Muutosprosessit ja luottamuspääoman luominen - Case Eksote

Transkriptio

1 KUNTAJOHTAJA- PÄIVÄT LAPPEENRANTA Muutosprosessit ja luottamuspääoman luominen - Case Eksote Kari Korkiakoski ETELÄ-KARJALAN KUNTIEN VÄKILUVUT Väkiluku Väkiluku Väkiluku Etelä-Karjala Muutos Imatra Parikkala Rautjärvi Ruokolahti Joutseno Lappeenranta Lemi Luumäki Savitaipale Suomenniemi Taipalsaari Ylämaa Maakunta yhteensä Etelä-Karjala väkiluku

2 Johtamisjärjestelmä selkeät johtamisrakenteet vastuualueet ovat selkeitä ja sisäinen työnjako on kaikkien tiedossa valta, vastuu ja resurssit ovat samoissa käsissä, yksijohtajamalli edistää palvelukokonaisuuksien johtamista ja hallintaa mahdollistaa selkeän raportoinnin ammattimainen johtaminen koko organisaatiossa Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri valmisteluorganisaatio

3 Strategia- ja kehittämistoiminta palvelusopimusten valmistelu laajat kehittämistehtävät tuotteistus prosessin-/toiminnanohjaus palvelutarpeen selvittäminen vaikuttavuuden arviointi laadunvalvonta tulevaisuuden haistelu palkitsemisen/kannustavuuden kehittäminen Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri valmisteluorganisaatio SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI KUNTAJOHTAJIEN NEUVOTTELUKUNTA Taloudellisten toimintaedellytysten suunnittelu TOIMITUSJOHTAJA KEHITTÄMISJOHTAJA KEHITTÄMIS- JA STRATEGIAYKSIKKÖ Palvelusopimusten valmistelu, laajat kehittämistehtävät, prosessin-/toiminnanohjaus, tuotteistus, vaikuttavuuden arviointi ym. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Sisäinen tarkastus. Sosiaaliasiamies/potilasasiamies HALLINTOJOHTAJA SISÄISET TUKIPALVELUT Yleishallinto, talous, henkilöstö, tietohallinto, lakiasiat, ruoka- ja puhtaus, materiaali, huolto- ja tekniikka, turvallisuus, viestintä PALVELUJOHTAJA PALVELUJOHTAJA PALVELUJOHTAJA PERHE- JA SOSIAALIPALVELUT (Vastuualue) VANHUSTEN PALVELUT (Vastuualue) TERVEYSPALVELUT (Vastuualue) ALUEJOHTAJAT PAIKALLISET LÄHIPALVELUYKSIKÖT - terveysasemia, neuvoloita, vanhainkoteja, asumispalveluyksikköjä, sosiaalityön ja sosiaaliohjauksen palvelupisteitä ja niiden lähiesimiehiä

4 Keskeiset johtavat virat Palvelujohtajien, kehittämisjohtajan sekä hallintojohtajan virat perustetaan sairaanhoitopiirin valtuustossa ja täytetään ilmoittautumismenettelyllä Ilmoittautumisaika mennessä Aluejohtajien virat perustetaan ja täytetään syksyllä Henkilöstön asema Piirin palvelukseen tulee n työntekijää Henkilöstölle turvataan viiden vuoden työsuhdeturva Nykyiset työskentelypaikat säilyvät pääsääntöisesti ennallaan Henkilöstö siirtyy ns. vanhoina työntekijöinä kuntayhtymän palvelukseen Määräaikainen henkilöstö siirtyy työsopimustensa puitteissa Henkilöstö kuuluu samojen työ- ja virkaehtosopimusten piiriin ja samoihin pääsopijajärjestöihin Palkkausjärjestelmät ovat yhteneväiset ja perustuvat työn vaativuuden arviointiin Palkkaharmonisointi lähivuosina Lakisääteinen työterveyshuolto ja yleislääkäritasoinen sairaanhoito Yhtenäiset palvelussuhde-edut

5 Organisoitumisen lähtökohdat Organisaation on vastattava sosiaali- ja terveyspiirin perussopimuksen ja perustamissuunnitelman tavoitteita yhdenvertaisten sosiaali- ja terveyspalvelujen varmistaminen kaikille maakunnan asukkaille perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyö eri organisaatioista johtuvien raja-aitojen poistaminen ennaltaehkäisevän toiminnan vahvistaminen väestön oman vastuuntunnon vahvistaminen terveydestä ja hyvinvoinnista Väestö- ja asiakaslähtöiset palveluja hoitokokonaisuudet lähtökohtana matalan kynnyksen lähipalvelut / asiakkaan tarvitsemat palvelut hänen lähiympäristössään palvelut vastaavat joustavasti asiakkaan/perheen kulloiseenkin palvelutarpeeseen sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalveluja vahvistetaan organisaation perustana johdetut ydinprosessit organisaatio reagoi joustavasta palvelutarpeen muutoksiin

