Lausunto valtiovarainministeriön E-kirjelmästä koskien EMUn. kehittämistä (E 70/2015 vp)
|
|
- Aleksi Hakala
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Eduskunnan talousvaliokunnalle Lausunto valtiovarainministeriön E-kirjelmästä koskien EMUn Suomen kanta EMUn kehittämiseen kehittämistä (E 70/2015 vp) Valtiovarainministeriön muistion alussa todetaan Suomen lähtökohdaksi, että jokainen EMUn jäsenvaltio kantaa vastuun omasta talouspolitiikastaan ja vastaa itse veloistaan. Kirjaimellisesti tulkittuna tämä merkitsisi sitä, ettei tarvittaisi lainkaan rahaliiton yhteisiä talouspoliittisia sääntöjä, kriisirahastoja eikä Euroopan keskuspankin suorittamia valtionlainojen osto-ohjelmia. Hallitusohjelman kirjaus samasta asiasta on kuitenkin hieman löysempi. Siinä kukin jäsenvaltio vastaa ensisijaisesti itse omasta talouspolitiikastaan mitä tämä sitten käytännössä tarkoittaakin. Velkojen suhteen hallitus pyrkii palauttamaan no bailout-säännön uskottavuuden. Se torjuu yhteisvastuun laajentamisen todeten, että Euroopan vakausmekanismia saa käyttää vain nykyisen kapasiteetin ja pääomarakenteen puitteissa. Jos nämä toimet eivät riitä, niin hallitus edellyttää sijoittajavastuun toteuttamista. Myös pankkiunionia on kehitettävä sijoittajavastuun pohjalta. Muistiossa ei mainita markkinakuria, joka liittyy kiinteästi sijoittajavastuuseen ja joka oli esillä Valtiovarainministeriön (2015) aiemmassa arviossa EMUn kehittämistarpeista. Markkinakurin ja sijoittajavastuun toimivuuden edellytyksenä on erityisesti valtioiden ja pankkien kohdalla se, että luottoluokituslaitokset ja sijoittajat pystyvät kohtuullisen hyvin arvioimaan lainoihin liittyvien riskien kehitystä. Markkinoiden riskiarvioiden noustessa myös korkojen tulisi nousta, jotta ne rankaisisivat liiallisesta velkaantumisesta ja siten ylläpitäisivät markkinakuria. Kokemukset rahoitusmarkkinoiden historiasta ja viimeisimmästä finanssikriisistä osoittavat, että luottoluokittajien ja markkinatoimijoiden kyky arvioida riskejä on toisinaan erittäin puutteellinen. Juuri tämän vuoksi monissa maissa ja euroalueella on jouduttu turvautumaan kriisirahastojen perustamiseen, pankkien tukemiseen ja keskuspankkien osto-ohjelmiin. Kun Suomi tukee pääomamarkkinaunionin ja eurooppalaisten rahoitusmarkkinoiden kehittämistä, ei pidä unohtaa, että finanssikriisi sai alkunsa Yhdysvaltojen rahoitusmarkkinoilta, joita yleisesti pidetään eurooppalaisia markkinoita kehittyneempinä. Kehittyneet rahoitusmarkkinat eivät välttämättä edistä vakautta, toisin kuin VM:n muistio olettaa. EMUssa ja sen jäsenmaissa ei pidä hyväksyä näkemystä, jossa sivuutetaan kehittyneisiin rahoitusmarkkinoihin liittyvät valtavat riskit ja niiden torjumisen edellyttämä sääntely. Euroopan keskuspankin toimintaa rajoittaa merkittävästi sitä koskeva no bailout-sääntö, jota se on kuitenkin onnistunut kiertämään ostamalla valtioiden velkakirjoja jälkimarkkinoilta. Taloustieteessä katsotaan yleisesti, että tarvitaan ns. viimekätinen lainanantaja, jona toimii nimenomaan keskuspankki. Yhtenä perusteluna tälle on sijoittajavastuun vajavainen toteutuminen. Suomen tulisikin ottaa kantaa tähän kysymykseen ja siihen, pitäisikö EKP:n mandaattia muuttaa. Tosin Saksa tuskin milloinkaan tulee hyväksymään EKP:n velkakirjojen osto-oikeuksien laajentamista tällä tavalla. Muistion kappale pankkiunioniin liittyvästä talletussuojajärjestelmästä on oikeansuuntainen. Siihen voidaan kuitenkin kohdistaa kahdenlaisia epäilyksiä. Ensinnäkään tällä hetkellä ei ole näköpiirissä, että Saksa hyväksyisi minkäänlaista yhteistä talletussuojajärjestelmää. Toiseksi kaavailtu järjestelmä kansallisine rahastoineen ei välttämättä poista kohtalonyhteyttä pankkien ja valtioiden väliltä.
2 Näin on erityisesti systeemisessä pankkikriisissä, jossa realisoituvat riskit ovat erittäin suuria pankkijärjestelmän kansainvälisen luonteen takia. Rahoitusmarkkinoiden kehittäminen EMUssa tulee lisäämään tällaisia riskejä. Komission ehdotukset euroalueen ja kansallisen tason talouspoliittisen seurannan paremmaksi yhdistämiseksi lienevät nähtävissä ennen kaikkea pyrkimyksiksi luoda lisää mahdollisuuksia painostaa Saksaa elvyttämään finanssipolitiikalla. Sitähän ovat vaatineet monet tahot euroalueen yhteisen edun nimissä. Täysin avoimeksi kuitenkin jää, miten käytännössä Saksaa voidaan painostaa tähän, ellei sille todella olla valmiita määräämään sanktioita. Toisaalta Saksa tuskin hyväksyisi mitään tällaista menettelyä. Muistiossa todetaan, ettei Suomi pidä tarpeellisena laajentaa sosiaali- ja työllisyyskysymysten käsittelyä osana makrotalouden epätasapainojen menettelyä. Perusteluja tälle ei kerrota. Tältä osin komission kaavailujen saatetaan pelätä menevän liian pitkälle ja puuttuvan kansallisten demokraattisten elinten toimivaltaan. Palkansaajien tutkimuslaitoksen mielestä kuitenkin sosiaali- ja työllisyyskysymysten nostaminen keskusteluun tässä yhteydessä olisi arvokasta. Eurokriisin tähänastisessa hoidossa näihin asioihin ei ole kiinnitetty riittävästi huomiota. Niin itse kriisin kuin sen hoitotoimienkin sosiaaliset ja työllisyysvaikutukset ovat olleet erittäin suuria. Niin sosiaalinen syrjäytyminen kuin työttömyyskin voivat jäädä pitkäaikaisiksi ongelmiksi. Myös työmarkkinoiden kohtaantoongelmiin kysynnän ja tarjonnan vastaavuuteen pitää kiinnittää enemmän huomiota. Niillä on sosiaalisten vaikutusten lisäksi merkitystä inflaation ja rahapolitiikan kannalta. Kansallisen kilpailukykyneuvoston perustaminen Esitys kansallisen kilpailukykyneuvoston perustamiseksi on jatkumoa kehitykselle, joka alkoi solmittaessa vuonna 2011 Euro plus -sopimus. Tämä sopimus koski kilpailukykyä sekä entistä vahvempaa talouspolitiikan koordinointia jäsenmaiden välillä, ja se liitti palkoista sopimisen yhteisen intressin piiriin kuuluvaksi asiaksi EU:n päätöksenteossa. Koordinaation ulottamista uusille talouspolitiikan lohkoille on luonnehdittu uudeksi eurooppalaiseksi interventionismiksi (ks. Sauramo 2015). Eurooppalaisessa talouden uudessa ohjausjärjestelmässä useat EU-maat ovat jo Euro plus sopimuksen pohjalta saaneet maakohtaisia palkanmuodostusta koskevia suosituksia. Useimmiten maiden saamat suositukset ovat koskeneet palkkakehityksen maltillistamista. Toisaalta Saksa on saanut suosituksen ripeämmästä palkkojen noususta perustuen siihen, että siellä palkkakehitys on alittanut työn tuottavuuden kasvun, jolloin se ei ole riittävästi tukenut kotimaista kysyntää. Osa suosituksista on koskenut myös itse sopimusjärjestelmää, jolloin kyseisiä maita on kehotettu lisäämään palkkaneuvottelujen hajauttamista. Periaatteellisena lähtökohtana Euro plus -sopimuksessa oli kansallisten työmarkkinoiden käytäntöjen ja mallien kunnioittaminen. Toisaalta sen mukaan palkkaneuvottelujen käytäntöjä muuttamalla voidaan parantaa kilpailukykyä ja maiden tulee arvioida erityisesti sitä, kuinka keskitetysti palkkaneuvottelut käydään. Sopimusta voi pitää tulkinnanvaraisena tai jopa ristiriitaisena sen suhteen, millä tavoin se suhtautuu EU-sopimusten perinteiseen lähtökohtaan jäsenmaiden palkkapolitiikan autonomiasta. Viiden puheenjohtajan raportissa esitettiin arvio, jonka mukaan Euro plus -sopimus on kuitenkin epäonnistunut tavoitteissaan, koska se ei luonteeltaan ollut tarpeeksi sitova ja sille ei nimetty seu-
3 rantaa tekevää elintä. Heidän esityksensä oli riippumattoman kansallisen elimen eli kilpailukykyviranomaisen (Competitiveness Authority) perustaminen. Sen tehtävänä olisi arvioida, kehittyvätkö palkat tuottavuuden mukaan verrattuna muiden euromaiden ja tärkeimpien vertailukelpoisten kauppakumppaneiden kehitykseen sekä arvioida kilpailukykyreformien toteutumista. Komission lokakuussa esittämä toimenpidepaketti pitää sisällään puolestaan esityksen itsenäisestä kilpailukykyneuvostosta (Competitiveness Board), jonka tehtävänmäärittely kattaa palkanmuodostuksen ohella tuottavuuteen, investointeihin, innovaatioihin ja elinkeinoelämän yleisiin toimintaedellytyksiin liittyviä arviointeja. Neuvoston tuottamalla analyysilla todetaan olevan neuvoa antava rooli ja sen toiminnalla ei pitäisi olla vaikutusta työmarkkinajärjestöjen sopimusautonomiaan. Komission esityksen voikin todeta poikkeavan viiden puheenjohtajan esityksestä, missä kilpailukykyviranomaisen tehtävä rajoittui lähinnä palkkakehityksen arviointiin ja kilpailukykyviranomaisen kannalle annettiin ohjaava rooli palkkaneuvotteluissa. Tämän tulkinnan kanssa on sopusoinnussa myös se, että komission uudesta elimestä käyttämä nimi poikkeaa viiden puheenjohtajan raportissa käytetystä käsitteestä (Competitiveness Authority vs. Competitiveness Board). Sekä komission että viiden puheenjohtajan esitykseen liittyy ehdotus komission roolista kansallisia kilpailukykyneuvostoja koordinoivana tahona. Taustalla on sinänsä perusteltu tarve kuroa maiden välisiä kilpailukykyeroja pienemmiksi euroalueen sisällä ja tuoda kilpailukykykeskusteluun mukaan myös koko euroalueen näkökulma. Yhteisen intressin unohtaminen voi johtaa umpikujaan, sillä euromaiden kesken tapahtuva kilpailu palkankorotusten alhaisuudella edustaa nuiji naapuria - politiikkaa eikä paranna alueen kasvua ja työllisyyttä. Komission esityksessä jää kuitenkin epäselväksi, millä tavoin komission suorittama kilpailukykyneuvostojen koordinointi tapahtuisi ja miten se sopii itsenäisesti ja riippumattomasti toimivien kilpailukykyneuvostojen yhteyteen. Esityksen tehoa voivat heikentää myös muodostettavien kansallisten kilpailukykyneuvostojen erilaiset toimintatavat. Niitä muodostettaessa hyödynnettäisiin aikojen saatossa muovautuneita kansallisia instituutioita. Suomessa Tulo- ja kustannuskehityksen selvitystoimikunta (TUKUSETO) käsittelee raporteissaan ansioiden ja kilpailukyvyn kehitystä, mutta sen toimialaa voi pitää suppeampana kuin komission esityksessä tarkoitettu kilpailukykyneuvoston tehtäväkenttä. Koostuessaan valtiovarainministeriön ja valtioneuvoston kanslian virkamiehistä sekä työmarkkinajärjestöjen asiantuntijoista TUKUSETO ei myöskään vastaa komission esityksen vaatimusta itsenäisyydestä ja analyysin luonteesta. Kilpailukykyproblematiikan keskeisyys Suomessa jo sinänsä kuitenkin puoltaisi sitä, että palkkakehityksen ja kilpailukyvyn kehityksen arvioinnissa hyödynnettäisiin alan tutkijoita nykyistä laajemmin ja tutkimuksellisen analyysin roolia kasvatettaisiin politiikan valmistelussa. Tällaista osaamista löytyy yliopistoista ja taloudellisista tutkimuslaitoksista. Näiden tehtävien hoitaminen saattaisikin olla mahdollista laajentamalla Talouspolitiikan arviointineuvoston mandaattia. Yhteenvetona voidaan todeta, että komission tekemää ehdotusta kilpailukykyneuvostosta ei voi pitää perusteltuna, koska se on päällekkäinen nykyisten seuranta- ja suositusmenettelyjen kanssa ja samalla sen tuomat edut suhteessa nykykäytäntöön jäävät epäselviksi. Finanssipoliittisen lautakunnan perustaminen Komission on jo omalla päätöksellään perustanut viisijäsenisen neuvoa-antavan finanssipoliittisen lautakunnan (European Fiscal Board), jonka on määrä aloittaa työnsä vuoden 2016 puo-
