18. YMPÄRISTÖ- JA ENERGIA- TEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA

Transkriptio

1 18. YMPÄRISTÖ- JA ENERGIA- TEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA Ympäristötekniikan osaston ja koulutusohjelman johtaja, professori Helge Lemmetyinen huone FC224, puhelin Osaston kanslia, osastosihteeri Kirsti Karjalainen huone K1447, puhelin Osaston opintoneuvoja, huone FC232, puhelin Ympäristötekniikka Tavoitteet 215 energiatekniikan koulutusohjelma on luonnontieteisiin ja tekniikkaan painottuva poikkitieteellinen tiedekorkeakoulun opinto-ohjelma, jossa erikoistutaan ympäristöä säästäviin tuotanto- ja energiatekniikoihin, teollisuuden ja yhdyskuntien jätevirtojen käsittelyyn, saastuneen ympäristön kunnostukseen sekä ympäristönhallintajärjestelmiin. Ympäristötekniikan osasto ylläpitää ja kehittää korkeatasoista opetusta ja tutkimusta. Päämääränä on jatkuvasti uudistuva eri tekniikan ja tieteen aloja yhdistävä opetus- ja tutkimustyö, joka antaa kansallisesti ja kansainvälisesti vastauksia ja toimivia ratkaisumalleja aikamme ympäristöhaasteisiin. Tutkimustyössä kiinnitetään huomiota uusiutuviin ja ympäristöpäästöjä vähentäviin tuotantotekniikoihin ja energialähteisiin, materiaalien säästöön ja kierrätykseen sekä luonnonmukaisiin puhdistusmenetelmiin. Tietotekniikan osaaminen muodostuu yhä merkityksellisemmäksi. Sen opiskelua suositellaan ja tätä varten ympäristö- ja energiatekniikan koulutusohjelman tarpeisiin on valmistettu tietotekniikansivuaine. energiatekniikan koulutusohjelman tavoitteena on kouluttaa tutkijoita ja korkean tason ammattilaisia, jotka analysoivat ja arvioivat ympäristökysymyksiä, toteuttavat ympäristöhaittojen synnyn ennaltaehkäisyä, kehittävät ja suunnittelevat laitteita ja menetelmiä sekä toimivat johtamis- ja asiantuntijatehtävissä. Osaston tavoitteena on kannustaa ja motivoida opiskelijoita opinnoissaan mahdollisimman hyviin suorituksiin Tutkinnon rakenne Ympäristötekniikan osastolta valmistuu ympäristötekniikan diplomi-insinöörejä kahdelta opintosuunnalta: ympäristötekniikan opintosuunnalta ja energiatekniikan opintosuunnalta. Opiskelija valitsee opintosuunnan koulutusohjelmakohtaisten opintojensa valinnan yhteydessä. Tuotantotalous

2 216 Ympäristötekniikan opintosuunnan pääaineita ovat kemia, vesija jätehuoltotekniikka sekä ympäristöbiotekniikka. Energiatekniikan opintosuunnan pääaineita ovat lämpö- ja virtaustekniikka sekä voimalaitos- ja polttotekniikka. Paperinjalostustekniikan tai turvallisuustekniikan pääaineekseen valinneiden opintosuunnan ratkaisevat koulutusohjelmakohtaiset opinnot Koulutusohjelman yhteiset perusopinnot Perusopinnot ovat kaikissa koulutusohjelmissa pääosin samat. Löydät luettelon vaadittavista opinnoista opinto-oppaan alkupuolelta. energiatekniikan koulutusohjelman opiskelijoille ovat kemian opintojaksot Laaja kemia Laaja kemia 2 3 (yhteensä 6 ov), pakollisia. Lukiossa yhden kurssin kemiaa lukeneet, tai ne opiskelijat, jotka tuntevat kemian perustietonsa heikoiksi, voivat suorittaa opintojakson Peruskemia 2 ennen yllämainittuja opintojaksoja. Kieliopintoja sisällytetään perusopintoihin 6 ov (2 ov toinen kotimainen kieli sekä vieraasta kielestä 2 ov peruskurssi ja 2 ov jatkokurssi). Perusopinnoissa matematiikan valinnaisista opintojaksoista suositellaan valittavaksi ympäristötekniikan opintosuunnalla erityisesti Tilastomatematiikka 3 ja Tilastolliset monimuuttujamenetelmät 3 Energiatekniikan opintosuunnalla suositellaan valittavaksi ensisijaisesti Vektorianalyysi 3 tai Laaja vektorianalyysi 4 sekä Tilastomatematiikka 3 tai Laaja tilastomatematiikka 4 Insinöörit ja teknikot Insinöörin tutkinnolla voidaan korvata perus- ja koulutusohjelmakohtaisista opinnoista enintään 60 ov. Saman alan AMK-insinööreille voidaan kuitenkin harkinnan mukaan korvata enintään 80 ov perusopinnoista sekä koulutusohjelmakohtaisista ja aineopinnoista. Teknikoille korvataan enintään 20 ov. Opiskelijan on ilmoitettava korvaushakemuksessa pääaine, jota hän suunnittelee opiskelevansa ympäristö- ja energiatekniikan koulutusohjelmassa. Mikäli pääainevalinta muuttuu ilmoitetusta, on korvaushakemus tehtävä uudelleen. Päätöksen asiasta tekee osastonjohtaja kuultuaan osaston laitoksia. Päätöksessä ilmoitetaan korvattu opintoviikkomäärä, ne koulutusohjelmakohtaiset opintojaksot sekä ne aineopinnot joita aikaisempi tutkinto ei korvaa. Kaikkien insinöörien ja teknikoiden on suoritettava perusopintoihin kuuluvat matematiikan opintojaksot.

