Hallituksen esitykset 15/ / / / /2018. Verojaosto

Transkriptio

1 Hallituksen esitykset 15/ / / / /2018 Verojaosto

2 Keskeisiä asioita kuntien / maakuntien kannalta Verotuksen ja verotulojen suhteellisten osuuksien muutos Maakuntien verotusoikeus Rakennejärjestelyiden varainsiirtoverovapaus Arvonlisäverolinjaukset ja niiden vaikutukset Tilinpäätös- ja verotietojen eriyttäminen ja julkisuus Maakuntien tuloverotus ja tappioiden vähentäminen 2

3 Verotuksen muutokset Kunnallisveroprosenttia alennettava vuodelle 2020 noin 12 %-yksiköllä» Määrä elää syksyyn 2019 asti ja lukitaan laskelmien perusteella joissa pohjana kuntien 2018 tilinpäätökset ja talousarviot 2019» Vuodelle 2021 kunnallisveroprosentti päätettävissä vapaasti 0,10 %-yksikön tarkkuudella Kuntien yhteisövero-osuutta alennetaan 9,02 %- yksiköllä (31,35 % -> 22,33 %)» HE: Alennus 500 M vuoden 2016 tasossa eli vastaa jo 600 M vuoden 2020 tasossa» Alennus tulisi tehdä 500 M 2020 tasossa

4 Kuntien verotulot 2016 vs Kuntien verotulot ,7 % 6,8 % 1,7 mrd. 1,5 mrd. Kuntien verotulorakenne 2020* 10,1 % 1,1 mrd. 17,0 % 85,5 % 18,8 mrd. 1,8 mrd. 72,9 % 7,8 mrd. Kunnallisvero Yhteisövero Kiinteistövero Kunnallisvero Kiinteistövero Yhteisövero *perustuu VM:n alustaviin laskelmiin , vuoden 2018 tasossa Onnistuva Suomi tehdään lähellä Finlands framgång skapas lokalt

5 100,0 % 90,0 % 80,0 % 70,0 % 60,0 % 50,0 % 40,0 % 30,0 % 20,0 % 10,0 % 0,0 % 3,6 % 4,7 % 5,9 % 4,9 % 6,7 % 9,1 % 5,2 % 30,7 % 65,7 % Kunnat, joissa kiinteistöveron osuus verotuloista suurin vuonna 2020* 39,5 % 42,5 % 55,8 % 51,7 % 52,2 % 50,5 % 48,9 % 53,2 % 12,6 % 49,1 % 5,5 % 8,2 % 56,4 % 56,8 % 42,9 % 42,7 % 42,0 % 41,6 % 38,2 % 38,1 % 35,1 % Kiinteistövero Kunnallisvero Yhteisövero *perustuu VM:n alustaviin laskelmiin , vuoden 2018 tasossa Onnistuva Suomi tehdään lähellä Finlands framgång skapas lokalt

6 100,0 % 90,0 % 80,0 % 70,0 % 60,0 % 50,0 % 40,0 % 30,0 % 20,0 % 10,0 % 0,0 % 21,2 % 17,8 % 61,0 % Suurten kaupunkien verotulorakenne 2020* 13,2 % 9,1 % 11,0 % 7,1 % 20,0 % 66,9 % 17,8 % 18,6 % 73,1 % 70,3 % 16,1 % 76,8 % 15,6 % 15,8 % 6,5 % 7,1 % 6,7 % 6,9 % 9,3 % 20,3 % 16,8 % 17,6 % 16,8 % 16,9 % 68,7 % 73,2 % 76,1 % 75,6 % 76,3 % 73,9 % Kunnallisvero Kiinteistövero Yhteisövero *perustuu VM:n alustaviin laskelmiin , vuoden 2018 tasossa Onnistuva Suomi tehdään lähellä Finlands framgång skapas lokalt

7 Maakuntien verotusoikeus Maakunnille tulisi turvata aito itsehallinto, mikä edellyttää maakuntien verotusoikeuden toteuttamista uudistuksen myöhemmässä vaiheessa» Valtionrahoitukseen perustuva malli on esitysluonnoksessa johtanut maakuntien aivan liian tiukkaan ja yksityiskohtaiseen valtionohjaukseen Kansainvälisten vertailujen mukaan paikallis- tai aluehallinnolla on yleensä vähintäänkin osittainen omaan verotusoikeuteen perustuva verorahoitus Verotusoikeus lisäisi päätöksenteon vastuunkantoa ja läpinäkyvyyttä» Verotusoikeuden puuttuminen on ongelmallinen myös järjestelmän kannustimien kannalta. Kannustimilla on merkittävä rooli toiminnan tehostamisessa, jota uudistuksella tavoitellaan Maakuntien verotusoikeuden valmistelu tulee aloittaa mahdollisimman pian» Valmistelun yhteydessä on syytä tarkastella laajemmin kuntien ja maakuntien veropohjaa tulevaisuutta ajatellen 7

