Kaupungintalo Monkola, kaupunginhallituksen kokoushuone. Huttu Sari Jäsen saapui klo Lemberg Monica Jäsen Pesonen Seppo Jäsen

Transkriptio

1 PÖYTÄKIRJA 12/ AIKA klo 16:30-18:00 PAIKKA Kaupungintalo Monkola, kaupunginhallituksen kokoushuone OSALLISTUJAT LÄSNÄ Äyräväinen Irene Puheenjohtaja Pajuoja Matti Jäsen Rintanen Leo Jäsen Kyttälä Kari Jäsen Huhtala Lassi Jäsen Huttu Sari Jäsen saapui klo Sjögren Pirjo Jäsen Lemberg Monica Jäsen Pesonen Seppo Jäsen Nauska Ahti Jäsen Savela Jussi Jäsen Yliluoma Arja Jäsen Kalske Katri Jäsen Puistosalo Pekka Jäsen Perämäki Pasi Jäsen Soinio Eero Jäsen Partanen Henri Jäsen poistui klo Streng Leila Henkilöstön ed. Kotilainen Kimmo Asiantuntija Turpeinen Kati Tiedottaja Alatalo Johanna Sihteeri POISSA Räsänen Joona Jäsen Slunga-Poutsalo Riikka Jäsen Virtanen Nina Jäsen Linnavirta Heikki Jäsen KÄSITELLYT ASIAT :t ALLEKIRJOITUKSET Irene Äyräväinen Puheenjohtaja Johanna Alatalo Pöytäkirjanpitäjä PÖYTÄKIRJAN TARKASTUS Lohja Monica Lemberg Lassi Huhtala PÖYTÄKIRJA YLEISESTI NÄHTÄVÄNÄ internetissä

2 PÖYTÄKIRJA 12/ KÄSITELLYT ASIAT Sivu 88 Kokouksen läsnäolijat ja päätösvaltaisuus 3 89 Pöytäkirjan tarkastajat 4 90 Keskushallinnon toimipisteverkko 5 91 Lukioverkko 9 92 Nuorisotoimen verkko Päiväkotiverkko Kouluverkko Muut asiat 47

3 PÖYTÄKIRJA 12/ Kokouksen läsnäolijat ja päätösvaltaisuus PALRYH Esitys Todetaan läsnäolijat ja kokouksen päätösvaltaisuus. Päätös Hyväksyttiin.

4 PÖYTÄKIRJA 12/ Pöytäkirjan tarkastajat PALRYH Esitys Tämän pöytäkirjan tarkastajiksi valitaan Riikka Slunga-Poutsalo ja Monica Lemberg. Päätös Pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin Monica Lemberg ja Lassi Huhtala.

5 PÖYTÄKIRJA 12/ Kaupunginhallitus Keskushallinnon toimipisteverkko 255/ /2015 PALRYH Lohjan kaupungin monikuntaliitoksen (Lohja, Karjalohja, Nummi-Pusula) jälkeen kaikki keskushallinnon toiminnat ja tarvittavat toimitilat keskitettiin Monkolaan. Keskushallinnon toimitilakokonaisuus koostuu lähinnä toimisto-, koulutus- ja asiakaspalvelutilasta, arkistointiin sopivasta tilasta sekä tietohallinnon teknisistä tiloista. Keskushallinnon toimipiste verkko koostuu seuraavasti: Kaupungintalo Monkola, Karstuntie 4, Lohj - 3krs:hallinto-, talous-, henkilöstö- ja kehittämispalvelut (xx m2) - Monkolan aula: Asiakaspalvelupiste ja puhelinvaihde (xx m2) - Monkolan 0-kerros: Arkisto ja monistamo (xx m2) ABC-asema Karnainen, Hossanmäentie 1, Lohja - Matkailu- ja infopiste (xx m2) Lohjantähti, Kalevankatu 4, Lohja - Atk-luokka (xx m2) BusinessLohja yritystalo, Nummentie 12-14, D-rappu, Lohja - elinkeinopuolen toimistotila (18,5m2) - yrityshautomo (vuokratakuu keskushallinnon vastuulla) Laurinkadun arkisto (xx m2), Laurinkatu 54, Lohja Nummen kunnantalon palvelupiste (xx m2) Sipoontie 1, Nummi Nummen kunnantalon arkisto (xx m2) Sipoontie 1, Nummi - arkisto siirretty Laurinkadun arkistoon Karjalohjan kunnantalon palvelupiste (xx m2) Keskustie 23, Karjalohja Keskustan terveysasema, Ojamonkatu 36, Lohja - tietohallinto ja konesali (xx m2) - atk-luokka (xx m2) Tynninharjun palolaitos, Harjunseläntie 4, Lohja - poikkeusolojen johtokeskus ja konesali (xxm2) Harjunseläntie 4, Lohja - Pusulan paloasema, varajohtokeskus (ei toimintakuluja),keskustie 6, Pusula Pappilankorven varikko, Levysepäntie 10-12, Lohja - tietohallinnon asennustilat ja varasto (xxm2)

6 PÖYTÄKIRJA 12/ Kaupunginhallitus Teknisen toimen laskuttaman sisäinen tilakustannus oli vuonna 2014 edellä mainituista tiloista oli eur. Ulkoiset tilakustannukset olivat eur, joka koostui seuraavasti: Lohjantähden atk-luokka ,- Lohjantähden pysäköinnin toimistotila 6 016,- ABC-matkailuinfopiste 6 608,- BusinessLohja elinkeinon toimistotila 5 510,- BusinessLohja Luotainhankkeen toimistotila 6 999,- BusinessLohja yrityshautomo (vuokratappio) ,- Keskushallinnon nykyiset tilat riittävät palvelutuotantoon. Toimitilojen osalta keskittämistä ja tehostamista on tapahtumassa seuraavasti: Karjalohjan palvelupiste siirretään Karjalohjan kirjastoon (touko-kesäkuu) - Kunnantaloon jää varhaiskasvatuksen eskaritoiminta, jonka siirtoa ja tarvittavaa muutosrahoitusta selvitetään Nummen palvelupiste siirretään Saukkolan kirjastoon (touko-kesäkuu) - kunnantalo myynnissä - arkisto siirretty Laurinkadun keskusarkistoon helmikuussa 2015 Nummen ja Karjalohjan kunnantalojen osalta keskushallinnolla ei edellä mainittujen muutoksien jälkeen ole tilatarvetta. Poikkeusolojen johtokeskuksen toimistotila vuokrataan ensivasteyksikölle. Tietohallinto siirtyy keskustan terveysasemalta hätäkeskuksen tiloihin. - tietohallinnon nykyiset tilat siirtyvät HUSLaboratorille Keskushallinnon palveluverkkoa voidaan tarkastella myös ns. toiminnallisesta näkökulmasta. Lohjan kaupungin organisaatiossa ovat hallinnon palvelut hajautettu eri toimielimiin ja hallintopalveluihin. Useissa benchmarkkauksen vertailukunnissa on hallintopalveluita keskitetty ja siirrytty yhä enemmän konsernimallisempaan toimintaan. Käytännössä tämä on tarkoittanut mm. valmisteluprosessien, asiakäsittelyn, hankintojen yms. toimintojen keskittämistä ja yhteisten palvelupisteiden luomista. Keskushallinto on lähtenyt omassa palvelu- ja organisointitarkastelussa siitä, että nykyistä siilomaista toimintamallia pitäisi tarkastella laajempana kokonaisuutena ja hakea uudentyyppistä toimintamallia hallinnon palveluiden tuottamiseen. Syksyllä käynnistyvässä organisointitarkastelussa keskushallinnon tarkastelua tehdään mm. konsernimallin pohjalta. Sähköisen asioinnin osalta keskushallinnossa avataan vuoden 2015 aikana sähköisiä lomakkeita kaupungin sisäiseen käyttöön. Sähköisillä lomakkeilla luodaan asiakkaille mahdollisuus jättää palvelupyyntöjä

7 PÖYTÄKIRJA 12/ Kaupunginhallitus sähköisesti ilman, että asiakkaan tarvitsee tietää tarkalleen vastuussa olevaan keskushallinnon palvelutuottajaa. Ko. toimintamalleilla voidaan asiakkaan näkökulmasta häivyttää tuotanto-organisaatio. Palveluiden sähköistyessä voidaan organisaatiossa resursseja käyttää tehokkaammin ja luoda resurssipooleja eri palveluiden tuottamiseen. Tulevaisuuden työssä lisääntyy yhä enemmän tapa tehdä työtä ns. poissa työpaikalta. Useita töitä voidaan nykyisin tehdä jo osin paikasta riippumatta. Työtiloja kehittäessä tulisi ottaa huomioon hallinnon toimitiloissa ns. hiljaiset työskentelytilat, joissa työntekijät voivat satunnaisesti tehdä työtä tai esim. kokouksen välillä. Ko. ratkaisuilla pystytään tulevaisuudessa vapauttamaan toimistotilaa ja näin keskittämään tiloja. (Partanen) Erikseen jaettava: - Kartta keskushallinnon toimipisteistä Esitys päättää: 1) merkitä tiedoksi keskushallinnon nykytilan ja käynnissä olevat kehittämislinjaukset ja suunnitelmat palveluverkon kehittämisestä 2) esittää kaupunginhallitukselle, että jatkovalmistelu tilojen osalta tapahtuu edellä selostetulla tavalla ja syksyn valmistelussa kiinnitetään huomiota palvelutoiminnan uudelleenorganisointiin ja toimintamalleihin. Päätös päätti: 1) merkitä tiedoksi keskushallinnon nykytilan ja käynnissä olevat kehittämislinjaukset ja -suunnitelmat palveluverkon kehittämisestä 2) esittää kaupunginhallitukselle, että jatkovalmistelu tilojen osalta tapahtuu edellä selostetulla tavalla ja syksyn valmistelussa kiinnitetään huomiota palvelutoiminnan uudelleenorganisointiin ja toimintamalleihin. 3) todeta, että jatkovalmistelussa selvitetään mahdollisuus kirjastoauton käyttämisestä liikkuvana palvelupisteenä. KH 189 Keskushallinto on jatkanut Kunnan olohuoneen valmistelua yhdessä kirjastotoimen kanssa. Tavoiteaikatauluna on siirtää Karjalohjan kunnantalolla oleva palvelupiste Karjalohjan kirjastoon kesälomien alkuun mennessä ja tämän jälkeen jatkaa Nummen kunnantalon palvelupisteen siirtoa Saukkolan kirjastoon. Kummankin palvelupisteen osalta rakennustekniset suunnitelmat ovat valmistuneet. Tietohallinto aloittaa toimintansa siirron keskustan terveysaseman tiloista Tynninharjun hätäkeskuksen tiloihin kesän aikana. (Pasi Perämäki)