4 livälissä. Sen tehtäviin kuuluu yhtäältä arvioida yhteisten finanssipoliittisten sääntöjen noudattamista ja toisaalta myös finanssipolitiikan virityksen sopivuutta euroalueella ja kansallisesti. Lautakunnan odotetaan myös tekevän suosituksia koskien finanssipolitiikan sääntöjen kehittämistä ja toimivan neuvonantaja finanssipolitiikan linjaa koskevissa kysymyksissä. Näin määritelty mandaatti merkitsee, että komission jatkossa nimittämät lautakunnan jäsenet edustavat huomattavaa asiantuntijavaltaa. Komission päätökseen perustaa finanssipoliittinen lautakunta kansallisilla parlamenteilla ja Euroopan Parlamentilla ei ole vaikutusvaltaa. Komissio itse nimittää lautakunnan, jonka tulee koostua kansainvälisesti maineikkaista asiantuntijoista. Ehdotuksen sen puheenjohtajasta ja neljästä jäsenestä tekee komission puheenjohtaja konsultoituaan eri tahoja. Lautakunta toimii komission sihteeristön yhteydessä niin, että sitä tukeva henkilöstö tulee komissiosta. Toisin kuin komissio on antanut ymmärtää, finanssipoliittisen lautakunnan itsenäisyys on hyvin kyseenalainen. Jo sen nimitysmenettely ja sijoittaminen komission yhteyteen viittaa siihen, että komissio hakee lautakunnasta legitimiteettiä omalle finanssipoliittiselle linjalleen, mikä se kulloinkin sattuu olemaan. Lautakunta voisi tukea komission löysää linjaa ja pidättäytymistä sanktioista erityisesti isojen jäsenmaiden kohdalla. Toisaalta ne, jotka toivovat komission vaativan tiukempaa finanssipolitiikkaa esimerkiksi Ranskalta tai löysempää finanssipolitiikkaa Saksalta ja nämä voivat olla eri tahoja saattavat odottaa lautakunnalta lisätukea näkemyksilleen. Lautakunnan jäsenten tehtävänasettelu sitoo heidät vakaus- ja kasvusopimukseen ja muihin finanssipolitiikan sääntöihin. Jäseniksi ei siis voida nimittää taloustieteilijöitä, jotka suhtautuvat kriittisesti näihin sääntöihin. Kaiken kaikkiaan tällainen finanssipoliittinen lautakunta edustaa komission pyrkimystä lisätä omaa vaikutusvaltaansa. Valtiovarainministeri Alexander Stubbin asettama EMU:n kehittämistarpeita tarkastellut työryhmä arvioi, että lautakunnan asettamisen taustalla saattaa olla epäluottamus komission nykyistä toimintaa kohtaan ja että ongelma ei kuitenkaan ratkea finanssipoliittisen lautakunnan avulla (Valtiovarainministeriö 2015). Ko. työryhmä viittasi myös siihen, että komitealle kaavaillut tehtävät ovat päällekkäisiä komission tehtävien kanssa, mikä jättää lautakunnan tehtävänannon osin epäselväksi. Näihin kriittisiin arvioihin voi yhtyä. Edellä mainitun työryhmäraportin mukaan lautakunnalle perusteltu tehtävä olisi kansallisten finanssipolitiikan riippumattomien arviointineuvostojen yhteistyön tukeminen. Perustetun lautakunnan yhtenä tehtävänä on myös mainittu yhteistyö näiden arviointineuvostojen kanssa. Suomessa ns. fipo-lain mukaan valtiontalouden tarkastusvirasto vastaa finanssipolitiikan riippumattomasta ulkoisesta valvonnasta ja toimii päätöksessä mainittuna finanssipolitiikan arviointineuvostona. Suomessa kuitenkin vuonna 2014 perustettu ja viidestä professorista koostuva Talouspolitiikan arviointineuvosto olisi luontevampi yhteistyö- ja keskustelukumppani perustetulle finanssipolitiikan lautakunnalle, jonka jäsenien on tarkoitus olla kansainvälisesti meritoituneita makrotalouden ja julkisen talouden osaajia. Yhteenvetona voidaan todeta, että komission tekemää päätöstä finanssipoliittisen lautakunnan perustamisesta ei voi pitää perusteltuna, koska uusi instituutio on päällekkäinen nykyisten seuranta- ja suositusmenettelyjen kanssa ja samalla sen tuomat edut suhteessa nykykäytäntöön jäävät epäselviksi. Tämä ei kuitenkaan merkitse sitä, ettei euroalueelle kannattaisi perustaa finanssipoliittista lautakuntaa, joka olisi aidosti itsenäinen niin komission kuin muidenkin EU-toimielinten suhteen.
5 Lähteet: Sauramo, Pekka (2015), Murentaako EU kansallisen palkoista sopimisen perinteen?, Talous & Yhteiskunta, 3/2015. Valtiovarainministeriö (2015), Arvio Euroopan talous- ja rahaliiton kehittämistarpeista, Valtiovarainministeriön julkaisu 37a/2015. Seija Ilmakunnas Johtaja Heikki Taimio Erikoistutkija
E 70/2015 vp EMU:n kehittäminen Valtiovarainvaliokunta,
E 70/2015 vp EMU:n kehittäminen Valtiovarainvaliokunta, 4.12.2015 Pauli Kariniemi Rahoitusmarkkinaosasto Tausta Kesäkuussa julkaistiin viiden puheenjohtajan raportti Euroopan talous- ja rahaliiton viimeistely.
LisätiedotValtiovarainministeriö E-KIRJE VM2012-00760 12.10.2012. EDUSKUNTA Suuri valiokunta
Valtiovarainministeriö EKIRJE VM201200760 12.10.2012 EDUSKUNTA Suuri valiokunta Viite Asia Pankkiunioni osana EMU:n kehittämistä U/Etunnus: EUTORInumero: EU/20121429 Ohessa lähetetään perustuslain 97 :n
LisätiedotLAUSUNTO VALTIONEUVOSTON SELVITYKSESTÄ EUROOPAN KOMISSION EHDOTUKSIIN TALOUS- JA RAHALIITON KEHITTÄMISEKSI
LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON SELVITYKSESTÄ EUROOPAN KOMISSION EHDOTUKSIIN TALOUS- JA RAHALIITON KEHITTÄMISEKSI Timo Miettinen, FT Eurooppa-tutkimuksen keskus Helsingin yliopisto Presentation Name / Firstname
LisätiedotAjankohtaista rahoitusmarkkinoilta
Erkki Liikanen Suomen Pankki Ajankohtaista rahoitusmarkkinoilta Kesäkuu 2015 Eduskunnan talousvaliokunta 30.6.2015 Julkinen 1 Sisällys Keveä rahapolitiikka tukee euroalueen talousnäkymiä EU:n tuomioistuimen
LisätiedotEU27-PÄÄMIESTEN TULEVAISUUSPOHDINNAN JA ROOMAN JULISTUKSEN SEURANTA
EU27-PÄÄMIESTEN TULEVAISUUSPOHDINNAN JA ROOMAN JULISTUKSEN SEURANTA TIMO MIETTINEN, FT, YLIOPISTOTUTKIJA EUROOPPA-TUTKIMUKSEN VERKOSTO HELSINGIN YLIOPISTO E 29/2017 vp Valtioneuvoston selvitys: EU27-päämiesten
LisätiedotEMUN KEHITTÄMINEN JA SUOMEN KANTA
EMUN KEHITTÄMINEN JA SUOMEN KANTA Timo Miettinen, FT Eurooppa-tutkimuksen verkosto Helsingin yliopisto Presentation Name / Firstname Lastname 07/11/2017 1 EMU:N UUDISTUSTYÖN TAVOITTEET Nyt esitetyt vaihtoehdot
LisätiedotEUROOPPA-NEUVOSTO Bryssel, 9. joulukuuta 2011
EUROOPPA-NEUVOSTO Bryssel, 9. joulukuuta 2011 EUROALUEEN VALTION- TAI HALLITUSTEN PÄÄMIESTEN JULKILAUSUMA Euroopan unioni ja euroalue ovat tehneet viimeisten 18 kuukauden aikana paljon talouden ohjausjärjestelmän
LisätiedotEhdotus NEUVOSTON LAUSUNTO. SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 15.11.2013 COM(2013) 911 final 2013/0396 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta FI FI 2013/0396 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta
LisätiedotEU:N KEHITYS JA UNIONIN DEMOKRAATTINEN OIKEUTUS TIMO MIETTINEN, FT, YLIOPISTOTUTKIJA EUROOPPA-TUTKIMUKSEN VERKOSTO HELSINGIN YLIOPISTO
EU:N KEHITYS JA UNIONIN DEMOKRAATTINEN OIKEUTUS TIMO MIETTINEN, FT, YLIOPISTOTUTKIJA EUROOPPA-TUTKIMUKSEN VERKOSTO HELSINGIN YLIOPISTO 28/09/2017 1 EU JA DEMOKRATIA Kysymys demokraattisesta oikeutuksesta
LisätiedotValtuuskunnille toimitetaan oheisena asiakirja COM(2017) 291 final LIITE 2.
