18. YMPÄRISTÖ- JA ENERGIATEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA

Transkriptio

1 YMPÄRISTÖ- JA ENERGIATEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA Ympäristötekniikan osaston ja koulutusohjelman johtaja professori Helge Lemmetyinen huone: FC224, puhelin: osastosihteeri Kirsti Karjalainen huone: K1447, puhelin: Opintoneuvoja huone: FC117, puhelin: Tavoitteet energiatekniikan koulutusohjelma on luonnontieteisiin ja tekniikkaan painottuva poikkitieteellinen yliopiston opinto-ohjelma, jossa erikoistutaan ympäristöä säästäviin tuotanto- ja energiatekniikoihin, teollisuuden ja yhdyskuntien jätevirtojen käsittelyyn, saastuneen ympäristön kunnostukseen sekä ympäristönhallintajärjestelmiin. Ympäristötekniikan osasto ylläpitää ja kehittää korkeatasoista opetusta ja tutkimusta. Päämääränä on jatkuvasti uudistuva eri tekniikan ja tieteen aloja yhdistävä opetus- ja tutkimustyö, joka antaa kansallisesti ja kansainvälisesti vastauksia ja toimivia ratkaisumalleja aikamme ympäristöhaasteisiin. Tutkimustyössä kiinnitetään huomiota uusiutuviin ja ympäristöpäästöjä vähentäviin tuotantotekniikoihin ja energialähteisiin, materiaalien säästöön ja kierrätykseen sekä luonnonmukaisiin puhdistusmenetelmiin. energiatekniikan koulutusohjelman tavoitteena on kouluttaa tutkijoita ja korkean tason ammattilaisia, jotka analysoivat ja arvioivat ympäristökysymyksiä, toteuttavat ympäristöhaittojen synnyn ennaltaehkäisyä, kehittävät ja suunnittelevat laitteita ja menetelmiä sekä toimivat johtamis- ja asiantuntijatehtävissä. Osaston tavoitteena on kannustaa ja motivoida opiskelijoita opinnoissaan mahdollisimman hyviin suorituksiin. TTY on esittänyt Opetusministeriölle Bioteknologian koulutusohjelman perustamista. Päätöstä tästä asiasta ei kuitenkaan oltu tehty ennen kevään 2004 valintakokeita. Tästä syystä koulutusohjelmaan valittiin 25 opiskelijaa erillisvalinnalla biotekniikan opintosuuntaan. OPM:n myönteisen päätöksen jälkeen valitut opiskelijat siirretään uuteen koulutusohjelmaan. Opiskeluun tällä välivaiheella ei ole vaikutusta.

2 18.2. Tutkinnon rakenne Ympäristötekniikan osastolta valmistuu ympäristötekniikan diplomi-insinöörejä kolmelta opintosuunnalta: ympäristötekniikan opintosuunnalta, energiatekniikan opintosuunnalta ja biotekniikan opintosuunnalta. Opiskelija valitsee opintosuunnan koulutusohjelmakohtaisten opintojensa valinnan yhteydessä. Opiskelijat biotekniikan opintosuuntaan on valittu erilllisvalinnalla. Ympäristötekniikan opintosuunnan pääaineita ovat kemia, vesija jätehuoltotekniikka sekä ympäristöbiotekniikka. Energiatekniikan opintosuunnan pääaineita ovat lämpö- ja virtaustekniikka, voimalaitos- ja polttotekniikka, talotekniikka sekä sähkö. Biotekniikan opintosuunnan pääaineita ovat ympäristöbiotekniikka, laskennallinen systeemibiologia, kudosteknologia ja biomittaukset. Paperinjalostustekniikan tai turvallisuustekniikan pääaineekseen valinneiden opintosuunnan ratkaisevat koulutusohjelmakohtaiset opinnot Koulutusohjelman yhteiset perusopinnot 211 Perusopinnot ovat kaikissa koulutusohjelmissa pääosin samat. Löydät luettelon vaadittavista opinnoista opinto-oppaan alkupuolelta. energiatekniikan koulutusohjelman opiskelijoille ovat kemian opintojaksot Laaja kemia Laaja kemia 2 3 (yhteensä 6 ov), pakollisia. Lukiossa yhden kurssin kemiaa lukeneet, tai ne opiskelijat, jotka tuntevat kemian perustietonsa heikoiksi, voivat suorittaa opintojakson Peruskemia 2 ennen yllämainittuja opintojaksoja. Kieliopintoja sisällytetään perusopintoihin 6 ov. (2 ov toinen kotimainen kieli sekä vieraasta kielestä 2 ov peruskurssi ja 2 ov jatkokurssi.) Perusopinnoissa matematiikan valinnaisista opintojaksoista suositellaan valittavaksi ympäristötekniikan opintosuunnalla erityisesti Tilastomatematiikka 3 ja Tilastolliset monimuuttujamenetelmät 3 Energiatekniikan opintosuunnalla suositellaan valittavaksi ensisijaisesti Vektorianalyysi 3 tai Laaja vektorianalyysi 4 sekä Tilastomatematiikka 3, tai Laaja tilastomatematiikka 4 Biotekniikan opintosuunnalla suositellaan valittavaksi ensisijaisesti Tilastomatematiikka 3 tai Laaja tilastomatematiikka 4 ( Differentiaaliyhtälöt 3 tai Matriisilaskenta 3 sekä Teknillisen laskennan menetelmät 2 1) Suositus pääaineenaan laskennallista systeemibiologiaa opiskeleville. Insinöörit ja teknikot Insinöörin tutkinnolla voidaan korvata perus- ja koulutusohjelmakohtaisista opinnoista enintään 60 ov. Saman alan AMK-insinööreille voidaan kuitenkin harkinnan mukaan korvata enintään 80 ov perusopinnoista sekä koulutusohjelmakohtaisista ja aineopinnoista. Teknikoille korvataan enintään 20 ov. Opiskelijan on ilmoitettava korvaushakemuksessa pääaine, jota hän suunnittelee opiskelevansa ympäristö- ja energiatekniikan koulutusohjelmassa. Mikäli pääainevalinta muuttuu ilmoitetusta, on korvaushakemus tehtävä uudelleen. Päätöksen asiasta tekee osastonjohtaja kuultuaan osaston laitoksia. Päätöksessä ilmoitetaan korvattu opintoviikkomäärä ja ne koulutusohjelmakohtaiset opintojaksot, joita aikaisempi tutkinto ei korvaa. Kaikkien insinöörien ja teknikoiden on suoritettava perusopintoihin kuuluvat matematiikan opintojaksot.