8 PÖYTÄKIRJA 12/ Kaupunginhallitus Erikseen jaettavat - keskushallinnon toimipistekartta Esitys Kj vs. Kaupunginhallitus päättää Päätös Hyväksyttiin. 1. jatkaa keskushallinnon palveluverkon valmistelua edellä selostetun mukaisesti; ja 2. selvittää mahdollisuuden kirjastoauton käyttämisestä liikkuvana palvelupisteenä. PALRYH Keskushallinto on jatkanut Kunnan olohuoneen valmistelua yhdessä kirjastotoimen kanssa. Tavoiteaikatauluna on siirtää Karjalohjan kunnantalolla oleva palvelupiste Karjalohjan kirjastoon kesälomien alkuun mennessä ja tämän jälkeen jatkaa Nummen kunnantalon palvelupisteen siirtoa Saukkolan kirjastoon. Kummankin palvelupisteen osalta rakennustekniset suunnitelmat ovat valmistuneet. Tietohallinto aloittaa toimintansa siirron keskustan terveysaseman tiloista Tynninharjun hätäkeskuksen tiloihin kesän aikana. (Pasi Perämäki) Erikseen jaettavat - keskushallinnon toimipistekartta Esitys Palveluverkkotyöryhmä päättää: 1. jatkaa keskushallinnon palveluverkon valmistelua edellä selostetun mukaisesti; ja 2. selvittää mahdollisuuden kirjastoauton käyttämisestä liikkuvana palvelupisteenä. Päätös Hyväksyttiin. Henri Partanen poistui kokouksesta tämän pykälän käsittelyn jälkeen klo

9 PÖYTÄKIRJA 12/ Kasvatus- ja opetuslautakunta Lukioverkko PALRYH Lohjan kaupungissa on kaikkiaan 4 lukiota. Oppilasmäärät ovat seuraavat: Parhaillaan tehdään Lohjan seudun lukioverkkoselvitystä. Toimeksianto koskee Hangon, Karkkilan, Lohjan ja Raaseporin lukioverkkoselvitysten laadintaa sekä suomen että ruotsinkielisen koulutuksen osalta molemmista erikseen. Lisäksi toimeksianto on määritelty koskemaan järjestämislupahakuprosessia tukevan lukioverkon esiselvityksen laadintaa. Esiselvitys määritellään siten, että se on nykytilan/lähtötilanteen kuvaus ennen poliittista päätöksentekoa. Esiselvityksen tavoitteena on löytää vaihtoehtoja, jotka ovat taloudellisesti ja poliittisesti määriteltävissä ja päätöksentekijöiden hyväksyttävissä. Työn alustava toteutussuunnitelma on esitetty liitteenä. Lukioiden ja ammattikoulujen toimilupauudistus kaatui sivistysvaliokunnassa. Toisen asteen koulutuksen rahoitusjärjestelmän uudistamista, mistä on laskettu kertyvän 191 miljoonan euron säästöt muun muassa koulutuspaikkojen vähenemisen kautta. Rahoitusuudistus hyväksyttiin sivitysvaliokunnassa kuitenkin jo perjantaina. Rahoitusuudistuksen toteutuminen on vielä epäselvää. Vaikka lukioiden rakenneuudistus kaatui, Lohjan seudun lukioverkkoselvitys toteutetaan ja parhaillaan kerätään perustietoja kunnista mm. lähtötilannetiedot, koulutustarve, taloudelliset, toiminnalliset ja ammatilliset edellytykset. Selvitystyön etenemisaikataulu on seuraava: Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Aloituspalaveri ja tehtävän tarkentaminen Nykytilan kuvaus Palvelutarpeiden kehittyminen Haastattelut Työseminaari Vaihtoehtojen mallinnus, tarkastelu ja analyysi

10 PÖYTÄKIRJA 12/ Kasvatus- ja opetuslautakunta Raportin kirjoittaminen Ohjausryhmä ? Kommentointi Työ valmis Esittely luottamushenkilöille Päättäjäseminaari on alustavasti joko maanantai tai tiistai 2.6. (Katri Kalske, Päivi Tuomi, Tapani Tapiola) Erikseen jaettavat asiakirjat: - Karttakuva lukioverkosta? Esitys merkitsee lukioverkkoselvityksen nykyvaiheen tiedoksi Päätös Hyväksyttiin. KOPLK Länsi-Uudenmaan lukioverkkoselvitys etenee suunnitelman mukaisesti, vaikka koulutuksen järjestämisluvat eivät tule hakuun eikä rahoituslakia hyväksytty. Esiselvityksen laadinnan tausta ja tavoite on alueella edelleen sama eli taloudelliset haasteet lukiokoulutuksen järjestämiseksi. Esiselvitys sisältää nykytilan analyysin. Esiselvityksen painopiste tulee olla talouden ja taloudellisuuden tarkastelussa. Keskeisenä tavoitteena on antaa ratkaisuvaihtoehtoja koulutuksen tehostamisesta ja taloudellisesta järjestämisestä alueella. Esiselvityksessä esitetään eri skenaariota järjestämisestä. Skenaarion tarkastelussa avataan oppilasmäärät ja kustannukset eri vaihtoehdoista. Tarkastelu rajataan lukioverkoston tarkasteluun ilman koulutuskuntayhtymää. Saavutettavuus tulee huomioida. Samoin muiden koulutuksen järjestäjien koulutukseen osallistuvien määrät tarkasteluun. Johtopäätösosioon voidaan ottaa nostoja tulevaisuuden haasteista: digitalisaatio, rahoitus jne. Aikataulut Lohjalla käsitellään lukioverkkoselvitystä ja valtuusto pitää palveluverkkoseminaarin Rehtoreiden ryhmähaastattelut 22.4., joissa kartoitetaan rehtoreiden näkemys yhteistyön kehittämisestä. Päättäjäseminaarin ajankohta kello Erikseen jaettavat asiakirjat: - Väestöennusteet ja palvelutarpeiden kehitys kunnissa ja seudulla Esitys Sj Kasvatus- ja opetuslautakunta merkitsee lukioverkkoselvityksen nykyvaiheen tiedoksi.

11 PÖYTÄKIRJA 12/ Kasvatus- ja opetuslautakunta Päätös Hyväksyttiin. PALRYH Länsi-Uudenmaan lukioverkkoselvitys etenee suunnitelman mukaisesti. Alueen rehtoreiden ryhmähaastattelut pidettiin ja ohjausryhmä kokoontui kasvatus- ja opetuslautakunta käsittelee lukioverkkoselvityksen tilannetta 6.5. Lukioverkkoselvityksen tulokset esitellään alueen päättäjien yhteisessä seminaarissa kello ja Lohjan valtuuston palveluverkkoseminaarissa. (Tapiola) Erikseen jaettavat asiakirjat: - esitietoja Länsi-Uudenmaan lukioverkkoselvityksestä (Lohjan lukioverkko) - Väestöennusteet ja palvelutarpeiden kehitys kunnissa ja seudulla - kartta Lohjan lukioverkosta - Nummi-Pusulan aluetoimikunnan kannanotto lukioverkkoon Esitys Palveluverkkotyöryhmä merkitsee lukioverkkoselvityksen nykyvaiheen tiedoksi. Käsittely Sari Huttu saapui kokoukseen tämän pykälän käsittelyn aikana klo Päätös Hyväksyttiin.

12 PÖYTÄKIRJA 12/ Kasvatus- ja opetuslautakunta Nuorisotoimen verkko 188/ /2015 PALRYH Lohjan kaupungin nuorisotoimen palvelut koostuvat alueellisesta nuorisotyöstä, erityisnuorisotyöstä, nuorisotyöpajatoiminnasta ja toimintakeskus Harjulan toiminnasta. Alueellinen nuorisotyön kohderyhmänä ovat vuotiaat nuoret. Alueellinen nuorisotyö pitää sisällään nuorisotilojen toiminnan, erilaiset nuorille järjestettävät tapahtumat, leiritoiminnat, kouluyhteistyön ja hallintorajat ylittävän alueellisen monialaisen työn. Nuorisotiloja Lohjalla on yhteensä yhdeksän ja nuorisotoimi järjestää leiritoiminnat Ikkalassa Rausjärven leirikeskuksessa. Lohjalla toimii yhteensä yhdeksän (9) nuorisotilaa. Keskustan alueella toimii nuorisokahvila Dixi, Virkkalan alueella nuorisokahvila Kake, Karjalohjan alueella nuorisotalo Katulamppu, Sammatin alueella nuorisotalo Kellari, Ojamon alueella nuorisotalo Klubi, Mäntynummen alueella nuorisokahvila Kolo, Roution alueella nuorisotalo Mesta, Pusulan alueella Pusulan nuorisotalo ja Nummen/Saukkolan alueella nuorisotalo Snuta. Nykyinen tilaverkko kattaa melko hyvin alueellisesti tasapuolisen nuorisotilatoiminnan tarjonnan luokkalaisten kesäleirit järjestetään Pusulan Ikkalassa sijaitsevassa Rausjärven leirikeskuksessa. Erityisnuorisotyön tavoitteena on edistää nuorten psyykkistä, fyysistä ja sosiaalista hyvinvointia ja arjenhallinnan taitoja. Työn kohderyhmänä ovat pääasiassa yläkouluikäiset ja vuotiaat tukea tarvitsevat nuoret ja heidän perheensä. Erityisnuorisotyö tapahtuu nuorten omissa kasvuympäristöissä kuten kouluissa nuorisotiloissa ja kaduilla. Erityisnuorisotyöllä on toimipisteet Lohjan keskustassa, Karjalohjalla ja Pusulassa. Nuorisotoimen kustannukset muodostuvat henkilöstökustannuksista, tilojen hoidosta, materiaaleista ja avustuksien myöntämisestä. Näistä henkilöstökulut on ehdottomasti suurin erä. Nuorisotoimen toiminnasta tulee myös tuottoja. Esitys Erikseen jaettava: - Nuorisotoimen palveluverkkokartta - Nuorisopalveluiden verkko esittely 1) merkitsee nuorisotoimen palveluverkon nykyvaiheen tiedoksi; 2) esittää kasvatus- ja opetuslautakunnalle ohjeistuksena, että jatkovalmistelussa on kiinnitettävä huomiota tilojen käytön tehokkuuteen. Tavoitteena tulee olla kaupungin omistamien tilojen tehokas yhteiskäyttö.