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 2. kesäkuuta 2017 (OR. en) 9940/17 ADD 2 ECON 491 UEM 185 INST 242 SAATE Lähettäjä: Saapunut: 1. kesäkuuta 2017 Vastaanottaja: Euroopan komission pääsihteerin puolesta
LisätiedotValtuuskunnille toimitetaan oheisena asiakirja C(2015) 8000 final.
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 23. lokakuuta 2015 (OR. en) 13374/15 ECOFIN 803 UEM 387 SAATE Lähettäjä: Saapunut: 22. lokakuuta 2015 Vastaanottaja: Kom:n asiak. nro: Asia: Euroopan komission pääsihteerin
Lisätiedot- mistä EU:n kriisijärjestelmissä on kyse? - miten ne vaikuttavat Suomeen?
The Economist ERVV, EVM, EVVK? - mistä EU:n kriisijärjestelmissä on kyse? - miten ne vaikuttavat Suomeen? Martti Salmi Kansainvälisten asioiden sihteeristö Valtiovarainministeriö Kriisin eteneminen EU-maissa
Lisätiedot23. Yhteisvaluutta-alueet ja Euroopan rahaliitto (Mankiw&Taylor, Ch 38)
23. Yhteisvaluutta-alueet ja Euroopan rahaliitto (Mankiw&Taylor, Ch 38) 1. Euron synty 2. Yhteisvaluutan hyödyt ja kustannukset 3. Onko EU optimaalinen yhteisvaluutta-alue? 4. Yhteisvaluutta-alueet ja
LisätiedotMiten euro pärjää epävarmuuden maailmassa?
Miten euro pärjää epävarmuuden maailmassa? TELA:n seminaari, Oodi, Helsinki 5.2.2019 Pääjohtaja Olli Rehn 1 10 Maailmantalouden kasvu jatkuu, mutta aiempaa vaimeampana ei niin vahvana kun vielä kesällä
LisätiedotSuhdanne 1/2016. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 22.03.2016 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY
Suhdanne 1/2016 Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 22.03.2016 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Ennusteen lähtökohdat ja oletukset - Kiinan äkkijarrutus
LisätiedotKevään 2015 talousennuste: Talouskasvua tukevat tekijät edistävät elpymistä
Euroopan komissio - lehdistötiedote Kevään 2015 talousennuste: Talouskasvua tukevat tekijät edistävät elpymistä Bryssel, 05 toukokuu 2015 Euroopan unionin talouskasvu hyötyy tänä vuonna suotuisista talouden
Lisätiedot2 / 2014 Euroopan keskuspankki ja kriisin ratkaisu
Aloite on Vasemmistofoorumi ry:n julkaisusarja, jossa tutkijat ja muut toimijat esittävät tiiviitä ja perusteltuja yhteiskunnallisia avauksia. 2 / 2014 Euroopan keskuspankki ja kriisin ratkaisu TILANNE
LisätiedotSuomi jäljessä euroalueen talouskasvusta Mitä tehdä?
Suomen Pankki Suomi jäljessä euroalueen talouskasvusta Mitä tehdä? Euro & talous 3/2015 1 Keventynyt rahapolitiikka tukee euroalueen talousnäkymiä 2 Rahapolitiikan ohella öljyn hinnan lasku keskeinen taustatekijä
LisätiedotAjankohtaiset asiat EU:ssa. 29.10.2014 Niina Pautola-Mol Neuvotteleva virkamies VNEUS
Ajankohtaiset asiat EU:ssa 29.10.2014 Niina Pautola-Mol Neuvotteleva virkamies VNEUS Ajankohtaiset haasteet EU:ssa Heikko talouskasvu Korkea työttömyys, erityisesti nuorisotyöttömyys Investointien vähäisyys
LisätiedotPalkansaajajärjestöjen keskusteluasiakirja EU:n ja EMU:n tulevaisuudesta
26.4.2013 Tiivistelmä: Sampo vai kuiva kaivo? Palkansaajajärjestöjen keskusteluasiakirja EU:n ja EMU:n tulevaisuudesta Palkansaajajärjestöt tukevat vahvistettavaa talouspolitiikan koordinaatiota, euroa
LisätiedotEuroopan unionin neuvosto Bryssel, 13. marraskuuta 2017 (OR. en)
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 13. marraskuuta 2017 (OR. en) 13992/17 ILMOITUS Lähettäjä: Vastaanottaja: Neuvoston pääsihteeristö Pysyvien edustajien komitea / Neuvosto Asia: Eurooppalainen ohjausjakso
LisätiedotFinanssikriisistä pankkiunioniin
Finanssikriisistä pankkiunioniin Kauppakamarilounas Turussa 26.5.2014 Johtokunnan varapuheenjohtaja Pentti Hakkarainen Finanssikriisi jätti pitkän jäljen Bruttokansantuote Yhdysvallat Euroalue Japani Suomi
LisätiedotPääjohtaja Erkki Liikanen
RAHAPOLITIIKAN PERUSTEET JA TOTEUTUS Talousvaliokunnan seminaari 6.9.2006 Pääjohtaja Erkki Liikanen Suomen Pankin neljä ydintoimintoa Rahapolitiikka Rahoitusvalvonta Pankkitoiminta Rahahuolto 2 Rahapolitiikka
LisätiedotEMUn kehittäminen. Vesa Vihriälä Suuri valiokunta 2.12.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY
EMUn kehittäminen Vesa Vihriälä Suuri valiokunta 2.12.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS Lähtökohta EMU on toiminut huonosti Valuvikoja on yritetty korjata Rahoitustukimekanismien luominen Finanssipolitiikan
LisätiedotSuhdanne 2/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 23.09.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY
Suhdanne 2/2015 Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 23.09.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA Ennusteen lähtökohdat ja oletukset - Suomea koskevassa ennusteessa on oletettu, että hallitusohjelmassa
LisätiedotMihin oletuksiin perustuu EU:n yhteinen talouspolitiikka? Suuren valiokunnan kuuleminen VTT, dos. Jaakko Kiander
Mihin oletuksiin perustuu EU:n yhteinen talouspolitiikka? Suuren valiokunnan kuuleminen 05.09.2016 VTT, dos. Jaakko Kiander 1 Perustamissopimus ja sisämarkkinat EU:n ytimenä on eurooppalaisten sisämarkkinoiden
LisätiedotEhdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 2.3.2015 COM(2015) 98 final 2015/0051 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista FI FI PERUSTELUT Euroopan unionin toiminnasta tehdyssä
LisätiedotSuomi suhtautuu varauksella kansallisen kilpailukykyneuvoston perustamiseen.
