Lausunto valtiovarainministeriön E-kirjelmästä koskien EMUn. kehittämistä (E 70/2015 vp)

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Lausunto valtiovarainministeriön E-kirjelmästä koskien EMUn. kehittämistä (E 70/2015 vp)"

Transkriptio

1 Eduskunnan talousvaliokunnalle Lausunto valtiovarainministeriön E-kirjelmästä koskien EMUn Suomen kanta EMUn kehittämiseen kehittämistä (E 70/2015 vp) Valtiovarainministeriön muistion alussa todetaan Suomen lähtökohdaksi, että jokainen EMUn jäsenvaltio kantaa vastuun omasta talouspolitiikastaan ja vastaa itse veloistaan. Kirjaimellisesti tulkittuna tämä merkitsisi sitä, ettei tarvittaisi lainkaan rahaliiton yhteisiä talouspoliittisia sääntöjä, kriisirahastoja eikä Euroopan keskuspankin suorittamia valtionlainojen osto-ohjelmia. Hallitusohjelman kirjaus samasta asiasta on kuitenkin hieman löysempi. Siinä kukin jäsenvaltio vastaa ensisijaisesti itse omasta talouspolitiikastaan mitä tämä sitten käytännössä tarkoittaakin. Velkojen suhteen hallitus pyrkii palauttamaan no bailout-säännön uskottavuuden. Se torjuu yhteisvastuun laajentamisen todeten, että Euroopan vakausmekanismia saa käyttää vain nykyisen kapasiteetin ja pääomarakenteen puitteissa. Jos nämä toimet eivät riitä, niin hallitus edellyttää sijoittajavastuun toteuttamista. Myös pankkiunionia on kehitettävä sijoittajavastuun pohjalta. Muistiossa ei mainita markkinakuria, joka liittyy kiinteästi sijoittajavastuuseen ja joka oli esillä Valtiovarainministeriön (2015) aiemmassa arviossa EMUn kehittämistarpeista. Markkinakurin ja sijoittajavastuun toimivuuden edellytyksenä on erityisesti valtioiden ja pankkien kohdalla se, että luottoluokituslaitokset ja sijoittajat pystyvät kohtuullisen hyvin arvioimaan lainoihin liittyvien riskien kehitystä. Markkinoiden riskiarvioiden noustessa myös korkojen tulisi nousta, jotta ne rankaisisivat liiallisesta velkaantumisesta ja siten ylläpitäisivät markkinakuria. Kokemukset rahoitusmarkkinoiden historiasta ja viimeisimmästä finanssikriisistä osoittavat, että luottoluokittajien ja markkinatoimijoiden kyky arvioida riskejä on toisinaan erittäin puutteellinen. Juuri tämän vuoksi monissa maissa ja euroalueella on jouduttu turvautumaan kriisirahastojen perustamiseen, pankkien tukemiseen ja keskuspankkien osto-ohjelmiin. Kun Suomi tukee pääomamarkkinaunionin ja eurooppalaisten rahoitusmarkkinoiden kehittämistä, ei pidä unohtaa, että finanssikriisi sai alkunsa Yhdysvaltojen rahoitusmarkkinoilta, joita yleisesti pidetään eurooppalaisia markkinoita kehittyneempinä. Kehittyneet rahoitusmarkkinat eivät välttämättä edistä vakautta, toisin kuin VM:n muistio olettaa. EMUssa ja sen jäsenmaissa ei pidä hyväksyä näkemystä, jossa sivuutetaan kehittyneisiin rahoitusmarkkinoihin liittyvät valtavat riskit ja niiden torjumisen edellyttämä sääntely. Euroopan keskuspankin toimintaa rajoittaa merkittävästi sitä koskeva no bailout-sääntö, jota se on kuitenkin onnistunut kiertämään ostamalla valtioiden velkakirjoja jälkimarkkinoilta. Taloustieteessä katsotaan yleisesti, että tarvitaan ns. viimekätinen lainanantaja, jona toimii nimenomaan keskuspankki. Yhtenä perusteluna tälle on sijoittajavastuun vajavainen toteutuminen. Suomen tulisikin ottaa kantaa tähän kysymykseen ja siihen, pitäisikö EKP:n mandaattia muuttaa. Tosin Saksa tuskin milloinkaan tulee hyväksymään EKP:n velkakirjojen osto-oikeuksien laajentamista tällä tavalla. Muistion kappale pankkiunioniin liittyvästä talletussuojajärjestelmästä on oikeansuuntainen. Siihen voidaan kuitenkin kohdistaa kahdenlaisia epäilyksiä. Ensinnäkään tällä hetkellä ei ole näköpiirissä, että Saksa hyväksyisi minkäänlaista yhteistä talletussuojajärjestelmää. Toiseksi kaavailtu järjestelmä kansallisine rahastoineen ei välttämättä poista kohtalonyhteyttä pankkien ja valtioiden väliltä.

2 Näin on erityisesti systeemisessä pankkikriisissä, jossa realisoituvat riskit ovat erittäin suuria pankkijärjestelmän kansainvälisen luonteen takia. Rahoitusmarkkinoiden kehittäminen EMUssa tulee lisäämään tällaisia riskejä. Komission ehdotukset euroalueen ja kansallisen tason talouspoliittisen seurannan paremmaksi yhdistämiseksi lienevät nähtävissä ennen kaikkea pyrkimyksiksi luoda lisää mahdollisuuksia painostaa Saksaa elvyttämään finanssipolitiikalla. Sitähän ovat vaatineet monet tahot euroalueen yhteisen edun nimissä. Täysin avoimeksi kuitenkin jää, miten käytännössä Saksaa voidaan painostaa tähän, ellei sille todella olla valmiita määräämään sanktioita. Toisaalta Saksa tuskin hyväksyisi mitään tällaista menettelyä. Muistiossa todetaan, ettei Suomi pidä tarpeellisena laajentaa sosiaali- ja työllisyyskysymysten käsittelyä osana makrotalouden epätasapainojen menettelyä. Perusteluja tälle ei kerrota. Tältä osin komission kaavailujen saatetaan pelätä menevän liian pitkälle ja puuttuvan kansallisten demokraattisten elinten toimivaltaan. Palkansaajien tutkimuslaitoksen mielestä kuitenkin sosiaali- ja työllisyyskysymysten nostaminen keskusteluun tässä yhteydessä olisi arvokasta. Eurokriisin tähänastisessa hoidossa näihin asioihin ei ole kiinnitetty riittävästi huomiota. Niin itse kriisin kuin sen hoitotoimienkin sosiaaliset ja työllisyysvaikutukset ovat olleet erittäin suuria. Niin sosiaalinen syrjäytyminen kuin työttömyyskin voivat jäädä pitkäaikaisiksi ongelmiksi. Myös työmarkkinoiden kohtaantoongelmiin kysynnän ja tarjonnan vastaavuuteen pitää kiinnittää enemmän huomiota. Niillä on sosiaalisten vaikutusten lisäksi merkitystä inflaation ja rahapolitiikan kannalta. Kansallisen kilpailukykyneuvoston perustaminen Esitys kansallisen kilpailukykyneuvoston perustamiseksi on jatkumoa kehitykselle, joka alkoi solmittaessa vuonna 2011 Euro plus -sopimus. Tämä sopimus koski kilpailukykyä sekä entistä vahvempaa talouspolitiikan koordinointia jäsenmaiden välillä, ja se liitti palkoista sopimisen yhteisen intressin piiriin kuuluvaksi asiaksi EU:n päätöksenteossa. Koordinaation ulottamista uusille talouspolitiikan lohkoille on luonnehdittu uudeksi eurooppalaiseksi interventionismiksi (ks. Sauramo 2015). Eurooppalaisessa talouden uudessa ohjausjärjestelmässä useat EU-maat ovat jo Euro plus sopimuksen pohjalta saaneet maakohtaisia palkanmuodostusta koskevia suosituksia. Useimmiten maiden saamat suositukset ovat koskeneet palkkakehityksen maltillistamista. Toisaalta Saksa on saanut suosituksen ripeämmästä palkkojen noususta perustuen siihen, että siellä palkkakehitys on alittanut työn tuottavuuden kasvun, jolloin se ei ole riittävästi tukenut kotimaista kysyntää. Osa suosituksista on koskenut myös itse sopimusjärjestelmää, jolloin kyseisiä maita on kehotettu lisäämään palkkaneuvottelujen hajauttamista. Periaatteellisena lähtökohtana Euro plus -sopimuksessa oli kansallisten työmarkkinoiden käytäntöjen ja mallien kunnioittaminen. Toisaalta sen mukaan palkkaneuvottelujen käytäntöjä muuttamalla voidaan parantaa kilpailukykyä ja maiden tulee arvioida erityisesti sitä, kuinka keskitetysti palkkaneuvottelut käydään. Sopimusta voi pitää tulkinnanvaraisena tai jopa ristiriitaisena sen suhteen, millä tavoin se suhtautuu EU-sopimusten perinteiseen lähtökohtaan jäsenmaiden palkkapolitiikan autonomiasta. Viiden puheenjohtajan raportissa esitettiin arvio, jonka mukaan Euro plus -sopimus on kuitenkin epäonnistunut tavoitteissaan, koska se ei luonteeltaan ollut tarpeeksi sitova ja sille ei nimetty seu-

