Potilasturvallisuustutkimuksen. seminaarisarja. Iäkkään toimintakykyä tukeva liikunta. Päivi Tikkanen Ylihoitaja, ft, TtL Päivi Tikkanen

Transkriptio

1 Potilasturvallisuustutkimuksen seminaarisarja Iäkkään toimintakykyä tukeva liikunta Päivi Tikkanen Ylihoitaja, ft, TtL

2 LÄHTÖKOHTANA Ikääntyneiden määrä lisääntyy nopeasti, esim. tällä hetkellä Kuopiossa on n vuotiasta asukasta ja lähitulevaisuudessa määrän ennustetaan kaksinkertaistuvan -> vaikutuksia sosiaali- ja terveydenhuollon menoihin Toimintakykyisyyden ja omatoimisuuden säilyttäminen on keskeinen tavoite sekä ikääntyneille itselleen että yhteiskunnalle

3 SISÄLTÖ Fyysinen toimintakyky Fyysisen toimintakyvyn heikentyminen Ikääntyminen vaikuttaa fyysiseen toimintakykyyn Terveydentila ja sairaudet vaikuttavat fyysiseen toimintakykyyn HRO riskinä toiminnanvajauksen kehittymiselle Liikkumalla jokainen voi itse vaikuttaa toimintakykyynsä Kuinka paljon liikuntaa on riittävästi iäkkäälle?

4 FYYSINEN TOIMINTAKYKY

5 FYYSINEN TOIMINTAKYKY JA LIIKKUMISKYKY Fyysinen toimintakyky sisältää tässä esityksessä liikkumiskyvyn, lihasvoiman ja liikunta-aktiivisuuden Liikkumiskyky on tärkein osa fyysistä toimintakykyä ja vaikuttaa merkittävästi iäkkään ihmisen itsenäiseen kotona pärjäämiseen ja toiminnoista suoriutumiseen myös kodin ulkopuolella -> mahdollistaa itsenäisen toiminnan, osallistumisen ja elämisen yhteisössä Liikkumiskyky nähdään optimaalisena kun ihminen voi turvallisesti ja luotettavasti mennä sinne minne, milloin ja miten haluaa Hyvä liikkumiskyky edellyttää vähintään riittävää lihasvoimaa, tasapainoa, reaktiokykyä, nivelten liikkuvuutta sekä sydämen ja verenkiertoelimistön kuntoa Heikko liikkumiskyky (esim. kyky kävellä 400 m itsenäisesti, heikko tasapaino) on yhteydessä lisääntyneeseen kuolleisuuteen iäkkäillä ihmisillä Hyvä puristusvoima ennustaa pidempää selviytymistä ja parempaa liikkumiskykyä

6 TOIMINTAKYKY HEIKKENEE IÄKKÄÄLLÄ USEIN VÄHITELLEN (MUKAELLEN VERBRUGGE & JETTE 1994) Ympäristötekijät Esim. kuntoutus Patologia Fysiologisia muutoksia Impairments (vaurio) Esim. heikentynyt lihasvoima Functional limitations (rajoitus) Esim. heikentynyt liikkumiskyky Disability (toiminnanvajaus) Esim. ADL ongelmia Yksilötekijät Esim. liikunta-aktiivisuus, riskitekijät

7 FYYSISEN TOIMINTAKYVYN HEIKKENEMINEN VAIKUTTAA ARJEN TOIMINTOIHIN Toimintakyvyn osa-alueista liikkumiskyky heikkenee usein ensimmäisenä ja iän myötä yhä suuremmalla osalla on liikkumisessaan ongelmia Itsenäinen toiminta on mahdollista kun Kävelynopeus on vähintään 1.2 m/s -> liikennevaloissa tien ylitys maksimaalinen kävelynopeus kertoo liikkumisen korkeimmasta tasosta kävelynopeus hidastuu eniten niillä, joilla on alentunut lihasvoima 300 metrin yhtäjaksoinen kävely onnistuu -> itsenäinen liikkuminen asunnossa ja ympäristössä 7-18%:lla itse-arvioidut vaikeudet kävellä useita satoja metrejä tai 400m kävely ei onnistu Timed Up & Go testin tulos alle 20 sekuntia -> turvallinen ulkona liikkuminen yksin istumasta ylösnousu vaikeutuu iän myötä; 40% yli 85 vuotiaista kokee hankalana

