Lausunto valtiovarainvaliokunnan ja suuren valiokunnan yhteiseen kuulemiseen Talous- ja rahaliiton (EMU) syventämisestä
|
|
- Leo Ranta
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Antti Ronkainen tutkija politiikan ja talouden tutkimuksen laitos Helsingin yliopisto Lausunto valtiovarainvaliokunnan ja suuren valiokunnan yhteiseen kuulemiseen Talous- ja rahaliiton (EMU) syventämisestä Kiitän mahdollisuudesta kommentoida Euroopan talous- ja rahaliiton (EMU) syventämisestä ja Suomen kannasta siihen. EU-ministerivaliokunnan muistion perusteella EMU:n syventämisestä ( ) Suomen prioriteetit rahaliiton syventämisessä ovat markkinakurin vahvistaminen ja pankkiunionin loppuunsaattaminen. Suomen lähtökohta yhteisvastuun lisäämisen vastustamisesta näyttää perustuvan kapeaan käsitykseen euromaiden ja Euroopan keskuspankin (EKP) välisestä vastuunjaosta eurokriisin aikana. Tämän seurauksena markkinakurin lisääminen tarkoittaa ennemminkin taloudellisesti vahvojen jäsenmaiden vallan kasvattamista suhteessa kriisimaihin. Tavoite valtioiden ja pankkien kohtalonyhteyden katkaisemisesta on kannatettava, mutta käytännössä Suomen tiukka asenne estää pankki- ja pääomamarkkinaunionien toteutumisen lähitulevaisuudessa. Suomen positio voi olla järkevä, jos tarkoituksena on maksimoida pienen maan vähäinen poliittinen painoarvo syvennettäessä talous- ja rahaliittoa, mutta pitemmällä aikavälillä Suomi ennemminkin ylläpitää rahaliiton taloudellisia ja poliittisia epätasapainoja kuin pyrkii poistamaan niitä. Tämä on sääli, sillä rahaliiton uudistamisella on kiire. Lopuksi esitän näkökulmia, jotka Suomen tulisi huomioida kannanmuodostukseen EMU:n syventämiseen. Mikäli Suomi ei luovu yhteisvastuun lisäämisen vastustamisesta, sen tulisi sallia jäsenmaille suurempi kansallinen liikkumavara rahaliiton julkista taloutta koskevista säännöistä. Toisekseen Suomen tulisi vakavasti pohtia, tulisiko sen sallia suurimmissa ongelmissa oleville euromaille eroaminen yhtesvaluutasta. Näillä toimilla tasattaisiin taloudellisia epätasapainoja niin, ettei EKP:n tarvitsisi pitää rahaliittoa väkisin pystyssä. 1. Taustaa Talous- ja rahaliiton kehittämiselle Talous- ja rahaliiton vastaus eurokriisiin voidaan jakaa kolmeen osaan: 1) Euroopan vakausmekanismin (EVM) perustaminen ja kriisimaille annetut tukipaketit, 2) Euroopan keskuspankin (EKP) poikkeukselliset toimet sekä 3) rahaliiton talouskoordinaation vahvistaminen. Käytännössä näillä toimilla uudelleentulkittiin rahaliiton keskeisiä periaatteita. EVM on vastoin no-bailout-sääntöä, jonka mukaan euromaat vastaavat itse omista veloistaan. Lisäksi EVM:n perustaminen ja talouskoordinaation lisääminen ovat perustuneet euromaiden keskinäisiin sopimuksiin, jotka ovat tapahtuneet virallisen EU-lainsäädännön ulkopuolella. Hallitustenvälisen päätöksenteon lisääntyminen on siirtänyt valtaa EU- ja EMUinstituutioilta harmaalle alueelle. EKP:n aloittamien velkakirjaostojen yhteydessä on puolestaan kysytty, onko kyseessä itse asiassa euromaiden rahoittaminen ja finanssipoliittiset toimet, mikä tarkoittaisi EKP:n hintavakausmandaatin ylittämistä. Vaikka EU-tuomioistuin on katsonut toistaiseksi EKP:n toimet sen mandaatin mukaisiksi, 1/5
2 poikkeuksellisilla toimilla on lukuisia poliittisia heijastusvaikutuksia, joihin EUtuomioistuimen kapea juridinen kehikko ei ota kantaa. Toimien tarkoituksenmukaisuuden arvioiminen pelkästään taloustieteellisistä malleista käsin ei myöskään tavoita toimien poliittista luonnetta ja siihen liittyvää problematiikkaa. Eurokriisin aikana on uudelleentulkittu luovasti rahaliiton keskeisiä taloudellisia periaatteita, millä on merkittäviä poliittisia seurauksia jäsenmaiden sekä jäsenmaiden ja keskuspankin väliseen vallan- ja vastuunjakoon. Eurokriisin hoito alleviivaa sitä, että EKP:n laajan autonomian ansiosta toimintakyvyttömien jäsenmaiden on ollut mahdollista siirtää poliittista vastuuta keskuspankille. 2. Markkinakurin vahvistaminen Saksan kanssa Suomen keskeinen tavoite rahaliiton syventämisessä on markkinakurin vahvistaminen ja nobailout-periaatteen huomioiminen. Käytännössä tämä tarkoittaa yhteisvastuun ja tulonsiirtojen lisäämisen vastustamista ja EVM:n kehittämistä tulevassa kriisinhallinnassa. Linja on lähempänä Saksaa kuin Ranskaa, joka on vaatinut yhteisvastuun ja tulonsiirtojen lisäämistä. Liittoutuminen Saksan kanssa voi olla järkevää, jos tarkoituksena on maksimoida pienen maan poliittinen painoarvo kaikissa pöydissä. EUministerivaliokunnan linjauksessa ei kuitenkaan reflektoida tarkemmin kyseisen strategian poliittisia lähtökohtia. Ensinnäkin Suomen linja yhteisvastuun vastustamisesta perustuu Euroopan keskuspankin poikkeuksellisiin toimiin eurokriisin aikana. EKP:n johtaja Mario Draghi lupasi kesällä 2012 ostaa loputtomasti euromaiden velkakirjoja sen jälkeen, kun euromaat eivät saaneet aikaiseksi vakausmekanismia, joka olisi kyennyt pelastamaan pienten kriisimaiden lisäksi suuremmat ongelmamaat Italian ja Espanjan. Lupaus lopetti eurokriisin akuuteimman vaiheen, eikä suurille jäsenmaille ole tarvinnut antaa tukipaketeita. Mikäli EKP peruisi lupauksensa, taloudellisissa ongelmissa olevien euromaiden valtionlainojen korot nousisivat. Koska EVM:n varat eivät riitä Italian ja Espanjan pelastamiseen, jäsenmaat joutuisivat kasvattamaan merkittävästi sen kapasiteettia, mikä lisäisi myös finanssipoliittista yhteisvastuuta. Tämä on keskeinen syy siihen, miksi Saksan Bundesbank ja Saksan perustuslakituomioistuin ovat vastustaneet EKP:n poikkeuksellisia toimia, mutta Saksan liittokansleri Angela Merkel ja valtiovarainministeri Wolfgang Schäuble eivät. Suomen jyrkkä linja finanssipoliittisen yhteisvastuun kasvattamiseen perustuukin rahapoliittisen yhteisvastuun kasvattamisen hiljaiseen hyväksymiseen. Tämän seurauksena EU-ministerivaliokunnan muistiossa ei kuitenkaan oteta kantaa siihen, miten EKP:n osallistumista kriisinhoitoon kehitetään osana rahaliiton syventämistä. Hiljaisuus EKP:n toimista ja rahapoliittisen yhteisvastuun lisäämisestä voidaan perustella sillä, että Suomi kunnioittaa EKP:n itsenäisyyttä, eikä halua antaa sille minkäänlaisia poliittisia neuvoja. Keskuspankin riippumattomuuden taakse piiloutuminen kuitenkin tarkoittaa, että Suomi ymmärtää yhteisvastuun kapeasti ainoastaan finanssipoliittisessa mielessä. Täten Suomi ei lainkaan huomioi rahapoliittisen yhteisvastuun lisäämisen poliittisia seurauksia tai EKP:n interventioiden taloudellisia seurauksia jäsenmaille tai finanssimarkkinoille. Kun puhutaan Talous- ja rahaliiton syventämisestä ja Suomen kannasta siihen, olisi luonnollista, että keskustelussa huomioitaisiin euromaiden ja keskuspankin välinen vastuunjako ja roolien mahdollinen selkeyttäminen. 