KILPAILUNEUTRALITEETTI KUNTAPALVELUJEN TUOTANNOSSA 1

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KILPAILUNEUTRALITEETTI KUNTAPALVELUJEN TUOTANNOSSA 1"

Transkriptio

1 Elinkeinoelämän Valtuuskunta EVA / Kunnat ja markkinat -hanke Bo Erik Ekström, Mika Pohjonen ja Ilkka Haavisto Muistio: KILPAILUNEUTRALITEETTI KUNTAPALVELUJEN TUOTANNOSSA 1 1 Muistio on koostettu loppuvuodesta 2008 julkaistavan kuntapalvelujen markkinoita käsittelevän EVAn julkaisun pohjatöistä.

2 2 I. JOHDANTO...3 II. YLEISKATSAUS KUNTAPALVELUJEN MARKKINOIHIN JA SEN KILPAILUNEUTRALITEETTIONGELMIIN...6 II.1. Kuntien toiminnan rakenne ja kilpailuneutraliteetti...6 II.2. Markkinatilanne ja yksityiset toimijat...8 III. KUNNALLISET LIIKELAITOKSET JA KILPAILUNEUTRALITEETTI...12 III.1. Liikelaitoksen käyttö toimintamuotona...12 III.2. Liikelaitosten toiminnan laajuudesta...15 III.3. Liikelaitoksiin liittyviä juridisia ongelmia...18 III.4. Kuntien yhtiöihin liittyviä valtion tukea koskevia ongelmia...24 IV. KILPAILUNEUTRALITEETIN TOTEUTUMISEEN LIITTYVIÄ ONGELMIA...25 IV.1. Arvonlisäverotus...25 IV.2. Kiinteistövero...31 IV.3. Väliaikaiset lainmuutokset...32 IV.4. Hankintalaki, hankintalain noudattaminen...33 IV.5. Sovellettavat kilpailutuskäytännöt...40 V. EHDOTUKSIA...41 V.1. Rakenteita koskevat ehdotukset...41

3 3 I. JOHDANTO Nykyinen hallitus on asettanut kuntapolitiikkansa keskeiseksi tavoitteeksi kuntatalouden tuottavuuden merkittävän parantamisen. Muiden toimenpiteiden ohella hallitus ilmaisee tähtäävänsä tähän tavoitteeseen edistämällä julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin kumppanuutta palvelutuotannossa sekä edesauttamalla toimivien palvelumarkkinoiden syntyä. 2 Hallituksen aikomuksena on myös kilpailupolitiikan keinoin varmistaa yksityisen ja julkisen palvelutuotannon tasavertaiset edellytykset. 3 Tämän muistion tarkoituksena on tarkastella niitä tekijöitä, jotka tällä hetkellä estävät julkisen ja yksityisen palvelutuotannon tasavertaisten edellytysten toteutumista kuntapalveluissa sekä haittaavat toimivien palvelumarkkinoiden syntymistä. Tarkastelussa keskitytään ensisijassa taloudellisiin tekijöihin. Tarkastelun kannalta relevantti markkina on laaja, ulottuen kuntien omille asukkailleen järjestämistä ydinpalveluista kuntien liikelaitosten ja yhtiöiden harjoittamaan, puhtaasti kaupalliseen hyödykkeiden ja palvelujen myyntiin paikallisilla, kansallisilla tai jopa kansainvälisillä markkinoilla. Seuraavat kaksi määrettä rajaavat tässä muistiossa tarkastelun kohteena olevan markkinan: Kuntapalvelujen potentiaalinen markkina ulottuu pitkälle kuntien sisälle aina niiden ydinpalveluihin saakka. Kunnilla ei ole omien tehtäviensä hoidon kohdalla tuottamisvastuuta, vaan ainoastaan järjestämisvastuu. Kunnat voivat halutessaan hankkia tehtäviensä hoidon edellyttämiä palveluja (ja muita hyödykkeitä) yksityisiltä toimijoilta varsin vapaasti. 4 Potentiaaliin nähden kunnat ovat toistaiseksi hyödyntäneet tätä mahdollisuutta varsin vaatimattomasti. Kunnat ovat laajentaneet toimintaansa voimakkaasti ulos markkinoille. Kuntien oikeutta ottaa hoitaakseen erilaisia tehtäviä on Suomessa tulkittu erittäin väljästi ja ristiriitaisesti. Kunnat harjoittavat myös liiketoimintaa lukuisilla toimialoilla, joilla on yksityisiä toimijoita ja kilpaillut markkinat. 2 Matti Vanhasen II hallituksen ohjelma, s Matti Vanhasen II hallituksen ohjelma, s Tehtäviä joiden hoitoon liittyy julkisen vallan käyttöä, voidaan antaa yksityisille tahoille ainoastaan lain nojalla. Tehtäviä, joihin liittyy merkittävää julkisen vallan käyttöä, voidaan antaa vain viranomaiselle.

4 4 Julkisen ja yksityisen palvelutuotannon tasavertaisia edellytyksiä varmistettaessa on julkisen ja yksityisen tuotannon kilpailuneutraliteettiin kiinnitettävä huomiota ainakin seuraavilla kolmella tasolla: (1) Päätökset palvelujen organisointitavasta markkinoiden avaamisesta tai avaamatta jättämisestä. On tärkeää tunnistaa, että suurin osa kuntien tuottamista palveluista ja muista hyödykkeistä kuuluu taloudellisessa mielessä yksityishyödykkeiden kategoriaan. Ne täyttävät ns. poissulkevuuden kriteerin (samaa hyödykettä ei voi samanaikaisesti kuluttaa useampi henkilö) ja niiden käyttämisestä voidaan veloittaa. Yksityiset tahot ovat kiinnostuneita tällaisten hyödykkeiden tuotannosta, mikäli edellytykset markkinoiden muodostumiselle ovat olemassa. Päätös siitä, tuottaako julkinen sektori palvelunsa itse, vai annetaanko ne yksityisten tahojen tuotettavaksi, on viime kädessä poliittinen. Tällä tasolla julkisen ja yksityisen tuotannon välisen kilpailuneutraliteetin tehtävänä on eliminoida sellaiset järjestelyt, jotka luovat näitä päätöksiä vääristäviä taloudellisia insentiivejä tai disinsentiivejä. 5 Tällaiset järjestelyt ovat markkinoille pääsyn esteitä, jotka asettavat julkisen ja yksityisen palvelutuotannon eriarvoiseen asemaan. (2) Julkiset hankinnat. Poliittinen päätös markkinoiden avaamisesta on tehty. Tällä tasolla kilpailuneutraliteetin tehtävänä on eliminoida sellaiset järjestelyt, jotka vääristävät vapaata ja reilua kilpailua hankinnoista julkisten ja yksityisten tuottajien välillä. (3) Kuntien liiketoiminta. Kunta tai kuntaomisteinen yksikkö harjoittaa liiketoimintaa markkinoilla. Tällä tasolla kilpailuneutraliteetin tehtävänä on eliminoida sellaiset järjestelyt, jotka vääristävät vapaata ja reilua kilpailua yritysten ja julkisomisteisen liiketoiminnan välillä. Kilpailuneutraliteetin ohella on aina syytä tarkastella erikseen, kuuluuko kunnan harjoittama liiketoiminta kuntalain 2 :n mukaiseen kunnan toimialaan. Julkisten ja yksityisten palveluntuottajien väillä on kilpailuneutraliteettiongelma, mikäli julkisella tuotannolla on julkiseen omistukseensa perustuva kilpailuetu 5 On olennaista huomata, että julkisten markkinoiden puutteellinen kilpailuneutraliteetti tällä tasolla luo yksityisille tahoille (yrityksille ja rahoittajille) disinsentiivin investoida toimintaan, joka voisi kilpailla julkisten palvelujen markkinoilla. Tämä puolestaan saattaa johtaa yksityisen sektorin tarjonnan kehittymättömyyteen, mikä puolestaan vaikuttaa poliittiseen päätökseen markkinoiden avaamisesta tai avaamatta jättämisestä.

5 5 yksityisiin kilpailijoihinsa nähden. 6 Kilpailuetu voi muun muassa muodostua epäsymmetrisestä verokohtelusta (tulovero, arvonlisävero, kiinteistövero, verohuojennukset), muista taloudellisista tuista (markkinaehtoista edullisemmat tuotannontekijät, alhaiset tuottovaatimukset tai niiden puuttuminen kokonaan) tai kilpailusuojatun aseman tai kilpailusuojatussa asemassa saavutetun markkina aseman tai mittakaavaedun hyödyntämisestä. Julkisten palvelujen tuotantoon liittyy useita oikeudellisia ongelmia, jotka koskevat Euroopan yhteisöjen perustamissopimuksen vastaisia valtion tukia, kunnallisten liikelaitosten kilpailulta suojattua asemaa, hankintalain soveltamista kuntayhtymiin ja palveluiden järjestämiseen isäntäkuntamallilla, kuntayhtymien välisiä hankintoja sekä kunnan ja kunnallisen liikelaitoksen kuntalain mukaista toimialaa. Euroopan komissio on joutunut puuttumaan Suomen julkishallinnon kilpailuneutraliteettiongelmiin. Komissio antoi joulukuussa 2007 päätöksen, jossa se edellytti, että Tieliikelaitos on viipymättä yhtiöitettävä. Komissio on haastanut Suomen Euroopan yhteisöjen tuomioistuimeen oikeusaputoimistojen arvonlisäverotusta koskevan edullisemmuusaseman vuoksi. Vastuu kilpailuneutraliteetin toteutumisesta on valtiolla. Kuntapalveluissa tätä alleviivaa yhtäältä se, että paikalliset julkiset tahot kunnat ovat osapuolia markkinoilla, ja toisaalta se, että kuntien henkilöstö on tyypillisesti vahvasti edustettuna kunnallisessa päätöksenteossa. Muistion osa II luo yleiskatsauksen kuntapalvelujen markkinoihin ja kilpailuneutraliteettiongelmiin. Osa III keskittyy kunnallisiin liikelaitoksiin liittyviin ongelmakohtiin. Osassa IV eritellään lukuisia muita kilpailuneutraliteetin toteutumista estäviä tekijöitä. Osa V nostaa esiin toimenpide ehdotuksia yksityisen ja julkisen palvelutuotannon välisen kilpailuneutraliteetin varmistamiseksi. 6 Julkinen omistus voi joissain tilanteissa muodostaa myös kilpailuhaitan yksityiseen sektoriin nähden. Yleensä tällaiset tilanteet muodostavat haitan myös yksityiselle sektorille, sillä julkinen sektori saattaa tällaisessa tilanteessa jättää markkinan avaamatta kilpailulle.

6 6 II. YLEISKATSAUS KUNTAPALVELUJEN MARKKINOIHIN JA SEN KILPAILUNEUTRALITEETTIONGELMIIN II.1. Kuntien toiminnan rakenne ja kilpailuneutraliteetti Kunnat ovat organisoineet toimintaansa useisiin eri rakenteisiin lukuisilla eri tavoilla (kuvio 1). Kuntien sisäistä ja kuntien välistä taloudellista vaihtoa tapahtuu monenlaisten järjestelyjen muodossa ja eri nimikkeiden alla. Sen lisäksi, että osa järjestelyistä on kilpailuneutraliteetin suhteen ongelmallisia, vaikuttaa järjestelyjen laaja kirjo kilpailuneutraliteetin toteutumisen seurantaa. Eri järjestelyjä onkin syytä arvioida niiden tosiasiallisen luonteen ja vaikutusten, eikä järjestelylle annetun nimen tai sen muodon mukaan. Kuvio 1. Kuntapalvelujen markkinoiden osapuolia ja rajapintoja Yksityissektori Verot / tulonsiirrot Yksittäinen kuntakonserni Kiinteistöt Osuus kuntayhtymästä Kunta/ Kaupunki Kunna omistus >50% Yritys Asukas Kauppaa Liikelaitokset Käyttötalous Liikelaitokset Kauppaa Kauppaa Tytäryhtiö Tytäryhtiö Tytäryhtiö Tytäryhtiö Käyttötalous Kauppaa Asukas Järjestämisvastuulla olevat palvelut Valtio Kuntasektori ( muut osapuolet ) Kunta (kuviossa 1 keskellä) käsittää kunnan käyttötalouden sekä kunnan mahdolliset liikelaitokset. Käyttötalous ja kunnan liikelaitokset käyvät keskenään sisäistä kauppaa, johon liittyy kilpailuneutraliteettiongelmia. Kunnallisella liikelaitoksella näyttäisi olevan kilpailulta suojattu asema: liikelaitos voi tuottaa omistajakunnalleen palveluita hankintalain ulkopuolella kilpailulta suojatussa asemassa ja samalla liikelaitos voi toimia rajattomasti markkinoilla. Käyttötalouden ja liikelaitosten välistä kauppaa ei raportoida erikseen.

