8. KONETEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "8. KONETEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA"

Transkriptio

1 8. KONETEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA Koneosaston johtaja, professori Reijo Karvinen, huone K1429, puh Osaston sihteeri Kirsti Karjalainen, huone K1447, puh , Osaston opintoneuvoja huone K1446, puh , Ylläpidämme tuoreinta tietoa Konetekniikan opinnoista kotisivuillamme Sivuilta löydät opinto-opasta täydentävää tietoa ja mm. vastauksia useimmin esitettyihin opintoja koskeviin kysymyksiin Tavoitteet 61 Konetekniikan koulutusohjelman tavoitteena on kouluttaa diplomi-insinöörejä erityisesti metalliteollisuuden tutkimus-, kehitys-, suunnittelu- ja ylläpitotehtäviin. Tutkinto antaa hyvän pohjan myös muiden teollisuuden alojen ja muun talouselämän, hallinnon sekä opetus- ja tutkimuslaitosten tarjoamiin tehtäviin. Moderni konetekniikka pohjautuu pitkälti luonnontieteiden perusilmiöihin. Tänä päivänä työssä sovelletaan uutta pitkälle kehitettyä teknologiaa, johon kuuluvat mm. tietokoneavusteiset laskentaja suunnittelumenetelmät, tuotteissa käytetty automaatio ja elektroninen ohjaus sekä tuotannon automatisointi. Laaja-alaiset, korkeatasoiset perusopinnot varmistavat sen, että työelämässä voi siirtyä joustavasti tehtävästä toiseen ja omaksua helposti uutta tietoa. Konetekniikan koulutusohjelman opintosuunnat on koottu tukemaan juuri tätä laaja-alaisuutta. Uusille opiskelijoille on syytä mainita, että vanhojen vahvuuksiensa rinnalle osasto on alkanut kehittää opetustarjontaa kevytrakenteiden, mallinnuksen, simuloinnin, virtuaalitekniikoiden sekä elektroniikan tuotantotekniikoiden alueille Tutkinnon rakenne Konetekniikan opinnot muodostuvat perusopinnoista (45 ov), Aineopinnoista (115 ov) ja diplomityöstä (20 ov). Tutkinnon kokonaisuuslaajuus on siis 180 ov. Arkkitehtuuri

2 62 Perusopinnot (yht. 45 ov) TTKK:n yhteiset perusopinnot (33 ov) Koulutusohjelman yhteiset perusopinnot (12 ov) Aineopinnot (yht. 115 ov) Koulutusohjelman yhteiset aineopinnot (32 ov) Pääaineopinnot Sivuaineopinnot Muut vapaasti valittavat opinnot (yht. 83 ov) Diplomityö (20 ov) Tehdään pääaineesta, jota on opiskeltu vähintään 24 ov Koulutusohjelman yhteiset perusopinnot 12 ov Vektorianalyysi Fourier n menetelmät Turvallisuustekniikan perusteet Lyhyt insinöörikemia Sano se suomeksi 2 Pakollisia kieliopintoja konetekniikan koulutusohjelmaan kuuluu siis 8 ov (4 ov pitkä vieras kieli, 2 ov suomi ja 2 ov toinen kotimainen kieli). Aineopinnot Aineopinnot (115 ov) muodostuvat koulutusohjelman yhteisistä aineopinnoista (32 ov) sekä laitosten tarjoamista syventävistä aineopintokokonaisuuksista (83 ov). Koulutusohjelman yhteiset aineopinnot 32 ov Koulutusohjelmakohtaiset opinnot ovat pakollisia kaikille konetekniikan koulutusohjelmassa opiskeleville. Opintojaksot on tarkoitettu suoritettaviksi ensimmäisen ja toisen vuosikurssin (I ja II) aikana, kuitenkin ennen yksittäisten laitosten tarjoamien aineopintokokonaisuuksien aloittamista. Koulutusohjelman yhteiset aineopinnot 32 ov Opintojen suunnittelu 0 II kl Statiikan perusteet 2 I sl Dynamiikan perusteet 3 I kl Lujuusopin perusteet I 3 I kl Koneenpiirustus ja CAD-perusteet 3 I sl-kl Koneenosaopin perusteet 3 II sl Termodynamiikan perusteet 3 II kl Hydrauliikan perusteet 3 II kl Tuotantojärjestelmät ja verkot 3 II kl Materiaalit ja materiaalin valinta 3 II sl-kl Sähkötekniikan perusteet K 3 II sl Ohjelmointi I 3 II-III kl 8.3. Syventävät aineopinnot Koulutusohjelmakohtaisten yhteisten aineopintojen jälkeen aineopinnot täydennetään 115 ov:oon Konetekniikan koulutusohjelman aineopetusta antavat laitokset ovat: energia- ja prosessitekniikka (ENER) hydrauliikka ja automatiikka (IHA) koneensuunnittelu (KSU) materiaalioppi (MOL) paperinjalostustekniikka (PAP) teknillinen mekaniikka ja optimointi (TME) teollisuustalous (TETA) tuotantotekniikka (TTEK) turvallisuustekniikka (TUR) Näille laitoksille voit pääaineen tai soveltuvan opintosuunnan opiskeltuasi tehdä diplomityön. Syventävät aineopinnot voit suorittaa kahdella tavalla:

3 63 Vaihtoehto 1) Valitset pääaineen koulutusohjelman jonkin laitoksen tarjoamasta pääainekokonaisuudesta ja täydennät sitä soveltuvilla sivuaineilla ja vapaasti valittavilla opinnoilla siten, että kokonaisuuden laajuudeksi tulee 83 ov Kaavio vaihtoehdosta 1: Syventävien aineopintojen (yht. 83 ov) valinta Konetekniikan osaston laitoksien tarjoamista aineopintokokonaisuuksista Huomaa, että kaaviossa on sanottu pääaineen olevan vähintään 24 ov:n laajuinen. Monet laitokset edellyttävät minimimäärää laajempia pääaineopintoja. Samoin sivuaineen laajuus on useilla laitoksilla suurempi kuin 12 ov:n minimilaajuus. Sivuaineiden valintaa ei ole rajoitettu, vaan sivuaineeksi voi ottaa myös muiden koulutusohjelmien sivuaineita tai muiden yliopistojen ja korkeakoulujen tarjoamia opintokokonaisuuksia. Kuten kaaviosta näet, sivuaineita on mahdollista valita useampiakin, jolloin ne voidaan sisällyttää vapaasti valittaviin opintoihin. Jos pääaineena on turvallisuustekniikka tai teollisuustalous, täytyy opiskelijalla olla myös jostain muusta yllämainituista konetekniikan aineopintokokonaisuuksista (kuin turvallisuus- tekniikka tai teollisuustalous) pääaineen laajuinen opintokokonaisuus. Huom! Milloin kaksi aineopintokokonaisuutta sisältää yhteisiä opintojaksoja, nämä otetaan lukuun molemmissa. Tutkinnon kokonaislaajuudessa kukin opintojakso otetaan luonnollisesti huomioon vain kerran. Tämä antaa lisää tilaa vapaasti valittaville opinnoille. Vaihtoehto 2) Valitset jomman kumman koulutusohjelman sinulle tarjoamista opintosuunnista: tuotekehitys tai tuotanto. Opintosuunnat ovat kokonaisuuksia, joilla pyritään kattamaan teollisuuden osaamistarve opintosuunnista valmistuville diplomiinsinööreille. Opinnoilla halutaan taata riittävä laaja-alaisuus ja helppo tehtävästä toiseen siirtyminen. Opintosuunnat koostuvat pakollisista 30 ov:n opinnoista sekä vapaavalintaisista 30 ov:n opinnoista, joilla opintosuuntaa voi syventää halutulle tekniikan alueelle. Valitusta alueesta (ja laitoksesta) tulee samalla pääaine, josta voi tehdä diplomityön. Syntynyt opintokokonaisuus täydennetään 83 ov:oon esim. yhdellä soveltuvalla sivuaineella ja vapaasti valittavilla opinnoilla. Kaavio vaihtoehdosta 2: Opintosuunnan valinta ja syventävien aineopintojen täydentäminen 83 ov:oon.

4 64 Esimerkkejä kokonaistutkinnoista Huomaa, että esimerkeissä pääaineen laajuudeksi on oletettu 30 ov ja sivuaineen laajuudeksi 15 ov. Esimerkki 1. Tutkinnon kokoaminen laitosten tarjoamista aineopintokokonaisuuksista (valittu pääaine ja 2 sivuainetta) TTKK:n perusopinnot 33 ov koulutusohjelman perusopinnot 12 ov koulutusohjelman aineopinnot 32 ov pääaine 30 ov sivuaine 1 15 ov sivuaine 2 15 ov vapaasti valittavat opinnot 23 ov diplomityö 20 ov YHTEENSÄ 180 ov Esimerkki 2. Tutkinnon kokoaminen laitosten tarjoamista aineopintokokonaisuuksista (valittu pääaine ja 1 laaja sivuaine) TTKK:n perusopinnot 33 ov koulutusohjelman perusopinnot 12 ov koulutusohjelman aineopinnot 32 ov pääaine 30 ov laaja sivuaine 30 ov vapaasti valittavat opinnot 23 ov diplomityö 20 ov YHTEENSÄ 180 ov Esimerkki 3. Tutkinnon kokoaminen valittuun opintosuuntaan perustuvista opinnoista TTKK:n perusopinnot 33 ov koulutusohjelman perusopinnot 12 ov koulutusohjelman aineopinnot 32 ov esim. tuotekehityksen opintosuunta 60 ov sivuaine 15 ov vapaasti valittavat opinnot 8 ov diplomityö 20 ov YHTEENSÄ 180 ov 8.4. Vapaasti valittavat opinnot Vapaasti valittavia opintoja valitaan niin paljon, että niillä täydennetään tutkinnon kokonaislaajuus 180 opintoviikkoon Diplomityö 20 ov Diplomityö on opintojen loppuvaiheessa tehtävä, pääaineena opiskeltaviin aineopintoihin liittyvä kirjallinen opinnäyte. Diplomityön suorittamisesta on konetekniikan osastolla olemassa erillinen ohje, jonka saa osaston kansliasta. On erittäin toivottavaa, että ennen työn aloittamista on suoritettu vähintään 140 opintoviikkoa siten, että kaikki perus- ja koulutusohjelmakohtaiset opinnot sekä tutkintoon kuuluva harjoittelu on hyväksytty. Opintojen suunnitteleminen Konetekniikan koulutusohjelman suoritusvaatimuksiin kuuluu, että opiskelijat suorittavat opintojakson Opintojen suunnittelu ennen aineopintojen aloittamista. Opintojaksolla opiskelijat tekevät itselleen henkilökohtaisen opintosuunnitelman opintoneuvojan avustamana. Opintosuunnitelmaan tulee sisällyttää opinto-oppaan mukaisesti ryhmiteltynä opintojaksot, jotka opiskelija aikoo tutkintoaan varten suorittaa tai on jo suorittanut. Suorittamattomista opintojaksoista tulee lisäksi selvittää arvioitu suoritusajankohta lukukauden tarkkuudella Insinöörit ja teknikot Konetekniikan ammattikorkeakouluinsinöörin tutkinnosta hyvitetään ov. Tutkinto korvaa pakolliset perus- ja koulutusohjelmakohtaiset opinnot ja harkinnan mukaan aineopintoja, paitsi perusopintojen matematiikan opintojaksot (16 ov) sekä tietyin poikkeuksin ruotsin peruskurssin (2 ov). Lisäksi on suoritettava seuraavat koulutusohjelmakohtaiset opintojaksot:

5 Termodynamiiikan perusteet,jos suoritat energiaja prosessitekniikan aineopinnot Hydrauliikan perusteet,jos suoritat hydrauliikan ja automatiikan aineopinnot Tuotantojärjestelmät ja verkot, jos suoritat tuotantotekniikan aineopinnot Muiden kuin konetekniikan ammattikorkeakouluinsinöö-rien hyvityksistä päätetään erikseen. Hyvitys on enintään 60 ov samoin kuin opistoinsinöörien osalta. Koneteknikon tutkinnosta hyvitetään enintään 20 ov. Tutkinto korvaa ainakin seuraavat pakolliset opintojaksot: Koneenpiirustus ja CAD- perusteet Tuotantojärjestelmät ja verkot Materiaalit ja materiaalin valinta Turvallisuustekniikan perusteet Fysiikan työt I Sähkötekniikan perusteet K Tietotekniikan perusteet 2 Insinööri tai teknikko/rakennusmestari ei voi sisällyttää tutkintoonsa (180 ov:oon) harjoittelua. Muiden kuin konealan insinöörien ja teknikoiden opinnoista päätetään tapauskohtaisesti. Aineopintojen ja diplomityön osalta tutkintovaatimukset ovat kuitenkin samat kuin muilla Tuotekehityksen opintosuunta Opintosuunnalla on pakolliset 30 ov:n opintojaksot, jotka tarjoavat laaja-alaisen teoreettisen perustan aineopintojen erikoistavaan jaksoon. Opintosuunnan yhteiset pakolliset opinnot täydennetään pääaineella ja mahdollisella sivuaineella, joilla pystyy suuntaamaan opintoja tekniikan eri alueille. Sivuaineen valintaa ei ole rajoitettu. Niille opiskelijoille, jotka haluavat erikoistua numeeriseen laskentaan ja mallinnukseen, suositellaan Ohjelmistotuotannon sivuainetta. Sivuaineen asemasta voi myös valita suositeltavista täydentävistä opintojaksoista. Opintosuunnan yhteiset pakolliset opintojaksot, 31 ov: Lujuusopin perusteet II Elementtimenetelmän perusteet CAD jatkokurssi Mekatroniikan perusteet Tuotekehitysoppi Virtausoppi Pituussuureiden mittaustekniikka Kevyet ja erikoismetallimateriaalit Differentiaaliyhtälöt Tekotodellisuus Metallien taasimuutokset ja lämpökäsittelyt 3 Suositeltavia täydentäviä opintojaksoja: Optimoinnin perusteet Fortran-kieli Automaatiotekniikan perusteet Teknisen laskennan menetelmät (MATLAB) Johtuminen ja säteily Mekaaniset värähtelyt Tuotantolaitoksen kunnossapito Ohjausjärjestelmät kone-automaatiossa Tuotantoautomaatio Valmistustekniikat Työvälinesuunnittelu Polymeerien materiaalioppi Polymeerien tekninen käyttö Yrityksen talous Koneiden ja laitteiden turvallisuus Työoikeus 1 Opintosuunnan suuntaaminen Opinnot voi perusjakson jälkeen suunnata aineopintovalinnalla, pääaineeksi on otettava jokin opintosuunnan keskeisistä aineista:

6 66 Koneensuunnittelu Energia- ja prosessitekniikka Teknillinen mekaniikka ja optimointi Hydrauliikka ja automatiikka Materiaalioppi Paperinjalostustekniikka 8.8. Tuotannon opintosuunta Opintosuunnalla on pakolliset 30 ov:n opintojaksot, jotka tarjoavat laaja-alaisen perustan. Opintosuunnan yhteiset pakolliset opinnot täydennetään pääaineella ja mahdollisella sivuaineella, joilla voi suunnata opintoja tekniikan eri alueille. Sivuaineen valintaa ei ole rajoitettu. Jos opiskelija haluaa erikoistua tieokonesovellutuksiin, suositellaan Ohjelmistotuotannon sivuainetta. Sivuaineen asemasta voi myös valita suositeltavista täydentävistä opintojaksoista. Tällöin nämä valittavat opintojaksot eivät saa olla samoja kuin pääaineessa. Opintosuunnan yhteiset pakolliset opintojaksot, 31 ov: Optimointi ja päätöksenteko CAD jatkokurssi Tuotantojärjestelmät ja verkot Tuotantoautomaatio Tuotantokoneiden etäohjelmointi Laadunvarmistus Valmistustekniikat Työvälinesuunnittelu Metallien faasimuutokset ja lämpökäsittely Koneiden ja laitteiden turvallisuus Tilastomatematiikka 3 Suositeltavia täydentäviä opintojaksoja: 270xxxx Kaikki tuotantotekniikan laitoksen opintojaksot Lujuusopin perusteet II Elementtimenetelmän perusteet Tuotekehitysoppi Kunnonvalvontamenetelmät Tuotantolaitoksen kunnossapito Ohjausjärjestelmät koneautomaatiossa Metallien muodonantomenetelmät Metallien liittämismenetelmät Valimotekniikan perusteet Polymeerimateriaalien muotit ja työkalut Tuotannonohjaus Yrityksen talous Tuotannon johtaminen Yrityksen turvallisuusjohtaminen Riskienhallinta Turvallisuus ja tuottavuus Luotettavuus- ja riskianalyysi Teollinen muotoilu Paperitekniikka I Logistiikan johdantokurssi Työoikeus Tilastollinen laadunvalvonta Elektroniikan tuotantotekniikka Tekotodellisuus Ohjelmointi II Ohjelmistotuotannon peruskurssi 2 Opintosuunnan suuntaaminen Opinnot voi perusjakson jälkeen suunnata aineopintovalinnalla, pääaineeksi on otettava jokin opintosuunnan keskeisistä aineista: Tuotantotekniikka Kunnossapitotekniikka (koneensuunnittelun laitos) Teollisuustalous Turvallisuustekniikka Materiaalioppi Paperinjalostustekniikka

7 Laitosten tarjoamat opintojaksot ja opintokokonaisuudet Energia- ja prosessitekniikka Laitoksen johtaja, professori Risto Raiko, huone K1431, Energia- ja prosessitekniikassa perehdytään energian tehokkaaseen ja ympäristöystävälliseen tuottamiseen ja käyttöön sekä erilaisten prosessilaitteiden ja järjestelmien suunnitteluun. Sovellusalueet ovat hyvin laajat alkaen energian tuotantolaitoksista ja -laitteista päätyen energian siirtoon, jakeluun ja käyttöön. Energian käytön osalta pääaineiden keskeisiä alueita ovat laitteiden lämpö- ja virtaussuunnittelu sekä järjestelmien erityisesti LVI- ja jäähdytysjärjestelmien suunnittelu. Opetuksessa laajan teoreettisen perustan lisäksi keskeistä on ATK-suunnitteluohjelmien käyttö. Energia- ja prosessitekniikassa on kaksi pääaonetta lämpö- ja virtaustekniikka sekä voimalaitos- ja polttotekniikka. Molemmat muodostuvat yhteisistä pakollisista opintojaksoista ja yhdestä valinnaisesta painotuksesta. LVI- ja jäähdytystekniikka, Pakolliset opintojaksot, 14 ov Valinnaiset opintojaksot Pakolliset yhteiset opintojaksot, 17 ov Prosessilaitteet, Pakolliset opintojaksot, 18 ov Valinnaiset opintojaksot Sovellettu virtaustekniikka, Pakolliset opintojaksot, 17 ov Valinnaiset opintojaksot Voimalaitostekniikka, Pakolliset opintojaksot, 17 ov Valinnaiset opintojaksot Polttotekniikka, Pakolliset opintojaksot, 20 ov Valinnaiset opintojaksot Pääaineen yhteiset pakolliset opintojaksot, 17 ov Teknillinen termodynamiikka 1) Virtausoppi Lämmönsiirron perusteet Lämmönsiirron jatkokurssi Lämpötekniikan mittaukset Energiatekniikan perusteet 2 1) voidaan korvata kursseilla Fysikaalinen kemia I ja Fysikaalinen kemia II Mikäli näitä opintojaksoja sisältyy koulutusohjelmakohtaisiin opintoihin, on tilalle valittava pääaineen valinnaisia opintojaksoja niin, että pääaineen opintoviikkomäärä tulee täyteen. Lämpö- ja virtaustekniikan pääaine Vastuuhenkilöt: professori Antero Aittomäki (prosessilaitteet) huone K1423, antero.aittomaki@tut.fi professori Timo Kalema (LVI- ja jäähdytystekniikka) huone K1426, timo.kalema@tut.fi professori Reijo Karvinen (sovellettu virtaustekniikka) huone K1429, reijo.karvinen@tut.fi Lämpö- ja virtaustekniikan pääaineen tavoitteena on perehdyttää energian tuotannossa sekä käytössä tärkeiden laitteiden ja järjestelmien perusteisiin ja suunnitteluun. Pääaineen painotus voidaan valita kolmesta eri vaihtoehdosta: LVI- ja jäähdytystekniikka prosessilaitteet sovellettu virtaustekniikka Lämpö- ja virtaustekniikka, pääaine, vähintään 35 ov Lämpö- ja virtaustekniikan pääaine, 30 ov Voimalaitos- ja polttotekniikan pääaine, 34 ov -

8 68 LVI- ja jäähdytystekniikka LVI-tekniikan opetuksen painopisteenä on rakennusten ja yhdyskuntien energiankulutuksen analysointi eri tasoisilla malleilla ja rakennusten sisäilmaston mitoitusmenetelmät. Rakennuksen sisäilmastolla tarkoitetaan ilman puhtautta sekä lämpötila- ja kosteus-olosuhteita. LVI-teknisen mitoituksen tavoite on toimivan, taloudellisen järjestelmän suunnittelu. Opetuksessa keskitytään mm. rakennusten energiajärjestelmien, lämmitys- ja ilmanvaihtolaitteiden ja ulkovaipan lämmöneristyksen mitoitukseen. LVItekniikan mitoitusmenetelmät ja analysointityökalut ovat lämmönsiirron ja virtausopin sovellutuksia. Jäähdytystekniikka (ns. kylmätekniikka) on tilojen, tuotteiden, laitteiden ja prosessien jäähdyttämistä koneellisesti. Jäähdytystekniikan opintojaksoissa perehdytään jäähdytysprosessien toimintaperiaatteisiin, laitteistojen mitoitukseen ja tärkeimpiin käyttösovellutuksiin. Yksi tärkeä ja lisääntyvä käyttöalue ovat lämpöpumppujärjestelmät, joiden erikoispiirteisiin myös paneudutaan. Opetus painottuu mitoitus- ja suunnitteluharjoituksiin. Pakolliset opintojaksot, 14 ov LVI-tekniikka Jäähdytystekniikka Jäähdytystekniikka Prosessien simulointi Prosessien optimointi 3 Valinnaiset opintojaksot Laitoksen kaikki muut opintojaksot ja Aerosolifysiikka Automaation laitetekniikka Automaatio- ja säätötekniikka Fortran-kieli 1 Sivuaineiksi sopivat mm. koneensuunnittelu, matematiikka, ohjelmistotekniikka, säätötekniikka ja turvallisuustekniikka. Prosessilaitteet Tavoitteena on opettaa tärkeimpien energian tuotannossa ja käytössä esiintyvien perusprosessien teoria ja mitoitus sekä järjestelmien toiminta yhdessä usean laitteen kokonaisuudessa. Perusilmiöitä ja -prosesseja käsitellään mm. termodynamiikassa, lämmönsiirrossa ja virtausopissa. Kokonaisuuksien toimintaa tarkastellaan mm. prosessien optimoinnissa ja simuloinnissa sekä prosessilaitteiden suunnittelussa. Teorian lisäksi perehdytään mitoitukseen, simulointiin ja optimointiin käytettäviin tietokoneohjelmistoihin. Esimerkkejä prosesseista ja laitteista ovat lämmönsiirtimet, höyrystimet ja lauhduttimet, kolonnit, sekoittimet, suodattimet, erottimet, kuivauslaitteet, pumput ja puhaltimet, putki- ja kanavaverkostot, elektroniikan jäähdytys sekä jäähdytyskoneistot ja lämpöpumput. Pakolliset opintojaksot, 18 ov Kitkallinen virtaus Virtauskoneet Prosessilaitteet Prosessien simulointi Prosessien optimointi Teollisuusprosessien mittaukset 4 Valinnaiset opintojaksot Laitoksen kaikki muut opintojaksot ja Teollisuusprosessien mallintaminen ja säätörakenteet Fortran-kieli 1 Sivuaineiksi sopivat mm. fysiikka, koneensuunnittelu, matematiikka, mittaustekniikka, ohjelmistotekniikka, säätötekniikka, paperinjalostustekniikka ja teknillinen mekaniikka.

9 69 Sovellettu virtaustekniikka Sovelletun virtaustekniikan painotus on tarkoitettu syvällisestä teoriasta ja tutkimuksesta kiinnostuneille. Painotus antaa valmiudet vaativien lämmönsiirto- ja virtausongelmien tutkimiseen mm. nykyaikaisia numeerisia menetelmiä käyttäen. Pakolliset opintojaksot, 17 ov Kitkallinen virtaus Virtausten numeerinen laskenta Virtauksen turbulenssi-ilmiöt Virtauskoneet Konvektiivinen lämmönsiirto 3 Valinnaiset opintojaksot Laitoksen kaikki muut opintojaksot ja Lämpöjännitykset ja viruminen Yleinen elementtimenetelmä Vektorianalyysin jatkokurssi Differentaaliyhtälöt Numeerinen analyysi I Osittaisdifferentiaaliyhtälöiden numeeriset menetelmät Matemaattisen mallinnuksen peruskurssi Mallinnus ja simulointi Fortran-kieli 1 Sivuaineiksi sopivat mm. fysiikka, matematiikka, mittaustekniikka, ohjelmistotekniikka, säätötekniikka, teknillinen mekaniikka. Voimalaitos- ja polttotekniikan pääaine Vastuuhenkilöt: professori Risto Raiko (voimalaitostekniikka) huone K1431, risto.raiko@tut.fi professori Antti Oksanen (polttotekniikka) huone K1428, antti.oksanen@tut.fi Voimalaitos- ja polttotekniikan pääaine voidaan painottaa kahteen eri alueeseen: polttotekniikka voimalaitostekniikka Voimalaitos- ja polttotekniikan opetus koostuu alan yleisistä teoreettisista perusteista ja sovelluksista sisältäen mm. seuraavia erikoistumisalueita: - energiatalous - energiatekniikan informaatiojärjestelmät - höyry- ja ydinvoimalaitokset, kaasuturbiinit, polttomoottorit - yhdistetty sähkön- ja lämmöntuotanto (CHP) sekä kaukolämmitys - uudet voimalaitos- ja polttotekniikat kuten kaasutus, leijutekniikka ja paineistettu poltto - uusiutuvat energialähteet - ilmansuojelutekniikka, päästöt, ilmastonmuutos - höyrykattilat, polttimet sekä eri polttoaineet ja -tavat - palamisen aineen- ja lämmönsiirto - palamisen perusilmiöt, hallitsevat teoriat ja termodynamiikka, reaktiokinetiikka - polttoprosessit ja palamisen päästöt - polttoprosessien ja reaktiivisten virtausten numeerinen mallinnus ja simulointi, polton aerodynamiikka - palamisen ja turbulenssin vuorovaikutus Pääaine antaa pätevyyden energia-alan tutkimus-, tuotekehitys-, konsultointi-, käyttö- ja myyntitehtäviin mm. energiayhtiöissä, kattila- ja poltinteollisuudessa, suunnittelutoimistoissa sekä energia- ja tutkimuslaitoksissa. Sopivalla sivuaineen valinnalla, kuten teollisuustalous, tutkinto antaa erinomaiset valmiudet energia-alan johtotehtäviin. Vaadittavat sivuaineet saa kukin itse valita vapaasti, mutta suositeltavia sivuaineita ovat seuraavat: Koneensuunnittelu, energia- ja prosessiteollisuuden kunnossapito-, paperinjalostus-, sähköenergia-, automaatio- ja säätötek-