2/5
3 Yhteisvastuun lisäksi puhe markkinakurista on epämääräistä. EKP:n velkakirjaostot ja lupaukset loputtomista tukiostoista ovat painaneet euromaiden (ja erityisesti kriisimaiden) valtionlainojen korot alas. Käytännössä EKP onkin poistanut poikkeuksellisilla toimillaan markkinakurin keskeisen transmissiomekanismin, jonka perusteella finanssimarkkinat olisivat rankaisseet suuremmilla koroilla sellaista finanssipolitiikkaa, joka ei kunnioita rahaliiton sääntöjä julkisesta velasta ja alijäämistä. EKP joutui puuttamaan peliin, sillä markkinakurin toteutuminen Maastrichtin sopimuksen laatijoiden tarkoittamalla tavalla olisi tarkoittanut todennäköisesti rahaliiton hajoamista. Markkinakurista puhuminen on osin harhaanjohtavaa, sillä ehdotukset markkinakurin lisäämisestä viittaavat toimiin, joilla budjettisopeutusta ja rakenteellisia uudistuksia vahditaan poliittisesti markkinoiden sijaan. Käytännössä Suomen linja markkinakurin lisäämisestä tarkoittaa, että euromaille annettaisiin EVM:n vahvistamisen kautta enemmän valtuuksia valvoa EMU:n finanssipolitiikkaa koskevien sääntöjen toteutumista. Tämä tarkoittaisi vallan siirtämistä markkinoilta ja Euroopan komissiolta harmaalle alueelle, sillä EVM on EU-lainsäädännön ulkopuolella toimiva rahasto. EVM:n toimista päättävät jäsenmaat yksimielisesti, joten käytännössä Suomen ajama markkinakuri tarkoittaa taloudellisesti vahvojen maiden vallan kasvattamista suhteessa heikkoihin. Vahvojen vallan kasvattaminen on euroalueen vakauden kannalta epäsymmetristä, sillä kurittamalla kriisimaita keskitytään ainoastaan liiallisiin alijäämiin samalla kun suuria ylijäämiä lähinnä ihaillaan. Euromaiden välisten vaihtotaseiden yli- ja alijäämien epätasapaino on rahaliiton keskeisimpiä ongelmia ja Suomen linja ennemminkin ylläpitää kuin ratkaisee tätä ongelmaa. Näistä tekijöistä johtuen Suomi ei edistä Euroopan talous- ja rahaliitossa perinteistä pohjoismaista hyvinvointimallia vaan ennemminkin hyvinvointinationalismia. Budjettikuri ja kilpailukyvyn vaaliminen menevät hyvinvointipolitiikan edelle. Hyvinvointi ansaitaan kilpailemalla muiden maiden kanssa ja hyvinvointi on tarkoitettu ainoastaan oman maan kansalaisille. Suomen jyrkkä linja on omiaan ruokkimaan rahaliiton taloudellisia ja poliittisia jännitteitä sekä kasvattamaan jäsenmaiden välisiä intressiristiriitoja. 3. Pankkiunionin loppuunsaattaminen ja pääomamarkkinaunionin edistäminen Lisäksi Suomi priorisoi pankkiunionin loppuunsaattamista ja pääomamarkkinaunionin edistämistä, mikä on erittäin tervetullutta. EU-ministerivaliokunnan muistion mukaan tulee nopeasti siirtyä pankkiunionin periaatteiden mukaiseen täysimääräiseen sijoittajanvastuun soveltamiseen, minkä lisäksi on mahdollista edetä kohti yhteistä talletussuojaa ja kriisinratkaisurahaston pysyvää varautusmisjärjestelyä. Lisäksi Suomi tukee valtion velkajärjestelymekanismien luomista euroalueelle. Tavoitteet ovat tärkeitä, mutta niihin pääsemisessä on suuria varauksia. Talletussuojaa voidaan harkita Suomen mukaan vasta sen jälkeen, kun eri maiden pankkisektorin riskejä on vähennetty ja tasattu, minkä lisäksi jäsenvaltion hallittu velkajärjestely edellyttää, että pankkisektori on hyvin pääomitettu, eikä pankkisektorilla ole ylisuuria altistumia kotivaltioilleen. 3/5
4 Koska Suomi korostaa no-bailout-periaatetta, näiden tavoitteiden osalta voidaan edetä vasta sen jälkeen kun kaikki euromaat ovat hoitaneet pankkisektorinsa omatoimisesti kuntoon. Espanja ja erityisesti Italia ovat kuitenkin suuria esteitä Suomen tavoitteiden toteutumiselle. Molempien maiden pankit ovat maidensa suuria lainoittajia. Lisäksi Italian pankkisektori on on laajemmin uhka koko pankkiunionin uskottavuudelle. Vaikka Italia on koittanut siivota pankkisektoriaan, järjestämättömiä lainoja on edelleen yli 250 miljardin euron edestä. Italiassa kotitaloudet ovat säästäneet hankkimalla pankkien osakkeita, joten Suomen tavoittelema laaja sijoittajavastuu pankkien osakkaille ja velkojille (bail in) tarkoittaisi italialaisten kotitalouksien säästöjen käyttämistä pankkikriisien hoitoon. Italiassa on jouduttu pääomittamaan pankkeja pankkiunionin sääntöjen vastaisesti veronmaksajien rahoilla, sillä kotitalouksien tappiot olisivat omiaan lisäämään eurovastaista mielialaa. Italian pankkisektorin ongelmat yhdistettynä maan kituliaaseen talouskasvuun ja massiiviseen julkiseen velkaan tekevät Italiasta eräänlaisen poikkeustapauksen, joka on liian suuri kaatumaan (too big to fail). Vaikka Suomen tavoitteet ovat täysin kannatettavia, sen tulisi esittää tarkempia ja keinoja, miten pankkisektorin riskejä poistetaan ja kuinka ylisuuria altistumia vähennetään määrätietoisesti, jotta pankkiunioni voitaisiin saattaa loppuun ja pääomamarkkinaunionia edistää mahdollisimman nopeasti. EKP on saanut eurokriisin myötä lisää valtuuksia valvoa pankkeja ja se voisi jouduttaa prosessia. Tämän suhteen tulisi tarkemmin pohtia, onko Italialla realistisia mahdollisuuksia laittaa pankkisektoriaan kuntoon omin voimin. Suomen tiukka asenne saattaa olla tekijä, joka tekee näiden sinänsä kannatettavien tavoitteiden saavuttamisesta epärealististista lähitulevaisuudessa. Suomen aikaileva kanta on valitettava, sillä Euroopan pankkisektorin ongelmat ovat akuutteja ja poikkeuksellisilla toimilla on ostettu aikaa poliitikoille ratkaista ongelmat. Tällä hetkellä esimerkiksi Italian valtio ja eurooppalaiset roskalainaluokassa olevat yritykset saavat lainaa alhaisemmalla korolla kuin Yhdysvallat, mikä viittaa erittäin vakavaan korko- ja velkakuplaan. EKP:n kyky pitää rahaliittoa pystyssä ei ole rajaton, minkä johdosta rahaliitto on suurissa ongelmissa, mikäli tarvittavia kriisinhallintamekanismeja ei saada täyteen toimintavalmiuteen ennen seuraavan kriisin puhkeamista. 