Monkola, kaupunginhallituksen kokoushuone, Karstuntie 4, Lohja. Ilmarinen Pekka jäsen. Niemimaa Juha jäsen. Savolainen Pirjo jäsen

Transkriptio

1 PÖYTÄKIRJA 3/ Kasvatus- ja opetuslautakunta AIKA klo 18:43-20:45 PAIKKA Monkola, kaupunginhallituksen kokoushuone, Karstuntie 4, Lohja OSALLISTUJAT LÄSNÄ Väre Jari puheenjohtaja Wikberg Gunilla varapuheenjohtaja Heir Björn jäsen Ilmarinen Pekka jäsen Janérus Mirja jäsen Niemimaa Juha jäsen Ojanen Tarja jäsen Einiö Erkko varajäsen Saukkola Heli jäsen Savolainen Pirjo jäsen Tommila Eija jäsen Weintraub Roger jäsen POISSA Ourila Juha jäsen Stranius Anne-Margit jäsen MUUT Hägg Toni Kaupunginhallituksen edustaja 31-46, poistui klo Jääskeläinen Lassi nuorisovaltuuston edustaja Tuomi Päivi opetuspäällikkö, esittelijä Kuusimurto Merja varhaiskasvatuspäällikkö Lemberg Juha tukipalvelupäällikkö Lindroos Raija hallintopäällikkö Turpeinen Kati tiedottaja 31-40, poistui klo Hassinen Pia pöytäkirjanpitäjä KÄSITELLYT ASIAT :t ALLEKIRJOITUKSET Jari Väre Puheenjohtaja Pia Hassinen Pöytäkirjanpitäjä PÖYTÄKIRJAN TARKASTUS Björn Heir Lohja PÖYTÄKIRJA YLEISESTI Asiakaspalvelukeskus, Karstuntie 4, Lohja NÄHTÄVÄNÄ Pia Hassinen, hallintosihteeri

2 PÖYTÄKIRJA 3/ Kasvatus- ja opetuslautakunta KÄSITELLYT ASIAT Sivu 31 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Pöytäkirjan tarkastajan valinta Kesäkerhotoiminnan järjestäminen Nuorisotoimen verkko Päiväkotiverkko Kouluverkko Esiopetusverkko Lukioverkko Perusopetuksen tuntijako Neitsytlinnan koulun toiminnan siirtäminen Ojamon kouluun Ojaniitun koulun johtamisjärjestelmä Anttilan ja Tytyrin koulujen tarveselvityksen käynnistäminen Lausunto Helsingin hallinto-oikeudelle koskien koulumatkakuljetusten periaatteita 44 Yksityisen päivähoidon palvelusetelin kattohinnan indeksikorotus alkaen 45 Aloite yksityisen päivähoidon palvelusetelin myöntämisperusteiden muuttamiseksi 46 Tiedotusluontoiset asiat Viranhaltijapäätökset

3 PÖYTÄKIRJA 3/ Kasvatus- ja opetuslautakunta Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus KOPLK Esitys Sj Kokous todetaan laillisesti kokoonkutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Päätös Hyväksyttiin

4 PÖYTÄKIRJA 3/ Kasvatus- ja opetuslautakunta Pöytäkirjan tarkastajan valinta 98/ /2013 KOPLK Esitys Sj Tämän kokouksen pöytäkirjan tarkastajaksi valitaan kasvatus- ja ope tuslau ta kun nan jäsen Björn Heir. Päätös Hyväksyttiin

5 PÖYTÄKIRJA 3/ Kasvatus- ja opetuslautakunta Kesäkerhotoiminnan järjestäminen 571/ /2013 KOPLK Kasvatuksen ja opetuksen tukipalvelut on järjestänyt kesäkerhotoimintaa ky sei sen lukuvuoden luokkalaisille lapsille. Toimintaa on järjestetty kou lu jen loputtua kolme viikkoa kesäkuun alusta alkaen. Kyseiseen aikaan per heil lä on usein tarve saada turvalliset ja valvotut olosuhteet perheen pie nim mil le koululaisilleen jotta huoltajat voivat käydä työssä ennen perheen yhteisiä loma-aikoja. Kesällä 2013 toteutettiin kesäkerhokokeilu lohjalaisille luokkalaisille lap sil le. Toimintaa järjestettiin Nummentaustan ja Neitsytlinnan koulujen ilta päi vä toi min nan tiloissa. Kesällä 2014 kasvatus- ja opetuslautakunnan pää tök sel lä toimintaa järjestettiin samankaltaisesti Metsolan ja Neit syt linnan kouluilla. Toimintapaikat valittiin siten, että mahdollisimman monella per heel lä oli mahdollisuus tarvittaessa kuljettaa lapsensa kerhoon. Kerhot si jait si vat lähellä Lohjan keskustaa, Ojamon ja Metsolan alakoulujen lä heisyy des sä, joissa oppilasmäärät ovat kaupungin suurimmat. Päivittäinen toi min ta-ai ka on ollut klo Kesäkerhotoiminta pyritään vakiinnuttamaan osaksi kasvatuksen ja opetuk sen tukipalvelujen palvelukokonaisuutta siten että jatkossa huoltajat ja hen ki lös tö tietävät että kesäkerhotoimintaa on tarjolla toistaiseksi. Myös saa dun asukaspalautteen johtopäätöksenä kasvatuksen ja opetuksen tu kipal ve lut suunnittelee kesäkerhotoimintaa toistaiseksi tuleville vuosille. Arvioin nin perusteella katsotaan että toiminnalle on luotu toimivat ta lou del liset ja toiminnalliset perusedellytykset ja se voidaan vakiinnuttaa osaksi kas va tuk sen ja opetuksen palvelurakenteita. Ohjaajat suunnittelevat yhdessä viikoittaiset toimintasuunnitelmat, jotka pitä vät sisällään mm. liikuntaa, retkiä, askartelua, musiikkia, tarinatuokioita, maa laus ta jne. Toiminta muotoutuu ohjaajien erityisosaamisten mukaisesti ja perheitä tiedotetaan päivän ohjelmasta etukäteen. Myös erilaisia kumppa nuuk sia harrastustoimijoiden kanssa pyritään hyödyntämään toi min nassa. Päivän aikana tarjotaan lounas koulun tiloissa noin klo sekä vä lipa la klo Toimintakohteet sijaitsevat keskeisellä paikalla työs sä käynti alu een tai vanhempien työmatkan kannalta tarkoituksenmukaisesti. Ke säker ho on avoinna kesäkuun kolmen ensimmäisen viikon arkipäivinä ju hannuk seen saakka. Kesäkerhotoiminnan järjestämistä on suunniteltu yhteistyössä il ta päi vä toimin nan ohjaajien, koulun henkilökunnan, nuorisotoimen, var hais kas va tuksen ja ruoka- ja siivouspalvelujen henkilöstön kanssa. Iltapäivätoiminnan oh jaa jis ta koottu kehittämistyöryhmä on valmistellut esimiehen johdolla yhteis työs sä eri toimijoiden kanssa edellytykset toiminnalle. Kesäajalla Lohjal la on jonkin verran muuta kerhotoimintaa, jota mm. seurakunta toteuttaa Mui ja las sa ja MLL Virkkalan alueella. Nuorisotoimen leirit ja muu päi vä toimin ta on suunnattu kaikenikäisille koululaisille. Nuorisotoimi järjestää kesä kuus sa yleensä 2-3 päivän leirin 1.-2.luokkalaisille, joten tu ki pal ve lu yk sikön järjestämä kesäkerho ei ole kilpailevaa toimintaa nuorisotoimen suunnit te le mil le kesätapahtumille. Työryhmä on aiempien vuosien tapaan laa tinut suunnitelman joka toimii pohjana esitykselle ja lautakunnan pää tök selle järjestää kesäkerhotoiminta.