7 7 Kunnalla voi olla määräysvallassaan tytäryhteisöjä sekä säätiöitä (kuviossa 1 oikealla). Kunnan ja sen tytäryhteisöjen välisiin taloudellisiin kytköksiin voi liittyä kilpailuneutraliteettiongelmia. Markkinoilla toimivan kunnan tytäryhteisön hyödyntämät kuntayhteisön toimitilat, hyödykkeet ja pääomat voivat muodostaa Euroopan yhteisön perustamissopimuksen vastaisen kielletyn valtion tuen, mikäli omistajakunta ei peri niistä markkinaehtoista vastiketta. Kuntien ja niiden tytäryhteisöjen väliset taloudelliset suhteet ovat erittäin huonosti raportoituja. 7 Tyypillisesti kunta on myös osallisena kuntayhtymissä (kuviossa 1 vasemmalla). Kuntayhtymällä voi käyttötaloutensa ohella olla kuntayhtymän liikelaitoksia tai kuntayhtymä voi kokonaisuudessaan olla ns. liikelaitoskuntayhtymä. Kunta, kunnan liikelaitokset, kunnan tytäryhteisöt, kuntayhtymät, kuntayhtymien liikelaitokset ja liikelaitoskuntayhtymät käyvät keskenään kauppaa, johon liittyy kilpailuneutraliteettiongelmia. Hankintalain 10 :n sidosyksikköhankintoja koskevia kriteereitä tulee soveltaa myös kuntayhtymien tuottamiin palveluihin, mikäli kunta tai kaupunki ostaa palveluita kuntayhtymältä hankintasopimuksella. Hankintalain ja kilpailuttamisen soveltaminen vaikuttaa olevan epäselvää kuntayhtymien kohdalla. Kunta, sen tytäryhteisöt ja osuudet kuntayhtymissä muodostavat yhdessä kuntakonsernin. Sen lisäksi, että kuntakonsernien sisällä käydään kauppaa, johon liittyy kilpailuneutraliteettiongelmia, käyvät eri kuntakonsernit (kuviossa alhaalla) ja niiden eri osat keskenään kuntasektorin sisällä suoraan tai erilaisten hallinnollisten järjestelyjen, kuten niin sanotun isäntäkuntamallin, kautta kauppaa, johon liittyy kilpailuneutraliteettiongelmia. Kunnat eivät pääsääntöisesti voi tuottaa toisilleen palveluita hankintasopimuksella hankintalain ulkopuolella. Samoin hankintalakia tulee soveltaa myös isäntäkuntamallin yhteydessä tuotettuihin palveluihin, mikäli kunta tai kaupunki ostaa palveluita hankintasopimuksella. Lopuksi kuntakonsernien eri osat harjoittavat markkinoilla yksityisten tahojen (kuviossa 1 ylhäällä) kanssa kilpailevaa liiketoimintaa, johon liittyy 7 Seikka on relevantti kilpailuneutraliteetin kannalta, sillä ilman hyvää ja kokonaisvaltaista kuvaa kuntien tytäryhteisöjen toiminnasta on kilpailuneutraliteetin toteutumista tällä sektorilla mahdotonta seurata ja valvoa. Ongelmia on sekä asiaa koskevan sääntelyn puutteessa että jo olemassa olevan sääntelyn noudattamisessa. Kunnat pitäisi velvoittaa raportoimaan taloudellisista suhteistaan tytäryhteisöjensä kanssa. Läheskään kaikki kuntien tytäryhteisöt eivät myöskään näytä noudattavan kirjanpitolain pykälää (9 ), joka velvoittaa ne rekisteröimään tilinpäätöksensä.

8 8 kilpailuneutraliteettiongelmia. Kunnalliset liikelaitokset eivät joudu maksamaan oman kuntansa alueella harjoittamastaan elinkeinotoiminnasta lainkaan veroa ja oman kuntansa ulkopuolellakin harjoittamastaan elinkeinotoiminnasta ne joutuvat maksamaan veroa vain noin 6,2 prosentin verokannalla. Kunnalliset liikelaitokset eivät voi joutua konkurssimenettelyyn, minkä vuoksi niiden on mahdollista saada rahoitusta edullisemmilla ehdoilla kuin yksityisten yritysten. Erittäin edullinen verokohtelu ja konkurssisuoja muodostavat markkinoilla toimivan liikelaitoksen kohdalla oikeudellisesta asemasta seuraavan Euroopan yhteisön perustamissopimuksen vastaisen kielletyn valtion tuen. Kielletyn valtion tuen voivat muodostaa myös markkinoilla toimivan kunnallisen liikelaitoksen hyödyntämät toimitilat, laitteet, henkilöstö ja pääomat, mikäli omistajakunta ei peri niistä markkinaehtoista vastiketta. Elinkeinotoiminnan harjoittaminen ei kuulu kuntalain 2 :n mukaan kunnan tai kunnallisen liikelaitoksen toimialaan. Tämän säännöksen noudattaminen on kuitenkin epäselvää kuntien ja kunnallisten liikelaitosten toiminnassa. II.2. Markkinatilanne ja yksityiset toimijat Kuntasektori on merkitykseltään valtava toimija suomalaisilla palvelumarkkinoilla. Se ostaa palveluita 12,4 mrd eurolla. Yli puolet tästä summasta, 7,0 mrd eur, oli kuntasektorin sisäistä kauppaa, kuntien ostoja kuntayhtymiltä ja kuntayhtymien ostoja kunnilta (taulukko 1). Oikeasti kuntasektorin sisäinen kauppa on vielä suurempaa, sillä kuntien ja kuntayhtymien ostoja omilta tytäryhtiöiltään ei ole tilastoitu erikseen, vaan ne lukeutuvat palveluostoihin kuntasektorin ulkopuolelta, vaikka ne eivät tällaisia faktisesti ole. Taulukko 1. Kuntasektorin palveluostot, sisäinen palvelukauppa (2006) Kuntasektorin käyttötalouden palveluiden ostot ,09 % ( Yksityissektorilta ) Kuntasektorin LL palveluiden ostot ,24 % ( Yksityissektorilta ) Kuntasektorin palveluiden ostot ,32 % ( Yksityissektorilta ) Kuntasektorin palveluiden ostot ,68 % ( Sisäiset ) Kunta sektorin käyttötalouden palveluiden ostot ,00 %

9 9 Kuntasektorin koko kustannusmassa (toimintakulut + poistot) oli vuonna 2006 lähes 30 mrd eur. Kun kuntasektorin ulkoiset palveluostot suhteutetaan kuntasektorin koko kustannusmassaan, saadaan kuntasektorin ulkopuolelta ostettujen palvelujen osuudeksi 18,1 %. Tätä lukua voidaan kutsua kuntapalveluiden ulkoistamisasteeksi, joka osoittaa että kuntasektori tuottaa 81,7 % palveluistaan itse (taulukko 2). Kuntasektorilla oli vuoden 2006 lopussa lähes henkilöä palkkalistoillaan. Kuntasektorin henkilöstökulut olivat lähes 17 mrd eur, mikä edustaa 56,3 % koko sektorin kustannusmassasta. Taulukko 2. Kuntasektorin ulkoistamisaste (2006) Kuntasektori Henkilöstö lkm Henkilöstö Palvelujen ostot Materiaali hankinnat Muut kustannukset meur 5 386meur meur meur Ulkoistamisaste : 18,1 % Kustannusmassa meur Vastaavalla tavalla lasketut suurten kaupunkien ulkoistamisasteet (taulukko 3) osoittavat, että yksityisen sektorin käyttö palvelutuotannossa ei ole merkittävästi keskimääräistä laajempaa edes siellä, missä markkinoiden kehityksen edellytykset ovat parhaimmat. Taulukko 3. Kuuden suurimman kaupungin ulkoistamisasteet (2006) Helsinki Espoo Vantaa Turku Tampere Oulu Six pack Kuntasektori yhteensä yhteensä Ulkoistamisaste 17,92 % 19,67 % 23,43 % 18,49 % 16,87 % 12,41 % 18,21 % 18,07 %

10 10 Yksityisen palvelutuotannon osuus kuntasektorilla vaihtelee toimialoittain. Kuntasektorin ulkoistamisasteiden systemaattinen seuranta ja tilastointi maassamme puuttuu ja niiden määrittäminen eri toimialoilla on erillisselvitysten, arviointien ja kyselyiden varassa. Siivouksessa yksityisen palvelutuotannon osuuden on arvioitu olevan 10% luokkaa, muissa kiinteistöpalveluissa 30%, ruokahuollossa ja sosiaalipalveluissa 15% ja terveyspalveluissa vain muutaman prosentin verran. Tarkempia lukuja on mahdollista saada ainoastaan käsityönä, pureutumalla kuntien tilinpäätösaineistoihin. Tällöinkin päästään vain tehtäväkohtaisiin ulkoistamisasteisiin, jotka sisältävät tehtäväluokassa tehtyjä palveluostoja eri toimialoilta laidasta laitaan. Esimerkkinä sosiaalitoimien ulkoistamisasteet Espoossa ja Helsingissä (taulukko 4). Molemmissa näistä kaupungeista sosiaalitoimi ostaa noin 20 prosenttia palveluistaan. Taulukko 4. Sosiaalitoimen tehtäväkohtaiset ulkoistamisasteet Espoossa ja Helsingissä (2006) Lasten Lasten Muu lasteesiopetuslastensuomuut lastevanhusten Vammai VammaisteKotipalvelu Muut vanh. Päihde- Perusth. avoperustervh. Perusth. Erikois- Ymp.töterv. Muu sos. Sosiaali päiväkotihoi perhepäiväpäivähoito(sosiaali.)laitos- ja pja perh. palaitospalve laitospal työllistämist. vamm.palv. huolto (pl hammashhammash. vuodeosastosairaanhoito huolto ja terveyst. ja terveystoimi Espoo : Ulkoistamisaste 29,1 % 13,5 % 1,5 % 26,5 % 66,8 % 15,2 % 18,6 % 71,1 % 36,2 % 27,0 % 54,6 % 56,7 % 23,5 % 13,8 % 16,5 % 0,6 % 21,7 % 14,4 % 20,2 % Helsinki Ulkoistamisaste 8,6 % 6,9 % 4,6 % 10,6 % 48,3 % 13,3 % 52,9 % 30,6 % 34,4 % 18,3 % 39,8 % 40,6 % 22,3 % 16,1 % 19,1 % 3,3 % 3,5 % 15,0 % 19,2 % Täsmällinen ja vertailukelpoinen tieto markkinatilanteesta ja yksityisen palvelutuotannon markkinaosuuksista on keskeistä, mikäli markkinaa halutaan kehittää ja myös kilpailuneutraliteettiongelmiin markkinoille pääsyn ja julkisten hankintojen kohdalla halutaan puuttua retorista tasoa syvällisemmin. Raportoinnin mallia voitaisiin ottaa Ruotsista, jossa kuntapalvelujen markkinaa on kehitetty pitkäjänteisesti. Ruotsin julkisten palvelujen järjestäjätahot raportoivat ulkoistamisasteita tehtäväkohtaisesti, ja tilastot ovat vapaasti yritysten, kuntapäättäjien, viranomaisten, median ja yleisön saatavilla (taulukko 5) Ruotsin tilastokeskuksesta.

