luovien alojen lisäarvo perinteiselle teollisuudelle MIKSI? - luovat alat auttavat muita toimialoja parantamaan tuotteitaan ja palveluitaan - luovan osaamisen parempi hyödyntäminen lisää yritysten
LisätiedotDIGITAALINEN LIIKETOIMINTA JA ASIAKASKOKEMUS FRESHUP,
DIGITAALINEN LIIKETOIMINTA JA ASIAKASKOKEMUS FRESHUP, 26.5.2016 1 Miksi asiakas valitsee juuri sinun tuotteesi? Mistä asiakas oikeastaan maksaa? ARVOKETJU Raaka-aineet Tuotteet Palvelut Kokemus 0,2 5,9
LisätiedotD R A A M A T Y Ö P A J O I S S A O N T I L A A I D E O I L L E J A P E R S O O N I L L E
D R A A M A T Y Ö P A J O I S S A O N T I L A A I D E O I L L E J A P E R S O O N I L L E Draamatyöpajassa ryhmä ideoi ja tuottaa synopsiksen pohjalta musiikkiteatteriesityksen käsikirjoituksen. Käsikirjoitus
LisätiedotThl.fi konseptointi 2. työpaja
MARKO SAARINEN marko.saarinen@solita.fi +358 40 740 1711 TERO SAARENPÄÄ tero.saarenpaa@solita.fi +358 50 359 0556 Thl.fi konseptointi 2. työpaja 28/8/2012 Agenda Työpajasta Varsinaiset työt Status ja taustamateriaali
LisätiedotKeskeneräisten tarujen kirja
Keskeneräisten tarujen kirja Tarve kokeilla jotain uutta Peliesittelyt ja digitarina Laadi peliesittely valitsemastasi pelistä. Sisällytä esittelyysi ainakin seuraavat asiat: Pelin nimi Lyhyt esittely
LisätiedotPALVELUJEN TUOTTEISTAMISESTA KILPAILUETUA SEUROILLE
PALVELUJEN TUOTTEISTAMISESTA KILPAILUETUA SEUROILLE 29.10.2015 KTT Elina Jaakkola Turun kauppakorkeakoulu Uudenlaisen palvelun kokeilu on haastavaa Kenelle tämä sopii? Mitä tähän kuuluu? Onko tämä hyvä
LisätiedotKAMPANJAKUVAUS Tähdellä (*) merkityt kohdat ovat pakollisia.
KAMPANJAKUVAUS Tähdellä (*) merkityt kohdat ovat pakollisia. OSALLISTUJATIEDOT Kilpailutyön nimi* Mainostoimisto* Mainostava yritys / yhteisö* Mediatoimisto* Muut KILPAILULUOKKA* Vuoden paras lanseeraus
LisätiedotVinkkejä hankeviestintään
Vinkkejä hankeviestintään Viestintä vs. tiedottaminen Tiedon siirto ja vaihdanta kokonaisuutena Kanavina esim. nettisivut, intrat, uutiskirjeet, esitteet ja logot, kokoukset ja tilaisuudet, sosiaalinen
Lisätiedottarkoitetaan terveyden edistämistä sekä kasvatuksen että viestinnän keinoin ja se voidaan jäsentää kolmeen osa-alueeseen:
tarkoitetaan terveyden edistämistä sekä kasvatuksen että viestinnän keinoin ja se voidaan jäsentää kolmeen osa-alueeseen: 1. Terveysvalistus tietoa tiedotusvälineiden kautta kaikkien saataville, suuret
LisätiedotOpus Internet ajanvaraus on maksullinen lisäominaisuus. Lue lisää www.opusdental.com
Internetajanvaraus Opus Internet ajanvaraus on maksullinen lisäominaisuus. Lue lisää www.opusdental.com Kuinka Opus Internet ajanvaraus toimii? OpusOnlineClient Opus Online Client on ohjelmisto, joka huolehtii
LisätiedotMONIALAINEN TYÖ HYVINVOINNIN TUOTTAJANA
MONIALAINEN TYÖ HYVINVOINNIN TUOTTAJANA NUORET PALVELUJEN PARIIN PALVELUIDEN YHTEISTYÖLLÄ Monialaisten yhteistyöverkostojen kehittämishanke SEMINAARI 8.11.2012 Monialaisten yhteistyöverkostojen kehittämishanke
LisätiedotTOIMINTA PEVA PASSI. nimi:
PEVA TOIMINTA nimi: PASSI Näitä taitoja, joita harjoittelet tässä passissa, sinä tarvitset: A Työharjoittelussa B Vapaa-aikana C Koulussa Nämä taidot kehittyvät, kun teet tehtävät huolellisesti: 1. Opiskelutaidot
LisätiedotOdotukset ja toiveet yhdistysekstranetille
Odotukset ja toiveet yhdistysekstranetille Alueelliset järjestöpäivät 24. 25.10.2009 Intranet ja Ekstranet Intranet on lähiverkko, joka on eristetty tietyn ryhmän käyttöön. Tavallisesti intranetillä tarkoitetaan
LisätiedotTässä keskitymme palveluiden kehittämiseen ja niistä viestimiseen jotta osaaminen olisi nähtävissä tuotteena. Aluksi jako neljään.