Valtiovarainministeriö PERUSMUISTIO VM2015-00652 RMO Kariniemi Pauli 20.11.2015 Asia EMU:n kehittäminen Kokous U/E/UTP-tunnus Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Suomen kanta Kesäkuussa julkaistiin
LisätiedotSosiaali- ja terveysministeriö E-KIRJE STM2010-00297. HTO Arrhenius Viveca 11.10.2010 JULKINEN. VASTAANOTTAJA Suuri valiokunta
Sosiaali- ja terveysministeriö E-KIRJE STM2010-00297 HTO Arrhenius Viveca 11.10.2010 JULKINEN VASTAANOTTAJA Suuri valiokunta Viite Asia EU; Komission ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi
LisätiedotSUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA
SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA Sisältö Eurooppa-integraatio etenee, mutta vasta syksyllä 3 BLOGI Eurooppa-integraatio etenee, mutta vasta syksyllä 20.7.2015 10:00 BLOGI SAMU KURRI
LisätiedotMIETINTÖLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2012/2150(INI)
EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Talous- ja raha-asioiden valiokunta 18.7.2012 2012/2150(INI) MIETINTÖLUONNOS talouspolitiikan EU-ohjausjaksosta: vuoden 2012 painopisteiden täytäntöönpano (2012/2150(INI))
LisätiedotMakrokatsaus. Huhtikuu 2016
Makrokatsaus Huhtikuu 2016 Positiiviset markkinat huhtikuussa Huhtikuu oli heikosti positiivinen kuukausi kansainvälisillä rahoitusmarkkinoilla. Euroopassa ja USA:ssa pörssit olivat tasaisesti plussan
LisätiedotLausunto Valtioneuvoston selvityksestä Euroopan komission ehdotuksiin talous- ja rahaliiton
LAUSUNTO 1 (5) 1.3.2017 Timo Miettinen Yliopistotutkija, FT Eurooppa-tutkimuksen keskus Helsingin yliopisto Asiantuntijapyyntö E 155 / 2017 vp Lausunto Valtioneuvoston selvityksestä Euroopan komission
LisätiedotMistä investoitien vaimeus johtuu?
Kommenttipuheenvuoro esitykseen Mistä investoitien vaimeus johtuu? Talousneuvoston kokouksessa 19.10.2015 Seija Ilmakunnas Johtaja, j, Palkansaajien tutkimuslaitos Tässä ä puheenvuorossa Julkinen valta
Lisätiedot1. Kohtalonyhteyden poistamiselle selkeämpi aikataulu
LAUSUNTO 1 (5) Antti Ronkainen Tutkija Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos Helsingin yliopisto Asiantuntijapyyntö Lausunto Valtioneuvoston selvityksestä EMU:n kehittämiseksi Kiitän mahdollisuudesta
LisätiedotSuomen Pankki Euroopan keskuspankin renki vai isäntä? Työnjako ja tehtävät euroalueen rahapolitiikassa Studia Monetaria Jukka Ahonen 1 Mitkä ovat Suomen Pankin tärkeimmät tehtävät? Rahapolitiikka/koroista
LisätiedotEUROALUEEN VALTION- TAI HALLITUSTEN PÄÄMIESTEN 11. MAALISKUUTA 2011 TEKEMÄT PÄÄTELMÄT
Bryssel, 11. maaliskuuta 2011 (OR. en) EUROALUEEN VALTION- TAI HALLITUSTEN PÄÄMIESTEN 11. MAALISKUUTA 2011 TEKEMÄT PÄÄTELMÄT Euroalueen valtion- tai hallitusten päämiehet hyväksyivät seuraavat päätelmät:
LisätiedotFI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0030/12. Tarkistus. Marco Valli, Marco Zanni EFDD-ryhmän puolesta
23.2.2016 A8-0030/12 12 7 a kohta (uusi) 7 a. kehottaa komissiota jäädyttämään meneillään olevat TTIP- ja TISAneuvottelut ja pidättymään markkinatalouden aseman (MES) myöntämisestä Kiinalle, kun otetaan
LisätiedotSuositus NEUVOSTON SUOSITUS. euroa rahayksikkönään käyttävien jäsenvaltioiden talouspolitiikan laajojen suuntaviivojen täytäntöönpanosta
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 13.5.2015 COM(2015) 251 final Suositus NEUVOSTON SUOSITUS euroa rahayksikkönään käyttävien jäsenvaltioiden talouspolitiikan laajojen suuntaviivojen täytäntöönpanosta FI FI Suositus
LisätiedotAloitteessa euroerolle esitetään sekä taloudellisia, talouspoliittisia että valtiosääntöoikeudellisia perusteluja.
07.06.2016 Eduskunnan talousvaliokunnalle Kuten eduskunnan puhemiesneuvostolle lähettämässämme kirjeessä totesimme, kansalaisaloite kansanäänestyksen järjestämiseksi Suomen jäsenyydestä euroalueessa tähtää
LisätiedotSuhdanne 1/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 26.03.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY
Suhdanne 1/2015 Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 26.03.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Ennusteen lähtökohdat ja oletukset - Suomea koskeva
LisätiedotKuinka ratkaista eurokriisi?
Kuinka ratkaista eurokriisi? Ratkaisuja maailmantalouden kriisiin 10.9. 8.10.2012 Helsingin suomenkielinen työväenopisto 1 Luennon sisältö 1. Miten eurokriisiin ajauduttiin? 2. Miten kriisiä on yritetty
LisätiedotVelkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä?
Velkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä? Meelis Atonen TAVEX OY konsernin kultapuolen johtaja . Ranskan edellinen presidentti Nicolas Sarkozy on julistanut eurokriisin voitetuksi jo 2012
LisätiedotPankkikriisit ja niiden ehkäiseminen
Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen Matti Estola Itä-Suomen yliopisto, Joensuun kampus Luento 8: Eurojärjestelmän perusteista ja euron kriisistä 1 1 Tämän luennon tekstit on poimittu lähteistä: http://www.ecb.int/home/html/index.en.html
LisätiedotIrlannin tilanne. Valtiovarainministeri Jyrki Katainen Hallituksen tiedotustilaisuus 22.11.2010
Irlannin tilanne Valtiovarainministeri Jyrki Katainen Hallituksen tiedotustilaisuus 22.11.2010 Irlanti pyysi lainaa rahoitusmarkkinoidensa vakauttamiseksi Irlannin hallitus pyysi eilen Euroopan rahoitusvakausjärjestelyjen
LisätiedotKohden pääomamarkkinaunionia - lausunto eduskunnan talousvaliokunnalle 8.12.2015. Professori Vesa Kanniainen (taloustieteet) Helsingin yliopisto
Kohden pääomamarkkinaunionia - lausunto eduskunnan talousvaliokunnalle 8.12.2015 Professori Vesa Kanniainen (taloustieteet) Helsingin yliopisto Toimivat pääomamarkkinat hyvinvoinnin ehto Hyvin toimivat
LisätiedotEduskunnan tarkastusvaliokunta
Eduskunnan tarkastusvaliokunta 20.3.2018 lausunto asiakirjoista Valtiontalouden tarkastusviraston erilliskertomus eduskunnalle: Finanssipolitiikan valvonnan raportti 2017 Valtioneuvoston selvitys: Euroopan
LisätiedotKomission ehdotus valtionvelkakirjavakuudellisista arvopapereista (SBBS) U 61/2018 vp
Komission ehdotus valtionvelkakirjavakuudellisista arvopapereista (SBBS) U 61/2018 vp Syyskuu 2018 Pankki- ja rahoitusyksikkö Rahoitusmarkkinaosasto Tausta ja laajempi konteksti Valtionvelkakirjavakuudellinen
LisätiedotEuroopan unionin neuvosto Bryssel, 7. marraskuuta 2016 (OR. en)
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 7. marraskuuta 2016 (OR. en) 13883/16 ILMOITUS Lähettäjä: Vastaanottaja: Neuvoston pääsihteeristö Pysyvien edustajien komitea / Neuvosto Asia: Eurooppalainen ohjausjakso
LisätiedotEUROBAROMETER 74 Kansalaismielipide Euroopan unionissa
EUROBAROMETER Kansalaismielipide Euroopan unionissa Standard Eurobarometer / Autumn 2010 TNS Opinion & Social Syksy 2010 Kansallinen raportti Suomi 2.2.2011 Euroopan komission Suomen-edustusto Näkemykset
LisätiedotSuomen Pankki osana eurojärjestelmää
Tuomas Välimäki Suomen Pankki Suomen Pankki osana eurojärjestelmää Kokoomuksen Talouspoliittisen Seuran miniseminaari 28.5.2019 Radisson Blu Plaza, Helsinki 28.5.2019 1 Euroalue ja eurojärjestelmä Euroalueen
LisätiedotKeskuspankit finanssikriisin jälkeen
Suomen Pankki Keskuspankit finanssikriisin jälkeen Talous tutuksi 1 Kansainvälinen finanssikriisi Vuonna 2007 kansainvälisessä rahoitusjärjestelmässä merkkejä vakavista ongelmista Syksyllä 2008 kriisi:
LisätiedotEUROOPAN KRIISIT, TIIVISTYVÄ KOORDINAATIO JA TYÖELÄKEJÄRJESTELMÄ. TELA Jaakko Kiander
EUROOPAN KRIISIT, TIIVISTYVÄ KOORDINAATIO JA TYÖELÄKEJÄRJESTELMÄ TELA 24.01.2014 Jaakko Kiander W-TAANTUMA JA SUOMEN JULKINEN TALOUS Finanssikriisi ja suuri taantuma 2008-2009 Suomessa jyrkkä viennin ja
LisätiedotEurojärjestelmän rahapolitiikka Tavoite, välineet ja tase
Samu Kurri Kansainvälisen ja rahatalouden toimisto, Suomen Pankki Eurojärjestelmän rahapolitiikka Tavoite, välineet ja tase Elvyttävä kansalaisosinko tilaisuus 6.2.2016 Esitetyt näkemykset ovat omiani.
LisätiedotMiksi setelit leikattiin? Matti Viren professori, Turun yliopisto Tieteellinen neuvonantaja, Suomen Pankki
Miksi setelit leikattiin? Matti Viren professori, Turun yliopisto Tieteellinen neuvonantaja, Suomen Pankki Niin, miksi? Pysäyttää inflaatio; inflaatio oli 1945 pahimmillaan 80 % vuodessa Saada harmaa talous
LisätiedotEuroalueen julkisen velkakriisin tämän hetkinen tilanne
Euroalueen julkisen velkakriisin tämän hetkinen tilanne Aktuaariyhdistys 22.11.2012 Seppo Honkapohja Suomen Pankki Esitetyt näkemykset ovat omiani. Ne eivät välttämättä edusta Suomen Pankin kantaa. 1 Esityksen
LisätiedotRahoitusmarkkinoiden näkymiä. Leena Mörttinen/EK 5.3.2013
Rahoitusmarkkinoiden näkymiä Leena Mörttinen/EK 5.3.2013 Fundamentit, joiden varaan euron vakaus rakentuu Poliittinen vakaus Euroalueen vakaus Politiikka: Velkoja ja velallismaiden on löydettävä poliittinen
LisätiedotLausunto eduskunnan tarkastusvaliokunnalle: EVM, ERVV, 2014. Professori Vesa Kanniainen Helsingin yliopisto, EuroThinkTank 17.9.