3 212

4 18.4. Koulutusohjelmakohtaiset opinnot Energia- ja ympäristötekniikan opintosuuntien koulutusohjelmakohtaiset opinnot ov Teknillisen mekaniikan perusteet Koneenpiirustus ja CAD perusteet 3 2 ( Teollisuuden prosessit Energiatekniikan perusteet Ilmansuojelu Turvallisuustekniikan perusteet Ympäristöriskien analysointi Sovellusohjelmat 2 2 ( Ympäristönsuojelutekniikan perusteet Automaatio- ja säätötekniikka Ohjelmointi I ) Opintojakso on pakollinen energiatekniikan opintosuunnassa mutta vaihtoehtoinen opintojakson kanssa ympäristötekniikan opintosuunnassa. 213 Biotekniikan opintosuunnan koulutuskohtaiset opinnot ov Laboratoriotyöturvallisuus ja -työtavat 1 ( Epäorgaanisen kemian työt 3 ( Orgaaninen kemia Biokemia Mikrobiologia I Biofysiikka (Bioenergetiikka ja -laskenta) 2 A3 Molekyylibiologia 3 ( Solubiologia Johdatus biotekniikkaan ja yritysmaailmaan Computational systems biology Ohjelmointi 1 3 1) Suositus pääaineenaan ympäristöbiotekniikkaa opiskeleville 2) Opetuksen antaa Tampereen yliopisto Energiatekniikan opintosuunnan opinnot, 14 ov Termodynamiikan perusteet Lämmönsiirron perusteet Sähkö- ja elektroniikkateollisuuden ympäristökysymykset Sähkön tuotanto ja sen ympäristövaikutukset Sähkötekniikka Ympäristötekniikan opintosuunnan opinnot, 13 ov Laaja kemia Orgaaninen kemia Laboratoriotyöturvallisuus ja -työtavat Epäorgaanisen kemian työt Fysikaalinen kemia Ympäristöoikeuden perusteet Sivu- ja pääaineet Biotekniikan opintosuunta Vastuuhenkilö: professori Jaakko Puhakka huone: FC 322, puhelin: 2966 jaakko.puhakka@tut.fi Biotekniikan opintosuunta on luonnontieteiden ja tekniikan osaamiseen ja soveltamiseen perustuva poikkitieteellinen opintokokonaisuus. Energiaa, raaka-aineita ja ympäristöä säästävät uudet tuotantomenetelmät, päästöjen käsittelymenetelmät ja pilaantuneen ympäristön puhdistaminen ovat keskeisiä uusien tuotanto- ja kulutustapojen kehittämisessä. Biologisten prosessien mittaus tuottaa tietoa luonnon järjestelmien ja ihmiskehon toiminnasta. Tietotekniikan ja biologian oppien yhdistäminen antaa mahdollisuuksia tuottaa syvällistä tietoa muun muassa solujen toiminnan matemaattisen mallinnuksen avulla. Kudosja elinvaurioiden hoitoa tukeva tekniikka, jopa uusien ihmiskehon elimien valmistaminen tuo uusia mahdollisuuksia sairaanhoitoon.

5 214 Opintosuunnan tavoite on kouluttaa tutkijoita ja korkean tason ammattilaisia, jotka poikki- ja monitieteisellä osaamisellaan voivat suuntautua tutkimuksen, hallinnon tai elinkeinoelämän vaativiin tehtäviin biotekniikan kehittämisessä ja soveltamisessa. Opintosuunta tarjoaa neljä pääainetta: ympäristöbiotekniikka, laskennallinen systeemibiologia, kudosteknologia ja biomittaukset. Suomen yliopistoissa toteutetaan tutkintorakenneuudistus, joka tulee voimaan syksyllä Koska biotekniikka on uusi opintosuunta, annetaan syksyllä 2004 aloittaville opiskelijoille tässä opinto-oppaassa tiedot vain ensimmäistä ja toista opiskeluvuotta koskien. Biotekniikan opiskelijat suorittavat opintonsa uuden tutkintorakenteen mukaisesti. Uuteen tutkintorakenteeseen perustuva opinto-ohjelma vahvistetaan keväällä Aiempien opintojen hyvittäminen Aiempien opintojen hyvittämisestä on sovittava suoraan opintosuunnan yhdyshenkilöiden kanssa. ja laskennallisissa menetelmissä sekä biotekniikan alaan sovelletussa signaalin- ja kuvan käsittelyssä. Kudosteknologia Professori Minna Kellomäki, HA 207 Kudosteknologiassa yhdistetään muun muassa biomateriaalitekniikan, solu- ja kudosteknologian sekä lääketieteen tietoja uudella tavalla. Kudosteknologian kehittämisessä jäljitellään luonnon omia toimintamekanismeja ja tuotetaan ratkaisuja hoitaa potilaita tehokkain menetelmin. Biomittaukset Professori Jukka Lekkala, SH 217 Biomittaustekniikka antaa valmiudet biotieteissä tarvittavien mittausjärjestelmien ja analytiikkatuotteiden suunnitteluun, mallintamiseen ja toteuttamiseen. Opintokokonaisuus antaa poikkitieteellisen näkökulman biotekniikkaan sekä yhdistää langatonta tekniikkaa ja tekoälyyn perustuvia mikrojärjestelmiä. Opintosuunnan pääaineet Bio- ja ympäristötekniikka Laitoksen johtaja professori Jaakko Puhakka huone: FC322, puhelin: Vesi- ja jätehuoltotekniikassa perehdytään teollisuuden ja yhdyskuntien vedenhankintaan, raakavesien, jätevesien ja jätelajien käsittelyyn sekä jätehuollon suunnittelu-, käyttö- ja tutkimustehtäviin sekä pilaantuneen ympäristön kunnostamiseen. Laitokselta valmistuvat sijoittuvat teollisuuteen, suunnittelu- ja urakointiyrityksiin, ympäristöhallintoon, kuntiin, kansallisiin ja kansainvälisiin järjestöihin ja organisaatioihin sekä opetus- ja tutkimuslaitoksiin. Antaa perusta korkealle ammattitaidolle ja edellytykset tieteellisten tutkimusten tulosten soveltamiseen vesi- ja jätehuoltotekniikassa. Ympäristöbiotekniikka Professori Jaakko Puhakka, FC 322 Ympäristöbiotekniikassa erikoistutaan muun muassa raaka-aineita ja energiaa säästävien tuotantomenetelmien, veden, jäteveden ja kiinteän jätteen bioteknisen käsittelyn kehittämiseen. Ympäristöbiotekniikan koulutus perustetaan molekyylibiologian, biokemian ja mikrobiologian opintoihin ja niiden kytkemiseen. Laskennallinen systeemibiologia Professori Olli Yli-Harja, TF 410 Pääaineen opintoihin kuuluvat matemaattiset valmiudet ja vahvat tietotekniikan taustaopinnot. Pääpaino on matemaattisissa