10 70 niikka, teknillinen mekaniikka, teollisuustalous, turvallisuustekniikka sekä kemia. Voimalaitos- ja polttotekniikka, pääaine, vähintään 34 ov Voimalaitostekniikka Pakolliset opintojaksot, 17 ov Energiatalous Energiatalouden case-harjoitukset Höyrytekniikka Voimalaitostekniikka Polttotekniikka Prosessien simulointi Ammattiaineseminaari 1) Ammattiaineseminaari 1) 4 1) vaihtoehtoisia Polttotekniikka Pakolliset opintojaksot, 20 ov Kitkallinen virtaus Höyrytekniikka Polttotekniikka Tulipesämallinnus Reaktiiviset virtaukset Ammattiaineseminaari 2) Ammattiaineseminaari 2) 4 2) vaihtoehtoisia Voimalaitos- ja polttotekniikan pääaineen valinnaiset opintojaksot Edellisten ryhmien opintojaksoja voi ottaa myös toisen jatkeeksi valittaessa valinnaisia opintojaksoja tai niitä voi valita alla olevista opintojaksoista, jotka on ryhmitelty eri painotuksin helpottamaan valintaa. Ryhmittelyä voi itse vapaasti myös muuttaa tai laajentaa, jos katsoo sen opintojensa kannalta järkeväksi. Kaksi ensimmäistä ryhmää painottaa opintoja lisää voimalaitos- tai polttotekniikan suuntiin muiden painottaessa puolestaan koneensuunnitteluun, kunnossapitotekniikkaan, kemiaan, fysiikkaan ja matematiikkaan, jotka kaikki vahvistavat ja laajentavat osaamista molemmilla alueilla. Valinnoista voi keskustella myös opetuksen vastuuhenkilöiden kanssa. Vaihtoehtoisia jaksoja voi valita myös laitoksen muista opintojaksoista. Voimalaitostekniikka Prosessien optimointi Tilastomatematiikka Operaatiotutkimus Automaation laitetekniikka Energian varastointi- ja uudet energialähteet Luotettavuus- ja riskianalyysi 3 Polttotekniikka Palamisen erityiskysymyksiä Fysikaalinen kemia I Fysikaalinen kemia II Tilastomatematiikka Tilastolliset monimuuttujamenetelmät Mallinnus ja simulointi 3 Koneensuunnittelu Koneensuunnitteluopin perusteet Tuotekehitysoppi Kevyet konerakenteet 3 Kunnossapitotekniikka Käyttövarmuuden suunnittelu Kunnossapidon erityistyö Tuotantolaitoksen kunnossapito Kunnonvalvontamenetelmät 2

11 71 Teollisuustalous Johdatus kansantaloustieteeseen Yrityksen talous 2 Kemia Orgaaninen kemia Fysikaalinen kemia I Fysikaalinen kemia II Pinta- ja katalyyttikemia I Pinta- ja katalyyttikemia II 1 Fysiikka Termofysiikka Aerosolifysiikka 3 Matematiikka Lämpötekniikan matemaattiset apuneuvot Differentiaaliyhtälöt Matriisilaskenta Osittaisdifferentiaaliyhtälöt Osittaisdifferentiaaliyhtälöiden numeeriset menetelmät 3 Sivuaineet Laitoksella on kolme sivuainetta. Energia- ja prosessitekniikan sivuaine tarjoaa yleiset alan perustiedot. Voimalaitos- ja polttotekniikan sivuaine painottuu ko. alan perusteisiin ja sovellutuksiin. LVI- ja jäähdytystekniikan sivuaine on tarkoitettu esim. rakennustekniikan opiskelijoille. Mikäli jokin sivuaineen opintojakso sisältyy koulutusohjelmakohtaisiin opintoihin, sen tilalle on valittava muita laitoksen opintojaksoja niin, että sivuaineen opintoviikkomäärä tulee täyteen. Energia- ja prosessitekniikka, sivuaine 14 ov Vastuuhenkilö professori Risto Raiko huone K1431, risto.raiko@tut.fi Teknillinen termodynamiikka Virtausoppi Lämmönsiirron perusteet Lämpötekniikan mittaukset Energiatekniikan perusteet 2 Voimalaitos- ja polttotekniikka, sivuaine, 17 ov Teknillinen termodynamiikka 3) Lämmönsiirron perusteet Energiatekniikan perusteet Höyrytekniikka Polttotekniikka Ilmansuojelu 2 3) voidaan korvata kursseilla Fysikaalinen kemia I ja Fysikaalinen kemia II LVI- ja jäähdytystekniikka, sivuaine, 15 ov Vastuuhenkilö professori Timo Kalema huone K1426, timo.kalema@tut.fi Termodynamiikan perusteet Lämmönsiirron perusteet LVI-tekniikka Jäähdytystekniikka Prosessien optimointi 3 Hydrauliikka ja automatiikka Luettelo vaadittavista opinnoista löytyy sivulta 52.

12 Koneensuunnittelu Laitoksen johtaja, professori Asko Riitahuhta, huone K1232. Koneensuunnittelija tarvitsee nykyaikaisten koneiden ja konejärjestelmien suunnitteluun monipuolisia tietoja ja taitoja. Työn perusta rakentuu luonnollisesti koneinsinöörin perustiedoista ja teknistaloudellisesta näkökulmasta. Niiden lisäksi konejärjestelmien kehitystyössä vaaditaan koneensuunnittelun tietoja sekä säätö- ja ohjaustekniikan, tribologian ja lujuusopin hallintaa. Koneensuunnittelun rinnalle toiseksi ammattiaineeksi soveltuvat kaikki konetekniikan ja sähkötekniikan koulutusohjelmien ammattiaineet. Opintojen alusta alkaen on keskeisessä asemassa tietokoneen hyväksikäyttö laskennassa, mittauksissa ja suunnittelussa. Tuotteet suunnitellaan nykyään pääosin tietokoneen avulla (CAD/ CAM). Lisäksi tuotesuunnitteluun on yhdistettävä tuotetiedon hallinta, jolloin tarvitaan tietokantoihin liittyvää osaamista. Siksi koneensuunnittelu soveltuu sivuaineeksi myös ohjelmointiin, ohjelmistotuotantoon ja tietokantoihin liittyvään ohjelmistotekniikkaan. Koneensuunnittelun laitoksen pitkät ja lyhyet ammattiaineet Pitkän ammattiaineen laajuus on vähintään 24 ov ja lyhyen ammattiaineen vähintään 12 ov. Kaikissa ammattiaineissa muodostetaan pitkä ammattiaine lyhyestä täydentämällä valinnaisten opintojaksojen luettelosta sopivat aineet. Sama opintojakso voi sisältyä useampaan eri ammattiaineeseen, mutta kirjataan tutkintoon vain kerran. Koneensuunnitteluun kuuluvat ammattiaineet ovat - konstruktiotekniikka - tehonsiirto - tuotekehitystekniikka - konedynamiikka - mallinnus- ja simulointitekniikka - kunnossapitotekniikka - konediagnostiikka Kokonaiskuvan laajentamiseksi on suositeltavaa lukea sivuaineita myös muilta konetekniikkaa sivuavilta aloilta. Erityiset vaatimukset Muut kuin konetekniikan koulutusohjelmaan kuuluvat opiskelijat suorittavat seuraavat perusopinnot esitietovaatimuksina: Statiikan perusteet Dynamiikan perusteet Lujuusopin perusteet I Koneenosaopin perusteet 3 Konstruktiotekniikan lyhyt ammattiaine suositellaan luettavaksi esitietona ennen muita koneensuunnitteluun kuuluvia ammattiaineita. Konstruktiotekniikka Lyhyt ammattiaine Lujuusopin perusteet II Koneenosien suunnittelu Mekatroniikan perusteet Tribologian perusteet Tuotekehitysoppi 3 Valinnaiset opintojaksot pitkään ammattiaineeseen Elementtimenetelmän perusteet CAD jatkokurssi Konerakenteiden suunnittelu Mekaaniset värähtelyt Konerakenteiden mittaukset Meluntorjunta Kevyet konerakenteet Rakenneliitokset 3

13 Tehonsiirtolaitteiden analysointi Paperikonemekanismit Koneensuunnittelun erityistyö Käyttövarmuuden suunnittelu Tuotetiedon hallinta Innovointi Modulointi Teollinen muotoilu 2 Tehonsiirto Lyhyt ammattiaine, 15 ov Koneenosien suunnittelu Tribologian perusteet Tribologian jatkokurssi Tehonsiirtolaitteiden analysointi Tehonsiirron erityistyö 4 Valinnaiset opintojaksot pitkään ammattiaineeseen, vähintään 15 ov Elementtimenetelmän perusteet Lujuusopin perusteet II CAD jatkokurssi Mekaaniset värähtelyt Konerakenteiden mittaukset Tuotekehitysoppi Meluntorjunta Kunnonvalvontamenetelmät Rakenneliitokset Käyttövarmuuden suunnittelu Teknisen laskennan menetelmät (MATLAB) 2 Tuotekehitystekniikka Lyhyt ammattiaine CAD jatkokurssi Tuotekehitysoppi Tuotekehitysprojektit Koneensuunnittelun erityistyö Teollinen muotoilu Teollisen muotoilun harjoitukset 2 Valinnaiset opintojaksot pitkään ammattiaineeseen Optimointi ja päätöksenteko CAE-erityistyö Concurrent Engineering projekti Kevyet konerakenteet Tuotetiedon hallinta Innovointi Modulointi Tuotekehitysprojektit 3 Mallinnus- ja simulointitekniikka Lyhyt ammattiaine Elementtimenetelmän perusteet CAD jatkokurssi CAE-erityistyö Konejärjestelmien simulointi Teknisen laskennan menetelmät (MATLAB) Virtuaalitodellisuus 3 Valinnaiset opintojaksot pitkään ammattiaineeseen Mekaaniset värähtelyt Konedynamiikka Konerakenteiden mittaukset Paperikonemekanismit Tribologian jatkokurssi Käyttövarmuuden suunnittelu Virtausoppi Lämmönsiirron perusteet Hydraulikäyttöisen työkoneen simulointi Numeerinen analyysi 1 3

14 Moderni käyttöliittymäelektroniikka Mallinnus ja simulointi 3 Konedynamiikka Esitietovaatimuksena konstruktiotekniikan lyhyt ammattiaine. Lyhyt ammattiaine Massakoneet Paperikoneet Liikkuvat työkoneet Mekaaniset värähtelyt Konerakenteiden mittaukset 3 Valinnaiset opintojaksot pitkään ammattiaineeseen: Konedynamiikka Konedynamiikan mittaukset Konedynamiikan erityistyö Konerakenteiden suunnittelu Konejärjestelmien simulointi Meluntorjunta Paperikonemekanismit Käyttövarmuuden suunnittelu Elementtimenetelmän perusteet Rakenteiden dynamiikka Automaatiotekniikan perusteet Teknisen laskennan menetelmät (MATLAB) Fortran-kieli 1 Konedynamiikan jatko-opintoihin hyväksytään seuraavat opintojaksot, mikäli niitä ei jo ole sisällytetty perustutkinnon ammattiaineeseen: Konedynamiikan mittaukset Konedynamiikka Konedynamiikan erityistyö Konerakenteiden suunnittelu Konejärjestelmien simulointi Paperikonemekanismit Konedynamiikan jatko-opintoseminaari 1-15 Konediagnostiikka Esitietona riittävät koulutusohjelmakohtaiset opinnot. Lyhyt ammattiaine, vähintään 12 ov Konerakenteiden mittaukset Konediagnostiikka Mekatroniikan perusteet Käynninseurannan menetelmät 3 Pitkä ammattiaine, vähintään 24 ov Sivuaineen opintojen lisäksi 12 ov:tä seuraavista opintojaksoista: Konedynamiikan jatko-opintoseminaari 1-15 ov Liikkuvat työkoneet Konedynamiikan erityistyö Konedynamiikan mittaukset Mekaaniset värähtelyt Konedynamiikka Meluntorjunta Massakoneet Paperikoneet Tehonsiirtolaitteiden analysointi Käyttövarmuuden suunnittelu Kunnonvalvontamenetelmät Teollisuusprosessien mittaukset Neuro-sumeat järjestelmät Sumea laskenta Automaatio- ja säätötekniikka Johdatus signaalinkäsittelyyn 3

15 75 Konediagnostiikan jatko-opintoihin hyväksytään seuraavat opintojaksot, mikäli niitä ei jo ole sisällytetty perustutkinnon aineopintoihin: Käynninseurannan menetelmät Konediagnostiikka Konedynamiikan mittaukset Konedynamiikan erityistyö Kunnossapitotekniikka Lyhyt ammattiaine (min. 12 ov) antaa valmiudet kone- ja sähkötekniikan opiskelijoille kunnossapidon ja luotettavuuden suunnittelu- ja kehitystehtäviin. Ammattiaineen pakolliset opintojaksot ovat: Riskien hallinta Käyttövarmuuden suunnittelu Tuotantolaitoksen kunnossapito Kunnossapidon erityistyö Kunnonvalvontamenetelmät 2 Pitkään ammattiaineeseen (min. 24 ov) opiskelija voi valita opintojaksot joko yhdestä tai useammasta alla olevasta paketista : Luotettavuuden suunnittelu ja testaus Tilastomatematiikka Laaja tilastomatematiikka Luotettavuusteoria Luotettavuus- ja riskianalyysi Stokastiset prosessit Tilastolliset monimuuttujamenetelmät Tilastollinen laadunvalvonta Tilastollinen kokeiden suunnittelu 2 Kunnossapito ja turvallisuus Teollisuuden prosessit Tuotantojärjestelmät Höyrytekniikka Prosessiautomaation turvallisuus Koneiden ja laitteiden turvallisuus Tietoturvallisuuden perusteet Teollisuusergonomia Yrityksen turvallisuusjohtaminen 3 Kuluminen, väsyminen ja vaurioanalyysit Tribologian jatkokurssi Kiertovoitelujärjestelmät Korroosio ja kuluminen Materiaalien mekaaninen käyttäytyminen NDT-tekniikan perusteet Materiaalien mekaaninen käyttäytyminen Murtumismekaniikka ja väsyminen Vaurioanalyysi 3 Kunnonvalvonta ja diagnostiikka Käynninseurannan menetelmät Konedynamiikan mittaukset Konediagnostiikka Konerakenteiden mittaukset Mekaaniset värähtelyt Sähköverkon kunnonhallinta Teollisuusprosessien mittaukset Materiaalitekniikka - konetekniikka Koneensuunnittelun laitoksen johtaja, professori Asko Riitahuhta huone K1232, puhelin asko.riitahuhta@tut.fi

