LENTOTEKNIIKAN JATKO OPINTO OHJE VUODEN 2005 TUTKINTOSÄÄNNÖN MUKAAN OPISKELEVILLE

Transkriptio

1 Sivu 1 TEKNILLINEN KORKEAKOULU Konetekniikan osasto LENTOTEKNIIKAN JATKO OPINTO OHJE VUODEN 2005 TUTKINTOSÄÄNNÖN MUKAAN OPISKELEVILLE 1. OHJEEN TARKOITUS Ohjeen tarkoituksena on antaa jatko opintoja harkitsevalle selkeä yhteenveto opintoihin vaadittavista esitiedoista ja opintojen suorittamisesta. Kaikki jälkeen jatko opintonsa aloittavat noudattavat tässä kuvattua tutkintorakennetta, vaikka perustutkinto olisikin suoritettu vuoden 1995 tutkintosäännön mukaisesti. 2. JATKO OPINNOT Teknillisessä korkeakoulussa suoritettavien jatko opintojen tavoitteena on joko tekniikan lisensiaatin tai tekniikan tohtorin tutkinto. Opintoihin kuuluu perusopintojen kaltaisia opintosuorituksia sekä tärkeimpänä ja vaativimpana osana opinnäytetyö, eli lisensiaatintyö tai väitöskirja. Lisensiaatintyöllä on osoitettava, että tekijä pystyy käyttämään tieteellisiä tutkimusmenetelmiä. Väitöskirjan on oltava uutta luova tieteellinen tutkimus. Opinnot koostuvat opinnäytetyön lisäksi tutkimusalan moduulista T, täydentävän aihealueen opintojen moduulista S sekä moduulista Tieteen käytännöt ja periaatteet Y. Moduulin T laajuus on 40 opintopistettä (op), moduulin S 20 op ja moduulin Y, joista muodostuu kokonaislaajuus 70 op. Lentotekniikan jatko opinnoissa tutkimusalana on tavallisesti juuri lentotekniikka, mutta tutkimusalaksi voidaan määritellä myös virtausmekaniikka. Moduulin T sisältö sovitaan kuitenkin henkilökohtaisesti kuten moduulin S sisältö, jonka on liityttävä tutkimusalaan luontevasti. 3. LÄHTÖTIEDOT Jatko opintojen perusvaatimuksena on diplomi insinöörin tutkinto, jossa pääaineena on ollut vuoden 1995 tutkintosäännön mukaisesti lentokoneen aerodynamiikka tai lentokoneen rakennesuunnittelu, tai vuoden 2005 tutkintosäännön mukaisesti lentotekniikka. Sekä pää että sivuaineen on oltava hyväksytty vähintään yleisarvosanalla "hyvä" (3,0). Muissa (ulkomaisissa) korkeakouluissa suoritetut tutkinnot kelpaavat, jos ne sisällöltään vastaavat TKK:n opetusohjelmaa. Erityisissä tapauksissa lentotekniikan jatko opiskelijaksi voidaan hyväksyä myös pääaineenaan muuta alaa kuin lentotekniikkaa lukenut diplomi insinööri, mutta tällöin jatko opinnoille määritellään henkilökohtaisia esitietovaatimuksia eli kursseja, joita opiskelijan on suoritettava ennen varsinaisten lentoteknisten jatko opintojen aloitusta. Jos jatko opinnot kuitenkin