6 Ympäristöbiotekniikassa erikoistutaan bioteknisten menetelmien kehittämiseen ja soveltamiseen raakavesien, jätevesien ja jätelajien käsittelyssä, pilaantuneen maaperän ja pohjaveden puhdistuksessa sekä ympäristöystävällisessä teollisessa tuotannossa. Laitokselta valmistuvat sijoittuvat teollisuuteen, suunnittelu- ja urakointiyrityksiin, ympäristöhallintoon, kuntiin, kansallisiin ja kansainvälisiin järjestöihin ja organisaatioihin sekä opetus- ja tutkimuslaitoksiin. Antaa valmiudet korkeaan ammattitaitoon ja hyvät valmiudet tieteellisen tutkimuksen tulosten soveltamiseen teema-alueella. Vesi- ja jätehuoltotekniikan sivuaine, ov. Opintokokonaisuus on tarkoitettu laajentamaan jossakin muussa pääaineessa suoritettavaa tutkintosisältöä Ympäristönsuojelutekniikan perusteet 3 ( Ympäristöanalytiikka Päästöjen ympäristövaikutukset Vesikemia Vesitekniikan fysikaaliset ja kemialliset operaatiot Materiaalivirtojen hallinta 2 Ympäristöbiotekniikan sivuaine Ympäristöbiotekniikassa erikoistutaan bioteknisten menetelmien kehittämiseen ja soveltamiseen raakavesien, jätevesien ja jätelajien käsittelyssä, pilaantuneen maaperän ja pohjaveden puhdistuksessa sekä ympäristöystävällisessä teollisessa tuotannossa. Opintokokonaisuus laajentaa jossakin muussa pääaineessa suoritettavaa tutkintosisältöä Ympäristönsuojelutekniikan perusteet 3 ( Ympäristöanalytiikka Biokemia Mikrobiologia I Mikrobiologia II Ympäristöbiotekniikan operaatiot Materiaalivirtojen hallinta 2 1) Pakollinen muille kuin ympäristö- ja energiatekniikan koulutusohjelmassa opiskeleville, jotka valitsevat tämän opintojakson sijasta toisen opintojaksoista Sovellettu limnologia 2ov tai Päästöjen ympäristövaikutukset 2 ov. Vesi- ja jätehuoltotekniikan pääaine 30 ov Orgaanisen kemian työt 1 3 ( Hydrologia 2 ( Hydromekaniikka 3 ( Reaktorin suunnittelu ja mallinnus Ympäristöanalytiikka Biokemia Mikrobiologia I Mikrobiologian laboratorioharjoitukset 2 ( Ympäristöbiotekniikan operaatiot Vesikemia Vesitekniikan fysikaaliset ja kemialliset operaatiot Ympäristötekniikan laboratorioharjoitukset Vesi- ja viemärilaitokset Materiaalivirtojen hallinta Jätehuollon fysikaaliset ja kemialliset operaatiot Laitossuunnitteluprojektit Ympäristötekniikan seminaari 3 1) pääaineeseen kuuluvan pakollisen sivuaineen 15 ov pakolliset opintojaksot 10 ov. Pääaineen vesi- ja jätehuoltotekniikka pakollisen sivuaineen (15 ov) valinnaiset opintojaksot, joista valitaan vähintään 5 ov Yhdyskuntasuunnittelun perusteet R Ympäristöjohtaminen 2

7 Fysikaalinen kemia Pohjavedet Ympäristögeotekniikka Ympäristötalous Paikkatietoanalyysi Sovellettu limnologia Päästöjen ympäristövaikutukset Vesitekniikan fysikaalisten ja kemiallisten operaatioiden jatkokurssi Management Options of Water Services International Water Policy and Management Ympäristötekniikan erikoistyö Ympäristölainsäädännön luvat Teknologian kehitys ja yhteiskunta 2 Ympäristöbiotekniikan pääaine Pääaineen pakolliset opintojaksot 28 ov Orgaanisen kemian työt 1 3 ( Reaktorin suunnittelu ja mallinnus 2 ( Ympäristöanalytiikka 2 ( Biokemia Mikrobiologia I Mikrobiologia II Mikrobiologian laboratorioharjoitukset Mikrobigenetiikka Biokatalyysi ja entsymologia Instrumentaalinen bioanalyysi Ympäristöbiotekniikan operaatiot Haitta-aineiden biohajoaminen ja biotekninen käsittely Ympäristöbiotekniikan laboratorioharjoitukset Biotekniikan seminaari Vesitekniikan fysikaaliset ja kemialliset operaatiot 3 ( Ympäristötekniikan laboratorioharjoitukset 3 1) Pääaineeseen kuuluvan pakollisen sivuaineen (15 ov) pakolliset opintojaksot 10 ov. Valinnaiset opintojaksot, (vähintään 4 ov) Pääaineeseen kuuluvista valinnaisista opintojaksoista valitaan vähintään 4 ov Fysikaalinen kemia Pohjavedet 2 ( Ympäristögeotekniikka 3 ( Paikkatietoanalyysi 3 ( Hydrologia Sovellettu limnologia Päästöjen ympäristövaikutukset Biotekniikan erikoistyö Vesi- ja viemärilaitokset Materiaalivirtojen hallinta Jätehuollon fysikaaliset ja kemialliset operaatiot Laitossuunnitteluprojektit Teknologian kehitys ja yhteiskunta 2 1) Pääaineen ympäristöbiotekniikka pakollisen sivuaineen valinnaisia opintojaksoja valitaan vähintään 5 ov. Opintojaksot Sovellettu limnologia 2 ov ja Päästöjen ympäristövaikutukset 2 ov voi sisällyttää joko pääaineeseen tai sen pakolliseen sivuaineeseen.