13 PÖYTÄKIRJA 12/ Kasvatus- ja opetuslautakunta Käsittely Päätös Ruoka- ja siivouspalvelupäällikkö Jere Jantunen saapui kokoukseen tämän pykälän käsittelyn aikana. 1) merkitsi nuorisotoimen palveluverkon nykyvaiheen tiedoksi; 2) esittää kasvatus- ja opetuslautakunnalle ohjeistuksena, että jatkovalmistelussa on kiinnitettävä huomiota tilojen käytön tehokkuuteen. Tavoitteena tulee olla kaupungin omistamien tilojen tehokas yhteiskäyttö; 3) totesi, että valmistelussa on aikataulutettava nuorisotoimen palveluverkkoselvityksen "Palveluverkon kehittämisehdotukset" kappaleessa mainitut hankkeet. Liite Nuorisotoimen palveluverkkoselvitys Matti Pajuoja puistui kokouksesta tämän asian käsittelyn jälkeen klo KOPLK Palveluverkon kehittämisehdotuksien aikataulutus: ROUTIO Routionmäen monitoimijataloon sijoitetaan myös nuorisotilat. Rakentaminen aloitetaan 2015 ja nuorisotilat ovat käyttövalmiina 2017 vuoden aikana. Vanha nuorisotila on huonossa kunnossa ja se puretaan uuden tilan valmistuttua. Rakentamisaikana vanha nuorisotila toimii Roution koulun väistötilana, nuorisopalvelut etsivät omaksi väistötilaksi sopivaa kohdetta Routiolta. Routionmäen monitoimijatalon nuorisotilat tulevat monikäyttöön; tilassa tuotetaan myös alueen iltapäiväkerhotoiminnan palvelut, osa tilasta toimii Jalavan koulun aistiherkkien oppilaiden ruokailutilana. Routionmäestä on monitoimijatalomaisuuden vuoksi tarkoitus luoda kokonaisuus, jossa kaikki tilat ovat tarpeen mukaisessa yhteiskäytössä talossa olevien toimijoiden kesken, myös alueen asukkailla, järjestöillä ja yhdistyksillä on mahdollisuus tilojen käyttöön. NUMMI Nummen (Oinolan) koulukeskukseen sijoitetaan myös nuorisotilat. Tällöin Saukkolan monitoimitalossa olevan nuorisotilan käyttö loppuu. Nummen koulukeskuksessa on tarkoitus tuottaa palvelut Routionmäen kaltaisella monitoimijatalomaisella mallilla. Näin palvelujen tuottaminen ja resurssien käyttö tehostuu. Nummen koulukeskussuunnittelutyö on aloitettu. Nummen koulukeskuksen nuorisotilojen alustava aikataulu on vuoden aikana. Tarveselvitys on Lohjan kaupunginhallituksen käsittelyssä. OJAMO Nuorisotyöpajan ja siihen liittyvän kierrätyskeskuksen tilatarve kasvaa

14 PÖYTÄKIRJA 12/ Kasvatus- ja opetuslautakunta koko ajan eivätkä kaikki sen nykyiset tilat vastaa tarvetta. Nykyisen kylmähallin puolilämpimäksi saattaminen on edellytys kasvavien tavaramäärien väliaikaiseksi varastoimiseksi kierrätyskeskuksen myymälätilan täyttyessä. Nykyisellään kylmähallissa on mahdoton säilyttää tavaraa ympäri vuoden, sillä syys, -talvi- ja kevätkaudella hallissa säilytettävät tavarat homehtuvat ja tulevat kierrätyskelvottomiksi. Lisäksi hallin puhdistaminen homeesta tulee erittäin kalliiksi. Tekniseltä toimelta saatujen tietojen mukaan hallissa on hyvä runko, joka kannattaa säilyttää. Rungon purkamista ei suositella, vaan halli kannattaa saattaa puolilämpimäksi tilaksi korjaustoimenpiteillä. Korjaustoimenpiteiden kustannusarvio on teknisen toimen mukaan n euroa. Kylmähallin puolilämpimäksi saattaminen tulisi toteuttaa mahdollisimman pian, viimeistään budjettikaudella Pajaverstaan nykyinen rakennus on käyttöikänsä päässä. Sen sisäilmassa on merkittäviä puutteita ja osa henkilöstöstä oireilee niin voimakkaasti, ettei heillä ole mahdollisuutta työskennellä tilassa. Toiminnan jatkumisen edellytyksenä on vanhan rakennuksen korvaaminen uudella rakennuksella. Tila voidaan korvata kaupungin olemassa olevalla, käytöstä vapautuvalla tilaelementillä, jolloin kustannuksina tulevat maapohjan tasoitus ja siirrosta tulevat kustannukset (hintaa ei tiedossa). Toisena vaihtoehtona on uuden tilaelementin rakentaminen, jolloin sen kokonaiskustannus on noin euroa (n. 230 n²). Kaupunki on tilaelementtejä hankkiessaan noudattanut käytäntöä, jossa tilaelementistä tehdään leasingsopimus ja tila siirtyy kaupungin omistukseen 10 vuoden leasingkauden jälkeen. Pajaverstaan nykyisen tilan korvaaminen uudella tilaelementillä tulisi toteuttaa mahdollisimman pian, mieluummin vuonna 2015, mutta viimeistään vuonna SAMMATTI Sammatin nuorisotalo Kellarille on akuutti tilojen tarve, koska nykyiset tilat eivät täytä työsuojelun edellyttämiä kriteereitä (terveyskeskuksen vanha autotallitila). Tilassa toimiva henkilöstö saa iho- ja hengitysoireita tilassa työskennellessään. Lisäksi tila on kylmä ja vetoinen. Sammatista ollaan kartoittamassa korvaavia tiloja nuorisotilan sijoittamispaikaksi. Tällä hetkellä etsitään toimintaan soveltuvia vuokrattavia tiloja. Kaupungin omistuksessa olevista tiloista ei tällä hetkellä ko. tiloja löydy. Uusi tila tulisi saada mahdollisimman pian, jo vuoden 2015 aikana. KESKUSTA Kaupungin tarjoamien nuorten erityispalvelujen sijoittaminen saman katon alle on saanut kaupunginvaltuuston hyväksynnän (Nuorisokeskussuunnitelma). Suunnitelmassa on huomioitu myös HUS:n nuorten palveluiden sijoittaminen samoihin tiloihin. Tilan kokonaistarve on noin m² (ilman HUS:n palveluita m²). Suunnitellun nuorisokeskuksen tulisi sijaita kaupungin keskustassa. Nuorisokeskukseen on tarkoitus koota vuotiaiden keskitettyjä palveluita. Lähtökohtana on luoda saumaton kokonaisuus nuorten ja heidän perheidensä kokonaisvaltaisen tuen mahdollistamiseksi. Sijoittamalla palvelut saman katon alle saavutetaan nopea, joustava ja tarpeita vastaava palvelutarjonta. Nuoren ongelmiin / haasteisiin pystytään puuttumaan jo ehkäisevässä vaiheessa ja kalliilta korjaavilta toimenpiteiltä

15 PÖYTÄKIRJA 12/ Kasvatus- ja opetuslautakunta säästytään. Nuorisokeskukseen sijoittuu mm. erityisnuorisotyön sekä ehkäisevän ja korjaavan päihdetyön palveluja, terveys- ja mielenterveyspalveluja, perhepalveluja sekä osittain jalkautettuna myös työvoima- ja sosiaalipalveluja. Tilaa voivat käyttää myös erilaiset yhdistykset ja järjestöt varsinaisen aukioloajan ulkopuolella. Kaupungin keskustassa ja sen välittömässä tuntumassa olevia tiloja on kartoitettu, mutta toistaiseksi sopivia tiloja ei ole löytynyt. Parhaillaan selvitetään voisiko toimintakeskus Harjulan tilat muuttaa pienillä muutostöillä (suojeltu kohde, suuria korjaus-/rakentamistöitä ei ilman lupaa ole mahdollista tehdä) nuorisokeskuksen tiloiksi. Mikäli Harjulan tilat soveltuisivat nuorisokeskuksen tiloiksi, ei kustannusarvio todennäköisesti nousisi kovin suureksi. Kustannusarvioita on mahdoton antaa vielä tässä vaiheessa, mutta oletuksena on, että summa olisi noin euroa. Muiden mahdollisten tilojen kustannusarvioita ei voida myöskään antaa, mutta kyse on todennäköisesti joko kaupungin sisäisistä vuokrakustannuksista tai ulkopuolelta vuokrattavien tilojen kustannuksista. Kaikkien nuorisokeskukseen sijoittuvien toimijatahojen tavoitteena on, että nuorisokeskus olisi käytössä vuonna KUNTIEN NUORISOTOIMIEN TUNNUSLUVUT 2013 Koko maa Nuorisotoimen käyttökustannukset Nuorisotoimen käyttötuotot Nuorisotoimen nettokustannukset, /asukas 32 Uusimaa Nuorisotoimen käyttökustannukset Nuorisotoimen käyttötuotot Nuorisotoimen nettokustannukset, /asukas 41 Hyvinkää Nuorisotoimen käyttökustannukset Nuorisotoimen käyttötuotot 126 Nuorisotoimen nettokustannukset, /asukas 31 Hämeenlinna Nuorisotoimen käyttökustannukset Nuorisotoimen käyttötuotot 62 Nuorisotoimen nettokustannukset, /asukas 15 Järvenpää Nuorisotoimen käyttökustannukset Nuorisotoimen käyttötuotot 216 Nuorisotoimen nettokustannukset, /asukas 29 Kirkkonummi Nuorisotoimen käyttökustannukset Nuorisotoimen käyttötuotot 247 Nuorisotoimen nettokustannukset, /asukas 28