11 11 Taulukko 5. Esimerkki ulkoistamisasteiden raportoinnista Ruotsissa Tabell 5 Köp av verksamhet som andel av verksamhetens kostnad 2006, procent Län Infrastruktur skydd Förskoleverksamhet Utbildning Äldre och handi- Individ- och familje Summa egentlig Affärsmässig m.m. och skolbarnsomsorg kappomsorg omsorg verksamhet verksamhet Kommun Totalt Därav Totalt Därav Totalt Därav Totalt Därav Totalt Därav Totalt Därav Totalt Därav föreningar föreningar föreningar föreningar föreningar föreningar föreningar o övriga o övriga o övriga o övriga o övriga o övriga o övriga företag företag företag företag företag företag företag Z29 Z30 Z50 Z51 Z66 Z67 Z76 Z77 Z91 Z92 Z98 Z99 Z117 Z118 Stockholms län Uppsala län Södermanlands län Östergötlands län Jönköpings län Kronobergs län Kalmar län Gotlands län Blekinge län Skåne län Hallands län Västra Götalands län Värmlands län Örebro län Västmanlands län Dalarnas län Gävleborgs län Västernorrlands län Jämtlands län Västerbottens län Norrbottens län Hela riket vägt medelvärde ovägt medelvärde Kuntasektori tuottaa lähes 82 prosenttia palveluistaan itse. Kuntapalvelujen markkina on siis varsin sulkeutunut ja huonosti kehittynyt. Kuntapalvelujen markkinat kehittyvät ainoastaan, jos kuntasektori itse haluaa kehittää niitä aktiivisesti. Kilpailuneutraliteetin varmistaminen edellyttää puuttumista sellaisiin järjestelyihin, jotka hidastavat tai estävät markkinoiden avautumista. Yksityisten toimijoiden puutetta tai harvalukuisuutta hyödynnetään usein argumenttina sille, miksi kuntien palveluiden järjestämisessä ei hyödynnetä yksityistä sektoria. Kyseessä on kaksi argumentaatiota, jotka eroavat toisistaan jossain määrin. Ensimmäisessä argumentaatiossa julkisen sektorin oma tuotanto nähdään palvelusektorin kehittymättömyydestä aiheutuvaa markkinapuutetta korjaavana tuotantona. Argumentti on validi ainoastaan, jos kunta on avannut markkinansa ja toimii (tai on ilmoittanut aikomuksensa toimia) tilaajana markkinoilla. Ilman kysyntää ei markkinoille voi syntyä tarjontaa. Valinta avata tai olla avaamatta

12 12 markkinoita on kunnan vapaasti tehtävissä, mutta kilpailuneutraliteetin puutteet eivät saisi vaikuttaa valintaan. Kunnat tarkastelevat markkinoita liian suppeasti ja saattavat toisinaan aliarvioida yritysten mahdollisuudet vastata esiintyvään kysyntään. Palveluliiketoiminta ei yleensä vaadi suuria investointeja. Nopeakin etabloituminen, uusien toimipisteiden perustaminen tai operointi ilman kiinteää paikallista toimipistettä on palveluyrityksille mahdollista. Toisessa argumentaatiossa julkisen sektorin oma tuotanto nähdään tuotantona, joka tasapainottaa epätäydellisesti kilpailtua markkinaa, jota leimaa tarjoajaosapuolten vähäisyys ja suuri markkinavoima. Argumentti on validi ainoastaan, jos kunnat ovat itse toimineet aktiivisesti markkinoiden kehittämiseksi. Tällaisia toimia ovat esimerkiksi pitkäjänteinen tilaajatuottajamallien kehittäminen ja käyttö hankintoihin yksityiseltä sektorilta, panostaminen markkinavuoropuhelun kehittymiseen, läpinäkyvä raportointi omien kilpailevien toimintojen yhtiöittäminen osakeyhtiömuotoon. III. KUNNALLISET LIIKELAITOKSET JA KILPAILUNEUTRALITEETTI III.1. Liikelaitoksen käyttö toimintamuotona Liikelaitos on yksi kuntien liiketoiminnan organisointimuoto. Kunnan liikelaitos mallin mukainen liikelaitos on kirjanpidollisesti eriytetty yksikkö, jolle kunnan tai kuntayhtymän valtuusto on antanut kunnan muita toimintayksiköitä itsenäisemmän aseman kunnan talousarviossa ja joka laatii kirjanpitolautakunnan kuntajaoston ohjeiden mukaisesti erillisen tilinpäätöksen, joka sisältää tuloslaskelman, rahoituslaskelman ja taseen. Kunnan liikelaitos on osa kunnan hallintoa ja taloutta, ei erillinen oikeushenkilö eikä itsenäinen kirjanpitovelvollinen. Vain osa kuntien liikelaitoksista noudattaa kunnan liikelaitos mallia. Muu kuntien liiketoiminta (myös ns. muuna taseyksikkönä käsitelty liikelaitos ja ns. laskennallisesti eriytetty liiketoiminta) käsitellään kuntien ja kuntayhtymien taloustilastoissa samaan tapaan kuin kunnan muukin toiminta. Osakeyhtiömuotoisen tms. liiketoiminnan menot ja tulot eivät sisälly kuntien taloustilastoihin, vaikka kunta omistaisi yhtiön koko osakekannan.

13 13 Suuret kaupungit ovat liikelaitostaneet liiketoimintojaan sekä ahkerasti että eri tavoin. Esimerkiksi ateriapalvelut toimivat Espoossa ja Vantaalla vielä osana peruskuntaa, kun taas Oulussa ja Tampereella toiminta on liikelaitostettu omaan laitokseensa (kuvio 6). Helsingissä ateriatoiminnasta vastaa liikelaitos Palmia, jonka puitteissa harjoitetaan paljon muutakin palvelutoimintaa, kuten siivousta, vartiointia ja muita kiinteistöpalveluita. Energiatoiminta, joka on kaikista laajin liikelaitostoimiala liikevaihdolla ja sidotulla pääomalla mitattuna, on myös organisoitu eri tavoin suomalaisissa kaupungeissa. Esimerkiksi Helsingissä se toimii liikelaitoksena, Turussa ja Vantaalla energiatoiminta on yhtiöitetty ja Espoossa divestoitu (taulukko 6). Kilapailuneutraliteetin näkökulmasta katsottuna on merkittävää, että liikelaitoksen suosio organisaatiomuotona on kasvussa. Palvelutoimintoja liikelaitostetaan vuosi vuodelta yhä enemmän. Lisäksi liikelaitoksille halutaan selkeästi rakentaa aiempaa yritysmäisempiä brändejä, tavaramerkkejä ja konsepteja, kuten Helsingin Palmia, Oulun Comac tai Jyväskylän Total. Kilpailuneutraliteetin näkökulmasta suurkaupunkien liikelaitoksia kohtaan tuntema mielenkiinto on ongelmallista. Liikelaitos soveltuu huonosti rehtiin ja vapaaseen kilpailuun markkinoilla. Liikelaitos voi tuottaa kunnalle palveluita kilpailulta suojatussa asemassa samalla kun se voi kilpailla rajattomasti markkinoilla. Markkinoilla liikelaitoksilla on erinomaiset eväät menestyä hyvin. Se on juridisesti osa kuntaa, se ei maksa voitostaan veroa eikä se voi mennä konkurssiin. Niille asetetut vaatimukset tuloksen ja pääoman tuoton suhteen ovat varsin alhaisia. Faktiset pääoman tuottovaatimukset ovat tyypillisesti 2 4 % tasoa. Näin ne kykenevät varsin edulliseen hinnoitteluun. Koska liikelaitokset toimivat eri pelisäännöillä, ne vääristävät kilpailua, haittaavat palvelumarkkinoiden kehittymistä, mikä pitkän päälle myös saattaa romauttaa palveluiden laatua ja tasoa.

14 14 Taulukko 6. Kuuden suurimman kaupungin liikelaitostoiminnan toimialat ja uusimmat liikelaitokset Liikelaitokset Helsinki Espoo Vantaa Turku Tampere Oulu Tuotot Energia Vesi Satama Liikenne Auto&korj. Pelastus v2006 Tilakeskus Työterv.huolto v2007 Kiinteistölaitos Jäte Tekstiilihuolto IT Hallintopalvelut Katutuotanto v2007 Ympäristöhuolto Catering Palmia v2007 Kiinteistöpalvelut v2007 Comac Siivous Turvallisuus Pysäköinti Ammattik.koulu Työterveys v2007 " Iso hanke " v2006 Kunnallistekiniikka v2006 Viherlaitos v2006 v2007 Talotoimi v2006 Logistiikka v2007 Liikelaitoksia on perustettu ja perustetaan yhä sillä argumentilla, että liikelaitosmuoto antaa toiminnan johtamiselle lisää itsenäisyyttä, lisää raportoinnin läpinäkyvyyttä sekä toiminnan kustannusvastaavuutta ja mahdollistaa toimintaa tehostavien tuottovaatimusten asettamisen. Usein tuodaan myös esille argumentti, jonka mukaan liikelaitostaminen olisi ensimmäinen askel kohti yhtiöittämistä. Joissain kaupungeissa näin on toki tehty. Esimerkiksi Jyväskylä yhtiöitti vuoden 2007 alussa kiinteistöpalveluita tarjoavan Total liikelaitoksensa, mutta esimerkiksi Helsingissä nykyiset liikelaitokset perustettiin jo 13 vuotta sitten. Liikelaitosmuodon kunnille tarjoamat edut yhtiömuotoon verrattuna jotka samalla ovat kilpailuneutraliteettia vääristäviä haittoja yrityksille näyttävät kuitenkin jarruttavan tätä kehitystä. Liikelaitosten yhtiöittämisen haasteisiin on myös usein liitetty puhtaasti ideologisia näkökulmia.

15 15 Kilpailuneutraliteettia vääristää jokaisella tasolla myös kunnallinen eläkejärjestelmä, joka näyttää muodostuvan merkittäväksi järjestelmävirheeksi, joka jarruttaa markkinoiden avautumista ja estää sekä kuntien hankintoja yksityiseltä sektorilta että kuntien yksiköiden yhtiöittämisiä. Kuntien eläkevakuutus on jo vuosia viestittänyt kunnille, että sen maksutulo voi heikentyä, mikäli KuEL vakuutettujen määrä supistuu kunnallisten palveluiden toteuttamistavan muutoksen vuoksi, mikä puolestaan synnyttää eläkemaksujen korotuspaineita. Tämän vuoksi KEVA kertoo vahvistaneensa aktiivisesti jäsenyhteisöjen tietämystä eläkejärjestelmän rahoituskysymyksistä. III.2. Liikelaitosten toiminnan laajuudesta Kuuden suurimman kaupungin liikelaitokset möivät hyödykkeitä ja palveluita lähes 3 mrd eurolla vuonna Yli puolet tästä summasta (1,4 mrd eur) oli myyntiä omien kaupunkien ulkopuolelle. Hankintalain sidosyksikkötulkinnan kilpailulta suojaamaa myyntiä omalle kaupungille oli noin 1 mrd eur. Taulukko 7. Kuuden suurimman kaupungin liikelaitosten tuotot (2006) Liikelaitokset 2006 Helsinki Espoo Vantaa Turku Tampere Oulu 6-suurinta Tuotot yhteensä LL sisäinen myynti Sisäinen myyntivoitto LL -avustus ( kuten tariffi tuki ) LL ulkoinen myynti ,49 %

16 16 Taulukko 8. Kuuden suurimman kaupungin liikelaitosten tunnuslukuja (2006) Liikelaitokset 2006 Helsinki Espoo Vantaa Turku Tampere Oulu 6-suurinta Tuotot yhteensä Energia Myyty Yhtiöitetty Yhtiöitetty Vesi Satama X X X Liikenne Auto&korj Pelastus Tilakeskus Työterv.huolto Kiinteistölaitos Jäte Tekstiilihuolto IT Yrityspalvelut Katutuotanto Ympäristöhuolto Catering P Kiinteistöpalvelut 0A Co Siivous 0L ac 0 0 Turvallisuus 0M 0 Työterveys " Iso hanke " Kunnallistekiniikka Viherlaitos Talotoimi Logistiikka Liikelaitostoiminnan laajuutta tarkasteltaessa on otettava huomioon, että liikelaitoksia on kahta eri lajia: kunnan liikelaitos mallin mukaisia sekä niin sanottuja sisäisiä liikelaitoksia (seuranta tase tai tulosyksikkö). Mallien väliset erot liittyvät perustamistapaan, hallintoon ja raportointikäytäntöihin. Tilastokeskus kerää tietoja ainoastaan kunnan liikelaitos mallia seuraavista liikelaitoksista, mutta kuntien tilinpäätöksessä näitä kahta mallia käsitellään tosinaan samalla tavalla. Esimerkiksi Porin kaupungin liikelaitostoiminta ei ole mukana Tilastokeskuksen laatimissa tietokannoissa, mutta niiden toiminnasta raportoidaan Porin kaupungin tilinpäätöksissä seikkaperäisesti (taulukko 9). Niinpä koko liikelaitostoiminnan laajuutta ei ole mahdollista analysoida Tilastokeskuksen tiedoista, vaan tiedot on kerättävä käsityönä kuntien omista tilinpäätöksistä.