8 FYYSISEN TOIMINTAKYVYN HEIKENTYESSÄ Jos liikkumiskyky heikkenee, ihminen voi tehdä pieniä muutoksia toimintaansa ilman että se vaikuttaa elämiseen Tekemisen tavan tai frekvenssin muuttaminen Ongelmallisten tilanteiden välttäminen Keskittyminen vain välttämättömiin ja tärkeisiin suorituksiin Iäkäs ihminen voi myös kompensoida yhden fysiologisen vajavuuden toisella hyvin toimivalla systeemillä mutta jos hänellä on monia vajavuuksia niin kompensointi ei enää onnistu ja tilanne vaarantaa liikkumiskyvyn

9 IKÄÄNTYMINEN VAIKUTTAA FYYSISEEN TOIMINTAKYKYYN Ikääntyminen vaikuttaa liikettä tuottaviin ja kontrolloiviin elimistön fysiologisiin toimintoihin Ikämuutokset koskevat jokaista mutta eri tavalla, esim. liikuntaaktiivisuus ehkäisee muutoksia Yksi keskeinen muutos on sidekudoksen muutokset elastisuuden väheneminen ja jäykkyyden lisääntyminen ja vaikuttaa esim. nivelten ja rangan liikkuvuuteen, sydämen ja verisuoniston toimintaan Toinen merkityksellinen muutos on lihasvoiman heikentyminen hermoston aktivaation ja lihaksen voimantuoton vähentyessä iän myötä (dynapenia) sekä lihasmassan väheneminen ja korvautuminen rasvalla ja sidekudoksella (sarkopenia) Yhteys lihasvoiman ja liikkumiskyvyn välillä ei ole lineaarinen; voimaa täytyy olla minimimäärä, jotta liikesuoritus olisi mahdollinen, mutta tämän minimin yläpuolella lisääntyvä voima parantaa liikkumiskykyä vain lihasvoiman kynnysarvoon saakka (lisää kuitenkin lihasvoimareserviä)

10 TERVEYDENTILA JA SAIRAUDET VAIKUTTAVAT FYYSISEEN TOIMINTAKYKYYN Iäkkäiden ihmisten terveydentilan parantuminen on vähentänyt kuolleisuutta ja johtanut iäkkäiden määrän lisääntymiseen Sairauksien määrä kuitenkin lisääntyy iän myötä ja iäkkäillä ihmisillä on useita sairauksia, joista tyypillisimpiä ovat sydän- ja verisuonisairaudet kognitiiviset toimintahäiriöt masennusoireet tuki- ja liikuntaelinsairaudet Em. sairaudet ovat yhteydessä toiminnan rajoituksiin ja toiminnanvajaukseen Itsearvioitua terveydentilaa voidaan käyttää ennustamaan fyysistä toimintakykyä Euroopassa 75 vuotiaista vain n. 30% on erittäin hyvä tai hyvä itsearvioitu terveys suurin osa eurooppalaisista kertoo sairauksien rajoittavan heidän aktiivisuuttaan todennäköisesti koska krooniset sairaudet aiheuttavat syvemmän lihasvoiman alenemisen ja siten johtavat toiminnan rajoitteisiin ja toiminnanvajauteen

11 HRO RISKINÄ TOIMINNANVAJAUKSEN KEHITTYMISELLE HRO (hauraus-raihnaus oireyhtymä) on tila, jossa fysiologisten toimintojen reservikapasiteetti ja sopeutuminen stressitekijöihin on alentunut -> aiheuttaen iäkkäillä ihmisillä lisääntyneen riskin toiminnanvajauksen kehittymiselle ja kuolleisuudelle HRO luokitus (esiaste 1-2 ja HRO 3-5 oiretta) 1. Painon lasku 5 % vuoden aikana 2. Lihasvoiman heikkous (puristusvoima alakvintiili) 3. Yleinen heikkous (GDS-15, ei tunne itseään energiseksi) 4. Hidas liikkuminen (maksimaalinen kävelynopeus alakvintiili) 5. Vähäinen liikunta-aktiivisuus (ei muuta liikuntaaktiivisuutta kuin normaalit päivittäiset toimet)