16 PÖYTÄKIRJA 12/ Kasvatus- ja opetuslautakunta Lohja Nuorisotoimen käyttökustannukset Nuorisotoimen käyttötuotot 403 Nuorisotoimen nettokustannukset, /asukas 35 Nurmijärvi Nuorisotoimen käyttökustannukset Nuorisotoimen käyttötuotot 406 Nuorisotoimen nettokustannukset, /asukas 32 Porvoo Nuorisotoimen käyttökustannukset Nuorisotoimen käyttötuotot 170 Nuorisotoimen nettokustannukset, /asukas 27 Raasepori Nuorisotoimen käyttökustannukset 510 Nuorisotoimen käyttötuotot 30 Nuorisotoimen nettokustannukset, /asukas 17 Salo Nuorisotoimen käyttökustannukset Nuorisotoimen käyttötuotot 237 Nuorisotoimen nettokustannukset, /asukas 28 Tuusula Nuorisotoimen käyttökustannukset Nuorisotoimen käyttötuotot 109 Nuorisotoimen nettokustannukset, /asukas 41 Vihti Nuorisotoimen käyttökustannukset 783 Nuorisotoimen käyttötuotot 137 Nuorisotoimen nettokustannukset, /asukas 22 Esitys Sj Kasvatus- ja opetuslautakunta päättää lausua palveluverkko- ja lle seuraavaa: Päätös Hyväksyttiin. 1) Tulevaisuuden nuorisotilat sijaitsevat monitoimijatalomaisissa ratkaisuissa, jolloin nuorisopalvelut sijaitsevat samassa kiinteistössä koulun, päivähoidon ja muun palvelutuottamisen kanssa; 2) huomioi suunnitelmaa tehdessään esille nostetut nuorisopalveluiden tilatarpeet ja niihin ehdotetut aikataulu.

17 PÖYTÄKIRJA 12/ Kasvatus- ja opetuslautakunta PALRYH Kasvatus- ja opetuslautakunta on pidetyssä kokouksessaan käsitellyt nuorisopalveluiden palveluverkkoa ja lausunnossaan todennut kehittämisehdotukset ja aikataulun. (Tapiola) Erikseen jaettavat asiakirjat: - Nuorisopalveluiden verkko esittely - Nuorisotoimen palveluverkkokartta - Sammatin aluetoimikunnan vetoomus nuorisotoimen palveluverkkoon Esitys päättää seuraavaa: 1) Tulevaisuuden nuorisotilat sijaitsevat monitoimijatalomaisissa ratkaisuissa, jolloin nuorisopalvelut sijaitsevat samassa kiinteistössä koulun, päivähoidon ja muun palvelutuottamisen kanssa; 2) Nuorisopalveluiden palveluverkkoa kehitetään seuraavasti: - perustetaan Nuorisokeskus toimintakeskus Harjulaan 201, mahdollisuuksien mukaan luovutaan Linnaistenkadun tiloista - Roution nuorisotila sijoittuu Routionmäkeen, valmis vuonna Nummen nuorisotila sijoitetaan Nummi-Pusulan koulukeskuseen, toteutetaan Nummen koulukampuksen peruskorjauksen ja uudisrakentamisen yhteydessä Sammatin nuorisotila korjataan tai etsitään korvaavat tilat Kierrätyskeskuksen kylmähalli muutetaan puolilämpimäksi pajaverstaan rakennus korvataan tilaelementillä2016 Päätös päätti seuraavaa: 1) Tulevaisuuden nuorisotilat sijaitsevat monitoimijatalomaisissa ratkaisuissa, jolloin nuorisopalvelut sijaitsevat samassa kiinteistössä koulun, päivähoidon ja muun palvelutuottamisen kanssa; 2) Nuorisopalveluiden palveluverkkoa kehitetään seuraavien suuntaviivojen mukaisesti siinä järjestyksessä kun ne hyväksytään kaupungin talousarvioon ja investointisuunnitelmaan: - perustetaan Nuorisokeskus toimintakeskus Harjulaan, mahdollisuuksien mukaan luovutaan Linnaistenkadun tiloista - Roution nuorisotila sijoittuu Routionmäkeen - Nummen nuorisotila sijoitetaan Nummi-Pusulan koulukeskuseen, toteutetaan Nummen koulukampuksen peruskorjauksen ja uudisrakentamisen yhteydessä - Sammatin nuorisotila korjataan tai etsitään korvaavat tilat - Kierrätyskeskuksen kylmähalli muutetaan puolilämpimäksi - pajaverstaan rakennus korvataan tilaelementillä

18 PÖYTÄKIRJA 12/ Kasvatus- ja opetuslautakunta Päiväkotiverkko PALRYH Uuden varhaiskasvatuslain käsittely on valtakunnallisesti vielä kesken. Hallituksen esityksessä sen on ehdotettu tulevan voimaan Varhaiskasvatuksen tulosalueeseen kuuluvat päivähoito, esiopetus ja Kelan kautta maksettava kotihoidon tuki. Vanhemmilla on subjektiivinen oikeus valita lapsensa päivähoitomuodoksi kunnallinen päivähoito, yksityinen päivähoito tai kotihoidon tuki. Lohjan varhaiskasvatuksen palveluista ainoastaan avoimet varhaiskasvatuspalvelut eivät kuulu lakisääteisiin palveluihin. Lohjalla on 24 kunnallista päiväkotia, 3 ryhmäperhepäiväkotia ja 51 omassa kodissaan työskentelevää perhepäivähoitajaa. Lapsia kunnallisen päivähoidon piirissä oli viime vuoden joulukuussa Yksityisessä päivähoidossa hoidettiin samaan aikaan 310 lasta ja kotihoidon tuella 867. Päivähoidon suuri haaste on pystyä järjestämään hoitopaikat säädetyssä ajassa: lapselle on järjestyttävä hoitopaikka neljän kuukauden sisällä hakemuksen jättämisestä kuntaan tai mikäli vanhemmat työllistyessä tai aloittaessa opiskelun äkillisesti kahdessa viikossa. Päivähoidon aloitusajan ruuhkat osuvat yleensä vuodenvaihteeseen ja elokuun alkuun. Varhaiskasvatuksen palveluverkkoselvityksessä on muutostarpeita käsitelty toiminnallisista ja kiinteistöin liittyvistä tarpeista käsin. Toiminnallisina muutostarpeina on käsitelty päivähoidon järjestämistapaa, vuorohoidon keskittämistä, ryhmäperhepäiväkotien muuttamista päiväkotiryhmiksi, avoimen varhaiskasvatuksen lisäämistä sekä esiopetuksen siirtämistä koulujen yhteyteen. Tilaverkkoa koskevia muutoksia on käyty läpi oppilasalueittain. Esiopetus tuli velvoittavaksi vuoden 2015 alusta. Lohjalla esiopetukseen osallistumisprosentti on ollut jo vuosia 98-99, joten tällä muutoksella ei ole vaikutusta palvelun tarjoamiseen. Esiopetuksessa oli syksyllä oppilasta, joka kaksi lasta vähemmän kuin väestörekisterissä olleiden esiopetusikäisten määrä. Esiopetuksen oppilasta n. 75 % tarvitsee myös päivähoitopaikan. Esiopetusverkkoa on käsitelty palveluverkko- ja ssä kouluverkon yhteydessä. Erikseen jaettavat: - Päiväkotiverkkokartta - Päiväkotverkkoselvitys - Varhaiskasvatuksen palveluverkko, esitetty palveluverkkotyöryhmässä