17 17 Taulukko 9. Porin kaupungin liikelaitosten liikevaihdot ja niiden raportointi (2005, 2006) Tilinpäätös Tilastokeskus Tilinpäätös Tilastokeskus Energia X Yhtiöitetty X Vesi X X Satama X X Pelastus X X Jäte X X Yhteensä Yhteensä Kunnan liikelaitos mallin mukaisia liikelaitoksia on Suomessa 142 kpl, mutta todellisuudessa kuntien liikelaitoksia on Suomessa siis huomattavasti enemmän. Tilastokeskuksen raportoimat liikelaitokset tekivät vuonna 2006 liikevaihtoa reilut 3 mrd. euroa. Niiden yhteenlaskettu liiketulos oli noin 670 miljoonaa euroa ja liikevoittoprosentti erinomaista 21 prosentin tasoa. Taulukko 10. Kuntien liikelaitosten tunnuslukuja (2006) Valimstus Liike- Henkilöstö- Aineet & Palveluiden Liiketoiminnan Poistot Liiketulos 2006 Kuntien liikelaitokset Myynti omaan k. vaihto kulut tarvikkeet ostot muut kulut (EBIT ) EBIT% Yleishallinto ,24 % Perusterveydenhuollon avohoito (pl. hammashuolto) ,82 % Ympäristöterveydenhuolto ,03 % Ammatillinen koulutus ,06 % Ammattikorkeakoulutoiminta ,05 % Muu vapaa sivistystyö ,89 % Liikunta ja ulkoilu ,50 % Nuorisotoimi ,30 % Palo- ja pelastustoimi ,53 % Toimitila- ja vuokrauspalvelut ,10 % Sisäiset palvelut ,55 % Elinkeinoelämän edistäminen ,76 % Vesihuolto ,54 % Energiahuolto ,51 % Jätehuolto ,68 % Joukkoliikenne ,21 % Satama ,29 % Muu liikeluonteinen toiminta ,73 % Muu toiminta ,85 % Taseyksikkönä käsitellyt rahastot ,77 % ,91 %

18 18 Kilpailuneutraliteetin suhteen näillä kahdella eri liikelaitosmallilla ei välttämättä ole minkäänlaista eroa. Myös sisäiset liikelaitokset voivat harjoittaa liiketoimintaa markkinoilla. Raportointi sisäisten liikelaitosten toiminnasta ei kuitenkaan ole sellaisella tasolla, joka mahdollistaisi niiden toiminnan ja markkina aseman analyysin sekä kilpailuneutraliteetin toteutumisen arvioinnin. Tilastokeskuksen käyttämät liikelaitosten toimialat eivät myöskään vastaa yritysrekisterin toimialaluokituksia, mikä tekee yksityisten yritysten ja liikelaitoksien markkinaosuuksien ja asemien vertailun eri palveluiden markkinoilla hyvin hankalaksi. Kilpailuneutraliteetin varmistaminen edellyttäisi tilastoinnin puutteiden pikaista korjaamista. III.3. Liikelaitoksiin liittyviä juridisia ongelmia Tuloverotus Euroopan komissio on katsonut Tieliikelaitosta koskevassa päätöksessään, että Tieliikelaitos sai etua siitä, että siihen sovellettiin jatkuvasti täydellistä vapautusta yhteisöverosta. 8 Komissio on katsonut, että vapautus yhteisöverosta muodostaa sellaisenaan valtiontuen. Sitä ei voida perustella verojärjestelmän luonteella ja systematiikalla. 9 Komissio katsoi, että sen varmistamiseksi, ettei Tieliikelaitos hyödy edullisemmista liiketoiminnan edellytyksistä kuin sen kilpailijat, yritykseen oli sovellettava tavanomaisia verosääntöjä. 10 Tieliikelaitoksen verokohtelu perustui osittain tuloverolain (1535/1992) 21 :n 1 momenttiin ja 124 :n 3 momenttiin. Kunnallisten liikelaitosten verokohtelu perustuu samoihin lainkohtiin. Tieliikelaitos oli kokonaan verovapaa tuloverolain 21 :n 3 momentin nojalla. Kunnalliset liikelaitokset ovat kokonaan verovapaita tuloverolain 21 :n 4 momentin nojalla. Kunnallisia liikelaitoksia koskee vastaavalla tavalla verottomuus ja normaalia alhaisempi verokanta ja sitä kautta vastaava rakenteellinen valtion tukea koskeva ongelma kuin mikä koski Tieliikelaitosta. 8 Päätöksen kohta Päätöksen kohta Päätöksen kohta 284.

19 19 Konkurssilainsäädännön soveltumattomuus Komissio on katsonut Tieliikelaitosta koskevassa päätöksessään, että Tieliikelaitos sai etua konkurssilainsäädännön soveltumattomuuden vuoksi. 11 Komissio totesi, että tavanomaista edullisemmat rahoitusehdot sellaisille yrityksille, joiden oikeudellinen muoto sulkee pois konkurssin tai muut maksukyvyttömyysmenettelyt taikka nimenomaan mahdollistaa valtiontakauksen tai sen, että valtio kantaa tappiot, ovat takauksina myönnettyä valtiontukea. 12 Komissio totesi, että järjestelyt, joihin sisältyy rajoittamaton valtion takaus kaupallista toimintaa harjoittaville yksiköille, on aina todettu perustamissopimuksen valtiontukisääntöjen vastaisiksi. 13 Kunnallisia liikelaitoksia koskee konkurssilainsäädännön soveltumattomuus ja sitä kautta vastaava rakenteellinen valtion tukea koskeva ongelma kuin mikä koski Tieliikelaitosta. Lainat, takaukset, toimitilat, laitteet, henkilöstö Edullinen verokohtelu ja konkurssilainsäädännön soveltumattomuus jo itsessään tarkoittavat valtiontukisääntelyn järjestelmässä sitä, että kunnallisten liikelaitosten ei tule toimia markkinoilla. Mikäli kunnallinen liikelaitos toimii markkinoilla markkinaehtoista edullisemmat lainat, takaukset, toimitilat, laitteet, henkilöstä ja muut tuotantopanokset omistajakunnalta lisäävät entisestään valtion tukeen ja kilpailuneutraliteettiin liittyvää ongelmaa. Suomen Kuntaliitto ei ole käsitellyt näitä kysymyksiä lainkaan kunnallisia liikelaitoksia koskevissa kriteereissään Kilpailulta suojattu asema Suomen hankintalainsäädännön mukaan on mahdollista, että kunnallisilla liikelaitoksilla on kilpailulta suojattu asema niiden tuottaessa palveluja omistajakunnalleen. 11 Päätöksen kohta Päätöksen kohta Päätöksen kohta Suomen Kuntaliitto : Kunnallisten liikelaitosten asema markkinoilla kriteereitä kuntien oman arvioinnin tueksi.

20 20 Ensinnäkin omistajakunta voi hankkia palveluita kilpailuttamatta liikelaitokseltaan ja samalla liikelaitos voi toimia markkinoilla. Kilpailulta suojattu asema voi muodostaa kunnallisille liikelaitoksille valtion tukisääntelyssä tarkoitetun tuen. Kunnalliset liikelaitokset eivät joudu hinnoittelemaan kilpailutilanteessa omistajakunnalleen tuottamiaan palveluita. Jos omistajakunta maksaa palveluista markkinahintaa korkeamman korvauksen ja liikelaitos toimii markkinoilla, kysymyksessä on valtion tukisääntelyssä tarkoitettu tuki. Tuen mahdollisuus voitaisiin sulkea pois ainoastaan siten, että kaikkien liikelaitoksen omistajakunnalleen suorittamien palveluluiden hintoja verrattaisiin vastaavissa olosuhteissa perittyihin markkinahintoihin. Toiseksi kunnallinen liikelaitos voi saavuttaa kilpailulta suojatussa asemassa mittavakaavaetuja, joista se hyötyy markkinoilla. Edullinen verokohtelu ja konkurssilainsäädännön soveltumattomuus jo itsessään tarkoittavat valtiontukisääntelyn järjestelmässä sitä, että kunnallisten liikelaitosten ei tule toimia markkinoilla. Kilpailulta mahdollisesti suojattu asema tukee tätä päätelmää. Valtion tuen käsite vaikutus kilpailuun ja jäsenvaltioiden väliseen kauppaan Komissio on todennut Tieliikelaitosta koskevassa päätöksessään, että vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan silloin kun yritys toimii alalla, jolla esiintyy kilpailua eri jäsenvaltioiden valmistajien kesken, mikä tahansa viranomaisilta saatu tuki on omiaan vaikuttamaan jäsenvaltioiden kauppaan ja vääristämään kilpailua, sillä yrityksen toiminnan jatkuminen estää muista jäsenvaltioista tulevia kilpailijoita kasvattamasta markkinaosuuttaan ja vähentää niiden mahdollisuuksia lisätä vientiään tuohon jäsenvaltioon. Komissio kiinnitti päätöksessään huomiota siihen, että Tieliikelaitoksen toimialalla oli voinut syntyä useammassa kuin yhdessä jäsenvaltiossa toimivia kansainvälisiä ryhmiä. 15 Suomen Kuntaliiton liikelaitoksia koskevat kriteerit Suomen Kuntaliitto toteaa kunnallisia liikelaitoksia koskevissa kriteereissään , että konkurssisuojan ja verotuskohtelun osalta kunnalliset liikelaitokset ovat verrattavissa valtion liikelaitoksiin. Kuntaliitto toteaa, että keskeistä on arvioida, milloin liikelaitos toimii markkinoilla kilpailutilanteessa yritysten 15 Päätöksen kohdat

Ajankohtaista kilpailuneutraliteetista. kkv.fi. Apulaisjohtaja Arttu Juuti 27.8.2015. kkv.fi

Ajankohtaista kilpailuneutraliteetista. kkv.fi. Apulaisjohtaja Arttu Juuti 27.8.2015. kkv.fi Ajankohtaista kilpailuneutraliteetista Apulaisjohtaja Arttu Juuti 27.8.2015 Yleistä kilpailuneutraliteettisääntelystä Kilpailulain 4 a luku ei kiellä julkisyhteisöjä harjoittamasta taloudellista toimintaa

Lisätiedot

Kaupunkikonsernin varat tehokkaaseen käyttöön

Kaupunkikonsernin varat tehokkaaseen käyttöön Kaupunkikonsernin varat tehokkaaseen käyttöön Liikkeenjohdon neuvonantajabo-erik Ekström, Board & Management Services Oy ja taloustoimittajakyösti Jurvelin, Kauppalehti - 1 - Kunta on läsnä kaikkialla

Lisätiedot

Espoon kaupungin omistajapolitiikka

Espoon kaupungin omistajapolitiikka Espoon kaupungin omistajapolitiikka ESPOON KAUPUNGIN OMISTAJAPOLITIIKKA 2016 2 (5) Sisällysluettelo 1 Tausta... 3 2 Omistajapolitiikan päämäärä... 3 3 Omistajapolitiikan tavoitteet... 4 4 Ohjausperiaatteet...