Lausunto eduskunnan tarkastusvaliokunnalle: EVM, ERVV, 2014 Professori Vesa Kanniainen Helsingin yliopisto, EuroThinkTank 17.9.2015 Kun euroa ajatellaan, on ajateltava suuria Tarkastusvaliokunta (TrVM
LisätiedotLausuntopyyntö; luonnoksesta valtioneuvoston asetukseksi kansallisesta tuottavuuslautakunnasta VM034:00/2018
08.03.2018 VNK/325/03/201 8 Viite Asia Lausuntopyyntö; luonnoksesta valtioneuvoston asetukseksi kansallisesta tuottavuuslautakunnasta VM034:00/2018 VNK:n lausunto luonnoksesta valtioneuvoston asetukseksi
LisätiedotValtioneuvoston selvitys: EMU:n kehittäminen (E 80/2017 vp)
1 Janne Salminen 14.11.2017 Kirjallinen lausunto Kuuleminen 14.11.2017 Eduskunnan perustuslakivaliokunta Valtioneuvoston selvitys: EMU:n kehittäminen (E 80/2017 vp) 1. Eduskunnan perutuslakivaliokunnan
LisätiedotSUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA
SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA Sisältö Rakenneuudistuksissa ja kustannuskilpailukyvyssä tavoitteet korkealle 3 PÄÄKIRJOITUS Rakenneuudistuksissa ja kustannuskilpailukyvyssä tavoitteet
Lisätiedot8340/11 VHK/mrc DG G 2B
EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 20. huhtikuuta 2011 (OR. en) 8340/11 Toimielinten välinen asia: 2011/0007 (CNS) SOC 293 ECON 172 EDUC 63 SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Asia: NEUVOSTON PÄÄTÖS jäsenvaltioiden
LisätiedotTaloudellisen tilanteen kehittyminen
#EURoad2Sibiu Taloudellisen tilanteen kehittyminen Toukokuu 219 KOHTI YHTENÄISEMPÄÄ, VAHVEMPAA JA DEMOKRAATTISEMPAA UNIONIA EU:n kunnianhimoinen työllisyyttä, kasvua ja investointeja koskeva ohjelma ja
LisätiedotTalouspolitiikan arviointineuvoston raportti 2015
Talouspolitiikan arviointineuvoston raportti 2015 26.1.2016 www.talouspolitiikanarviointineuvosto.fi Tehtävänä arvioida talouspolitiikalle asetettujen tavoitteiden tarkoituksenmukaisuutta talouspolitiikalle
LisätiedotHE 50/2016 vp. Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki ehdolliseen pääsyyn perustuvien ja ehdollisen pääsyn
Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ehdolliseen pääsyyn perustuvien ja ehdollisen pääsyn sisältävien palvelujen oikeussuojasta tehdyn eurooppalaisen yleissopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten
LisätiedotErkki Liikanen Suomen Pankki. Euro & talous 4/2015. Rahapolitiikasta syyskuussa 2015 24.9.2015. Julkinen
Erkki Liikanen Suomen Pankki Euro & talous 4/2015 Rahapolitiikasta syyskuussa 2015 24.9.2015 1 EKP:n neuvosto seuraa taloustilannetta ja on valmis toimimaan 2 Inflaatio hintavakaustavoitetta hitaampaa
LisätiedotSisäasiainministeriö E-KIRJELMÄ SM2004-00600
Sisäasiainministeriö E-KIRJELMÄ SM2004-00600 SM Waismaa Marjo 3.12.2004 EDUSKUNTA Suuri valiokunta Viite Asia E-kirjelmä aloitteesta neuvoston päätökseksi euron suojelemisesta väärentämiseltä nimeämällä
Lisätiedot13677/15 sas/ess/kkr 1 DPG
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 10. marraskuuta 2015 (OR. en) 13677/15 ILMOITUS Lähettäjä: Vastaanottaja: Neuvoston pääsihteeristö Pysyvien edustajien komitea / Neuvosto Asia: Eurooppalainen ohjausjakso
LisätiedotOnko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen. konsernin kultapuolen johtaja
Himmeneekö kullan kiilto? Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen TAVEX OY konsernin kultapuolen johtaja Mikä on nykyinen maailmantalouden terveys? Lopulta taivaalta sataa euroja EKP on luvannut
LisätiedotRahapolitiikka ja kansainvälinen talous
4 2014 Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous PÄÄTTÄVÄISTEN TOIMIEN AIKA Finanssikriisi kärjistyi maailmanlaajuiseksi talouskriisiksi syyskuussa kuusi vuotta sitten. Näiden vuosien aikana kehittyneiden
LisätiedotGlobaaleja kasvukipuja
Samu Kurri Kansainvälisen ja rahatalouden toimisto, Suomen Pankki Globaaleja kasvukipuja Euro & talous 1/2016 Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous 22.3.2016 Julkinen 1 Esityksen teemat Maailmantalouden
LisätiedotEUROOPAN PARLAMENTTI
EUROOPAN PARLAMENTTI 2004 2009 Talous- ja raha-asioiden valiokunta ILMOITUS JÄSENILLE NRO 24/2005 Asia: Yhdistyneen kuningaskunnan parlamentin ylähuoneen (House of Lords) vastaukset Euroopan talouspolitiikkaa
LisätiedotEU:n metsästrategia; missä mennään. Teemu Seppä Robinwood Plus -työpaja Kajaani 8.12.2011
EU:n metsästrategia; missä mennään Teemu Seppä Robinwood Plus -työpaja Kajaani 8.12.2011 Esityksen sisältö tilanne EU:ssa metsäasioiden käsittelyn osalta nykyinen EU:n metsästrategia EU:n metsästrategian
LisätiedotSuositus NEUVOSTON SUOSITUS. Irlannin vuoden 2016 kansallisesta uudistusohjelmasta
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 18.5.2016 COM(2016) 328 final Suositus NEUVOSTON SUOSITUS Irlannin vuoden 2016 kansallisesta uudistusohjelmasta sekä samassa yhteydessä annettu Irlannin vuoden 2016 vakausohjelmaa
LisätiedotEuroopan unionin neuvosto Bryssel, 11. heinäkuuta 2017 (OR. en)
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 11. heinäkuuta 2017 (OR. en) 11170/17 YHTEENVETO ASIAN KÄSITTELYSTÄ Lähettäjä: Vastaanottaja: Asia: Neuvoston pääsihteeristö Valtuuskunnat EF 162 ECON 638 UEM 230 SURE
LisätiedotE 80/2017 vp Valtioneuvoston selvitys: EMU:n kehittäminen
Tomi Tuominen Lausunto 9.11.2017 Eduskunnan perustuslakivaliokunnalle E 80/2017 vp Valtioneuvoston selvitys: EMU:n kehittäminen Aluksi Suuri valiokunta on pyytänyt perustuslakivaliokunnan lausuntoa valtioneuvoston
Lisätiedot9216/16 ht/kr/vb 1 DG B 3A - DG G 1A
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 13. kesäkuuta 2016 (OR. en) 9216/16 ILMOITUS Lähettäjä: Vastaanottaja: Neuvoston pääsihteeristö Pysyvien edustajien komitea / Neuvosto ECON 458 UEM 205 SOC 322 EMPL 219
LisätiedotMiten pankkikriisien hoito muuttuu? Tuija Taos & Raimo Husu
19.1.2016 1 Miten pankkikriisien hoito muuttuu? Tuija Taos & Raimo Husu 20.1.2016 2 Vanha malli julkinen tuki ja tapauskohtaiset ratkaisut 20.1.2016 3 Suomen pankkikriisi 1991 1994 Taustalla rahoitusmarkkinoiden
LisätiedotKuinka pitkälle ja nopeasti asuntomarkkinat yhdentyvät?
Kuinka pitkälle ja nopeasti asuntomarkkinat yhdentyvät? OP -kiinteistökeskusten 60-vuotisjuhlaseminaari 9.8.2006 Pentti Hakkarainen, johtokunnan jäsen, Suomen Pankki Asuntomarkkinoilla vahvoja kansallisia
LisätiedotFinanssipolitiikka EU:ssa. Finanssineuvos Marketta Henriksson
Finanssipolitiikka EU:ssa Finanssineuvos Marketta Henriksson Perussopimus asettaa rajat Julkisen talouden alijäämä suhteessa bruttokansantuotteeseen ei saa ylittää kolmea prosenttia Julkisen velan suhde
LisätiedotSixten Korkman Talousneuvosto 14.12.201112 2011 ETLA
Liite 1 Sixten Korkman Talousneuvosto 14.12.201112 2011 ETLA Euroopan talouskriisi ja Suomi 1. Mihin suuntaan EMU on kehittymässä? 2. Onko euroalue ajautumassa umpikujaan? 3. Suomen tuottavuuskuoppa 4.
LisätiedotFinanssipolitiikkaa harjoitetaan sekä koko maan tasolla että paikallistasolla kunnissa. Mitä perusteita tällaiselle kahden tason politiikalle on?