6 PÖYTÄKIRJA 3/ Kasvatus- ja opetuslautakunta Kasvatuksen ja opetuksen tukipalvelut on tuottanut kesän 2013 ja 2014 ke sä ker ho toi min nas sa mukana olleiden huoltajien ja henkilöstön pa lautteen lisäksi laajan koko luokkien ikäluokan huoltajille suunnatun sähköi sen kyselyn webropolin kautta johon osallistumisesta tiedotettiin Wilma-jär jes tel mäs sä. Asiakkaille tammi-helmikuussa tuotetun kyselyn johdos ta kesäkerhon valmisteluaikataulua on siirretty kuukaudella ke vät kaudel la Kysely antoi ensiarvoisen tärkeää tietoa toiminnan to teut ta misek si. Vastauksia tuli 295 joka kattaa n. 26% luokkalaisten perheistä. Kyselyn keskeinen tieto oli se että asukkaiden mukaan eniten kysyntää olisi kesäkerhopaikan sijaitsemiseksi Perttilän koululla joka on logistisesti tarkoi tuk sen mu kai nen paikka työmatkaliikennöinnin vuoksi. Näin ollen tullaan esit tä mään että aiemmin Neitsytlinnan koululle suunniteltu toiminta olisikin Pert ti län koululla. Lisäksi huoltajat toivoivat laajennusta klo 9-15 toi minta-ai kaan. Asiaa pohditaan suunnittelutyöryhmässä ja tavoitteena olisi toimin ta-ajan laajennus esim. klo Nykyinen asiakasmaksu 14 kesä ker ho päi väs tä on 150 (suppeammalla päiväkohtaisella toiminta-ajalla). Tä män katsottiin myös olevan kohtuullinen, jotkut huoltajat ovat valmiita mak sa maan myös enemmän. Toiminnallisista sisällöistä kysyttäessä kaikis ta olennaisimpana näyttäytyi liikunnan ja ulkoilun merkitys. Huoltajien mie les tä myös luonnollisesti ruokailu ja välipala ovat tärkeitä. Lisäksi askar te lu oli sisältönä merkittävänä toiveena vastauksissa. Johtopäätöksenä voi daan todeta se että toiminnalta odotetaan samankaltaisuutta kou lu laisten iltapäivätoiminnan sisältöjen suhteen. Kustannusvaikutuksia arvioitaessa keskeistä on toimintatuottojen ja ku lura ken teen tasapainottaminen siten että toiminnasta ei koidu tu ki pal ve lu yksi köl le menoja joille ei ole varausta talousarviossa. Sen sijaan koituneet hen ki lös tö kus tan nuk set on huomioitu talousarviossa siten että ke sä ker hotoi min taan osallistuvien vakinaisen henkilöstön palkkakustannukset makse taan kyseiseltä kustannuspaikalta huolimatta siitä missä Lohjan kau pungin työpisteessä henkilö tuolla ajalla työskentelee. Kesäkerhotoiminta vaatii kahdeksan henkilön työpanoksen. Heille ei ole palkkavarausta muissa työ yk si köis sä. Työnantaja ei koulujen loma-aikoina kykene järjestämään muu toin vastaavaa työtä vaan iltapäivätoiminnan ohjaajat työskentelevät si vis tys pal ve lu jen lisäksi esim. vanhustenhuollossa tai lastensuojelun laitos huol los sa. Kustannukset ovat kohdistuneet tällöin tukipalveluyksikköön. Jos näissä tapauksissa palkataan tukipalveluyksikön henkilöstön sijasta ulko puo li sia sijaisia, syntyy kyseisille tulosalueille lisäkustannuksia. Ke sä kerho toi min ta ei lisää tukipalveluyksikön kustannuksia. Oletamme, että ke säker ho toi min ta on iltapäivätoiminnan ohjaajien osaamiselle sopivaa toi mintaa. Kesäkerhossa tarjotaan lounas ja välipala jonka on arvioitu edellisten kesä ker ho jen toteuman perusteella kahden toimintayksikön osalta maksavan n euroa. Siivouspalvelut maksavat n. 500 euroa ja hallintokulut 375 eu roa (v.2014). Kesäkerhon taloudellisten ja toiminnallisten edellytysten lisäämiseksi on haet tu valtionavustusta lasten ja nuorten paikalliseen harrastustoimintaan jol la tuetaan lukuvuoden välisenä aikana lapsille ja nuorille järjes tet tä vää säännöllistä ja tavoitteellista harrastustoimintaa sekä koulujen lo ma-ai koi hin sijoittuvaa päiväleiritoimintaa. Kesän 2014 kerhoon saatiin

7 PÖYTÄKIRJA 3/ Kasvatus- ja opetuslautakunta euron avustus. Myös tulee huomioida se että jos valtion myöntämää avus tus ta ei saada toimintaa sopeutetaan siten että osa toimintaan suun nitel luis ta materiaali, retki ym. kustannuksista jätetään toteuttamatta. Kesäkerhotoiminnan maksuksi on suunniteltu 180 / kerhojakso. Maksu on kiinteä ja siitä ei hyvitetä poissaoloja. Maksulla katetaan ruoka- ja siivous kus tan nuk set, tilavuokrat ja muut toimintaan liittyvät menot. Maksun ko ro tus edellisen kauden kesäkerhoon nähden on perusteltavissa päi väkoh tai sen toiminta-ajan laajenemisella (klo 8-16). Sosiaalityöntekijän lausun nol la maksuun on mahdollisuus saada alennusta tai vapautusta. Kesäkerhoon haetaan sisäisen ilmoittelun kautta huhtikuussa vä li se nä aikana. Paikkoja on 30 lasta/kerho. Jos ilmoittautuneita tulee enem män, paikat arvotaan. Yhteistyötä ja suunnittelua tulee tehdä valittujen koulujen rehtoreiden kans sa. Ruoka- ja siivouspalvelut suunnitellaan yhdessä alueiden esi miesten tai ruoka- ja siivouspalvelujen päällikön sekä päiväkotien johtajien kans sa. Isännöitsijöiden kanssa tulee sopia tilojen käytöstä. Erikseen jaettavat asiakirjat - Kesäkerhosuunnitelma ja hakemus Esitys Sj Kasvatus- ja opetuslautakunta päättää Päätös Hyväksyttiin järjestää kesäkerhotoimintaa esityksen mukaisesti Metsolan ja Perttilän kouluilla; 2. että kesäkerhon taksa on 180 / kerhojakso; 3. kesäkerhotoimintaa järjestetään 1. ja 2. luokkalaisille lohjalaisille lapsille myös tulevina vuosina toistaiseksi.

8 PÖYTÄKIRJA 3/ Kasvatus- ja opetuslautakunta Nuorisotoimen verkko 188/ /2015 PALRYH Lohjan kaupungin nuorisotoimen palvelut koostuvat alueellisesta nuo ri sotyös tä, erityisnuorisotyöstä, nuorisotyöpajatoiminnasta ja toimintakeskus Har ju lan toiminnasta. Alueellinen nuorisotyön kohderyhmänä ovat vuotiaat nuoret. Alu eelli nen nuorisotyö pitää sisällään nuorisotilojen toiminnan, erilaiset nuorille jär jes tet tä vät tapahtumat, leiritoiminnat, kouluyhteistyön ja hallintorajat ylittä vän alueellisen monialaisen työn. Nuorisotiloja Lohjalla on yhteensä yhdek sän ja nuorisotoimi järjestää leiritoiminnat Ikkalassa Rausjärven lei rikes kuk ses sa. Lohjalla toimii yhteensä yhdeksän (9) nuorisotilaa. Keskustan alueella toimii nuorisokahvila Dixi, Virkkalan alueella nuorisokahvila Kake, Karjalohjan alu eel la nuorisotalo Katulamppu, Sammatin alueella nuorisotalo Kellari, Oja mon alueella nuorisotalo Klubi, Mäntynummen alueella nuorisokahvila Ko lo, Roution alueella nuorisotalo Mesta, Pusulan alueella Pusulan nuo riso ta lo ja Nummen/Saukkolan alueella nuorisotalo Snuta. Nykyinen ti laverk ko kattaa melko hyvin alueellisesti tasapuolisen nuorisotilatoiminnan tar jon nan luokkalaisten kesäleirit järjestetään Pusulan Ikkalassa si jait se vas sa Rausjärven leirikeskuksessa. Erityisnuorisotyön tavoitteena on edistää nuorten psyykkistä, fyysistä ja sosi aa lis ta hyvinvointia ja arjenhallinnan taitoja. Työn kohderyhmänä ovat pää asias sa yläkouluikäiset ja vuotiaat tukea tarvitsevat nuoret ja hei dän perheensä. Erityisnuorisotyö tapahtuu nuorten omissa kas vu ym päris töis sä kuten kouluissa nuorisotiloissa ja kaduilla. Erityisnuorisotyöllä on toi mi pis teet Lohjan keskustassa, Karjalohjalla ja Pusulassa. Nuorisotoimen kustannukset muodostuvat henkilöstökustannuksista, ti lojen hoidosta, materiaaleista ja avustuksien myöntämisestä. Näistä hen kilös tö ku lut on ehdottomasti suurin erä. Nuorisotoimen toiminnasta tulee myös tuottoja. Erikseen jaettava: - Nuorisotoimen palveluverkkokartta - Nuorisopalveluiden verkko esittely Esitys 1) merkitsee nuorisotoimen palveluverkon nykyvaiheen tiedoksi; 2) esittää kasvatus- ja opetuslautakunnalle ohjeistuksena, että jat ko val miste lus sa on kiinnitettävä huomiota tilojen käytön tehokkuuteen. Tavoitteena tu lee olla kaupungin omistamien tilojen tehokas yhteiskäyttö. Käsittely Ruoka- ja siivouspalvelupäällikkö Jere Jantunen saapui kokoukseen tämän pykälän käsittelyn aikana.