3 rantaa tekevää elintä. Heidän esityksensä oli riippumattoman kansallisen elimen eli kilpailukykyviranomaisen (Competitiveness Authority) perustaminen. Sen tehtävänä olisi arvioida, kehittyvätkö palkat tuottavuuden mukaan verrattuna muiden euromaiden ja tärkeimpien vertailukelpoisten kauppakumppaneiden kehitykseen sekä arvioida kilpailukykyreformien toteutumista. Komission lokakuussa esittämä toimenpidepaketti pitää sisällään puolestaan esityksen itsenäisestä kilpailukykyneuvostosta (Competitiveness Board), jonka tehtävänmäärittely kattaa palkanmuodostuksen ohella tuottavuuteen, investointeihin, innovaatioihin ja elinkeinoelämän yleisiin toimintaedellytyksiin liittyviä arviointeja. Neuvoston tuottamalla analyysilla todetaan olevan neuvoa antava rooli ja sen toiminnalla ei pitäisi olla vaikutusta työmarkkinajärjestöjen sopimusautonomiaan. Komission esityksen voikin todeta poikkeavan viiden puheenjohtajan esityksestä, missä kilpailukykyviranomaisen tehtävä rajoittui lähinnä palkkakehityksen arviointiin ja kilpailukykyviranomaisen kannalle annettiin ohjaava rooli palkkaneuvotteluissa. Tämän tulkinnan kanssa on sopusoinnussa myös se, että komission uudesta elimestä käyttämä nimi poikkeaa viiden puheenjohtajan raportissa käytetystä käsitteestä (Competitiveness Authority vs. Competitiveness Board). Sekä komission että viiden puheenjohtajan esitykseen liittyy ehdotus komission roolista kansallisia kilpailukykyneuvostoja koordinoivana tahona. Taustalla on sinänsä perusteltu tarve kuroa maiden välisiä kilpailukykyeroja pienemmiksi euroalueen sisällä ja tuoda kilpailukykykeskusteluun mukaan myös koko euroalueen näkökulma. Yhteisen intressin unohtaminen voi johtaa umpikujaan, sillä euromaiden kesken tapahtuva kilpailu palkankorotusten alhaisuudella edustaa nuiji naapuria - politiikkaa eikä paranna alueen kasvua ja työllisyyttä. Komission esityksessä jää kuitenkin epäselväksi, millä tavoin komission suorittama kilpailukykyneuvostojen koordinointi tapahtuisi ja miten se sopii itsenäisesti ja riippumattomasti toimivien kilpailukykyneuvostojen yhteyteen. Esityksen tehoa voivat heikentää myös muodostettavien kansallisten kilpailukykyneuvostojen erilaiset toimintatavat. Niitä muodostettaessa hyödynnettäisiin aikojen saatossa muovautuneita kansallisia instituutioita. Suomessa Tulo- ja kustannuskehityksen selvitystoimikunta (TUKUSETO) käsittelee raporteissaan ansioiden ja kilpailukyvyn kehitystä, mutta sen toimialaa voi pitää suppeampana kuin komission esityksessä tarkoitettu kilpailukykyneuvoston tehtäväkenttä. Koostuessaan valtiovarainministeriön ja valtioneuvoston kanslian virkamiehistä sekä työmarkkinajärjestöjen asiantuntijoista TUKUSETO ei myöskään vastaa komission esityksen vaatimusta itsenäisyydestä ja analyysin luonteesta. Kilpailukykyproblematiikan keskeisyys Suomessa jo sinänsä kuitenkin puoltaisi sitä, että palkkakehityksen ja kilpailukyvyn kehityksen arvioinnissa hyödynnettäisiin alan tutkijoita nykyistä laajemmin ja tutkimuksellisen analyysin roolia kasvatettaisiin politiikan valmistelussa. Tällaista osaamista löytyy yliopistoista ja taloudellisista tutkimuslaitoksista. Näiden tehtävien hoitaminen saattaisikin olla mahdollista laajentamalla Talouspolitiikan arviointineuvoston mandaattia. Yhteenvetona voidaan todeta, että komission tekemää ehdotusta kilpailukykyneuvostosta ei voi pitää perusteltuna, koska se on päällekkäinen nykyisten seuranta- ja suositusmenettelyjen kanssa ja samalla sen tuomat edut suhteessa nykykäytäntöön jäävät epäselviksi. Finanssipoliittisen lautakunnan perustaminen Komission on jo omalla päätöksellään perustanut viisijäsenisen neuvoa-antavan finanssipoliittisen lautakunnan (European Fiscal Board), jonka on määrä aloittaa työnsä vuoden 2016 puo-

4 livälissä. Sen tehtäviin kuuluu yhtäältä arvioida yhteisten finanssipoliittisten sääntöjen noudattamista ja toisaalta myös finanssipolitiikan virityksen sopivuutta euroalueella ja kansallisesti. Lautakunnan odotetaan myös tekevän suosituksia koskien finanssipolitiikan sääntöjen kehittämistä ja toimivan neuvonantaja finanssipolitiikan linjaa koskevissa kysymyksissä. Näin määritelty mandaatti merkitsee, että komission jatkossa nimittämät lautakunnan jäsenet edustavat huomattavaa asiantuntijavaltaa. Komission päätökseen perustaa finanssipoliittinen lautakunta kansallisilla parlamenteilla ja Euroopan Parlamentilla ei ole vaikutusvaltaa. Komissio itse nimittää lautakunnan, jonka tulee koostua kansainvälisesti maineikkaista asiantuntijoista. Ehdotuksen sen puheenjohtajasta ja neljästä jäsenestä tekee komission puheenjohtaja konsultoituaan eri tahoja. Lautakunta toimii komission sihteeristön yhteydessä niin, että sitä tukeva henkilöstö tulee komissiosta. Toisin kuin komissio on antanut ymmärtää, finanssipoliittisen lautakunnan itsenäisyys on hyvin kyseenalainen. Jo sen nimitysmenettely ja sijoittaminen komission yhteyteen viittaa siihen, että komissio hakee lautakunnasta legitimiteettiä omalle finanssipoliittiselle linjalleen, mikä se kulloinkin sattuu olemaan. Lautakunta voisi tukea komission löysää linjaa ja pidättäytymistä sanktioista erityisesti isojen jäsenmaiden kohdalla. Toisaalta ne, jotka toivovat komission vaativan tiukempaa finanssipolitiikkaa esimerkiksi Ranskalta tai löysempää finanssipolitiikkaa Saksalta ja nämä voivat olla eri tahoja saattavat odottaa lautakunnalta lisätukea näkemyksilleen. Lautakunnan jäsenten tehtävänasettelu sitoo heidät vakaus- ja kasvusopimukseen ja muihin finanssipolitiikan sääntöihin. Jäseniksi ei siis voida nimittää taloustieteilijöitä, jotka suhtautuvat kriittisesti näihin sääntöihin. Kaiken kaikkiaan tällainen finanssipoliittinen lautakunta edustaa komission pyrkimystä lisätä omaa vaikutusvaltaansa. Valtiovarainministeri Alexander Stubbin asettama EMU:n kehittämistarpeita tarkastellut työryhmä arvioi, että lautakunnan asettamisen taustalla saattaa olla epäluottamus komission nykyistä toimintaa kohtaan ja että ongelma ei kuitenkaan ratkea finanssipoliittisen lautakunnan avulla (Valtiovarainministeriö 2015). Ko. työryhmä viittasi myös siihen, että komitealle kaavaillut tehtävät ovat päällekkäisiä komission tehtävien kanssa, mikä jättää lautakunnan tehtävänannon osin epäselväksi. Näihin kriittisiin arvioihin voi yhtyä. Edellä mainitun työryhmäraportin mukaan lautakunnalle perusteltu tehtävä olisi kansallisten finanssipolitiikan riippumattomien arviointineuvostojen yhteistyön tukeminen. Perustetun lautakunnan yhtenä tehtävänä on myös mainittu yhteistyö näiden arviointineuvostojen kanssa. Suomessa ns. fipo-lain mukaan valtiontalouden tarkastusvirasto vastaa finanssipolitiikan riippumattomasta ulkoisesta valvonnasta ja toimii päätöksessä mainittuna finanssipolitiikan arviointineuvostona. Suomessa kuitenkin vuonna 2014 perustettu ja viidestä professorista koostuva Talouspolitiikan arviointineuvosto olisi luontevampi yhteistyö- ja keskustelukumppani perustetulle finanssipolitiikan lautakunnalle, jonka jäsenien on tarkoitus olla kansainvälisesti meritoituneita makrotalouden ja julkisen talouden osaajia. Yhteenvetona voidaan todeta, että komission tekemää päätöstä finanssipoliittisen lautakunnan perustamisesta ei voi pitää perusteltuna, koska uusi instituutio on päällekkäinen nykyisten seuranta- ja suositusmenettelyjen kanssa ja samalla sen tuomat edut suhteessa nykykäytäntöön jäävät epäselviksi. Tämä ei kuitenkaan merkitse sitä, ettei euroalueelle kannattaisi perustaa finanssipoliittista lautakuntaa, joka olisi aidosti itsenäinen niin komission kuin muidenkin EU-toimielinten suhteen.

