Toimintakyvyn edistäminen liikunta- ja ravitsemusinterventiolla

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "Toimintakyvyn edistäminen liikuntaja ravitsemusinterventiolla"

Mikael Korpela
6 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 Toimintakyvyn edistäminen liikuntaja ravitsemusinterventiolla SPRINTT tutkimus Annele Urtamo TtM, tohtorikoulutettava Helsingin yliopisto 1

2 Taustaa Arvion mukaan yli 60 vuotiaiden osuus väestöstä kasvaa 56% vuoteen 2030 mennessä (Department of Economic and Social Affairs 2015). Toimintakykyisen vanhenemisen edistäminen on tärkeää sekä yksilön elämänlaadun että terveydenhuoltojärjestelmien näkökulmasta. Väestön ikääntyminen ei suoraan nosta terveydenhuoltokuluja, jos ikääntyneet ovat vanhuusvuosina terveempiä ja toimintakykyisempiä kuin aiemmat ikäpolvet (Tuovinen 2013). Ikääntyneiden toimintakykyä edistävien interventioiden ja hoitomallien kehittäminen on tarpeen. 2

3 Gerastenia (hauraus-raihnaisuus-oireyhtymä HRO, frailty) Yleensä yli 70-vuotiailla esiintyvä oireyhtymä, jossa elimistön fysiologiset reservit ovat vähentyneet ja stressinsietokyky on heikentynyt, mikä lisää mm. toimintakyvyn heikentymistä ja kaatumisten riskiä. Sarkopeniaa eli lihaskatoa voidaan pitää biologisena esiasteena. Useita arviointimenetelmiä, esim. Friedin kriteerit: hidastunut kävely, painonlasku, heikkous, uupuminen, vähäinen liikunta-aktiivisuus Yleisesti hyväksytty määritelmä mahdollistaisi paremman oireyhtymän tunnistamisen sekä kuntoutuksen 3

4 Liikuntaharjoittelu edistää toimintakykyä Tutkimusten mukaan säännöllinen liikunta ehkäisee ja hoitaa sarkopeniaa ja gerasteniaa (Marzetti ym. 2017). Liikuntaohjelman suositellaan sisältävän kestävyys-, lihaskunto-, tasapaino- sekä liikkuvuusharjoittelua. Kävely on ensisijainen ja useimmille sopiva harjoittelumuoto, jolla ehkäistään liikkumiskyvyn heikentymistä (King ym. 1998). Tutkimusnäyttö osoittaa, että lihaskuntoharjoittelu lisää lihasvoimaa vielä hyvinkin iäkkäillä (mm. Marques ym. 2011), yhdistetty lihasvoima- ja tasapainoharjoittelu on tehokkainta kaatumisen ehkäisyä (mm. Clemson ym. 2012) 4

5 Australialaisessa tutkimuksessa kaatumiset vähenivät lähes kolmanneksen yli 70-vuotiailla kaatumisriskissä olevilla kotona asuvilla, kun tasapaino- ja lihasvoimaharjoitteita liitettiin osaksi heidän päivittäisiä toimiansa. 5

6 Yksilöllisesti suunniteltu monipuolinen kotona tapahtuva liikuntaharjoittelu vähensi korkeassa kaatumisriskissä olevien ikäihmisten kaatumisten määrää. 6

7 Ravitsemus gerastenian ehkäisyssä Ruokavalion huono laatu ja heikko ravitsemustila lisäävät gerastenian riskiä (Bollwein ym. 2013). Erityisesti alhainen proteiinin ja D-vitamiinin saanti lisäävät riskiä (mm. Morley ym. 2014) Proteiinin riittävä saanti on tärkeää kehon puolustuskyvylle, lihasmassalle ja toimintakyvylle (Morley ym. 2010, Bauer ym. 2013). Tutkimuksen mukaan suuri osa suomalaisista ikääntyneistä saa suosituksia vähemmän proteiinia (Jyväkorpi ym. 2015). Tutkimukset osoittavat, että sarkopenian ehkäisyssä ja hoidossa on tärkeää yhdistää liikuntaharjoittelu, hyvä ravitsemus ja riittävä proteiinin saanti (Morley ym. 2014, Calvani ym. 2013) 7