9 PÖYTÄKIRJA 3/ Kasvatus- ja opetuslautakunta Päätös 1) merkitsi nuorisotoimen palveluverkon nykyvaiheen tiedoksi; 2) esittää kasvatus- ja opetuslautakunnalle ohjeistuksena, että jat ko val miste lus sa on kiinnitettävä huomiota tilojen käytön tehokkuuteen. Tavoitteena tu lee olla kaupungin omistamien tilojen tehokas yhteiskäyttö; 3) totesi, että valmistelussa on aikataulutettava nuorisotoimen pal ve lu verkko sel vi tyk sen "Palveluverkon kehittämisehdotukset" kappaleessa mainitut hank keet. Liite Nuorisotoimen palveluverkkoselvitys Matti Pajuoja puistui kokouksesta tämän asian käsittelyn jälkeen klo KOPLK Palveluverkon kehittämisehdotuksien aikataulutus: ROUTIO Routionmäen monitoimijataloon sijoitetaan myös nuorisotilat. Ra ken ta minen aloitetaan 2015 ja nuorisotilat ovat käyttövalmiina 2017 vuoden ai kana. Vanha nuorisotila on huonossa kunnossa ja se puretaan uuden tilan val mis tut tua. Rakentamisaikana vanha nuorisotila toimii Roution koulun väis tö ti la na, nuorisopalvelut etsivät omaksi väistötilaksi sopivaa kohdetta Rou tiol ta. Routionmäen monitoimijatalon nuorisotilat tulevat monikäyttöön; ti las sa tuotetaan myös alueen iltapäiväkerhotoiminnan palvelut, osa tilasta toi mii Jalavan koulun aistiherkkien oppilaiden ruokailutilana. Rou tion mä estä on monitoimijatalomaisuuden vuoksi tarkoitus luoda kokonaisuus, jossa kaik ki tilat ovat tarpeen mukaisessa yhteiskäytössä talossa olevien toi mijoi den kesken, myös alueen asukkailla, järjestöillä ja yhdistyksillä on mahdol li suus tilojen käyttöön. NUMMI Nummen (Oinolan) koulukeskukseen sijoitetaan myös nuorisotilat. Tällöin Sauk ko lan monitoimitalossa olevan nuorisotilan käyttö loppuu. Nummen kou lu kes kuk ses sa on tarkoitus tuottaa palvelut Routionmäen kaltaisella mo ni toi mi ja ta lo mai sel la mallilla. Näin palvelujen tuottaminen ja resurssien käyt tö tehostuu. Nummen koulukeskussuunnittelutyö on aloitettu. Nummen koulukeskuksen nuorisotilojen alustava aikataulu on vuoden aikana. Tarveselvitys on Lohjan kaupunginhallituksen käsittelyssä. OJAMO Nuorisotyöpajan ja siihen liittyvän kierrätyskeskuksen tilatarve kasvaa koko ajan eivätkä kaikki sen nykyiset tilat vastaa tarvetta. Nykyisen kyl mä hallin puolilämpimäksi saattaminen on edellytys kasvavien tavaramäärien vä liai kai sek si varastoimiseksi kierrätyskeskuksen myymälätilan täyttyessä. Ny kyi sel lään kylmähallissa on mahdoton säilyttää tavaraa ympäri vuoden, sil lä syys, -talvi- ja kevätkaudella hallissa säilytettävät tavarat homehtuvat ja tulevat kierrätyskelvottomiksi. Lisäksi hallin puhdistaminen homeesta tulee erittäin kalliiksi. Tekniseltä toimelta saatujen tietojen mukaan hallissa on hyvä runko, joka kannattaa säilyttää. Rungon purkamista ei suositella,

10 PÖYTÄKIRJA 3/ Kasvatus- ja opetuslautakunta vaan halli kannattaa saattaa puolilämpimäksi tilaksi korjaustoimenpiteillä. Kor jaus toi men pi tei den kustannusarvio on teknisen toimen mukaan n euroa. Kylmähallin puolilämpimäksi saattaminen tulisi toteuttaa mahdol li sim man pian, viimeistään budjettikaudella Pajaverstaan ny kyinen rakennus on käyttöikänsä päässä. Sen sisäilmassa on merkittäviä puut tei ta ja osa henkilöstöstä oireilee niin voimakkaasti, ettei heillä ole mah dol li suut ta työskennellä tilassa. Toiminnan jatkumisen edellytyksenä on vanhan rakennuksen korvaaminen uudella rakennuksella. Tila voidaan kor va ta kaupungin olemassa olevalla, käytöstä vapautuvalla ti la ele men tillä, jolloin kustannuksina tulevat maapohjan tasoitus ja siirrosta tulevat kustan nuk set (hintaa ei tiedossa). Toisena vaihtoehtona on uuden ti la ele mentin rakentaminen, jolloin sen kokonaiskustannus on noin euroa (n. 230 n²). Kaupunki on tilaelementtejä hankkiessaan noudattanut käytäntöä, jos sa tilaelementistä tehdään leasingsopimus ja tila siirtyy kaupungin omistuk seen 10 vuoden leasingkauden jälkeen. Pajaverstaan nykyisen tilan kor vaa mi nen uudella tilaelementillä tulisi toteuttaa mahdollisimman pian, mie luum min vuonna 2015, mutta viimeistään vuonna SAMMATTI Sammatin nuorisotalo Kellarille on akuutti tilojen tarve, koska nykyiset tilat ei vät täytä työsuojelun edellyttämiä kriteereitä (terveyskeskuksen vanha au to tal li ti la). Tilassa toimiva henkilöstö saa iho- ja hengitysoireita tilassa työs ken nel les sään. Lisäksi tila on kylmä ja vetoinen. Sammatista ollaan kar toit ta mas sa korvaavia tiloja nuorisotilan sijoittamispaikaksi. Tällä het kellä etsitään toimintaan soveltuvia vuokrattavia tiloja. Kaupungin omis tuk sessa olevista tiloista ei tällä hetkellä ko. tiloja löydy. Uusi tila tulisi saada mah dol li sim man pian, jo vuoden 2015 aikana. KESKUSTA Kaupungin tarjoamien nuorten erityispalvelujen sijoittaminen saman katon al le on saanut kaupunginvaltuuston hyväksynnän (Nuo ri so kes kus suun nitel ma). Suunnitelmassa on huomioitu myös HUS:n nuorten palveluiden sijoit ta mi nen samoihin tiloihin. Tilan kokonaistarve on noin m² (ilman HUS:n palveluita m²). Suunnitellun nuorisokeskuksen tulisi si jaita kaupungin keskustassa. Nuorisokeskukseen on tarkoitus koota vuotiaiden keskitettyjä palveluita. Lähtökohtana on luoda saumaton koko nai suus nuorten ja heidän perheidensä kokonaisvaltaisen tuen mah dollis ta mi sek si. Sijoittamalla palvelut saman katon alle saavutetaan nopea, jous ta va ja tarpeita vastaava palvelutarjonta. Nuoren ongelmiin / haas teisiin pystytään puuttumaan jo ehkäisevässä vaiheessa ja kalliilta korjaavilta toi men pi teil tä säästytään. Nuorisokeskukseen sijoittuu mm. eri tyis nuo ri sotyön sekä ehkäisevän ja korjaavan päihdetyön palveluja, terveys- ja mielen ter veys pal ve lu ja, perhepalveluja sekä osittain jalkautettuna myös työvoi ma- ja sosiaalipalveluja. Tilaa voivat käyttää myös erilaiset yhdistykset ja järjestöt varsinaisen aukioloajan ulkopuolella. Kaupungin keskustassa ja sen välittömässä tuntumassa olevia tiloja on kartoitettu, mutta toistaiseksi so pi via tiloja ei ole löytynyt. Parhaillaan selvitetään voisiko toimintakeskus Har ju lan tilat muuttaa pienillä muutostöillä (suojeltu kohde, suuria korjaus-/ra ken ta mis töi tä ei ilman lupaa ole mahdollista tehdä) nuo ri so kes kuksen tiloiksi. Mikäli Harjulan tilat soveltuisivat nuorisokeskuksen tiloiksi, ei kus tan nus ar vio todennäköisesti nousisi kovin suureksi. Kustannusarvioita on mahdoton antaa vielä tässä vaiheessa, mutta oletuksena on, että sum-