16 76 Materiaalitietoisista suunnittelijoista on koneenrakennusteollisuudessa jatkuvasti kasvava kysyntä. Tuotteiden laatu, kestävyys ja käyttöluotettavuus nousevat yhä keskeisemmiksi kilpailuvalteiksi. Tätä kautta tulee tietämys materiaalien ominaisuuksista ja käyttäytymisestä todellisissa käyttöolosuhteissa ammattitaitoisen suunnittelun keskeisimmäksi tekijäksi. Materiaalitekniikan koulutusohjelman antama pohjakoulutus yhdistettynä koneensuunnittelun pitkään ammattiaineeseen antaa hyvän perustan laaja-alaisen suunnitteluosaamisen kehittämiselle. Suunnittelun lisäksi pitkä ammattiaine voidaan suunnata myös tuotantoon painottuvaksi valinnaisten opintojaksojen avulla. Pääaine, 30 ov Sovitaan erikseen professori Asko Riitahuhtan kanssa Sivuaine 15 ov Pakolliset opinnot 15 ov: Elementtimenetelmän perusteet Lämpötekniikan perusteet Koneenosaopin perusteet Hydrauliikan perusteet Tuotantojärjestelmät ja verkot Paperinjalostustekniikka Luettelo vaadittavista opinnoista löytyy sivulta Teknillinen mekaniikka ja optimointi Laitoksen johtaja, professori Juhani Koski, huone K2227, puh , juhani.koski@tut.fi Koneiden ja kantavien rakenteiden suunnittelu on parhaimmillaan luovaa työtä, joka vaatii tekijältään taitoa, tietoja ja intuitioita. Teknillinen mekaniikka on suunnittelijan välttämätön apuneuvo. Sen hyvä hallitseminen antaa hänelle paremmat mahdollisuudet toteuttaa luovuuttaan. Teknillisen mekaniikan opiskelu pääaineena pyrkii antamaan yleisen koneinsinöörikoulutuksen lisäksi valmiuden koneiden ja kantavien rakenteiden analysointiin analyyttisillä, numeerisilla ja kokeellisilla menetelmillä sekä staattisissa että dynaamisissa tapauksissa. Erityisesti painotetaan tietokoneavusteista lujuuslaskentaa. Mekaniikan ja lujuusopin oppiaineiden lisäksi laitos antaa opetusta myös optimoinnin ja operaatioanalyysin alueilta. Tarkoituksena on tarjota menetelmiä teknillisen ja taloudellisen päätöksenteon tueksi. Aiheen käsittely on luonteeltaan yleistä, joten opetus soveltuu kaikkiin koulutusohjelmiin. Koneiden ja kantavien rakenteiden suunnittelussa tarvittavien tietojen ja taitojen saavuttamiseen tähtäävissä opinnoissa luontevin vaihtoehto sivuaineeksi on koneensuunnittelu. Hyvä sovelletun matematiikan ja tietotekniikan hallinta on myös eduksi. Tutkimukseen sekä tuotekehityksen ja koulutuksen (mm. asiantuntijatehtävät CAD-järjestelmiä kehittävissä ja/tai markkinoivissa yrityksissä) asiantuntijatehtäviin tähtäävissä opinnoissa sivuaine voidaan ottaa seuraavilta laitoksilta - koneensuunnittelu - matematiikka - materiaalioppi - energia- ja prosessitekniikka - hydrauliikka ja automatiikka - muovitekniikka - ohjelmistotekniikka - paperinjalostustekniikka - teollisuustalous - turvallisuustekniikka - tuotantotekniikka

17 77 Teknillinen mekaniikka soveltuu sivuaineeksi etenkin koneensuunnittelun aineopintoihin, mutta myös useimpiin muihinkin korkeakoulun aineopintoihin, kun niihin halutaan vankka teoreettinen lähestymistapa. Teknillinen mekaniikka sivuaineena Pakolliset opintojaksot (10 ov) Rakenteiden dynamiikka Lujuusopin perusteet II Elementtimenetelmän perusteet 3 Lisäksi on valittava vähintään 5 ov pääaineen pakollisten ja valinnaisten opintojaksojen joukosta. Teknillinen mekaniikka pääaineena Pakolliset opintojaksot (18 ov) Rakenteiden dynamiikka Lujuusopin perusteet II Lujuusopilliset mittaukset Elementtimenetelmän perusteet Elementtimenetelmän harjoitustyö Optimoinnin perusteet 3 Seuraavista opintojaksoista on valittava vähintään 12 ov pakollisten lisäksi Mekaniikan erityiskysymyksiä Palkkirakenteet Laatta- ja kuoriteoria Lämpöjännitykset ja viruminen Elementtimenetelmän jatkokurssi Yleinen elementtimenetelmä Optimointi ja päätöksenteko Kantavien rakenteiden optimointi Murtumismekaniikka ja väsyminen Teknillisen mekaniikan erityistyö Komposiittirakenteiden mekaniikka Concurrent Engineering-projekti 3 Teknillinen laskenta sivuaineena Sivuaine Teknillinen laskenta on tarkoitettu teoreettisesti suuntautuneille opiskelijoille, jotka ovat kiinnostuneita tutkimuksesta ja tuotekehityksestä. Se antaa hyvän valmiuden poikkitieteellisten ongelmien numeeriseen ratkaisemiseen sekä jatko-opintoihin. Sivuaine sopii kaikkiin konetekniikan koulutusohjelman pääaineisiin. Pakolliset opintojaksot teknillistä mekaniikkaa pääaineena opiskeleville 12 ov Virtausoppi Kitkallinen virtaus Lämmönsiirron perusteet Konvektiivinen lämmönsiirto 3 Pakolliset opintojaksot lämpö- ja virtaustekniikkaa pääaineena opiskeleville 11 ov Lujuusopin perusteet II Yleinen elementtimenetelmä Lämpöjännitykset ja viruminen 4 Valinnaiset opintojaksot Palkkirakenteet Rakenteiden dynamiikka Konedynamiikka Konejärjestelmien simulointi Matriisilaskenta Osittaisdifferentiaaliyhtälöt 3

18 Teollisuustalous Luettelo vaadittavista opinnoista löytyy sivulta Tuotantotekniikka Laitoksen johtaja, professori Paul H. Andersson, huone K3228, puh Laitoksen opetuksen painoalat ovat - valmistusmenetelmät työvälineineen - tuotantoautomaatio - tuotannon tietojärjestelmät - mittaus ja laadunvarmistus sekä - tuotantojärjestelmät ja tuotantotekniikan huomioonottaminen suunnitteluvaiheessa. Tuotantotekniikka antaa pääaineena valmiudet tuotannon suunnitteluun, ohjaamiseen ja kehittämiseen. Sivuaineiksi sopivat lähes kaikki kone- ja materiaalitekniikan osastojen ammattiaineet, erityisesti koneensuunnittelu, koneautomaatio, materiaalioppi, teollisuustalous ja turvallisuustekniikka. Myös tietotekniikan opinnot ovat suositeltavia. Sivuaineena tuotantotekniikka kehittää erityisesti tuotesuunnittelijoille ja tuotantoautomaatioon erikoistuville tarpeellista tekniikoidenvälisyyttä. Tuotanto on yksi yritysten avaintoiminnoista, joilla on huomattava merkitys talouteen ja kilpailukykyyn. Talouden ja tuottavuuden kehittämisessä on tärkeässä asemassa automaatio. Siksi tuotantotekniikan laitos osallistuu aktiivisesti konetekniikan koulutusohjelman lisäksi myös automaatiotekniikan ja tuotantotalouden koulutusohjelmien opetukseen ja kehittämiseen. Kullekin koulutusohjelmalle tarjotaan räätälöity peruskurssi. Koneteollisuuden tuotantotekniikka Koneteollisuuden tuotantotekniikan lyhyen sivuaineen (16 ov) tai pitkän pääaineen pakolliset opinnot Tuotantoautomaatio 3 III Tuotantokoneiden etäohjelmointi 3 III Laadunvarmistus 3 III Pituussuureiden mittaustekniikka 3 III Valmistustekniikat 4 III Koneteollisuuden tuotantotekniikan pitkän pääaineen opinnot täydennetään 30 ov:oon seuraavista Tuotantojärjestelmien simulointi 3 IV Teollisuusrobotiikka 3 III Automaattinen kokoonpano 3 III Tehdasautomaation järjestelmätekniikka 4 III Control in Robotics and Automation in Electronics Production 4 IV Robottijärjestelmien suunnittelu 4 IV Konenäkö tuotantotekniikassa 3 IV Mittaustekniikan jatkokurssi 3 IV Työvälinesuunnittelu 2 IV Muottitekniikan perusteet 2 IV Työstötekniikan teoriakurssi 3 IV Process Planning 3 IV Erityistyö teollisuudessa 3 IV Tuotantotekniikan syventävä työ 3 IV Tuotantotekniikan diplomityöseminaari 1 IV Systeeminen projektityö 3 III Concurrent Engineering -projekti 3 IV Koneteollisuuden tuotantotekniikan pitkään pääaineeseen voi sisällyttää yhden alla olevista muiden laitosten opintojaksoista Optimointi ja päätöksenteko 3

19 Tuotekehitysoppi Kunnonvalvontamenetelmät Valimotekniikan perusteet Metallien faasimuutokset ja lämpökäsittelyt Metallien liittämismenetelmät Polymeerimateriaalien muotit ja työkalut Tuotannonohjaus Laatujohtaminen Logistiikan johdantokurssi Tilastollinen laadunvalvonta Laaja ohjelmointi Ohjelmistotuotannon peruskurssi 2 Elektroniikan tuotantotekniikka Elektroniikan tuotantotekniikan ainekokonaisuus toteutetaan yhteistyössä Elektroniikan laitoksen kanssa. Elektroniikan tuotantotekniikan ainekokonaisuus on suunniteltu tukemaan sähkö- ja elektroniikka- teollisuuden sekä tätä tukevan teollisuuden kasvavaa työvoimatarvetta. Koulutus tarjoaa vankan teoreettisen ja käytännöllisen pohjan moderniin elektroniikka- tuotantoon ja tuotantoautomaatioon sekä antaa valmiudet elektroniikkatuotannon uusimpien menetelmien soveltamiseen. Sähkö ja elektroniikkateollisuus on viime vuosina ollut Suomen voimakkaimmin kasvava alue. Viimeisen kymmenen vuoden aikana vuosittainen kasvuvauhti on ollut yli kymmenen prosenttia vuodessa. Sähkö- ja elektroniikkateollisuus on hyvä esimerkki vahvasta ja kannattavasta vientiteollisuudesta, jolla on voimakkaasti kasvavat kansainväliset markkinat ja josta on kasvanut tärkeä kansantaloutemme tukijalka. Elektroniikkateollisuuden ohella ja vanavedessä on myös muunlainen kevyt kokoonpaneva teollisuus noussut merkittävään osaan suomalaisessa yrityskentässä. Merkittäviä kevyttä kokoonpanovaltaista tuotantoa edustavia toimialoja ovat myös mekaaninen konepajateollisuus ja muovituoteteollisuus. Suuri osa muovituoteteollisuudesta palvelee osatoimitusten muodossa konepaja- ja elektroniikkateollisuuden tarpeita. Toisena tärkeänä alueena voidaan mainita Suomeen syntynyt, kansainvälisestikin arvioiden poikkeuksellisen vahva tuotantolaitteiden ja järjestelmien valmistus. Elektroniikan tuotantotekniikan ainekokonaisuus antaa valmiudet tuotantotoiminnan suunnitteluun, ohjaamiseen ja kehittämiseen. Opetus painottuu elektroniikkatuotteiden volyymivalmistuksen kannalta keskeisille alueille kuten elektroniikan valmistustekniikoihin, tuotannon- ja laadunohjaukseen sekä kokoonpanoautomaatioon. Elektroniikan tuotantotekniikan pitkä ja erikoispitkä pääaine tarjoavat mahdollisuuden hankkia hyvä kokonaisnäkemys modernista elektroniikkatuotannosta sekä lisäksi syventävät tiedot joltakin valittavalta erityisalueelta kuten elektroniikkatuotannon alkupään tai loppupään prosesseista, tuotannon suunnittelusta ja johtamisesta, laadunohjauksesta, tuotantoautomaatiosta, laiteja järjestelmätekniikasta tai jostakin elektroniikkatuotantoa tukevasta tekniikasta. Elektroniikan tuotantotekniikan sivuaineen (15 17 ov) pakolliset opinnot Tuotantojärjestelmät ja -verkot 3 III Tuotantoautomaatio 3 III Automaattinen kokoonpano 3 III Elektroniikan tuotantotekniikka 3 III Elektroniikan tuotantotekniikan sivuaineen valinnaiset opinnot Teollisuusrobotiikka 3 III Control in Robotics and Automation in Electronics Production 4 IV emanufacturing in Electronics Production 3 IV