3 217

4 Koulutusohjelman yhteiset aineopinnot, ov Koulutusohjelmakohtaiset opinnot antavat opiskelijoille perustiedot koulutusohjelman pääaineista. Niihin kuuluvat yhteiset opintojaksot, opintoviikkoa, ja lisäksi joko energiatekniikan tai ympäristötekniikan opintosuunnan opinnot, opintoviikkoa. Yhteiset opintojaksot, ov Teknillisen mekaniikan perusteet 3 II Koneenpiirustus ja CAD-perusteet 1) 3 II Energiatekniikan perusteet 2 II-III Ilmansuojelu 2 I-II Teollisuuden prosessit 3 III Turvallisuustekniikan perusteet 2 II-III Ympäristöriskien analysointi 3 III Sovellusohjelmat 1) 2 II Ympäristönsuojelutekniikan perusteet 3 II Automaatio- ja säätötekniikka 4 II-III Ohjelmointi I 3 I-II 1) Opintojakso on pakollinen energiatekniikan opintosuunnassa mutta vaihtoehtoinen opintojakson kanssa ympäristötekniikan opintosuunnassa. Energiatekniikan opintosuunnan opinnot, 14 ov Termodynamiikan perusteet 3 II-III Lämmönsiirron perusteet 3 III Sähkö- ja elektroniikkateollisuuden ympäristökysymykset 2 II Sähköntuotanto ja sen ympäristövaikutukset 3 II Sähkötekniikka 3 I-II Ympäristötekniikan opintosuunnan opinnot, 13 ov Laboratoriotyöturvallisuus- ja työtavat 1 I-II Epäorgaanisen kemian työt 3 II Orgaaninen kemia 3 II Ympäristöoikeuden perusteet 2 II Fysikaalinen kemia 1 2 II Laaja kemia 3 2 II Bio- ja ympäristötekniikka Laitoksen johtaja, professori Jaakko Puhakka, huone FC322, puhelin jaakko.puhakka@tut.fi Vesi- ja jätehuoltotekniikassa perehdytään teollisuuden ja yhdyskuntien vedenhankinnan, jätevesien käsittelyn ja jätehuollon suunnittelu-, käyttö- ja tutkimustehtäviin sekä pilaantuneen ympäristön kunnostamiseen. Ympäristöbiotekniikassa erikoistutaan bioteknisten menetelmien kehittämiseen ja soveltamiseen jätevesien ja jätteiden käsittelyssä, pilaantuneen maaperän ja pohjaveden puhdistuksessa sekä ympäristöystävällisessä teollisessa tuotannossa. Laitokselta valmistuvat sijoittuvat teollisuuteen, suunnittelu- ja urakointiyrityksiin, ympäristöhallintoon, kuntiin, kansallisiin ja kansainvälisiin järjestöihin ja organisaatioihin sekä opetus- ja tutkimuslaitoksiin. Vesi- ja jätehuoltotekniikan sivuaine, ov Ympäristönsuojelutekniikan perusteet* Vesi- ja viemärilaitokset Vesitekniikan fysikaaliset ja kemialliset operaatiot Jätehuolto Teollisuuden vesi- ja ympäristökysymykset 2

5 Ympäristöbiotekniikan sivuaine, ov Ympäristönsuojelutekniikan perusteet* 3 TaY P2 Biokemia Mikrobiologia Ympäristöbiotekniikan operaatiot Instrumentaalianalytiikka Jätehuolto 2 * Pakollinen muille kuin ympäristö- ja energiatekniikan koulutusohjelmassa opiskeleville, jotka valitsevat tämän opintojakson sijasta toisen alla olevista opintojaksoista: Sovellettu limnologia Päästöjen ympäristövaikutukset 2 Vesi- ja jätehuoltotekniikka, pääaine 31 ov Hydromekaniikka 3 TaY P2 Biokemia Mikrobiologia Reaktorin suunnittelu ja mallinnus 1) Vesitekniikan fysikaaliset ja kemialliset yksikköoperaatiot Ympäristöbiotekniikan operaatiot Jätehuolto Ympäristötekniikan laboratorioharjoitukset Vesi- ja viemärilaitokset Laitossuunnitteluprojektit Jätehuollon fysikaaliset ja kemialliset operaatiot Ympäristötekniikan seminaari 3 1) alkaa syksyllä 2003 Pääaineen vesi- ja jätehuoltotekniikka pakollinen sivuaine 15 ov Pakolliset opintojaksot 7 ov Orgaanisen kemian työt Hydrologia Teollisuuden vesi- ja ympäristökysymykset 2 Valinnaiset opintojaksot, valitaan vähintään 9 ov Vesitekniikan fysikaalisten ja kemiallisten operaatioiden jatkokurssi International Water Policy and Management Management Options of Water Services Teknologian kehitys ja yhteiskunta Sovellettu limnologia Ympäristölainsäädännön luvat Päästöjen ympäristövaikutukset Ympäristötekniikan erikoistyö Yhdyskuntasuunnittelun perusteet R Ympäristöjohtaminen Fysikaalinen kemia Pohjavedet Ympäristögeotekniikka Ympäristötalous Paikkatietoanalyysi 3 Ympäristöbiotekniikka, pääaine 30 ov Pakolliset opintojaksot 24ov TaY P2 Biokemia Laaja mikrobiologia Ympäristöbiotekniikan laboratorioharjoitukset Ympäristöbiotekniikan operaatiot Haitta-aineiden biotekninen käsittely Instrumental Bioanalytic Biocatalysis and Enzymology Biotekniikan seminaari Ympäristötekniikan laboratorioharjoitukset 3 Valinnaiset opintojaksot, valitaan vähintään 6 ov Biotekniikan erikoistyö 2-5