11 PÖYTÄKIRJA 3/ Kasvatus- ja opetuslautakunta ma olisi noin euroa. Muiden mahdollisten tilojen kus tan nusar vioi ta ei voida myöskään antaa, mutta kyse on todennäköisesti joko kaupun gin sisäisistä vuokrakustannuksista tai ulkopuolelta vuokrattavien ti lojen kustannuksista. Kaikkien nuorisokeskukseen sijoittuvien toimijatahojen ta voit tee na on, että nuorisokeskus olisi käytössä vuonna KUNTIEN NUORISOTOIMIEN TUNNUSLUVUT 2013 Koko maa Nuorisotoimen käyttökustannukset Nuorisotoimen käyttötuotot Nuorisotoimen nettokustannukset, /asukas 32 Uusimaa Nuorisotoimen käyttökustannukset Nuorisotoimen käyttötuotot Nuorisotoimen nettokustannukset, /asukas 41 Hyvinkää Nuorisotoimen käyttökustannukset Nuorisotoimen käyttötuotot 126 Nuorisotoimen nettokustannukset, /asukas 31 Hämeenlinna Nuorisotoimen käyttökustannukset Nuorisotoimen käyttötuotot 62 Nuorisotoimen nettokustannukset, /asukas 15 Järvenpää Nuorisotoimen käyttökustannukset Nuorisotoimen käyttötuotot 216 Nuorisotoimen nettokustannukset, /asukas 29 Kirkkonummi Nuorisotoimen käyttökustannukset Nuorisotoimen käyttötuotot 247 Nuorisotoimen nettokustannukset, /asukas 28 Lohja Nuorisotoimen käyttökustannukset Nuorisotoimen käyttötuotot 403 Nuorisotoimen nettokustannukset, /asukas 35 Nurmijärvi Nuorisotoimen käyttökustannukset Nuorisotoimen käyttötuotot 406 Nuorisotoimen nettokustannukset, /asukas 32 Porvoo Nuorisotoimen käyttökustannukset Nuorisotoimen käyttötuotot 170 Nuorisotoimen nettokustannukset, /asukas 27

12 PÖYTÄKIRJA 3/ Kasvatus- ja opetuslautakunta Raasepori Nuorisotoimen käyttökustannukset 510 Nuorisotoimen käyttötuotot 30 Nuorisotoimen nettokustannukset, /asukas 17 Salo Nuorisotoimen käyttökustannukset Nuorisotoimen käyttötuotot 237 Nuorisotoimen nettokustannukset, /asukas 28 Tuusula Nuorisotoimen käyttökustannukset Nuorisotoimen käyttötuotot 109 Nuorisotoimen nettokustannukset, /asukas 41 Vihti Nuorisotoimen käyttökustannukset 783 Nuorisotoimen käyttötuotot 137 Nuorisotoimen nettokustannukset, /asukas 22 Esitys Sj Kasvatus- ja opetuslautakunta päättää lausua palveluverkko- ja or ga ni saatio työ ryh mäl le seuraavaa; Päätös Hyväksyttiin ) Tulevaisuuden nuorisotilat sijaitsevat monitoimijatalomaisissa rat kai suissa, jolloin nuorisopalvelut sijaitsevat samassa kiinteistössä koulun, päi vähoi don ja muun palvelutuottamisen kanssa. 2) huomioi suunnitelmaa teh dessään esille nostetut nuorisopalveluiden tilatarpeet ja niihin ehdotetut ai katau lu.

13 PÖYTÄKIRJA 3/ Kasvatus- ja opetuslautakunta Päiväkotiverkko 207/ /2015 PALRYH Uuden varhaiskasvatuslain käsittely on valtakunnallisesti vielä kesken. Hal li tuk sen esityksessä sen on ehdotettu tulevan voimaan Varhaiskasvatuksen tulosalueeseen kuuluvat päivähoito, esiopetus ja Kelan kautta maksettava kotihoidon tuki. Vanhemmilla on subjektiivinen oikeus valita lapsensa päivähoitomuodoksi kunnallinen päivähoito, yk si tyinen päivähoito tai kotihoidon tuki. Lohjan varhaiskasvatuksen palveluista ainoastaan avoimet var hais kas vatus pal ve lut eivät kuulu lakisääteisiin palveluihin. Lohjalla on 24 kunnallista päiväkotia, 3 ryhmäperhepäiväkotia ja 51 omassa kodissaan työskentelevää perhepäivähoitajaa. Lapsia kunnallisen päivä hoi don piirissä oli viime vuoden joulukuussa Yksityisessä päi vähoi dos sa hoidettiin samaan aikaan 310 lasta ja kotihoidon tuella 867. Päivähoidon suuri haaste on pystyä järjestämään hoitopaikat säädetyssä ajas sa: lapselle on järjestyttävä hoitopaikka neljän kuukauden sisällä hake muk sen jättämisestä kuntaan tai mikäli vanhemmat työllistyessä tai aloit taes sa opiskelun äkillisesti kahdessa viikossa. Päivähoidon aloitusajan ruuh kat osuvat yleensä vuodenvaihteeseen ja elokuun alkuun. Varhaiskasvatuksen palveluverkkoselvityksessä on muutostarpeita kä si telty toiminnallisista ja kiinteistöin liittyvistä tarpeista käsin. Toiminnallisina muutostarpeina on käsitelty päivähoidon järjestämistapaa, vuo ro hoi don keskittämistä, ryhmäperhepäiväkotien muuttamista päi vä ko tiryh mik si, avoimen varhaiskasvatuksen lisäämistä sekä esiopetuksen siir tämis tä koulujen yhteyteen. Tilaverkkoa koskevia muutoksia on käyty läpi oppilasalueittain. Esiopetus tuli velvoittavaksi vuoden 2015 alusta. Lohjalla esiopetukseen osal lis tu mis pro sent ti on ollut jo vuosia 98-99, joten tällä muutoksella ei ole vaikutusta palvelun tarjoamiseen. Esiopetuksessa oli syksyllä oppilasta, joka kaksi lasta vähemmän kuin väestörekisterissä olleiden esi ope tus ikäis ten määrä. Esiopetuksen oppilasta n. 75 % tarvitsee myös päivähoitopaikan. Esi opetus verk koa on käsitelty palveluverkko- ja ssä kouluverkon yhteydessä. Erikseen jaettavat: - Päiväkotiverkkokartta - Päiväkotverkkoselvitys - Varhaiskasvatuksen palveluverkko, esitetty palveluverkkotyöryhmässä Varhaiskasvatuksen vertailu: kunnallinen vs. yksityinen, esitetty pal ve lu-