8 LIFE-tutkimus (The Lifestyle interventions and independence for elders study, Pahor ym. 2014) 2,6 vuotta kestänyt RCT tutkimus, jossa oli mukana 1600 toimintakyvyltään heikentynyttä ikäihmistä Ikäihmiset osallistuivat joko aktiiviseen liikuntaryhmään tai terveysluennoille Toimintakykyä mitattiin SPPB suorituskykytestillä Päätulosmuuttujana oli liikkumiskyvyn heikkeminen, joka määriteltiin kyvyttömyydellä kävellä 400 m matka. Liikuntaryhmän osallistujilla liikkumiskyvyn heikkeneminen väheni 18% verrokkiryhmään verrattuna. 8

9 SPRINTT tutkimus ( ) Sarcopenia and Physical frailty IN older people: multi-component Treatment strategies Satunnaistettu ja kontrolloitu interventiotutkimus, jossa verrataan interventioryhmän liikuntaja ravitsemusohjauksen sekä verrokkiryhmän terveysluentojen vaikutusta liikkumiskykyyn. Tavoitteena: Tunnistaa ikäihmisiä, joilla on gerastenian löydöksiä ja jotka eivät ole saaneet hoitoa ja kuntoutusta Toteuttaa moniosainen elintapainterventio, jossa erityisesti pyritään edistämään toimintakykyä liikuntaja ravitsemusohjauksen avulla. Kehittää gerastenialle kliininen, yleisesti hyväksytty määritelmä ja löytää siihen liittyviä biomarkkereita. 9

10 The SPRINTT randomised clinical trial 15 keskusta 11 maassa: Italia Ranska Saksa Espanja Itävalta Iso-Britannia Puola Tsekki Alankomaat Suomi Islanti

11 SPRINTT RCT tutkimuskeskukset UCSC (Rome, Italy) IRCCS-INRCA (Ancona, Italy) Getafe University Hospital (Madrid, Spain) Charles University (Prague, Czech Republic) Friedrich-Alexander Universität Erlangen-Nürnberg (Nurnberg, Germany) Maastricht University Medical Centre (Maastricht, The Netherlands) University of Helsinki (Helsinki, Finland) CHU Toulouse (Toulouse, France) CHU Limoges (Limoges, France) Jagiellonian University Medical College (Krakow, Poland) Diabetes Frail, Medici Medical Practice (Luton, UK) Silesians Hospital (Opava, Czech Republic) University of Parma (Parma, Italy) LUH-Reykjavik (Island) 14 MUG-Graz (Austria). 15

12 SPRINTT RCT Sisäänottokriteerit Tutkimukseen osallistuu noin 1500 kotona asuvaa ikäihmistä 11 Euroopan maassa, Suomessa rekrytoitu 142 osallistujaa Ikä 70 vuotta Pystyy kävelemään 400 metrin matkan alle 15 minuutissa ilam rollaattoria, nojaamista tai toisen henkilön apua. Kävelykeppiä voi käyttää testin aikana. SPPB lyhyen suorituskyky-testistön pistemäärä välillä 3-9 Vähentynyt lihasmassa, joka vastaa lihaskatoa FNIH kriteerien mukaan (Studenski ym. 2014) Suostumus osallistumiseen kummassa tahansa tutkimusryhmässä

13 SPPB score distribution SPRINTT vs. LIFE SPPB 7 SPPB > 7 SPRINTT 1200 (80%) 300 (20%) LIFE-M 731 (44.7%) 904 (55.3%) The SPRINTT population is more vulnerable and is expected to experience a higher number of adverse health outcomes compared with the LIFE-M study sample 13

14 Tutkimuksen tulosmuuttujat Päätulosmuuttuja Liikkumiskyvyn heikkeneminen, joka määritellään kyvyttömyydellä kävellä 400 metriä 15 minuutissa. Muita tulosmuuttujia Muutokset fyysisessä suorituskyvyssä (esim. SPPB, puristusvoima) Kehonkoostumuksen muutokset Kaatumiset Muutokset ravitsemustilassa, toimintakyvyssä (esim. ADL, IADL, PAT-D), kognitiossa ja mielialassa sekä terveyspalvelujen käytössä ja elämänlaadussa (esim. EuroQoL-5D) Mortality rate

15 SPRINTT RCT chart V1 V2, 3kk V3, 6kk V4, 12kk V5, 18kk V6, 24kk V7, 30kk V8, 36kk R MCI: Physical activity + dietary intervention + ICT (N=750) HALE: education on healthy lifestyle (N=750) Minimum follow up Maximum follow up