5 Lähteet: Sauramo, Pekka (2015), Murentaako EU kansallisen palkoista sopimisen perinteen?, Talous & Yhteiskunta, 3/2015. Valtiovarainministeriö (2015), Arvio Euroopan talous- ja rahaliiton kehittämistarpeista, Valtiovarainministeriön julkaisu 37a/2015. Seija Ilmakunnas Johtaja Heikki Taimio Erikoistutkija

E 70/2015 vp EMU:n kehittäminen Valtiovarainvaliokunta,

E 70/2015 vp EMU:n kehittäminen Valtiovarainvaliokunta, E 70/2015 vp EMU:n kehittäminen Valtiovarainvaliokunta, 4.12.2015 Pauli Kariniemi Rahoitusmarkkinaosasto Tausta Kesäkuussa julkaistiin viiden puheenjohtajan raportti Euroopan talous- ja rahaliiton viimeistely.

Lisätiedot

Valtiovarainministeriö E-KIRJE VM2012-00760 12.10.2012. EDUSKUNTA Suuri valiokunta

Valtiovarainministeriö E-KIRJE VM2012-00760 12.10.2012. EDUSKUNTA Suuri valiokunta Valtiovarainministeriö EKIRJE VM201200760 12.10.2012 EDUSKUNTA Suuri valiokunta Viite Asia Pankkiunioni osana EMU:n kehittämistä U/Etunnus: EUTORInumero: EU/20121429 Ohessa lähetetään perustuslain 97 :n

Lisätiedot

LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON SELVITYKSESTÄ EUROOPAN KOMISSION EHDOTUKSIIN TALOUS- JA RAHALIITON KEHITTÄMISEKSI

LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON SELVITYKSESTÄ EUROOPAN KOMISSION EHDOTUKSIIN TALOUS- JA RAHALIITON KEHITTÄMISEKSI LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON SELVITYKSESTÄ EUROOPAN KOMISSION EHDOTUKSIIN TALOUS- JA RAHALIITON KEHITTÄMISEKSI Timo Miettinen, FT Eurooppa-tutkimuksen keskus Helsingin yliopisto Presentation Name / Firstname

Lisätiedot

Ajankohtaista rahoitusmarkkinoilta

Ajankohtaista rahoitusmarkkinoilta Erkki Liikanen Suomen Pankki Ajankohtaista rahoitusmarkkinoilta Kesäkuu 2015 Eduskunnan talousvaliokunta 30.6.2015 Julkinen 1 Sisällys Keveä rahapolitiikka tukee euroalueen talousnäkymiä EU:n tuomioistuimen

Lisätiedot

EU27-PÄÄMIESTEN TULEVAISUUSPOHDINNAN JA ROOMAN JULISTUKSEN SEURANTA

EU27-PÄÄMIESTEN TULEVAISUUSPOHDINNAN JA ROOMAN JULISTUKSEN SEURANTA EU27-PÄÄMIESTEN TULEVAISUUSPOHDINNAN JA ROOMAN JULISTUKSEN SEURANTA TIMO MIETTINEN, FT, YLIOPISTOTUTKIJA EUROOPPA-TUTKIMUKSEN VERKOSTO HELSINGIN YLIOPISTO E 29/2017 vp Valtioneuvoston selvitys: EU27-päämiesten

Lisätiedot

EMUN KEHITTÄMINEN JA SUOMEN KANTA

EMUN KEHITTÄMINEN JA SUOMEN KANTA EMUN KEHITTÄMINEN JA SUOMEN KANTA Timo Miettinen, FT Eurooppa-tutkimuksen verkosto Helsingin yliopisto Presentation Name / Firstname Lastname 07/11/2017 1 EMU:N UUDISTUSTYÖN TAVOITTEET Nyt esitetyt vaihtoehdot

Lisätiedot

EUROOPPA-NEUVOSTO Bryssel, 9. joulukuuta 2011

EUROOPPA-NEUVOSTO Bryssel, 9. joulukuuta 2011 EUROOPPA-NEUVOSTO Bryssel, 9. joulukuuta 2011 EUROALUEEN VALTION- TAI HALLITUSTEN PÄÄMIESTEN JULKILAUSUMA Euroopan unioni ja euroalue ovat tehneet viimeisten 18 kuukauden aikana paljon talouden ohjausjärjestelmän

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO. SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta

Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO. SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 15.11.2013 COM(2013) 911 final 2013/0396 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta FI FI 2013/0396 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta

Lisätiedot

EU:N KEHITYS JA UNIONIN DEMOKRAATTINEN OIKEUTUS TIMO MIETTINEN, FT, YLIOPISTOTUTKIJA EUROOPPA-TUTKIMUKSEN VERKOSTO HELSINGIN YLIOPISTO

EU:N KEHITYS JA UNIONIN DEMOKRAATTINEN OIKEUTUS TIMO MIETTINEN, FT, YLIOPISTOTUTKIJA EUROOPPA-TUTKIMUKSEN VERKOSTO HELSINGIN YLIOPISTO EU:N KEHITYS JA UNIONIN DEMOKRAATTINEN OIKEUTUS TIMO MIETTINEN, FT, YLIOPISTOTUTKIJA EUROOPPA-TUTKIMUKSEN VERKOSTO HELSINGIN YLIOPISTO 28/09/2017 1 EU JA DEMOKRATIA Kysymys demokraattisesta oikeutuksesta

Lisätiedot

Valtuuskunnille toimitetaan oheisena asiakirja COM(2017) 291 final LIITE 2.

Valtuuskunnille toimitetaan oheisena asiakirja COM(2017) 291 final LIITE 2. Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 2. kesäkuuta 2017 (OR. en) 9940/17 ADD 2 ECON 491 UEM 185 INST 242 SAATE Lähettäjä: Saapunut: 1. kesäkuuta 2017 Vastaanottaja: Euroopan komission pääsihteerin puolesta

Lisätiedot

Valtuuskunnille toimitetaan oheisena asiakirja C(2015) 8000 final.

Valtuuskunnille toimitetaan oheisena asiakirja C(2015) 8000 final. Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 23. lokakuuta 2015 (OR. en) 13374/15 ECOFIN 803 UEM 387 SAATE Lähettäjä: Saapunut: 22. lokakuuta 2015 Vastaanottaja: Kom:n asiak. nro: Asia: Euroopan komission pääsihteerin

Lisätiedot

- mistä EU:n kriisijärjestelmissä on kyse? - miten ne vaikuttavat Suomeen?