14 PÖYTÄKIRJA 3/ Kasvatus- ja opetuslautakunta verk ko työ ryh mäs sä Esitys 1. merkitsee varhaiskasvatuksen palveluverkkoselvityksen tiedoksi; 2. esittää kasvatus- ja opetuslautakunnalle, että jatkovalmistelussa on kiinni tet tä vä huomiota tilojen käytön tehokkuuteen. Tavoitteena tulee olla kaupun gin omistamien tilojen tehokas yhteiskäyttö ja vuokratiloista luo pu minen. Käsittely Päätös Riikka Slunga-Poutsalo saapui kokoukseen tämän pykälän aikana. 1. merkitsi varhaiskasvatuksen palveluverkkoselvityksen tiedoksi; 2. esittää kasvatus- ja opetuslautakunnalle, että jatkovalmistelussa on kiinni tet tä vä huomiota tilojen käytön tehokkuuteen. Tavoitteena tulee olla kaupun gin omistamien tilojen tehokas yhteiskäyttö ja vuokratiloista luo pu minen. Lisäksi jatkovalmistelua jatketaan seuraavien periaatteiden pohjalta: - esiopetus koulujen yhteyteen (kouluverkon muutokset huomioiden) - päivähoitoa järjestetään kunnallisena ja yksityisenä (80 / 20 %) - vuorohoito keskitetään Moisioon - ryhmäperhepäiväkodit muutetaan päiväkotiryhmiksi - avoimia varhaiskasvatuspalveluita lisätään kaupungin eri osiin - uudet valmistuvat päiväkodit toteutetaan vähintään 5-ryhmäisinä - kehitetään luontoesiopetusta - mahdolliset muutokset tilaverkossa tehdään tavoitteena kaupungin omista mien tilojen tehokas yhteiskäyttö ja päivähoitoverkon tiivistäminen Merja Kuusimurto ja Pekka Puistosalo poistuivat kokouksesta tämän py kälän jälkeen. KOPLK on käsitellyt päiväkotiverkkoa kokouk ses saan ja esittää kasvatus- ja opetuslautakunnalle, et tä se kiinnittää huomiota tilojen käytön tehokkuuteen tilojen yh teis käy töllä sekä luopumalla vuokratiloista. Lisäksi se esittää päiväkotiverkon jatkovalmisteluun esiopetuksen siir tämis tä koulujen yhteyteen, päivähoidon järjestämistapaa siten, että kun nalli sen ja yksityisen päivähoidon suhde on 80% /20 %, vuorohoidon kes kit tämis tä Moisioon, ryhmäperhepäiväkotien muuttamista päiväkotiryhmiksi, avoi mien varhaiskasvatuspalveluiden lisäämistä, luontoesiopetuksen ke hittä mis tä ja sitä, että uudet päiväkodit toteutetaan vähintään 5-ryhmäisinä. Käytännössä palveluverkon muutoksia pystytään viemään tavoitteiden suun tai ses ti Ojaniittutalon valmistuttua uuden toimikauden alusta vuoden 2016 syksyllä. Mäntylän nykyisen päiväkodin muutettua Ojaniittutaloon on tässä päi vä kodis sa tilat vielä yhdelle päiväkotiryhmälle ja avoimelle päiväkodille. Lisäksi Gunnarlan päiväkodin esiopetusryhmä on tilaverkkoselvityksen

15 PÖYTÄKIRJA 3/ Kasvatus- ja opetuslautakunta mu kai ses ti suunniteltu siirrettäväksi Metsolan koulun yhteyteen, jolloin Gun nar lan päiväkotiin saadaan lisää päivähoitopaikkoja yhden ryhmän ver ran. Uuden varhaiskasvatuslain mukaisesti ryhmäperhepäiväkodit ovat kahden hoi ta jan yksiköitä. Koska tämä olisi taloudellisesti kalliimpaa kuin päi vä ko tihoi to, muutetaan nämä yksiköt päiväkotiryhmiksi. Antin Auringon vuo ro ryhmän osalta tämä muutos kannattaa tehdä syksyllä 2016 ja siirtää ryhmä sa mal la Moision päiväkotiin; tällöin Ojaniitun päiväkodin ryhmä tarjoaa hoito paik ka re surs sia tarvittavaa päivähoitoresurssia Moisiosta siirtyville päi vähoi to lap sil le. Maksjoentien päiväkoti sijaitsee teollisuusalueella ja on otettu väliaikaisena ti la na päiväkotikäyttöön. Vappulaan on kaavailtu rakennettavaksi 9-ryhmäinen päiväkoti kor vaamaan Maksjoentien ja Niksulan päiväkodit. Luopumalla Maksjoentien päivä ko din tiloista ja lisäämällä yksityisen päivähoidon osuutta 4-ryhmäisellä pal ve lu se te li päi vä ko dil la pystytään palveluverkon investoinneissa sekä käyt tö me nois sa saamaan aikaiseksi kustannussäästöjä. Jotta Maks joentien päiväkodissa olevien lasten vanhemmilla olisi mahdollisuus valita ha lutes saan kunnallinen päivähoitopaikka yksityisen päiväkodin sijaan, tämä muu tos pitäisi ajoittaa myös syksyyn 2016, jolloin Ojaniitun ja Gunnarlan päi vä ko tien ryhmät ovat tarvittaessa käytettävissä. Yllä olevat toimenpiteet vapauttavat varhaiskasvatuksesta 5 lastentarhanopettajan, 10 lastenhoitajan, 2 ryhmäavustajan ja 2 ryhmäperhepäivähoitajan tehtävää. Tehtävistä osa voidaan sijoittaa uusiin ryhmiin Ojaniittutaloon ja Gunnarlaan sen mukaan, millainen tarve uusien ryhmien käyttöönottoon on.tehtävissä olevat työntekijät voivat si joittua myös muihin varhaiskasvatuksessa avautuviin tehtäviin. Talousarvion vuosikate Maksjotentien päiväkodissa on ja Antin Auringon vuororyhmäpäiväkodissa eli yhteensä Neljäryhmäisen yksityisen päiväkodin kaupungin seteliosuus olisi (netto; nyk. Maksjoen lasten hoitoajoilla; kattohinta 815 ) Kaupungin säästö käyttötaloudesta / vuosi Koska palvelusetelijärjestelmässä palveluntuottaja rakentaa / rakennuttaa ti lat (arvio 4-ryhmäiselle päiväkodille 2,5 m ), on kokonaissäästö noin euroa. Esitys Sj Kasvatus- ja opetuslautakunta päättää esittää, että päiväkotiverkkoa ke hite tään siten, että: 1. esiopetus siirretään kouluille aina, kun kouluverkkokapasiteetti sen mah dol lis taa; 2. päivähoitoa järjestettäessä yksityisen päivähoidon osuutta voidaan kasvat taa siten, että sen määrä on 20 %;

16 PÖYTÄKIRJA 3/ Kasvatus- ja opetuslautakunta Päätös Hyväksyttiin kunnallinen vuorohoito siirretään Moision päiväkotiin; 4. ryhmäperhepäiväkodit muutetaan päiväkotiryhmiksi; 5. avoimia varhaiskasvatuspalveluita lisätään tarjoamalla niitä eri kau pungin osissa; 6. luontoesiopetusta kehitetään; 7. uudet päiväkodit toteutetaan vähintään 5-ryhmäisinä; 8. päiväkotiverkon muutokset tehdään siten, että muutosten tavoittena on ti lo jen tehokas yhteiskäyttö sekä vuokratiloista luopuminen; 9. kehittämistoimenpiteet aikataulutetaan ja ja viedään tarvittaessa ta lousar vi oon; 10. yhdelle yksityiselle päiväkodille osoitetaan tontti Vappulasta; 11. Maksjoentien päiväkodin ja Antin Auringon ryhmäperhepäiväkodin nykyi sis tä tiloista luovutaan ja toiminta siirretään Moision päiväkotiin al kaen; 12. Maksjoentien ja Antin Auringon vapautuvista tehtävistä ei luovuta, vaan niitä käytetään tarvittaessa uusien Ojaniitun ja Gunnarlan päiväkotien ryh mien tehtävinä.