8 LVI- ja jäähdytystekniikka, Pakolliset opintojaksot, 14 ov Valinnaiset opintojaksot Energia- ja prosessitekniikka Vastuuhenkilö: Laitoksen johtaja, professori Risto Raiko huone: K1431, Energia- ja prosessitekniikassa perehdytään energian tehokkaaseen ja ympäristöystävälliseen tuottamiseen ja käyttöön sekä erilaisten prosessilaitteiden ja järjestelmien suunnitteluun. Sovellusalueet ovat hyvin laajat alkaen tuotantolaitoksista ja laitteista kuten ydinvoimalat ja höyrykattilat päätyen energian siirtoon, jakeluun ja käyttöön. Energian käytön osalta pääaineiden keskeisiä alueita ovat laitteiden lämpö- ja virtaussuunnittelu sekä järjestelmien - erityisesti LVI- ja jäähdytysjärjestelmien - suunnittelu. Opetuksessa laajan teoreettisen perustan lisäksi keskeistä on ATK-suunnitteluohjelmien käyttö. Energia- ja prosessitekniikassa on kolme pääainetta: lämpö- ja virtaustekniikka, voimalaitos- ja polttotekniikka sekä talotekniikka. Kaksi ensin mainittua muodostuvat yhteisistä pakollisista opintojaksoista ja yhdestä valinnaisesta painotuksesta. Pakolliset yhteiset opintojaksot, 17 ov Prosessilaitteet, Pakolliset opintojaksot, 17 ov Valinnaiset opintojaksot Lämpö- ja virtaustekniikan pääaine, 35 ov Sovellettu virtaustekniikka, Pakolliset opintojaksot, 17 ov Valinnaiset opintojaksot Voimalaitostekniikka, Pakolliset opintojaksot, 18 ov Valinnaiset opintojaksot Polttotekniikka, Pakolliset opintojaksot, 21 ov Valinnaiset opintojaksot Voimalaitos- ja polttotekniikan pääaine, 35 ov Talotekniikka, Pakolliset opintojaksot, 22 ov Valinnaiset opintojaksot Talotekniikan pääaine, 35 ov 217 Lämpö- ja virtaustekniikan sekä voimalaitos- ja polttotekniikan pääaineiden yhteiset pakolliset opintojaksot, 17 ov Teknillinen termodynamiikka 4 ( Virtausoppi Lämmönsiirron perusteet Lämmönsiirron jatkokurssi Lämpötekniikan mittaukset Energiatekniikan perusteet 2 1) voidaan korvata kursseilla Fysikaalinen kemia I ja Fysikaalinen kemia II. Mikäli näitä opintojaksoja sisältyy koulutusohjelmakohtaisiin opintoihin, on tilalle valittava pääaineen valinnaisia opintojaksoja niin, että opintoviikkomäärä tulee täyteen. Lämpö- ja virtaustekniikan pääaine Vastuuhenkilöt: professori Antero Aittomäki (LVI- ja jäähdytystekniikka, prosessilaitteet) huone: K1423, antero.aittomaki@tut.fi professori Timo Kalema(LVI- ja jäähdytystekniikka, prosessilaitteet) huone: K1426, timo.kalema@tut.fi professori Reijo Karvinen (prosessilaitteet, sovellettu virtaustekniikka) huone: K1429, reijo.karvinen@tut.fi dosentti Hannu Ahlstedt prosessilaitteet, sovellettu virtaustekniikka) huone: K1430, hannu.ahlstedt@tut.fi Pääaineen tavoitteena on perehdyttää energian tuotannossa sekä käytössä tärkeiden laitteiden ja järjestelmien perusteisiin ja suunnitteluun.

9 218 painotus voidaan valita kolmesta eri vaihtoehdosta: LVI- ja jäähdytystekniikka prosessilaitteet sovellettu virtaustekniikka Lämpö- ja virtaustekniikan pääaine, vähintään 35 ov LVI- ja jäähdytystekniikka LVI-tekniikan opetuksen painopisteenä on rakennusten ja yhdyskuntien energiankulutuksen analysointi eri tasoisilla malleilla ja rakennusten sisäilmaston mitoitusmenetelmät. Rakennuksen sisäilmastolla tarkoitetaan ilman puhtautta sekä lämpötila- ja kosteus-olosuhteita. LVI-teknisen mitoituksen tavoite on toimivan, taloudellisen järjestelmän suunnittelu. Opetuksessa keskitytään mm. rakennusten energiajärjestelmien, lämmitys- ja ilmanvaihtolaitteiden ja ulkovaipan lämmöneristyksen mitoitukseen. LVI-tekniikan mitoitusmenetelmät ja analysointityökalut ovat lämmönsiirron ja virtausopin sovellutuksia. Jäähdytystekniikka (ns. kylmätekniikka) on tilojen, tuotteiden, laitteiden ja prosessien jäähdyttämistä koneellisesti. Jäähdytystekniikan opintojaksoissa perehdytään jäähdytysprosessien toimintaperiaatteisiin, laitteistojen mitoitukseen ja tärkeimpiin käyttösovellutuksiin. Yksi tärkeä ja lisääntyvä käyttöalue ovat lämpöpumppujärjestelmät, joiden erikoispiirteisiin myös paneudutaan. Opetus painottuu mitoitus- ja suunnitteluharjoituksiin. Valinnaiset opintojaksot: Laitoksen kaikki muut opintojaksot ja Aerosolifysiikka Automaation laitetekniikka Automaatio- ja säätötekniikka Fortran-kieli 1 Sivuaineiksi sopivat mm. konstruktiotekniikka, kunnossapitotekniikka, teknillinen matematiikka, ohjelmistotekniikka, prosessiautomaatio ja turvallisuustekniikka. Prosessilaitteet Tavoitteena on opettaa tärkeimpien energian tuotannossa ja käytössä esiintyvien perusprosessien teoria ja mitoitus sekä järjestelmien toiminta yhdessä usean laitteen kokonaisuudessa. Perusilmiöitä ja -prosesseja käsitellään mm. termodynamiikassa, lämmönsiirrossa ja virtausopissa. Kokonaisuuksien toimintaa tarkastellaan mm. prosessien optimoinnissa ja simuloinnissa sekä prosessilaitteiden suunnittelussa. Teorian lisäksi perehdytään mitoitukseen, simulointiin ja optimointiin käytettäviin tietokoneohjelmistoihin. Esimerkkejä prosesseista ja laitteista ovat lämmönsiirtimet, höyrystimet ja lauhduttimet, kolonnit, sekoittimet, suodattimet, erottimet, kuivauslaitteet, pumput ja puhaltimet, putki- ja kanavaverkostot, elektroniikan jäähdytys sekä jäähdytyskoneistot ja lämpöpumput. Pakolliset opintojaksot, 17 ov Prosessien optimointi Kitkallinen virtaus Virtauskoneet Prosessilaitteet Prosessien simulointi Teollisuusprosessien mittausjärjestelmät 3 Pakolliset opintojaksot, 14 ov Prosessien optimointi LVI- tekniikka Jäähdytystekniikka Jäähdytystekniikka Prosessien simulointi 2