4. Johtopäätöksiä Suomen kantaa rahaliiton syventämiseen muodostettaessa tulisi huomioida lyhyen tähtäimen vallan maksimoinnin lisäksi pidemmän aikavälin poliittiset seuraukset. Euroalueen keskeinen poliittinen ongelma on, että finanssipolitiikka on kansallista ja rahapolitiikka ylikansallista. Tämä on johtanut epätasaiseen vastuunjakautumiseen jäsenmaiden ja EKP:n välillä, mikä ilmentää rahaliiton toimimattomuutta. Käytännössä asetelman purkaminen edellyttäisi euroalueen valtiovarainministeriötä EKP:n vastinpariksi. Valtioiden poliittinen erimielisyys ja kansallisen näkökulman korostuminen erityisesti Keski-Euroopassa eurokriisin jälkeen tekee perussopimusten muuttamisen kuitenkin käytännössä mahdottomaksi. Finanssipolitiikkaa koskevat säännöt ovat osoittautuneet eurokriisin myötä toimimattomiksi ja niitä on ollut kansallisen finanssipolitiikan takia vaikeaa valvoa. Kun rahaliiton mailla ei näytä olevan poliittista tahtoa tulonsiirtoihin ja liittovaltion kehittämiseen, tulisikin kansallisella tasolla sallia tietyin perustein suurempi talouspoliittinen jousto nykyisistä budjettikurisäännöistä. Tämä lisäisi 4/5
5 jäsenmaiden kykyä vastata taloudellisiin ongelmiinsa itsenäisemmin, mitä Suomen EMUlinjaus korostaa. Lisäksi tulisi miettiä, miten rahaliittoa kehitetään sellaiseksi, ettei EKP:n tarvitse pitää monilta osin toimimatonta rakennelmaa väkisin pystyssä. Mikäli rahaliiton periaatteista halutaan pitää kiinni, eikä perussopimuksia kyetä tai haluta muuttaa, tulisikin kaikkein suurimmissa ongelmissa oleville euromaille tarjota mahdollisuus poistua yhteisvaluutasta. Tähän asti ongelma on ollut, ettei perussopimusten nojalla ole mahdollista erota rahaliitosta. Saksan parlamenttiin paluun tehnyt liberaalipuolue FDP on esimerkiksi vaatinut, että euroalueelle luotaisiin mekanismi, jonka avulla rahaliitosta voidaan poistua ilman eroamista Euroopan unionista. FDP on saamassa valtiovarainministerin salkun ja Suomen kannattaisi tukea euroeroikkunan luomista euroalueen taloudellisten ja poliittisten epätasapainojen poistamiseksi. Euroeromekanismin luominen edellyttäisi perussopimusten muuttamista, mutta jäsenmaiden välisillä sopimuksilla voitaisiin luoda ensivaiheessa prosedyyri väliaikaisesta euroerosta. Vaikka tähän sisältyy suuria poliittisia riskejä, niin sisältyy myös rahaliiton väkisin pystyssä pitämiseenkin. 5/5
1. Kohtalonyhteyden poistamiselle selkeämpi aikataulu
LAUSUNTO 1 (5) Antti Ronkainen Tutkija Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos Helsingin yliopisto Asiantuntijapyyntö Lausunto Valtioneuvoston selvityksestä EMU:n kehittämiseksi Kiitän mahdollisuudesta
LisätiedotEMUN KEHITTÄMINEN JA SUOMEN KANTA
EMUN KEHITTÄMINEN JA SUOMEN KANTA Timo Miettinen, FT Eurooppa-tutkimuksen verkosto Helsingin yliopisto Presentation Name / Firstname Lastname 07/11/2017 1 EMU:N UUDISTUSTYÖN TAVOITTEET Nyt esitetyt vaihtoehdot
LisätiedotLAUSUNTO VALTIONEUVOSTON SELVITYKSESTÄ EUROOPAN KOMISSION EHDOTUKSIIN TALOUS- JA RAHALIITON KEHITTÄMISEKSI
LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON SELVITYKSESTÄ EUROOPAN KOMISSION EHDOTUKSIIN TALOUS- JA RAHALIITON KEHITTÄMISEKSI Timo Miettinen, FT Eurooppa-tutkimuksen keskus Helsingin yliopisto Presentation Name / Firstname
LisätiedotEuroalueen uudistaminen: Kriisin opetuksia ja Suomen Pankin lähtökohtia
Olli Rehn Suomen Pankki Euroalueen uudistaminen: Kriisin opetuksia ja Suomen Pankin lähtökohtia Valtiovarainvaliokunnan ja Suuren valiokunnan yhteinen julkinen kuuleminen 19.10.2017 19.10.2017 Julkinen
LisätiedotValtiovarainministeriö E-KIRJE VM2012-00760 12.10.2012. EDUSKUNTA Suuri valiokunta
Valtiovarainministeriö EKIRJE VM201200760 12.10.2012 EDUSKUNTA Suuri valiokunta Viite Asia Pankkiunioni osana EMU:n kehittämistä U/Etunnus: EUTORInumero: EU/20121429 Ohessa lähetetään perustuslain 97 :n
LisätiedotEuroopan vakausmekanismin kehittäminen
Euroopan vakausmekanismin kehittäminen Suuri valiokunta Valtiovarainvaliokunta 11.1.2019 Kansainväliset rahoitusasiat -yksikkö Eurokriisin tilinpäätös ja näkymät Euromaiden kaikki tukiohjelmat ovat nyt
Lisätiedot23. Yhteisvaluutta-alueet ja Euroopan rahaliitto (Mankiw&Taylor, Ch 38)
23. Yhteisvaluutta-alueet ja Euroopan rahaliitto (Mankiw&Taylor, Ch 38) 1. Euron synty 2. Yhteisvaluutan hyödyt ja kustannukset 3. Onko EU optimaalinen yhteisvaluutta-alue? 4. Yhteisvaluutta-alueet ja
LisätiedotEuroopan talousnäkymät
Sixten Korkman, ETLA TAF-seminaari Suomi vuonna 2025, Helsingin Messukeskus, 27.1.2012 Euroopan talousnäkymät 1. Missä mennään? 2. Mistä lähdettiin liikkeelle? 3. Mikä meni pieleen? 4. Minkälaisen rahaliiton
LisätiedotEuroopan Unionin talouskriisi ja Suomen talouden näkymät
Euroopan Unionin talouskriisi ja Suomen talouden näkymät Sixten Korkman ETLA Suuryritysten riskienhallintapäivä, Finlandia talo 25.1.2012 If Vahinkovakuutusyhtiö Globaalinen talouskehitys Iso murros: muuttuva
LisätiedotLausunto eduskunnan tarkastusvaliokunnalle: EVM, ERVV, 2014. Professori Vesa Kanniainen Helsingin yliopisto, EuroThinkTank 17.9.