16 Monitekijä-interventio Multi-component intervention (MCI) Liikuntaharjoittelu Ohjattu liikuntaharjoittelu sekä kotiharjoitteet (LIFE-tutkimuksen protokollan mukaan) Ravitsemuksen arviointi ja ravitsemusohjaus Yksilölliset ravitsemusohjeet Terveysteknologia Aktiivisuusmittari-seuranta viikon ajan puolen vuoden välein 16

17 Liikuntaharjoittelu SPRINTT -tutkimuksessa Liikuntaryhmät kokoontuvat kaksi kertaa viikossa Jokaiseen harjoittelukertaan sisältyy lämmittely, harjoitteluosuus ja jäähdyttely. Harjoituksen koettua rasittavuutta arvioidaan Borgin asteikolla. Harjoituskerta aloitetaan kävelyllä, jonka jälkeen tehdään nilkkapainojen kanssa alaraajojen lihasvoimaharjoituksia. Lopuksi venytellään sekä tehdään tasapainoharjoituksia. Osallistujat tekevät samoja harjoituksia myös kotona lähes päivittäin ja kirjaavat ylös toteutuneen harjoittelun sekä sen rasittavuuden Kävelyn tavoitemäärä on viikoittain yhteensä 150 min. Harjoittelu etenee nousujohteisesti. 17

18 Ravitsemusinterventio Ravitsemusneuvonnan tavoitteet perustuvat ravitsemussuosituksiin ja neuvontaa annetaan yksilöllisesti kunkin osallistujan tarpeen mukaan Tavoitteena on varmistaa riittävä energian ja ravintoaineiden saanti Kokonaisenergian saannin tulisi olla kcal/kehon paino kg/vrk (Correia ym. 2014) Proteiinin saanti vähintään 1,0-1,2g / kehon paino kg/vrk (Bauer ym. 2013) D -vitamiinilisää suositellaan tutkittaville, joilla pitoisuus osoittautuu verikokeissa alhaiseksi Ravitsemustilaa arvioidaan ja seurataan MNAlomakkeella sekä ruokapäiväkirjojen avulla Lisäksi ryhmissä on järjestetty ravitsemustietoiskuja 18

19 Yhteenvetona SPRINTT tutkimuksessa pyritään gerastenian ennaltaehkäisyyn ja hoidon kehittämiseen sekä toimintakyvyn edistämiseen liikuntaja ravitsemusohjauksen keinoin. Tutkimus sisältää helposti toteutettavaa liikuntaa, kuten kävelyä, tasapainoharjoituksia ja ilman laitteita toteutettavia lihaskuntoliikkeitä. Ravitsemusohjaus perustuu ravitsemussuosituksiin ja tavalliseen kotiruokaan. Tutkimuksessa esitetty toimintamalli on mahdollista ottaa laajasti käyttöön, mikäli tulokset sitä tukevat. 19

20 SPRINTT tutkimustiimi, Helsingin yliopisto Professori Timo Strandberg, tutkimuksen johtaja Professori Kaisu Pitkälä Geriatri, dosentti Hannu Vanhanen Geriatri, tohtorikoulutettava Hanna Öhman Tutkija FT, ravitsemustieteilijä Satu Jyväkorpi Tutkija TtM, ft, tohtorikoulutettava Annele Urtamo Tutkimushoitaja, sh Anja Punkka Tutkimushoitaja, sh Kaisa Karvinen Tutkimushoitaja, th Outi Arantila Vertaisohjaaja, th Marjatta Herranen Yhteistyössä: Suomen Fysiogeriatria Oy Terveystalo HUS Lab 20

21 KIITOS! LISÄTIETOA:

Samankaltaiset tiedostot

Senioreiden liikunta ja fyysisen toimintakyvyn ylläpito 4.11.2014. Elina Karvinen, toimialapäällikkö Ikäinstituutti www.voimaavanhuuteen.

Senioreiden liikunta ja fyysisen toimintakyvyn ylläpito 4.11.2014 Elina Karvinen, toimialapäällikkö Ikäinstituutti www.voimaavanhuuteen.fi Ikääntymisen vaikutuksia kuntoon ja terveyteen Lihasten massa