6 Fysikaalinen kemia Sovellettu limnologia Päästöjen ympäristövaikutukset 2 Pääaineen ympäristöbiotekniikka pakollinen sivuaine 15 ov Pakolliset opintojaksot 8 ov Orgaanisen kemian työt Vesitekniikan fysikaaliset ja kemialliset operaatiot Reaktorin suunnittelu ja mallinnus 2) 2 Valinnaiset opintojaksot, valitaan vähintään 7 ov Hydrologia Vesi- ja viemärilaitokset Sovellettu limnologia Ympäristölainsäädännön luvat Päästöjen ympäristövaikutukset Jätehuolto Jätehuollon fysikaaliset ja kemialliset operaatiot Laitossuunnitteluprojektit Teknologian kehitys ja yhteiskunta Pohjavedet Ympäristögeotekniikka Paikkatietoanalyysi 3 2) alkaa syksyllä Energia- ja prosessitekniikka Laitoksen johtaja, professori Risto Raiko, huone K1431, risto.raiko@tut.fi. Energia- ja prosessitekniikassa perehdytään energian tehokkaaseen ja ympäristöystävälliseen tuottamiseen ja käyttöön sekä erilaisten prosessilaitteiden ja järjestelmien suunnitteluun. Sovellusalueet ovat hyvin laajat alkaen energian tuotantolaitoksista ja -laitteista päätyen energian siirtoon, jakeluun ja käyttöön. Energian käytön osalta pääaineiden keskeisiä alueita ovat laitteiden lämpö- ja virtaussuunnittelu sekä järjestelmien erityisesti LVI- ja jäähdytysjärjestelmien suunnittelu. Opetuksessa laajan teoreettisen perustan lisäksi keskeistä on ATK-suunnitteluohjelmien käyttö. Energia- ja prosessitekniikassa on kaksi pääaonetta lämpö- ja virtaustekniikka sekä voimalaitos- ja polttotekniikka. Molemmat muodostuvat yhteisistä pakollisista opintojaksoista ja yhdestä valinnaisesta painotuksesta. LVI- ja jäähdytystekniikka, Pakolliset opintojaksot, 14 ov Valinnaiset opintojaksot Pakolliset yhteiset opintojaksot, 17 ov Prosessilaitteet, Pakolliset opintojaksot, 18 ov Valinnaiset opintojaksot Lämpö- ja virtaustekniikan pääaine, 30 ov Sovellettu virtaustekniikka, Pakolliset opintojaksot, 17 ov Valinnaiset opintojaksot Voimalaitostekniikka, Pakolliset opintojaksot, 17 ov Valinnaiset opintojaksot Polttotekniikka, Pakolliset opintojaksot, 20 ov Valinnaiset opintojaksot Voimalaitos- ja polttotekniikan pääaine, 34 ov Pääaineen yhteiset pakolliset opintojaksot, 17 ov Teknillinen termodynamiikka 1) Virtausoppi Lämmönsiirron perusteet Lämmönsiirron jatkokurssi Lämpötekniikan mittaukset Energiatekniikan perusteet 2 1) voidaan korvata kursseilla Fysikaalinen kemia I ja Fysikaalinen kemia II Mikäli näitä opintojaksoja sisältyy koulutusohjelmakohtaisiin opintoihin, on tilalle valittava pääaineen valinnaisia opintojaksoja niin, että pääaineen opintoviikkomäärä tulee täyteen.

7 Lämpö- ja virtaustekniikan pääaine Vastuuhenkilöt: professori Antero Aittomäki (prosessilaitteet) huone K1423, professori Timo Kalema (LVI- ja jäähdytystekniikka) huone K1426, professori Reijo Karvinen (sovellettu virtaustekniikka) huone K1429, Lämpö- ja virtaustekniikan pääaineen tavoitteena on perehdyttää energian tuotannossa sekä käytössä tärkeiden laitteiden ja järjestelmien perusteisiin ja suunnitteluun. Pääaineen painotus voidaan valita kolmesta eri vaihtoehdosta: LVI- ja jäähdytystekniikka prosessilaitteet sovellettu virtaustekniikka Lämpö- ja virtaustekniikka, pääaine, vähintään 35 ov LVI- ja jäähdytystekniikka LVI-tekniikan opetuksen painopisteenä on rakennusten ja yhdyskuntien energiankulutuksen analysointi eri tasoisilla malleilla ja rakennusten sisäilmaston mitoitusmenetelmät. Rakennuksen sisäilmastolla tarkoitetaan ilman puhtautta sekä lämpötila- ja kosteus-olosuhteita. LVI-teknisen mitoituksen tavoite on toimivan, taloudellisen järjestelmän suunnittelu. Opetuksessa keskitytään mm. rakennusten energiajärjestelmien, lämmitys- ja ilmanvaihtolaitteiden ja ulkovaipan lämmöneristyksen mitoitukseen. LVItekniikan mitoitusmenetelmät ja analysointityökalut ovat lämmönsiirron ja virtausopin sovellutuksia. Jäähdytystekniikka (ns. kylmätekniikka) on tilojen, tuotteiden, laitteiden ja prosessien jäähdyttämistä koneellisesti. Jäähdytystekniikan opintojaksoissa perehdytään jäähdytysprosessien toimintaperiaatteisiin, laitteistojen mitoitukseen ja tärkeimpiin 221 käyttösovellutuksiin. Yksi tärkeä ja lisääntyvä käyttöalue ovat lämpöpumppujärjestelmät, joiden erikoispiirteisiin myös paneudutaan. Opetus painottuu mitoitus- ja suunnitteluharjoituksiin. Pakolliset opintojaksot, 14 ov LVI-tekniikka Jäähdytystekniikka Jäähdytystekniikka Prosessien simulointi Prosessien optimointi 3 Valinnaiset opintojaksot Laitoksen kaikki muut opintojaksot ja Aerosolifysiikka Automaation laitetekniikka Automaatio- ja säätötekniikka Fortran-kieli 1 Sivuaineiksi sopivat mm. koneensuunnittelu, matematiikka, ohjelmistotekniikka, säätötekniikka ja turvallisuustekniikka. Prosessilaitteet Tavoitteena on opettaa tärkeimpien energian tuotannossa ja käytössä esiintyvien perusprosessien teoria ja mitoitus sekä järjestelmien toiminta yhdessä usean laitteen kokonaisuudessa. Perusilmiöitä ja -prosesseja käsitellään mm. termodynamiikassa, lämmönsiirrossa ja virtausopissa. Kokonaisuuksien toimintaa tarkastellaan mm. prosessien optimoinnissa ja simuloinnissa sekä prosessilaitteiden suunnittelussa. Teorian lisäksi perehdytään mitoitukseen, simulointiin ja optimointiin käytettäviin tietokoneohjelmistoihin. Esimerkkejä prosesseista ja laitteista ovat lämmönsiirtimet, höyrystimet ja lauhduttimet, kolonnit, sekoittimet, suodattimet, erottimet, kuivauslaitteet, pumput ja puhaltimet, putki- ja kanavaverkostot, elektroniikan jäähdytys sekä jäähdytyskoneistot ja lämpöpumput.