10 Valinnaiset opintojaksot: Laitoksen kaikki muut opintojaksot ja Teollisuusprosessien mallintaminen ja säätörakenteet Prosessiautomaation sovellukset Fortran-kieli 1 Sivuaineiksi sopivat mm. teknillinen fysiikka, konstruktiotekniikka, teknillinen matematiikka, mittaus- ja informaatiotekniikka, ohjelmistotekniikka, prosessiautomaatio, paperinvalmistuksen automaatio, paperinjalostustekniikka ja teknillinen mekaniikka. Sovellettu virtaustekniikka Sovelletun virtaustekniikan painotus on tarkoitettu syvällisestä teoriasta ja tutkimuksesta kiinnostuneille. Painotus antaa valmiudet vaativien lämmönsiirto- ja virtausongelmien tutkimiseen mm. nykyaikaisia numeerisia menetelmiä käyttäen. Pakolliset opintojaksot, 17 ov Virtauksen turbulenssi-ilmiöt Kitkallinen virtaus Virtausten numeerinen laskenta Virtauskoneet Konvektiivinen lämmönsiirto 3 Valinnaiset opintojaksot: Laitoksen kaikki muut opintojaksot ja Lämpöjännitykset ja viruminen Yleinen elementtimenetelmä Vektorianalyysin jatkokurssi Differentiaaliyhtälöt Matemaattisen mallinnuksen peruskurssi Numeerinen analyysi Osittaisdifferentiaaliyhtälöiden numeeriset menetelmät Mallinnus ja simulointi Fortran-kieli 1 Sivuaineiksi sopivat mm. teknillisen laskennan menetelmät, teknillinen fysiikka, teknillinen matematiikka, mittaus- ja informaatiotekniikka, ohjelmistotekniikka, prosessiautomaatio, systeemiteoria ja teknillinen mekaniikka. Voimalaitos- ja polttotekniikan pääaine Vastuuhenkilöt: professori Risto Raiko huone: K1431, risto.raiko@tut.fi professori Antti Oksanen huone: K1428, antti.oksanen@tut.fi Voimalaitos- ja polttotekniikan pääaine voidaan painottaa kahteen eri alueeseen: polttotekniikka voimalaitostekniikka Voimalaitos- ja polttotekniikan opetus koostuu alan yleisistä teoreettisista perusteista ja sovelluksista sisältäen mm. seuraavia erikoistumisalueita: - energiatalous - energiatekniikan informaatiojärjestelmät - höyryvoimalaitokset, kaasuturbiinit, polttomoottorit - yhdistetty sähkön- ja lämmöntuotanto (CHP) sekä kaukolämmitys - ydinvoimalaitokset, reaktoritekniikka, turvajärjestelmät - uudet voimalaitos- ja polttotekniikat kuten kaasutus, leijutekniikka ja paineistettu poltto - uusiutuvat energialähteet - ilmansuojelutekniikka, päästöt, ilmastonmuutos - höyrykattilat, polttimet sekä eri polttoaineet ja tavat - palamisen aineen- ja lämmönsiirto - palamisen perusilmiöt, hallitsevat teoriat ja termodynamiikka, reaktiokinetiikka

11 220 - polttoprosessit ja palamisen päästöt - polttoprosessien ja reaktiivisten virtausten numeerinen mallinnus ja simulointi, polton aerodynamiikka - palamisen ja turbulenssin vuorovaikutus Pääaine antaa pätevyyden energia-alan tutkimus-, tuotekehitys-, konsultointi-, käyttö- ja myyntitehtäviin mm. energiayhtiöissä, kattila- ja poltinteollisuudessa, suunnittelutoimistoissa sekä energia- ja tutkimuslaitoksissa. Sopivalla sivuaineen valinnalla, kuten teollisuustalous, tutkinto antaa erinomaiset valmiudet energia-alan johtotehtäviin. Suositeltavia sivuaineita ovat seuraavat: konstruktiotekniikka, kunnossapitotekniikka, paperinjalostustekniikka, sähkö, prosessiautomaatio, teknillinen mekaniikka, teollisuustalous, turvallisuustekniikka, kemia sekä teknillisen laskennan menetelmät. Voimalaitos- ja polttotekniikan pääaine, vähintään 35 ov Voimalaitostekniikka Polttotekniikka Tulipesämallinnus Reaktiiviset virtaukset Ammattiaineseminaari 2 ( Ammattiaineseminaari 4 (1 1) vaihtoehtoisia Voimalaitos- ja polttotekniikan pääaineen valinnaiset opintojaksot Edellisten ryhmien opintojaksoja voi ottaa myös toisen jatkeeksi valittaessa valinnaisia opintojaksoja tai niitä voi valita alla olevista opintojaksoista, jotka on ryhmitelty eri painotuksin helpottamaan valintaa. Ryhmittelyä voi itse vapaasti myös muuttaa tai laajentaa, jos katsoo sen opintojensa kannalta järkeväksi. Valinnoista voi keskustella myös opetuksen vastuuhenkilöiden kanssa. Vaihtoehtoisia jaksoja voi valita myös laitoksen muista opintojaksoista. Voimalaitostekniikka Prosessien optimointi Tilastomatematiikka Operaatiotutkimus Automaation laitetekniikka Polttokennot ja vetyteknologia Aurinkosähkö ja tuulivoima Energian varastointi ja uudet energialähteet 3 Pakolliset opintojaksot, 18 ov Energiatalous Höyrytekniikka Voimalaitostekniikka Polttotekniikka Prosessien simulointi Ammattiaineseminaari 2 ( Ammattiaineseminaari 4 ( Energiatalouden case-harjoitukset 1 1) vaihtoehtoisia Polttotekniikka Pakolliset opintojaksot, 21 ov Höyrytekniikka Kitkallinen virtaus 3 Polttotekniikka Palamisen erityiskysymyksiä Tilastolliset monimuuttujamenetelmät Mallinnus ja simulointi 3 Koneensuunnittelu Kevyet konerakenteet Koneenosaopin perusteet Tuotekehitysoppi 3