20 Laadunvarmistus 3 III Konenäkö tuotantotekniikassa 3 IV Muottitekniikan perusteet 2 IV Systeeminen projektiyö 3 III Polymeerien liittäminen Ruiskuvalu Tuotannonohjaus Elektroniikan tuotantotekniikan erikoistyö Mikroelektroniikan pakkaustekniikka Elektroniikan materiaalit Sähkö- ja elektroniikkateollisuuden ympäristökysymykset 2 Elektroniikan tuotantotekniikan pääaineen ja erikoispitkän pääaineen (30 45 ov) pakolliset opinnot Tuotantojärjestelmät 3 III Tuotantoautomaatio 3 III Automaattinen kokoonpano 3 III Control in Robotics and Automation in Electronics Production 4 IV emanufacturing in Electronics Production 3 IV Laadunvarmistus 3 III Systeeminen projektityö 3 III Tuotannonohjaus Mikroelektroniikan pakkaustekniikka Elektroniikan materiaalit Elektroniikan tuotantotekniikka 3 III Elektroniikan tuotantotekniikan pääaineen ja erikoispitkän pääaineen valinnaiset opinnot Teollisuusrobotiikka 3 III Tehdasautomaation järjestelmätekniikka 4 III Robottijärjestelmien suunnittelu 4 IV Konenäkö tuotantotekniikassa 3 IV Pituussuureiden mittaustekniikka 3 III Valmistustekniikat 4 III Muottitekniikan perusteet 2 IV Erityistyö teollisuudessa 3 IV Tuotantotekniikan syventävä työ 3 IV Tuotantotekniikan diplomityöseminaari 1 IV Concurrent Engineering-projekti 3 IV Elektronimikroskopia Läpivalaisuelektronimikroskopia NDT-tekniikan perusteet Polymeerimateriaalien muotit ja työkalut Polymeerien liittäminen Polymeerimateriaalien prosessointi Muovimateriaalit ja niiden tekniset sovellukset Ruiskuvalu Tuotannonohjauksen jatkokurssi Laatujohtaminen Tuotannon johtaminen Yrityksen talous Sisäinen laskentatoimi Turvallisuustekniikan perusteet Koneiden ja laitteiden turvallisuus Turvallisuus ja tuottavuus Ergonomia Liikennetuotannon ja logistiikan erikoistyö Logistiikan johdantokurssi Elektroniikan tuotantotekniikan erikoistyö Elektroniikan tuotekehitys Elektroniikan miniatyrisointi Elektroniikkatuotteen suunnittelun ympäristönäkökohtia Sähkö- ja elektroniikkateollisuuden ympäristökysymykset 2 Soveltuvia elektroniikan tuotantotekniikkaa tukevia muita aineopintoja:

21 81 Elektroniikka, Elektroniikan pakkaus- ja tuotantotekniikka Teollisuustalous, Yritystalous tai Johtajuus ja henkilöstövoimavarat Materiaalioppi, Elektroniikan materiaalit Tehdasautomaatio Tehdasautomaation ainekokonaisuus antaa perusvalmiudet toimia automaatioammattilaisena tuotanto- ja kappaletavara-automaation haastavalla ja mielenkiintoisella kentällä. Automaatio on tämän päivän teollisuuden ja tuotannollisen toiminnan keskeinen kilpailutekijä ja se työllistää yhä enemmän suomalaisia diplomi-insinöörejä kappaletavaratuotannossa sekä tuotantovälineitä ja automaatiolaitteita valmistavassa teollisuudessa ja suunnittelutoimistoissa. Tehdasautomaation opinnoissa perehdytään automaattisten tuotantokoneiden ja -laitteiden sekä kappaletavarateollisuuden automaatiojärjestelmien tekniikkaan, suunnitteluun ja integrointiin toimiviksi kokonaisjärjestelmiksi. Kurssitarjonta antaa mahdollisuuden painottaa opintoja eri tavoin ja eri sovellusalueilla. Konepaja- ja metalliteollisuuden ja elektroniikkateollisuuden lisäksi sovelluksia löytyy myös monelta muulta teollisuuden alalta. Opetuksen tukena on käytössä on uusinta robotiikkaa ja ohjaus- ja laitetekniikkaa sekä uusimmat työkaulut ja menetelmät, joihin pääsee tutustumaan konkreettisesti toteuttamalla itse ja ryhmissä vaikeusasteeltaan erilaisia automaatiojärjestelmäprojekteja (learning by doing). Tehdasautomaation lyhyen sivuaineen (15 17 ov) pakolliset opinnot Tuotantoautomaatio 3 III Teollisuusrobotiikka 3 III Tehdasautomaation järjestelmätekniikka 4 III Tehdasautomaation lyhyen sivuaineen valinnaiset opinnot Tuotantokoneiden etäohjelmointi 3 III Automaattinen kokoonpano 3 III Control in Robotics and Automation in Electronics Production 4 IV emanufacturing in Electronics Production 3 IV Robottijärjestelmien suunnittelu 4 IV Konenäkö tuotantotekniikassa 3 IV Tuotantotekniikan diplomityöseminaari 1 IV Systeeminen projektityö 3 III Koneiden ja laitteiden turvallisuus Automaatio- ja säätötekniikka Tietoverkkopohjainen automaatio Ohjelmointi I Ohjelmointi II Laaja ohjelmointi Olio-ohjelmointi Tietoliikenneverkkojen perusteet 3 Tehdasautomaation pitkän pääaineen (30 ov) pakolliset opinnot Tuotantoautomaatio 3 III Teollisuusrobotiikka 3 III Tehdasautomaation järjestelmätekniikka 4 III Control in Robotics and Automation in Electronics Production 4 IV emanufacturing in Electronics Production 3 IV Konenäkö tuotantotekniikassa 3 IV Systeeminen projektityö 3 III Tehdasautomaation pitkän pääaineen valinnaiset opinnot Pneumatiikka Toimilaitteiden säätö Sähkömoottorikäytöt koneautomaatiossa Tuotantokoneiden etäohjelmointi 3 III Automaattinen kokoonpano 3 III Robottijärjestelmien suunnittelu 4 IV Valmistustekniikat 4 III

8. KONETEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA

8. KONETEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA 61 8. KONETEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA Ylläpidämme tuoreinta tietoa Konetekniikan opinnoista kotisivuillamme www.tut.fi/me. Sivuilta löydät opinto-opasta täydentävää tietoa ja mm. vastauksia useimmin esitettyihin

Lisätiedot

4.4. KONETEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA Tavoitteet. Konetekniikka

4.4. KONETEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA Tavoitteet. Konetekniikka 62 4.4. KONETEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA Koneosaston johtaja, professori Seppo Torvinen, huone K3229, puh. 365 2612, email: Seppo.Torvinen@tut.fi Virkavapaalla 1.7.2001 30.6.2002 Tehtäviä hoitaa professori

Lisätiedot

8. KONETEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA

8. KONETEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA 60 8. KONETEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA Koneosaston johtaja professori Reijo Karvinen huone: K1429, puhelin: 31152021 reijo.karvinen@tut.fi Osaston sihteeri Kirsti Karjalainen huone: K1447, puhelin: 31152226

Lisätiedot

14. TIETOJOHTAMINEN. Rakennustekniikka. Tietojohtaminen. 14.1. Tavoitteet. 14.2. Koulutusohjelman yhteiset perusopinnot

14. TIETOJOHTAMINEN. Rakennustekniikka. Tietojohtaminen. 14.1. Tavoitteet. 14.2. Koulutusohjelman yhteiset perusopinnot Rakennustekniikka 14. TIETOJOHTAMINEN 14.1. Tavoitteet 163 on koulutusohjelma, joka on suunniteltu vastaamaan tietoteknisen, taloudellisen sekä viestinnällisen johtamisen haasteisiin. Tietojohtamisen opinnot

Lisätiedot

15. TIETOLIIKENNE-ELEKTRONIIKAN KOULUTUSOHJELMA

15. TIETOLIIKENNE-ELEKTRONIIKAN KOULUTUSOHJELMA Tuotantotekniikan laitos 15. TIETOLIIKENNE-ELEKTRONIIKAN KOULUTUSOHJELMA 15.1. Tavoitteet 167 Tietoliikenne-elektroniikan koulutusohjelma tuottaa tietoliikennelaitteistojen ja -järjestelmien kehittämiseen,

Lisätiedot

15. TIETOLIIKENNE-ELEKTRONIIKAN KOULUTUSOHJELMA

15. TIETOLIIKENNE-ELEKTRONIIKAN KOULUTUSOHJELMA 164 15. TIETOLIIKENNE-ELEKTRONIIKAN KOULUTUSOHJELMA Vastuuhenkilö: Markku Renfors, koulutusohjelman johtaja, professori Huone: TG108 Puhelin: 31153937 markku.renfors@tut.fi Päivi Salo, osaston sihteeri

Lisätiedot

4.5. MATEMAATTISTEN AINEIDEN OPETTAJANKOULUTUS. 4.5.1. Tutkinnon rakenne. Matemaattisten aineiden koulutusohjelma

4.5. MATEMAATTISTEN AINEIDEN OPETTAJANKOULUTUS. 4.5.1. Tutkinnon rakenne. Matemaattisten aineiden koulutusohjelma Matemaattisten aineiden 82 4.5. MATEMAATTISTEN AINEIDEN OPETTAJANKOULUTUS Koulutuksesta vastaa professori Seppo Pohjolainen, Matematiikan laitos, huone Sg207, puhelin 365 2424 email: seppo.pohjolainen@tut.fi.

Lisätiedot

4. Diplomi-insinöörin tutkinto ja koulutusohjelmien tutkintovaatimukset

4. Diplomi-insinöörin tutkinto ja koulutusohjelmien tutkintovaatimukset 34 4. Diplomi-insinöörin tutkinto ja koulutusohjelmien tutkintovaatimukset 4.1. DI-koulutusohjelmien rakenne ja tutkinnon suorittaminen Koulutusohjelman opintojen yleinen rakenne on Tampereen teknillisessä

Lisätiedot

17. TUOTANTOTALOUDEN KOULUTUSOHJELMA

17. TUOTANTOTALOUDEN KOULUTUSOHJELMA 204 17. TUOTANTOTALOUDEN KOULUTUSOHJELMA Koulutusohjelman johtaja professori Markku Pirjetä huone: FB217, puhelin: 3115 2547 markku.pirjeta@tut.fi Osaston sihteeri Marita Nikkanen huone: FA209, puhelin:

Lisätiedot

17. TUOTANTOTALOUDEN KOULUTUSOHJELMA

17. TUOTANTOTALOUDEN KOULUTUSOHJELMA 207 17. TUOTANTOTALOUDEN KOULUTUSOHJELMA 17.1. Tavoitteet Koulutusohjelmasta valmistuu diplomi-insinöörejä teollisuustalouden alueella tuotannon, yritystalouden, strategisen johtamisen, markkinoinnin sekä

Lisätiedot

Opinto opas lukuvuodelle : Muutokset Sähköenergiatekniikan laitoksen opintokokonaisuuksiin:

Opinto opas lukuvuodelle : Muutokset Sähköenergiatekniikan laitoksen opintokokonaisuuksiin: kn 18.3.2009 Opinto opas lukuvuodelle 2009 2010: Muutokset Sähköenergiatekniikan laitoksen opintokokonaisuuksiin: Aineopinnot:, 2 Esitietovaatimukset: Lisätty opintojakso TEL 1010 Tehoelektroniikan perusteet

Lisätiedot

18. YMPÄRISTÖ- JA ENERGIA- TEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA

18. YMPÄRISTÖ- JA ENERGIA- TEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA Ympäristö- ja 210 18. YMPÄRISTÖ- JA ENERGIA- TEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA Ympäristötekniikan osaston ja koulutusohjelman johtaja professori Helge Lemmetyinen, huone: FC224, puhelin: 31152565 email: helge.lemmetyinen@tut.fi

Lisätiedot

Tavoitteet TIETOLIIKENNE-ELEKTRONIIKAN KOULUTUSOHJELMA Tutkinnon rakenne. Tietoliikenne. Elektroniikka

Tavoitteet TIETOLIIKENNE-ELEKTRONIIKAN KOULUTUSOHJELMA Tutkinnon rakenne. Tietoliikenne. Elektroniikka 4.11. TIETOLIIKENNE-ELEKTRONIIKAN KOULUTUSOHJELMA Koulutusohjelman johtaja prof. Jari Nurmi huone HC304, puhelin 365 3884 email: jari.nurmi@tut.fi Sihteeri Irmeli Lehto huone HD326, puhelin 365 3366 email:

Lisätiedot

OPINTOJAKSOJA KOSKEVIA MUUTOKSIA / ENERGIA- JA YMPÄRISTÖTEKNIIKAN OSASTO / Lukuvuosi

OPINTOJAKSOJA KOSKEVIA MUUTOKSIA / ENERGIA- JA YMPÄRISTÖTEKNIIKAN OSASTO / Lukuvuosi OPINTOJAKSOJA KOSKEVIA MUUTOKSIA / ENERGIA- JA YMPÄRISTÖTEKNIIKAN OSASTO / Lukuvuosi 2005-2006 POISTUVA OPINTOJAKSO KORVAAVA OPINTOJAKSO 040002000 Energiatekniikan peruskurssi 1,5 ov En2010000 Johdatus

Lisätiedot

18. YMPÄRISTÖ- JA ENERGIA- TEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA

18. YMPÄRISTÖ- JA ENERGIA- TEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA 18. YMPÄRISTÖ- JA ENERGIA- TEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA Ympäristötekniikan osaston ja koulutusohjelman johtaja, professori Helge Lemmetyinen huone FC224, puhelin 3115 2565 email: lemme@cc.tut.fi. Osaston

Lisätiedot

17. TUOTANTOTALOUDEN KOULUTUSOHJELMA

17. TUOTANTOTALOUDEN KOULUTUSOHJELMA 202 17. TUOTANTOTALOUDEN KOULUTUSOHJELMA 17.1. Tavoitteet Koulutusohjelmasta valmistuu diplomi-insinöörejä teollisuustalouden alueella tuotannon, yritystalouden, strategisen johtamisen, markkinoinnin sekä