28.12.2007 HN Palvelun tuotteistaminen, palvelutuote Miksi on oltava tuote? Jotta olisi jotain myytävää! Voiko osaaminen olla tuote? Tässä keskitymme palveluiden kehittämiseen ja niistä viestimiseen jotta
LisätiedotMAINOSTAJIEN LIITTO KAMPANJAKUVAUS
1/9 KAMPANJAKUVAUS Tähdellä (*) TÄRKEÄÄ 1. Tallenna lomake ensin omalle koneellesi. 2. Täytä tallentamasi lomake. 3. Tallenna ja palauta. Täytä kampanjakuvaus huolella! Kampanjakuvaus on tuomareiden tärkein
LisätiedotMillaisia tiedonhankinnan taitoja maisteri tarvitsee Peda-forum-päivät
Millaisia tiedonhankinnan taitoja maisteri tarvitsee Peda-forum-päivät 25.8.2010 Helsingin yliopiston kirjasto Päivi Helminen, Kati Syvälahti, Maija Halminen 31.8.2010 1 Työpajan tavoite Tavoitteena on
LisätiedotAlustava liiketoimintasuunnitelma. Miksi alustava LTS? Ajattele vaikkapa näin. Hyvin suunniteltu on jo melkein puoleksi perustettu
Alustava liiketoimintasuunnitelma Hyvin suunniteltu on jo melkein puoleksi perustettu 15.1.2013/LTPT1013 22.4.2013/EO1213 HM Miksi alustava LTS? Jäsennetään ja selvennetään aiotun yritystoiminnan kannattavuutta
LisätiedotSudenkuoppia, yllätyksiä, pään vaivaa
Aika Rahoitus Sudenkuoppia, yllätyksiä, pään vaivaa Odotukset: Tilaaja(t), toteuttaja(t) Osaaminen: Liikaa tietoa/liian vähän tietoa Sopimusasiat (tekijänoikeus, tilauksen toimitussopimus, yhteistyösopimus)
LisätiedotTAITAJAMÄSTARE 2012 YRITTÄJYYS Semifinaalit Joensuu/ Helsinki / Seinäjoki/ Rovaniemi 18.1.2012
TAITAJAMÄSTARE 2012 YRITTÄJYYS Semifinaalit Joensuu/ Helsinki / Seinäjoki/ Rovaniemi 18.1.2012 Päivämäärä Lajin vastuuhenkilöt: Tea Ruppa, lajivastaava, Jyväskylän ammattiopisto Semifinaalikoordinaattori:
LisätiedotProjektin suunnittelu A71A00300
Projektin suunnittelu A71A00300 Projektisuunnitelma 1. Projektitiimi 2. Projektin tausta 3. Projektin tavoitteet 4. Tiimin roolit 5. Sisäinen viestintä 6. Riskianalyysi 7. Aikataulutus Projektisuunnitelman
LisätiedotSessio 10: Sähköiset potilaspalvelut ja niiden kehittäminen Asiakaslähtöinen toiminta: Kansalaisen ja potilaan verkkopalvelut
Sessio 10: Sähköiset potilaspalvelut ja niiden kehittäminen Asiakaslähtöinen toiminta: Kansalaisen ja potilaan verkkopalvelut Pirkko Kortekangas, VSSHP tietohallintoylilääkäri Esityksen tarkoitus Lähtökohta
LisätiedotProjektin suunnittelu A71A00300
Projektin suunnittelu A71A00300 PESTLE-malli Poliittinen - mitä poliittisia riskejä projektiin voi liittyä? (verotus, hallinto ) Ekonominen - mitä taloudellisia riskejä projektiin liittyy? (työvoiman saatavuus,
LisätiedotProjektin suunnittelu 71A00300
Projektin suunnittelu 71A00300 Tiimijako Projektisuunnitelma 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. Projektitiimi Projektin tausta Projektin tavoitteet Tiimin roolit Sisäinen viestintä Riskianalyysi Aikataulutus Projektisuunnitelman
LisätiedotApua, multa tulee idea!