12 Kunnossapitotekniikka Käyttövarmuuden suunnittelu Kunnossapidon erityistyö Tuotantolaitoksen kunnossapito Kunnonvalvontamenetelmät 2 Turvallisuustekniikka Turvallisuustekniikan perusteet Yrityksen turvallisuusjohtaminen Riskienhallinta Luotettavuus- ja riskianalyysi 3 Teollisuustalous Johdatus kansantaloustieteeseen Yrityksen talous 2 Kemia Orgaaninen kemia Fysikaalinen kemia Fysikaalinen kemia Pinta- ja katalyyttikemia Pinta- ja katalyyttikemia 2 1 Fysiikka Termofysiikka Aerosolifysiikka 3 Matematiikka Differentiaaliyhtälöt Matriisilaskenta Osittaisdifferentiaaliyhtälöt Osittaisdifferentiaaliyhtälöiden numeeriset menetelmät Lämpötekniikan matemaattiset apuneuvot Talotekniikka Vastuuhenkilöt: professori Antero Aittomäki huone: K1423, antero.aittomaki@tut.fi professori Timo Kalema huone: K1426, timo.kalema@tut.fi Talotekniikka on rakennusten teknisten palveluiden ja järjestelmien suunnittelua, rakentamista ja ylläpitoa. Talotekniikan osuus rakennuskustannuksista on lisääntynyt nopeasti ja se voi olla 40 %. Talotekniikka on perinteisten lämmityksen, ilmastoinnin, vesihuollon ja valaituksen lisäksi automaatiota, valvontajärjestelmiä, sähköjärjestelmiä, jäähdytyslaitteita. Talotekniikan tarkoituksena on luoda fyysisiä edellytyksiä hyvinvoinnille. Alan ammattilaisista on kova pula. Talotekniikan pääaineen, vähintään 32 ov, pakollisissa opintojaksoissa opitaan perustiedot talotekniikan osa-alueista. Valinnaisissa opintojaksoissa voidaan syventyä erikoissovellutuksiin, kuitenkin laaja näkemys tavoitteena. Pääaineen tavoitteena on perehdyttää rakennuksen taloteknisiin järjestelmiin yleisesti ja opettaa niiden energiateknistä suunnittelua. Lisäksi opitaan hyvän sisäilmaston kriteereitä sekä ilmastoinnin ja jäähdytyksen mitoitusta. Talotekniikan pääaineen pakolliset opintojaksot, 22 ov Termodynamiikan perusteet Lämmönsiirron perusteet LVI- tekniikka Jäähdytystekniikka Talonrakennuksen rakennesuunnittelun perusteet Rakentamistalouden perusteet Automaatio- ja säätötekniikka 4 Mikäli näitä opintojaksoja sisältyy koulutusohjelmakohtaisiin opintoihin on tilalle valittava pääaineen valinnaisia opintojaksoja niin, että opintoviikkomäärä tulee täyteen.

13 222 Valinnaiset opintojaksot Prosessien optimointi Jäähdytystekniikka Prosessien simulointi Rakennuksen paloturvallisuuden perusteet Eristysrakenteet Kiinteistön hoito ja hallinta Talotekniset järjestelmät I Talotekniset järjestelmät II Valaistustekniikan perusteet 3 Sivuaineiksi sopivat mm. automaatio- ja informaatioverkot, mittaus- ja informaatiotekniikka, kunnossapitotekniikka, ohjelmistotekniikka ja turvallisuustekniikka. Sivuaineet Laitoksella on kolme sivuainetta. Energia- ja prosessitekniikan sivuaine tarjoaa yleiset alan perustiedot. Voimalaitos- ja polttotekniikan sivuaine painottuu ko. alan perusteisiin ja sovellutuksiin. Talotekniikan sivuaine on tarkoitettu esim. rakennustekniikan opiskelijoille. Mikäli jokin sivuaineen opintojakso sisältyy koulutusohjelmakohtaisiin opintoihin, sen tilalle on valittava muita laitoksen opintojaksoja niin, että sivuaineen opintoviikkomäärä tulee täyteen. Energia- ja prosessitekniikka, sivuaine, 14 ov. Vastuuhenkilö: Professori Risto Raiko huone K1431, risto.raiko@tut.fi Teknillinen termodynamiikka 4 ( Virtausoppi Lämmönsiirron perusteet Lämpötekniikan mittaukset Energiatekniikan perusteet 2 1) voidaan korvata kursseilla Fysikaalinen kemia I ja Fysikaalinen kemia II. Talotekniikka sivuaine, 18 ov Vastuuhenkilöt: professori Antero Aittomäki huone: K1423, antero.aittomaki@tut.fi professori Timo Kalema huone: K1426, timo.kalema@tut.fi Termodynamiikan perusteet Lämmönsiirron perusteet Talonrakennuksen rakennesuunnittelun perusteet Talotekniset järjestelmät I Rakentamistalouden perusteet Automaatio- ja säätötekniikka 4 Voimalaitos- ja polttotekniikka, sivuaine, 18 ov Vastuuhenkilöt: professori Risto Raiko huone: K1431, risto.raiko@tut.fi professori Antti Oksanen huone: K1428, antti.oksanen@tut.fi Höyrytekniikka Teknillinen termodynamiikka 4 ( Lämmönsiirron perusteet Energiatekniikan perusteet Polttotekniikka Ilmansuojelu 2 1) voidaan korvata kursseilla Fysikaalinen kemia I ja Fysikaalinen kemia II. Teknillisen laskennan sivuaine Kuvaus löytyy Konetekniikan koulutusohjelmasta sivulta 71.