17 PÖYTÄKIRJA 3/ Kasvatus- ja opetuslautakunta Kasvatus- ja opetuslautakunta Kouluverkko 125/ /2015 PALRYH Lohjan kaupungin perusopetuksen kouluja on yhteensä 32 peruskoulua, jois ta alakouluja on 25 yläkouluja 6 ja erityiskouluja 1. Näistä ruot sin kie listä opetusta annetaan kahdessa alakoulussa ja yhdessä yläkoulussa. Lohjan peruskouluissa opiskelee lukuvuonna yhteensä op pilas ta, joista alakoulussa on oppilasta ja yläkouluissa oppilasta, se kä Jalavan erityiskoulussa 66. Taulukossa 1 on Lohjan perusopetuksen yk si köt, lukiot ja iltapäiväkerhotoiminta väestöalueittain. ( ) Koulun osalta nykyiset opetustilat riittävät OKM:n suositusten mukaisesti paikkaan. Oppilasuunnitteen mukainen oppilasmäärä vuonna 2021 on 5 694, joten laskennallisesti tilat riittävät koulujen tilantarpeeseen. Kou lu raken nus ten kunto ja toiminnallisuus, eivät kuitenkaan ole kouluilla sa manlais ta, eikä kasvualueiden kouluissa ole tarvittavaa tilaa. Kouluilla on käytös sä yhteensä m2 kerros-alaa. Kasvualueella olevien koulujen ti laka pa si teet tia on täydennetty elementeillä. Tilaelementtien kerros-alaa on m2. Näistä tilaelementeistä kaupunki omistamaa neliötä (Maksjo en (107 m2), Rauhalan (172 m2), Harjun (61), Neitsytlinnan (521 m2), mm Muijalan (156 m2) ja vuokraelementtejä on neliötä Metsolan (262 m2), Ojamon (405 m2), Routio/Jalava (251 m2), Oinolan (402 m2) kou luil la. Palveluverkon kehittämisen keskeinen haaste on nykyisen tilaverkon muut ta mi nen, siten että teoreettisen kapasiteetin ja käyttökapasiteetin vä linen ero saadaan tasattua. Käytännössä koulutilojen nykyiset tilaratkaisut eivät mahdollista OKM:n teo reet ti sen tilamitoituksen mukaista käyttöä. Lähivuosien keskeinen haaste onkin peruskoulujen nykyisten tilojen muuntaminen siten, että OKM:n mu kai sen tilamitoituksen ja tilojen mukainen käyttökapasiteetin välinen var sin suuri ero saataisiin pienenemään. Toinen palveluverkon haaste on peruskoulujen rakennusten huono kunto, jo ka edellyttää merkittäviä investointeja. Osa rakennuksista arvioidaan sellai sik si, että uudisrakentaminen tai toiminnan siirto muualle olisi parempi rat kai su pitemmällä aikavälillä. Perusopetuksen kustannukset muodostuvat henkilöstökustannuksista, vuok ris ta, kouluruokailusta, siivouksesta, kuljetus- ja ma te ri aa li kus tan nuksis ta sekä muista kustannuksista.suurin kustannuserä on hen ki lös tö kustan nuk set. Esi- ja kouluverkkoselvitykssä esitetään kolmea eri mallia, miten tii vis tetaan kouluverkkoa. Erikseen jaettavat asiakirjat:

18 PÖYTÄKIRJA 3/ Kasvatus- ja opetuslautakunta Kasvatus- ja opetuslautakunta Alakouluverkkokartta - Yläkouluverkkokartta - Luonnos esi- ja perusopetusverkosta - Kannanotot Ikkalan koulun puolesta (6 kpl) - Karjalohjan aluetoimikunnan kannanotto - Esi- ja perusopetuksen kouluverkkoselvitys Esitys 1) merkitsee perusopetusverkkoselvityksen nykyvaiheen tiedoksi; 2) esittää opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnalle, että jatkovalmistelussa on kiinnitettävä huomiota tilojen käytön tehokkuuteen. Tavoitteena tulee olla kaupungin omistamien tilojen tehokas yhteiskäyttö ja kouluverkon tii vistä mi nen. Päätös 1) merkitsi perusopetusverkkoselvityksen nykyvaiheen tiedoksi; 2) esittää kasvatus- ja opetuslautakunnalle ohjeistuksena, että jat ko val miste lus sa on kiinnitettävä huomiota tilojen käytön tehokkuuteen. Tavoitteena tu lee olla kaupungin omistamien tilojen tehokas yhteiskäyttö ja kou lu verkon tiivistäminen. 3) ohjeistaa, että kasvatus- ja opetuslautakunnan tulee valita kolmesta mal lis ta lähinnä soveltuvin ja sen pohjalta laatia 10 vuoden aikataulukaavio ja arvio 10 vuoden investointimenoista. Kouluverkon tiivistämisen osalta on eri tyi ses ti otettava huomioon koulujen nykyinen tekninen kunto, koulujen op pi las koh tai set kustannukset sekä koulukuljetukset. Samoin on huo mioita va tulevaisuuden kouluille asetettavat tila-, laite- ja ympäristötavoitteet. 4) ohjeistaa, että kouluverkon jatkovalmistelussa on huomioitava nykyiset ja tulevat oppilaaksiottoalueet, samoin kuin yhteistyömahdollisuudet naapu ri kun tien kanssa KOPLK on käsitellyt ensimmäistä luon nosta kouluverkkoselvityksestä Ryhmä on esittänyt kasvatusja opetuslautakunnalle, että kouluverkkoa kehitettäsessä tulee kiinnittää huo mio ta tilojen käytön tehokkuuteen siten, että tavoitteena on tilojen teho kas yhteiskäyttö ja kouluverkon tiivistäminen. ohjeistaa, että kasvatus- ja opetus lau ta kun nan tulee valita kouluverkkoselvityksessä esitetyistä kolmesta mal lis ta lähinnä soveltuvin. Tämän pohjalta laaditaan 10 vuoden ai ka tau lusuun ni tel ma ja arvio investointikustannuksista.

19 PÖYTÄKIRJA 3/ Kasvatus- ja opetuslautakunta Kasvatus- ja opetuslautakunta Kouluverkon tiivistämisen osalta on erityisesti huomioitava koulujen tek ninen kunto, koulujen oppilaskohtaiset kustannukset sekä koulukuljetukset kuin myös kouluille asetettavat tila-, laite- ja ympäristötavoitteet. Kou lu verkon jatkovalmistelussa tulee myös huomioida nykyiset ja tulevat op pi laaksiot to alu eet ja yhteistyömahdollisuudet naapurikuntien kanssa. Lohjalla on parhaillaan käynnissä monitoimijatalo-hanke, jonka tavoitteena on kehittää koulujen ympärille useampien toimijoiden yhteisiä pal ve lu keskuk sia. Hankkeessa ovat mukana Mäntynummen yhtenäiskoulu, Nummi-Pu su lan - Oinolan koulut, Ojaniittutalo ja Routionmäki ja niiden alueilla toi mi vat varhaiskasvatus-, nuoriso-, liikunta- ja kulttuuripalvelut. Mo ni toi mija ta lo-verk koa laajennetaan mahdollisesti jatkossa. Hankkeessa ke hi tetään uusia muunneltavia, joustavia ja kustannustehokkaita tila-ratkaisuja, luo daan uudenlaisia palvelujen järjestämismalleja yhdistämällä eri toi mi joiden resursseja uudella tavalla ja vahvistetaan yhteisöllisyyttä ja asia kasläh töi syyt tä. Hankkeessa luotuja uusia palvelujen järjestämistapoja ja toimin ta käy tän tei tä tulee levittää kaikkeen toimintaan. Lohjan kouluverkon kiinteistöjen kunto on heikko päivitetyn ti lasal kutuk sen mukaan perusopetuksen oppilaista 40 % opiskelee kiinteistöissä, joi den tekninen kunto on heikko. Tähän ryhmään kuuluvia kouluja, jotka sijoit tu vat tiiviisti asutuille asuinalueille ja joiden kuntoon saattaminen on jatkos sa välttämätöntä, ovat Tytyri, Harju, Rauhala, Ojamo ja Risti. Näissä kai kis sa on yli 200 oppilasta. Vastaavasti tähän ryhmään sijoittuvia kou luja, joita selvityksen eri malleissa esitetään lakkautettaviksi ovat Ase manpel to, Karstu, Neitsytlinna, Hyrsylä ja Maksjoki. Näissä kouluissa on kai kissa alle 100 oppilasta pois lukien Asemanpelto, jossa on 127 oppilasta. Tila pal ve lut päivittää kevään aikana kiinteistöjen tekniset kuntoarviot. Kouluverkon kapasiteetti suhteessa oppilasmäärään on suuri. Jotta jäljelle jää vä kouluverkko pystyttäisiin paremmin pitämään kunnossa olisi tar koituk sen mu kais ta karsia verkkoa. Alakoulujen keskimääräinen oppilaskohtainen kustannus ilman pää omavuok raa on / oppilas ja pääomavuokran sisältäen / op pilas. Keskiarvon ylittävät kustannukset ovat Hyrsylän, Karjalohjan, Karstun, Leh mi jär ven, Nummenkylän, Nummentaustan, Oinolan, Pusulan, Sam matin, Solbrinkenin ja Virkbyn kouluissa. Keskiarvon alittavat kustannukset ovat Asemanpellon, Ikkalan, Maksjoen, Metsolan, Muijalan, Neitsytlinnan, Oja mon, Perttilän, Pullin, Rauhalan, Ristin, Roution ja Tytyrin kouluissa. Jos keskiarvoa korkeamman kustannuksen omaavan koulun oppilaita si joite taan keskiarvoa matalamman kustannustason kouluun se edelleen laskee matalamman kustannustasoa ja keskimääräinen kustannus / oppilas las kee. Tutkimusten mukaan kun koulun oppilasmäärä nousee yli sadan al kaa kustannustaso stabiloitua. Kustannukset minimoiva kunnan kes kimää räi nen koulukoko on noin oppilasta. Lohjan kouluissa yli 50 % oppilaista on koulukuljetuksessa Hyrsylässä, Ikka las sa, Karstulla, Lehmijärvellä, Nummenkylässä, Oinolassa, Pullissa,