8 222 Pakolliset opintojaksot, 18 ov Kitkallinen virtaus Virtauskoneet Prosessilaitteet Prosessien simulointi Prosessien optimointi Teollisuusprosessien mittaukset 4 Valinnaiset opintojaksot Laitoksen kaikki muut opintojaksot ja Teollisuusprosessien mallintaminen ja säätörakenteet Fortran-kieli 1 Sivuaineiksi sopivat mm. fysiikka, koneensuunnittelu, matematiikka, mittaustekniikka, ohjelmistotekniikka, säätötekniikka, paperinjalostustekniikka ja teknillinen mekaniikka. Sovellettu virtaustekniikka Sovelletun virtaustekniikan painotus on tarkoitettu syvällisestä teoriasta ja tutkimuksesta kiinnostuneille. Painotus antaa valmiudet vaativien lämmönsiirto- ja virtausongelmien tutkimiseen mm. nykyaikaisia numeerisia menetelmiä käyttäen. Pakolliset opintojaksot, 17 ov Kitkallinen virtaus Virtausten numeerinen laskenta Virtauksen turbulenssi-ilmiöt Virtauskoneet Konvektiivinen lämmönsiirto 3 Valinnaiset opintojaksot Laitoksen kaikki muut opintojaksot ja Lämpöjännitykset ja viruminen Yleinen elementtimenetelmä Vektorianalyysin jatkokurssi Differentaaliyhtälöt Numeerinen analyysi I Osittaisdifferentiaaliyhtälöiden numeeriset menetelmät Matemaattisen mallinnuksen peruskurssi Mallinnus ja simulointi Fortran-kieli 1 Sivuaineiksi sopivat mm. fysiikka, matematiikka, mittaustekniikka, ohjelmistotekniikka, säätötekniikka, teknillinen mekaniikka. Voimalaitos- ja polttotekniikan pääaine Vastuuhenkilöt: professori Risto Raiko (voimalaitostekniikka) huone K1431, risto.raiko@tut.fi professori Antti Oksanen (polttotekniikka) huone K1428, antti.oksanen@tut.fi Voimalaitos- ja polttotekniikan pääaine voidaan painottaa kahteen eri alueeseen: polttotekniikka voimalaitostekniikka Voimalaitos- ja polttotekniikan opetus koostuu alan yleisistä teoreettisista perusteista ja sovelluksista sisältäen mm. seuraavia erikoistumisalueita: - energiatalous - energiatekniikan informaatiojärjestelmät - höyry- ja ydinvoimalaitokset, kaasuturbiinit, polttomoottorit - yhdistetty sähkön- ja lämmöntuotanto (CHP) sekä kaukolämmitys - uudet voimalaitos- ja polttotekniikat kuten kaasutus, leijutekniikka ja paineistettu poltto - uusiutuvat energialähteet - ilmansuojelutekniikka, päästöt, ilmastonmuutos

9 - höyrykattilat, polttimet sekä eri polttoaineet ja -tavat - palamisen aineen- ja lämmönsiirto - palamisen perusilmiöt, hallitsevat teoriat ja termodynamiikka, reaktiokinetiikka - polttoprosessit ja palamisen päästöt - polttoprosessien ja reaktiivisten virtausten numeerinen mallinnus ja simulointi, polton aerodynamiikka - palamisen ja turbulenssin vuorovaikutus Pääaine antaa pätevyyden energia-alan tutkimus-, tuotekehitys-, konsultointi-, käyttö- ja myyntitehtäviin mm. energiayhtiöissä, kattila- ja poltinteollisuudessa, suunnittelutoimistoissa sekä energia- ja tutkimuslaitoksissa. Sopivalla sivuaineen valinnalla, kuten teollisuustalous, tutkinto antaa erinomaiset valmiudet energia-alan johtotehtäviin. Vaadittavat sivuaineet saa kukin itse valita vapaasti, mutta suositeltavia sivuaineita ovat seuraavat: Koneensuunnittelu, energia- ja prosessiteollisuuden kunnossapito-, paperinjalostus-, sähköenergia-, automaatio- ja säätötekniikka, teknillinen mekaniikka, teollisuustalous, turvallisuustekniikka sekä kemia. Voimalaitos- ja polttotekniikka, pääaine, vähintään 34 ov Voimalaitostekniikka Pakolliset opintojaksot, 17 ov Energiatalous Energiatalouden case-harjoitukset Höyrytekniikka Voimalaitostekniikka Polttotekniikka Prosessien simulointi Ammattiaineseminaari 1) Ammattiaineseminaari 1) 4 1) vaihtoehtoisia 223 Polttotekniikka Pakolliset opintojaksot, 20 ov Kitkallinen virtaus Höyrytekniikka Polttotekniikka Tulipesämallinnus Reaktiiviset virtaukset Ammattiaineseminaari 2) Ammattiaineseminaari 2) 4 2) vaihtoehtoisia Voimalaitos- ja polttotekniikan pääaineen valinnaiset opintojaksot Edellisten ryhmien opintojaksoja voi ottaa myös toisen jatkeeksi valittaessa valinnaisia opintojaksoja tai niitä voi valita alla olevista opintojaksoista, jotka on ryhmitelty eri painotuksin helpottamaan valintaa. Ryhmittelyä voi itse vapaasti myös muuttaa tai laajentaa, jos katsoo sen opintojensa kannalta järkeväksi. Kaksi ensimmäistä ryhmää painottaa opintoja lisää voimalaitos- tai polttotekniikan suuntiin muiden painottaessa puolestaan koneensuunnitteluun, kunnossapitotekniikkaan, kemiaan, fysiikkaan ja matematiikkaan, jotka kaikki vahvistavat ja laajentavat osaamista molemmilla alueilla. Valinnoista voi keskustella myös opetuksen vastuuhenkilöiden kanssa. Vaihtoehtoisia jaksoja voi valita myös laitoksen muista opintojaksoista. Voimalaitostekniikka Prosessien optimointi Tilastomatematiikka Operaatiotutkimus Automaation laitetekniikka Energian varastointi- ja uudet energialähteet Luotettavuus- ja riskianalyysi 3