Lisätiedot

Yhteistoiminta-alueet

Yhteistoiminta-alueet Yhteistoiminta-alueet Talous- ja toimintatilasto Mikko Mehtonen Erityisasiantuntija Kuntaliitto kuntatalous Yleistä Yhteistoiminta-alue on kunnallisessa palvelutuotannossa runsaasti yleistynyt palvelujen

Lisätiedot

YKSITYISEN TERVEYDENHUOLLON YRITYKSET

YKSITYISEN TERVEYDENHUOLLON YRITYKSET YKSITYISEN TERVEYDENHUOLLON YRITYKSET HTSY Verohallinto Päiväys 27.5.2014 2 (5) YKSITYISEN TERVEYDENHUOLLON YRITYKSET Tässä kirjoituksessa tarkastellaan yksityisen terveydenhuollon yritysten lakisääteisten

Lisätiedot

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH Tilinpäätös 2009 Yleinen kehitys Kouvolan kaupungin ja koko Kymenlaaksossa näkyi maailmantalouden taantuma ja kasvun epävarmuus. Kouvolaisia oli vuoden 2009 lopussa tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan

Lisätiedot

Kunnan konserniohjaus. Tiedotustilaisuus 28.6.2005

Kunnan konserniohjaus. Tiedotustilaisuus 28.6.2005 Kunnan konserniohjaus Tiedotustilaisuus 28.6.2005 Omistajapolitiikka ja konserniohjaus Omistajapolitiikka Omistajastrategia - mitä omistetaan Konsernisohjaus - miten omistetaan Strategegisten tavoitteiden

Lisätiedot

Erikoistilanteita, jotka huomioidaan varallisuusharkinnassa, voivat olla esimerkiksi seuraavat:

Erikoistilanteita, jotka huomioidaan varallisuusharkinnassa, voivat olla esimerkiksi seuraavat: Varallisuuskriteerit Yleistä Tässä ohjeessa käytetään yleisesti termiä STEA-avustukset, joilla viitataan yleishyödyllisille yhteisöille ja säätiöille terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen

Lisätiedot

Selvityspyyntö kuntalain yhtiöittämisvelvollisuuden noudattamisesta

Selvityspyyntö kuntalain yhtiöittämisvelvollisuuden noudattamisesta SAVONLINNAN KAUPUNKI 1(6) Savonlinnan kaupunginhallitus Olavinkatu 27 57130 SAVONLINNA Kuluttaja- ja kilpailuvirasto Viite: Selvityspyyntö Dnro 140/14.0040/2015 Asia: Selvityspyyntö kuntalain yhtiöittämisvelvollisuuden

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI MUISTIO 1 KAUPUNGINKANSLIA Oikeuspalvelut Kaisa Mäkinen

HELSINGIN KAUPUNKI MUISTIO 1 KAUPUNGINKANSLIA Oikeuspalvelut Kaisa Mäkinen HELSINGIN KAUPUNKI MUISTIO 1 Kiinteistö Oy Kaapelitalo Kiinteistö Oy Kaapelitalon hankintaoikeudellinen asema Käsiteltävä kysymys Loppupäätelmä Tässä muistiossa on käsitelty KOY Kaapelitalon edustajien

Lisätiedot

JURIDISIA NÄKÖKOHTIA HUS-KUNTAYHTYMÄN JA PELASTUSLAITOKSEN YHTEISTYÖSTÄ

JURIDISIA NÄKÖKOHTIA HUS-KUNTAYHTYMÄN JA PELASTUSLAITOKSEN YHTEISTYÖSTÄ Hallitus 7.4.2014, OHEISMATERIAALI 7 JURIDISIA NÄKÖKOHTIA HUS-KUNTAYHTYMÄN JA PELASTUSLAITOKSEN YHTEISTYÖSTÄ Pääsääntöisesti kunnan tulee hoitaessaan tehtävää kilpailutilanteessa markkinoilla antaa tehtävä

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinoministeriö 4.8.2009 PL 32 00023 Valtioneuvosto

Työ- ja elinkeinoministeriö 4.8.2009 PL 32 00023 Valtioneuvosto Työ- ja elinkeinoministeriö 4.8.2009 PL 32 00023 Valtioneuvosto Lausuntopyyntö TEM 266:00/2008 TERVEYSPALVELUALAN LIITON LAUSUNTO JULKISISTA HANKINNOISTA ANNETUN LAIN (348/2007) 15 :N MUUTTAMISESTA Vuoden

Lisätiedot

Yrityksen taloudellisen tilan analysointi ja oma pääoman turvaaminen. Toivo Koski

Yrityksen taloudellisen tilan analysointi ja oma pääoman turvaaminen.  Toivo Koski 1 Yrityksen taloudellisen tilan analysointi ja oma pääoman turvaaminen SISÄLLYS Mitä tuloslaskelma, tase ja kassavirtalaskelma kertovat Menojen kirjaaminen tuloslaskelmaan kuluksi ja menojen kirjaaminen

Lisätiedot

AVUSTETUN TOIMINNAN PERIAATTEITA JA KRITEEREJÄ. Varallisuuskriteerit

AVUSTETUN TOIMINNAN PERIAATTEITA JA KRITEEREJÄ. Varallisuuskriteerit AVUSTETUN TOIMINNAN PERIAATTEITA JA KRITEEREJÄ Varallisuuskriteerit RAY:n avustustoiminnan periaatteet - RAY:n tarkennetut varallisuuskriteerit Lain Raha-automaattiavustuksista 1 luvun 4 :n mukaisesti

Lisätiedot

Uusi kuntalaki 2015 - kunnat ja markkinat. Kuntamarkkinat 10-11.9.2014 Katariina Huikko

Uusi kuntalaki 2015 - kunnat ja markkinat. Kuntamarkkinat 10-11.9.2014 Katariina Huikko Uusi kuntalaki 2015 - kunnat ja markkinat Kuntamarkkinat 10-11.9.2014 Katariina Huikko Kuntien ja markkinoiden rajapinta Kunnan yleinen toimiala (luku 2, 7 ) Aloiteoikeus (luku 5, 23 ) Kuntastrategia (luku

Lisätiedot

Juuan kunnan vesihuoltolaitoksen kirjanpidollisen taseyksikön perustaminen

Juuan kunnan vesihuoltolaitoksen kirjanpidollisen taseyksikön perustaminen Kunnanhallitus 296 07.12.2015 Juuan kunnan vesihuoltolaitoksen kirjanpidollisen taseyksikön perustaminen 576/14.142/2015 Khall 296 Juuan kunnan vesihuoltolaitos on ollut kirjanpidossa laskennallisesti

Lisätiedot

Kuntaesimerkkinä Oulu

Kuntaesimerkkinä Oulu Kuntaesimerkkinä Oulu 20.3.2012 Yritysyhteistyön koordinaattori, Tekijäpuu palvelu / Tuvilta Työelämään hanke / Konsernipalvelut Satu Kaattari-Manninen Sosiaaliset näkökulmat julkisissa hankinnoissa Vaikka

Lisätiedot

1/8. Suomen Posti -konsernin tunnusluvut

1/8. Suomen Posti -konsernin tunnusluvut 1/8 n tunnusluvut Q1/2007 Q1/2006 Muutos 1-12/2006 % Liikevaihto, milj. euroa 431,5 384,9 12,1 1 550,6 Liikevoitto, milj. euroa 45,9 37,6 22,1 89,0 Liikevoittoprosentti 10,6 9,8 5,7 Voitto ennen veroja,

Lisätiedot

Käytettyjen tavaroiden tuontihuojennus Ahvenanmaan verorajaa ylitettäessä

Käytettyjen tavaroiden tuontihuojennus Ahvenanmaan verorajaa ylitettäessä Käytettyjen tavaroiden tuontihuojennus Ahvenanmaan verorajaa ylitettäessä Asiakasohje tulli.fi 8.12.2016 Käytettyjen tavaroiden tuontihuojennus Ahvenanmaan verorajaa ylitettäessä Sisällys 1 Käytettyjen

Lisätiedot

Asiakirjayhdistelmä 2015

Asiakirjayhdistelmä 2015 88. Senaatti-kiinteistöt Talousesitys HE 131/ vp (15.9.) Momentille ei myönnetä määrärahaa. 1. Palvelu- ja muut toimintatavoitteet Senaatti-kiinteistöt on valtiovarainministeriön hallinnonalalla toimiva

Lisätiedot

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT 1 6/2016 1 6/2015 1 12/2015 Liikevaihto, 1000 EUR 10 370 17 218 27 442 Liikevoitto ( tappio), 1000 EUR 647 5 205 6 471 Liikevoitto, % liikevaihdosta 6,2 % 30,2 % 23,6 %

Lisätiedot

Kouvolan talouden yleiset tekijät

Kouvolan talouden yleiset tekijät Tilinpäätös 2012 2 Kouvolan talouden yleiset tekijät 3 Väestökehitys Kouvolassa 2001-2020 31.12. As.lkm Muutos, lkm % 2001 91 226-324 -0,35 2002 90 861-365 -0,40 2003 90 497-364 -0,40 2004 90 227-270 -0,30

Lisätiedot

kkv.fi KILPAILUNEUTRALITEETTI JÄTEHUOLLOSSA

kkv.fi KILPAILUNEUTRALITEETTI JÄTEHUOLLOSSA KILPAILUNEUTRALITEETTI JÄTEHUOLLOSSA Tutkimusjohtaja 28. valtakunnalliset Jätehuoltopäivät / Teema 1 7.10.2014, Hilton Helsinki Kalastajatorppa Tässä esitelmässä esitetyt näkemykset ovat henkilökohtaisia,

Lisätiedot

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0189/101. Tarkistus. Pervenche Berès, Hugues Bayet S&D-ryhmän puolesta

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0189/101. Tarkistus. Pervenche Berès, Hugues Bayet S&D-ryhmän puolesta 1.6.2016 A8-0189/101 101 Johdanto-osan 7 a kappale (uusi) (7 a) Immateriaalioikeuksiin, patentteihin ja tutkimus- ja kehitystoimintaan liittyviä verojärjestelyjä käytetään laajalti koko unionissa. Monet

Lisätiedot

KUNNAT KRIISISSÄ - EDUNVALVONTA YT-SUMAN KESKELLÄ.

KUNNAT KRIISISSÄ - EDUNVALVONTA YT-SUMAN KESKELLÄ. KUNNAT KRIISISSÄ - EDUNVALVONTA YT-SUMAN KESKELLÄ. 12.2. Dan Koivulaakso Kantu-päivät AJANKOHTAINEN TILANNE Vuoden 2014 aikana yli 100 kuntaa on käynyt yhteistoimintamenettelyjä tavoitteena henkilöstön

Lisätiedot

Metsähallitusta koskeva lainsäädäntöuudistus Maaseutuoikeuden seuran kevätseminaari 27.4.2016 hallitusneuvos Vilppu Talvitie, MMM

Metsähallitusta koskeva lainsäädäntöuudistus Maaseutuoikeuden seuran kevätseminaari 27.4.2016 hallitusneuvos Vilppu Talvitie, MMM Metsähallitusta koskeva lainsäädäntöuudistus Maaseutuoikeuden seuran kevätseminaari 27.4.2016 hallitusneuvos Vilppu Talvitie, MMM Metsähallitus Metsähallitus hallinnoi ja hoitaa valtion omistamaa maa-

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015 Keskeiset tunnusluvut 2015 TP 2014 TP 2015 TA 2016 Tuloveroprosentti 21,25 21,25 21,25 Kiinteistöveroprosentti, asunnoista 0,65 0,65 0,65 Kiinteistöveroprosentti, yleinen

Lisätiedot

Osavuosikatsaus on laadittu EU:ssa sovellettavaksi hyväksyttyjä kansainvälisiä tilinpäätösstandardeja (IFRS) noudattaen.