19 PÖYTÄKIRJA 12/ Kasvatus- ja opetuslautakunta Varhaiskasvatuksen vertailu: kunnallinen vs. yksityinen, esitetty palveluverkkotyöryhmässä Esitys 1. merkitsee varhaiskasvatuksen palveluverkkoselvityksen tiedoksi; 2. esittää kasvatus- ja opetuslautakunnalle, että jatkovalmistelussa on kiinnitettävä huomiota tilojen käytön tehokkuuteen. Tavoitteena tulee olla kaupungin omistamien tilojen tehokas yhteiskäyttö ja vuokratiloista luopuminen. Käsittely Päätös Riikka Slunga-Poutsalo saapui kokoukseen tämän pykälän aikana. 1. merkitsi varhaiskasvatuksen palveluverkkoselvityksen tiedoksi; 2. esittää kasvatus- ja opetuslautakunnalle, että jatkovalmistelussa on kiinnitettävä huomiota tilojen käytön tehokkuuteen. Tavoitteena tulee olla kaupungin omistamien tilojen tehokas yhteiskäyttö ja vuokratiloista luopuminen. Lisäksi jatkovalmistelua jatketaan seuraavien periaatteiden pohjalta: - esiopetus koulujen yhteyteen (kouluverkon muutokset huomioiden) - päivähoitoa järjestetään kunnallisena ja yksityisenä (80 / 20 %) - vuorohoito keskitetään Moisioon - ryhmäperhepäiväkodit muutetaan päiväkotiryhmiksi - avoimia varhaiskasvatuspalveluita lisätään kaupungin eri osiin - uudet valmistuvat päiväkodit toteutetaan vähintään 5-ryhmäisinä - kehitetään luontoesiopetusta - mahdolliset muutokset tilaverkossa tehdään tavoitteena kaupungin omistamien tilojen tehokas yhteiskäyttö ja päivähoitoverkon tiivistäminen Merja Kuusimurto ja Pekka Puistosalo poistuivat kokouksesta tämän pykälän jälkeen. KOPLK on käsitellyt päiväkotiverkkoa kokouksessaan ja esittää kasvatus- ja opetuslautakunnalle, että se kiinnittää huomiota tilojen käytön tehokkuuteen tilojen yhteiskäytöllä sekä luopumalla vuokratiloista. Lisäksi se esittää päiväkotiverkon jatkovalmisteluun esiopetuksen siirtämistä koulujen yhteyteen, päivähoidon järjestämistapaa siten, että kunnallisen ja yksityisen päivähoidon suhde on 80% /20 %, vuorohoidon keskittämistä Moisioon, ryhmäperhepäiväkotien muuttamista päiväkotiryhmiksi, avoimien varhaiskasvatuspalveluiden lisäämistä, luontoesiopetuksen kehittämistä ja sitä, että uudet päiväkodit toteutetaan vähintään 5-ryhmäisinä.

20 PÖYTÄKIRJA 12/ Kasvatus- ja opetuslautakunta Käytännössä palveluverkon muutoksia pystytään viemään tavoitteiden suuntaisesti Ojaniittutalon valmistuttua uuden toimikauden alusta vuoden 2016 syksyllä. Mäntylän nykyisen päiväkodin muutettua Ojaniittutaloon on tässä päiväkodissa tilat vielä yhdelle päiväkotiryhmälle ja avoimelle päiväkodille. Lisäksi Gunnarlan päiväkodin esiopetusryhmä on tilaverkkoselvityksen mukaisesti suunniteltu siirrettäväksi Metsolan koulun yhteyteen, jolloin Gunnarlan päiväkotiin saadaan lisää päivähoitopaikkoja yhden ryhmän verran. Uuden varhaiskasvatuslain mukaisesti ryhmäperhepäiväkodit ovat kahden hoitajan yksiköitä. Koska tämä olisi taloudellisesti kalliimpaa kuin päiväkotihoito, muutetaan nämä yksiköt päiväkotiryhmiksi. Antin Auringon vuororyhmän osalta tämä muutos kannattaa tehdä syksyllä 2016 ja siirtää ryhmä samalla Moision päiväkotiin; tällöin Ojaniitun päiväkodin ryhmä tarjoaa hoitopaikkaresurssia tarvittavaa päivähoitoresurssia Moisiosta siirtyville päivähoitolapsille. Maksjoentien päiväkoti sijaitsee teollisuusalueella ja on otettu väliaikaisena tilana päiväkotikäyttöön. Vappulaan on kaavailtu rakennettavaksi 9-ryhmäinen päiväkoti korvaamaan Maksjoentien ja Niksulan päiväkodit. Luopumalla Maksjoentien päiväkodin tiloista ja lisäämällä yksityisen päivähoidon osuutta 4-ryhmäisellä palvelusetelipäiväkodilla pystytään palveluverkon investoinneissa sekä käyttömenoissa saamaan aikaiseksi kustannussäästöjä. Jotta Maksjoentien päiväkodissa olevien lasten vanhemmilla olisi mahdollisuus valita halutessaan kunnallinen päivähoitopaikka yksityisen päiväkodin sijaan, tämä muutos pitäisi ajoittaa myös syksyyn 2016, jolloin Ojaniitun ja Gunnarlan päiväkotien ryhmät ovat tarvittaessa käytettävissä. Yllä olevat toimenpiteet vapauttavat varhaiskasvatuksesta 5 lastentarhanopettajan, 10 lastenhoitajan, 2 ryhmäavustajan ja 2 ryhmäperhepäivähoitajan tehtävää. Tehtävistä osa voidaan sijoittaa uusiin ryhmiin Ojaniittutaloon ja Gunnarlaan sen mukaan, millainen tarve uusien ryhmien käyttöönottoon on.tehtävissä olevat työntekijät voivat sijoittua myös muihin varhaiskasvatuksessa avautuviin tehtäviin. Talousarvion vuosikate Maksjotentien päiväkodissa on ja Antin Auringon vuororyhmäpäiväkodissa eli yhteensä Neljäryhmäisen yksityisen päiväkodin kaupungin seteliosuus olisi (netto; nyk. Maksjoen lasten hoitoajoilla; kattohinta 815 ) Kaupungin säästö käyttötaloudesta / vuosi Koska palvelusetelijärjestelmässä palveluntuottaja rakentaa / rakennuttaa tilat (arvio 4-ryhmäiselle päiväkodille 2,5 m ), on kokonaissäästö noin euroa.

21 PÖYTÄKIRJA 12/ Kasvatus- ja opetuslautakunta Esitys Sj Kasvatus- ja opetuslautakunta päättää esittää, että päiväkotiverkkoa kehitetään siten, että: Päätös Hyväksyttiin. 1. esiopetus siirretään kouluille aina, kun kouluverkkokapasiteetti sen mahdollistaa; 2. päivähoitoa järjestettäessä yksityisen päivähoidon osuutta voidaan kasvattaa siten, että sen määrä on 20 %; 3. kunnallinen vuorohoito siirretään Moision päiväkotiin; 4. ryhmäperhepäiväkodit muutetaan päiväkotiryhmiksi; 5. avoimia varhaiskasvatuspalveluita lisätään tarjoamalla niitä eri kaupungin osissa; 6. luontoesiopetusta kehitetään; 7. uudet päiväkodit toteutetaan vähintään 5-ryhmäisinä; 8. päiväkotiverkon muutokset tehdään siten, että muutosten tavoittena on tilojen tehokas yhteiskäyttö sekä vuokratiloista luopuminen; 9. kehittämistoimenpiteet aikataulutetaan ja ja viedään tarvittaessa talousarvioon; 10. yhdelle yksityiselle päiväkodille osoitetaan tontti Vappulasta; 11. Maksjoentien päiväkodin ja Antin Auringon ryhmäperhepäiväkodin nykyisistä tiloista luovutaan ja toiminta siirretään Moision päiväkotiin alkaen; 12. Maksjoentien ja Antin Auringon vapautuvista tehtävistä ei luovuta, vaan niitä käytetään tarvittaessa uusien Ojaniitun ja Gunnarlan päiväkotien ryhmien tehtävinä. SVUS Arbetsgruppen för servicenätverket beslutade den 19 mars ) att en tidsplan för investeringar och ändringar i skolnätet utarbetas under det fortsatta arbetet; 2) att de mottagande skolorna ska ha en konditionsklass på minst 75 procent innan elever flyttas över; 3) att eventuella indragningar av skolor behandlas senare så att varje

22 PÖYTÄKIRJA 12/ Kasvatus- ja opetuslautakunta skola tas upp separat som ett eget ärende och att man då tillämpar sedvanliga förfaranden för information och hörande; 4) att den fortsatta beredningen kan utgå ifrån att skolnätet utvecklas enligt följande: Anttila högstadieområde - Karstun koulu, eleverna flyttas till Roution koulu. Harju högstadieområde - Neitsytlinnan koulu, eleverna flyttas till Ojamon koulu. - Nummentaustan koulu, eleverna flyttas till Ojaniittuhuset. Järnefelts högstadieområde - Rauhalan koulu, eleverna i åk 5 6 flyttas till Järnefeltin koulu. - Maksjoen koulu, eleverna flyttas till Rauhalan koulu. Svenskspråkig undervisning - Eleverna i Virkby skola flyttas till Solbrinkens skola (investering), eller båda skolorna fortsätter som nu, eller eleverna i Virkby skola flyttas till Källhagens skola. Området för Mäntynummen yhtenäiskoulu - Eleverna i Asemanpelto, Lehmijärvi och Pulli flyttas, elevupptagningsområdena i hela området ses över; eleverna fördelas mellan Perttilä, Mäntynummi och Ojaniittutalo. Närmare prognoser görs under den fortsatta planeringen. - Nummenkylän koulu, eleverna flyttas till Muijalan koulu (investering). Nummi-Pusula högstadieområde - Hyrsylän koulu, eleverna i åk 1 6 flyttas till Oinolan/Nummi-Pusulan koulu. 5) Dessutom ska ärendet beredas vidare för de svenska skolornas del för att skapa tydliga riktlinjer. Nämnden för fostran och utbildning beslutade vid sammanträdet den 1 april 2015 att nämnden för fostran och utbildning 1. antecknar lägesrapporten över skolnätsarbetet för kännedom och konstaterar för sin egen del att punkt 4 i servicenätsarbetsgruppens beslut är förhastad vad gäller precisionsnivån; 2. ger följande anvisningar för den fortsatta beredningen: Under beredningen ska det göras en granskning per skolfastighet som gäller samtliga mottagande skolor (inte enbart centralskolorna).