10 224 Polttotekniikka Palamisen erityiskysymyksiä Fysikaalinen kemia Fysikaalinen kemia Tilastomatematiikka Tilastolliset monimuuttujamenetelmät Mallinnus ja simulointi 3 Koneensuunnittelu Koneensuunnitteluopin perusteet Tuotekehitysoppi Kevyet konerakenteet 3 Kunnossapitotekniikka Käyttövarmuuden suunnittelu Kunnossapidon erityistyö Tuotantolaitoksen kunnossapito Kunnonvalvontamenetelmät 2 Teollisuustalous Johdatus kansantaloustieteeseen Yrityksen talous 2 Kemia Orgaaninen kemia Fysikaalinen kemia Fysikaalinen kemia Pinta- ja katalyyttikemia Pinta- ja katalyyttikemia 2 1 Fysiikka Termofysiikka Aerosolifysiikka 3 Matematiikka Lämpötekniikan matemaattiset apuneuvot Differentiaaliyhtälöt Matriisilaskenta Osittaisdifferentiaaliyhtälöt Osittaisdifferentiaaliyhtälöiden numeeriset menetelmät 3 Sivuaineet Laitoksella on kolme sivuainetta. Energia- ja prosessitekniikan sivuaine tarjoaa yleiset alan perustiedot. Voimalaitos- ja polttotekniikan sivuaine painottuu ko. alan perusteisiin ja sovellutuksiin. LVI- ja jäähdytystekniikan sivuaine on tarkoitettu esim. rakennustekniikan opiskelijoille. Mikäli jokin sivuaineen opintojakso sisältyy koulutusohjelmakohtaisiin opintoihin, sen tilalle on valittava muita laitoksen opintojaksoja niin, että sivuaineen opintoviikkomäärä tulee täyteen. Energia- ja prosessitekniikka, sivuaine 14 ov Vastuuhenkilö professori Risto Raiko huone K1431, risto.raiko@tut.fi Teknillinen termodynamiikka Virtausoppi Lämmönsiirron perusteet Lämpötekniikan mittaukset Energiatekniikan perusteet 2 Voimalaitos- ja polttotekniikka, sivuaine, 17 ov Teknillinen termodynamiikka 3) Lämmönsiirron perusteet Energiatekniikan perusteet Höyrytekniikka Polttotekniikka Ilmansuojelu 2 3) voidaan korvata kursseilla Fysikaalinen kemia I ja Fysikaalinen kemia II

11 LVI- ja jäähdytystekniikka, sivuaine, 15 ov Vastuuhenkilö professori Timo Kalema huone K1426, Termodynamiikan perusteet Lämmönsiirron perusteet LVI-tekniikka Jäähdytystekniikka Prosessien optimointi Kemia Laitoksen johtaja, professori Helge Lemmetyinen, huone FC224, lemme@cc.tut.fi. Kemian pääaineen tavoitteena on luoda vahva kemian asiantuntemus toimia itsenäisesti ja yhteistyössä muiden alojen asiantuntijoiden kanssa erilaisissa hallinnon, tutkimuksen ja teollisuuden insinööritehtävissä. Koska ammattikäytäntöön liittyy olennaisesti elollinen luonto, painottaa koulutus orgaanisten ja bioorgaanisten materiaalien tuntemista, teollisten prosessien kemiallisen taustan ja niiden ympäristövaikutuksien ymmärtämistä sekä monipuolisten analyysimenetelmien opiskelua. Kemian sivuaine, vähintään 15 ov Pakolliset opintojaksot, 5 ov Orgaanisen kemian työt Fysikaalinen kemia 2 2 Valinnaiset opintojaksot, vähintään 10 ov Polymeerikemian työt Ympäristökemia Orgaanisen kemian työt Fysikaalisen kemian työt Polymeerikemia Analyyttiset mittausmenetelmät Spektroskopia Kemian pääaine, vähintään 35 ov Orgaanisen kemian työt Polymeerikemian työt IR-spektroskopia * Kromatografia (GS-MS, HPLC) * Differentiaalinen pyyhkäisykalorimetria * NMR-spektroskopia * Kemian seminaari * Kemian erikoistyö * Metallien kemia * Ympäristökemia Orgaanisen kemian työt Fysikaalisen kemian työt Fysikaalinen kemia Polymeerikemia Analyyttiset mittausmenetelmät * Pinta- ja katalyyttikemia Pinta- ja katalyyttikemia Spektroskopia * Valokemia * 3 TAY P2 Biokemia * Mikrobiologia * Instrumentaalianalytiikka 2 * Vaihtoehtoisiapäristötekniikka Paperinjalostustekniikka Laitoksen johtaja, professori Antti Savolainen, huone FC217, anttiv@cc.tut.fi. Paperinjalostustekniikan pääaine antaa perustiedot paperinvalmistuksesta sekä valmiudet paperin jalostus- ja pakkausteollisuuden käyttö-, suunnittelu- ja tuotekehitystehtäviin. Perinteisen tuotevalmistusnäkökulman laajentaminen ympäristöä säästävään taloudelliseen materiaali- ja prosessihallintaan on pape-