!" # $ Tehtävä 1 %&'(&)*+,)**, -./&,*0. &1 23435 6/&*.10)1 78&99,,: +800, (&)**,9)1 +8)**, 7;1*)+,)**, (&6,,77. )0; '?@0?(; (, ',)00&(, &1 9&/9.,*0, (, 0&)*,,70, +,0,7,*0, -./&,*0..*0,A
LisätiedotLisää matalapalkkatyötä
Liite 1 Lisää matalapalkkatyötä Talousneuvosto 27.2.2013 Osmo Soininvaara Juhana Vartiainen Tausta Vlti Valtioneuvoston t kanslian tilaus kirjoittajilta, itt jilt sopimus 22.1.2013, 2013 määräaika 20.2.2013
LisätiedotFinanssineuvos Markku Stenborg Valtioneuvoston asetus tuottavuuslautakunnasta. Tausta
Valtiovarainministeriö Perustelumuistio Finanssineuvos Markku Stenborg 6.2.2018 Valtioneuvoston asetus tuottavuuslautakunnasta Tausta EU:n neuvosto antoi suosituksen kansallisten tuottavuuslautakuntien
LisätiedotSuhdanne 2/2017. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY
Suhdanne 2/2017 Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 19.09.2017 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Vuosien 2017-2019 näkymät: tiivistelmä Euroalueen ja
LisätiedotSäästämmekö itsemme hengiltä?
Säästämmekö itsemme hengiltä? Jaakko Kiander TSL 29.2.2012 Säästämmekö itsemme hengiltä? Julkinen velka meillä ja muualla Syyt julkisen talouden velkaantumiseen Miten talouspolitiikka reagoi velkaan? Säästötoimien
LisätiedotPUBLIC LIMITE FI EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 24. tammikuuta 2012 (26.01) (OR. en) 15915/11 LIMITE PV CONS 64 ECOFIN 704
Conseil UE EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 24. tammikuuta 2012 (26.01) (OR. en) 15915/11 LIMITE PUBLIC PV CONS 64 ECOFIN 704 EHDOTUS PÖYTÄKIRJAKSI Asia: Euroopan unionin neuvoston ylimääräinen istunto
LisätiedotEU-päätöksenteko toimittajan näkökulmasta. Pekka Nurminen Kevät 2013
EU-päätöksenteko toimittajan näkökulmasta Pekka Nurminen Kevät 2013 Mikä EU on? 27 kohta 28 - jäsenvaltion ja noin 500 miljoonan kansalaisen yhteisö Ei liittovaltio, vaan valtioiden liitto mutta EU:ssa
LisätiedotFinanssineuvos Markku Stenborg Valtioneuvoston asetus tuottavuuslautakunnasta. Tausta
Valtiovarainministeriö Perustelumuistio Finanssineuvos Markku Stenborg 21.6.2018 Valtioneuvoston asetus tuottavuuslautakunnasta Tausta EU:n neuvosto antoi suosituksen kansallisten tuottavuuslautakuntien
LisätiedotErkki Liikanen Suomen Pankki. Talouden näkymistä. Budjettiriihi 9.9.2015
Suomen Pankki Talouden näkymistä Budjettiriihi 1 Kansainvälisen talouden ja rahoitusmarkkinoiden kehityksestä 2 Kiinan pörssiromahdus heilutellut maailman pörssejä 2.4 2.2 2.0 1.8 1.6 1.4 1.2 1.0 0.8 MSCI
LisätiedotTALOUS- JA RAHALIITON TOIMIELIMET
TALOUS- JA RAHALIITON TOIMIELIMET Euroopan rahaliiton toimielimet ovat paljolti vastuussa EU:n rahapolitiikan määrittelystä, eurojen liikkeeseen laskemiseen liittyvistä säännöistä ja hintavakaudesta EU:ssa.
LisätiedotKOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE. Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 6 kohdan mukaisesti
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 4.3.2014 COM(2014) 140 final KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 6 kohdan mukaisesti neuvoston ensimmäisessä
LisätiedotRESTREINT UE. Strasbourg COM(2014) 447 final 2014/0208 (NLE) This document was downgraded/declassified Date
EUROOPAN KOMISSIO Strasbourg 1.7.2014 COM(2014) 447 final 2014/0208 (NLE) This document was downgraded/declassified Date 23.7.2014 Ehdotus NEUVOSTON ASETUS asetuksen (EY) N:o 2866/98 muuttamisesta Liettuaa
LisätiedotEUROOPAN KESKUSPANKIN LAUSUNTO, annettu 3 päivänä lokakuuta 2001
FI EUROOPAN KESKUSPANKIN LAUSUNTO, annettu 3 päivänä lokakuuta 2001 Suomen valtiovarainministeriön pyynnöstä, joka koskee ehdotusta hallituksen esitykseksi rahoitus- ja vakuutusryhmittymien valvonnasta
LisätiedotEhdotus NEUVOSTON ASETUS. asetuksen (EY) N:o 974/98 muuttamisesta Liettuan toteuttaman euron käyttöönoton vuoksi
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 4.6.2014 COM(2014) 325 final 2014/0169 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON ASETUS asetuksen (EY) N:o 974/98 muuttamisesta Liettuan toteuttaman euron käyttöönoton vuoksi FI FI PERUSTELUT 1.
LisätiedotEhdotus NEUVOSTON ASETUS. asetuksen (EY) N:o 974/98 muuttamisesta Latvian toteuttaman euron käyttöönoton vuoksi
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 5.6.2013 COM(2013) 337 final 2013/0176 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON ASETUS asetuksen (EY) N:o 974/98 muuttamisesta Latvian toteuttaman euron käyttöönoton vuoksi FI FI PERUSTELUT 1.
LisätiedotKANSALLISEN PARLAMENTIN PERUSTELTU LAUSUNTO TOISSIJAISUUSPERIAATTEESTA
Euroopan parlamentti 2014-2019 Oikeudellisten asioiden valiokunta 15.6.2016 KANSALLISEN PARLAMENTIN PERUSTELTU LAUSUNTO TOISSIJAISUUSPERIAATTEESTA Asia: Ranskan senaatin perusteltu lausunto ehdotuksesta
LisätiedotKOHTI TODELLISTA TALOUS- JA RAHALIITTOA Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan Herman Van Rompuyn selvitys
EUROOPPA-NEUVOSTO PUHEENJOHTAJA Bryssel, 26. kesäkuuta 2012 EUCO 120/12 PRESSE 296 PR PCE 102 KOHTI TODELLISTA TALOUS- JA RAHALIITTOA Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan Herman Van Rompuyn selvitys Toimitan
LisätiedotEuro & talous 4/2012 Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous
Euro & talous 4/212 Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous Pääjohtaja Erkki Liikanen 12.9.212 1 Euro & talous 4/212 sisältö Pääartikkeli: Rahapolitiikka ja taloudellinen tilanne Suhdannetilanne, maailmantalouden
LisätiedotUlkoasiainministeriö E-KIRJE UM ASA-30 Salmi Iivo VASTAANOTTAJA Eduskunta Suuri valiokunta Ulkoasiainvaliokunta
Ulkoasiainministeriö E-KIRJE UM2011-02468 ASA-30 Salmi Iivo 08.12.2011 VASTAANOTTAJA Eduskunta Suuri valiokunta Ulkoasiainvaliokunta Viite Asia EU; E-kirje Euroopan Unionin ja Latinalaisen Amerikan ja
Lisätiedot