Osavuosikatsaus on laadittu EU:ssa sovellettavaksi hyväksyttyjä kansainvälisiä tilinpäätösstandardeja (IFRS) noudattaen. 1/8 Tunnusluvut Liikevaihto, milj. euroa 391,2 359,8 1 230,9 1 120,6 1 550,6 Liikevoitto, milj. euroa 14,1 15,5 79,7 67,6 89,0 Liikevoittoprosentti 3,6 4,3 6,5 6,0 5,7 Voitto ennen veroja, milj. euroa

Lisätiedot

KUNTALAIN MUUTOSESITYKSEN HE 32/2013 VAIKUTUS TYÖTERVEYSHUOLLON PALVELUJÄRJESTELMÄÄN

KUNTALAIN MUUTOSESITYKSEN HE 32/2013 VAIKUTUS TYÖTERVEYSHUOLLON PALVELUJÄRJESTELMÄÄN Kuninkaantien työterveyden Kuninkaantien työterveyden Kuninkaantien työterveyden 29 23.05.2013 19 10.04.2014 25 26.05.2016 KUNTALAIN MUUTOSESITYKSEN HE 32/2013 VAIKUTUS TYÖTERVEYSHUOLLON PALVELUJÄRJESTELMÄÄN

Lisätiedot

Kuntayhtymän nimi on Uudenmaan päihdehuollon kuntayhtymä ja sen kotipaikka on Hyvinkään kaupunki.

Kuntayhtymän nimi on Uudenmaan päihdehuollon kuntayhtymä ja sen kotipaikka on Hyvinkään kaupunki. ^IIT^ ^ 1 UUDENMAAN PÄIHDEHUOLLON KUNTAYHTYMÄN PERUSSOPIMUS 1 luku YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Nimi ia kotipaikka Kuntayhtymän nimi on Uudenmaan päihdehuollon kuntayhtymä ja sen kotipaikka on Hyvinkään kaupunki.

Lisätiedot

Selvitys jäte- ja hankintalainsäädännön kehittämistarpeista

Selvitys jäte- ja hankintalainsäädännön kehittämistarpeista LUOTTAMUKSELLINEN Selvitys jäte- ja hankintalainsäädännön kehittämistarpeista Eduskunnan talousvaliokunta Mikko Alkio, asianajaja 26.10.2016 Sidosyksikkö ja ulosmyynnin rajanveto Kunta / hankintayksikkö

Lisätiedot

EK:n kilpailuselvitys

EK:n kilpailuselvitys EK:n kilpailuselvitys 18.2.2016 Taustaa EK edellyttää yksityisen ja julkisen elinkeinotoiminnan tasavertaista asemaa Silloin kun julkisen sektorin on perusteltua kilpailla markkinoilla, sen on toimittava

Lisätiedot

MEHILÄISEN TULOS JA VEROT 2015

MEHILÄISEN TULOS JA VEROT 2015 MEHILÄISEN TULOS JA VEROT 2015 Toukokuu 2016 Katsaus Mehiläisen vuoden 2015 tuloksiin Mehiläisen tulos 2015» Yritysrakenne ja verot Kysymyksiä ja vastauksia MEHILÄISEN AVAINLUVUT 2015 Mehiläinen kasvoi

Lisätiedot

Talousarvio ja vuosien 2012-2013 taloussuunnitelma

Talousarvio ja vuosien 2012-2013 taloussuunnitelma Vesihuoltolaitoksen johtokunta 4 19.01.2011 Vesihuoltolaitoksen johtokunnan käyttösuunnitelma vuodelle 2011 2/02.02.02/2010 VESI 4 Kuntalain mukaan kunnanvaltuuston hyväksymä talousarvio on kunnan kaikkia

Lisätiedot

Kilpailuneutraliteetin valvonta: Selvitys- ja neuvottelumenettely KKV:ssa. Kuntaliitto kkv.fi. kkv.fi

Kilpailuneutraliteetin valvonta: Selvitys- ja neuvottelumenettely KKV:ssa. Kuntaliitto kkv.fi. kkv.fi Kilpailuneutraliteetin valvonta: Selvitys- ja neuvottelumenettely KKV:ssa Kuntaliitto Yleistä KKV:n tulee ensisijaisesti neuvotteluteitse pyrkiä poistamaan julkisyhteisöjen taloudellisen toiminnan menettely

Lisätiedot

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT 07-12/2016 7-12/2015 1-12/2016 1-12/2015 Liikevaihto, 1000 EUR 9 743 10 223 20 113 27 442 Käyttökate, 1000 EUR 1672 1563 2750 6935 Käyttökate, % liikevaihdosta 17,2 % 15,3

Lisätiedot

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2015

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2015 Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 215,7 % 2, % 4,5 % 1, % 6,1 % 7,8 % 19,7 % 1,6 % 11, % 36,6 % Toimintakulut 36,75 mrd. : Palkat ja palkkiot 16,13 mrd. Henkilösivukulut 4,88 mrd. Palvelujen

Lisätiedot

Elite Varainhoito Oyj Liite puolivuotiskatsaus

Elite Varainhoito Oyj Liite puolivuotiskatsaus Liite puolivuotiskatsaus 1.1. 3.6.216 KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT, 1 EUR 1 6/216 1 6/215 1 12/215 Liikevaihto, tuhatta euroa Liikevoitto, tuhatta euroa 9 25 8 482 15 36 4 1 14 1 172 Liikevoitto, %

Lisätiedot

Luonnos Kuntaliiton lausunnoksi sote- ja maakuntauudistuksesta Lakiasiain johtaja Arto Sulonen

Luonnos Kuntaliiton lausunnoksi sote- ja maakuntauudistuksesta Lakiasiain johtaja Arto Sulonen Luonnos Kuntaliiton lausunnoksi sote- ja maakuntauudistuksesta 22.9.2016 Lakiasiain johtaja Arto Sulonen Lausuntoluonnoksen tarkoitus Tukea kuntia niiden valmistellessa omia lausuntojaan Antaa kunnille

Lisätiedot

Kuntayhtymän nimi on Vaasan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä ja sen kotipaikka on Vaasan kaupunki.

Kuntayhtymän nimi on Vaasan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä ja sen kotipaikka on Vaasan kaupunki. 1(7) VAASAN SAIRAANHOITOPIIRI 1.1.2012 PERUSSOPIMUS 1. LUKU KUNTAYHTYMÄ 1 Nimi ja kotipaikka Kuntayhtymän nimi on Vaasan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä ja sen kotipaikka on Vaasan kaupunki. 2 Tehtävät

Lisätiedot

Kuntalaki ja kunnan talous

Kuntalaki ja kunnan talous Kaupungin talous Kuntalaki ja kunnan talous Kuntalain 65 Valtuuston on hyväksyttävä kunnalle talousarvio ja taloussuunnitelma kolmeksi tai useammaksi vuodeksi Talousarviossa hyväksytään toiminnalliset

Lisätiedot

Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet sekä kunnanjohtaja tai pormestari.

Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet sekä kunnanjohtaja tai pormestari. Kunnanhallitus 47 30.03.2015 Kunnanvaltuusto 20 15.06.2015 Vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen Khall 30.03.2015 47 30.3.2015 Kuntalain 68 :n mukaan kunnanhallituksen on laadittava tilikaudelta tilinpäätös

Lisätiedot

Sosiaalipalvelujen toimiala

Sosiaalipalvelujen toimiala Sosiaalipalvelujen toimiala HTSY Verohallinto 23.10.2012 Verohallinto 2 (5) SOSIAALIPALVELUJEN TOIMIALA on laatinut ilmiöselvityksen 32/2011 Sosiaalipalvelujen toimialasta. Selvityksessä on käsitelty toimialan

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020 Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020 Lähde: Kuntatalousohjelma 15.9.2016 sekä Kuntaliiton laskelmat Kehitysarviossa on huomioitu kiky-sopimus, mutta ei maakuntauudistusta Kokonaistaloudelliset ennusteet

Lisätiedot

SO 21 KILPAILULAINSÄÄDÄNNÖN HUOMIOON OTTAMINEN STANDARDOINNISSA

SO 21 KILPAILULAINSÄÄDÄNNÖN HUOMIOON OTTAMINEN STANDARDOINNISSA SISÄINEN OHJE SO 21 1 (5) SO 21 KILPAILULAINSÄÄDÄNNÖN HUOMIOON OTTAMINEN STANDARDOINNISSA Vahvistettu :n hallituksessa 2014-09-19 1 Toimintaohjeiden tarkoitus ja soveltaminen Näiden sisäisten toimintaohjeiden

Lisätiedot

1/8. Tunnusluvut. Itella Oyj Osavuosikatsaus Q1/2009

1/8. Tunnusluvut. Itella Oyj Osavuosikatsaus Q1/2009 1/8 Tunnusluvut 1-3 1-3 1-12 2009 2008 2008 Liikevaihto, milj. euroa 477,6 452,9 1 952,9 Liikevoitto 19,9 33,3 95,1* Liikevoittoprosentti 4,2 7,4 4,9 * Voitto ennen veroja, milj. euroa -8,1 35,3 46,6 Oman

Lisätiedot

Ylläpitomallien informaatio ja keskustelupäivä, perjantaina 29. toukokuuta 2009 Rovakatu 2

Ylläpitomallien informaatio ja keskustelupäivä, perjantaina 29. toukokuuta 2009 Rovakatu 2 Ylläpitomallien informaatio ja keskustelupäivä, perjantaina 29. toukokuuta 2009 Rovakatu 2 Kulttuuri instituuttia ei perustettu tilanäkökulmasta lähtien. syksyllä 2004 valtuuston päättämänä tehtävänä perustetulla

Lisätiedot

Suomen energia alan rakenne liikevaihdolla mitattuna:

Suomen energia alan rakenne liikevaihdolla mitattuna: Suomen energia alan rakenne liikevaihdolla mitattuna: Energiayrityskanta käsittää vain itsenäisiä, voittoa tavoittelevia energiayhtiöitä ja konserneja. Yksittäisiä yrityksiä tarkastellessa kaikki luvut

Lisätiedot

Verokilpailu ja valtiontuki. Petri Kuoppamäki

Verokilpailu ja valtiontuki. Petri Kuoppamäki Verokilpailu ja valtiontuki Petri Kuoppamäki Sisällys Mikä on ongelma? Siirtohinnoittelusopimuksia koskevat tutkintamenettelyt Veroetu valtiontukena oikeudellisessa jatkumossa Siirtohinnoittelua koskeva

Lisätiedot

energiatehokkuussopimus

energiatehokkuussopimus HUS-kuntayhtymän energiatehokkuussopimus Liittyjä Tämän sopimuksen kiinteänä osana ovat liittymistiedot sekä työ- ja elinkeinoministeriön, Energiaviraston ja Kuntaliiton allekirjoittama Kunta-alan energiatehokkuussopimus.

Lisätiedot

Osavuosikatsaus on laadittu EU:ssa sovellettavaksi hyväksyttyjä kansainvälisiä tilinpäätösstandardeja (IFRS) noudattaen.