8 Varainsiirtovero Uudistuksen seurauksena ei saa syntyä tilanteita joissa varainsiirtoverotus aiheuttaa lisäkustannuksia kiinteistöomaisuuden muutoin tarpeellisissa uudelleen järjestelyissä Voimaanpanolaissa ehdotetaan säädettäväksi, että varainsiirtoverotuksessa ei syntyisi veroseuraamuksia siirrettäessä kuntayhtymät varoineen ja velkoineen voimaanpanolaissa tarkoitetulla tavalla maakunnille ja näiden varojen siirtyessä edelleen voimaanpanolaissa tarkoitetulle valtakunnalliselle osakeyhtiölle Kunnat joutuvat uudistuksen seurauksena siirtämään kiinteistöjään vastaavasti omistamiinsa yhtiöihin kuntalain yhtiöittämisvelvoitteen perusteella ja lisäksi kunnilla on muutoin tarpeen järjestellä kiinteistöomistuksiaan maakuntauudistuksen johdosta Kuntien ja kuntayhtymien omistamien kiinteistöjen järjestelyitä ja yhtiöittämisiä tulee kohdella uudistuksessa varainsiirtoverotuksessa samalla tavoin» Voimaanpanolakiin tulee sisällyttää kuntien kiinteistöomaisuuden osalta vastaavat varainsiirtoverovapautta koskevat säännökset, joilla varmistetaan, ettei kunnille tai niiden yhtiöille synny varainsiirtoveroseuraamuksia siirrettäessä maakunnille tai niiden yhtiöille vuokrattavia kiinteistöjä velkoineen kunnallisiin yhtiöihin 8

9 Arvonlisäverotus Nykyjärjestelmässä kunnat saavat verottoman toiminnan hankintoihin sisältyvän arvonlisäveron palautuksena Verohallinnolta Arvonlisäverottomina ostettujen sosiaali- ja terveyspalveluiden osalta saadaan ns. laskennallista palautusta, joka on 5 % ostohinnasta» Järjestelmä on luotu kilpailuneutraliteetin varmistamiseksi Palautuksina saadut arvonlisäverot jäävät kuitenkin kuntien lopulliseksi kustannukseksi, koska ne on otettu huomioon muissa kuntien ja valtion välisissä rahavirroissa (valtionosuudet ja yhteisöveron jako-osuus) 9

10 Arvonlisäverotus Maakunnille ei esitetä vastaavaa palautusoikeutta, vaan arvonlisäverot korvataan erillisellä valtion rahoituksella» Valtion arvonlisäverotulot nousevat vastaavasti, joten korvaus kustannusneutraali» Esityksen mukaan arvonlisäverojen korvaamista koskevat lait tulevat voimaan vasta » Maakuntien valmisteluvaiheen rahoituksessa arvonlisäverokustannuksia ei ole huomioitu» Valmisteluvaiheen arvonlisäverokustannukset tulee korvata alkaen vastaavasti erillisrahoituksella, koska kyse saman toiminnan valmistelusta ja mahdollistamisesta alkaen 10

11 Arvonlisäverotus Hallituksen esityksessä on esitetty arvonlisäverotuksen laskennallisen palautuksen soveltamisalan kaventamista kuntien osalta ainoastaan varhaiskasvatukseen» Katsomme, etteivät ehdotetut muutokset ole välttämättömiä uudistuksen johdosta ja niitä ei ole perusteltua ainakaan tässä vaiheessa viedä eteenpäin» Esitetyt muutokset aiheuttavat lisäkustannuksia kunnille ainakin oman henkilökunnan työterveyshuollon järjestämisestä sekä koulupsykologin palveluiden hankinnan osalta (kustannuksia ei huomioitu laskelmissa) 11

12 Tilinpäätöstietojen eriyttäminen ja julkisuus Suoran valinnan palvelun tuottajien osalta tilinpäätöksen sisällölliset eriyttämisvaatimukset tulee olla yhtäläiset» Nyt esityksessä maakunnilla paljon laajemmat vaatimukset kuin yksityisillä toimijoilla» Yksityisiltä toimijoilta ei esimerkiksi edellytetä eriytettyä rahoituslaskelmaa, tasetta ja toimintakertomusta lukuineen 12

13 Verotietojen julkisuus Verotietojen julkisuuden tulisi olla tarpeeksi laajaa, että sen perusteella pystytään tekemään huomioita aggressiivisesta verosuunnittelusta» Suurkonsernien osalta vaadittavia tietoja tulisi laajentaa vastaamaan Verotusmenettelylain 14 d :n maakohtaisen raportoinnin tietoja» Verosuunnittelun kannalta keskeisten konsernitietojen (kuten konsernin sisäiset korot ja korvaukset aineettomasta omaisuudesta) tulisi vaatia myös nyt ehdotettua pienemmiltä konserniyrityksiltä» Tietojen antamatta jättäminen tulisi sanktioida 13

14 Tuloverolain 21 d ja 120 a Suoran valinnan palveluiden yhtiöiden ja maakuntien vastaava verotuskohtelu on perusteltua kilpailuneutraliteetin ja valtiontukinäkökulmasta Tappioiden vähennysoikeuden rajaaminen pelkästään maakuntien osalta ei ole perusteltua» Maakuntien tulisi, niin halutessaan, pystyä vähentämään suoran valinnan toiminnan tappiot muista veronalaisista toiminnoistaan tai toisin päin vastaavasti kuin yritykset 14

15 Lopuksi Yhteisöveron jako-osuuden leikkaus tulee tehdä 2020 tasossa Maakuntien verotusoikeuden valmistelu tulee aloittaa Maakuntien valmisteluvaiheen arvonlisäverokustannusten rahoitus tulee varmistaa Kuntien oikeutta arvonlisäverolain laskennalliseen palautukseen ei tule rajata Uudistuksen johdosta tapahtuvien kuntakonsernien rakennejärjestelyjen varainsiirtoverovapaus tulee varmistaa Julkisten tilinpäätöstietojen sisältö tulee yhtenäistää Julkisten verotustietojen sisältöä tulee tarkistaa Maakuntien verotuksellisten tappioiden tasaus tulee olla esitettyä joustavampi 15