Lisätiedot

18. YMPÄRISTÖ- JA ENERGIATEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA

18. YMPÄRISTÖ- JA ENERGIATEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA 210 18. YMPÄRISTÖ- JA ENERGIATEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA Ympäristötekniikan osaston ja koulutusohjelman johtaja professori Helge Lemmetyinen huone: FC224, puhelin: 31152565 helge.lemmetyinen@tut.fi osastosihteeri

Lisätiedot

TU901-O Ohjelman yhteiset opinnot

TU901-O Ohjelman yhteiset opinnot Korvaavat kurssit tuotantotalouden lukuvuoden 12 13 opinto-oppaan mukaisiin O-moduuleihin laajaa oppimäärää suorittaville TU901-O Ohjelman yhteiset opinnot Perustieteet (oppaan sivu 98) Kurssit lukuvuoden

Lisätiedot

15. TIETOLIIKENNE-ELEKTRONIIKAN KOULUTUSOHJELMA

15. TIETOLIIKENNE-ELEKTRONIIKAN KOULUTUSOHJELMA 168 15. TIETOLIIKENNE-ELEKTRONIIKAN KOULUTUSOHJELMA Koulutusohjelman johtaja prof. Markku Renfors huone TG108, puhelin 3115 3937 email: markku.renfors@tut.fi Sihteeri Kirsi Järnström huone TA211, puhelin

Lisätiedot

Tavoitteet TUOTANTOTALOUDEN KOULUTUSOHJELMA Tutkinnon rakenne. Opistoinsinöörit ja teknikot. Tuotantotalous

Tavoitteet TUOTANTOTALOUDEN KOULUTUSOHJELMA Tutkinnon rakenne. Opistoinsinöörit ja teknikot. Tuotantotalous 208 4.13. TUOTANTOTALOUDEN KOULUTUSOHJELMA Osaston johtaja, professori Jorma Mäntynen, huone FA210, puhelin 365 2692 email: jorma.mantynen@tut.fi Osaston sihteeri Marita Nikkanen, huone FA209, puhelin

Lisätiedot

Tutkintovaatimukset suoraan DI-vaiheeseen valituille

Tutkintovaatimukset suoraan DI-vaiheeseen valituille 1 / 10 Tutkintovaatimukset suoraan DI-vaiheeseen valituille Tutkintovaatimukset määräytyvät suoraan DI-vaiheeseen valituilla opiskelijoilla pääsääntöisesti samoin kuin muillakin DI-tutkintoa suorittavilla

Lisätiedot

Insinööritieteiden korkeakoulu

Insinööritieteiden korkeakoulu Insinööritieteiden korkeakoulu Tutkinnonuudistuksen tilanne 18.4.2013 Koostanut Pertti Jokela Juha Paavolan ja Markku Kuuvan esityksistä Kaksivaiheinen tutkinto Kandidaatti 180 op, 3 vuotta Diplomi-insinööri

Lisätiedot

PERUSAINEIDEN LAAJA OPPIMÄÄRÄ

PERUSAINEIDEN LAAJA OPPIMÄÄRÄ 608 PERUSAINEIDEN LAAJA OPPIMÄÄRÄ TKK:ssa on vuodesta 1995 voinut suorittaa erityisen perusaineiden laajan oppimäärän. Ohjelmassa opiskeleville matematiikan, fysiikan ja tietotekniikan opetus on laajempaa

Lisätiedot

Kukin kurssi voi sisältyä vain yhteen alemman tai ylemmän perustutkinnon moduuliin.

Kukin kurssi voi sisältyä vain yhteen alemman tai ylemmän perustutkinnon moduuliin. 1.1 Teknillisen fysiikan ja matematiikan tutkinto ohjelman tarjoamat, vain sivuaineena suoritettavat moduulit kaikille tutkinto ohjelmille Sivuaineen muodostaminen Sivuaine sisältää jonkin pääaineen perusmoduulin

Lisätiedot

Logistiikan koulutusohjelma

Logistiikan koulutusohjelma Logistiikan koulutusohjelma Logistics Tutkinto: tekniikan ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: insinööri (AMK) Opintojen laajuus ja kesto: 160 ov, 4 vuotta Koulutusohjelmajohtaja: yliopettaja Reijo

Lisätiedot

TFM-tutkinto-ohjelma, tekniikan kandidaatin tutkinnon pääaineet lv Teknillinen fysiikka Matematiikka Mekaniikka Systeemitieteet

TFM-tutkinto-ohjelma, tekniikan kandidaatin tutkinnon pääaineet lv Teknillinen fysiikka Matematiikka Mekaniikka Systeemitieteet TFM-tutkinto-ohjelma, tekniikan kandidaatin tutkinnon pääaineet lv 2006-2007 Teknillinen fysiikka Matematiikka Mekaniikka Systeemitieteet 12.7.2006 Tekniikan kandidaatin tutkinto 1, teknillinen fysiikka

Lisätiedot

HOPS Henkilökohtainen opintosuunnitelma LuK -tutkintoon

HOPS Henkilökohtainen opintosuunnitelma LuK -tutkintoon JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Matematiikan ja tilastotieteen laitos Tilastotiede HOPS - Tilastotiede HOPS Henkilökohtainen opintosuunnitelma LuK -tutkintoon Nimi: Syntymäaika: Ammatti ja urasuunnitelmat: Muuta:

Lisätiedot

Tärkeää huomioitavaa:

Tärkeää huomioitavaa: Siirtymäohjeistus tuotantotalouden kandidaattivaiheen opiskelijoille 2005 tutkintorakenteesta 2013 Teknistieteellisen kandidaattiohjelman tuotantotalouden pääaineeseen Tärkeää huomioitavaa: Pääsääntöisesti

Lisätiedot

Teknillisen fysiikan ja matematiikan tutkintoohjelma, tekniikan kandidaatin tutkinnon pääaineet

Teknillisen fysiikan ja matematiikan tutkintoohjelma, tekniikan kandidaatin tutkinnon pääaineet ja matematiikan tutkintoohjelma, tekniikan kandidaatin tutkinnon pääaineet Teknillinen fysiikka Matematiikka Mekaniikka Systeemitieteet 30.6.2005/akh Tekniikan kandidaatin tutkinto 180 op, teknillinen

Lisätiedot

Myös opettajaksi aikova voi suorittaa LuK-tutkinnon, mutta sillä ei saa opettajan kelpoisuutta.

Myös opettajaksi aikova voi suorittaa LuK-tutkinnon, mutta sillä ei saa opettajan kelpoisuutta. Tietojenkäsittelytiede Tutkintovaatimukset Perustutkinnot LUONNONTIETEIDEN KANDIDAATIN TUTKINTO (VÄHINTÄÄN 120 OV) 1. Tietojenkäsittelytieteen cum laude approbatur -oppimäärä (vähintään 55 ov) ja kypsyysnäyte

Lisätiedot

Tavoitteet 4.3. AUTOMAATIOTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA. Automaatiotekniikka

Tavoitteet 4.3. AUTOMAATIOTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA. Automaatiotekniikka 4.3. AUTOMAATIOTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA Koulutusohjelman johtaja, professori Pentti Lautala, huone Sd310, puhelin 365 2662 email: pentti.lautala@tut.fi Osaston sihteeri Tarja Raiskila, huone Sd316, puhelin

Lisätiedot

Insinööritieteiden korkeakoulu

Insinööritieteiden korkeakoulu Insinööritieteiden korkeakoulu Insinööritieteiden kandidaattiohjelman hakukohteet 2014 Koe Kampus! 31.10.2014 Kaksivaiheinen tutkinto Kandidaatti 180 op, 3 vuotta Diplomi-insinööri 120 op, 2 vuotta Hakukohteet

Lisätiedot

Energia- ja LVI-tekniikan sekä Konetekniikan tutkinto-ohjelmien tarkistettu tenttijärjestys keväälle 2011

Energia- ja LVI-tekniikan sekä Konetekniikan tutkinto-ohjelmien tarkistettu tenttijärjestys keväälle 2011 Energia- ja LVI-tekniikan sekä Konetekniikan tutkinto-ohjelmien tarkistettu tenttijärjestys keväälle 2011 4. Tenttikausi ma 3.1.- la 15.1.2010 Lauantaitenttipäivät keväällä 2011 III Opetusperiodi ma 17.1.-

Lisätiedot

7. AUTOMAATIOTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA

7. AUTOMAATIOTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA 7. AUTOMAATIOTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA Koulutusohjelman johtaja, professori Pentti Lautala huone: SD310, puhelin: 31152662 pentti.lautala@tut.fi Osaston sihteeri Tarja Raiskila huone: SD316, puhelin: 31152337

Lisätiedot

7. AUTOMAATIOTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA

7. AUTOMAATIOTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA 7. AUTOMAATIOTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA Koulutusohjelman johtaja, professori Pentti Lautala huone: SD310, puhelin: 31152662 email: pentti.lautala@tut.fi Osaston sihteeri Tarja Raiskila huone: SD316, puhelin:

Lisätiedot

Tavoitteet 4.6. MATERIAALITEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA Tutkinnon rakenne. Materiaalitekniikka

Tavoitteet 4.6. MATERIAALITEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA Tutkinnon rakenne. Materiaalitekniikka 94 4.6. MATERIAALITEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA Koulutusohjelman johtaja, professori Tuomo Tiainen huone K3427, puhelin 365 2290 email: tuomo.tiainen@tut.fi Osaston sihteeri Mervi Lehtonen huone K3449, puhelin

Lisätiedot

LENTOTEKNIIKAN JATKO OPINTO OHJE VUODEN 2005 TUTKINTOSÄÄNNÖN MUKAAN OPISKELEVILLE

LENTOTEKNIIKAN JATKO OPINTO OHJE VUODEN 2005 TUTKINTOSÄÄNNÖN MUKAAN OPISKELEVILLE Sivu 1 TEKNILLINEN KORKEAKOULU Konetekniikan osasto 22.10.2006 LENTOTEKNIIKAN JATKO OPINTO OHJE VUODEN 2005 TUTKINTOSÄÄNNÖN MUKAAN OPISKELEVILLE 1. OHJEEN TARKOITUS Ohjeen tarkoituksena on antaa jatko

Lisätiedot

1. Konetekniikan tutkinto-ohjelma siirtymävaiheen kurssikorvaavuudet vuosikursseille 2010-2014

1. Konetekniikan tutkinto-ohjelma siirtymävaiheen kurssikorvaavuudet vuosikursseille 2010-2014 1. Konetekniikan tutkinto-ohjelma siirtymävaiheen kurssikorvaavuudet vuosikursseille 2010-2014 Tämä into-as koskee vuosikurssien 2012, 2013 ja 2014 kandidaattivaiheen intoja. Tämä as koskee vuosikurssien

Lisätiedot

HAKU AVOIMEN YLIOPISTON DI-VÄYLÄOPINTOIHIN 2016. Hakuohjeet Avoimen yliopiston DI-väylälle. Haku tutkinto-opiskelijaksi DI-väylältä

HAKU AVOIMEN YLIOPISTON DI-VÄYLÄOPINTOIHIN 2016. Hakuohjeet Avoimen yliopiston DI-väylälle. Haku tutkinto-opiskelijaksi DI-väylältä HAKU AVOIMEN YLIOPISTON DI-VÄYLÄOPINTOIHIN 2016 Opiskelu avoimen yliopiston väylällä Opiskelu avoimen yliopiston väylällä on pääosin päiväsaikaan tapahtuvaa opiskelua, joitain opintojaksoja saattaa olla

Lisätiedot

Tutkintovaatimukset suoraan DI-vaiheeseen valituille

Tutkintovaatimukset suoraan DI-vaiheeseen valituille 1 / 12 Tutkintovaatimukset suoraan DI-vaiheeseen valituille Nämä ohjeet on laadittu muille kuin tekniikan kandidaatin pohjatutkinnolla suoraan TTYn DIvaiheeseen tulleille. Tekniikan kandidaatin tutkinnolla

Lisätiedot

METEOROLOGIA Kotisivu: fi/oppiaineet/meteorologia.html

METEOROLOGIA Kotisivu:  fi/oppiaineet/meteorologia.html METEOROLOGIA Kotisivu: http://www.opetus.physics.helsinki. fi/oppiaineet/meteorologia.html TUTKINTOVAATIMUKSET Näiden tutkintovaatimusten mukaan opiskelevat 1.8.2012 tai myöhemmin opintonsa aloittaneet

Lisätiedot

Kukin kurssi voi sisältyä vain yhteen alemman tai ylemmän perustutkinnon moduuliin.