Lausunto eduskunnan tarkastusvaliokunnalle: EVM, ERVV, 2014 Professori Vesa Kanniainen Helsingin yliopisto, EuroThinkTank 17.9.2015 Kun euroa ajatellaan, on ajateltava suuria Tarkastusvaliokunta (TrVM
LisätiedotE 70/2015 vp EMU:n kehittäminen Valtiovarainvaliokunta,
E 70/2015 vp EMU:n kehittäminen Valtiovarainvaliokunta, 4.12.2015 Pauli Kariniemi Rahoitusmarkkinaosasto Tausta Kesäkuussa julkaistiin viiden puheenjohtajan raportti Euroopan talous- ja rahaliiton viimeistely.
LisätiedotE 80/2017 vp Valtioneuvoston selvitys: EMU:n kehittäminen
Miettinen E80/2017 vp 1 (5) 7.11.2017 VNEUS2017-00644 E 80/2017 vp Valtioneuvoston selvitys: EMU:n kehittäminen Timo Miettinen, FT, yliopistotutkija Eurooppa-tutkimuksen verkosto PL 54 00014 HELSINGIN
LisätiedotMiten euro pärjää epävarmuuden maailmassa?
Miten euro pärjää epävarmuuden maailmassa? TELA:n seminaari, Oodi, Helsinki 5.2.2019 Pääjohtaja Olli Rehn 1 10 Maailmantalouden kasvu jatkuu, mutta aiempaa vaimeampana ei niin vahvana kun vielä kesällä
LisätiedotFinanssikriisistä pankkiunioniin
Finanssikriisistä pankkiunioniin Kauppakamarilounas Turussa 26.5.2014 Johtokunnan varapuheenjohtaja Pentti Hakkarainen Finanssikriisi jätti pitkän jäljen Bruttokansantuote Yhdysvallat Euroalue Japani Suomi
LisätiedotPankkikriisit ja niiden ehkäiseminen
Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen Matti Estola Itä-Suomen yliopisto, Joensuun kampus Luento 8: Eurojärjestelmän perusteista ja euron kriisistä 1 1 Tämän luennon tekstit on poimittu lähteistä: http://www.ecb.int/home/html/index.en.html
LisätiedotLuentorunko 14: Eurokriisi ja talouspolitiikan kv. koordinaatio
Luentorunko 14: Eurokriisi ja talouspolitiikan kv. koordinaatio Niku, Aalto-yliopisto ja Etla Makrotaloustiede 31C00200, Talvi 2018 Johdanto Optimaalinen valuutta-alue ja EMU Eurokriisi Velkajärjestelyt
LisätiedotOnko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen. konsernin kultapuolen johtaja
Himmeneekö kullan kiilto? Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen TAVEX OY konsernin kultapuolen johtaja Mikä on nykyinen maailmantalouden terveys? Lopulta taivaalta sataa euroja EKP on luvannut
LisätiedotEuroalueen julkisen velkakriisin tämän hetkinen tilanne
Euroalueen julkisen velkakriisin tämän hetkinen tilanne Aktuaariyhdistys 22.11.2012 Seppo Honkapohja Suomen Pankki Esitetyt näkemykset ovat omiani. Ne eivät välttämättä edusta Suomen Pankin kantaa. 1 Esityksen
LisätiedotEU:N KEHITYS JA UNIONIN DEMOKRAATTINEN OIKEUTUS TIMO MIETTINEN, FT, YLIOPISTOTUTKIJA EUROOPPA-TUTKIMUKSEN VERKOSTO HELSINGIN YLIOPISTO
EU:N KEHITYS JA UNIONIN DEMOKRAATTINEN OIKEUTUS TIMO MIETTINEN, FT, YLIOPISTOTUTKIJA EUROOPPA-TUTKIMUKSEN VERKOSTO HELSINGIN YLIOPISTO 28/09/2017 1 EU JA DEMOKRATIA Kysymys demokraattisesta oikeutuksesta
LisätiedotVelkakriisi-illuusio. Jussi Ahokas. Oulun sosiaalifoorumissa 10.9. ja Rovaniemellä 15.9.2011
Velkakriisi-illuusio Jussi Ahokas Oulun sosiaalifoorumissa 10.9. ja Rovaniemellä 15.9.2011 Velkakriisin syövereissä Julkisen sektorin velkaantuminen nopeutunut kaikissa länsimaissa Julkinen velkaantuminen
LisätiedotEMU:n suunta: pankkiunioni vs. fiskaaliunioni
EMU:n suunta: pankkiunioni vs. fiskaaliunioni Vesa Vihriälä 15.5.2014 Eurokriisi ja politiikkatoimet 2007 Subprime 2008 Systeemikriisi 2009 Suuri taantuma 2010 Valtion velkakriisi 2011 Euroalueen 2012
LisätiedotNordea siirtyy Suomeen ja pankkiunioniin - kriisinratkaisu ja talletussuoja
Johtokunnan jäsen Marja Nykänen Suomen Pankki Nordea siirtyy Suomeen ja pankkiunioniin - kriisinratkaisu ja talletussuoja 19.9.2017 1 Nordean siirtyminen Suomeen Nordean mahdolliseen tuloon varauduttu
LisätiedotEurooppa maailmassa Suomi Euroopassa
Eurooppa maailmassa Suomi Euroopassa Vesa Vihriälä Kuntamarkkinat 12.9.2012 Sisältö Eurooppa maailmataloudessa Lähiajan näkymät Miksi eurokriisi niin sitkeä? Miten tästä eteenpäin? Kriisi ja Suomi Eurooppa
LisätiedotLausunto valtiovarainministeriön E-kirjelmästä koskien EMUn. kehittämistä (E 70/2015 vp)
Eduskunnan talousvaliokunnalle Lausunto valtiovarainministeriön E-kirjelmästä koskien EMUn Suomen kanta EMUn kehittämiseen kehittämistä (E 70/2015 vp) 25.11.2015 Valtiovarainministeriön muistion alussa
LisätiedotYhteisen kriisinratkaisurahaston yhteinen varautumisjärjestely E43/2017 vp
Yhteisen kriisinratkaisurahaston yhteinen varautumisjärjestely E43/2017 vp Kesäkuu 2017 Pankki- ja rahoitusyksikkö Rahoitusmarkkinaosasto Pankkiunionin syventäminen ECOFIN 17.6.2016: Further steps will
LisätiedotFI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0030/12. Tarkistus. Marco Valli, Marco Zanni EFDD-ryhmän puolesta
23.2.2016 A8-0030/12 12 7 a kohta (uusi) 7 a. kehottaa komissiota jäädyttämään meneillään olevat TTIP- ja TISAneuvottelut ja pidättymään markkinatalouden aseman (MES) myöntämisestä Kiinalle, kun otetaan
LisätiedotEU27-PÄÄMIESTEN TULEVAISUUSPOHDINNAN JA ROOMAN JULISTUKSEN SEURANTA
