KEMIN KAUPUNKI Viisas-Kemi työryhmä

Transkriptio

1 Raportti KEMIN KAUPUNKI Viisas-Kemi työryhmä Kaupunginjohtaja Tero Nissinen perusti viranhaltijapäätöksellään Viisas-Kemi työryhmän Työryhmän tehtävänä oli tehdä esityksiä kuntalaisten omatoimisuutta edistävistä digitaalisiin ratkaisuihin pohjautuvista kustannustehokkaista palvelutuotantoa tehostavista koko kaupunkikonsernin tuloksellisuutta parantavista palvelutuotannon ratkaisuista. Työryhmän tuli koordinoida työtään toimistopalveluselvityksen kanssa. Viisas Kemi työryhmään nimettiin palvelualueiden esityksistä Eija Kantola, Marja Kynsijärvi, Taina Alajärvi, Kaisa Rauvala, Hilkka Heikkinen, Matti Molander ja Jukka Vilen. Työryhmän tuli tehdä esitys uusista käyttöön otettavista ratkaisuista mennessä. Työryhmä luovutti raportin huhtikuussa ja työryhmän työskentelyn jälkeen raporttia on työstetty kevään ja syksyn kuluessa kaupunginjohtajan johtoryhmän ohjauksessa. Työryhmässä käytiin avointa ja ennakkoluulotonta keskustelua palvelutuotannon tehostamisesta ja siitä kuinka uusia menetelmiä ja toimintatapoja on mahdollista ja tehokasta ottaa käyttöön pienessä kaupungissa varsin rajallisin resurssein. Työryhmä päätyi esittämään toimenpiteitä neljässä eri luokassa: kehittämishankkeet koulutustarve investoinnit uuteen tekniikkaan ja ohjelmistoihin lisäksi työryhmä esittää laajempia muutoksia vaativia toimenpiteitä. Työryhmän raportti sisältää esityksen laajemmasta toimintakokonaisuudesta ja varsin selkeitä esityksiä tuottavuutta, tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta lisäävistä toimista. Esitykset ovat laajuudeltaan ja vaikuttavuudeltaan hyvin eritasoisia. Osa niistä on käyttöön otettavissa heti miten varsin helposti ja osa vaatii perusteellista valmistelua ja niiden toteutuksella on talousarviovaikutuksia. Toimimalla viisaasti ja huomioimalla kestävän kehityksen voimme saavuttaa merkittävää parannusta työn tuottavuuteen ja työn laadun paranemiseen niin työntekijän kuin työnantajankin näkökulmasta. Tuottavuuden kasvussa on yleisesti hyväksyttäjä pääperiaatteita: lisääntyneen osaamisen, erikoistuneen työnjaon, uusien koneiden ja laitteiden sekä ohjelmistojen ja entistä tehokkaampien työmenetelmien avulla parannetaan tuottavuuden edellytyksiä, samalla parannetaan myös työelämän laatua. Suomalainen hyvinvointiyhteiskunta on luovan tuhon kynnyksellä, nykyisillä toimintavoilla ja rakenteilla ympäröivän maailman muuttuessa emme enää voi turvata palveluntuotantoamme kestävällä tavalla. Kaupunkiorganisaatiossa on selkeä tarve investoida henkilöstön osaamiseen, jotta voidaan ottaa käyttöön uusia palveluntuotantomalleja ja pyrkiä virtaviivaistamaan sekä sähköistämään niitä. Kemin kaupunkiorganisaatiossa on havaittavissa pitkään jatkuneiden niukkojen koulutusmäärärahojen, koulutuksen koordinaation sekä monissa tapauksissa

2 prosessin omistajuuden puutteen vuoksi osaamisvajetta, joka ei voi olla vaikuttamatta palvelutuotannon tehokkuuteen ja tuottavuuteen, samoin kuin henkilöstön motivaatioon. Kemin kaupungin tulee lisätä henkilöstön osaamista, aktiivisesti hakea parhaita käytäntöjä ja palveluntuotantomalleja muista kunnista sekä soveltaa niitä paikallisiin olosuhteisiin. Kuntatyönantajien ja pääsopijajärjestöjen yhteinen Kunteko-ohjelma voisi tarjota hyvän kehittämisalustan em tavoitteiden saavuttamiseksi. Toinen havainto on jo käytössä olevien ohjelmistojen ja niiden käytön kautta tavoiteltujen uusien toimintatapojen käyttöönoton epäonnistuminen useassa tapauksessa. Ohjelmistot on kyllä hankittu, mutta niiden käyttöönotto on jäänyt puolitiehen, osa on jopa täysin ilman käyttöä ja osaamisen ylläpitämisestä vuosien saatossa ei monessa tapauksessa ole huolehdittu. Prosessin omistajuutta ja vastuita kehittämisessä ei useinkaan ole määritelty. Prosessin omistajuus tulee määritellä ja varata riittävät resurssit prosessien kehittämiseen ja niissä tarvittavan tietotekniikan hankkimiseen, käyttöönottokoulutukseen ja käytössä tarvittavan osaamisen kehittämiseen. Kehittämisen painopisteen ja resurssien tulee kohdistua taloudellisesti vaikuttaviin ydinprosesseihin. Tietohallintokeskuksen roolia, vastuita ja organisointitapaa tulee harkita uudelleen vastaamaan paremmin palvelutuotannon kehittämisen ja tehostamisen asettamiin haasteisiin. Henkilöstöresurssia ja toiminnan painopistettä THK:ssa tulee siirtää tukemaan käyttäjäpalveluita ja niiden kehittämisen kautta saavutettavaa tuottavuuden parantumista. On syytä pyrkiä myös tietohallintokeskuksen strategisen roolin korostamiseen. Yksi keino voisi olla tilaaja-tuottajamalliin soveltuva organisaatiomuutos, jossa tietohallinnon strategisen johdon rooli ja tuotantoyksikön rooli erotetaan toisistaan. Kaupungin keskitettyjen koulutusmäärärahojen käyttöä on tehostettava ja koulutuksen on perustuttava todettuun tarpeeseen ja ennalta tehtyyn suunnitelmaan. Voisi olla paikallaan harkita myös keskitetyn koulutusmäärärahan kasvattamista ja sen jakamista vuosittain suoraan palvelualueiden käyttöön ennalta laaditun koulutussuunnitelman mukaisesti tehokkaan ja tarkoituksenmukaisen käytön varmistamiseksi. Kuntalaisten mukaan ottaminen palvelujen kehittämisessä tarjoaa uuden lähestymistavan ja ulottuvuuden palvelujen kehittämiselle. Kuntalaisten asiantuntemusta palvelumuotoilussa ei ole syytä unohtaa, heitä vartenhan palveluja tuotetaan ja käyttäjiltä saatava jatkuva palaute tarjoaa erinomaisen asiantuntijaresurssin. Asiakaslähtöisyys, niin sisäinen kuin ulkoinenkin, tuo kehittämistoimintaan roimasti lisää viisautta ja vaikuttavuutta sekä sitouttaa käyttäjät kehittämistoimiin. Tulevalle valtuustokaudelle tulisi kaupungin hallinto- ja palveluntuotanto-organisaation kehittämistä jatkaa. Tavoitteena tulisi olla selkeä ja yksinkertainen organisaatio, jossa keskitytään ydintoimintaprosessien kehittämiseen ja suoristamiseen. Kaupungin palvelutuotanto-organisaation uudistuksessa tulee pyrkiä mahdollistamaan digitalisaation ja uusien työtapojen tarjoamien mahdollisuuksien hyödyntäminen ja uudistuminen, ei vanhojen toimintamallien säilyttäminen. Uuden organisaation avulla tulee mahdollistaa hallinnollisia esteitä purkamalla henkilöstön ja resurssien järkevä ja tehokas käyttö. Normien purkaminen, siinä määrin kun se kunnan toimesta on mahdollista, avaisi mahdollisuuksia uusille innovatiivisille toimintavoille. On syytä korostaa, että lähes kaikki muutokset vaativat merkittävää koulutusta sekä riittävää tukea niin esimiehiltä kuin luottamushenkilöiltäkin uuden toimintatavan

3 käyttöönoton ja käytön aikana. Uusien viisaiden palvelutuotantomuotojen tulee kehittyä tiiviissä yhteistyössä ympäröivän ekosysteemin kanssa. Työryhmän esittämien toimenpiteiden päättäväisellä ja menestyksekkäällä toteuttamisella saavutetaan merkittäviä kustannussäästöjä ja turvataan palvelujen saatavuutta haastavassa taloustilanteessa. Ehdotus KJ Nissinen: Kaupunginhallitus päättää saattaa liitteen mukaiset toimenpiteet palvelualueille valmistelua ja toimeenpanoa varten. Lisäksi kaupunginhallitus päättää, antaa palvelualueille tehtäväksi laatia yksityiskohtaisen, aikataulutetun ja vastuutetun toimenpideohjelman liitteessä esitettyjen sähköisten palveluiden ja toimintamallien käyttöön ottamiseksi. Palvelualueiden tulee toteuttaa vuosittain 2-3 kehittämistoimenpidettä. Vuoden 2016 toimenpiteet tulee tuoda kootusti KH:n päätettäviksi mennessä. että päätettyjen toimenpiteiden edistymisestä ja uusista tavoitteista seuraavalle vuodelle tulee vastuutahojen raportoida kaupunginhallitukselle syyskuun 2016 loppuun mennessä ja siitä eteenpäin vuosittain syyskuun loppuun mennessä. antaa ohjelman toteuttamisen koordinaatio- ja seurantavastuun kaupunginjohtajan johtoryhmälle, joka myös määrittää koko organisaatiota koskevat kehittämistoimet antaa tietohallintokeskukselle tehtävän laatia esitys uudesta tietohallinto-ohjelmasta ja organisaatiomallista, joka vastaa nykyistä paremmin palvelutuotannon kehittämisen ja tehostamisen asettamiin haasteisiin sekä tehostaa tietohallinnon strategista roolia. antaa kaupunginkanslian vastuulle koordinoida AMK-yhteistyötä että, sähköisten palveluiden ja uusien erilaisten kustannustehokkaiden palveluntuotantomuotojen käyttöönotto pyritään edistämään kaikin tavoin yhteistyössä koko kaupungin henkilöstön kanssa. että, ohjelman toteuttamisen vaatimat investoinnit käsitellään vuosittain talousarviokäsittelyn yhteydessä

4 Liite Kehittämishankkeet Kuntalaisten palveluissa Kehitetään kuntalaisten palveluita omatoimisuutta tukeviksi ajasta ja paikasta riippumattomiksi sähköisiksi palveluiksi. Valtakunnallinen Sade-ohjelma tarjoaa valmitta malleja. 1. Sähköisen terveyden edistämisen, sähköisen terveystarkastuksen, terveysneuvonnan ja hyvinvointipalveluiden kehittäminen ja markkinointi kuntalaisille. Sade-palveluportaali: mielenterveystalo, omahoitopolut (THK ja sote) 2. Luodaan toimiva malli säännöllisen käyttäjä/kuntalaispalautteen keräämiseen ja sen pohjalta tapahtuvaan palvelumuotoiluun ja palvelujen kehittämiseen. Esim mobiilipohjainen palautekysely ja Happy or not-tyyppinen palaute. Sade: Asiakaspalautekysely, AMK-yhteistyö (THK ja kanslia) 3. Edistetään ja otetaan käyttöön etäyhteydellä hoidettavia palveluita (THK ja Sote) 4. Tehdään yhteistyössä ammattikorkeakoulun kanssa projekti sähköisten palveluiden kartoituksesta ja lisäämismahdollisuuksista Kemin palvelutuotannossa (THK, kanslia ja AMK) 5. Kuntalaisten palvelutuotantoon liittyvät hakemukset ja asiakirjat muutetaan kattavasti sähköisiksi ja sähköisesti lähetettäviksi lomakkeiksi (THK ja palvelualueet) 6. Mahdollistetaan käyttäjätunnistautumiseen ja käyttäjävalvontaan perustuvia kulttuuri- vapaa-ajanpalveluita esim kirjaston lehtilukusalin, uimahallin maksutapahtuman, liikuntahallien valvonta yms osalta. 7. Teatteri, konsertti ym. lipuissa, kursseille ilmoittautumisessa ja tilojen varauksessa siirrytään verkon kautta tehtävään vakioituun varausjärjestelmään. Lipunmyynti siirretään osaksi palvelupisteitä. (Kulttuuriosasto) 8. Hankitaan sähköinen vakioitu ajanvaraus ja verkkomaksujärjestelmä kaupunkikonserniin. Järjestelmä mahdollistaa verkon kautta tapahtuvan varauksen sekä maksamisen. Sade: sähköinen ajanvaraus (THK) 9. Selvitetään Kansalaistilin ja kansallisen palveluväylän tarjoamat mahdollisuudet kuntalaisten palvelujen sähköistämiseen. (THK) 10. Asiakaspalvelun palveluohjauksen tavoite: Asiakas ohjataan mahdollisimman pitkälle tekemään itse sähköiset hakemukset kotonaan tai avustetusti asiakaspalvelupisteissä. Kansalaisopistojen roolia osana sähköisten palvelujen palveluohjausta digitalisaation edetessä tulee selvittää (palvelualueet)

5 Kaupungin sisäisissä toimintaprosesseissa Projektiluontoiset: Lisätään tietotekniikan hyödyntämistä, joustavuutta ja monialaista osaamista palvelutuotannossa. 1. Laaditaan hallintokuntien poikki ulottuva toimitilaohjelma, jonka tavoitteena on tilankäytön tehokkuuden kasvattaminen,uusien innovatiivisten työtapojen ja niiden vaatimen tilaratkaisujen käyttöönotto ja säästöt tilakustannuksista. (Tilapalvelu) 2. Sähköinen työajanseuranta otetaan kattavasti käyttöön koko kaupungissa ja samalla tarkastellaan ja arvioidaan tuottavan ja tehokkaan palvelutuotannon kannalta tehokkain mahdollinen työaikamuoto. (henkilöstöosasto) 3. Palkkausjärjestelmän uusiminen mahdollistamaan korvaus mahdollisesti työjakamisen myötä lisääntyvistä vaatimustasoltaan samankaltaisista työtehtävistä (henkilöstöosasto) 4. Tuotetaan kausiluonteiset ja yksinkertaisimmat tukipalvelut yhteistyössä työllisyysyksikön kanssa (henkilöstöosasto) 5. Selvitetään pienhankintojen ostokäytäntöjen yksinkertaistamista (talousosasto) 6. Rakennetaan selkeä sähköinen helpdesk -toiminto ATK-palvelupyyntöihin ja raportointiin mikrotuelle käyttäjän ongelmatilanteisiin. (THK) 7. Otetaan käyttöön tilapalvelun palvelupyynnöt sähköisen järjestelmän kautta sekä sähköinen järjestelmä kiinteistöjen korjausten dokumentointia varten. (Tilapalvelu) 8. Selvitetään mahdollisuus ja kustannukset sähköisen rakennuslupamenettelyn käyttöönoton osalta. Sade: rakentamisen lupapalvelut (Viranmomaispalvelut) 9. Keskitetään peruskoulun oppikirjahankinnoista päättäminen esim peruskoulun johtoryhmälle. Tavoitteena hankkia kustannustehokkaasti sama oppikirja käyttöön samalle luokka-asteelle koko kaupungissa. (Koulutoimi) Päätös uudesta toimintamallista: Mahdollistetaan uusilla toimintavoilla tuottavuuden ja toiminnan tehokkuuden kasvu. Palvelutuotanto-organisaation on mahdollistettava uuden luominen ja tehokkuuden paraneminen. Olennaista on määrittää prosesseille omistaja ja vastuuhenkilö, joka vastaa kehittämisestä ja koulutuksesta. 1. Otetaan tarkasteluun palvelualueilla vuosittain 1-2 ydinprosessia. Pyritään vakioimaan toimintatapa ja selvitetään mitä työvaiheita voidaan jättää pois tai digitalisoida ja onko prosessi kokonaisuudessaan mahdollista tehdä toisin. (Palvelualueet) 2. Siirrytään asteittain entistä enemmän sähköisyyteen pohjautuvaan kokousprosessiin, luovutaan paperisten kokousasiakirjojen jakamisesta vuoden 2016 alusta. eps-hanke. (Kanslia ja THK) 3. Uusien toimintatapojen kehittämisessä hyödynnettävä ympäröivän ekosysteemin osaamista (oppilaitokset, kehittämisyhtiöt, kuntalaiset, yritykset,