Osavuosikatsaus on laadittu EU:ssa sovellettavaksi hyväksyttyjä kansainvälisiä tilinpäätösstandardeja (IFRS) noudattaen. 1/8 Tunnusluvut Liikevaihto, milj. euroa 408,2 376,0 839,7 760,9 1 550,6 Liikevoitto, milj. euroa 19,7 14,4 65,6 52,0 89,0 Liikevoittoprosentti 4,8 3,8 7,8 6,8 5,7 Voitto ennen veroja, milj. euroa 21,4

Lisätiedot

Selvitys jäte- ja hankintalainsäädännön rajapinnoista

Selvitys jäte- ja hankintalainsäädännön rajapinnoista Selvitys jäte- ja hankintalainsäädännön rajapinnoista Talousvaliokunta 6.10.2016 Mikko Alkio Sisältö 1. Selvitysprosessi 2. Nykytilaan liittyvät rajanveto-ongelmat 3. Sidosyksiköiden asema uudessa hankintalaissa

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012 Tuloslaskelma 2012 2011, ulkoinen koko kunta osa I 2012 2011 kasvu % Toimintatuotot Myyntituotot 51 644 46 627 10,8 % Maksutuotot 8 451 8 736-3,3 % Tuet ja avustukset

Lisätiedot

OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE. Yritys: Tekijä:

OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE. Yritys: Tekijä: OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE Yritys: Tekijä: Päiväys: MARKKINAT Rahoittajille tulee osoittaa, että yrityksen tuotteella tai palvelulla on todellinen liiketoimintamahdollisuus.

Lisätiedot

Emoyhtiön. Liiketoiminnan muut tuotot muodostuu tilikaudella 2012 tutkimushankkeisiin saaduista avustuksista.

Emoyhtiön. Liiketoiminnan muut tuotot muodostuu tilikaudella 2012 tutkimushankkeisiin saaduista avustuksista. Emoyhtiön LIITETIEDOT Tuloslaskelmaa koskevat liitetiedot: 1.1. 31.12.2013 1.1. 31.12.2012 1) Liikevaihto Vuokrat 136 700 145,50 132 775 734,25 Käyttökorvaukset 205 697,92 128 612,96 Muut kiinteistön tuotot

Lisätiedot

Kunnallisen palvelujärjestelmän uudistamisen haasteet ja kolmas sektori

Kunnallisen palvelujärjestelmän uudistamisen haasteet ja kolmas sektori Kolmas sektori hyvinvointipalvelujen tuottajana: haasteet ja uudet mahdollisuudet seminaari 12.4.2010 Kunnallisen palvelujärjestelmän uudistamisen haasteet ja kolmas sektori Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja

Lisätiedot

MARTELA OSAVUOSIKATSAUS 1-9 / lokakuuta 2012

MARTELA OSAVUOSIKATSAUS 1-9 / lokakuuta 2012 MARTELA OSAVUOSIKATSAUS 1-9 / 26. lokakuuta TAMMI SYYSKUU Konsernin tammi-syyskuun liikevaihto oli 101,9 milj. euroa (91,7), jossa oli kasvua edelliseen vuoteen 11,1 prosenttia. Liikevaihtoa kasvatti vuoden

Lisätiedot

SSK SUOMEN SÄÄSTÄJIEN TILINPÄÄTÖSTIEDOTE 12.2.2009 KLO 11:00 KIINTEISTÖT OYJ

SSK SUOMEN SÄÄSTÄJIEN TILINPÄÄTÖSTIEDOTE 12.2.2009 KLO 11:00 KIINTEISTÖT OYJ SSK SUOMEN SÄÄSTÄJIEN TILINPÄÄTÖSTIEDOTE 12.2.2009 KLO 11:00 KIINTEISTÖT OYJ SSK-KONSERNIN TILINPÄÄTÖSTIEDOTE VUODELTA 2008 - Liikevaihto oli 722 (690) tuhatta euroa. - Liikevoitto 283 (262) tuhatta euroa

Lisätiedot

Palvelujen organisointi ja toiminnan ohjaus tuottavuuden näkökulmasta

Palvelujen organisointi ja toiminnan ohjaus tuottavuuden näkökulmasta Palvelujen organisointi ja toiminnan ohjaus tuottavuuden näkökulmasta Kärkihankkeiden 6 ja 7 raportin kommentointia Varatoimitusjohtaja Tuottavuusnäkökulma palvelujen organisointiin ja toiminnan ohjaukseen

Lisätiedot

KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma?

KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma? KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma? Tutkimus-, kehittämis-, ja innovaatiotoiminnan (TKI) ja osaamisen hallinto kiinteistö- ja rakennusalalla VTV:n työpaja, Helsinki, 11.4.2013

Lisätiedot

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2011 ja vastuuvapauden myöntäminen

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2011 ja vastuuvapauden myöntäminen Tarkastuslautakunta 22 14.05.2012 Kunnanvaltuusto 23 04.06.2012 Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2011 ja vastuuvapauden myöntäminen Tarkastuslautakunta Kunnanhallitus 2.4.2012 68 Kunnan tilinpäätöksen tulee

Lisätiedot

JÄRJESTÄJÄN JA TUOTTAJAN EROTTAMINEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUISSA MITÄ, MIKSI, MITEN?

JÄRJESTÄJÄN JA TUOTTAJAN EROTTAMINEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUISSA MITÄ, MIKSI, MITEN? JÄRJESTÄJÄN JA TUOTTAJAN EROTTAMINEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUISSA MITÄ, MIKSI, MITEN? Kuntamarkkinat tietoisku 14.9.2016 SOTE-UUDISTUKSEN TAVOITTEET JA NIIDEN SAAVUTTAMINEN Sote-uudistuksen tavoitteet,

Lisätiedot

LAUSUNTOPYYNTÖKYSELY HALLITUKSEN ESITYSLUONNOKSESTA LAIKSI SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN TUOTTAMISESTA

LAUSUNTOPYYNTÖKYSELY HALLITUKSEN ESITYSLUONNOKSESTA LAIKSI SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN TUOTTAMISESTA LAUSUNTOPYYNTÖKYSELY HALLITUKSEN ESITYSLUONNOKSESTA LAIKSI SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN TUOTTAMISESTA 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Suomen Kuntaliitto ry 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi

Lisätiedot

Näkökulma hyvinvointipalveluiden tulevaisuuteen

Näkökulma hyvinvointipalveluiden tulevaisuuteen Näkökulma hyvinvointipalveluiden tulevaisuuteen Elinkeinoasioiden päällikkö Janne Pesonen 5.10.2010 Helsinki 19.10.2010 1 Lähtökohtia kuntapalveluiden tuotannon kehittämiselle Kunnilla ja kuntayhtymillä

Lisätiedot

Kuntien yhteistoiminta ja tilastot. Mikko Mehtonen

Kuntien yhteistoiminta ja tilastot. Mikko Mehtonen Kuntien yhteistoiminta ja tilastot Mikko Mehtonen Kuntien yhteistoiminta 1. Yhteistoiminta-alueet isäntäkunta mallilla» Isäntäkunnan tilasto» Sopimuskunnan tilasto 2. Kuntayhtymät» Kuntayhtymän tilasto»

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus: NEUVOSTON PÄÄTÖS

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus: NEUVOSTON PÄÄTÖS FI FI FI EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 29.10.2009 KOM(2009)608 lopullinen Ehdotus: NEUVOSTON PÄÄTÖS luvan antamisesta Viron tasavallalle ja Slovenian tasavallalle soveltaa yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä

Lisätiedot

Lausunto hankintalain kokonaisuudistuksen valmisteluryhmän mietinnöstä

Lausunto hankintalain kokonaisuudistuksen valmisteluryhmän mietinnöstä Työ- ja elinkeinoministeriölle kirjaamo@tem.fi Pvm. 6.7.2015 Lausunnon antaja: Oulun Diakonissalaitoksen säätiö Lausunto hankintalain kokonaisuudistuksen valmisteluryhmän mietinnöstä Oulun Diakonissalaitoksen

Lisätiedot

Hankinnat hallitusohjelmassa - kommenttipuheenvuoro

Hankinnat hallitusohjelmassa - kommenttipuheenvuoro Hankinnat hallitusohjelmassa - kommenttipuheenvuoro PTCS:n julkisten hankintojen ajankohtaisfoorumi 17.11.2011 Asiantuntija Jukka Lehtonen, EK Julkisia hankintoja koskevat kirjaukset EK ei näe tarvetta

Lisätiedot

terveyspalveluyritysten rahoittajana Hanna Koponen Rahoituspäällikkö Finnvera Oyj

terveyspalveluyritysten rahoittajana Hanna Koponen Rahoituspäällikkö Finnvera Oyj Finnvera sosiaali- ja terveyspalveluyritysten rahoittajana 2.2.20112 2011 Hanna Koponen Rahoituspäällikkö Finnvera Oyj Finnveran rooli sosiaalipalvelualan rahoittajana 2 Vahva rooli alusta saakka 90-luvun

Lisätiedot

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala 19.5.2009 1 Julkisen palvelutuotannon tehostaminen Resurssit Tarpeet, Vaateet, Odotukset Julkista kehittämällä johtaminen,

Lisätiedot

Porvoon sote-kiinteistöjen yhtiöittäminen

Porvoon sote-kiinteistöjen yhtiöittäminen Porvoon sote-kiinteistöjen yhtiöittäminen Keskinäisten kiinteistöyhtiöiden taloudellinen mallinnus 2.3.2016 Johdanto Rahoituksen neuvontapalvelut Inspira Oy ( Inspira ) on tehnyt Porvoon kaupungin toimeksiannosta

Lisätiedot

Ravinto- ja siivouspalvelut. Valtuustoseminaari Hannele Portman Joensuun kaupunki, tekninen keskus Siun sote, väliaikainen valmistelutiimi

Ravinto- ja siivouspalvelut. Valtuustoseminaari Hannele Portman Joensuun kaupunki, tekninen keskus Siun sote, väliaikainen valmistelutiimi Ravinto- ja siivouspalvelut Valtuustoseminaari 17.3.2016 Hannele Portman Joensuun kaupunki, tekninen keskus, väliaikainen valmistelutiimi 31.3.2016 1 Palvelutuotannon kokonaisuus tällä hetkellä Ravinto-

Lisätiedot

E tteplan Q3: Tas ais ta kehitys tä epävarmassa markkinatilanteessa. Juha Näkki

E tteplan Q3: Tas ais ta kehitys tä epävarmassa markkinatilanteessa. Juha Näkki E tteplan Q3: Tas ais ta kehitys tä epävarmassa markkinatilanteessa Juha Näkki 31.10.2012 K es keis et as iat Q3/2012 Liikevaihto kasvoi 9,5 % ja oli 28,9 (7-9/2011: 26,4) miljoonaa euroa. Orgaaninen kasvu

Lisätiedot

MIKROTEORIA, HARJOITUS 6 YRITYKSEN JA TOIMIALAN TARJONTA JA VOITTO TÄYDELLISESSÄ KILPAILUSSA, SEKÄ MONOPOLI

MIKROTEORIA, HARJOITUS 6 YRITYKSEN JA TOIMIALAN TARJONTA JA VOITTO TÄYDELLISESSÄ KILPAILUSSA, SEKÄ MONOPOLI MIKROTEORIA, HARJOITUS 6 YRITYKSEN JA TOIMIALAN TARJONTA JA VOITTO TÄYDELLISESSÄ KILPAILUSSA, SEKÄ MONOPOLI 1a. Täydellisen kilpailun vallitessa yrityksen A tuotteen markkinahinta on 18 ja kokonaiskustannukset

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien talous- ja toimintatilastot

Kuntien ja kuntayhtymien talous- ja toimintatilastot Kuntien ja kuntayhtymien talous- ja toimintatilastot Yhteistoimintamallit tilastoissa Mehtonen 2011 Tilastointi yhteistoiminnan osalta Yleistä Yhteistoiminta käytössä laajimmin sos.- ja terveystoimessa

Lisätiedot

Talouden sääntely uudessa kuntalaissa

Talouden sääntely uudessa kuntalaissa Talouden sääntely uudessa kuntalaissa Kuntamarkkinat 9.-10.9.2015 Sari Korento kehittämispäällikkö Uusi kuntalaki (410/2015) Voimaan 1.5.2015» Taloussäännöksiä sovelletaan vuodesta 2015» siirtymäsäännöksiä