EU27-PÄÄMIESTEN TULEVAISUUSPOHDINNAN JA ROOMAN JULISTUKSEN SEURANTA TIMO MIETTINEN, FT, YLIOPISTOTUTKIJA EUROOPPA-TUTKIMUKSEN VERKOSTO HELSINGIN YLIOPISTO E 29/2017 vp Valtioneuvoston selvitys: EU27-päämiesten
LisätiedotMiten pankkikriisien hoito muuttuu? Tuija Taos & Raimo Husu
19.1.2016 1 Miten pankkikriisien hoito muuttuu? Tuija Taos & Raimo Husu 20.1.2016 2 Vanha malli julkinen tuki ja tapauskohtaiset ratkaisut 20.1.2016 3 Suomen pankkikriisi 1991 1994 Taustalla rahoitusmarkkinoiden
LisätiedotEurokriisi ja Suomen talous. Lauri Kurvonen Helsinki 6.8.2012
Eurokriisi ja Suomen talous Lauri Kurvonen Helsinki 6.8.2012 Sisällys EMU- hankkeen tausta ja haasteet Valuuttaunioni ja yksityinen talous Valuuttaunioni ja julkinen talous Valuuttaunioni ja Suomi Valuuttaunionin
LisätiedotAjankohtaista rahoitusmarkkinoilta
Erkki Liikanen Suomen Pankki Ajankohtaista rahoitusmarkkinoilta Kesäkuu 2015 Eduskunnan talousvaliokunta 30.6.2015 Julkinen 1 Sisällys Keveä rahapolitiikka tukee euroalueen talousnäkymiä EU:n tuomioistuimen
LisätiedotVelkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä?
Velkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä? Meelis Atonen TAVEX OY konsernin kultapuolen johtaja . Ranskan edellinen presidentti Nicolas Sarkozy on julistanut eurokriisin voitetuksi jo 2012
LisätiedotLausunto eduskunnan valtiovarainvaliokunnalle EMU:n kehittämisestä (E 80/2017 vp Valtioneuvoston selvitys; EMU:n kehittäminen)
Sivu 1 / 5 Lausunto eduskunnan valtiovarainvaliokunnalle EMU:n kehittämisestä (E 80/2017 vp Valtioneuvoston selvitys; EMU:n kehittäminen) Suomen EU-ministerivaliokunnassa tarkasteltiin 13.10.2017 joukkoa
LisätiedotVesa Vihriälä Pyydetty lausunto
Vesa Vihriälä Pyydetty lausunto 6.11.2017 EMU:n kehittäminen Tausta Euroopan talous- ja rahaliitto EMU on kiistatta toiminut huonosti. EMU:n ensimmäisten 10 vuoden aikana aina vuoteen 2008 saakka alueen
LisätiedotSäästääkö EU itsensä hengiltä? Matti Tuomala
Säästääkö EU itsensä hengiltä? Matti Tuomala 20.04.2013 Euro-kriisin synnystä Euron ja USA:n kriisissä samoja piirteitä Erityisesti Saksan säästämisen ylijäämä virtasi muihin Euro-maihin kuten Espanjaan
LisätiedotRahoitustukiohjelmat ja Suomen vastuut
Rahoitustukiohjelmat ja Suomen vastuut -tilannekatsaus 19.9.2017 Kansainväliset rahoitusasiat -yksikkö Euroalueen talous- ja rahoitusvakaus EU- ja euromaiden vakauskysymykset Talouskasvu (globaali ja EU)
LisätiedotEuroopan talouden tulevaisuuden vaihtoehdot
Euroopan talouden tulevaisuuden vaihtoehdot Lauri Holappa Ratkaisuja maailmantalouden kriisiin 10.9. 8.10.2012 Helsingin suomenkielinen työväenopisto 1 Luennon sisältö 1. Mitkä vaihtoehdot ovat mahdottomia?
LisätiedotValtuuskunnille toimitetaan oheisena asiakirja COM(2017) 291 final LIITE 2.
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 2. kesäkuuta 2017 (OR. en) 9940/17 ADD 2 ECON 491 UEM 185 INST 242 SAATE Lähettäjä: Saapunut: 1. kesäkuuta 2017 Vastaanottaja: Euroopan komission pääsihteerin puolesta
LisätiedotKeskuspankit suuren finanssikriisin jälkeen
Hanna Freystätter Toimistopäällikkö, Suomen Pankki Keskuspankit suuren finanssikriisin jälkeen Talous tutuksi, Tampere 3.9.2018 1 Kriisien sarjan kuusi vaihetta reaalitalouden syvä taantuma valtionvelkakriisi
LisätiedotSuhdanne 2/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 23.09.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY
Suhdanne 2/2015 Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 23.09.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA Ennusteen lähtökohdat ja oletukset - Suomea koskevassa ennusteessa on oletettu, että hallitusohjelmassa
LisätiedotPUBLIC LIMITE FI EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 24. tammikuuta 2012 (26.01) (OR. en) 15915/11 LIMITE PV CONS 64 ECOFIN 704
Conseil UE EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 24. tammikuuta 2012 (26.01) (OR. en) 15915/11 LIMITE PUBLIC PV CONS 64 ECOFIN 704 EHDOTUS PÖYTÄKIRJAKSI Asia: Euroopan unionin neuvoston ylimääräinen istunto
LisätiedotKeskuspankit finanssikriisin jälkeen
Suomen Pankki Keskuspankit finanssikriisin jälkeen Talous tutuksi 1 Kansainvälinen finanssikriisi Vuonna 2007 kansainvälisessä rahoitusjärjestelmässä merkkejä vakavista ongelmista Syksyllä 2008 kriisi:
LisätiedotPankkien osakkeenomistajille ja velkasijoittajille suurempi vastuu pankin kriisissä
BLOGI Pankkien osakkeenomistajille ja velkasijoittajille suurempi vastuu pankin kriisissä 9. 1 2. 2 0 1 5 B L O G I S a m i P y y k ö n e n Vuosia on keskusteltu siitä, että sijoittajavastuun toteutuminen
LisätiedotEMU:n uudistusagenda
EMU:n uudistusagenda 28.9.2017 Martti Salmi Valtiovarainministeriö, EU-asioiden sihteeristö EMU:n uudistusagendaa (i) Olemassa: Valmisteilla: 1. PANKKIUNIONI Yhteinen valvonta ja sääntökirja Yhteinen kriisinratkaisu
Lisätiedot- mistä EU:n kriisijärjestelmissä on kyse? - miten ne vaikuttavat Suomeen?