Apua, multa tulee idea! -eli mitä teen ennen kehittämisen aloittamista 1 Tässä vaiheessa, pahaa aavistamatta Asiat ovat vielä normaalisti. Aika ennen aloituspäätöstä on ehkä koko kehitysprosessin tärkein
LisätiedotJulkaisun jälkeen maailma valmiina?
Julkaisun jälkeen maailma valmiina? Ylläpitoon siirtymisen ABC Kela-seminaari 22.1.2014 Päivi Bergman Kehittämispäällikkö, Viestinnän verkkotiimi Saitin jatkuvan kehittämisen periaate Määrittele strategia,
LisätiedotProjekti, projektinhallinta ja projektiliiketoiminta. Projektin ympäristö, päämäärä, tavoitteet, elinkaari, laajuus ja työn ositus
Projekti, projektinhallinta ja projektiliiketoiminta. Projektin ympäristö, päämäärä, tavoitteet, elinkaari, laajuus ja työn ositus 25.1.2013 Karlos Artto TU-22.1120 Projektien suunnittelu ja ohjaus, kevät
LisätiedotDIGITAALISEN OPPIMATERIAALIN KÄYTTÖ JA SAATAVUUS, mitä, mistä ja miten. Ella Kiesi Opetushallitus
DIGITAALISEN OPPIMATERIAALIN KÄYTTÖ JA SAATAVUUS, mitä, mistä ja miten Ella Kiesi Opetushallitus Tietotekniikan opetuskäytön määrä Suomessa Suomi tietotekniikan opetuskäytön määrässä Eurooppalaisessa mittakaavassa
LisätiedotHostingpalvelujen. oikeudelliset kysymykset. Viestintäviraston Abuse-seminaari 2012. Jaakko Lindgren
Hostingpalvelujen oikeudelliset kysymykset Viestintäviraston Abuse-seminaari 2012 Jaakko Lindgren Legal Counsel Tieto, Legal jaakko.lindgren@tieto.com Esittely Jaakko Lindgren Legal Counsel, Tieto Oyj
LisätiedotPalvelujen kehittäminen yhdistyksen toimintaan
Palvelujen kehittäminen yhdistyksen toimintaan asiakasymmärrys kehittämisen lähtökohtana palvelumuotoilun keinoja soveltaen Heli Laurikainen, kyläkehittäjä Aistien avoimia oppimisympäristöjä kehittämässä
LisätiedotEväitä hankkeesta tiedottamiselle. Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015
Eväitä hankkeesta tiedottamiselle Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015 Miksi tiedottaa (median kautta)? Tulosten levittäminen on osa hanketta Hankkeen tulokset saadaan nopeasti ja tasapuolisesti
LisätiedotLobistech-seminaari Case: HMT 11.4.2007
Lobistech-seminaari Case: HMT 11.4.2007 Tommi Sievers tommi.sievers@hmt.fi 044 381 0052 Sami Santalahti sami@nitro.fi 040 844 1751 www.nitro.fi 1 Aluksi Esityksen sisältö: 1. Yritysesittelyt 2. Tavoitetila
LisätiedotTiedotetta tekemään. Tarja Chydenius Anna Perttilä
Tiedotetta tekemään Tarja Chydenius Anna Perttilä Tiedotetta tekemään 1 Tavoite 2 Kohderyhmä 3 Uutiskriteerejä 4 Sisältö 4.1 Asia 4.2 Sisällönrakenne 4.3 Otsikko 4.4 Sisällön kieli 7 Tiedotteen muoto 7
LisätiedotSisällöt liikkeelle. Kaisa Mikkola 25.11.2014
Sisällöt liikkeelle Kaisa Mikkola 25.11.2014 Alma 360 Alma 360 on sisältötoimisto, jossa tehdään tavoitteista totta. Videot ovat oleellinen osa monikanavaista sisällöntuotantoa. Kuukaudessa toteutetaan
LisätiedotHELIA 1 (11) Outi Virkki Käyttöliittymät ja ohjelmiston suunnittelu
HELIA 1 (11) Luento 4 Käytettävyyden tuottaminen... 2 Käytettävyys ja systeemityöprosessi... 3 Määrittely... 3 Suunnittelu... 3 Toteutus ja testaus... 3 Seuranta... 3 Kriittiset tekijät käytettävyyden
LisätiedotMiksi tiedottaa (median kautta)?