- mistä EU:n kriisijärjestelmissä on kyse? - miten ne vaikuttavat Suomeen? The Economist ERVV, EVM, EVVK? - mistä EU:n kriisijärjestelmissä on kyse? - miten ne vaikuttavat Suomeen? Martti Salmi Kansainvälisten asioiden sihteeristö Valtiovarainministeriö Kriisin eteneminen EU-maissa

Lisätiedot

23. Yhteisvaluutta-alueet ja Euroopan rahaliitto (Mankiw&Taylor, Ch 38)

23. Yhteisvaluutta-alueet ja Euroopan rahaliitto (Mankiw&Taylor, Ch 38) 23. Yhteisvaluutta-alueet ja Euroopan rahaliitto (Mankiw&Taylor, Ch 38) 1. Euron synty 2. Yhteisvaluutan hyödyt ja kustannukset 3. Onko EU optimaalinen yhteisvaluutta-alue? 4. Yhteisvaluutta-alueet ja

Lisätiedot

Miten euro pärjää epävarmuuden maailmassa?

Miten euro pärjää epävarmuuden maailmassa? Miten euro pärjää epävarmuuden maailmassa? TELA:n seminaari, Oodi, Helsinki 5.2.2019 Pääjohtaja Olli Rehn 1 10 Maailmantalouden kasvu jatkuu, mutta aiempaa vaimeampana ei niin vahvana kun vielä kesällä

Lisätiedot

Suhdanne 1/2016. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 22.03.2016 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Suhdanne 1/2016. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 22.03.2016 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Suhdanne 1/2016 Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 22.03.2016 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Ennusteen lähtökohdat ja oletukset - Kiinan äkkijarrutus

Lisätiedot

Kevään 2015 talousennuste: Talouskasvua tukevat tekijät edistävät elpymistä

Kevään 2015 talousennuste: Talouskasvua tukevat tekijät edistävät elpymistä Euroopan komissio - lehdistötiedote Kevään 2015 talousennuste: Talouskasvua tukevat tekijät edistävät elpymistä Bryssel, 05 toukokuu 2015 Euroopan unionin talouskasvu hyötyy tänä vuonna suotuisista talouden

Lisätiedot

2 / 2014 Euroopan keskuspankki ja kriisin ratkaisu

2 / 2014 Euroopan keskuspankki ja kriisin ratkaisu Aloite on Vasemmistofoorumi ry:n julkaisusarja, jossa tutkijat ja muut toimijat esittävät tiiviitä ja perusteltuja yhteiskunnallisia avauksia. 2 / 2014 Euroopan keskuspankki ja kriisin ratkaisu TILANNE

Lisätiedot

Suomi jäljessä euroalueen talouskasvusta Mitä tehdä?

Suomi jäljessä euroalueen talouskasvusta Mitä tehdä? Suomen Pankki Suomi jäljessä euroalueen talouskasvusta Mitä tehdä? Euro & talous 3/2015 1 Keventynyt rahapolitiikka tukee euroalueen talousnäkymiä 2 Rahapolitiikan ohella öljyn hinnan lasku keskeinen taustatekijä

Lisätiedot

Ajankohtaiset asiat EU:ssa. 29.10.2014 Niina Pautola-Mol Neuvotteleva virkamies VNEUS

Ajankohtaiset asiat EU:ssa. 29.10.2014 Niina Pautola-Mol Neuvotteleva virkamies VNEUS Ajankohtaiset asiat EU:ssa 29.10.2014 Niina Pautola-Mol Neuvotteleva virkamies VNEUS Ajankohtaiset haasteet EU:ssa Heikko talouskasvu Korkea työttömyys, erityisesti nuorisotyöttömyys Investointien vähäisyys

Lisätiedot

Palkansaajajärjestöjen keskusteluasiakirja EU:n ja EMU:n tulevaisuudesta

Palkansaajajärjestöjen keskusteluasiakirja EU:n ja EMU:n tulevaisuudesta 26.4.2013 Tiivistelmä: Sampo vai kuiva kaivo? Palkansaajajärjestöjen keskusteluasiakirja EU:n ja EMU:n tulevaisuudesta Palkansaajajärjestöt tukevat vahvistettavaa talouspolitiikan koordinaatiota, euroa

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 13. marraskuuta 2017 (OR. en)

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 13. marraskuuta 2017 (OR. en) Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 13. marraskuuta 2017 (OR. en) 13992/17 ILMOITUS Lähettäjä: Vastaanottaja: Neuvoston pääsihteeristö Pysyvien edustajien komitea / Neuvosto Asia: Eurooppalainen ohjausjakso

Lisätiedot

Finanssikriisistä pankkiunioniin

Finanssikriisistä pankkiunioniin Finanssikriisistä pankkiunioniin Kauppakamarilounas Turussa 26.5.2014 Johtokunnan varapuheenjohtaja Pentti Hakkarainen Finanssikriisi jätti pitkän jäljen Bruttokansantuote Yhdysvallat Euroalue Japani Suomi

Lisätiedot

Pääjohtaja Erkki Liikanen

Pääjohtaja Erkki Liikanen RAHAPOLITIIKAN PERUSTEET JA TOTEUTUS Talousvaliokunnan seminaari 6.9.2006 Pääjohtaja Erkki Liikanen Suomen Pankin neljä ydintoimintoa Rahapolitiikka Rahoitusvalvonta Pankkitoiminta Rahahuolto 2 Rahapolitiikka

Lisätiedot

EMUn kehittäminen. Vesa Vihriälä Suuri valiokunta 2.12.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

EMUn kehittäminen. Vesa Vihriälä Suuri valiokunta 2.12.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY EMUn kehittäminen Vesa Vihriälä Suuri valiokunta 2.12.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS Lähtökohta EMU on toiminut huonosti Valuvikoja on yritetty korjata Rahoitustukimekanismien luominen Finanssipolitiikan

Lisätiedot

Suhdanne 2/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 23.09.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Suhdanne 2/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 23.09.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Suhdanne 2/2015 Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 23.09.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA Ennusteen lähtökohdat ja oletukset - Suomea koskevassa ennusteessa on oletettu, että hallitusohjelmassa

Lisätiedot

Mihin oletuksiin perustuu EU:n yhteinen talouspolitiikka? Suuren valiokunnan kuuleminen VTT, dos. Jaakko Kiander

Mihin oletuksiin perustuu EU:n yhteinen talouspolitiikka? Suuren valiokunnan kuuleminen VTT, dos. Jaakko Kiander Mihin oletuksiin perustuu EU:n yhteinen talouspolitiikka? Suuren valiokunnan kuuleminen 05.09.2016 VTT, dos. Jaakko Kiander 1 Perustamissopimus ja sisämarkkinat EU:n ytimenä on eurooppalaisten sisämarkkinoiden

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 2.3.2015 COM(2015) 98 final 2015/0051 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista FI FI PERUSTELUT Euroopan unionin toiminnasta tehdyssä

Lisätiedot

Suomi suhtautuu varauksella kansallisen kilpailukykyneuvoston perustamiseen.