6 ylikunnalliset ja valtakunnalliset verkostot)) (Palvelualueet) 4. Uudistetaan kehittämiskeskusteluja siten, että keskitytään muutamaan olennaiseen tavoitteeseen vuosittain. Keskustelun jälkeen jokaisen työntekijän tulee tietää mitkä hänen ydintehtävänsä ovat, mitä niillä tavoitellaan ja kuka hänen työskentelyprosessiaan kehittää. ((henkilöstöosasto) 5. Keskitetään kaupungin sisäiset kuljetukset keskusvaraston yhteyteen perustettavaan kuljetuspalveluyksikköön. Tavaroiden ja kuljetusten tilaukset tehdään sähköisen järjestelmän kautta. (Tekpa) 6. Luovutaan kaksinkertaisesta työsopimuksen tekemisestä sijaisuuksien osalta (Dynastia / web-tallennus). (henkilöstöosasto) 7. Päätetään toimielimille vakiokokouspäivät, kokouskäytännöt ja aineiston toimittamisaikataulut, jotta saavutetaan tehokas ja tarkoituksenmukainen vakioitu sähköinen kokousprosessi. Pilotti tekpa ja kulttuuri (kanslia) 8. Hyödynnetään sähköisissä kokouksissa mm sidosryhmien luottamushenkilöille jakamaa laitteistokantaa. Luottamustehtävissä vain yksi päätelaite henkilöä kohden (KV:n, KH:n, lautakuntien jäsenet) 9. Kartoitetaan läpi työryhmät ja toimikunnat ja pyritään kokoamaan niitä yhteen suuremmiksi kokonaisuuksiksi ja vähentämään kokousten määrää. (kanslia ja palvelualueet) 10. Avoimella ja suvaitsevalle ilmapiirille kannustetaan henkilöstöä osallistumaan palvelutuotannon kehittämiseen. Käynnistetään syksyllä aloitekampanja ja parannetaan esimiesten valmiutta ottaa vastaan kehittämisideoita (aloitetoimikunta) Koulutustarve Investoidaan koulutukseen ja sen kautta saatavaan uuteen osaamiseen mm prosessien kehittämisessä, esimiehen työnantajaroolin vahvistamisessa ja tuottavuuden lisäämisessä. 1. Prosesseille määritellään omistaja ja prosessin omistajalle määritellään vastuu myös tarvittavasta osaamisen ylläpitämisestä työprosessissa (toimistopalveluselvitys) 2. Luodaan toimiva malli ohjelmistojen hankintaan ja käyttöönotolle sekä varataan riittävät resurssit hankintavaiheessa tapahtuvaan koulutukseen ja osaamisen kehittämiseen sekä ylläpitämiseen ohjelmiston elinkaaren aikana. (THK) 3. Palvelualueille tulee nimetä tuottavuuden kehittämisen vastuuhenkilö. Vastuuhenkilön tulee hankkia riittävä osaaminen tuottavuutta parantavien työmenetelmien hallintaan ml. leaning ajattelu ja tuotantotalouden perusosaaminen. Vastuuhenkilöiden kouluttamisen kustannuksista vastaa keskitetysti kaupunginhallitus. (palvelualueet) 4. Koulutusyhteistyötä osaamisen lisäämiseksi tehdään yhteistyössä Lapin Ammattikorkeakoulun ja ammattiopisto Lappian kanssa. Aloitetaan kartoituksella, laaditaan koulutussuunnitelma ja toteutetaan se. (henkilöstöosasto) 5. Koulutusta tarvitaan Googlen Driven, sähköpostin ja kalenterin käyttöön. (THK) 6. Onko kaupunkiorganisaatiossa riittävästi resurssia ja osaamista jatkuvaan suunnitelmalliseen ja koordinoituun osaamisen ylläpitämiseen ja kehittämiseen?

7 Investoinnit uuteen tekniikkaan ja ohjelmistoihin Investoidaan uusiin ohjelmistoihin ja tekniikkaan, joka mahdollistaa prosessien sähköistäminen sekä virtaviivaistamisen ja sitä kautta paremman tuottavuuden. 1. Web-tallennuksen kehittäminen raporttien, matkalaskujen, lomailmoitusten ja monen muun ominaisuuden osalta (henkilöstöosasto) 2. Ajanvarausten sähköistäminen ja vuorovaikutteisuuden lisääminen. Muistutus potilaalle varatusta ajasta ja mahdollisuus ajanvarausten perumisesta sähköisesti. Perutun ajan ohjaaminen jonossa oleville (THK ja Sote) 3. Hankitaan videoneuvottelulaitteet 9. kerroksen kokoushuoneeseen koko kaupunkikonsernin käyttöön ja lisätään mahdollisuuksia osallistua eri tapahtumiin etäyhteydellä omalta työpisteeltä. (kanslia) 4. Käsin täytettävistä tuntikorteista luovutaan ja hankitaan sähköiset tuntikortit (tekpa + konseriyhtiöt)) 5. Luovutaan mahdollisuuksien mukaan paperisesta postituksesta esim laskutusprosessi, tilinauhat, terveystoimen ajanvaraukset, sisäiset laskut (taloustoimisto) 6. Sähköisyyden - ja mobiiliedellytysten parantaminen siirtymällä älypuhelinten käyttöön läpi organisaation. Luovutaan lankapuhelimista pois lukien erikseen määritettävät kriisivalmiudet (THK) 7. Tiedon siirto organisaation sisällä mahdollisimman laajasti sähköisessä vakioidussa muodossa, tietojen syöttö vain kerran järjestelmään (THK) Laajempia muutostarpeita / kokonaisuuksia Kaupungin palveluntuotantokulttuuria tulee kehittää vastaamaan ja mahdollistamaan uusien tehokkaampien, tuottavampien ja älykkäämpien palveluntuotantotapojen käyttöönotto. 1. Lähiesimiesten mukaan ottaminen prosessien johtamiseen ja tuottavuuden kehittämiseen. Taattava lähiesimiehille ylimmän johdon ja luottamushenkilöiden tuki tarvittavien muutosten läpiviemiselle. (palvelualueet ja KH) 2. Palvelutuotanto-organisaation ja lautakuntarakenteen koonti. Tavoitteena riittävän suuuret ja tuottavuuden kehittymisen mahdollistavat yksiköt sekä siilorakenteen avaaminen laajemmalle yhteistyölle. (Kj johtoryhmä) 3. Henkilöstön palkitsemisjärjestelmää kehitetään siten, että se palkitsee esim. uusia innovatiivisia ja tuottavia palveluntuotantomalleja tai työyksikön tuottavuutta parantaneita prosesseja kehittäneitä työyksiköitä ja esimiehiä. (henkilöstöosasto) 4. Tietohallinnon roolin muuttaminen teknisestä palvelun tarjoajasta strategiseksi kumppaniksi, joka vastaa entistä laajemmin ja koordinoidummin kehittämisestä ja osaamisen ylläpidosta ja niiden mahdollistamasta tuottavuuden noususta. ICT-jaoston perustaminen. (THK ja kanslia) 5. Keskitetään kuntalaispalveluita tulosyksiköiden rajat ylittäviin palvelupisteisiin. Vaatii toimenkuvien ja henkilöstöresurssien avointa tarkastelua, moniosaaminen saavutetaan koulutuksen kautta. Pilottihanke:

8 kulttuurikeskuksen asiakaspalvelu. (kulttuuriosasto) 6. Aloitetoimintaa kaupungin sisällä tulee kehittää ja rohkaista työntekijöitä tekemään aloitteita sekä ottamaan vastuuta palveluiden kehittämisestä. (aloitetoimikunta ja palvelulaueet) 7. Henkilöstöä kuulemalla ja mukaan ottamalla erilaisissa kehittämisprosesseissa luodaan yhteinen päämäärä, jonka tavoitteluun sitoudutaan mahdollisimman laajasti. (henkilöstöosasto) 8. Palvelutarjontaa kohdennetaan kysynnän mukaan: parannetaan vaikuttavuutta, tuottavuutta ja kyetään turvaamaan laadukas palvelutarjonta vähenevillä resursseilla mahdollisimman hyvin (kj johtoryhmä) 9. Otetaan käyttöön kemiläisille Kemi-kortti: uimahalli, kirjastokortti, alennukset kulttuuritapahtumiin, kuntosalit, tunnistautuminen kaupungin tiloihin, käyttäjävalvonta, kulunvalvonta. Kortti palkitsee kuntalaista omatoimisuudesta. (THK, kanslia, palvelualueet) 10. Toteutetaan leikkikenttien ja palloilukenttien määrällinen tiivistäminen ja hoitotason laadullinen parantaminen sekä maapohjan vapauttaminen muuhun tarkoitukseen (Tekpa) 11. Innovatiivisuuden ja elinvoiman lisäämisen mahdollistamien hankintamenetelmien käyttöönotto (elinkeinotoimisto)