Kukin kurssi voi sisältyä vain yhteen alemman tai ylemmän perustutkinnon moduuliin. Teknillisen fysiikan ja matematiikan tutkinto-ohjelma Johanna Bovellán/6.3.2009 LPM-listojen (tfm:n lista kn 24.2., tdk 10.3.) perusteella tehdyt muutokset moduuleihin on merkitty viivaamalla yli vanhat

Lisätiedot

Aalto-yliopisto Insinööritieteiden korkeakoulu

Aalto-yliopisto Insinööritieteiden korkeakoulu Aalto-yliopisto Insinööritieteiden korkeakoulu Kone- ja rakennustekniikan esittely tie kone- ja rakennustekniikan monipuoliseksi osaajaksi 15.10.2015 Jani Romanoff Sisältö Kanditutkinnon osaamistavoitteet

Lisätiedot

Konetekniikan koulutus syksy 2016 alkaen

Konetekniikan koulutus syksy 2016 alkaen Hämeen Ammattikorkeakoulu Konetekniikan koulutus syksy 2016 alkaen Konetekniikan koulutusvastuualueesta valmistuu koneinsinöörejä, joilla on insinöörin perustaitojen lisäksi hyvä ja ajantasainen erikoisosaaminen

Lisätiedot

SÄHKÖTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA 2010

SÄHKÖTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA 2010 SÄHKÖTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA 2010 Sähkötekniikan koulutusohjelman toimintaympäristö ja osaamistavoitteet Sähkötekniikan koulutusohjelma on voimakkaasti poikkialainen ja antaa mahdollisuuden perehtyä

Lisätiedot

Konetekniikan osasto Osaston tuottamat opintojaksot

Konetekniikan osasto Osaston tuottamat opintojaksot Konetekniikan osasto Osaston tuottamat opintojaksot 2005-2006 Opintojaksot on hyväksytty konetekniikan osastoneuvoston kokouksissa 9.2.2005 ja 2.3.2005. Konetekniikan osaston yhteiset Ko4000000 Tutkimusseminaari

Lisätiedot

Lakkautetut vastavat opintojaksot: Mat Matematiikan peruskurssi P2-IV (5 op) Mat Sovellettu todennäköisyyslaskenta B (5 op)

Lakkautetut vastavat opintojaksot: Mat Matematiikan peruskurssi P2-IV (5 op) Mat Sovellettu todennäköisyyslaskenta B (5 op) KORVAVUUSLISTA 31.10.2005/RR 1 KURSSIT, jotka luennoidaan 2005-2006 : Lakkautetut vastavat opintojaksot: Mat-1.1010 Matematiikan peruskurssi L 1 (10 op) Mat-1.401 Mat-1.1020 Matematiikan peruskurssi L

Lisätiedot

4.9. TEKSTIILI- JA VAATETUS- TEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA Tavoite. vaatetustekniikka. Tekstiili- ja

4.9. TEKSTIILI- JA VAATETUS- TEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA Tavoite. vaatetustekniikka. Tekstiili- ja 4.9. TEKSTIILI- JA VAATETUS- TEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA Koulutusohjelman johtaja prof. Pertti Nousiainen huone 4427, puhelin 365 2505 email: pertti.nousiainen@tut.fi Opintoneuvoja Huone K1446, puhelin 365

Lisätiedot

Energia- ja LVI- sekä Konetekniikan tutkinto-ohjelmien yhteinen lukujärjestys syyslukukaudelle 2011

Energia- ja LVI- sekä Konetekniikan tutkinto-ohjelmien yhteinen lukujärjestys syyslukukaudelle 2011 Energia- ja LVI- sekä Konetekniikan tutkinto-ohjelmien yhteinen lukujärjestys syyslukukaudelle 2011 1. tenttijakso ma 22.8 - la 3.9.2011 I opetusjakso ma 5.9 - pe 21.10.2011 2. tenttijakso la 22.10 - la

Lisätiedot

VERO-OIKEUS Tax Law. Ammatillisten ja tieteellisten tavoitteiden saavuttamiseksi opinnoissa tulevat esille erityisesti seuraavat asiat:

VERO-OIKEUS Tax Law. Ammatillisten ja tieteellisten tavoitteiden saavuttamiseksi opinnoissa tulevat esille erityisesti seuraavat asiat: VERO-OIKEUS Tax Law Hallintotieteiden kandidaatin ja maisterin tutkintojen tavoitteet Vero-oikeus pääaineena suoritettavan hallintotieteiden kandidaatin tutkinnon (120 ov) ja maisterin tutkinnon (160 ov)

Lisätiedot

F901-P Perusopinnot P (80 op) op opetusperiodi

F901-P Perusopinnot P (80 op) op opetusperiodi Vanhan TFM kanditutkinnon kurssien korvaaminen uusilla 9.4.2013 F901-P Perusinnot P (80 ) Mat-1.1010 Matematiikka L1 10 MS-A0001 Matriisilaskenta MS-A0101 Differentiaali- ja I II integraalilaskenta 1 Mat-1.1020

Lisätiedot

9. MATERIAALITEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA

9. MATERIAALITEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA 79 9. MATERIAALITEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA Koulutusohjelman johtaja, professori Tuomo Tiainen huone: K3427, puhelin: 31152290 email: tuomo.tiainen@tut.fi Osaston sihteeri Mervi Lehtonen huone: K3449, puhelin:

Lisätiedot

Haku tutkinto-opiskelijaksi tekniikan maisteriohjelmiin johtavalta väylältä

Haku tutkinto-opiskelijaksi tekniikan maisteriohjelmiin johtavalta väylältä HAKU AVOIMEN YLIOPISTON TEKNIIKAN MAISTERIOHJELMIIN JOHTAVIIN VÄYLÄOPINTOIHIN 2018 Opiskelu avoimen yliopiston väylällä Opiskelu avoimen yliopiston väylällä on pääosin päiväsaikaan tapahtuvaa opiskelua,

Lisätiedot

Sähkötekniikan kanditutkinnon yleinen rakenne Tutkinnon laajuus 180 op

Sähkötekniikan kanditutkinnon yleinen rakenne Tutkinnon laajuus 180 op Sopivat myös näihin Sähkötekniikan kanditutkinnon yleinen rakenne Tutkinnon laajuus 180 op Yleisopinnot ja kielet 92 op Matemaattiset valmiudet, fysiikka, kielet, yleiset ammatilliset valmiudet Pääaine:

Lisätiedot

Opintojakson nimi ja laajuus. Suositeltu suoritusajankohta. 1. vuosi 2. vuosi 3. vuosi. 1. syksy 1. kevät 2. syksy 2. kevät 3. syksy 3.

Opintojakson nimi ja laajuus. Suositeltu suoritusajankohta. 1. vuosi 2. vuosi 3. vuosi. 1. syksy 1. kevät 2. syksy 2. kevät 3. syksy 3. Oulun yliopisto Opintojen rakennekaavio 2018 2019 Tutkinto-ohjelman nimi, Kemian tutkinto-ohjelma Tutkinnon nimi, Luonnontieteiden kandidaatti (3 vuotta, 180 op)/ Kemisti Koodi Opintojakson nimi ja laajuus

Lisätiedot

AUTOMAATIOTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA

AUTOMAATIOTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA AUTOMAATIOTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA Suomen teollisuuden kilpailukyky perustuu yhä enemmän tietotaitoon. Automaation avulla osaaminen voidaan hyödyntää tehostuvana tuotantona. Automaatiotekniikan koulutusohjelman

Lisätiedot

LIITE 6: TYÖVOIMAN TARVE JA ALOITTAJATARVE

LIITE 6: TYÖVOIMAN TARVE JA ALOITTAJATARVE LIITE 6: TYÖVOIMAN TARVE JA ALOITTAJATARVE 2017-2025 KASVU (SEKTORI) KAIKKI TARKASTELLUT TUTKINTONIMIKKEET YHTEENSÄ 7 116 7 636 6 526 6 662 9 488 10 181 Kaikki tarkastellut tutkintonimikkeet yhteensä,

Lisätiedot

13. TEKSTIILI- JA VAATETUSTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA

13. TEKSTIILI- JA VAATETUSTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA 157 13. TEKSTIILI- JA VAATETUSTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA Koulutusohjelman johtaja, professori Pertti Nousiainen huone K4427, puhelin 3115 2505 email: pertti.nousiainen@tut.fi Opintoneuvoja Huone K1446,

Lisätiedot

Tekniikan kandidaatin ja diplomi-insinöörin tutkinnot

Tekniikan kandidaatin ja diplomi-insinöörin tutkinnot Helena Varmajoki Tekniikan kandidaatin ja diplomi-insinöörin tutkinnot 26.8.2015 Teknillinen tiedekunta Materiaali verkossa: Opiskelijat -> Opinnot ja opiskelu -> Uudelle opiskelijalle -> Orientaatiopäivät

Lisätiedot

Visualisointi informaatio- verkostojen opinto-oppaasta Informaatioverkostojen kilta Athene ry Opintovastaava Janne Käki 19.9.

Visualisointi informaatio- verkostojen opinto-oppaasta Informaatioverkostojen kilta Athene ry Opintovastaava Janne Käki 19.9. Visualisointi informaatio- verkostojen opinto-oppaasta 2005-2006 Informaatioverkostojen kilta Athene ry Opintovastaava Janne Käki 19.9.2006 Diplomi-insinöörin tutkinto (DI, 120 op) Diplomityö (30 op) Tieteen

Lisätiedot

Tärkeää huomioitavaa:

Tärkeää huomioitavaa: Siirtymäohjeistus tietotekniikan kandivaiheen opiskelijoille 2005 tutkintorakenteesta 2013 Teknistieteellisen kandidaattiohjelman tietotekniikan pääaineeseen Tärkeää huomioitavaa: Yli 7 vuotta vanhoilla

Lisätiedot

Haku tutkinto-opiskelijaksi tekniikan maisteriohjelmiin johtavalta väylältä

Haku tutkinto-opiskelijaksi tekniikan maisteriohjelmiin johtavalta väylältä HAKU AVOIMEN YLIOPISTON TEKNIIKAN MAISTERIOHJELMIIN JOHTAVIIN VÄYLÄOPINTOIHIN 2017 Opiskelu avoimen yliopiston väylällä Opiskelu avoimen yliopiston väylällä on pääosin päiväsaikaan tapahtuvaa opiskelua,

Lisätiedot

KURSSIEN JA OPINTOJAKSOJEN KORVAAVUUSLUETTELO 2009-2010

KURSSIEN JA OPINTOJAKSOJEN KORVAAVUUSLUETTELO 2009-2010 Kone- ja energiatekniikan tutkinto-ohjelmat Opintoneuvola KURSSIEN JA OPINTOJAKSOJEN KORVAAVUUSLUETTELO 2009-2010 OPISKELIJAN PAINOS http://engineering.tkk.fi/fi/opinnot/tutkinto-ohjelmat/konetekniikka/

Lisätiedot

9. MATERIAALITEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA

9. MATERIAALITEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA 76 9. MATERIAALITEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA Koulutusohjelman johtaja, professori Toivo Lepistö huone: professori K3428, puhelin: 3115 3566 toivo.lepisto@tut.fi Osaston sihteeri Mervi Lehtonen huone: K3449,

Lisätiedot

Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset

Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Aalto-yliopiston akateemisten asiain komitea 30.8.2011 Alkaneen lukuvuoden aikana suunnitellaan yliopiston perustutkintojen opetussuunnitelmat ja tutkintovaatimukset

Lisätiedot

Matematiikka tai tilastotiede sivuaineena

Matematiikka tai tilastotiede sivuaineena Matematiikka tai tilastotiede sivuaineena Matematiikan sivuainekokonaisuudet Matematiikasta voi suorittaa 25, 60 ja 120 opintopisteen opintokokonaisuudet. Matematiikan 25 op:n opintokokonaisuus Pakolliset

Lisätiedot

Tieto- ja palvelujohtamisen erikoistumisalue opintojen suunnittelu

Tieto- ja palvelujohtamisen erikoistumisalue opintojen suunnittelu Tieto- ja palvelujohtamisen erikoistumisalue opintojen suunnittelu 2019-2020 Tästä löydät ohjeita opintojen ajoittamiseen ja suunnitteluun kandidaattiopintojen 2. ja 3. lukuvuodelle. Tutkinnon suorittamiseksi

Lisätiedot

KANDIUUDISTUS. Tilanne, tulevaisuus ja haasteet

KANDIUUDISTUS. Tilanne, tulevaisuus ja haasteet KANDIUUDISTUS Tilanne, tulevaisuus ja haasteet MIKÄ IHMEEN KANDIUUDISTUS? Tutkintoja uudistetaan vastaamaan paremmin tulevaisuuden haasteita ja Aalto-yliopiston strategiaa Aalto-yliopisto aikoo maailmanluokan

Lisätiedot

Matematiikka. Orientoivat opinnot /

Matematiikka. Orientoivat opinnot / Matematiikka Orientoivat opinnot / 30.8.2011 Tutkinnot Kaksi erillistä ja peräkkäistä tutkintoa: LuK + FM Laajuudet 180 op + 120 op = 300 op Ohjeellinen suoritusaika 3 v + 2 v = 5 v Tutkinnot erillisiä

Lisätiedot

Oulun yliopisto. Luonnontieteellinen koulutusala. Fysiikan tutkinto-ohjelma. Fysiikka, luonnontieteiden kandidaatti, 180 op. 1 of

Oulun yliopisto. Luonnontieteellinen koulutusala. Fysiikan tutkinto-ohjelma. Fysiikka, luonnontieteiden kandidaatti, 180 op. 1 of 1 of 20 15.12.2015 17:36 Oulun yliopisto Luonnontieteellinen koulutusala Fysiikan tutkinto-ohjelma Fysiikka, luonnontieteiden kandidaatti, 180 op 2 of 20 15.12.2015 17:36 Pääaine (FM-opinnoissa): Fysiikka

Lisätiedot

LIITE 5: TYÖVOIMAN PERUSKEHITYS

LIITE 5: TYÖVOIMAN PERUSKEHITYS LIITE 5: TYÖVOIMAN PERUSKEHITYS OPINTOALA/TARKASTELURYHMÄ/TUTKINTONIMIKE TYÖVOIMA (TILASTOVUOSI 2014) VUOSITTAINEN POISTUMA 1 KAIKKI TARKASTELLUT TUTKINTONIMIKKEET YHTEENSÄ 158 581 5 199 4 895-304 Kaikki

Lisätiedot

LEADERSHIP IS NOT ABOUT COMPETITION. FOR US IT MEANS BEING OPEN AND SEIZING OPPORTUNITIES.

LEADERSHIP IS NOT ABOUT COMPETITION. FOR US IT MEANS BEING OPEN AND SEIZING OPPORTUNITIES. LEADERSHIP IS NOT ABOUT COMPETITION. FOR US IT MEANS BEING OPEN AND SEIZING OPPORTUNITIES. TkK Opintosuunnan hakeminen Tekniikan ja innovaatiojohtamisen yksikkö 10.4.2018 /Elina Alho Opinto-oikeus WebOodi

Lisätiedot

Kukin kurssi voi sisältyä vain yhteen alemman tai ylemmän perustutkinnon moduuliin.