20 PÖYTÄKIRJA 3/ Kasvatus- ja opetuslautakunta Kasvatus- ja opetuslautakunta Pu su las sa, Solbrinkenissä, Källhagenissa ja Nummi-Pusulassa. Esitys Sj Kasvatus- ja opetuslautakunta päättää valita jatkotyöskentelyn pohjaksi so vel tu van mallin ja esittää, että kouluverkkoa kehitetään siten, että Sivistysjohtajan muutettu päätösesitys 1. pääsääntöisesti luovutaan alle sadan oppilaan kouluista, kuitenkin siten, et tä maankäytön kehityskuvassa palvelutaajamaksi määritellyissä koh teissa on alakoulu 2. kehitetään kouluja monitoimijatalo-hankkeen tavoitteiden mukaisesti siten, että koulukampuksille keskitetään myös muita palveluja mah dol li suuksien mukaan ja että tilat ovat mahdollisimman tehokkaasti käytössä ja palve lee alueen asukkaita 3. turvataan uuden opetussuunitelman mukainen 6. luokalla alkava ruotsin kie len opetus sijoittamalla pienten koulujen 5. ja/tai 6. luokkalaiset ylä koulu jen tiloihin. 4. panostetaan jäljelle jäävän kouluverkon toiminalliseen ja tekniseen kuntoon varaamalla riittävät peruskorjausvarat talousarvioon. Kasvatus- ja opetuslautakunta päättää esittää lausuntonaan palveluverkkotyöryhmälle seuraavaa: Kasvatus- ja opetuslautakunta pitää tärkeänä, että palveluverkkotyössä mää ri tel lään tavoitteet työlle, jotta voidaan tietää milloin pal ve lu verk ko muutos ten vaikutus on riittävä: Mikä on tavoite käyttömenojen (nousun) osalta, esimerkiksi säästötavoite (%) vuoden 2015 rahoissa? Mitkä ovat tulevaisuuden investointimahdollisuudet vuosittain euroissa esimer kik si kymmenen vuoden osalta? Lautakunta pitää tärkeänä, että jatkotyöskentelyssä Lohjan kas vu stra tegian arvot avoimuus ja asukaslähtöisyys toteutuvat ja että ne näkyvät työsken te lys sä. Kaupungin tulee ottaa haltuun viestintä ja panostaa siihen. Pal ve lu verk ko työ tä tukemaan tulee tehdä viestintäsuunnitelma. Viestintää suun ni tel taes sa huomioidaan tiedottaminen, erilaiset vaikuttajaryhmät, aika tau lu tus, vaihtoehtoiset viestintäkanavat, vuorovaikutussuunnitelma jne. Vies tin tää hoitamaan tulee nimetä asiantunteva vastuuhenkilö. Valmistelua tulee jatkaa mallin 2 pohjalta siten, että: Ensisijaisesti huomioidaan, että kiinteistöjen kuntoa, terveyttä ja kor jausvel kaa tarkastellaan. Koulurakennuksen tulee olla kunnossa ennen kuin

21 PÖYTÄKIRJA 3/ Kasvatus- ja opetuslautakunta Kasvatus- ja opetuslautakunta sii hen siirretään lisää oppilaita / uusia toimintoja. Lautakunta pyytää ti la palve luil ta 15 vuoden suunnitelmaa kustannusarvioineen (sis. korjaukset ja kun nos sa pi to) kouluverkon saattamisesta tavoiteltavaan 75 % tekniseen kun to ta soon. Vuosikorjauksiin pitää varata rahaa, jatkuvasti. Korjausvelka on kurottava umpeen sivistystoimen käyttämien kiinteistöjen osalta. Kiinteis tö mas san hallinnointi pitää olla pro-aktiivista, eikä reaktiivista ei si säil ma yl lä tyk siä. Tulevaisuuden oppimisen pedagogiset lähtökohdat tulee kuvata auki. Tilakapasiteettitarkastelu tehdään opetusryhmäpohjalta. Peruskorjattujen ja uusien koulujen (MYK, Ojaniittu, Routionmäki) ti la ka pasi teet ti otetaan täysimääräisesti käyttöön. Sadan oppilaan raja ei ole kriteeri, eikä sen perusteella suoraan tehdä johto pää tök siä koulujen lakkauttamisesta. Monitoimijatalo- ja kampusajattelua viedään eteenpäin silloin, kun toi minnol le on riittävä väestöpohja. Koulukampuksille keskitetään myös muita pal ve lu ja mahdollisuuksien mukaan siten, että tilat ovat mahdollisimman te hok kaas ti käytössä ja palvelevat alueen asukkaita. Päätös Hyväksyttiin sivistysjohtajan muutettu päätösesitys SVUS Servicenätverket för den grundläggande utbildningen behandlades i sin hel het , då arbetsgruppen för servicenätverket hade möte. Ärendet kommer att behandlas i sektionerna, i nämnden för fostran och ut bildning, på nämndens seminarium och på nytt i arbetsgruppen för ser vi cenätver ket. Arbetsgruppens förslag ska för servicens och servicestrukturens del vara till gäng li ga senast till fullmäktiges vårseminarium 2015 och för tjäns te manna or ganisationens del senast vid utgången av år Bildningsdirektör Katri Kalske presenterar processen för servicenätverket ut för li ga re och den svenska delen av servicenätverket för den grun dläggan de utbildningen. Förslag Uc Svenska utbilningssektionen 1. antecknar läget för utredningen av servicenätverket för den svenska grun dläg gan de utbildningen för kännedom; 2. diskuterar ärendet; 3. ger anvisningar för det fortsatta arbetet.