12 226 rinjalostustekniikan lähtökohtana. Työnantajina ovat paperi- ja paperikoneteollisuus, paperinjalostus- ja pakkausteollisuus sekä alan insinööritoimistot ja tutkimuslaitokset. Suositeltavia sivuaineita ovat teknillinen mekaniikka, koneensuunnittelu, lämpö- ja virtaustekniikka, voimalaitos- ja polttotekniikka, muovitekniikka, säätötekniikka, mittaustekniikka, tuotantotalous, vesi- ja jätehuoltotekniikka, kemia, ympäristöbiotekniikka, turvallisuustekniikka ja paperikoneautomaatio. Paperinjalostustekniikan sivuaine, 15 ov Massanvalmistustekniikka 4 III Paperitekniikka I 3 III Paperitekniikka II 4 III Päällystystekniikka 4 III Paperinjalostustekniikan pääaine, 31 ov Massanvalmistustekniikka 4 III Paperitekniikka I 3 III Paperitekniikka II 4 III Paperinjalostustekniikka I 4 IV Paperinjalostustekniikka II 4 IV Paperitekniikan erikoistyö 3 IV Paperinjalostustekniikan laboratoriotyöt 3 IV Päällystystekniikka 4 III Graafinen tekniikka 2 IV Paperinjalostustekniikan laitos järjestää kaksi englanninkielistä paperinjalostuksen erikoisopintojaksoa. Opintojaksot ovat osa tohtorinkoulutusohjelmaa International Ph.D. Programme in Pulp and Paper Science and Technology ja soveltuvat jatko-opiskelijoille, joilla on alalle sopiva pohjakoulutus. Maksimiopiskelijamäärä opintojaksolle on 15 (Ph.D. -ohjelmassa olevat ovat etusijalla). Opintojaksot ovat: Rheology in Paper Converting Surface Behaviour in Paper Converting Sähköenergiatekniikka Sähkötekniikka ja terveys-laboratorio Vastuuhenkilö, professori Leena Korpinen huone SC209.3, leena.korpinen@cc.tut.fi Tehoelektroniikan laitos Vastuuhenkilö, professori Heikki Tuusa, huone SF210, heikki.tuusa@cc.tut.fi Sähkömagnetiikan laitos Vastuuhenkilö, lehtori Risto Mikkonen, huone SC312, risto.mikkonen@cc.tut.fi Sähköenergiatekniikan pääaine antaa tietoja sähköenergian tuotannossa, jakelussa ja käytössä tarvittavista sähkövoimajärjestelmistä. Opintojaksot luovat perusvalmiuksia työskentelyyn voima- ja sähköyhtiöiden palveluksessa. Sivuaine, vähintään 12 ov Pakolliset opintojaksot, 7 ov Energian varastointi ja uudet energialähteet Erikoistyö sähköenergiatekniikan ympäristökysymyksistä Sähköenergiatekniikka 2 Valinnaiset opintojaksot, vähintään 5 ov Höyrytekniikka Sähköturvallisuusmääräykset Sähkömateriaalioppi Energiatalous Energiatalouden case harjoitukset Teollisuuden sähköenergiajärjestelmät ja häiriöt Sähköverkkotekniikan perusteet Tehoelektroniikan perusteet Sähkömoottorit Valaistustekniikan perusteet Piirianalyysi II 3

13 Sivuaine antaa perustietoja sähköenergiatekniikan keskeisiltä osa-alueilta. Pääaine, vähintään 24 ov Pakolliset opintojaksot, 14 ov Höyrytekniikka Energian varastointi ja uudet energialähteet Energiatalous Energiatalouden case -harjoitukset Erikoistyö sähköenergiatekniikan ympäristökysymyksistä Sähköenergiatekniikka 2 Valinnaiset opintojaksot, vähintään 9 ov Voimalaitostekniikka Sähköturvallisuusmääräykset Sähkömoottorikäytöt Sähkömateriaalioppi Teollisuuden sähköenergiajärjestelmät ja häiriöt Sähköverkon komponentit Sähköverkkotekniikan perusteet Sähkönjakelutekniikka Tehoelektroniikan perusteet Sähkömoottorit Valaistustekniikan perusteet Piirianalyysi II Sähkömagneettiset kentät ja aallot I Turvallisuustekniikka Laitoksen johtaja, professori Kaija-Leena Saarela, huone FB334, saarela@cc.tut.fi Tuottava, häiriötön ja turvallinen toiminta on jokaisen työyhteisön perusedellytys. Turvallisuustekniikan pääaine antaa valmiudet tunnistaa ja analysoida tuotantoon ja työhön liittyviä ympäristöjä terveysvaaroja, arvioida tuotteen elinkaaren aikaisia ympäristö- ja terveysvaikutuksia, estää ja pienentää vahinkoja sekä lisätä tuotannon kokonaisturvallisuutta. Lisäksi pääaine antaa pohjan johtaa yrityksen turvallisuus- ja ympäristötoimintaa sekä riskienhallintaa. Luettelo turvallisuustekniikan opinnoista löytyy tuotantotalouden koulutusohjelman kohdalta Pääaineopintoja tukevat sivuaineet Opiskelijana valitset pääainetta tukevat sivuaineet joko koulutusohjelman laitosten aineiden joukosta tai tässä kappaleessa esitellyistä vaihtoehdoista, jotka on suunniteltu erityisesti ympäristötekniikan pääaineopiskelua varten TTKK:n ja Tampereen yliopiston opintojaksoista. Sivuaineen valinnasta, erityisesti mikäli tarkoituksena on valita se tästä suosituksesta poiketen, on opiskelijan sovittava pääainelaitoksen kanssa. Hyvä ammattitutkinto syntyy valitsemalla pääaineen lisäksi 1-3 ammattikuvan kannalta tarkoituksenmukaista opintoja laajentavaa sivuainetta. Teoreettisten perusteiden hallinta luo parhaat mahdollisuudet selviytyä laaja-alaisesti erilaisista tehtävistä. Voit myös valita sivuaineen TTKK:n eri koulutusohjelmista. Lisäksi on mahdollisuus sisällyttää tutkintoon opintoja muista korkeakouluista. energiatekniikan koulutusohjelman opiskelijoille suositellaan opintoja erityisesti ympäristöpolitiikasta ja -oikeudesta (Tampereen yliopiston Aluetieteen ja ympäristöpolitiikan laitos ja Julkisoikeuden laitos). Lisätietoja soveltuvuuksista ja ammattikuvista saat opintoneuvojalta sekä laitosten opettajilta. Voit sisällyttää saman opintojakson ainoastaan yhteen sivuaineeseen. Mikäli sama opintojakso kuuluu useampaan opintokokonaisuuteen, sivuaineita täydennetään valinnaisilla tai vaihtoehtoisilla opintojaksoilla. Tarvittaessa korvaavat opintojaksot hyväksytään laitoksen vastuuhenkilön kanssa. Osaston omien