Suomi suhtautuu varauksella kansallisen kilpailukykyneuvoston perustamiseen. Valtiovarainministeriö PERUSMUISTIO VM2015-00652 RMO Kariniemi Pauli 20.11.2015 Asia EMU:n kehittäminen Kokous U/E/UTP-tunnus Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Suomen kanta Kesäkuussa julkaistiin

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriö E-KIRJE STM2010-00297. HTO Arrhenius Viveca 11.10.2010 JULKINEN. VASTAANOTTAJA Suuri valiokunta

Sosiaali- ja terveysministeriö E-KIRJE STM2010-00297. HTO Arrhenius Viveca 11.10.2010 JULKINEN. VASTAANOTTAJA Suuri valiokunta Sosiaali- ja terveysministeriö E-KIRJE STM2010-00297 HTO Arrhenius Viveca 11.10.2010 JULKINEN VASTAANOTTAJA Suuri valiokunta Viite Asia EU; Komission ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi

Lisätiedot

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA Sisältö Eurooppa-integraatio etenee, mutta vasta syksyllä 3 BLOGI Eurooppa-integraatio etenee, mutta vasta syksyllä 20.7.2015 10:00 BLOGI SAMU KURRI

Lisätiedot

MIETINTÖLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2012/2150(INI)

MIETINTÖLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2012/2150(INI) EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Talous- ja raha-asioiden valiokunta 18.7.2012 2012/2150(INI) MIETINTÖLUONNOS talouspolitiikan EU-ohjausjaksosta: vuoden 2012 painopisteiden täytäntöönpano (2012/2150(INI))

Lisätiedot

Makrokatsaus. Huhtikuu 2016

Makrokatsaus. Huhtikuu 2016 Makrokatsaus Huhtikuu 2016 Positiiviset markkinat huhtikuussa Huhtikuu oli heikosti positiivinen kuukausi kansainvälisillä rahoitusmarkkinoilla. Euroopassa ja USA:ssa pörssit olivat tasaisesti plussan

Lisätiedot

Lausunto Valtioneuvoston selvityksestä Euroopan komission ehdotuksiin talous- ja rahaliiton

Lausunto Valtioneuvoston selvityksestä Euroopan komission ehdotuksiin talous- ja rahaliiton LAUSUNTO 1 (5) 1.3.2017 Timo Miettinen Yliopistotutkija, FT Eurooppa-tutkimuksen keskus Helsingin yliopisto Asiantuntijapyyntö E 155 / 2017 vp Lausunto Valtioneuvoston selvityksestä Euroopan komission

Lisätiedot

Mistä investoitien vaimeus johtuu?

Mistä investoitien vaimeus johtuu? Kommenttipuheenvuoro esitykseen Mistä investoitien vaimeus johtuu? Talousneuvoston kokouksessa 19.10.2015 Seija Ilmakunnas Johtaja, j, Palkansaajien tutkimuslaitos Tässä ä puheenvuorossa Julkinen valta

Lisätiedot

1. Kohtalonyhteyden poistamiselle selkeämpi aikataulu

1. Kohtalonyhteyden poistamiselle selkeämpi aikataulu LAUSUNTO 1 (5) Antti Ronkainen Tutkija Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos Helsingin yliopisto Asiantuntijapyyntö Lausunto Valtioneuvoston selvityksestä EMU:n kehittämiseksi Kiitän mahdollisuudesta

Lisätiedot

Suomen Pankki Euroopan keskuspankin renki vai isäntä? Työnjako ja tehtävät euroalueen rahapolitiikassa Studia Monetaria Jukka Ahonen 1 Mitkä ovat Suomen Pankin tärkeimmät tehtävät? Rahapolitiikka/koroista

Lisätiedot

EUROALUEEN VALTION- TAI HALLITUSTEN PÄÄMIESTEN 11. MAALISKUUTA 2011 TEKEMÄT PÄÄTELMÄT

EUROALUEEN VALTION- TAI HALLITUSTEN PÄÄMIESTEN 11. MAALISKUUTA 2011 TEKEMÄT PÄÄTELMÄT Bryssel, 11. maaliskuuta 2011 (OR. en) EUROALUEEN VALTION- TAI HALLITUSTEN PÄÄMIESTEN 11. MAALISKUUTA 2011 TEKEMÄT PÄÄTELMÄT Euroalueen valtion- tai hallitusten päämiehet hyväksyivät seuraavat päätelmät:

Lisätiedot

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0030/12. Tarkistus. Marco Valli, Marco Zanni EFDD-ryhmän puolesta

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0030/12. Tarkistus. Marco Valli, Marco Zanni EFDD-ryhmän puolesta 23.2.2016 A8-0030/12 12 7 a kohta (uusi) 7 a. kehottaa komissiota jäädyttämään meneillään olevat TTIP- ja TISAneuvottelut ja pidättymään markkinatalouden aseman (MES) myöntämisestä Kiinalle, kun otetaan

Lisätiedot

Suositus NEUVOSTON SUOSITUS. euroa rahayksikkönään käyttävien jäsenvaltioiden talouspolitiikan laajojen suuntaviivojen täytäntöönpanosta

Suositus NEUVOSTON SUOSITUS. euroa rahayksikkönään käyttävien jäsenvaltioiden talouspolitiikan laajojen suuntaviivojen täytäntöönpanosta EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 13.5.2015 COM(2015) 251 final Suositus NEUVOSTON SUOSITUS euroa rahayksikkönään käyttävien jäsenvaltioiden talouspolitiikan laajojen suuntaviivojen täytäntöönpanosta FI FI Suositus

Lisätiedot

Aloitteessa euroerolle esitetään sekä taloudellisia, talouspoliittisia että valtiosääntöoikeudellisia perusteluja.

Aloitteessa euroerolle esitetään sekä taloudellisia, talouspoliittisia että valtiosääntöoikeudellisia perusteluja. 07.06.2016 Eduskunnan talousvaliokunnalle Kuten eduskunnan puhemiesneuvostolle lähettämässämme kirjeessä totesimme, kansalaisaloite kansanäänestyksen järjestämiseksi Suomen jäsenyydestä euroalueessa tähtää

Lisätiedot

Suhdanne 1/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 26.03.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Suhdanne 1/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 26.03.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Suhdanne 1/2015 Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 26.03.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Ennusteen lähtökohdat ja oletukset - Suomea koskeva

Lisätiedot

Kuinka ratkaista eurokriisi?

Kuinka ratkaista eurokriisi? Kuinka ratkaista eurokriisi? Ratkaisuja maailmantalouden kriisiin 10.9. 8.10.2012 Helsingin suomenkielinen työväenopisto 1 Luennon sisältö 1. Miten eurokriisiin ajauduttiin? 2. Miten kriisiä on yritetty

Lisätiedot

Velkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä?

Velkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä? Velkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä? Meelis Atonen TAVEX OY konsernin kultapuolen johtaja . Ranskan edellinen presidentti Nicolas Sarkozy on julistanut eurokriisin voitetuksi jo 2012

Lisätiedot

Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen

Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen Matti Estola Itä-Suomen yliopisto, Joensuun kampus Luento 8: Eurojärjestelmän perusteista ja euron kriisistä 1 1 Tämän luennon tekstit on poimittu lähteistä: http://www.ecb.int/home/html/index.en.html

Lisätiedot

Irlannin tilanne. Valtiovarainministeri Jyrki Katainen Hallituksen tiedotustilaisuus 22.11.2010

Irlannin tilanne. Valtiovarainministeri Jyrki Katainen Hallituksen tiedotustilaisuus 22.11.2010 Irlannin tilanne Valtiovarainministeri Jyrki Katainen Hallituksen tiedotustilaisuus 22.11.2010 Irlanti pyysi lainaa rahoitusmarkkinoidensa vakauttamiseksi Irlannin hallitus pyysi eilen Euroopan rahoitusvakausjärjestelyjen

Lisätiedot

Kohden pääomamarkkinaunionia - lausunto eduskunnan talousvaliokunnalle 8.12.2015. Professori Vesa Kanniainen (taloustieteet) Helsingin yliopisto

Kohden pääomamarkkinaunionia - lausunto eduskunnan talousvaliokunnalle 8.12.2015. Professori Vesa Kanniainen (taloustieteet) Helsingin yliopisto Kohden pääomamarkkinaunionia - lausunto eduskunnan talousvaliokunnalle 8.12.2015 Professori Vesa Kanniainen (taloustieteet) Helsingin yliopisto Toimivat pääomamarkkinat hyvinvoinnin ehto Hyvin toimivat

Lisätiedot

Eduskunnan tarkastusvaliokunta

Eduskunnan tarkastusvaliokunta Eduskunnan tarkastusvaliokunta 20.3.2018 lausunto asiakirjoista Valtiontalouden tarkastusviraston erilliskertomus eduskunnalle: Finanssipolitiikan valvonnan raportti 2017 Valtioneuvoston selvitys: Euroopan

Lisätiedot

Komission ehdotus valtionvelkakirjavakuudellisista arvopapereista (SBBS) U 61/2018 vp

Komission ehdotus valtionvelkakirjavakuudellisista arvopapereista (SBBS) U 61/2018 vp Komission ehdotus valtionvelkakirjavakuudellisista arvopapereista (SBBS) U 61/2018 vp Syyskuu 2018 Pankki- ja rahoitusyksikkö Rahoitusmarkkinaosasto Tausta ja laajempi konteksti Valtionvelkakirjavakuudellinen