The Economist ERVV, EVM, EVVK? - mistä EU:n kriisijärjestelmissä on kyse? - miten ne vaikuttavat Suomeen? Martti Salmi Kansainvälisten asioiden sihteeristö Valtiovarainministeriö Kriisin eteneminen EU-maissa
LisätiedotKahta reittiä ja vauhtia liittovaltioon
Kansantaloudellinen aikakauskirja 111. vsk. 4/2015 Kahta reittiä ja vauhtia liittovaltioon Antti Tanskanen Kaksi vuosikymmentä sitten Ruotsissa ja Suomessa professorityöryhmät arvioivat maittensa talous-
LisätiedotEU:n suunta Kuinka tiivis liitto? 8.5.2014
EU:n suunta Kuinka tiivis liitto? 8.5.2014 Unionin tulevaisuuden vaihtoehdot ja niiden vaikutukset Suomelle ETLAn ja UPIn yhteishanke Laaditaan erilaisia skenaarioita EU:n kehitykselle Arvioidaan vaihtoehtojen
LisätiedotEUROOPAN UNIONI. Periaatteita LÄHDE: OTAVAN OPEPALVELU
EUROOPAN UNIONI Periaatteita LÄHDE: OTAVAN OPEPALVELU INTEGRAATIO = Euroopan yhdentyminen ja EU-maiden tiivistyvä yhteistyö o o o taloudellista poliittista sotilaallista YHDENTYMISEN TAUSTALLA TOISEN MAAILMANSODAN
LisätiedotKyproksen talouden sopeutusohjelma
Kyproksen talouden sopeutusohjelma Prosessin eteneminen Euroryhmän neuvottelutulokset 16.3, 19.3. ja 25.3. Dokumentaation valmistelu (komissio, EKP, troikka) Euroryhmä 12.4. dokumentaation hyväksyminen
LisätiedotRahoitusmarkkinoiden näkymiä. Leena Mörttinen/EK 5.3.2013
Rahoitusmarkkinoiden näkymiä Leena Mörttinen/EK 5.3.2013 Fundamentit, joiden varaan euron vakaus rakentuu Poliittinen vakaus Euroalueen vakaus Politiikka: Velkoja ja velallismaiden on löydettävä poliittinen
LisätiedotKomission ehdotus valtionvelkakirjavakuudellisista arvopapereista (SBBS) U 61/2018 vp
Komission ehdotus valtionvelkakirjavakuudellisista arvopapereista (SBBS) U 61/2018 vp Syyskuu 2018 Pankki- ja rahoitusyksikkö Rahoitusmarkkinaosasto Tausta ja laajempi konteksti Valtionvelkakirjavakuudellinen
LisätiedotKultaan sijoittamisen pääperiaatteet
Kultaan sijoittamisen pääperiaatteet Meelis Atonen TAVEX OY konsernin kultapuolen johtaja . Ranskan edellinen presidentti Nicolas Sarkozy on julistanut eurokriisin voitetuksi jo 2012 Sarkozyn mielestä
LisätiedotLausunto Valtioneuvoston selvityksestä Euroopan komission ehdotuksiin talous- ja rahaliiton
LAUSUNTO 1 (5) 1.3.2017 Timo Miettinen Yliopistotutkija, FT Eurooppa-tutkimuksen keskus Helsingin yliopisto Asiantuntijapyyntö E 155 / 2017 vp Lausunto Valtioneuvoston selvityksestä Euroopan komission
LisätiedotPankkiunionin pilarit ja julkisen talouden sekä finanssisektorin vakaus katsaus lainsäädäntöön
Pankkiunionin pilarit ja julkisen talouden sekä finanssisektorin vakaus katsaus lainsäädäntöön S I R P A P I E T I K Ä I N E N E U R O P A R L A M E N T A A R I K K O 2 0 1 4 Single rule book Pankkiunioni
LisätiedotFI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0392/23. Tarkistus. Tamás Meszerics Verts/ALE-ryhmän puolesta
5.12.2018 A8-0392/23 23 8 kohta 8. kehottaa EUH:ta, komissiota, neuvostoa ja yksittäisiä jäsenvaltioita toimimaan strategisesti soveltamalla yhdennettyä lähestymistapaa ja käyttämällä kaikkia käytettävissään
LisätiedotValtioneuvoston kanslia PERUSMUISTIO VNEUS VNEUS Lindgren Jussi(VNK) JULKINEN. EMU:n kehittäminen
Valtioneuvoston kanslia PERUSMUISTIO VNEUS2017-00644 VNEUS Lindgren Jussi(VNK) 11.10.2017 JULKINEN Asia EMU:n kehittäminen Kokous EU-ministerivaliokunta 13.10.2017 U/E/UTP-tunnus EMU:n kehittäminen Huolimatta
LisätiedotKuinka ratkaista eurokriisi?
Kuinka ratkaista eurokriisi? Ratkaisuja maailmantalouden kriisiin 10.9. 8.10.2012 Helsingin suomenkielinen työväenopisto 1 Luennon sisältö 1. Miten eurokriisiin ajauduttiin? 2. Miten kriisiä on yritetty
LisätiedotValtioneuvoston selvitys: EMU:n kehittäminen (E 80/2017 vp)
1 Janne Salminen 14.11.2017 Kirjallinen lausunto Kuuleminen 14.11.2017 Eduskunnan perustuslakivaliokunta Valtioneuvoston selvitys: EMU:n kehittäminen (E 80/2017 vp) 1. Eduskunnan perutuslakivaliokunnan
LisätiedotKansainväliset rahoitusasiat -yksikkö. Tarkastusvaliokunta
Euroopan vakausmekanismi ja Euroopan rahoitusvakausväline - Ohjelmien päättyminen ja yleinen tilanne - Nykyiset vastuut ja takaisinmaksut - Kriisinhallintakehikon kehittäminen Tarkastusvaliokunta 27.11.2018
LisätiedotKreikan kolmas ohjelma - Kreikan talouden tilanne - Toisen väliarvion tilanne ja eteneminen - Velkakestävyysarviot
Kreikan kolmas ohjelma - Kreikan talouden tilanne - Toisen väliarvion tilanne ja eteneminen - Velkakestävyysarviot Kansainväliset rahoitusasiat -yksikkö 16.2.2017 Kreikan talouden tila ja näkymät Talouden
LisätiedotViisi näkökulmaa rahapolitiikkaan Pentti Hakkarainen
Viisi näkökulmaa rahapolitiikkaan Pentti Hakkarainen Risto Ryti -seura 17.2.2015 Viisi näkökulmaa rahapolitiikkaan 1. Rahapolitiikka kaupunkikuvassa 2. Risto Rytin aika Suomen Pankissa 3. Suuren laman
LisätiedotPankkien häiriönsietokyvyn parantaminen II Kriisinratkaisua koskevat ehdotukset
Pankkien häiriönsietokyvyn parantaminen II Kriisinratkaisua koskevat ehdotukset Eduskunnan talousvaliokunta U 17/20167vp 24.2.2016 Jaakko Weuro ja Katri Aho Rahoitusmarkkinaosasto Pankkiunionin syventäminen
LisätiedotMIETINTÖLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2018/2101(INI) EKP:n vuosikertomuksesta 2017 (2018/2101(INI))
Euroopan parlamentti 2014-2019 Talous- ja raha-asioiden valiokunta 2018/2101(INI) 3.7.2018 MIETINTÖLUONNOS EKP:n vuosikertomuksesta 2017 (2018/2101(INI)) Talous- ja raha-asioiden valiokunta Esittelijä:
LisätiedotTalouskasvun näkymät epävarmuuden oloissa: Eurooppa ja Suomi
Olli Rehn Pääjohtaja, Suomen Pankki Talouskasvun näkymät epävarmuuden oloissa: Eurooppa ja Suomi Rauman ja Satakunnan kauppakamarit 1 Kriisien sarjan kuusi vaihetta reaalitalouden syvä taantuma valtionvelkakriisi
Lisätiedot10 KEINOA EUROOPAN UNIONIN UUDISTAMISEKSI YRITYSTEN SILMIN. Kauppakamarin linjaukset EU:n tulevaisuudesta
10 KEINOA EUROOPAN UNIONIN UUDISTAMISEKSI YRITYSTEN SILMIN Kauppakamarin linjaukset EU:n tulevaisuudesta Tavoitteet Toimiva vapaakauppa ja terve talouskasvu EU:n ykköstavoitteeksi. Talouskasvun ja työpaikkojen
LisätiedotMaksuvalmiusrahoitus pankkien kriisinratkaisussa ja siihen mahdollisesti liittyvät julkiset takaukset E 96/2018 vp
Maksuvalmiusrahoitus pankkien kriisinratkaisussa ja siihen mahdollisesti liittyvät julkiset takaukset E 96/2018 vp Talousvaliokunta 22.11.2018 Tuukka Taipale, valtiovarainministeriö Rahoitusmarkkinaosasto
LisätiedotSuhdanne 2/2017. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY
Suhdanne 2/2017 Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 19.09.2017 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Vuosien 2017-2019 näkymät: tiivistelmä Euroalueen ja
LisätiedotSUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA
SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA Sisältö Eurooppa-integraatio etenee, mutta vasta syksyllä 3 BLOGI Eurooppa-integraatio etenee, mutta vasta syksyllä 20.7.2015 10:00 BLOGI SAMU KURRI
LisätiedotAjankohtaiset asiat EU:ssa. 29.10.2014 Niina Pautola-Mol Neuvotteleva virkamies VNEUS
Ajankohtaiset asiat EU:ssa 29.10.2014 Niina Pautola-Mol Neuvotteleva virkamies VNEUS Ajankohtaiset haasteet EU:ssa Heikko talouskasvu Korkea työttömyys, erityisesti nuorisotyöttömyys Investointien vähäisyys
LisätiedotMiten rahapolitiikan uutisia luetaan?
Miten rahapolitiikan uutisia luetaan? Viestintä rahapolitiikan välineenä Studia Monetaria Rahamuseo 9.2.2010 Mika Pösö Viestintäpäällikkö Yllätyksellisyydestä ennustettavuuteen Keskuspankkien läpinäkyvyyden
LisätiedotErkki Liikanen Suomen Pankki. Talouden näkymistä. Budjettiriihi 9.9.2015
Suomen Pankki Talouden näkymistä Budjettiriihi 1 Kansainvälisen talouden ja rahoitusmarkkinoiden kehityksestä 2 Kiinan pörssiromahdus heilutellut maailman pörssejä 2.4 2.2 2.0 1.8 1.6 1.4 1.2 1.0 0.8 MSCI
LisätiedotEuroopan talous- ja rahaliiton tulevaisuus onko euro pelastettavissa?
Euroopan talous- ja rahaliiton tulevaisuus onko euro pelastettavissa? EMU:n kehittämisehdotusten arviointia ja Suomen linja Heikki Koskenkylä Suomen Perusta 2016 ISBN 978-952-7145-11-1 (nid) ISBN 978-952-7145-12-8
LisätiedotKeskiviikko kello
TALOUSVALIOKUNTA PÖYTÄKIRJA 117/2013 vp Keskiviikko 18.12.2013 kello 09.30-10.00 Läsnä pj. Mauri Pekkarinen /kesk vpj. Marjo Matikainen-Kallström /kok jäs. Lars Erik Gästgivars /r Harri Jaskari /kok Antti
LisätiedotFI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Tarkistus. Luke Ming Flanagan GUE/NGL-ryhmän puolesta
24.4.2017 A8-0160/11 11 16 kohta 16. tähdentää, että rahoitustuki vaikeuksissa oleville jäsenvaltioille annettiin lainoina, joita varten otettiin lainaa pääomamarkkinoilta käyttäen vakuutena unionin talousarviota;
LisätiedotLuento Itä-Suomen Yliopistossa Rahapolitiikka eri aikoina ja vaikutukset taloustilanteeseen. Pentti Hakkarainen, Suomen Pankki
Luento Itä-Suomen Yliopistossa - Rahapolitiikka eri aikoina ja vaikutukset taloustilanteeseen Pentti Hakkarainen, Suomen Pankki Rahapolitiikan tavoitteita 1. Rahapolitiikalla vakautta 2. Rahapolitiikalla
LisätiedotMihin oletuksiin perustuu EU:n yhteinen talouspolitiikka? Suuren valiokunnan kuuleminen VTT, dos. Jaakko Kiander
Mihin oletuksiin perustuu EU:n yhteinen talouspolitiikka? Suuren valiokunnan kuuleminen 05.09.2016 VTT, dos. Jaakko Kiander 1 Perustamissopimus ja sisämarkkinat EU:n ytimenä on eurooppalaisten sisämarkkinoiden
LisätiedotE 80/2017 vp Valtioneuvoston selvitys: EMU:n kehittäminen
Tomi Tuominen Lausunto 9.11.2017 Eduskunnan perustuslakivaliokunnalle E 80/2017 vp Valtioneuvoston selvitys: EMU:n kehittäminen Aluksi Suuri valiokunta on pyytänyt perustuslakivaliokunnan lausuntoa valtioneuvoston
LisätiedotElvyttävä kansalaisosinko
Elvyttävä kansalaisosinko 6.2.2016 Helsingin yliopisto Patrizio Lainà Suomen Talousdemokratia ry:n pääsihteeri Määrällisen elvytyksen (QE) ongelmia Inflaatiotavoitteen epäonnistuminen (kuvio) Nollakorkorajoite
LisätiedotValtiovarainvaliokunta
VTT Tuomas Malinen Helsingin yliopisto LAUSUNTO Valtiovarainvaliokunta 10.11.2017 EMU:N KEHITTÄMINEN Maailmanhistoria ei juuri tunne esimerkkejä onnistuneista itsenäisten valtioiden valuuttaliitoista.
LisätiedotEUROOPPA-NEUVOSTO Bryssel, 9. joulukuuta 2011
EUROOPPA-NEUVOSTO Bryssel, 9. joulukuuta 2011 EUROALUEEN VALTION- TAI HALLITUSTEN PÄÄMIESTEN JULKILAUSUMA Euroopan unioni ja euroalue ovat tehneet viimeisten 18 kuukauden aikana paljon talouden ohjausjärjestelmän
LisätiedotSuhdanne 1/2016. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 22.03.2016 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY
Suhdanne 1/2016 Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 22.03.2016 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Ennusteen lähtökohdat ja oletukset - Kiinan äkkijarrutus
LisätiedotAloitteessa euroerolle esitetään sekä taloudellisia, talouspoliittisia että valtiosääntöoikeudellisia perusteluja.