12 Versus LIIKKUMALLA JOKAINEN VOI ITSE VAIKUTTAA TOIMINTAKYKYYNSÄ

13 AKTIIVISUUDEN MERKITYS Liikunta-aktiivisuus on todettu keskeisimmäksi tekijäksi liikkumiskyvyn ongelmien ennaltaehkäisyssä Liikunta-aktiivisuus on yhteydessä parempaan liikkumiskykyyn tasapainoon ja lihasvoimaan Liikunta-aktiivisuus vähentää sairauksien riskiä ja kuolleisuusriskiä iäkkäillä ihmisillä Ei-aktiivisilla tulokset ovat päinvastaisia Mitä tarkoitetaan kun puhutaan aktiivisuudesta Paikoillaan pysyvä (sedentary) käyttäytyminen tarkoittaa kaikkea valveillaoloajan toimintaa, jossa energiankulutus on vähäistä ( 1.5 MET) esim. istuminen ja makuulla olo Kevyt (light), keskimääräinen (moderate) tai rankka (vigorous) liikunta-aktiivisuus on aktiivista toimintaa: esim. säännöllistä liikuntaa joka hengästyttää ja hikoiluttaa vähintään 1-2 kertaa viikossa Ei-aktiivinen toiminta (inactive) tarkoittaa liian vähäistä liikunta-aktiivisuutta

14 IÄKKÄIDEN AKTIIVISUUDEN TASO JA LIIKKUMISEN TAVAT Kuopiossa tehdyssä HHS-tutkimuksessa liikunnallisesti aktiiviset osallistujat kokivat liikunnan tärkeämpänä kuin ei-aktiiviset Syyt liikkumiseen olivat inaktiivisilla erilaiset kuin aktiivisilla Tärkein syy oli kaikilla terveyden ylläpitäminen Aktiivisilla toiseksi tärkein syy oli liikunnan tuoma mielihyvä ja ei-aktiivisilla yhdistelmä eri syitä mm. sosiaaliset ja psykologiset syyt sekä terveydenhuollon ammattilaisen neuvot Ohjauksessa huomioitava Rohkaisevat ohjeet kannustavat liikkumaan Negatiiviset/ristiriitaiset ohjeet ja varoittelu johtavat ylivarovaisuuteen ja liikunnan vähentämiseen Yleisimpiä liikuntamuotoja olivat kävely (n. 11 km / vko), kotiharjoittelu, keskiraskaat koti- ja pihatyöt sekä ohjatut liikuntaryhmät Uinti, pyöräily, raskaat koti- ja pihatyöt, hiihto, lihasvoimaharjoittelu olivat harvinaisimpia liikuntamuotoja

15 ELÄMÄNMITTAINEN LIIKUNTA- AKTIIVISUUS Elämänmittaisen ja säännöllisen liikunnan merkitys on usein aliarvioitu suomalaisista iäkkäistä naisista > 50% ja miehistä > 40% ovat inaktiivisia HHS-tutkimuksessa keski-iän liikunta-aktiivisuus pyrki säilymään samalla tasolla myös vanhana Inaktiivisia nuorena -> 50 % inaktiivisia vanhana Aktiivisia nuorena -> 34% inaktiivisia vanhana Parempi fyysinen toimintakyky on seurausta elämänmittaisesta liikunta-aktiivisuudesta HHS-tutkimuksessa keski-iän liikunta-aktiivisuus oli positiivisesti yhteydessä itsenäiseen 400 metrin kävelykykyyn vanhana Ja miehillä, jotka olivat olleet aktiivisia keski-iässä oli parempi kävelynopeus ja puristusvoima verrattuna liikunnallisesti ei-aktiivisiin miehiin