6 Toimivat tukirakenteet taloushallinto tietohallinto henkilöstöhallinto lakiasiat logistiikka huolto- ja tekniset palvelut materiaalipalvelut ruoka- ja puhtauspalvelut tukipalvelujen keskittäminen (tietohallinto, taloushallinnon massapalvelut) Organisaation tulee S oveltua asiakaslähtöisiin palvelukokonaisuuksiin O lla taloudellinen ja tuottaa vaikuttavia palveluja T ukea strategista johtamista ja jatkuvaa kehittämistä E distää innovatiivisuutta ja eri ammattiryhmien välistä vuorovaikutusta

7 Valmistelutyön tuloksena syntyy avoin, luottamuksellinen ja kilpailukykyinen organisaatio joka tuottaa vaikuttavia ja laadukkaita palveluja kuntalaisille ja jonka hyvät tulokset houkuttelevat osaajia Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirihankkeen valmisteluorganisaatio Ohjausryhmä Työvaliokunta Projektin johtoryhmä Sosiaalipalvelut koordinaattori Projektipäällikkö Terveyspalvelut koordinaattori 1. Perhepalvelut 5. Avosairaanhoito ja sairaala- 2. Sosiaalipalvelut palvelut 3. Vanhusten palvelut 6. Mielenterveyspalvelut 4. Akuuttihoito ja -kuntoutus 7. Terveydenhuollon tukipalvelut ja tk-akuutin hoidon vuodeosastot Työryhmien yhteinen foorumi 8. Organisaatio- ja sääntötyöryhmä 9. Taloushallinto 10. Henkilöstö 11.. Viestintä 12. Tietohallinto 13. Tila Yhteiset palvelut koordinaattori 14. Tukipalvelut

8 Mitä tapahtui Eksoten perustamisen myötä tukipalveluille? (v. 2009) Syntyi n. 850 HTV:n ja 40 Meur Saimaan tukipalvelut Oy Siivous Ruokahuolto Tekstiilihuolto Syntyi n. 100 HTV:n ja 10 Meur Saimaan talous ja tieto Oy Perustietotekniikka Talous- ja palkkahallinnon peruspalvelut Syntyi n. 52 HTV:n ja 5 Meur Etelä-Karjalan työkunto Oy Työterveydenhoito Osakeyhtiöt valittiin organisointitavaksi, koska osapuolia oli paljon Perustamisperiaate: Lappeenranta ja Eksote perustamisvaiheessa, muut kunnat mukaan myöhemmin. Mitä tapahtui Lappeenrannan kaupungin (EMO) organisaatiolle? Vuonna 2008 Kaupungin sosiaali- ja terveystoimella oli 1695 työntekijää Kaupungilla oli 5024 työntekijää Henkilöstömenot olivat 44% kaupungin toimintamenoista Poliitikot manasivat, ettei sotemenoja saada kuriin Vuonna 2013 Kaupungin sosiaali- ja terveystoimella oli 1 työntekijä Kaupungilla oli 2208 työntekijää Henkilöstökulut olivat 24% kaupungin toimintakuluista Poliitikot manasivat, ettei sotemenoja saada kuriin Päättäjien tulee kohdistaa katseensa konserniin!

9 17 Korjausliikkeitä talouden kuntoon saattamiseksi Vuoden 2013 loppuun mennessä alijäämää oli kuntayhtymän taseeseen kertynyt 42,8 Meur Vuonna 2012 tilanne oli se, ettei kuntien rahoituspohja ja Eksoten kustannusrakenne enää löytäneet toisiaan. Syntyi klassinen alibudjetointi vs. tehoton toiminta keskustelu Teetettiin ulkoinen arviointi, jossa selvitettiin mm. kummasta oli kysymys Arviointia johti virkamiesryhmä, jossa edustus Lappeenrannasta, Imatralta ja Eksotelta sekä kaksi ulkopuolista Sote-asiantuntijaa Ulkoisen arvioinnin valmistumisen jälkeen tehtiin kantokykylaskelma, jonka avulla päätettiin, paljonko kunnat voivat yhteensä maksaa sotesta HUOM! Maksuosuuksien jakautuminen kuntien välillä on kuntien ongelma. Kokonaiskustannustaso on Eksoten ongelma Kuntien valtuustoille valmisteltiin kaksi palveluverkkosuunnitelmaa, joista kunnat valitsivat toisen Nyt suunnitelman mukaista tasapainotusohjelmaa viedään läpi Tarkoitus oli myös neuvotella uusi maksuosuusmalli. Tämä on jäissä soteuudistuksen takia.