07.06.2016 Eduskunnan talousvaliokunnalle Kuten eduskunnan puhemiesneuvostolle lähettämässämme kirjeessä totesimme, kansalaisaloite kansanäänestyksen järjestämiseksi Suomen jäsenyydestä euroalueessa tähtää
LisätiedotEuroalueen talousnäkymät 2016 tilannekuva
Euroalueen talousnäkymät 2016 tilannekuva 9.2.2016 Lähde: komission ennuste Euroalueen vakausyksikkö Maailmantalouden kasvunäkymät heikentyneet - Kehittyneiden maiden kasvu alle keskiarvon - Kiinan tilanne
LisätiedotRahoitusmarkkinaosasto Jussi Lindgren/RMO Tarkastusvaliokunta
Euroopan vakausmekanismin (EVM) vuoden 2014 vuosikertomus ja tilintarkastuslautakunnan kertomus ja Euroopan rahoitusvakausvälineen (ERVV) vuoden 2014 tilinpäätös, johdon kertomus ja tilintarkastajan kertomus
LisätiedotEuro & talous 4/2012 Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous
Euro & talous 4/212 Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous Pääjohtaja Erkki Liikanen 12.9.212 1 Euro & talous 4/212 sisältö Pääartikkeli: Rahapolitiikka ja taloudellinen tilanne Suhdannetilanne, maailmantalouden
LisätiedotEhdotus NEUVOSTON LAUSUNTO. SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 15.11.2013 COM(2013) 911 final 2013/0396 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta FI FI 2013/0396 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta
LisätiedotEuroalueen kriisin ratkaisun avaimet
Euroalueen kriisin ratkaisun avaimet Lindorff Suomen Profittable 2012 -seminaari Helsingin musiikkitalo, Black Box 29.3.2012 Paavo Suni, ETLA ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS Mrd. USD 600 Maailmantalous
LisätiedotEuroopan unionin neuvosto Bryssel, 20. kesäkuuta 2016 (OR. en)
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 20. kesäkuuta 2016 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2015/0270 (COD) 10460/16 EF 199 ECOFIN 636 CODEC 919 YHTEENVETO ASIAN KÄSITTELYSTÄ Lähettäjä: Neuvoston pääsihteeristö
LisätiedotPalkansaajajärjestöjen keskusteluasiakirja EU:n ja EMU:n tulevaisuudesta
26.4.2013 Tiivistelmä: Sampo vai kuiva kaivo? Palkansaajajärjestöjen keskusteluasiakirja EU:n ja EMU:n tulevaisuudesta Palkansaajajärjestöt tukevat vahvistettavaa talouspolitiikan koordinaatiota, euroa
LisätiedotMiten euroalue kehittyy?
Miten euroalue kehittyy? Pasi Holm, Janne Huovari ja Markus Lahtinen Tutkimuksen on rahoittanut Perussuomalaiset rp Suomen Perusta ajatuspajan lukuun. Euron uhka: elintasoerot Vaihtotasekriisi, pankkikriisi
LisätiedotSäästämmekö itsemme hengiltä?
Säästämmekö itsemme hengiltä? Jaakko Kiander TSL 29.2.2012 Säästämmekö itsemme hengiltä? Julkinen velka meillä ja muualla Syyt julkisen talouden velkaantumiseen Miten talouspolitiikka reagoi velkaan? Säästötoimien
LisätiedotEuroalueen velkakriisi ja Suomi. Sixten Korkman, 1.11.2012 VATT
Euroalueen velkakriisi ja Suomi Sixten Korkman, 1.11.2012 VATT Euroalue on syvällä suossa, vaarana on Eurooppa-laajuinen pankkikriisi talouden lama (ei vain taantuma) sosiaalisten ongelmien vaikeutuminen
LisätiedotLue kappale 15: Euroopan velkakriisi, s
NYT: Lue kappale 15: Euroopan velkakriisi, s. 111-116 Tehtävät 1. 3. Moniste: Kreikan velkakriisi. Kansalainen ja talous 1 Mikä on pilakuvan sanoma? Pilakuvan otsikko A perfect storm, Täydellinen myrsky,
Lisätiedot8. Miten EU toimii? III EU:n tavoitteet ja toiminta
8. Miten EU toimii? EU:n toimielimet EU:n tärkeimmät toimielimet ovat: 1) Ministerineuvosto eli Euroopan unionin neuvosto 2) Eurooppa-neuvosto eli huippukokous 3) Euroopan parlamentti 4) Euroopan komissio.
LisätiedotEurojärjestelmän rahapolitiikka Tavoite, välineet ja tase
Samu Kurri Kansainvälisen ja rahatalouden toimisto, Suomen Pankki Eurojärjestelmän rahapolitiikka Tavoite, välineet ja tase Elvyttävä kansalaisosinko tilaisuus 6.2.2016 Esitetyt näkemykset ovat omiani.
LisätiedotMIETINTÖLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2016/2063(INI)
Euroopan parlamentti 2014-2019 Talous- ja raha-asioiden valiokunta 2016/2063(INI) 9.6.2016 MIETINTÖLUONNOS Euroopan keskuspankin vuosikertomuksesta 2015 (2016/2063(INI)) Talous- ja raha-asioiden valiokunta
LisätiedotValtiovarainministeriö E-KIRJE VM RMO JULKINEN. VASTAANOTTAJA: Suuri valiokunta
Valtiovarainministeriö E-KIRJE VM2017-00614 RMO 10.11.2017 JULKINEN VASTAANOTTAJA: Suuri valiokunta Asia Komission tiedonanto "Pankkiunionin loppuunsaattaminen" U/E/UTP-tunnus EUTORI-tunnus EU/2017/1535
LisätiedotMaailmantalouden suuret kysymykset Suhdannetilanne ja -näkymät
Samu Kurri Suomen Pankki Maailmantalouden suuret kysymykset Suhdannetilanne ja -näkymät Euro & talous 1/2015 25.3.2015 Julkinen 1 Maailmantalouden suuret kysymykset Kasvun elementit nyt ja tulevaisuudessa
LisätiedotAjankohtaiset talouden näkymät ja pankkiunionin eteneminen
Ajankohtaiset talouden näkymät ja pankkiunionin eteneminen Kuopion alueen kauppakamari ja Itä-Suomen hallinto-oikeus 21.5.2014 Johtokunnan varapuheenjohtaja Pentti Hakkarainen Maailmantalouden tila ja
LisätiedotStagflaatio venäläinen kirosana. Sanna Kurronen Maaliskuu 2014
Stagflaatio venäläinen kirosana Sanna Kurronen Maaliskuu 2014 Putin ei välitä talouden alamäestä Ukrainan kriisi ajaa Venäjän talouden ahtaalle, mutta se ei Putinin menoa hidasta Venäjän talous on painumassa
LisätiedotLausunto EMUn kehittämistä koskevasta E-kirjelmästä (E 70/2015 vp)
Lausunto 1(7) 25.11.2015 Lauri Holappa Tutkija Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos Helsingin yliopisto Email: lauri.holappa@helsinki.fi Puh.: 050 540 9170 Lausunto EMUn kehittämistä koskevasta E-kirjelmästä
Lisätiedot