16 HHS-TUTKIMUKSESSA IÄKKÄILLE INTERVENTIORYHMÄLÄISILLE TOTEUTETTIIN YKSILÖLLISESTI RÄÄTÄLÖITY INTERVENTIO Interventiot Kliininen geriatrinen tutkimus Liikunta Silmien terveys Osa-alueet Diagnostinen arviointi vuosittain Hoidon optimointi vuosittain Lääkityksen optimointi vuosittain Lähete erikoissairaanhoitoon tarvittaessa Yksilöllisesti kohdennettu liikuntaohjaus vuosittain Lihasvoima ja tasapainoharjoittelu kerran viikossa Silmälääkärin tutkimus kerran intervention aikana Lähete erikoissairaanhoitoon tarvittaessa Tutkimus 2-3 kertaa intervention aikana Suun terveys Terveyden edistäminen Ravitsemus Suun terveyden edistämisen interventio satunnaisotokselle interventioryhmäläisistä Terveysohjaus vuosittain Palvelujen järjestäminen tarvittaessa Ravitsemusohjaus osallistujille, joilla aliravitsemusta tai sen riskiä

17 INTERVENTION AVULLA FYYSINEN TOIMINTAKYKY SÄILYI ENNALLAAN TAI PARANTUI Interventio mahdollisti liikkumiskyvyn säilymisen HROsta tai sen esiasteesta kärsivillä iäkkäillä 400 m kävelykyky säilyi HRO/esiasteesta kärsivillä oli terveisiin verrattuna merkitsevästi heikompi itse-raportoitu terveydentila enemmän sairauksia enemmän depressio-oireita enemmän ravitsemusriskissä olevia, toisaalta 20% oli fat and frail (BMI >30) enemmän liikunnallisesti ei-aktiivisia Interventio paransi myös liikkumiskykyä ja lihasvoimaa liikunnallisesti aktiivisilla naisilla; tuolilta ylösnousuaika parantui -1,67s kontrolleihin nähden

18 INTERVENTION AVULLA FYYSINEN TOIMINTAKYKY SÄILYI ENNALLAAN TAI PARANTUI HHS-tutkimuksessa liikunta-aktiivisuus lisääntyi eniten ei-aktiivisilla

19 KUINKA PALJON LIIKUNTAA ON RIITTÄVÄSTI IÄKKÄÄLLE?

20 LIIKUNTAPIIRAKKA Tärkeää myös iäkkäälle Lihasvoimaharjoittelu: 60-80% 1RMstä, 2-3 sarjaa, 8-12 toistoa Venyttelyt: Päivittäin 10 min Tasapainoharjoittelu: Haastavia tasapainoharjoitteita esim. kävely epävakaalla alustalla samalla palloa heitellen, seisominen epävakaalla alustalla Vaihtoehtoisesti rasittavaa kestävyysharjoittelua

21 SOPIVASTI LIIKUNTAA IÄKKÄILLE Räätälöidysti, jolloin tavoitteena aktiivisilla liikunnan tason ylläpitäminen ei-aktiivisilla määrän lisääminen edes vähän! Monipuolisesti (piirakan mukaisilta alueilta) lihasvoimaharjoittelua aerobista harjoittelua notkeutta ylläpitäviä venytyksiä tasapainoharjoittelua Säännöllisesti ja jatkuvasti hyödyt häviävät nopeasti kun harjoittelu lopetetaan

22 KOTIEVÄÄKSI Liikunnallisesti aktiivinen elämäntyyli läpi elämän suojaa liikkumiskykyä myös vanhana Huomiota iäkkäiden ihmisten motivointiin; liikunnan lisääminen tai aktiivisena pysyminen -> viivästyttää HROta Enemmän ohjausta ja liikuntasuunnitelmia osaksi kaikkia kohtaamisia iäkkäiden kanssa Säännöllisiä ammattilaisen ohjaamia ryhmiä riskissä oleville (HRO) Ei-aktiiviset tarvitsisivat jopa enemmän ohjausta ja tukea liikuntaan kun HHS-tutkimuksessa toteutettiin ohjaus esim. 4x/vuodessa

23 LEMMIKKIEN TÄRKEÄÄ TEHTÄVÄÄ EI OLE AINA TUNNUSTETTU. NE PITÄVÄT TÄSSÄ MAAILMASSA MILJOONAT IHMISET JÄRJISSÄÄN. (E.TOLLE & P. MCDONNELL) Kiitos!