Eväitä hankkeesta tiedottamiselle Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015 Miksi tiedottaa (median kautta)? Tulosten levittäminen on osa hanketta Hankkeen tulokset saadaan nopeasti ja tasapuolisesti
Lisätiedotverkkojakson työskentelyn aloitus
Arviointi-verkkojakson verkkojakson työskentelyn aloitus Jyväskylä 18.2.2005 Tuutorit seminaarissa: Mira Huusko, Taru Jokinen, Hanna Seuranen, Mikko Toriseva, Paula Vaskuri 1 Arviointi-jakson eteneminen
LisätiedotLinkkitekstit. Kaikkein vanhin WWW-suunnitteluohje:
Linkit Linkit ovat hypertekstin tärkein osa. Niiden avulla sivut liitetään toisiinsa ja käyttäjille tarjoutuu mahdollisuus liikkua muille kiinnostaville sivuille. Linkit Linkkejä on kolmea eri tyyppiä:
LisätiedotDigitaalinen tarinankerronta HTKS152
Digitaalinen tarinankerronta HTKS152 Paul Ife Horne. Flickr. CC BY-NC 2.0. http://tinyurl.com/digitarina 3.2.2014 Tanja Välisalo Tänään Digitaalinen tarinankerronta menetelmänä Kurssin suoritus Digitaalisen
LisätiedotVALINNAISKURSSIT 6.LK
VALINNAISKURSSIT 6.LK Kursseja on tarjolla yhteensä kahdeksan. Design -kursseja neljä. Äly ja väläys -kursseja kaksi. Ilmaisu -kursseja kaksi. Jokainen oppilas valitsee lukuvuodelle kaksi kurssia, joita
Lisätiedot3. Arvot luovat perustan
3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat
LisätiedotSarjat ja integraalit, kevät 2014
Sarjat ja integraalit, kevät 2014 Peter Hästö 12. maaliskuuta 2014 Matemaattisten tieteiden laitos Osaamistavoitteet Kurssin onnistuneen suorittamisen jälkeen opiskelija osaa erottaa jatkuvuuden ja tasaisen
LisätiedotKÄYNNISTYSVAIHE. Aiheen valmistelu Ajankohta: syys-lokakuu/helmi-maaliskuu
1. Aiheen valmistelu Ajankohta: syys-lokakuu/helmi-maaliskuu valmistelee toimeksiannon. määrittää seuraavan kauden tarjonnan. Valitaan kehitysaiheet lle työstettäväksi. Yhteys n yhteyshenkilöön. Ollaan
LisätiedotSykleissä mennään tiedotuksessakin olet tarkkana
Sykleissä mennään tiedotuksessakin olet tarkkana Keväällä tapahtuu paljon (touko-kesäkuu) Heinäkuussa hiljenee vaikka kv-kisoja ympäri maailmaa- nyt olisi tiedottamisen paikka Elokuussa jälleen tahti kiihtyy
LisätiedotNY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016
NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016 Nuori Yrittäjyys Yrittäjyyttä, työelämätaitoja, taloudenhallintaa 7-25- vuotiaille nuorille tekemällä oppien 55 000 oppijaa 2013-14 YES verkosto (17:lla alueella)
LisätiedotPOP- Paremman Oppimisen Puolesta
POP- Paremman Oppimisen Puolesta PedaForum 20.8.2013 Elina Lehkonen Elsa Mannila Jukka Parviainen Sisältö POP esittely Ryhmätehtävä: Vuorovaikutuksellisen opetuksen kehittäminen Palauteryhmät ja POP Toimintasuunnitelma
LisätiedotRajupusu Leaderin kehittämishanke
Luonto- kulttuuri- ja perinneympäristön kohteiden paikkatiedon yhteisöllinen tuottaminen ja hyödyntäminen mobiili- ja verkkoympäristössä Mobiilipaikkatietowiki ja lähiympäristö Rajupusu Leaderin kehittämishanke
LisätiedotMonilla aloilla myös pukeutuminen ja käyttäytyminen ovat yrityksen visuaalisen linjan mukaista.