23 PÖYTÄKIRJA 12/ Kasvatus- ja opetuslautakunta En noggrannare granskning per undervisningsrum (räcker utrymmet till i praktiken?) - Omändringskostnaderna skola för skola (bl.a. tillbyggnader, volymelementlösningar, nivåhöjningar/reparationer upp till 75 procent), beräknade på årsnivå (investeringsplan) - I de mottagande fastigheterna måste man göra proaktiva granskningar och besiktningar på ett förutseende sätt och enligt rikshanteringsprinciperna, särskilt i fråga om eventuella problem med inomhusluften, fuktskador samt ventilationskapaciteten när antalet användare ökar; 3. beslutar att svenska sektionen bereder ett förslag till svenskspråkigt servicenätverk. I arbetet deltar bildningsdirektören och bildningssektorns specialplanerare, som är sekreterare för gruppen. Bildningsdirektören presenterar ärendet närmare vid sammanträdet och sektionen bereder ett förslag till svenskspråkigt servicenätverk. Separata handlingar: - Svenskspråkiga invånare i Lojo - Svenskspråkiga enligt åldersgruppen i Lojo Förslag Uc Svenska sektionen 1. antecknar lägesrapporten för kännedom; 2. gör ett förslag till svenskspråkigt servicenätverk för nämnden. Beslut Godkändes och sektionen gjorde följande förslag: 1. Det grundas ett nytt svenskt daghem som ersätter nuvarande daghemmet Laban för den norra delen av Lojo. Detta adresserar den grundläggande bristen på utrymme inom småbarnsfostran; 2. Solbrinkens skola verkar med åk 1-6 samt förskola i sin nuvarande fastighet i Lojo centrum. De utrymmen som frigörs efter nuvarande Laban ansluts till Solbrinkens skola och erbjuder kombinerade den flexibilitet som behövs för kapacitetsökning på skolsidan samt inom förskolan och eftermiddagsvården av förskolebarn. Eftisverksamheten, som för närvarande verkar i hyrda utrymmen på Åsvalla, flyttar till Solbrinken/Laban och det avstås från de hyrda utrymmena; 3. Virkby skola flyttar från sin nuvarande fastighet till Källhagen. Eftisverksamheten fortsätter i Källhagens fastighet när den inte ryms i Virkby skola/daghemmet Petter. 4. Daghemmet Petter kvarstår i nuvarande utrymmen i Virkby.

24 PÖYTÄKIRJA 12/ Kasvatus- ja opetuslautakunta Källhagens skola åk 7-9 och Virkby gymnasium verkande i nuvarande utrymmen i Virkby. För att möjliggöra att kapaciteten inom svenska småbarnsfostran och den grundläggande utbildningen i Lojo räcker till, kommer gränsen mellan elevupptagningsområdet till Virkby och Lojo centrum att flexa. Gränsen justeras vid behov så, att barn som skulle leda till överskridningar av den maximala kapaciteten i Virkby anvisas plats i Lojo centrum. Det nya svenska daghemmet (punkt 1) kan basera sig på stadens nybygge, kan verka i hyrda utrymmen tillhandahållna exempelvis av en fastighetsinvesterare eller alternativt erbjudas tilläggsutrymmen i centrumkampusen. Möjligheten att uppföra en separat tilläggsvinge eller våning för svenska småbarnsfostran i anslutning till centrumkampusen undersöks aktivt i samband med behovsutredningen och planeringen av saneringen av Tytyri skola och Anttila skola på samma kampus. Som en separat och villkorad åtgärd genomförs en flytt av Virkby skola (punkt 3) i sin helhet till Källhagens fastighet. För att inleda flytten av Virkby skola, vid lämplig tidpunkt, baserad på detta beslut, krävs - detaljerad information över tillgängliga undervisningsutrymmen, där en uppdaterad utredning visar på begränsad negativ inverkan på verksamhetsförutsättningarna för Källhagens skola och Virkby gymnasium samt att ändamålsenliga delutrymmen för Virkby skolas behov kan anvisas - genomförda åtgärder för att säkerställa en konditionsklass på minst 75% hos mottagande utrymmen före flytten, enligt nämndens allmänna principer - goda utsikter att för staden att helt och hållet avstå från Virkby skolas nuvarande byggnad eller ta den i bruk utanför bildningssektorn. PALRYH Kasvatus- ja opetuslautakunta on käsitellyt päiväkotiverkkoa kokouksessaan ja lähtenyt esityksessään palveluverkko- ja organisointiryhmän jatkovalmisteluun nostamista kehityskohteista: 1. esiopetus siirretään aina koululuille, kun kouluverkkokapasiteetti sen mahdollistaa; 2. päivähoitoa järjestettäessä yksityisen päivähoidon osuutta voidaan kasvattaa siten, että sen määrä on 20 %; 3. kunnallinen vuorohoito siirretään Moision päiväkotiin; 4. ryhmäperhepäiväkodit muutetaan päiväkotiryhmiksi; 5. avoimia varhaiskasvatuspalveluita lisätään tarjoamalla niitä eri kaupungin osissa; 6. luontoesiopetusta kehitetään; 7. uudet päiväkodit toteutetaan vähintään 5-ryhmäisinä;

25 PÖYTÄKIRJA 12/ Kasvatus- ja opetuslautakunta päiväkotiverkon muutokset tehdään siten, että muutosten tavoitteena on tilojen tehokas yhteiskäyttö sekä vuokratiloista luopuminen; 9. kehittämistoimenpiteet aikataulutetaan ja viedään tarvittaessa talousarvioon. Lisäksi kasvatus- ja opetuslautakunnan esityksessä on toimenpiteitä, joissa kehityskohteita on muokattu konkreettisiksi toimenpiteiksi: 10. yhdelle yksityiselle päiväkodille osoitetaan tontti Vappulasta; 11. Maksjoentien päiväkodin ja Antin Auringon ryhmäperhepäiväkodin nykyisistä tiloista luovutaan ja toiminta siirretään Moision päiväkotiin alkaen; 12. Maksjoentien ja Antin Auringon vapautuvista tehtävistä ei luovuta, vaan niitä käytetään joustavasti tarvittaessa uusien Ojaniitun ja Gunnarlan päiväkotien ryhmien tehtävinä. Maksjoentien väliaikaisesta päiväkodista luovuttaessa Antin Auringon vuororyhmäperhepäiväkoti siirtyy Moison päiväkotiin. Maksjoentien päiväkodin hoitopaikat korvataan yksityisen päiväkodin paikoilla. Ruotsinkielinen jaosto on käsitellyt ruotsinkielisen varhaiskasvatuksen verkkoa kokouksessaan Se esittää toimenpiteenään kasvatus- ja opetuslautakunnalle, että - perustetaan uusi päiväkoti korvaamaan nykyinen Labanin päiväkoti pohjois-lohjan päivähoitotarpeeseen, jolla vastataan ruotsinkielisen varhaiskasvatuksen tilatarpeeseen - Labanilta vapautuva tila käytetään joustavasti Solbrinkenin koulun, esiopetuksen ja koululaisten iltapäivätoiminnan tarpeisiin. - Virkby skolan toimita siirretään Källhagenin kiinteistöön - daghemmet Petter jää Virkkalaan päivähoidon tilaksi Uusi ruotsinkielinen päiväkoti voi olla uudisrakennus tai se voidaan vuokrata ulkopuoliselta. Tarve otetaan huomioon Tytyrin ja Anttilan tarveselvityksessä. (Kuusimurto) Erikseen jaettavat asiakirjat: - Päiväkotiverkkokartta - Päiväkotverkkoselvitys - Varhaiskasvatuksen palveluverkko, esitetty palveluverkkotyöryhmässä Varhaiskasvatuksen vertailu: kunnallinen vs. yksityinen, esitetty palveluverkkotyöryhmässä

26 PÖYTÄKIRJA 12/ Kasvatus- ja opetuslautakunta Esitys merkitsee ruotsinkielisen päivähoidon palveluverkkoesityksen tiedoksi ja esittää Lohjan päiväkotiverkon kehittämistoimenpiteinä kaupunginhallitukselle seuraavaa: Päätös Hyväksyttiin. 1) esiopetus siirretään aina koululuille, kun kouluverkkokapasiteetti sen mahdollistaa; 2) päivähoitoa järjestettäessä yksityisen päivähoidon osuutta voidaan kasvattaa siten, että sen määrä on 20 %; 3) kunnallinen vuorohoito keskitetään Moision päiväkotiin; 4) ryhmäperhepäiväkodit muutetaan päiväkotiryhmiksi; 5) avoimia varhaiskasvatuspalveluita lisätään taloudellisten edellytysten mukaan tarjoamalla niitä eri kaupungin osissa; 6) luontoesiopetusta kehitetään; 7) uudet suomenkieliset päiväkodit toteutetaan vähintään 5-ryhmäisinä; 8) päiväkotiverkon muutokset tehdään siten, että muutosten tavoitteena on tilojen tehokas yhteiskäyttö sekä vuokratiloista luopuminen; 10) yhdelle yksityiselle päiväkodille osoitetaan tontti Vappulasta; 11) Maksjoentien päiväkodin ja Antin Auringon ryhmäperhepäiväkodin nykyisistä tiloista luovutaan. Antin Auringon toiminta siirretään Moision päiväkotiin alkaen. Maksjoentien päiväkodin hoitopaikat korvataan yksityisen päiväkodin paikoilla; 12) Maksjoentien ja Antin Auringon vapautuvista tehtävistä ei toistaiseksi luovuta.tehtävät täytetään tarvittaessa uusien Ojaniitun ja Gunnarlan päiväkotien ryhmien tehtävinä 13) Päiväkoti Laban korvataan rakentamalla uusi neliryhmäinen ruotsinkielinen päiväkoti tai vuokraamalla vastaavat tilat vuonna 2017