22 PÖYTÄKIRJA 3/ Kasvatus- ja opetuslautakunta Kasvatus- ja opetuslautakunta Beslut Godkändes och sektionen gjorde följande linjedragningar: Den svenskspråkiga utbildningen får inte vara "sämre" än på finska sidan. Detta innefattar bl.a. - resurser, inkl. investeringar och renoveringar - avstånd - kvalitetsaspekter - familjerna skall inte behöva övergå till att sätta barnen i finsk skola på grund av att den svenskspråkiga verksamheten inte skulle vara "kon kurrens kraf tig" Det faktum att Lojo utgör ett enhetligt svensk upptagningsområde måste tas i beaktande - detta påverkar väsentligen tillgången till servicen (avstånd, resetider) Kostnaderna för de svenskspråkiga skolorna i åk 1-6 innehåller en del element som inte ingår på finska sidan - MoFi och A-Fi - specialelever undervisas enbart integrerat (inga specialsklasser) Vid planeringen av servicenätverket kan svensk verksamhet/enheter. place ras i samma fastighet/kampus som finskspråkig verksamhet. Svenska sektionen avser inte att flytta åk 5-6 till samma enhet/fastighet som åk 7-9. Dagvården är en närserviceform, och denna skall erbjudas vid flera verksam hets punk ter. Förskoleverksamheten bedrivs i anslutning till skolan. Förskolebarnens dag vårds be hov sköts i anslutning till förskolan (således i anslutning till sko lan). I fall grundutbildning för åk 1-6 anordnas vid enbart en verksamhetspunkt/ sko la, skall denna utgångsvis inte vara belägen i Virkby. På bas av ovannämnda är det inte ändamålsenligt att anordna all svenskprå kig förskoleverksamhet och grundläggande utbildning med tillhörande ak ti vi te ter vid en och samma verksamhetspunkt (t ex i Källhagens skolas fas tighet) PALRYH Kasvatus- ja opetuslautakunta on kokouksessaan käsitellyt kou lu verk kosel vi tys tä ja esittää että kouluverkkoa kehitetään mallin 2 pohjalta. Lau takun ta esittää, että tulevaisuuden kouluverkon kuntoluokan tulee olla 75 %:a. Koulujen 75 % kuntoluokan saavuttamiseksi tarvitaan in ves toin ti määrä ra ho ja

23 PÖYTÄKIRJA 3/ Kasvatus- ja opetuslautakunta Kasvatus- ja opetuslautakunta Tämän lisäksi on jo päätetty/suunniteltu laajoja uudisrakentamishankkeita, joi ta ovat Ojaniittutalo, Routiomäki ja Nummi-Pusulan koulun pe rus korjaus- ja laajennus. Vuositasolla näihin investointeihin on ta lo us ar vi os sa/talous suun ni tel mas sa varattu investointirahaa 2016 vuodelle 12,2 milj. ja 2017 vuodelle 4,45 milj..lisäksi hyväksyttyjä/suunnittelussa olevia han kesuun ni tel mia ovat mm. Harjun koulun peruskorjaus ja laajennus, Ojamon kou lun peruskorjaus, jotka ovat huomioitu investointikohteina 2018, joihin ei ole hyväksyttyjä investointimäärärahoja. Säästöä muunneltu malli tuo käyttötalouteen vuositasolla ny kyiseen kouluverkkoon verrattuna. Lisäksi mikäli koulukiinteistöistä päätetään luo pua saadaan niistä myyntituloja. (Katri Kalske, Päivi Tuomi, Tapani Tapiola) Erikseen jaettavat asiakirjat: - Alakouluverkkokartta - Yläkouluverkkokartta - Luonnos esi- ja perusopetusverkosta - Kannanotot Ikkalan koulun puolesta (8 kpl) - Karjalohjan aluetoimikunnan kannanotto - Esi- ja perusopetuksen kouluverkkoselvitys (esitetty pal ve lu verk ko työ ryhmäs sä ) - Etelä-Lohjan aluetoimikunnan kannanotto - Sammatin aluetoimikunnan kannanotto - Kannanotto Asemanpellon koulun puolesta - Karjalohjan koulun vanhempainyhdistyksen kannanotto - Muijalan asukasyhdistyksen, Lohjanportin kyläyhdistyksen ja Lieviön pien vil je li jä yh dis tyk sen kannanotto

24 PÖYTÄKIRJA 3/ Kasvatus- ja opetuslautakunta Kasvatus- ja opetuslautakunta Esitys Palveluverkko ja esittää kaupunginhallitukselle seuraa vaa; 1) jatkotyöskentelyn pohjana kouluverkkoa kehitetään seuraavasti; Anttilan yläkoulualue - Karstun koulu, oppilaat siirretään Roution kouluun. Harjun yläkoulualue - Neitsytlinnan koulu, oppilaat siirretään Ojamon kouluun. - Nummentaustan koulu, oppilaat siirretään Ojaniittutaloon. Järnefeltin yläkoulualue - Rauhalan koulu 5-6 luokan oppilaat siirretään Järnefeltin kouluun - Maksjoen koulu, oppilaat siirretään Rauhalan kouluun. Ruotsinkielinen opetus - Virkby skolanin oppilaat siirretään Solbrinkenin kouluun (investoidaan) tai mo lem mat koulut säilyvät nykyisellään tai Virkby skolan oppilaat siirretään Käll ha ge nin kouluun. Mäntynummen yhtenäiskoulun alue - Asemapellon, Lehmijärven ja Pullin oppilaat siirretään, koko alueen op pilaak siot to alu eet tarkistetaan; oppilaat jakautuvat Perttilä, Mäntynummi, Ojaniit tu ta lon kouluihin. Jatkosuunnittelussa tehdään tarkemmat suun nitteet. - Nummenkylän koulu, oppilaat siirretään Muijalan kouluun (investoidaan). Nummi-Pusulan yläkoulualue - Hyrsylän koulu, 1-6 luokan oppilaat siirretään Oinolan/Nummi-Pusulan kou luun. 2) jatkotyöskentelyssä laaditaan aikataulu investoinneille ja kouluverkon to teut ta mi sel le; 3) koululakkauttamiset käsitellään erikseen omana asiana, jossa käytetään nor maa lia tiedotus- ja kuulemismenetelyä; sekä 4) koulujen kuntoluokan tulee olla vähintään 75 %, ennen kuin op pi las siirto ja tehdään. Päätös Palveluverkkotyöryhmä päätti, että 1) jatkotyöskentelyssä laaditaan aikataulu investoinneille ja kouluverkon muu tos ten toteuttamiselle; 2) vastaanottavien koulujen kuntoluokan tulee olla vähintään 75 %, ennen

25 PÖYTÄKIRJA 3/ Kasvatus- ja opetuslautakunta Kasvatus- ja opetuslautakunta kuin oppilassiirtoja tehdään; 3) mahdolliset koululakkauttamiset käsitellään myöhemmin siten, että kunkin koulun tilanne käsitellään erikseen omana asianaan, jolloin käytetään nor maa lia tiedotus- ja kuulemismenettelyä; 4) jatkovalmistelun pohjana kouluverkkoa voidaan kehittää seuraavasti: Anttilan yläkoulualue - Karstun koulu, oppilaat siirretään Roution kouluun Harjun yläkouluaste - Neitsytlinnan koulu, oppilaat siirretään Ojamon kouluun - Nummentaustan koulu, oppilaat siirretään Ojaniittutaloon Järnefeltin yläkoulualue - Rauhalan koulu 5-6 luokan oppilaat siirretään Järnefeltin kouluun - Maksjoen koulu, oppilaat siirretään Rauhalan kouluun Ruotsinkielinen opetus - Virkby skolanin oppilaat siirretään Solbrinkenin kouluun (investoidaan) tai mo lem mat koulut säilyvät nykyisellään tai Virkby skolanin oppilaat siir retään Källhagenin kouluun Mäntynummen yhtenäiskoulun alue - Asemanpellon, Lehmijärven ja Pullin oppilaat siirretään, koko alueen oppi laak siot to alu eet tarkistetaan; oppilaat jakautuvat Perttilä, Mäntynummi, Ojaniit tu ta lon kouluihin. Jatkosuunnittelussa tehdään tarkemmat suun nitteet - Nummenkylän koulu, oppilaat siirretään Muijalan kouluun (investoidaan). Nummi-Pusulan yläkoulualue - Hyrsylän koulu, 1-6 luokan oppilaat siirretään Oinolan/Nummi-Pusulan kou luun. 5) Tämän lisäksi asia on jatkovalmisteltava ruotsinkielisten koulujen osalta sel keän linjauksen aikaansaamiseksi KOPLK Palveluverkkotyöryhmä edellyttää, että jatkotyöskentelyssä laaditaan ai katau lu investoinneille ja kouluverkon muutosten toteuttamiselle. Parhaillaan laa di taan pitkäntähtäyksen suunnitelmaa investoinneista ja mallin 4 kustan nus vai ku tuk sis ta. Lähtökohtana on, että vastaanottavien koulujen kuntoluokan tulee olla vähin tään 75 %, ennen kuin oppilassiirtoja tehdään. Jatkotyöskentelyn pohjana kouluverkkoa kehitetään seuraavasti: