Perusopetuksen laatukriteerityö osana Kiimingin kunnan laadunhallintaa

Transkriptio

1 KIIMINKI Opetus ja kulttuuriministeriön laatuseminaari Oulussa Perusopetuksen laatukriteerityö osana Kiimingin kunnan laadunhallintaa Juha Aho, tilaaja- ja sivistystoimenjohtaja Pasi Mäkikyrö, palvelujohtaja

2 Kiimingin kunta 0-14 vuotiaita 29% väestöstä Kuva: Jyrki Hiirikoski Kuva: Ulla Tuomela

3 Kiimingin kunnan luottamushenkilöorganisaatio Kunnanvaltuusto Keskusvaalilautakunta Puheenjohtajisto Kunnanhallitus Hyvinvointilautakunta Yksilöasioiden jaosto Talous- ja strategiavaliokunta Tarkastuslautakunta Yhdyskuntalautakunta Hallintojohtaja Kunnanjohtaja Palvelujohtokunta Tilaajahallinto Strateginen suunnittelu Tilaajajohtajat Talousjohtaja Valmistelijat Esittelijät Johtokunta KIDE Johtokunta Ateria

4 Hyvinvointipalvelut HYVINVOINTIPALVELUT Kiimingin kunnan hyvinvointipalveluihin kuuluvat päivähoito-, vanhus-, sosiaali- ja terveyspalvelut sekä opetus-, vapaa-aikakirjasto- ja kulttuuripalvelut. Kunta tuottaa osan palveluista itse ja ostaa osan kuntayhtymiltä, muilta kunnilta, säätiöiltä tai suoraan yksityisiltä palvelun tarjoajilta TERVEYSPALVELUT PÄIVÄHOITOPALVELUT OPETUSPALVELUT VAPAA-AIKAPALVELUT VANHUSPALVELUT SOSIAALIPALVELUT KIRJASTOPALVELUT TERVEYSPALVELUT KULTTUURIPALVELUT Kiiminkijoen opisto

5 Kehitämme palveluja yksilöiden ja perheen palvelutarpeen mukaisesti! Uudenlainen asenne palvelujen järjestämisessä Hyvinvoinnin monialaisuus Kuntalaisten hyvinvoinnin edistämiseksi tarvitaan useita samansuuntaisia toimia Hyvinvoinnin edistämiseen osallistuvat monet eri toimijat Hallinnonalojen ja palveluiden välinen yhteistyö LUOTTAMUS JA KUNNIOITUS!

6 Laatutyötä muuttuvassa toimintaympäristössä Perustehtävän kirkastaminen Miksi kunta on olemassa? Palveluiden asiakaslähtöisyys Palveluiden kustannustehokkuus Palveluiden laatu Sopimusohjausmallin käyttöönotto toimintajärjestelmän kehittäminen o Kiiminki -strategia 2025 o Laatujohtaminen (strateginen johtaminen ja laadun hallinta) + jaettujohtajuus o CAF laadunhallinnan käyttöönotto o Varhaiskasvatus- ja opetuspalveluiden arviointisuunnitelma o Prosessien kuvaaminen o Talouden tasapainottamisohjelma -> kehittäminen -> resurssien optimointi -> palvelutuotannon kehittämissuunnitelmat 6

7 Kokonaisvaltainen arviointi ja kehittäminen 1 (3) Kiiminki strategia visio ja toiminnalliset tavoitteet Arviointitiedon tulee olla päätöksentekoa, toiminnan kehittämistä ja palvelujen käyttäjien tietotarpeita tukevaa Laadunhallinta osana perustyötä! Tieto siitä, miten kunta on onnistunut palvelutehtäviensä hoitamisessa ja niiden edelleen kehittämisessä -> kuntalaisten perusoikeus

8 Kokonaisvaltainen arviointi ja kehittäminen 2 (3) Kiimingin varhaiskasvatusja opetuspalveluiden arviointisuunnitelma

9 Kokonaisvaltainen arviointi ja kehittäminen 3 (3) Kuntaliiton laadunhallinnan pilottihanke vuosina (2009)-2011: - varhaiskasvatuspalveluissa - opetuspalveluissa - vanhuspalveluissa Perusopetuksen laatukriteerejä mukaillen: Vanhuspalvelut Kehittävät vertaisarviointikäynnit Monialaiset avaintavoitteet 2025 Kiiminki strategia visio ja toiminnalliset tavoitteet

10 Laadun itsearviointi Kiimingin opetuspalveluissa Sivistyspalvelut Hyvinvointilautakunta Varhaiskasvatus Varhaiskasvatus Perusopetus Perusopetus Lukiokoulutus Lukiokoulutus CAF Päiväkoti Päiväkoti Päiväkoti Päiväkoti Päiväkoti Päiväkoti Päiväkoti Päiväkoti Päiväkoti Päiväkoti Päiväkoti Päiväkoti Koulu Koulu Koulu Koulu Koulu Koulu Koulu Koulu LAATU- KRITEERISTÖ Kunnan laatujärjestelmän käyttöönotto vaiheistettiin siten, että opetustoimen laatujärjestelmän kehittäminen toimi pilottina Varhaiskasvatus- ja opetuspalveluiden arviointisuunnitelma uudistettiin vuoden 2010 aikana - perusopetuksen laatukriteerit sidottiin osaksi arviointisuunnitelmaa ja hyödynnetään BSC mittareiden jatkokehittämisessä koulujen vuosisuunnitelmien runko yhdenmukaistettiin ja niihin sisällytettiin koulun arviointisuunnitelma -osio (lukuvuoden 2011 alusta)

11 Laadunarviointiprosessi Kiimingissä Kiimingin kunnan varhaiskasvatus- ja opetuspalvelut lähtivät tammikuussa 2010 mukaan Kuntaliiton ja Opetusministeriön yhteiseen perusopetuksen laadunarvioinnin hankkeeseen. Opetuspalvelut hakivat Opetusministeriöltä hankeavustusta pilotin toteuttamiseksi. Hankeavustusta saatiin vuosille , joka käytetään laadunarvioinnin kehittämiseen ja käytäntöjen vakiinnuttamiseen Kiimingissä

12 Miksi? Saadaan arviointitietoa päätöksenteon perustaksi esille toiminnan vahvuudet kehittämiskohteet, joihin voidaan sitoutua Luodaan edellytykset suunnitelmalliseen ja kestävään toiminnan kehittämiseen Miten? Käytettiin olemassa olevaa arviointiaineistoa ja asiantuntemusta. hyvinvointilautakunnan arviointiraportin tiedot työhyvinvointikyselyn tulokset BSC henkilöstön ammattitaito Arviointi toteutettiin itsearviointina CAF arvioinnin mukaisesti. järjestäjän tason arviointi (tilaaja mukana) koulujen 1. itsearviointi syyskuu 2010 koulujen 2. itsearviointi kevät

13 Laatutyön toteuttaminen Ohjausryhmä Laatuvastaava Itsearviointiryhmä 1. Kyselyjen ja mittausten tulokset 2. CAF perusopetuksen viitekehyksen mukaisesti arviointialueittain 3. Konsensuskeskustelun pohjalta kehittämiskohteet 4. Tiedottaminen 5. Seuranta

14 Perusopetuksen laadunhallintamalli Itsearvioinnin viitekehys Rakenteiden laatu Toiminnan laatu Henkilöstö Opetus ja opetusjärjestelyt Fyysinen oppimisympäristö Johtaminen Taloudelliset resurssit Arviointi Opetussuunnitelman toteuttaminen Oppimisen, kasvun ja hyvinvoinnin tuki Osallisuus ja vaikuttaminen Kodin ja koulun yhteistyö Oppimisympäristön turvallisuus Perusopetuksen laadun parantaminen

15 Henkilöstö Henkilöstö vahvuudet parantamisalueet kehittämiskohteet

16 8. Parantamisalueista muodostetaan kehittämiskohteita 1. Arviointiryhmän nimeäminen (6) 2. Arviointipäivistä sopiminen 7. Vahvuuksista kuvauksia strategiaan Laadunhallintaan liittyvä itsearviointi 3. Arviointipäivien toteutuksen tarkka suunnittelu 6. Käydään konsensuskeskustelu 5. Etsitään kustakin arviointialueesta vahvuudet ja parantamisalueet 4. Arviointiryhmä arvioi kunkin arviointialueen Kuvio: Laadunhallintaan liittyvän itsearvioinnin eri vaiheet

17 Laadunhallintaprosessi

18 JÄRJESTÄJÄN TASON ARVIOINTI Opetus kehittämiskohteet järjestäjän tasolla v JOUSTAVA ESI- JA ALKUOPETUS, JOUSTAVA PERUSOPETUS (JOPO) ja OPPIMISEN TUEN STRATEGIAN MUKAISTEN TOIMENPITEIDEN TUKEMINEN

19 KOULUN ITSEARVIOINTI avaa tarkasteluun koulun sisäiset prosessit ja toiminnot vahvistaa osallisuutta oman työn ja koulun kehittämiseen yhdistää kaikki mukaan pedagogisen johtamisen väline rehtorille motivoi ja sitouttaa 1. Itsearviointi opettelua kysymyksiä miksi? toiveita odotuksia 2. Itsearviointi tietoisuuden lisääntyminen, mitä itsearviointi tarkoittaa käytännössä koulun sisäiset prosessit hahmottuvat vastauksia miksi? kysymyksiin motivoituminen ja sitoutuminen itsearviointiin hyödyntämisen tehostuminen johtamisen välineenä Tärkeä kysymys: MIHIN VOIMME ITSE VAIKUTTAA?

20 Järjestäjän tason itsearvioinnin tuloksista LAATUKORTTI Vahvuudet Parantamisalueet Kehittämiskohteet Pisteet 1. Johtaminen 1. Strategiat ja työsuunnitelmat on laadittu 2. Keskushallinto tukee perustehtävän toteuttamista ja kehittämistä 3. Toimivat palaverikäytännöt 2. Henkilöstö 1. Pätevä ja osaava henkilöstö 2. Työhyvinvointiin kiinnitetään erityistä huomiota 3. Kannustava ilmapiiri 1. Titu-mallin hahmottamattomuus 2. Aikaa ja resursseja johtamiselle ja kehittämiselle 3. Kaikkien rehtorien sitoutuminen kehittämistyön tukemiseen 1. Henkilöstön mitoitus (sijaistaminen, oppilashuolto, avustajat ym.) 2. Suunnitelmallisuutta osaamisen kehittämiseen ja jakamiseen sekä rekrytointiin 3. Työnohjaus 1. Strategioiden jalkauttaminen 2. Osaamisen hyödyntäminen ja osallisuuden vahvistaminen 3. Yhtenäisen toimintakulttuurin vahvistaminen 1. Henkilöstömitoituksen optimointi 2. Koulujen välinen yhteistyö 3. Menetelmät työkierron lisäämiseksi 4. Hanketoiminnan tulosten vakiinnuttaminen osaksi perustehtävää 5. Osaamisen suunnitelman laatiminen

21 LAATUKORTTI Vahvuudet Parantamisalueet Kehittämiskohteet Pisteet 5. Opetussuunnitelman toteuttaminen 1. OPS tehty, vaiheistettu käyttöönotto 2. Esiopetuksen, toiminta-alueittain järjestettävän opetuksen ja lukion opetussuunnitelmat on päivitetty 3. Tietoisuus opetussuunnitelmasta on parantunut 1. Suunnitelmallista opetussuunnitelmatyötä, seurantaa ja arviointia ei ole 1. Opetussuunnitelman kehittämiseen suunnitelma, työryhmä, aikaa ja resursseja 2. Vuosisuunnitelmien tekemisestä ops:n arviointiin 3. Suunnitelmallisen ops-työn käynnistäminen, opettajien ja koulun sidosryhmien osallistaminen aitoon ops:n kehittämiseen Opetus ja opetusjärjestelyt 1. Oppimisen tuen koordinointi ja järjestelyt 2. Monipuoliset opetusjärjestelyt (esim. yhteisöllinen alkuopetus, POMOluokkien opetusjärjestelyt, JOPO ryhmä) 3. Nivelvaiheyhteistyö 4. Aktiivinen kehittämistyö hankkeiden kautta 1. Ryhmäkokojen epätasaisuus, tuntiresurssien kohdentaminen 2. Maahanmuuttajien valmistava opetus ja S2-opetus 3. Sopeutumattomien oppilaiden opetus 4. Sijaisuusjärjestelyt 1. Ryhmäkokojen optimointi / koulujen yhteistyön kehittäminen opetuksen suunnittelussa 2. Samanaikaisopetus / tiimiopettajuus 3. Joustava alkuopetus 4. Aluerehtoritoiminnan kehittäminen

22 LAATUKORTTI Vahvuudet Parantamisalueet Kehittämiskohteet Pisteet 7. Oppimisen, kasvun ja hyvinvoinnin tuki 8. Osallisuus ja vaikuttaminen 1. Monialainen yhteistyö 2. Toimintamallien ja tiedonsiirron jatkuva kehittäminen 3. Varhaisen puuttumisen toimintamallit 1. Toimiva nuorisovaltuusto 2. Arviointiraportin mukaiset kyselyt 3. AP/IP toiminnan arviointikyselyt 1. Sopeutumattomien oppilaiden opetuksen toimintamallit 2. Koulujen yhteissuunnittelu puutteellista 3. Kouluterveydenhoitajan ja lääkärin saavutettavuus 4. Seurantajärjestelmät toiselle asteelle puutteellisia 1. Alaluokkien oppilaskuntatoiminta 2. Matalat vastausprosentit asiakas- ja henkilöstökyselyissä 3. Yläluokilla oppilaat kokevat vaikuttamisen ja osallistumisen mahdollisuudet heikoiksi 1. Henkilöstön yhteiskäyttö 2. Esi- ja alkuopetuksen yhteinen OPS 3. Tukitoimet luokkaan (esim. ryhmäkoko, avustuspalvelut) 4. Kehittämistoiminnan ja sen tulosten vakiinnuttaminen koulujen arkeen 1. Systemaattisen vaikutuskanavan luominen: oppilaskuntatoiminnan vahvistaminen 2. Arviointikyselyiden kehittäminen 3. Osallisuuden sisällyttäminen arviointisuunnitelmaan

23 LAATUKORTTI Vahvuudet Parantamisalueet Kehittämiskohteet Pisteet 9. Kodin ja koulun yhteistyö 1. Tiedottaminen (mm. sähköiset tiedottamiskanavat) 2. Yhteistyön lisääntyminen 3. Koti-koulu-toimikunnat, vanhempainyhdistykset 1. Yhteistyön suunnitelmallisuus 2. Yhteistyön vastavuoroisuus 3. Paikallisia tavoitteita ja käytänteitä ei ole määritelty ops:ssa 1. Paikallisten tavoitteiden ja käytänteiden määrittely ops:aan => huoltajien osallistaminen seuraavan opstyön yhteydessä Oppimisympäristö n turvallisuus 1. Turvallisuussuunnitelmat on laadittu ja päivitetty sekä vastuut määritelty 2. KIVA-toiminta, kiusaamiseen puuttumisen strategiat 3. Valvonta, kirjaaminen ja pelastusharjoitukset 1. Fyysisen ympäristön epäkohtien korjaaminen 2. Rakennushankkeissa asiantuntemuksen hyödyntäminen 3. Koulukuljetusten nouto- ja jättöpaikat 1. Käyttäjien kuuleminen rakennushankkeissa 2. Asianmukaiset opetustilat ja välineet kaikissa toimivissa yksiköissä 3. Turvallisuuskysymysten huomioiminen sijaisuusjärjestelyissä

24 Erään koulun 2. itsearviointi kevät 2011 Kehittämiskohteet Vastuut Mitä tehdään/ miten edetään? */**) välituntipihan toiminnallisuuden kehittäminen - yhteistyötiimi - liikunnan opettajat - kotikoulutoimikunta - nuorisotoimi - pihapelikaukalon rakentaminen -> kentän pohjan parantaminen, pelimaalit, kaukalon seinien maalaus(esim. graffiteja) - pihapelivälineiden hankkiminen -> lisää pihapelivälineitä - ohjattua välituntitoimintaa esim. kerhotoimintana, urheiluseurat, järjestöt, vanhemmat - palloseinät, pihapeliruudukot Aikataulu/ seuranta v /2011 Miten on toteutunut? - pihapelikaukalo pystytetty - pihapelivälineitä on hankittu lisää **) koulukirjaston kehittäminen (oppimiskeskus) **) ryhmätyötilojen kehittäminen (C-siipi) - Kirjastovastaava + työryhmä - nuorisotoimi - toimintatiimi - tukioppilaat - laadittu kehitt.suunn. ja haettu rahoitusta - eläväkirjasto -> jatketaan/kehitetään toimintaa - kirjaston tilojen uudelleen järjestäminen - atk -laitteiden hankkiminen kirjastoon (2 kpl) - kirjahankinta määrärahojen lisääminen - koulun tuunauspäivä - tukioppilaat mukaan suunnitteluun - vastuut aula-/ryhmätyötiloista eri vuosiluokilla lv /2011 lv / hankerahoitusta ei ole saatu - eläväkirjasto tapahtuma livelainasto toteutettiin 2/2011 ja se oli menestys - suunnitelmia tehty, toteutus kesken *) Lukuvuoden kehittämiskohteet, **) Lukuvuoden kehittämiskohteet Punaisella tekstillä olevat kohdat ovat jo toteutuneita tai suunnitelmia.

25 Kehittämiskohteet Vastuut Mitä tehdään/ miten edetään? erilaisuuden kohtaaminen (suvaitsevaisuus erilaisia oppilaita kohtaan) - KiVa tiimi - tukioppilaat - luokanvalvojat ja - opettajat - KiVa tunnit ja tietoiskut - vierailijat - tukioppilaat mukaan toimintaan aktiivisemmin (tietoiskut, luokkatunnit) - hyvät käytöstavat - kasvatukselliset päivänavaukset (salissa), esim. 7. lk. Aikataulu/ seuranta lv syyslukukausi painotteisesti Miten on toteutunut? - KiVa tunteja on pidetty säännöllisesti, vierailijoita ei ole ollut - KiVa tiimi on toiminut hyvin erityisopetuksen selkiyttäminen/organisointi - rehtori - erityisopettajat - resurssien tehokas käyttö ja kohdentaminen tuen tarpeen mukaan - oppimisen tuen kolmiportaisuuden käyttöönotto - samanaikaisopetuksen kehittäminen vuosittain - 8/ toimintaa suunnitellaan vuosittaisen tarpeet huomioiden *) oppilaskunnan toiminnan kehittäminen - oppilaskunnanohjaaja - oppilaskunnan hallitus - oma ilmoitustaulu - aloitelaatikko - toimintasuunnitelman laatiminen lv koulun kotisivuille opk:n omat sivut - oppilaiden vaikuttamiskeinojen lisääminen (kyselyt) lv lv toteutuneet oma ilmoitustaulu ja aloitelaatikko - hallitus on kokoontunut säännöllisesti

26 Kehittämiskohteet Vastuut Mitä tehdään/ miten edetään? *) tiedottaminen kodin ja koulun välillä - rehtori - yhteistyötiimi - Wilman käytön tehostaminen (koemerkinnät, sähköpostiviestit) - huoltajien Wilma tunnusten päivittäminen - Wilman käyttämistä tehostetaan edelleen Aikataulu/ seuranta lv lv Miten on toteutunut? - Wilma tiedotteista ja viesteistä tulee ilmoitus huoltajien sähköpostiin - koemerkintöjen merkitseminen Wilmaan lisääntynyt - Wilma tunnukset päivitetään vuosittain yhteisten tilojen arvostaminen (koulutilat) - toimintatiimi - oppilaskunta - koulujärjestäjien toiminnan kehittäminen - koulun tuunauspäivä - TET päivä omalla koululla 7. luokille lv lv (7. lk. TET) - koulujärjestäjät ovat olleet käytössä - koulun tuunauspäivä 5/2011

27 Osallisuus ja vaikuttaminen laatukortti Opetuksen järjestäjä: Kunnassa on luotu ja vakiinnutettu asianmukaiset lasten ja nuorten osallistumisen ja vaikuttamisen toimintatavat osaksi lapsia ja nuoria koskevaa päätöksentekoa. Oppilaiden mielipiteitä kuullaan kunnassa heitä koskevan päätöksenteon yhteydessä. Osallisuuden ja vaikuttamisen toimintatapoja arvioidaan ja kehitetään säännöllisesti. Koulu: Koulun toimintakulttuuri on avoin, vuorovaikutteinen sekä oppilaiden ja heidän huoltajiensa osallistamista arvostava. Oppilaskunnan toiminta on tavoitteellista, suunnitelmallista ja vaikuttavaa. Oppilaskunnan ohjaamiseen on varattu riittävästi resursseja. Oppilaiden osallisuuden toteutumisesta opetuksessa ja koulun muussa toiminnassa on huolehdittu. Osallisuutta ja vuorovaikutusta tuetaan palautekäytäntöjen avulla

28 Laadunkehittämisen kysymyksiä: 1. Miten opetuksen järjestäjä, koulu ja henkilöstö ovat kehittäneet osallisuutta ja vaikuttamista tukevaa toimintakulttuuria sekä huolehtineet sen toteutumisesta? 2. Miten oppilaiden ja opettajien välistä vuorovaikutusta tuetaan koulussa? 3. Miten oppilaat voivat osallistua ja vaikuttaa opiskeluun ja oppimisympäristöön liittyvään päätöksentekoon? 4. Miten oppilaat osallistetaan ehkäisemään koulukiusaamista ja edistämään koulurauhaa? Kiimingissä koulujen itsearvioinnin perusteella päätettiin luoda hyvinvointisuunnitelmat kouluille, joiden avulla hyvinvointia kehitetään kokonaisvaltaisesti ja suunnitelmallisesti

29 Alakylän n koulun, lk:t, hyvinvointisuunnitelman sisält ltö Hyvinvoinnin määritelmä Vuoden kehittämiskohde Kouluhyvinvoinnin nykytila Työhyvinvoinnin nykytila Vuoden aikana järjestettävä toiminta Liikunnan ja hyvinvoinnin vuosikello Arviointi OMAEHTOISEEN LIIKKUMISEEN KANNUSTAMINEN LIITTEET: Oppilaiden liikkumisen ja hyvinvoinnin edistämiseen liittyvä toiminta ja siihen liittyvä materiaali Henkilökunnan työhyvinvoinnin edistämiseen liittyvä toiminta ja siihen liittyvä materiaali

30 Kouluhyvinvoinnin määm ääritelmä Oppiminen ja kouluhyvinvointi kulkevat käsi kädessä. Riittävä hyvinvointi on oppimisen edellytys. Kouluhyvinvointia lisäävät tiivis yksittäisen oppilaan kuunteleminen, oppilaan osallisuus kouluyhteisössä sekä oppilaan kannustaminen vuorovaikutteisuuteen ja toisen ihmisen tukemiseen. Kun voidaan hyvin, opitaan. Kun opitaan voidaan hyvin. Työhyvinvoinnin määm ääritelmä Työhyvinvointi kuvaa työntekijän kokemusta työn turvallisuudesta ja terveellisyydestä, hyvästä johtamisesta, ammattitaidosta, muutosten hallinnasta ja työn organisoinnista, työyhteisön tuesta yksilölle sekä siitä, miten merkityksellisenä ja palkitsevana henkilö työtä pitää. -työterveyslaitos

31 Koululaisten fyysisen aktiivisuuden lisää ääminen koulussa 1. Olosuhteet kuntoon 1. Välituntiiikuntavälinelaatikko 2. Koripallotelineet 3. Pelikentän asvaltointi 4. Uudet liikuntavälineet 2. Hyvinvointia liikunnan avulla 1. Liikuntamyönteinen toimintakulttuuri 2. Liikuntaläksyt 3. Liikuntaseikkailu 3. Liikuntaa koulupäivään 1. Teemavälitunnit 2. Miljoona Koppia- kisa 3. Koulun oma katusählyturnaus 4. Urheilijavierailut (Myös seuratoiminnan ulkopuolinen lajinharrastus) 5. Liikuntaa opettavien opettajien ideariihi ts. hyvät ideat jakoon 6. Järkkää tapahtuma - liikuntatapahtuma 4. Kerhotoiminta 1. Matalan kynnyksen liikuntakerho 3-6.luokkalaisille 5. Koti- ja kouluyhteistyö 1. Isä-lapsi liikuntaillat

32 Liikunnan ja hyvinvoinnin vuosikello (oppilaat) Ympärivuotiset Miljoona Koppia Katusählyturnaus Liikuntakerho Teemavälitunnit Hiihtoloma K e s ä l o m a Yleisurheilupäivä Liikuntakerho Syysloma Välituntiliikuntav lituntiliikuntavälineet lineet Hiihtokilpailut Liikuntaseikkailu Teemavälitunnit Liikuntakerho J o u l u Talviolympiapäivä Teemavälitunnit Liikuntakerho Liikuntamyönteinen toimintakulttuuri

33 Kehittämiskohteet ja toteutus (henkilökunta) kunta) Työkyvyn ja terveyden edistäminen työpaikalla HeiaHeia!-liikuntapäiväkirja Käytetään kunnan tarjoamat liikuntasetelit Oman lajin iltapäivät Lumikenkävaellus Pyritään osallistumaan paikallisyhdistyksen tarjontaan

34 Hyvinvoinnin arviointi Tehdään kouluviihtyvyyskysely syksyllä ja keväällä - Mitä oppilaat haluavat tehdä välitunnilla? - Onko tavoitteissa onnistuttu? Seurataan Kiva-kyselyn tuloksia

35 Jokirannan koulun, lk:t, hyvinvointisuunnitelman sisält ltö 1. Nykytilan arviointi 2. Koulun osallistaminen 3. Painopisteiden valinta/oppilaat ja opettajat 4. Hyvinvointisuunnitelman tekeminen 5. Hyvinvointisuunnitelman päivitys

36 Käytännön n toteutus: opettajat Käsitellään aihetta hyvinvointi, opettajakokouksessa, Hyvinvointiin liittyviä koulutuspäiviä Tikkataulu, tilannearvio hyvinvoinnista Tikkataulujen analysointi ja tulosten julkaiseminen ja esittely opettajille Tulosten pohjalta työhyvinvoinnin kehittämisen painopisteiden määritys Painopisteiden käytännön toteutus Käytännön toteutuksen arviointi (toukokuu 2012)

37 Käytännön n toteutus: oppilaat Terveystiedon tunneilla keskustelua hyvinvoinnista koulussa Hyvinvointiprofiilin tekeminen (toistetaan lukuvuosittain) Hyvinvointiprofiilin tulokset koko koulun osalta esitellään oppilaille luokanvalvojan tunnilla Lv/lo perehtyy myös oman luokkansa tuloksiin ja keskustelee niistä oppilaiden kanssa myöhemmin lukuvuoden aikana parhaaksi katsomallaan tavalla Oppilaiden ideat hyvinvoinnin kehittämiseksi kerätään ideariihimenetelmällä samalla tunnilla. Jokaisesta luokasta tulee kaksi ideaa, joista oppilaskunnan hallitus ja tukioppilaat valitsevat lukuvuoden aikana toteutettavan idean osallistetaan lapset ja nuoret! Tukioppilaat koostavat avointen kysymysten vastaukset julisteiksi tms. koulussa esille laitettavaksi esitykseksi

38 Mitä itsearvioinnista on opittu? Hyvät käytänteet Kannattaa varata aikaa ja muu paikka, kuin koulu itsearvioinnin suorittamiseen! kokonaiskuvan hahmottuminen systemaattista ja analysoitua tietoa päätöksenteon perustaksi kehittämiskohteiden konkretisoituminen (TA) väline pedagogisen johtamisen tueksi päällekkäisyyksien välttäminen aikataulut henkilöstön asiantuntemuksen ja kokemuksen hyödyntäminen! itsearvioinnin koettiin tukevan sekä koulun toiminta-ajatuksen hahmottamista, että myös omaa työtä suhteessa koulun kokonaisuuteen prosessien ja rakenteiden näkökulmasta koettiin, että itsearviointityön toteuttaminen tiivisti ja jäntevöitti opetustoimen laajaa asiakirjoa ja yhteisiä päämääriä asiakkaan (kuntalaisen) näkökulma konkretisoituu ja varhaiskasvatussekä opetushenkilöstölle luontevasti kuuluva asiakkuus selkeytyy

39 Johtopäätökset Hyöty Saadun palautteen mukaan voidaan jatkossa odottaa myös tehtävien asiakaskyselyjen vastausprosentin nousevan, koska niiden vaikuttavuuden uskotaan kohentuneen toteutetun hankkeen myötä Järjestäjän tason kehittämiskohteet osaksi BSC arviointia, jolloin tehdyt kehittämistoimenpiteet tulevat myös päättäjien tietoon konkreettisella tavalla Asiakas ja kentän työ lähemmäksi poliittista päätöksentekoa tietoisuuden lisääntymisen kautta Antaa hyvät välineet pedagogiselle johtamiselle Motivoi ja sitouttaa henkilöstön ja koulun johdon Selkeyttää yhteisiä päämääriä ja luo toiminnalle puitteet, jotka ovat kaikkien tiedossa Arvioinnin toteuttaminen ja saadut tulokset on otettu aidosti kehittämisen välineeksi sekä järjestäjän, että myös toimintayksikön tasolla Koko kunnan/kaupungin laadun arviointi? Palautteesta Tämän kaltaista arviointia olisi pitänyt tehdä jo 25 vuotta sitten. Arviointi koettiin mielekkääksi, tärkeäksi ja innostavaksi. Osallisuus Vaikuttaminen

40 Kiitos! Kuva: Ulla Tuomela