PROFILOINNIN TYÖKALUT Yrityksen kaikilla merkeillä täytyy olla yhtenäinen linja. Visuaalinen kokonaisuus: symbolit, merkit, tunnukset, tunnusvärit, typografia muodostavat yhden eheän erottuvan linjan,
LisätiedotSähköposti (vrt. kirjeopisto) Skype. Useita julkisia ja. ratkaisujen hahmottelu, avoin kommentointi. Yksi tai useita. suljettuja keskustelualueita
Ominaisuus Kuvaus Viittaus muihin VLE / tuotteisiin Kontrolli- ominaisuuksia Pedagoginen tarkoitusperä Yksilötehtävät Tehtävien palautus Sähköposti (vrt. palautuksen valvonta ja testaus, opitun (Assignments)
LisätiedotPalveluverkkotyöryhmä. Viestintä
+ Palveluverkkotyöryhmä Viestintä + Sisältö n Ymmärrämmekö sidosryhmiä? n Ymmärretäänkö meitä? n Mistä sidosryhmät saavat tietoa palveluverkkoasioista ja keneltä? n Mikä voi mennä pieleen jos viestintävastuu
LisätiedotKÄYNNISTYSVAIHE. Aiheen valmistelu Ajankohta: syys-lokakuu/helmi-maaliskuu
1. Aiheen valmistelu Ajankohta: syys-lokakuu/helmi-maaliskuu valmistelee toimeksiannon. määrittää seuraavan kauden tarjonnan. Valitaan kehitysaiheet lle työstettäväksi. Yhteys n yhteyshenkilöön. Ollaan
LisätiedotTARTU TOIMEEN! Koulutus toiminnallisen opetuksen kehittämiseen. Jussi Muittari, Kim Lindblad & Eeva Pekanheimo
TARTU TOIMEEN! Koulutus toiminnallisen opetuksen kehittämiseen Jussi Muittari, Kim Lindblad & Eeva Pekanheimo Koulutuksen sisältö ja tavoitteet Koulutuksen tavoitteena on 1. saavuttaa yhteinen käsitys
LisätiedotVerkkokoulutuksella tehokkaasti eteenpäin Herätä uteliaisuus - halu oppia lisää avaa oivallus uuteen ajatteluun sekä ymmärrykseen!
SISÄLLÖNTUOTANNON OPAS Verkkokoulutuksella tehokkaasti eteenpäin Herätä uteliaisuus - halu oppia lisää avaa oivallus uuteen ajatteluun sekä ymmärrykseen! Kuinka verkkokoulutus tehdään? Lanseeraus Aloitetaanpa
Lisätiedot1. Toimivan IT-ympäristön rakentaminen
1. Toimivan IT-ympäristön rakentaminen Tarjontaa paljon tarvitaan henkilö, joka kokoaa oikeat palikat yhteen Ensin hahmotetaan kokonaisuus sen jälkeen tarkastellaan pienempiä osa-alueita Koulutus/tiedon
Lisätiedotlineitä oppimisen tueksi
Moodlen välineitv lineitä oppimisen tueksi Ennakkotehtävä Sinulle: 1. Mieti valmiiksi aihe, josta alat laatia verkkokurssia tai kurssin osaa. Verkko tutuksi -kurssilla on tavoitteena suunnitella joko kokonainen
Lisätiedot