14 Kemia Laitoksen johtaja professori Helge Lemmetyinen huone: FC224, Kemian pääaineen tavoitteena on luoda vahva kemian asiantuntemus toimia itsenäisesti ja yhteistyössä muiden alojen asiantuntijoiden kanssa erilaisissa hallinnon, tutkimuksen ja teollisuuden insinööritehtävissä. Koska ammattikäytäntöön liittyy olennaisesti elollinen luonto, painottaa koulutus orgaanisten ja bioorgaanisten materiaalien tuntemista, teollisten prosessien kemiallisen taustan ja niiden ympäristövaikutuksien ymmärtämistä sekä monipuolisten analyysimenetelmien opiskelua. Kemian sivuaine, vähintään 15 ov Pakolliset opintojaksot, 5 ov Orgaanisen kemian työt Fysikaalinen kemia 2 2 Valinnaiset opintojaksot, vähintään 10 ov Polymeerikemian työt Ympäristökemia Orgaanisen kemian työt Fysikaalisen kemian työt Polymeerikemia Analyyttiset mittausmenetelmät Spektroskopia Orgaanisen kemian työt Fysikaalisen kemian työt Fysikaalinen kemia Polymeerikemia Pinta- ja katalyyttikemia Pinta- ja katalyyttikemia Valinnaiset opintojaksot (vähintään 7 ov) Synteesiteknologia Kemian seminaari Bio-orgaaninen kemia Teollinen orgaaninen kemia Kemian erikoistyö Metallien kemia Spektroskopia Valokemia Biokemia 2 Kemian pääaine, vähintään 35 ov Orgaanisen kemian työt Polymeerikemian työt IR-spektroskopia Kromatografia (GC-MS, HPLC) Differentiaalinen pyyhkäisykalorimetria (DSC) NMR-spektroskopia Ympäristökemia Paperinjalostustekniikka Laitoksen johtaja, professori Antti Savolainen huone: FC217, antti.savolainen@tut.fi Paperinjalostustekniikan pääaine antaa valmiudet paperi-, paperinjalostus- ja pakkausteollisuuden käyttö-, suunnittelu- ja tuotekehitystehtäviin. Perinteisen tuotevalmistusnäkökulman laajentaminen ympäristöä säästävään taloudelliseen materiaali- ja prosessihallintaan on paperinjalostustekniikan lähtökohtana. Työnantajina ovat paperi- ja paperikoneteollisuus, paperinjalostus- ja pakkausteollisuus sekä alan insinööritoimistot ja tutkimuslaitokset. Suositeltavia sivuaineita ovat teknillinen mekaniikka, koneensuunnittelu, lämpö- ja virtaustekniikka, voimalaitos- ja polttotekniikka, muovitekniikka, säätötekniikka, mittaustekniikka, tuotantotalous, vesi- ja jätehuoltotekniikka, kemia, ympäristöbiotekniikka, turvallisuustekniikka ja paperikoneautomaatio.

15 224 Paperinjalostustekniikan pääaine, 32 ov Massanvalmistustekniikka Paperitekniikka Päällystystekniikka Paperinvalmistuksen kemia ja paperifysiikka Painatustekniikka Paperitekniikan laboratoriotyöt Paperinjalostustekniikan erikoistyö Paperinjalostustekniikka Paperinjalostustekniikka Paperinjalostustekniikan laboratoriotyöt 3 Paperinjalostustekniikan laitos järjestää kaksi englanninkielistä paperinjalostuksen erikoisopintojaksoa. Opintojaksot ovat osa tohtorinkoulutusohjelmaa International Ph.D. Programme in Pulp and Paper Science and Technology ja soveltuvat jatko-opiskelijoille, joilla on alalle sopiva pohjakoulutus. Maksimiopiskelijamäärä opintojaksolle on 15 (Ph.D. -ohjelmassa olevat ovat etusijalla). Opintojaksot ovat: Rheology in Paper Converting 5 ja Surface Behaviour in Paper Converting Sähkö Sivuaine, vähintään 15 ov Sivuaine antaa perustietoja sähköenergiatekniikan keskeisiltä osa-alueilta. Pakolliset opintojaksot, 10 ov Erikoistyö sähköenergiatekniikan ympäristökysymyksistä Sähkö- ja elektroniikkaromun hallinta Sähkö Energian varastointi ja uudet energialähteet 3 Valinnaiset opintojaksot: vähintään 5 ov Energiatalous Höyrytekniikka Sähkö- ja elektroniikkateollisuuteen liittyvät terveyskysymykset Energiatalouden case-harjoitukset Teollisuuden sähköenergiajärjestelmät ja häiriöt Sähköverkkotekniikan perusteet Sähköturvallisuusmääräykset Tehoelektroniikan perusteet Sähkömoottorit Polttokennot ja vetyteknologia Aurinkosähkö ja tuulivoima Sähkömateriaalioppi 3 Sähkötekniikka ja terveys-laboratorio Vastuuhenkilö professori Leena Korpinen huone: SC209.3, leena.korpinen@tut.fi Pääaine, vähintään 24 ov Sähköenergiatekniikan pääaine antaa tietoja sähköenergian tuotannossa, jakelussa ja käytössä tarvittavista sähkövoimajärjestelmistä. Opintojaksot luovat perusvalmiuksia työskentelyyn voima- ja sähköyhtiöiden palveluksessa. Sähkömagnetiikan laitos Vastuuhenkilö lehtori Risto Mikkonen huone: SC312, risto.mikkonen@tut.fi