Lisätiedot

16.2.2016 1 (11) Y-tunnus 1506926-2 FINEXTRA OY TILINPÄÄTÖS JA TASEKIRJA

16.2.2016 1 (11) Y-tunnus 1506926-2 FINEXTRA OY TILINPÄÄTÖS JA TASEKIRJA 16.2.2016 1 (11) Y-tunnus 1506926-2 FINEXTRA OY TILINPÄÄTÖS JA TASEKIRJA 01.01.2015-31.12.2015 FINEXTRA OY 2(11) SISÄLLYSLUETTELO Sivu Tuloslaskelma 3 Tase 4 Rahoituslaskelma 5 Tilinpäätöksen liitetiedot

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014 Keskeiset tunnusluvut 2014 TP2013 TP 2014 TA 2015 Tuloveroprosentti 20,25 21,25 21,25 Kiinteistöveroprosentti, asunnoista 0,50 0,65 0,65 Kiinteistöveroprosentti, yleinen

Lisätiedot

Tuhatta euroa Q1 Q2 Q3 Q4 Q1 - Q4. Liikevaihto

Tuhatta euroa Q1 Q2 Q3 Q4 Q1 - Q4. Liikevaihto 1 (6) Asiakastieto Group Oyj, pörssitiedotteen liite 5.5.2015 klo 16.00 HISTORIALLISET TALOUDELLISET TIEDOT 1.1. - 31.12.2014 Tässä liitteessä esitetyt Asiakastieto Group Oyj:n ( Yhtiö ) historialliset

Lisätiedot

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/2012

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/2012 Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/212 1 Tuloslaskelma, milj. euroa (sisältäen virastot) TP 211 TA 212 TA 212 Erotus TA 212 Enn. enn. 3/12 ed. enn. muutos Tulot 1 326 1 318 1 356 38 1 35 6 Menot

Lisätiedot

SAVON KUITUVERKKO OY:N VALOKUITUVERKON OMISTAJUUDEN SIIRTO

SAVON KUITUVERKKO OY:N VALOKUITUVERKON OMISTAJUUDEN SIIRTO 1 ESITYS KUNTA/KUNNANHALLITUS SAVON KUITUVERKKO OY:N VALOKUITUVERKON OMISTAJUUDEN SIIRTO Savon Kuituverkko Oy on esittänyt Tuusniemen kunnan koolle kutsumassa osakaskokouksessa 23.9.2015 omistajakunnilleen

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-30.6.2001 LIIKETOIMINTARYHMÄT

OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-30.6.2001 LIIKETOIMINTARYHMÄT OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-30.6.2001 Liikevaihto Lännen Tehtaiden tammi-kesäkuun liikevaihto oli 749,6 miljoonaa markkaa (2000: 764,3 Mmk). Elintarvikeryhmän liikevaihto aleni 327,8 miljoonaan markkaan (339,0

Lisätiedot

KUUMA-johtokunta

KUUMA-johtokunta KUUMA-johtokunta 28.4.2016 Maakuntauudistuksen / ja sote-uudistuksen tilannekatsaus Erkki Kukkonen Järvenpään kaupunginjohtaja Koonnut: Teija Sutinen / HS, grafiikka: Jukka Himanen / HS, lähde: Selvityshenkilön

Lisätiedot

Sote-muutosjohtajan tilannekatsaus

Sote-muutosjohtajan tilannekatsaus 7.10.2016 Ilkka Luoma Tj, sote-muutosjohtaja MAAKUNTAUUDISTUS Sote-muutosjohtajan tilannekatsaus Sote Pelastustoimi ja varautuminen Ympäristöterveydenhuolto 13.10.2016 Maakunnallinen näkökulma 1 Lyhyt

Lisätiedot

Suomen Posti konsernin tunnusluvut

Suomen Posti konsernin tunnusluvut n tunnusluvut 1 3/2006 1 3/2005 Muutos 1 12/2005 % Liikevaihto, milj.euroa 384,9 312,4 23,2 1 348,2 Liikevoitto, milj.euroa 37,7 32,7 15,3 117,3 Liikevoittoprosentti 9,8 10,5 8,7 Oman pääoman tuotto, %

Lisätiedot

Kotitalouksien kulutusmenojen arvo 3,2 1,7 2,7 Valtiosektorin ja sosiaaliturvarahastojen toiminnan välituotekäyttö

Kotitalouksien kulutusmenojen arvo 3,2 1,7 2,7 Valtiosektorin ja sosiaaliturvarahastojen toiminnan välituotekäyttö 04. Liikevaihdon perusteella kannettavat verot ja maksut 01. Arvonlisävero Momentille arvioidaan kertyvän 17 030 000 000 euroa. S e l v i t y s o s a : Vero perustuu arvonlisäverolakiin (1501/1993). Hallitus

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖKSEN HYVÄKSYMINEN JA VASTUUVAPAUDEN MYÖNTÄMINEN VUODELTA 2007

TILINPÄÄTÖKSEN HYVÄKSYMINEN JA VASTUUVAPAUDEN MYÖNTÄMINEN VUODELTA 2007 Kaupunginhallitus 87 08.04.2008 Kaupunginhallitus 123 06.05.2008 Kaupunginvaltuusto 43 04.06.2008 TILINPÄÄTÖKSEN HYVÄKSYMINEN JA VASTUUVAPAUDEN MYÖNTÄMINEN VUODELTA 2007 918/02/021/2008 KHALL 87 Liite

Lisätiedot

ELITE VARAINHOITO OYJ LIITE TILINPÄÄTÖSTIEDOTTEESEEN 2015

ELITE VARAINHOITO OYJ LIITE TILINPÄÄTÖSTIEDOTTEESEEN 2015 KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT, 1000 EUR 7-12/2015 7-12/2014 1-12/2015 1-12/2014 Liikevaihto, tuhatta euroa 6 554 5 963 15 036 9 918 Liikevoitto, tuhatta euroa 69 614 1 172 485 Liikevoitto, % liikevaihdosta

Lisätiedot

Rahoituksen rahavirta *Lyhytaik.lainojen lisäys/vähenn 0,7 0,0 *Lainojen takaisinmaksut -90,0-90,0 *Omien osakkeiden hankinta 0,0-89,3 0,0-90

Rahoituksen rahavirta *Lyhytaik.lainojen lisäys/vähenn 0,7 0,0 *Lainojen takaisinmaksut -90,0-90,0 *Omien osakkeiden hankinta 0,0-89,3 0,0-90 RAHOITUSLASKELMA (1000 euroa) VUODELTA 2016 Liiketoiminnan rahavirta *Myynnistä ja muista liiketoim. tuotoista saadut maksut 957,8 989,4 *Maksut liiketoiminnan kuluista -865,2-844,3 *Saadut korot 0,5 0,8

Lisätiedot

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/2013

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/2013 Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/213 Tuloslaskelma, milj. euroa (sisältäen virastot) TP 212 TA 213 TA 213 Erotus TA 213 Enn. enn. 3/13 ed. enn. muutos Tulot 1 356 1 387 1 375-11 1 369 7 Menot -4

Lisätiedot

Sote-uudistus Kuntien yhtiömuotoisen sote-toiminnan vaikutukset

Sote-uudistus Kuntien yhtiömuotoisen sote-toiminnan vaikutukset Sote-uudistus Kuntien yhtiömuotoisen sote-toiminnan vaikutukset Etunimi Sukunimi Yhtiöittämisestä Yhtiöittämisen tehokkuusvaikutuksia arvioitaessa erotettava toistaan: a) mikä vaikutus taloudelliseen suorituskykyyn

Lisätiedot

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 4/2012

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 4/2012 Talouden ja toiminnan seurantaraportti 4/212 Tuloslaskelma, milj. euroa (sisältäen virastot) TP 211 TA 212 TA 212 Erotus TA 212 Enn. enn. 4/12 ed. enn. muutos Tulot 1 326 1 318 1 355 37 1 356-1 Menot -4

Lisätiedot

1.2 Lainatulle pääomalle maksetaan vuosittainen kiinteä korko kohdassa 9 esitetyn mukaisesti.

1.2 Lainatulle pääomalle maksetaan vuosittainen kiinteä korko kohdassa 9 esitetyn mukaisesti. Tiedot lainasta 1.1 Keskinäinen kiinteistöosakeyhtiö Finnoonportti (Y-tunnus 2611697-6) (jäljempänä Projektikumppani ) tarjoaa Joukon Voima Oy:n (jäljempänä Lainanjärjestäjä ) palvelussa rahoittajille

Lisätiedot

6.5.2013. Liiketulokseen sisältyy omaisuuden myyntivoittoja 7,0 (6,8) miljoonaa euroa.

6.5.2013. Liiketulokseen sisältyy omaisuuden myyntivoittoja 7,0 (6,8) miljoonaa euroa. 6.5.2013 VR-KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 31.3.2013 VR-konsernin liikevaihto oli ensimmäisellä vuosineljänneksellä 310,4 (331,7) miljoonaa euroa. Vertailukelpoinen liikevaihto kasvoi 4,6 prosenttia. Raportoitu

Lisätiedot

M 2015 % 2014 % Liikevaihto markkina-alueittain Suomi 531,0 98,5 510,1 97,6 Muut maat 8,3 1,5 12,5 2,4 Yhteensä 539,3 100,0 522,5 100,0

M 2015 % 2014 % Liikevaihto markkina-alueittain Suomi 531,0 98,5 510,1 97,6 Muut maat 8,3 1,5 12,5 2,4 Yhteensä 539,3 100,0 522,5 100,0 1. Liikevaihto M 2015 % 2014 % Liikevaihto toimialoittain Ympäristöpalvelut 226,8 42,1 220,6 42,2 Teollisuuspalvelut 73,6 13,6 72,8 13,9 Kiinteistöpalvelut 238,9 44,4 229,1 43,9 Yhteensä 539,3 100,0 522,5

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen Lähde: Peruspalveluohjelma sekä Kuntaliiton laskelmat

Kuntatalouden kehitys vuoteen Lähde: Peruspalveluohjelma sekä Kuntaliiton laskelmat Kuntatalouden kehitys vuoteen 2018 Lähde: Peruspalveluohjelma 3.4.2014 sekä Kuntaliiton laskelmat Kokonaistaloudelliset ennusteet ja taustaoletukset Lähde: Vuodet 2012-2013 Tilastokeskus, vuosien 2014-2018

Lisätiedot

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Päätösluonnos Liite 2 Neuvotteleva virkamies Ville Schildt

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Päätösluonnos Liite 2 Neuvotteleva virkamies Ville Schildt METSÄHALLITUKSEN LIIKETOIMINNAN PALVELU- JA MUUT TOIMINTATAVOITTEET SEKÄ TULOS- JA TULOUTUSTAVOITE AJANJAKSOLLE 1.1. 31.3.2016 Metsähallituksesta annetun lain (1378/2004) mukaan Metsähallituksen tehtävänä

Lisätiedot

Tilinpäätös Tammi joulukuu

Tilinpäätös Tammi joulukuu Tilinpäätös Tammi joulukuu 10.2.2010 Tammi joulukuu Toimistokalustekysyntä laski selvästi viime vuoteen verrattuna. Konsernin tammi-joulukuun liikevaihto oli 95,3 milj. euroa (141,2), jossa oli laskua

Lisätiedot

Lisätietoja: laskentapäällikkö Anna-Miia Liimatalta, puh.2071 tai talousjohtaja Pekka Kivilevolta, puh.2080.

Lisätietoja: laskentapäällikkö Anna-Miia Liimatalta, puh.2071 tai talousjohtaja Pekka Kivilevolta, puh.2080. HALLINTOKUNTIEN TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA Kunnanhallituksen antamat toimintakertomusta koskevat ohjeet Kuntalain 69 :n mukaan toimintakertomus on osa kunnan virallista tilinpäätöstä. Toimintakertomuksen

Lisätiedot

Kuntien tunnusluvut 2014 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue

Kuntien tunnusluvut 2014 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue BDO Audiator/Risto Hyvönen 7.12.2015 1(14) Kuntien tunnusluvut 2014 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue 8 YLEISTIETOJA JA TUNNUSLUKUJA KUNNASTA 15 Kuntien lukumäärä 1 1 1 1 1 1 1 57 320 30 Asukasluku

Lisätiedot