14 228 laitosten antama sivuaineopetus on esitetty aikaisemmin opinto-oppaassa. Konstruktiotekniikka Vastuuhenkilö professori Asko Riitahuhta huone K 1232, asko.riitahuhta@tut.fi Konstruktiotekniikan sivuaine antaa koneensuunnittelun perustiedot. Kevyet ja kierrätettävät rakenteet mahdollistavat energian käytön minimoimisen. Tuotekehityksen kursseissa tarkastellaan tuotteen ja järjestelmien elinkaaren vaiheita eri näkökulmista. Sivuaine, 12 ov Koneenosaopin perusteet Tuotekehitysoppi Kevyet konerakenteet Tuotekehitysprojektit 3 Kunnossapitotekniikka Vastuuhenkilö professori Seppo Virtanen huone K 1231, seppo.virtanen@tut.fi Kunnossapitotekniikan sivuaine antaa valmiudet metsä-, energia- ja prosessiteollisuuden kunnossapidon suunnittelu- ja kehitystehtäviin sekä riskien hallintaan. Sivuaine, 12 ov Käyttövarmuuden suunnittelu Tuotantolaitoksen kunnossapito Kunnossapidon erityistyö Kunnonvalvontamenetelmät Riskien hallinta 2 Liikenne- ja kuljetustekniikka Vastuuhenkilö professori Jorma Mäntynen, huone FA210, jorma.mantynen@tut.fi. Liikenne- ja kuljetusjärjestelmät ovat koko yhteiskunnan toimivuuden edellytys. Liikennejärjestelmien tulisi toimia tehokkaasti, taloudellisesti ja mahdollisimman vähän ympäristöä kuormittaen. Liikennetuotannon ja logistiikan opetuksessa perehdytään liikenne-, maankäyttö- ja ympäristöpolitiikkaan, liikennetalouteen sekä kaupan ja teollisuuden toimialojen logistisiin kysymyksiin. Sivuaineen opintojen tavoitteena on lisätä opiskelijoiden valmiuksia eri toimialojen logististen toimintojen ja julkishallinnon liikennesektorin ympäristövaikutusten hallinnassa sekä liikennealan yritysten ympäristöhallinnassa. Sivuaine, 15 ov Liikenne- ja kuljetustekniikan perusteet * Liikennetalous Liikenteen ympäristövaikutukset Logistiikan johdantokurssi Tie-, raide-, vesi- ja ilmaliikenne 4 * Suositellaan opiskeltavaksi ennen muita opintojaksoja. Mallintaminen ja simulointi Vastuuhenkilö professori Pentti Lautala, huone SD310, pentti.lautala@tut.fi. Luonnon omien ja ihmisten luomien järjestelmien ymmärtämiseen ja ohjaamiseen tarvitaan usein dynaamista mallintamista ja simulointia. Mallintamisen ja simuloinnin sivuaine pyrkii antamaan tarvittavat teoreettiset edellytykset ja näkemykset teollisuuden ja tutkimuksen mallintamistehtäviin. Tärkeitä sovellusalueita ovat mm. prosessiteollisuus ja energiantuotanto. Sivuaine, valitaan vähintään 15 ov Prosessien optimointi Prosessien simulointi Numeerinen analyysi I Tilastolliset monimuuttujamenetelmät Teollisuusprosessien mallintaminen ja säätörakenteet 3