27 PÖYTÄKIRJA 12/ Kasvatus- ja opetuslautakunta Kasvatus- ja opetuslautakunta Kouluverkko PALRYH Lohjan kaupungin perusopetuksen kouluja on yhteensä 32 peruskoulua, joista alakouluja on 25 yläkouluja 6 ja erityiskouluja 1. Näistä ruotsinkielistä opetusta annetaan kahdessa alakoulussa ja yhdessä yläkoulussa. Lohjan peruskouluissa opiskelee lukuvuonna yhteensä oppilasta, joista alakoulussa on oppilasta ja yläkouluissa oppilasta, sekä Jalavan erityiskoulussa 66. Taulukossa 1 on Lohjan perusopetuksen yksiköt, lukiot ja iltapäiväkerhotoiminta väestöalueittain. ( ) Koulun osalta nykyiset opetustilat riittävät OKM:n suositusten mukaisesti paikkaan. Oppilasuunnitteen mukainen oppilasmäärä vuonna 2021 on 5 694, joten laskennallisesti tilat riittävät koulujen tilantarpeeseen. Koulurakennusten kunto ja toiminnallisuus, eivät kuitenkaan ole kouluilla samanlaista, eikä kasvualueiden kouluissa ole tarvittavaa tilaa. Kouluilla on käytössä yhteensä m2 kerros-alaa. Kasvualueella olevien koulujen tilakapasiteettia on täydennetty elementeillä. Tilaelementtien kerros-alaa on m2. Näistä tilaelementeistä kaupunki omistamaa neliötä (Maksjoen (107 m2), Rauhalan (172 m2), Harjun (61), Neitsytlinnan (521 m2), mm Muijalan (156 m2) ja vuokraelementtejä on neliötä Metsolan (262 m2), Ojamon (405 m2), Routio/Jalava (251 m2), Oinolan (402 m2) kouluilla. Palveluverkon kehittämisen keskeinen haaste on nykyisen tilaverkon muuttaminen, siten että teoreettisen kapasiteetin ja käyttökapasiteetin välinen ero saadaan tasattua. Käytännössä koulutilojen nykyiset tilaratkaisut eivät mahdollista OKM:n teoreettisen tilamitoituksen mukaista käyttöä. Lähivuosien keskeinen haaste onkin peruskoulujen nykyisten tilojen muuntaminen siten, että OKM:n mukaisen tilamitoituksen ja tilojen mukainen käyttökapasiteetin välinen varsin suuri ero saataisiin pienenemään. Toinen palveluverkon haaste on peruskoulujen rakennusten huono kunto, joka edellyttää merkittäviä investointeja. Osa rakennuksista arvioidaan sellaisiksi, että uudisrakentaminen tai toiminnan siirto muualle olisi parempi ratkaisu pitemmällä aikavälillä. Perusopetuksen kustannukset muodostuvat henkilöstökustannuksista, vuokrista, kouluruokailusta, siivouksesta, kuljetus- ja materiaalikustannuksista sekä muista kustannuksista.suurin kustannuserä on henkilöstökustannukset. Esi- ja kouluverkkoselvitykssä esitetään kolmea eri mallia, miten tiivistetaan kouluverkkoa.

28 PÖYTÄKIRJA 12/ Kasvatus- ja opetuslautakunta Kasvatus- ja opetuslautakunta Erikseen jaettavat asiakirjat: - Alakouluverkkokartta - Yläkouluverkkokartta - Luonnos esi- ja perusopetusverkosta - Kannanotot Ikkalan koulun puolesta (6 kpl) - Karjalohjan aluetoimikunnan kannanotto - Esi- ja perusopetuksen kouluverkkoselvitys Esitys 1) merkitsee perusopetusverkkoselvityksen nykyvaiheen tiedoksi; 2) esittää opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnalle, että jatkovalmistelussa on kiinnitettävä huomiota tilojen käytön tehokkuuteen. Tavoitteena tulee olla kaupungin omistamien tilojen tehokas yhteiskäyttö ja kouluverkon tiivistäminen. Päätös 1) merkitsi perusopetusverkkoselvityksen nykyvaiheen tiedoksi; 2) esittää kasvatus- ja opetuslautakunnalle ohjeistuksena, että jatkovalmistelussa on kiinnitettävä huomiota tilojen käytön tehokkuuteen. Tavoitteena tulee olla kaupungin omistamien tilojen tehokas yhteiskäyttö ja kouluverkon tiivistäminen. 3) ohjeistaa, että kasvatus- ja opetuslautakunnan tulee valita kolmesta mallista lähinnä soveltuvin ja sen pohjalta laatia 10 vuoden aikataulukaavio ja arvio 10 vuoden investointimenoista. Kouluverkon tiivistämisen osalta on erityisesti otettava huomioon koulujen nykyinen tekninen kunto, koulujen oppilaskohtaiset kustannukset sekä koulukuljetukset. Samoin on huomioitava tulevaisuuden kouluille asetettavat tila-, laite- ja ympäristötavoitteet. 4) ohjeistaa, että kouluverkon jatkovalmistelussa on huomioitava nykyiset ja tulevat oppilaaksiottoalueet, samoin kuin yhteistyömahdollisuudet naapurikuntien kanssa. KOPLK on käsitellyt ensimmäistä luonnosta kouluverkkoselvityksestä Ryhmä on esittänyt kasvatus- ja opetuslautakunnalle, että kouluverkkoa kehitettäsessä tulee kiinnittää huomiota tilojen käytön tehokkuuteen siten, että tavoitteena on tilojen tehokas yhteiskäyttö ja kouluverkon tiivistäminen.

29 PÖYTÄKIRJA 12/ Kasvatus- ja opetuslautakunta Kasvatus- ja opetuslautakunta ohjeistaa, että kasvatus- ja opetuslautakunnan tulee valita kouluverkkoselvityksessä esitetyistä kolmesta mallista lähinnä soveltuvin. Tämän pohjalta laaditaan 10 vuoden aikataulusuunnitelma ja arvio investointikustannuksista. Kouluverkon tiivistämisen osalta on erityisesti huomioitava koulujen tekninen kunto, koulujen oppilaskohtaiset kustannukset sekä koulukuljetukset kuin myös kouluille asetettavat tila-, laite- ja ympäristötavoitteet. Kouluverkon jatkovalmistelussa tulee myös huomioida nykyiset ja tulevat oppilaaksiottoalueet ja yhteistyömahdollisuudet naapurikuntien kanssa. Lohjalla on parhaillaan käynnissä monitoimijatalo-hanke, jonka tavoitteena on kehittää koulujen ympärille useampien toimijoiden yhteisiä palvelukeskuksia. Hankkeessa ovat mukana Mäntynummen yhtenäiskoulu, Nummi-Pusulan - Oinolan koulut, Ojaniittutalo ja Routionmäki ja niiden alueilla toimivat varhaiskasvatus-, nuoriso-, liikuntaja kulttuuripalvelut. Monitoimijatalo-verkkoa laajennetaan mahdollisesti jatkossa. Hankkeessa kehitetään uusia muunneltavia, joustavia ja kustannustehokkaita tila-ratkaisuja, luodaan uudenlaisia palvelujen järjestämismalleja yhdistämällä eri toimijoiden resursseja uudella tavalla ja vahvistetaan yhteisöllisyyttä ja asiakaslähtöisyyttä. Hankkeessa luotuja uusia palvelujen järjestämistapoja ja toimintakäytänteitä tulee levittää kaikkeen toimintaan. Lohjan kouluverkon kiinteistöjen kunto on heikko päivitetyn tilasalkutuksen mukaan perusopetuksen oppilaista 40 % opiskelee kiinteistöissä, joiden tekninen kunto on heikko. Tähän ryhmään kuuluvia kouluja, jotka sijoittuvat tiiviisti asutuille asuinalueille ja joiden kuntoon saattaminen on jatkossa välttämätöntä, ovat Tytyri, Harju, Rauhala, Ojamo ja Risti. Näissä kaikissa on yli 200 oppilasta. Vastaavasti tähän ryhmään sijoittuvia kouluja, joita selvityksen eri malleissa esitetään lakkautettaviksi ovat Asemanpelto, Karstu, Neitsytlinna, Hyrsylä ja Maksjoki. Näissä kouluissa on kaikissa alle 100 oppilasta pois lukien Asemanpelto, jossa on 127 oppilasta. Tilapalvelut päivittää kevään aikana kiinteistöjen tekniset kuntoarviot. Kouluverkon kapasiteetti suhteessa oppilasmäärään on suuri. Jotta jäljelle jäävä kouluverkko pystyttäisiin paremmin pitämään kunnossa olisi tarkoituksenmukaista karsia verkkoa. Alakoulujen keskimääräinen oppilaskohtainen kustannus ilman pääomavuokraa on / oppilas ja pääomavuokran sisältäen / oppilas. Keskiarvon ylittävät kustannukset ovat Hyrsylän, Karjalohjan, Karstun, Lehmijärven, Nummenkylän, Nummentaustan, Oinolan, Pusulan, Sammatin, Solbrinkenin ja Virkbyn kouluissa. Keskiarvon alittavat

30 PÖYTÄKIRJA 12/ Kasvatus- ja opetuslautakunta Kasvatus- ja opetuslautakunta kustannukset ovat Asemanpellon, Ikkalan, Maksjoen, Metsolan, Muijalan, Neitsytlinnan, Ojamon, Perttilän, Pullin, Rauhalan, Ristin, Roution ja Tytyrin kouluissa. Jos keskiarvoa korkeamman kustannuksen omaavan koulun oppilaita sijoitetaan keskiarvoa matalamman kustannustason kouluun se edelleen laskee matalamman kustannustasoa ja keskimääräinen kustannus / oppilas laskee. Tutkimusten mukaan kun koulun oppilasmäärä nousee yli sadan alkaa kustannustaso stabiloitua. Kustannukset minimoiva kunnan keskimääräinen koulukoko on noin oppilasta. Lohjan kouluissa yli 50 % oppilaista on koulukuljetuksessa Hyrsylässä, Ikkalassa, Karstulla, Lehmijärvellä, Nummenkylässä, Oinolassa, Pullissa, Pusulassa, Solbrinkenissä, Källhagenissa ja Nummi-Pusulassa. Esitys Sj Kasvatus- ja opetuslautakunta päättää valita jatkotyöskentelyn pohjaksi soveltuvan mallin ja esittää, että kouluverkkoa kehitetään siten, että Sivistysjohtajan muutettu päätösesitys 1. pääsääntöisesti luovutaan alle sadan oppilaan kouluista, kuitenkin siten, että maankäytön kehityskuvassa palvelutaajamaksi määritellyissä kohteissa on alakoulu 2. kehitetään kouluja monitoimijatalo-hankkeen tavoitteiden mukaisesti siten, että koulukampuksille keskitetään myös muita palveluja mahdollisuuksien mukaan ja että tilat ovat mahdollisimman tehokkaasti käytössä ja palvelee alueen asukkaita 3. turvataan uuden opetussuunitelman mukainen 6. luokalla alkava ruotsin kielen opetus sijoittamalla pienten koulujen 5. ja/tai 6. luokkalaiset yläkoulujen tiloihin. 4. panostetaan jäljelle jäävän kouluverkon toiminalliseen ja tekniseen kuntoon varaamalla riittävät peruskorjausvarat talousarvioon. Kasvatus- ja opetuslautakunta päättää esittää lausuntonaan palveluverkkotyöryhmälle seuraavaa: Kasvatus- ja opetuslautakunta pitää tärkeänä, että palveluverkkotyössä määritellään tavoitteet työlle, jotta voidaan tietää milloin palveluverkkomuutosten vaikutus on riittävä: Mikä on tavoite käyttömenojen (nousun) osalta, esimerkiksi säästötavoite (%) vuoden 2015 rahoissa? Mitkä ovat tulevaisuuden investointimahdollisuudet vuosittain euroissa