10 20

11 21 Kuntien kantokykylaskelma ja alijäämien kattaminen milj. EUR Suunnitelma: Kertyneiden alijäämien kattaminen 8,6 milj. eur vuosittain Toteutuneen mukaan: 7,2 milj. eur/vuosi Suunnitelma: Kertynyt alijäämä vuoden 2013 lopussa yhteensä 42,8 milj. eur Toteutunut: 36,2 milj. eur , , , , TP2010 TP2011 TP2012 E2013 TA Jäsenkuntatuotot Kattamaton osuus, alijäämä Nettotoimintamenot ETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI

12 Alijäämäkertymä Alijäämää katettu 5,7 milj. kuntien kanssa sovittua suunnitelmaa enemmän Alijäämää katettu 10,4 milj. kuntien kanssa sovittua suunnitelmaa enemmän xxxx 15,3 Nykyisten täysjäsenkuntien maksuosuuden määräytyminen 2016 Kunnan X laskennallinen osuus 2012 Täysjäsenkuntie n laskennallinen osuus yhteensä 2012 Kunnan X laskennallinen osuus Täysjäsenkuntie n laskennallinen osuus yhteensä Kunnan X laskennallinen osuus 2014 Täysjäsenkuntie n laskennallinen osuus yhteensä 2014 x Budjetoidut Eksoten (Täys)jäsenkuntatuotot Yhteensä 2016 = Kunnan maksuosuus 2016

13 Palvelusopimusjäsenkunnan kiinteän maksuosuuden määräytyminen Käytössä on malli, jossa maksuosuuden määrittämisessä käytetään sekä suoritteita (70 %) että kapitaatiota (30 %). Johtavana periaatteena on, että palvelusopimusneuvotteluissa vuosittain sovitaan kuntien kanssa kiinteä maksuosuus, joka on määritelty sovittujen laskennallisten perusteiden mukaan. Laskentatekniikka

14 Eri ajureiden suhteellinen osuus kokonaisuudesta Erikoissairaanhoito 37 % DRG 16 % Poliklinikat, käynnit 13 % Hoitopäivät 3 % Ostopalvelut (~HUS) 4 % Kapitaatio 1 % Muu kuin ESH 63 % Hoitopäivät, asiakkaat 34 % Kapitaatio 22 % Alueet (pohj, länsi, Lpr) 7 % Esimerkkejä erilaisista ajureista/drg

15 Esimerkkejä erilaisista ajureista/muu kuin ESH Kunnan maksuosuuteen vaikuttaa siis käytännössä kaksi asiaa Kunnan palveluiden käyttö Vaihtelu suhteessa muihin kuntiin 0,1%-yksikön muutos tässä suhteessa oli v n. 350Te (nollasummapeli) Eksoten kokonaisbudjetti Kokonaiskustannusten kasvuvauhti

16 Historiatietojen vaikutus maksuosuuteen Kunnan TP 2007 Kunnan TP 2008 Kunnan TP 2009* Eksoten TP 2010 Eksoten TP 2011 Eksoten TP 2012 Eksoten TP 2013 Eksoten TP 2014 Maksuosuus 2010* Maksuosuus 2011 Maksuosuus 2012 Maksuosuus 2013 Maksuosuus 2014 Maksuosuus 2015 Vuoden 2014 maksuosuus on ollut täysjäsenkunnilla ensimmäinen, joka perustuu Eksoten toteutumiin. Vuosina laskennassa on väkisin ollut epätarkkuutta kuntien eriävistä talous- ja tuotantojärjestelmistä johtuen (vuodet ) Jos Imatra otettaisiin mukaan samaan laskutusjärjestelmään, toistuisi sama epätarkkuus maksuosuuksissa , koska näinä vuosina laskennassa huomioitaisiin vuodet Imatran kaupungin tilinpäätös ja kunnan tilastoima palvelukäyttö. * Vuoden 2010 maksuosuudessa käytetty TA 2009 lukuja yhteisestä sopimuksesta Täysjäsenkuntien maksuosuuksien väliset suhteet