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 7. marraskuuta 2016 (OR. en)

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 7. marraskuuta 2016 (OR. en) Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 7. marraskuuta 2016 (OR. en) 13883/16 ILMOITUS Lähettäjä: Vastaanottaja: Neuvoston pääsihteeristö Pysyvien edustajien komitea / Neuvosto Asia: Eurooppalainen ohjausjakso

Lisätiedot

EUROBAROMETER 74 Kansalaismielipide Euroopan unionissa

EUROBAROMETER 74 Kansalaismielipide Euroopan unionissa EUROBAROMETER Kansalaismielipide Euroopan unionissa Standard Eurobarometer / Autumn 2010 TNS Opinion & Social Syksy 2010 Kansallinen raportti Suomi 2.2.2011 Euroopan komission Suomen-edustusto Näkemykset

Lisätiedot

Suomen Pankki osana eurojärjestelmää

Suomen Pankki osana eurojärjestelmää Tuomas Välimäki Suomen Pankki Suomen Pankki osana eurojärjestelmää Kokoomuksen Talouspoliittisen Seuran miniseminaari 28.5.2019 Radisson Blu Plaza, Helsinki 28.5.2019 1 Euroalue ja eurojärjestelmä Euroalueen

Lisätiedot

Keskuspankit finanssikriisin jälkeen

Keskuspankit finanssikriisin jälkeen Suomen Pankki Keskuspankit finanssikriisin jälkeen Talous tutuksi 1 Kansainvälinen finanssikriisi Vuonna 2007 kansainvälisessä rahoitusjärjestelmässä merkkejä vakavista ongelmista Syksyllä 2008 kriisi:

Lisätiedot

EUROOPAN KRIISIT, TIIVISTYVÄ KOORDINAATIO JA TYÖELÄKEJÄRJESTELMÄ. TELA Jaakko Kiander

EUROOPAN KRIISIT, TIIVISTYVÄ KOORDINAATIO JA TYÖELÄKEJÄRJESTELMÄ. TELA Jaakko Kiander EUROOPAN KRIISIT, TIIVISTYVÄ KOORDINAATIO JA TYÖELÄKEJÄRJESTELMÄ TELA 24.01.2014 Jaakko Kiander W-TAANTUMA JA SUOMEN JULKINEN TALOUS Finanssikriisi ja suuri taantuma 2008-2009 Suomessa jyrkkä viennin ja

Lisätiedot

Eurojärjestelmän rahapolitiikka Tavoite, välineet ja tase

Eurojärjestelmän rahapolitiikka Tavoite, välineet ja tase Samu Kurri Kansainvälisen ja rahatalouden toimisto, Suomen Pankki Eurojärjestelmän rahapolitiikka Tavoite, välineet ja tase Elvyttävä kansalaisosinko tilaisuus 6.2.2016 Esitetyt näkemykset ovat omiani.

Lisätiedot

Miksi setelit leikattiin? Matti Viren professori, Turun yliopisto Tieteellinen neuvonantaja, Suomen Pankki

Miksi setelit leikattiin? Matti Viren professori, Turun yliopisto Tieteellinen neuvonantaja, Suomen Pankki Miksi setelit leikattiin? Matti Viren professori, Turun yliopisto Tieteellinen neuvonantaja, Suomen Pankki Niin, miksi? Pysäyttää inflaatio; inflaatio oli 1945 pahimmillaan 80 % vuodessa Saada harmaa talous

Lisätiedot

Euroalueen julkisen velkakriisin tämän hetkinen tilanne

Euroalueen julkisen velkakriisin tämän hetkinen tilanne Euroalueen julkisen velkakriisin tämän hetkinen tilanne Aktuaariyhdistys 22.11.2012 Seppo Honkapohja Suomen Pankki Esitetyt näkemykset ovat omiani. Ne eivät välttämättä edusta Suomen Pankin kantaa. 1 Esityksen

Lisätiedot

Rahoitusmarkkinoiden näkymiä. Leena Mörttinen/EK 5.3.2013

Rahoitusmarkkinoiden näkymiä. Leena Mörttinen/EK 5.3.2013 Rahoitusmarkkinoiden näkymiä Leena Mörttinen/EK 5.3.2013 Fundamentit, joiden varaan euron vakaus rakentuu Poliittinen vakaus Euroalueen vakaus Politiikka: Velkoja ja velallismaiden on löydettävä poliittinen

Lisätiedot

Lausunto eduskunnan tarkastusvaliokunnalle: EVM, ERVV, 2014. Professori Vesa Kanniainen Helsingin yliopisto, EuroThinkTank 17.9.

Lausunto eduskunnan tarkastusvaliokunnalle: EVM, ERVV, 2014. Professori Vesa Kanniainen Helsingin yliopisto, EuroThinkTank 17.9. Lausunto eduskunnan tarkastusvaliokunnalle: EVM, ERVV, 2014 Professori Vesa Kanniainen Helsingin yliopisto, EuroThinkTank 17.9.2015 Kun euroa ajatellaan, on ajateltava suuria Tarkastusvaliokunta (TrVM

Lisätiedot

Lausuntopyyntö; luonnoksesta valtioneuvoston asetukseksi kansallisesta tuottavuuslautakunnasta VM034:00/2018

Lausuntopyyntö; luonnoksesta valtioneuvoston asetukseksi kansallisesta tuottavuuslautakunnasta VM034:00/2018 08.03.2018 VNK/325/03/201 8 Viite Asia Lausuntopyyntö; luonnoksesta valtioneuvoston asetukseksi kansallisesta tuottavuuslautakunnasta VM034:00/2018 VNK:n lausunto luonnoksesta valtioneuvoston asetukseksi

Lisätiedot

Valtioneuvoston selvitys: EMU:n kehittäminen (E 80/2017 vp)

Valtioneuvoston selvitys: EMU:n kehittäminen (E 80/2017 vp) 1 Janne Salminen 14.11.2017 Kirjallinen lausunto Kuuleminen 14.11.2017 Eduskunnan perustuslakivaliokunta Valtioneuvoston selvitys: EMU:n kehittäminen (E 80/2017 vp) 1. Eduskunnan perutuslakivaliokunnan

Lisätiedot

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA Sisältö Rakenneuudistuksissa ja kustannuskilpailukyvyssä tavoitteet korkealle 3 PÄÄKIRJOITUS Rakenneuudistuksissa ja kustannuskilpailukyvyssä tavoitteet

Lisätiedot

8340/11 VHK/mrc DG G 2B

8340/11 VHK/mrc DG G 2B EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 20. huhtikuuta 2011 (OR. en) 8340/11 Toimielinten välinen asia: 2011/0007 (CNS) SOC 293 ECON 172 EDUC 63 SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Asia: NEUVOSTON PÄÄTÖS jäsenvaltioiden

Lisätiedot

Taloudellisen tilanteen kehittyminen

Taloudellisen tilanteen kehittyminen #EURoad2Sibiu Taloudellisen tilanteen kehittyminen Toukokuu 219 KOHTI YHTENÄISEMPÄÄ, VAHVEMPAA JA DEMOKRAATTISEMPAA UNIONIA EU:n kunnianhimoinen työllisyyttä, kasvua ja investointeja koskeva ohjelma ja

Lisätiedot

Talouspolitiikan arviointineuvoston raportti 2015

Talouspolitiikan arviointineuvoston raportti 2015 Talouspolitiikan arviointineuvoston raportti 2015 26.1.2016 www.talouspolitiikanarviointineuvosto.fi Tehtävänä arvioida talouspolitiikalle asetettujen tavoitteiden tarkoituksenmukaisuutta talouspolitiikalle

Lisätiedot

HE 50/2016 vp. Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki ehdolliseen pääsyyn perustuvien ja ehdollisen pääsyn

HE 50/2016 vp. Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki ehdolliseen pääsyyn perustuvien ja ehdollisen pääsyn Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ehdolliseen pääsyyn perustuvien ja ehdollisen pääsyn sisältävien palvelujen oikeussuojasta tehdyn eurooppalaisen yleissopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten

Lisätiedot

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Euro & talous 4/2015. Rahapolitiikasta syyskuussa 2015 24.9.2015. Julkinen

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Euro & talous 4/2015. Rahapolitiikasta syyskuussa 2015 24.9.2015. Julkinen Erkki Liikanen Suomen Pankki Euro & talous 4/2015 Rahapolitiikasta syyskuussa 2015 24.9.2015 1 EKP:n neuvosto seuraa taloustilannetta ja on valmis toimimaan 2 Inflaatio hintavakaustavoitetta hitaampaa

Lisätiedot

Sisäasiainministeriö E-KIRJELMÄ SM2004-00600

Sisäasiainministeriö E-KIRJELMÄ SM2004-00600 Sisäasiainministeriö E-KIRJELMÄ SM2004-00600 SM Waismaa Marjo 3.12.2004 EDUSKUNTA Suuri valiokunta Viite Asia E-kirjelmä aloitteesta neuvoston päätökseksi euron suojelemisesta väärentämiseltä nimeämällä

Lisätiedot

13677/15 sas/ess/kkr 1 DPG

13677/15 sas/ess/kkr 1 DPG Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 10. marraskuuta 2015 (OR. en) 13677/15 ILMOITUS Lähettäjä: Vastaanottaja: Neuvoston pääsihteeristö Pysyvien edustajien komitea / Neuvosto Asia: Eurooppalainen ohjausjakso

Lisätiedot

Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen. konsernin kultapuolen johtaja

Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen. konsernin kultapuolen johtaja Himmeneekö kullan kiilto? Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen TAVEX OY konsernin kultapuolen johtaja Mikä on nykyinen maailmantalouden terveys? Lopulta taivaalta sataa euroja EKP on luvannut

Lisätiedot

Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous

Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous 4 2014 Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous PÄÄTTÄVÄISTEN TOIMIEN AIKA Finanssikriisi kärjistyi maailmanlaajuiseksi talouskriisiksi syyskuussa kuusi vuotta sitten. Näiden vuosien aikana kehittyneiden

Lisätiedot

Globaaleja kasvukipuja

Globaaleja kasvukipuja Samu Kurri Kansainvälisen ja rahatalouden toimisto, Suomen Pankki Globaaleja kasvukipuja Euro & talous 1/2016 Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous 22.3.2016 Julkinen 1 Esityksen teemat Maailmantalouden

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 2004 2009 Talous- ja raha-asioiden valiokunta ILMOITUS JÄSENILLE NRO 24/2005 Asia: Yhdistyneen kuningaskunnan parlamentin ylähuoneen (House of Lords) vastaukset Euroopan talouspolitiikkaa

Lisätiedot

EU:n metsästrategia; missä mennään. Teemu Seppä Robinwood Plus -työpaja Kajaani 8.12.2011

EU:n metsästrategia; missä mennään. Teemu Seppä Robinwood Plus -työpaja Kajaani 8.12.2011 EU:n metsästrategia; missä mennään Teemu Seppä Robinwood Plus -työpaja Kajaani 8.12.2011 Esityksen sisältö tilanne EU:ssa metsäasioiden käsittelyn osalta nykyinen EU:n metsästrategia EU:n metsästrategian

Lisätiedot

Suositus NEUVOSTON SUOSITUS. Irlannin vuoden 2016 kansallisesta uudistusohjelmasta

Suositus NEUVOSTON SUOSITUS. Irlannin vuoden 2016 kansallisesta uudistusohjelmasta EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 18.5.2016 COM(2016) 328 final Suositus NEUVOSTON SUOSITUS Irlannin vuoden 2016 kansallisesta uudistusohjelmasta sekä samassa yhteydessä annettu Irlannin vuoden 2016 vakausohjelmaa

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 11. heinäkuuta 2017 (OR. en)

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 11. heinäkuuta 2017 (OR. en) Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 11. heinäkuuta 2017 (OR. en) 11170/17 YHTEENVETO ASIAN KÄSITTELYSTÄ Lähettäjä: Vastaanottaja: Asia: Neuvoston pääsihteeristö Valtuuskunnat EF 162 ECON 638 UEM 230 SURE

Lisätiedot

E 80/2017 vp Valtioneuvoston selvitys: EMU:n kehittäminen

E 80/2017 vp Valtioneuvoston selvitys: EMU:n kehittäminen Tomi Tuominen Lausunto 9.11.2017 Eduskunnan perustuslakivaliokunnalle E 80/2017 vp Valtioneuvoston selvitys: EMU:n kehittäminen Aluksi Suuri valiokunta on pyytänyt perustuslakivaliokunnan lausuntoa valtioneuvoston

Lisätiedot

9216/16 ht/kr/vb 1 DG B 3A - DG G 1A

9216/16 ht/kr/vb 1 DG B 3A - DG G 1A Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 13. kesäkuuta 2016 (OR. en) 9216/16 ILMOITUS Lähettäjä: Vastaanottaja: Neuvoston pääsihteeristö Pysyvien edustajien komitea / Neuvosto ECON 458 UEM 205 SOC 322 EMPL 219

Lisätiedot

Miten pankkikriisien hoito muuttuu? Tuija Taos & Raimo Husu

Miten pankkikriisien hoito muuttuu? Tuija Taos & Raimo Husu 19.1.2016 1 Miten pankkikriisien hoito muuttuu? Tuija Taos & Raimo Husu 20.1.2016 2 Vanha malli julkinen tuki ja tapauskohtaiset ratkaisut 20.1.2016 3 Suomen pankkikriisi 1991 1994 Taustalla rahoitusmarkkinoiden

Lisätiedot

Kuinka pitkälle ja nopeasti asuntomarkkinat yhdentyvät?

Kuinka pitkälle ja nopeasti asuntomarkkinat yhdentyvät? Kuinka pitkälle ja nopeasti asuntomarkkinat yhdentyvät? OP -kiinteistökeskusten 60-vuotisjuhlaseminaari 9.8.2006 Pentti Hakkarainen, johtokunnan jäsen, Suomen Pankki Asuntomarkkinoilla vahvoja kansallisia

Lisätiedot

Finanssipolitiikka EU:ssa. Finanssineuvos Marketta Henriksson

Finanssipolitiikka EU:ssa. Finanssineuvos Marketta Henriksson Finanssipolitiikka EU:ssa Finanssineuvos Marketta Henriksson Perussopimus asettaa rajat Julkisen talouden alijäämä suhteessa bruttokansantuotteeseen ei saa ylittää kolmea prosenttia Julkisen velan suhde

Lisätiedot

Sixten Korkman Talousneuvosto 14.12.201112 2011 ETLA

Sixten Korkman Talousneuvosto 14.12.201112 2011 ETLA Liite 1 Sixten Korkman Talousneuvosto 14.12.201112 2011 ETLA Euroopan talouskriisi ja Suomi 1. Mihin suuntaan EMU on kehittymässä? 2. Onko euroalue ajautumassa umpikujaan? 3. Suomen tuottavuuskuoppa 4.

Lisätiedot

Finanssipolitiikkaa harjoitetaan sekä koko maan tasolla että paikallistasolla kunnissa. Mitä perusteita tällaiselle kahden tason politiikalle on?

Finanssipolitiikkaa harjoitetaan sekä koko maan tasolla että paikallistasolla kunnissa. Mitä perusteita tällaiselle kahden tason politiikalle on? !" # $ Tehtävä 1 %&'(&)*+,)**, -./&,*0. &1 23435 6/&*.10)1 78&99,,: +800, (&)**,9)1 +8)**, 7;1*)+,)**, (&6,,77. )0; '?@0?(; (, ',)00&(, &1 9&/9.,*0, (, 0&)*,,70, +,0,7,*0, -./&,*0..*0,A

Lisätiedot

Lisää matalapalkkatyötä

Lisää matalapalkkatyötä Liite 1 Lisää matalapalkkatyötä Talousneuvosto 27.2.2013 Osmo Soininvaara Juhana Vartiainen Tausta Vlti Valtioneuvoston t kanslian tilaus kirjoittajilta, itt jilt sopimus 22.1.2013, 2013 määräaika 20.2.2013

Lisätiedot

Finanssineuvos Markku Stenborg Valtioneuvoston asetus tuottavuuslautakunnasta. Tausta

Finanssineuvos Markku Stenborg Valtioneuvoston asetus tuottavuuslautakunnasta. Tausta Valtiovarainministeriö Perustelumuistio Finanssineuvos Markku Stenborg 6.2.2018 Valtioneuvoston asetus tuottavuuslautakunnasta Tausta EU:n neuvosto antoi suosituksen kansallisten tuottavuuslautakuntien

Lisätiedot

Suhdanne 2/2017. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Suhdanne 2/2017. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Suhdanne 2/2017 Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 19.09.2017 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Vuosien 2017-2019 näkymät: tiivistelmä Euroalueen ja

Lisätiedot

Säästämmekö itsemme hengiltä?

Säästämmekö itsemme hengiltä? Säästämmekö itsemme hengiltä? Jaakko Kiander TSL 29.2.2012 Säästämmekö itsemme hengiltä? Julkinen velka meillä ja muualla Syyt julkisen talouden velkaantumiseen Miten talouspolitiikka reagoi velkaan? Säästötoimien

Lisätiedot

PUBLIC LIMITE FI EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 24. tammikuuta 2012 (26.01) (OR. en) 15915/11 LIMITE PV CONS 64 ECOFIN 704

PUBLIC LIMITE FI EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 24. tammikuuta 2012 (26.01) (OR. en) 15915/11 LIMITE PV CONS 64 ECOFIN 704 Conseil UE EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 24. tammikuuta 2012 (26.01) (OR. en) 15915/11 LIMITE PUBLIC PV CONS 64 ECOFIN 704 EHDOTUS PÖYTÄKIRJAKSI Asia: Euroopan unionin neuvoston ylimääräinen istunto

Lisätiedot

EU-päätöksenteko toimittajan näkökulmasta. Pekka Nurminen Kevät 2013

EU-päätöksenteko toimittajan näkökulmasta. Pekka Nurminen Kevät 2013 EU-päätöksenteko toimittajan näkökulmasta Pekka Nurminen Kevät 2013 Mikä EU on? 27 kohta 28 - jäsenvaltion ja noin 500 miljoonan kansalaisen yhteisö Ei liittovaltio, vaan valtioiden liitto mutta EU:ssa

Lisätiedot

Finanssineuvos Markku Stenborg Valtioneuvoston asetus tuottavuuslautakunnasta. Tausta

Finanssineuvos Markku Stenborg Valtioneuvoston asetus tuottavuuslautakunnasta. Tausta Valtiovarainministeriö Perustelumuistio Finanssineuvos Markku Stenborg 21.6.2018 Valtioneuvoston asetus tuottavuuslautakunnasta Tausta EU:n neuvosto antoi suosituksen kansallisten tuottavuuslautakuntien

Lisätiedot

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Talouden näkymistä. Budjettiriihi 9.9.2015

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Talouden näkymistä. Budjettiriihi 9.9.2015 Suomen Pankki Talouden näkymistä Budjettiriihi 1 Kansainvälisen talouden ja rahoitusmarkkinoiden kehityksestä 2 Kiinan pörssiromahdus heilutellut maailman pörssejä 2.4 2.2 2.0 1.8 1.6 1.4 1.2 1.0 0.8 MSCI

Lisätiedot

TALOUS- JA RAHALIITON TOIMIELIMET

TALOUS- JA RAHALIITON TOIMIELIMET TALOUS- JA RAHALIITON TOIMIELIMET Euroopan rahaliiton toimielimet ovat paljolti vastuussa EU:n rahapolitiikan määrittelystä, eurojen liikkeeseen laskemiseen liittyvistä säännöistä ja hintavakaudesta EU:ssa.

Lisätiedot

KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE. Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 6 kohdan mukaisesti

KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE. Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 6 kohdan mukaisesti EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 4.3.2014 COM(2014) 140 final KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 6 kohdan mukaisesti neuvoston ensimmäisessä

Lisätiedot

RESTREINT UE. Strasbourg COM(2014) 447 final 2014/0208 (NLE) This document was downgraded/declassified Date

RESTREINT UE. Strasbourg COM(2014) 447 final 2014/0208 (NLE) This document was downgraded/declassified Date EUROOPAN KOMISSIO Strasbourg 1.7.2014 COM(2014) 447 final 2014/0208 (NLE) This document was downgraded/declassified Date 23.7.2014 Ehdotus NEUVOSTON ASETUS asetuksen (EY) N:o 2866/98 muuttamisesta Liettuaa

Lisätiedot

EUROOPAN KESKUSPANKIN LAUSUNTO, annettu 3 päivänä lokakuuta 2001

EUROOPAN KESKUSPANKIN LAUSUNTO, annettu 3 päivänä lokakuuta 2001 FI EUROOPAN KESKUSPANKIN LAUSUNTO, annettu 3 päivänä lokakuuta 2001 Suomen valtiovarainministeriön pyynnöstä, joka koskee ehdotusta hallituksen esitykseksi rahoitus- ja vakuutusryhmittymien valvonnasta

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON ASETUS. asetuksen (EY) N:o 974/98 muuttamisesta Liettuan toteuttaman euron käyttöönoton vuoksi

Ehdotus NEUVOSTON ASETUS. asetuksen (EY) N:o 974/98 muuttamisesta Liettuan toteuttaman euron käyttöönoton vuoksi EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 4.6.2014 COM(2014) 325 final 2014/0169 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON ASETUS asetuksen (EY) N:o 974/98 muuttamisesta Liettuan toteuttaman euron käyttöönoton vuoksi FI FI PERUSTELUT 1.

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON ASETUS. asetuksen (EY) N:o 974/98 muuttamisesta Latvian toteuttaman euron käyttöönoton vuoksi

Ehdotus NEUVOSTON ASETUS. asetuksen (EY) N:o 974/98 muuttamisesta Latvian toteuttaman euron käyttöönoton vuoksi EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 5.6.2013 COM(2013) 337 final 2013/0176 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON ASETUS asetuksen (EY) N:o 974/98 muuttamisesta Latvian toteuttaman euron käyttöönoton vuoksi FI FI PERUSTELUT 1.

Lisätiedot

KANSALLISEN PARLAMENTIN PERUSTELTU LAUSUNTO TOISSIJAISUUSPERIAATTEESTA

KANSALLISEN PARLAMENTIN PERUSTELTU LAUSUNTO TOISSIJAISUUSPERIAATTEESTA Euroopan parlamentti 2014-2019 Oikeudellisten asioiden valiokunta 15.6.2016 KANSALLISEN PARLAMENTIN PERUSTELTU LAUSUNTO TOISSIJAISUUSPERIAATTEESTA Asia: Ranskan senaatin perusteltu lausunto ehdotuksesta

Lisätiedot

KOHTI TODELLISTA TALOUS- JA RAHALIITTOA Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan Herman Van Rompuyn selvitys

KOHTI TODELLISTA TALOUS- JA RAHALIITTOA Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan Herman Van Rompuyn selvitys EUROOPPA-NEUVOSTO PUHEENJOHTAJA Bryssel, 26. kesäkuuta 2012 EUCO 120/12 PRESSE 296 PR PCE 102 KOHTI TODELLISTA TALOUS- JA RAHALIITTOA Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan Herman Van Rompuyn selvitys Toimitan

Lisätiedot

Euro & talous 4/2012 Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous

Euro & talous 4/2012 Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous Euro & talous 4/212 Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous Pääjohtaja Erkki Liikanen 12.9.212 1 Euro & talous 4/212 sisältö Pääartikkeli: Rahapolitiikka ja taloudellinen tilanne Suhdannetilanne, maailmantalouden

Lisätiedot

Ulkoasiainministeriö E-KIRJE UM ASA-30 Salmi Iivo VASTAANOTTAJA Eduskunta Suuri valiokunta Ulkoasiainvaliokunta

Ulkoasiainministeriö E-KIRJE UM ASA-30 Salmi Iivo VASTAANOTTAJA Eduskunta Suuri valiokunta Ulkoasiainvaliokunta Ulkoasiainministeriö E-KIRJE UM2011-02468 ASA-30 Salmi Iivo 08.12.2011 VASTAANOTTAJA Eduskunta Suuri valiokunta Ulkoasiainvaliokunta Viite Asia EU; E-kirje Euroopan Unionin ja Latinalaisen Amerikan ja

Lisätiedot