16 Pakolliset opintojaksot, 20 ov Höyrytekniikka Erikoistyö sähköenergiatekniikan ympäristökysymyksistä Sähkö- ja elektroniikkaromun hallinta Sähkö Polttokennot ja vetyteknologia Aurinkosähkö ja tuulivoima Energian varastointi ja uudet energialähteet udet tunnistaa ja analysoida tuotantoon ja työhön liittyviä ympäristö- ja terveysvaaroja, arvioida tuotteen elinkaaren aikaisia ympäristö- ja terveysvaikutuksia, estää ja pienentää vahinkoja sekä lisätä tuotannon kokonaisturvallisuutta. Lisäksi pääaine antaa pohjan johtaa yrityksen turvallisuus- ja ympäristötoimintaa sekä riskienhallintaa. Luettelo turvallisuustekniikan opinnoista löytyy tuotantotalouden koulutusohjelman kohdalta Pääaineopintoja tukevat sivuaineet Valinnaiset opintojaksot: (vähintään 4 ov) Energiatalous Voimalaitostekniikka Sähkö- ja elektroniikkateollisuuteen liittyvät terveyskysymykset Energiatalouden case-harjoitukset Teollisuuden sähköenergiajärjestelmät ja häiriöt Sähköverkon komponentit Sähköverkkotekniikan perusteet Sähkönjakelutekniikka Sähköturvallisuusmääräykset Tehoelektroniikan perusteet Sähkömoottorit Sähkömoottorikäytöt Sähkömagneettiset kentät ja aallot I Sähkömateriaalioppi Turvallisuustekniikka Laitoksen johtaja, professori Kaija Leena Saarela huone FB334, kaijaleena.saarela@tut.fi Tuottava, häiriötön ja turvallinen toiminta on jokaisen työyhteisön perusedellytys. Turvallisuustekniikan pääaine antaa valmi- Opiskelijana valitset pääainetta tukevat sivuaineet joko koulutusohjelman kohdalla esitellyistä vaihtoehdoista tai alla luetelluista muualta löytyvistä, jotka on suunniteltu erityisesti ympäristötekniikan pääaineopiskelua varten TTY:n ja Tampereen yliopiston opintojaksoista. Sivuaineen valinnasta, erityisesti mikäli tarkoituksena on valita se tästä suosituksesta poiketen, on opiskelijan sovittava pääainelaitoksen kanssa. Hyvä ammattitutkinto syntyy valitsemalla pääaineen lisäksi 1-3 ammattikuvan kannalta tarkoituksenmukaista opintoja laajentavaa sivuainetta. Teoreettisten perusteiden hallinta luo parhaat mahdollisuudet selviytyä laaja-alaisesti erilaisista tehtävistä. Voit myös valita sivuaineen TTY:n eri koulutusohjelmista. Lisäksi on mahdollisuus sisällyttää tutkintoon opintoja muista korkeakouluista. energiatekniikan koulutusohjelman opiskelijoille suositellaan opintoja erityisesti ympäristöpolitiikasta ja - oikeudesta (Tampereen yliopiston Aluetieteen ja ympäristöpolitiikan laitos ja Julkisoikeuden laitos). Lisätietoja soveltuvuuksista ja ammattikuvista saat opintoneuvojalta sekä laitosten opettajilta. Voit sisällyttää saman opintojakson ainoastaan yhteen sivuaineeseen. Mikäli sama opintojakso kuuluu useampaan opintokokonaisuuteen, sivuaineita täydennetään valinnaisilla tai vaihtoehtoisilla opintojaksoilla. Tarvittaessa korvaavat opintojaksot hyväksytään laitoksen vastuuhenkilön kanssa.

17 226 Muualta kuin energiatekniikan alta löytyvät sivuainekokonaisuudet Kunnossapitotekniikka Kunnossapidon sivuaine löytyy opinto-oppaasta konetekniikan kohdalta. Liikenne- ja kuljetustekniikka Liikennetuotannon ja logistiikan sivuaine löytyy opinto-oppaasta kohdasta sivuaineet kaikkien koulutusohjelmien opiskelijoille. Prosessiautomaatio Prosessiautomaation sivuaine löytyy opinto-oppaasta automaatio- ja säätötekniikan laitoksen kohdalta. Teknillinen mekaniikka Teknillisen mekaniikan sivuaine löytyy opinto-oppaasta konetekniikan kohdalta. Tietotekniikan ja ohjelmistotekniikan sivuaineet löytyvät opinto-oppaasta tietotekniikan kohdalta, teknillisen laskennan menetelmien sivuaine kohdasta Sivuainekokonaisuudet kaikkien koulutusohjelmien opiskelijoille. Voimalaitosten ympäristö- ja turvallisuuskysymykset Vastuuhenkilöt: professori Risto Raiko huone: K1431, professori Leena Korpinen huone: SC203.9, Energian tuotannon suunnittelussa ja käytössä on yhä tärkeämmäksi tekijäksi muodostunut ympäristökuormitusten minimointi sekä turvallisuusasioiden entistä parempi huomioiminen. Tämä sivuaine antaa perustiedot energiantuotantoon liittyvistä ympäristövaikutuksista sekä turvallisuuskysymyksistä ja niiden analysoinnista. Lisäksi sivuaine tarjoaa tietoa sähkön tuotantoon liittyvistä ympäristö- ja terveysvaikutuksista. Teollisuustalous Teollisuustalouden sivuaine löytyy opinto-oppaasta kohdasta Sivuainekokonaisuudet kaikkien koulutusohjelmien opiskelijoille. Tietotekniikka Tietotekniikan opintoja suositellaan kaikille opiskelijoille. Tutkintoon vaihtoehdoiksi sopivat ohjelmistotuotannon sivuaine, jos halutaan painottua ohjelmistotekniikkaan, tai tietotekniikan sivuaine, jos halutaan alueen yleisnäkemystä ja perustietoja (Tietotekniikka). Jos sovellusalueen opintoja halutaan painottaa teknillisen laskennan suuntaan, suositellaan valittavaksi teknillisen laskennan menetelmien sivuaine (Ei koulutusohjelmaa). Sivuaine, vähintään 14 ov Energiatekniikan perusteet 2 ( Ilmansuojelu 2 ( Luotettavuus- ja riskianalyysi Sähkö- ja elektroniikkateollisuuden ympäristökysymykset 2 ( Sähkön tuotanto ja sen ympäristövaikutukset 3 ( Erikoistyö sähköenergiatekniikan ympäristökysymyksistä 2 Mikäli 1) merkityt kurssit sisältyvät jo koulutusohjelmakohtaisiin opintoihin, korvataan ne kurssilla Sähkö- ja elektroniikkateollisuuteen liittyvät terveyskysymykset ja muilla alla luetuilla opintojaksoilla.

18 Sivuainekokonaisuudet Tietotekniikka Höyrytekniikka Riskienhallinta Koneiden ja laitteiden turvallisuus Prosessiautomaation turvallisuus Sähkö- ja elektroniikkateollisuuteen liittyvät terveyskysymykset Sähkö- ja elektroniikkaromun hallinta 2 227