31 PÖYTÄKIRJA 12/ Kasvatus- ja opetuslautakunta Kasvatus- ja opetuslautakunta esimerkiksi kymmenen vuoden osalta? Lautakunta pitää tärkeänä, että jatkotyöskentelyssä Lohjan kasvustrategian arvot avoimuus ja asukaslähtöisyys toteutuvat ja että ne näkyvät työskentelyssä. Kaupungin tulee ottaa haltuun viestintä ja panostaa siihen. Palveluverkkotyötä tukemaan tulee tehdä viestintäsuunnitelma. Viestintää suunniteltaessa huomioidaan tiedottaminen, erilaiset vaikuttajaryhmät, aikataulutus, vaihtoehtoiset viestintäkanavat, vuorovaikutussuunnitelma jne. Viestintää hoitamaan tulee nimetä asiantunteva vastuuhenkilö. Valmistelua tulee jatkaa mallin 2 pohjalta siten, että: Ensisijaisesti huomioidaan, että kiinteistöjen kuntoa, terveyttä ja korjausvelkaa tarkastellaan. Koulurakennuksen tulee olla kunnossa ennen kuin siihen siirretään lisää oppilaita / uusia toimintoja. Lautakunta pyytää tilapalveluilta 15 vuoden suunnitelmaa kustannusarvioineen (sis. korjaukset ja kunnossapito) kouluverkon saattamisesta tavoiteltavaan 75 % tekniseen kuntotasoon. Vuosikorjauksiin pitää varata rahaa, jatkuvasti. Korjausvelka on kurottava umpeen sivistystoimen käyttämien kiinteistöjen osalta. Kiinteistömassan hallinnointi pitää olla pro-aktiivista, eikä reaktiivista ei sisäilmayllätyksiä. Tulevaisuuden oppimisen pedagogiset lähtökohdat tulee kuvata auki. Tilakapasiteettitarkastelu tehdään opetusryhmäpohjalta. Peruskorjattujen ja uusien koulujen (MYK, Ojaniittu, Routionmäki) tilakapasiteetti otetaan täysimääräisesti käyttöön. Sadan oppilaan raja ei ole kriteeri, eikä sen perusteella suoraan tehdä johtopäätöksiä koulujen lakkauttamisesta. Monitoimijatalo- ja kampusajattelua viedään eteenpäin silloin, kun toiminnolle on riittävä väestöpohja. Koulukampuksille keskitetään myös muita palveluja mahdollisuuksien mukaan siten, että tilat ovat mahdollisimman tehokkaasti käytössä ja palvelevat alueen asukkaita. Päätös Hyväksyttiin sivistysjohtajan muutettu päätösesitys. SVUS Servicenätverket för den grundläggande utbildningen behandlades i sin helhet , då arbetsgruppen för servicenätverket hade möte. Ärendet kommer att behandlas i sektionerna, i nämnden för fostran och utbildning, på nämndens seminarium och på nytt i arbetsgruppen för servicenätverket.

32 PÖYTÄKIRJA 12/ Kasvatus- ja opetuslautakunta Kasvatus- ja opetuslautakunta Arbetsgruppens förslag ska för servicens och servicestrukturens del vara tillgängliga senast till fullmäktiges vårseminarium 2015 och för tjänstemannaorganisationens del senast vid utgången av år Bildningsdirektör Katri Kalske presenterar processen för servicenätverket utförligare och den svenska delen av servicenätverket för den grundläggande utbildningen. Förslag Uc Svenska utbilningssektionen 1. antecknar läget för utredningen av servicenätverket för den svenska grundläggande utbildningen för kännedom; 2. diskuterar ärendet; 3. ger anvisningar för det fortsatta arbetet. Beslut Godkändes och sektionen gjorde följande linjedragningar: Den svenskspråkiga utbildningen får inte vara "sämre" än på finska sidan. Detta innefattar bl.a. - resurser, inkl. investeringar och renoveringar - avstånd - kvalitetsaspekter - familjerna skall inte behöva övergå till att sätta barnen i finsk skola på grund av att den svenskspråkiga verksamheten inte skulle vara "konkurrenskraftig" Det faktum att Lojo utgör ett enhetligt svensk upptagningsområde måste tas i beaktande - detta påverkar väsentligen tillgången till servicen (avstånd, resetider) Kostnaderna för de svenskspråkiga skolorna i åk 1-6 innehåller en del element som inte ingår på finska sidan - MoFi och A-Fi - specialelever undervisas enbart integrerat (inga specialsklasser) Vid planeringen av servicenätverket kan svensk verksamhet/enheter. placeras i samma fastighet/kampus som finskspråkig verksamhet. Svenska sektionen avser inte att flytta åk 5-6 till samma enhet/fastighet som åk 7-9. Dagvården är en närserviceform, och denna skall erbjudas vid flera verksamhetspunkter.

33 PÖYTÄKIRJA 12/ Kasvatus- ja opetuslautakunta Kasvatus- ja opetuslautakunta Förskoleverksamheten bedrivs i anslutning till skolan. Förskolebarnens dagvårdsbehov sköts i anslutning till förskolan (således i anslutning till skolan). I fall grundutbildning för åk 1-6 anordnas vid enbart en verksamhetspunkt/ skola, skall denna utgångsvis inte vara belägen i Virkby. På bas av ovannämnda är det inte ändamålsenligt att anordna all svenskpråkig förskoleverksamhet och grundläggande utbildning med tillhörande aktiviteter vid en och samma verksamhetspunkt (t ex i Källhagens skolas fastighet). PALRYH Kasvatus- ja opetuslautakunta on kokouksessaan käsitellyt kouluverkkoselvitystä ja esittää että kouluverkkoa kehitetään mallin 2 pohjalta. Lautakunta esittää, että tulevaisuuden kouluverkon kuntoluokan tulee olla 75 %:a. Koulujen 75 % kuntoluokan saavuttamiseksi tarvitaan investointimäärärahoja Tämän lisäksi on jo päätetty/suunniteltu laajoja uudisrakentamishankkeita, joita ovat Ojaniittutalo, Routiomäki ja Nummi-Pusulan koulun peruskorjaus- ja laajennus. Vuositasolla näihin investointeihin on talousarviossa/taloussuunnitelmassa varattu investointirahaa 2016 vuodelle 12,2 milj. ja 2017 vuodelle 4,45 milj..lisäksi hyväksyttyjä/suunnittelussa olevia hankesuunnitelmia ovat mm. Harjun koulun peruskorjaus ja laajennus, Ojamon koulun peruskorjaus, jotka ovat huomioitu investointikohteina 2018, joihin ei ole hyväksyttyjä investointimäärärahoja. Säästöä muunneltu malli tuo käyttötalouteen vuositasolla nykyiseen kouluverkkoon verrattuna. Lisäksi mikäli koulukiinteistöistä päätetään luopua saadaan niistä myyntituloja.

34 PÖYTÄKIRJA 12/ Kasvatus- ja opetuslautakunta Kasvatus- ja opetuslautakunta (Katri Kalske, Päivi Tuomi, Tapani Tapiola) Erikseen jaettavat asiakirjat: - Alakouluverkkokartta - Yläkouluverkkokartta - Luonnos esi- ja perusopetusverkosta - Kannanotot Ikkalan koulun puolesta (8 kpl) - Karjalohjan aluetoimikunnan kannanotto - Esi- ja perusopetuksen kouluverkkoselvitys (esitetty palveluverkkotyöryhmässä ) - Etelä-Lohjan aluetoimikunnan kannanotto - Sammatin aluetoimikunnan kannanotto - Kannanotto Asemanpellon koulun puolesta - Karjalohjan koulun vanhempainyhdistyksen kannanotto - Muijalan asukasyhdistyksen, Lohjanportin kyläyhdistyksen ja Lieviön pienviljelijäyhdistyksen kannanotto Esitys Palveluverkko ja esittää kaupunginhallitukselle seuraavaa; 1) jatkotyöskentelyn pohjana kouluverkkoa kehitetään seuraavasti; Anttilan yläkoulualue - Karstun koulu, oppilaat siirretään Roution kouluun. Harjun yläkoulualue - Neitsytlinnan koulu, oppilaat siirretään Ojamon kouluun. - Nummentaustan koulu, oppilaat siirretään Ojaniittutaloon. Järnefeltin yläkoulualue - Rauhalan koulu 5-6 luokan oppilaat siirretään Järnefeltin kouluun - Maksjoen koulu, oppilaat siirretään Rauhalan kouluun. Ruotsinkielinen opetus - Virkby skolanin oppilaat siirretään Solbrinkenin kouluun (investoidaan) tai molemmat koulut säilyvät nykyisellään tai Virkby skolan oppilaat siirretään Källhagenin kouluun.