2 Sivu 2 suuntautuvat selvästi yleiseen virtausmekaniikkaan ilman erityistä lentoteknistä painotusta ja pääalaksi tulee siten virtausmekaniikka, lentotekniset esitietovaatimukset ovat vähäisiä. 4. OPINTOJEN SUUNNITTELU JA ALOITUS Ennen varsinaisia toimenpiteitä on syytä miettiä opintojen suuntaamisalue. Diplomi insinöörin tutkinnon sisällön lisäksi suuntaamisalueen valintaan vaikuttavat yleensä omat mielenkiinnon kohteet sekä työtehtävät ja joskus myös saatavilla oleva rahoitus. Lentotekniikassa opintojen tärkeimpiä suuntaamisalueita ovat aerodynamiikka, lentomekaniikka, rakennesuunnittelu, järjestelmät ja operointi. Myös yleinen virtausmekaniikka on mahdollinen suuntaus edellä kerrotun mukaisesti. TKK:n lentotekniikan laboratorioiden erikoisalueina ovat laskennallinen aerodynamiikka, lentosimulointi ja kevyet komposiittirakenteet. Täydentävän aihealueen opinnoiksi soveltuvat tutkimusalan suuntaamisesta riippuen mm. matematiikka, sovellettu matematiikka, mekaniikka, lujuusoppi, materiaalitekniikka, elektroniikka, säätötekniikka, tietojenkäsittelyoppi ja teollisuustalous. Koko tutkintoon sisältyy myös tieteen filosofiaa ja tutkimusmetodiikkaa käsitteleviä opintoja moduulissa Y. Jatko opiskelu aloitetaan sopimalla lentotekniikan professorin kanssa jatko opintojen suuntaamisesta ja tutkimusalan opintojen pääasiallisesta sisällöstä. Opintojen suuntaamisesta riippuen jatko opiskelijan ohjaajana toimii aerodynamiikasta ja lentomekaniikasta tai rakennesuunnittelusta vastaava lentotekniikan professori. Ohjaajan johdolla laaditaan kirjallinen, opiskelijakohtainen jatko opintosuunnitelma, joka sisältää seuraavat kohdat: jatkotutkinnon opinnäytteen aihe tai, mikäli aihe ei vielä ole selvillä, alue tutkimusalan opintojen moduulin T sisältö täydentävän aihealueen opintojen karkea hahmottelu tieteen käytännöt ja periaatteet moduulin Y sisältö alustava kokonaisaikataulu ensimmäisen vuoden suoritukset. Sopivan täydentävän aihealueen opintojen suorittamisesta ja sisällöstä on sovittava sellaisen professorin kanssa, jonka opetusala parhaiten vastaa suunniteltua moduulin S sisältöä. On huomattava, että tämä moduuli voi koostua yhtä useamman oppialan kursseista, kunhan niistä vain syntyy järkevä kokonaisuus. Muodollisesti jatko opinnot käynnistetään anomalla jatko opinto oikeutta tutkimusalalla ja sitä täydentävällä aihealueella TKK:n konetekniikan osaston osastoneuvostolta. Anomuksessa tulee olla tutkimusalan professorin puolto. Selvyyden vuoksi puolto on syytä hankkia samalla myös täydentävän aihealueen opinnoista vastaavalta professorilta. Samanaikaisesti tai myöhemmin anotaan opintojen yksityiskohtaisten tutkintovaatimusten eli sisältömäärittelyjen hyväksyminen. Vaatimukset laaditaan ao. professorien johdolla, ja niissä tulee olla professorien puolto. Aerodynamiikkaan ja rakennesuunnitteluun suuntautuneita lentotekniikan malliopintosuunnitelmia on esitetty liitteissä 1 ja 2, mutta henkilökohtaisesti sovittavat vaatimukset voivat toki poiketa näistä huomattavastikin.

3 Sivu 3 5. JATKO OPINTOJEN SISÄLTÖ JA SUORITUKSET Opinnot koostuvat kursseista ja kirjatenteistä. Kirjojen vaikeusasteesta riippuen koko tutkimusalan moduulin suorittaminen kirjatentein edellyttää sivun "kirjapaketin" tenttimistä. Tentit voidaan suorittaa sopimuksen mukaan (1) kirjallisesti, (2) suullisesti, (3) suorittamalla harjoitustehtäviä tai (4) kirjoittamalla tenttikirjasta referaatti. Tutkimusalan opintoihin voidaan sisällyttää erikoistöitä sekä lisensiaattiseminaareja tai lisensiaattitason luentokursseja, mikäli tällaisia järjestetään. Ulkomaisissa korkeakouluissa suoritetut lisensiaattitason kurssit voidaan sisällyttää suorituksiin, kunhan niiden sisältö ja taso on tarkastettavissa. Täydentävän aihealueen opinnot kootaan samankaltaisesti niistä vastaavan professorin johdolla. 6. LISÄTIETOJA Lisätietoja jatko opinnoista löytyy Teknillisen korkeakoulun jatkokoulutussivuilta sekä konetekniikan osaston jatkokoulutussivuilta osoitteista: opiskelijalle.html opiskelu/index.html Liite 1 Aerodynamiikkaan suunnattu malliopintosuunnitelma Liite 2 Rakennesuunnitteluun suunnattu malliopintosuunnitelma