Kukin kurssi voi sisältyä vain yhteen alemman tai ylemmän perustutkinnon moduuliin. 1.1.1 Perusopinnot P (80 op) Perusrakenteeltaan samanlaisia kaikille kandidaatinohjelmille, vaihtelevat ohjelmakohtaisten tarpeiden mukaan Vahva matemaattis luonnontieteellinen pohja opinnoille: matematiikka,

Lisätiedot

Osaajaprofiilit koulutuksen kehittämisen välineenä

Osaajaprofiilit koulutuksen kehittämisen välineenä Osaajaprofiilit koulutuksen kehittämisen välineenä 20.9.2018 Tampereen Teknillinen Yliopisto Ympäristö- ja Energiatekniikan koulutusohjelma Hannele Auvinen Henrik Tolvanen Opinnoissa valinnan vaikeus Matemaattis-luonnontieteelliset

Lisätiedot

JATKO-OPINTOJA MATEMATIIKASTA KIINNOSTUNEILLE

JATKO-OPINTOJA MATEMATIIKASTA KIINNOSTUNEILLE JATKO-OPINTOJA MATEMATIIKASTA KIINNOSTUNEILLE Opiskeluvaihtoehtoja yliopistossa (n.5v. opinnot) ja ammattikorkeakoulussa (n. 3,5v. opinnot) Yliopistossa keskitytään enemmän teoriaan, amk:ssa käytäntöön

Lisätiedot

MAISTERIKOULUTUS 2015 VALINTAPERUSTEET Konetekniikka

MAISTERIKOULUTUS 2015 VALINTAPERUSTEET Konetekniikka MAISTERIKOULUTUS 2015 VALINTAPERUSTEET Konetekniikka Haku maisterikoulutukseen (Oulun yliopisto) ( 15.12.2014 klo 08:00 30.1.2015 klo 15:00 ) Hakija voi hakea vain yhteen teknillisen tiedekunnan maisteriohjelmaan

Lisätiedot

SÄHKÖTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA

SÄHKÖTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA SÄHKÖTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA Koulutusohjelman tavoitteena on vahvan matemaattis-luonnontieteellisen perustan omaavien tekniikan kandidaattien ja diplomi-insinöörien kouluttaminen. Koulutusohjelman kandidaatin

Lisätiedot

Viestinnän, nykysuomen ja englannin kandidaattiohjelma

Viestinnän, nykysuomen ja englannin kandidaattiohjelma Viestinnän, nykysuomen ja englannin kandidaattiohjelma Viestinnän, nykysuomen ja englannin kandidaattiohjelmassa tarkastellaan kriittisesti kielen, viestinnän ja median ilmiöitä useasta eri näkökulmasta.

Lisätiedot

Perusaineiden laajan oppimäärän opinnot lukuvuosina , ja

Perusaineiden laajan oppimäärän opinnot lukuvuosina , ja TEKNILLINEN KORKEAKOULU Matematiikan laitos PERUSAINEIDEN LAAJA OPPIMÄÄRÄ Perusaineiden laajan oppimäärän opinnot lukuvuosina 1995-96, 1996-97 ja 1997-98 MATEMATIIKKA lukuvuosi 1997-98 Mat-1.301 Matematiikan

Lisätiedot

Matematiikka ja tilastotiede. Orientoivat opinnot /

Matematiikka ja tilastotiede. Orientoivat opinnot / Matematiikka ja tilastotiede Orientoivat opinnot / 27.8.2013 Tutkinnot Kaksi erillistä ja peräkkäistä tutkintoa: LuK + FM Laajuudet 180 op + 120 op = 300 op Ohjeellinen suoritusaika 3 v + 2 v = 5 v Tutkinnot

Lisätiedot

SIVUAINEINFOT ke 3.10.2012 Salissa 2208

SIVUAINEINFOT ke 3.10.2012 Salissa 2208 SIVUAINEINFOT ke 3.10.2012 Salissa 2208 8.45-9.00 Energiatekniikka Mika Horttanainen 9.00-9.15 LVI-Talotekniikka/Kestävä yhdyskunta Mika Luoranen 9.15-9.30 Ympäristö ja liiketoiminta Liisa Lahti 9.30-9.45

Lisätiedot

Aalto-yliopisto Insinööritieteiden korkeakoulu

Aalto-yliopisto Insinööritieteiden korkeakoulu Aalto-yliopisto Insinööritieteiden korkeakoulu Kone- ja rakennustekniikan pääaine apulaisprofessori Jarkko Niiranen KJR-pääaineen vastuuprofessori Insinööritieteiden korkeakoulun kandidaattiohjelma professori

Lisätiedot

Tavoitteet 3.9. ARKKITEHDIN TUTKINTO JA KOULUTUSOHJELMAN OPETUSSUUNNITELMA. Yleistavoitteet. Oppimistavoitteet.

Tavoitteet 3.9. ARKKITEHDIN TUTKINTO JA KOULUTUSOHJELMAN OPETUSSUUNNITELMA. Yleistavoitteet. Oppimistavoitteet. 3.9. ARKKITEHDIN TUTKINTO JA KOULUTUSOHJELMAN OPETUSSUUNNITELMA n osaston ja koulutusohjelman johtaja, professori Juhani Katainen, huone RJ308, puhelin 365 3234 email: juhani.katainen@cc.tut.fi Osaston

Lisätiedot

Kandidaatin tutkinnon rakenne

Kandidaatin tutkinnon rakenne Kandidaatin tutkinnon rakenne ERITYISPEDAGOGIIKAN KOULUTUS 2016 2020 KANDIDAATIN TUTKINNON RAKENNE 180 op op Kieli-, viestintä ja orientoivat opinnot 20 Kvo Orientoituminen opintoihin (HOPS) ja opiskelutaitojen

Lisätiedot

Suoritettava tutkinto. Valmistuvan työtehtäviä. Opintojen toteutus. OPETUSSUUNNITELMA Insinööri (AMK), konetekniikka, monimuototeutus

Suoritettava tutkinto. Valmistuvan työtehtäviä. Opintojen toteutus. OPETUSSUUNNITELMA Insinööri (AMK), konetekniikka, monimuototeutus OPETUSSUUNNITELMA Insinööri (AMK), konetekniikka, monimuototeutus Konetekniikan koulutuksesta valmistuvalla insinöörillä (AMK) on tehtäväkenttä, jossa edellytetään hyvin laajaa osaamista. Työpaikkoja löytyy

Lisätiedot

HAKU AVOIMEN YLIOPISTON DI-VÄYLÄOPINTOIHIN 2015

HAKU AVOIMEN YLIOPISTON DI-VÄYLÄOPINTOIHIN 2015 HAKU AVOIMEN YLIOPISTON DI-VÄYLÄOPINTOIHIN 2015 Opiskelu avoimen yliopiston väylällä Opiskelu avoimen yliopiston väylällä on pääosin päiväsaikaan tapahtuvaa opiskelua, joitain opintojaksoja saattaa olla

Lisätiedot

Viestintätieteiden kandidaattiohjelma

Viestintätieteiden kandidaattiohjelma Viestintätieteiden kandidaattiohjelma - tutkinnon sisältö ja rakenne - 30.8.2018 Hanna Korpela Perustutkinnot Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto (HuK) on humanistisen alan alempi korkeakoulututkinto,

Lisätiedot

Korvataan uuden ohjelman opintojaksolla. Suorittamatta jäänyt YPATperuskurssi. tutkinto-ohjelman peruskurssilla, á 5 op

Korvataan uuden ohjelman opintojaksolla. Suorittamatta jäänyt YPATperuskurssi. tutkinto-ohjelman peruskurssilla, á 5 op Siirtymäsäännökset 2010 YPAT KOULUTUSOHJELMASSA JATKAVILLE (YPATohjelman uusilla YAP-opintosuunnan opintojaksoilla suorittaville) Ohje siitä miten uuden ohjelman opintojaksot korvaavat vanhan koulutusohjelman

Lisätiedot

Luonnontieteellinen tiedekunta Sivuaine-info. Tanja Kähkönen

Luonnontieteellinen tiedekunta Sivuaine-info. Tanja Kähkönen Luonnontieteellinen tiedekunta Sivuaine-info Tanja Kähkönen 21.11.2014 Koulutusohjelmat, syksy 2014 Luonnontieteellinen tiedekunta Biologia Fysiikka Kemia Maantiede 15 suuntautumisvaihtoehtoa, 18 oppiainetta

Lisätiedot

Tilanne sekä MS-A0003/4* Matriisilaskenta 5 op

Tilanne sekä MS-A0003/4* Matriisilaskenta 5 op MATEMATIIKKA Mat-1.1210 Matematiikan peruskurssi S1 ei järjestetä enää MS-A0103/4* Differentiaali- ja integraalilaskenta I 5 op sekä MS-A0003/4* Matriisilaskenta 5 op Mat-1.1110 Matematiikan peruskurssi

Lisätiedot

Suoritettava tutkinto. Valmistuvan työtehtäviä. Opintojen toteutus. OPETUSSUUNNITELMA Insinööri (AMK), konetekniikka

Suoritettava tutkinto. Valmistuvan työtehtäviä. Opintojen toteutus. OPETUSSUUNNITELMA Insinööri (AMK), konetekniikka OPETUSSUUNNITELMA Insinööri (AMK), konetekniikka Konetekniikan koulutuksesta valmistuvalla insinöörillä (AMK) on tehtäväkenttä, jossa edellytetään hyvin laajaa osaamista. Työpaikkoja löytyy monipuolisesti

Lisätiedot

Vapaasti valittavat opinnot, 10 ov Ammattiopinnot, 80 ov Tuotantotekniikka 65 ov

Vapaasti valittavat opinnot, 10 ov Ammattiopinnot, 80 ov Tuotantotekniikka 65 ov Opinnäytetyö, 10 ov Harjoittelu, 20 ov Tuotantotekniikka 40 ov Vapaasti valittavat opinnot, 10 ov Ammattiopinnot, 80 ov Tuotantotekniikka 65 ov Perusopinnot, 40 ov Tuotantotekniikka 35 ov Perusopinnot

Lisätiedot

Luonnontieteellinen tiedekunta Sivuaineinfo. Katri Suorsa

Luonnontieteellinen tiedekunta Sivuaineinfo. Katri Suorsa Luonnontieteellinen tiedekunta Sivuaineinfo Katri Suorsa 08.09.2017 Monipuolinen luonnontieteellinen Tutkintoohjelmat Luonnontieteellinen tiedekunta: - Biologia - Maantiede - Matemaattiset ja fysikaaliset

Lisätiedot

9. MATERIAALITEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA

9. MATERIAALITEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA 83 9. MATERIAALITEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA Koulutusohjelman johtaja, professori Tuomo Tiainen huone K3427, puhelin 3115 2290 email: tuomo.tiainen@tut.fi Osaston sihteeri Mervi Lehtonen (vuorotteluvapaalla

Lisätiedot

1 Hyväksytty kauppatieteen akateemisen komitean kokouksessa 31.5.2013

1 Hyväksytty kauppatieteen akateemisen komitean kokouksessa 31.5.2013 1 SIIRTYMÄSÄÄNNÖT AALTO-YLIOPISTON KAUPPAKORKEAKOULUN KTK- JA KTM-TUTKINTOJA SUORITTAVILLE Nämä siirtymäsäännöt sisältävät periaatteet, joita sovelletaan, kun ennen 1.8.2013 opintooikeuden saanut opiskelija

Lisätiedot

Pv Pvm Aika Kurssin koodi ja nimi Sali Tentti/Vk Viikko

Pv Pvm Aika Kurssin koodi ja nimi Sali Tentti/Vk Viikko Pv Pvm Aika Kurssin koodi ja nimi Sali Tentti/Vk Viikko Ma 24.08.15 13:00-16:00 Kon-15.3122 Laatujohtaminen ja mittaustekniikka 216 T01 35 Ma 24.08.15 13:00-16:00 Kon-15.3342 Työstökoneet ja oheislaitteet

Lisätiedot

Opintosuunnitelma. Suunta: Tietoliikenneohjelmistot ja -sovellukset Pääaine: Tietoliikenneohjelmistot Sivuaine: Yritysturvallisuus

Opintosuunnitelma. Suunta: Tietoliikenneohjelmistot ja -sovellukset Pääaine: Tietoliikenneohjelmistot Sivuaine: Yritysturvallisuus Opintosuunnitelma Janne Paalijärvi Koulutusohjelma ja vuosikurssi: T II Opiskelijanumero: 57375S Sähköpostiosoite: jpaalija cc hut fi Opinto-opas: 2003-2004 Kirjastonkäyttöharjoitus suoritettu: 27.09.2004

Lisätiedot

Insinöörien ja arkkitehtien koulutus uudistuu Aaltoyliopistossa

Insinöörien ja arkkitehtien koulutus uudistuu Aaltoyliopistossa Insinöörien ja arkkitehtien koulutus uudistuu Aaltoyliopistossa RET_RIL 22.5.2012 Insinööritieteiden korkeakoulu Rakennustekniikan laitos Juha Paavola Rakentamisen haasteet Aaltoyliopistossa Insinöörien

Lisätiedot

AMK-tutkintoon johtava koulutus

AMK-tutkintoon johtava koulutus Tekniikka AMK-tutkintoon johtava koulutus Informaatioteknologia BEng, Information Technology insinööri (AMK), tieto- ja viestintätekniikka tradenomi (AMK), tietojenkäsittely Kulttuuriala medianomi (AMK)

Lisätiedot

AUTOMAATIO- JA SYSTEEMITEKNIIKAN TUTKINTO-OHJELMIEN VALMISTELU Raportti

AUTOMAATIO- JA SYSTEEMITEKNIIKAN TUTKINTO-OHJELMIEN VALMISTELU Raportti TEKNILLINEN KORKEAKOULU 1(4) Automaatio- ja systeemitekniikan osasto 26.3.2004 AUTOMAATIO- JA SYSTEEMITEKNIIKAN TUTKINTO-OHJELMIEN VALMISTELU Raportti Tutkintorakennetyöryhmä on pyytänyt osastoilta 26.3.2004

Lisätiedot