15 76370 Identifiointi Säädön suunnittelu Mallinnus ja simulointi Ohjelmointi II 3 Mittaustekniikka Vastuuhenkilö professori Jouko Halttunen, huone SH211, jouko.halttunen@tut.fi. Prosessin hallinnassa tarvittavia mittausteknisiä menetelmiä käyttäen saadaan tietoa prosessin kulusta. Mittaustekniikan sivuaineen opinnot painottuvat anturitekniikkaan, pyrkimyksenä antureiden soveltaminen mahdollisimman luotettavan informaation saamiseksi. Mittaustekniikan haastavana osana voidaan nähdä myös ympäristömittaukset, joissa saatetaan käsitellä hyvinkin pieniä pitoisuuksia. Sivuaine, vähintään 15 ov Pakolliset opinnot, 10 ov Analyyttiset mittausmenetelmät Mittaustekniikka Anturit 4 Valinnaiset opinnot, vähintään 5 ov Lämpötekniikan mittaukset Elektronimikroskopia NDT-tekniikan perusteet Bioanturit Tilastolliset monimuuttujamenetelmät Mittausignaalien analyysi Teollisuusprosessien mittaukset Sähköiset mittausmenetelmät 4 Prosessiautomaatio Prosessiautomaation sivuaine löytyy opinto-oppaasta automaatio- ja säätötekniikan laitoksen kohdalta. 229 Teknillinen mekaniikka Teknillisen mekaniikan sivuaine löytyy opinto-oppaasta konetekniikan kohdalta. Tietotekniikka Vastuuhenkilö lehtori Hannu Ahlstedt, huone K1430, hannu.ahlstedt@tut.fi Tietotekniikan opintoja suositellaan kaikille opiskelijoille. Seuraavan kokonaisuuden lisäksi tutkintoon voidaan suoraan sisällyttää ohjelmistotuotannon sivuaine tai tietotekniikan sivuaine. Näistä poikkeava kokonaisuus on hyväksytettävä erikseen. Sivuaine, vähintään ov Teknisen laskennan menetelmät (MATLAB) Numeerinen analyysi I Hypermedian perusteet Tekotodellisuus Ohjelmointi II Ohjelmistotuotannon peruskurssi Fortran-kieli 1 Yhdyskuntatekniikka Vastuuhenkilö professori Tuula Tuhkanen, huone FC324, tuula.tuhkanen@ tut.fi. Yhdyskuntatekniikan perusopintoja suositellaan perustiedoksi teknisen yhdyskuntainfrastruktuurin ja ympäristöhallinnon aloille aikoville tai ympäristöbiotekniikassa saastuneiden maa-alueiden kysymyksiin erikoistuville. Sivuaine, vähintään 15 ov Yhdyskuntasuunnittelun perusteet R Insinöörigeologian perusteet Ympäristögeologia Maa- ja kallioperän rakennusgeologia 2

16 Pohjatutkimukset Ympäristögeotekniikka Yhdyskuntatekniikan talous Kaukokartoitus ja ympäristö-tietojärjestelmät Hydrologia 2 Voimalaitosten ympäristö- ja turvallisuuskysymykset Vastuuhenkilöt: professori. Risto Raiko, huone K1431, risto.raiko@tut.fi ja professori. Leena Korpinen, huone SC209.3, leena.korpinen@tut.fi Energian tuotannon suunnittelussa ja käytössä on yhä tärkeämmäksi tekijäksi muodostunut ympäristökuormitusten minimointi sekä turvallisuusasioiden entistä parempi huomioiminen. Tämä sivuaine antaa perustiedot energiantuotantoon liittyvistä ympäristövaikutuksista sekä turvallisuuskysymyksistä ja niiden analysoinnista. Lisäksi sivuaine tarjoaa tietoa sähkön tuotantoon liittyvistä ympäristö- ja terveysvaikutuksista. Sivuaine, vähintään 14 ov Energiatekniikan perusteet Ilmansuojelu* Sähkö- ja elektroniikkateollisuuden ympäristökysymykset* Sähkön tuotanto ja sen ympäristövaikutukset* Luotettavuus- ja riskianalyysi Erikoistyö sähköenergiatekniikan ympäristökysymyksistä 2 Sivuainetta suositellaan täydennettäväksi seuraavilla kursseilla: Höyrytekniikka Riskienhallinta Prosessiautomaation turvallisuus Koneiden ja laitteiden turvallisuus 2 Mikäli * merkityt kurssit sisältyvät jo energiatekniikan opintosuunnan koulutusohjelmakohtaisiin opintoihin, korvataan ne suositeltavilla kursseilla. Ympäristötekniikan materiaalit Vastuuhenkilö professori Tuomo Tiainen, huone K3428, tuomo.tiainen@cc.tut.fi. Energiatuotannon ja teollisuusprosessien kehittäminen ympäristön kannalta suotuisiksi riippuu ratkaisevasti materiaalien kyvystä kestää muuttavissakin olosuhteissa. sivuaineen tavoitteena on perehdyttää opiskelija eri materiaaliryhmien perusominaisuuksiin, niiden karakterisointiin ja hallintaan sekä materiaalien käyttäytymiseen ympäristötekniikan sovellusalueilla. Sivuaine, vähintään 15 ov Pakolliset opinnot, 9 ov Materiaalien kierrätys Korroosio ja kuluminen Materiaalit ja materiaalin valinta 3 Valinnaiset opinnot, vähintään 6 ov Moderni terästeknologia Kevyet ja erikoismetallimateriaalit Metallit Metallien faasimuutokset ja lämpökäsittelyt Muovimateriaalit ja niiden tekniset sovellukset Keraamit Puun materiaalioppi 2 Teollisuustalous Vastuuhenkilö professori Markku Pirjetä, huone FB217, markku.pirjeta@tut.fi.

17 Teollisuustalouden opintoja suositellaan kaikille opiskelijoille. Teollisuustalouden sivuaineen tarkoituksena on tarjota kattava näkemys talouden, markkinoinnin ja johtamisen perusteista. Näiden tunteminen on hyödyllistä riippumatta siitä, millaisiin työtehtäviin opiskelija valmistumisensa jälkeen sijoittuu. Myös pitkän sivuaineen suorittaminen on mahdollista Sivuaine, 15 ov Johdatus kansantaloustieteeseen Tuotannonohjaus Laatujohtaminen Yrityksen talous Markkinointi Puheviestintä ja neuvottelutaito I Yritysorganisaatiot ja ihmisten johtaminen 2 231