4 Sivu 4 Liite 1 Malliopintosuunnitelma Esimerkki, pohjana vuoden 1995 tutkintosäännön mukainen DI tutkinto, jatko opintojen aloitus syksyllä Aineyhdistelmä ja tavoite Tutkimusala Lentotekniikka (suunnattuna aerodynamiikkaan) Täydentävä aihealue Matematiikka Tavoite Lisensiaatin tutkinto 2. Opinnäytetyön aihepiiri: Aerodynaaminen muodon optimointi numeeristen menetelmien avulla 3. Pääaineen sisältö, moduuli T, 40 op Kitkallinen virtaus, rajakerrosteoria : F.M.White, Viscous Fluid Flow, McGraw Hill, 1991, 614 s. () Kaasudynamiikka : J.D.Anderson, Modern Compressible Flow, McGraw Hill, 1982, 434 s. (9 op) Lentokoneen aerodynamiikka : Osa kirjasta H. Schlichting ja E. Truckenbrodt, Aerodynamics of the Airplane, McGraw Hill, 1979, ss (6 op) Laskennallisen virtausmekaniikan ja lämmönsiirron perusteet (5 op) Lentotekniikan lisensiaattiseminaari (4 op) Aerodynaaminen suunnittelu : Osia kirjasta D. Küchemann, The Aerodynamic Design of Aircraft, Pergamon Press, 1978, ss (6 op) 4. Täydentävän aihealueen sisältö, moduuli S, 20 op Sovittava ao. professorin kanssa. Seuraavat aiheet voivat tulla kysymykseen: a) Osittaisdifferentiaaliyhtälöt ja niiden numeeriset ratkaisumenetelmät b) Vektorikentät ja kompleksiset potentiaalit c) Integraaliyhtälöt d) Optimointi 5. Tieteen käytännöt ja periaatteet, moduuli Y,

5 Sivu 5 Sopivia tarjolla olevia kursseja, jotka valitaan yhdessä tutkimusalan professorin kanssa. 6. Alustava kokonaisaikataulu Opiskeluaika 3 vuotta: 1. vuosi tutkimusalan suorituksia 15 op tieteen käytäntöjen ja periaatteiden opintoja 2. vuosi tutkimusalan suorituksia 15 op lisensiaatintyön aineiston keruu 3. vuosi tutkimusalan suorituksia lisensiaatintyö

6 Sivu 6 Liite 2 Malliopintosuunnitelma Esimerkki, pohjana vuoden 1995 tutkintosäännön mukainen DI tutkinto, jatko opintojen aloitus syksyllä 2005) 1. Aineyhdistelmä ja tavoite Pääaine Sivuaine Tavoite Lentotekniikka (suunnattuna rakennetekniikkaan) Lujuusoppi (edellyttää hyväksyttäviä esitietoja) Tohtorin tutkinto 2. Opinnäytetyön aihepiiri: Komposiittirakenteen vauriosimulointi 3. Pääaineen sisältö, moduuli T, 40 op Komposiittirakenteiden lisensiaattiseminaari (6 op) Lentotekniikan lisensiaattiseminaari (4 op) Komposiittien mekaniikka I: Reifsnider K.L., Scott W.C., Damage Tolerance and Durability of Material Systems, John Wiley & Sons, Inc., 2002, 435 s (7 op) Komposiittien mekaniikka II: Harris B. (ed.), Fatigue of Composites, Woodhead Publishing Ltd, 2003, 742 s (11 op) Lentokoneen rakennesuunnittelu I: Hoblit F.M., Gust Loads on Aircraft: Concepts and Applications, AIAA Education Series, 306 s (6 op) Lentokoneen rakennesuunnittelu II: Todennäköisyyspohjaiset menetelmät lentokonerakenteiden eliniän arvioinnissa, kirjallisuuskatsaus (6 op) 4. Täydentävän aihealueen sisältö, moduuli S, 20 op Sovittava ao. professorin kanssa. Esimerkki : Elementtimenetelmä II (5 op) Termomekaniikka ja materiaalien mallinnus (5 op) Kokeelliset menetelmät (5 op) Rakenteiden optimointi (5 op)

7 Sivu 7 5. Tieteen käytännöt ja periaatteet, moduuli Y, Sopivia tarjolla olevia kursseja, jotka valitaan yhdessä tutkimusalan professorin kanssa. 6. Alustava kokonaisaikataulu Opiskeluaika 4 vuotta: 1. vuosi tutkimusalan suorituksia 15 op tieteen käytäntöjen ja periaatteiden opintoja väitöskirjatyön lähdeaineiston keruu ja analysointi 2. vuosi tutkimusalan suorituksia 15 op väitöskirjatutkimus ja tulosten julkaisu (1. lehtiartikkeli) 3. vuosi tutkimusalan suorituksia väitöskirjatutkimus ja tulosten julkaisu (2. ja 3. lehtiartikkeli) 4. vuosi väitöskirjatutkimus ja tulosten julkaisu (4. lehtiartikkeli) nippuväitöskirjan kokoaminen