Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download ""

Transkriptio

1 VATT-TUTKIMUKSIA 8 VATT-RESEARCH REPORTS Marja Riihel Risto Sullstr m TULOEROT JA ERIARVOISUUS SUURALUEILLA PITK LL AIKAV LILL JA ERITYISESTI 199-LUVULLA VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS Government Institute for Economic Research Helsinki 21

2 ISBN ISSN Valtion taloudellinen tutkimuskeskus Government Institute for Economic Research H meentie 3, 53 Helsinki, Finland marja.riihela@vatt. risto.sullstrom@vatt. Oy Nord Print Ab Helsinki, kes kuu 21

3 MARJA RIIHEL RISTO SULLSTR M: TULOEROT JA ERIARVOISUUS SUURALUEILLA PITK LL AIKAV LILL JA ERITYISESTI 199- LUVULLA. VATT, Valtion taloudellinen tutkimuskeskus, Helsinki, 21, (B, ISSN , No 8). ISBN Tiivistelm : Tutkimuksessa tarkastellaan suuralueiden tulonjaon ja eriarvoisuuden muutoksia vuosina Aineistoina ovat kotitalouskohtaiset kulutustutkimukset ( ) ja tulonjakotilastot ( ). Erityist huomiota kiinnitet n 199-luvun laman ja sen j lkeisen talouden kasvuvaiheen kehitykseen. Eriarvoisuuden ja hyvinvoinnin kehityst arvioidaan perinteisill eriarvoisuusmittareilla (yleinen entropia, Gini-kerroin), Lorenz-k yrill (Lorenz-k yr, yleinen Lorenzk yr ) sek k yhyysrajan (puolet keskiarvotulosta, puolet mediaanitulosta) alapuolelle j vien osuuksilla. K ytett viss olevalla tulolla mitattu eriarvoisuus hajotetaan sek v est muuttujan ett tulolajien suhteen. Tulomuuttujina ovat kahdeksan OECD:n kulutusyksik ill korjattua tulolajia. Tulokset osoittavat, ett tuloerot ovat alkaneet kiistatta kasvaa sek koko Suomen ett alueiden tasolla 199-luvun laman elpymisen vaiheessa. Etenkin P kaupunkiseudun suuret muutokset lamassa ja laman j lkeen erottuvat suuralueiden kehityksest. Yksi kiintoisa havainto eriarvoisuuden muutoksessa on nettotulonsiirtojen v hentynyt rooli tuloja tasoittavana tekij n 199-luvun lopulla. Asiasanat: Alueelliset tuloerot, alueellinen, eriarvoisuus, eriarvoisuuden hajottaminen. MARJA RIIHEL RISTO SULLSTR M: INCOME DIFFERENCES AND INEQUALITY IN MAJOR REGIONS IN THE LONG RUN AND ES- PECIALLY DURING 199S. VATT, Government Institute foe Economic Research, Helsinki, 21, (B, ISSN , No 8). ISBN Abstract: In the paper we consider the changes of income distribution and inequality in the major regions in We used the Finnish household budget surveys (in ) and income statistics (in ). We especially are interested in the development of the deep recession of the 199s and the phase of recovery. The movements of inequality and welfare are valued by the traditional inequality measures (the family of the general entropy measures, Gini coecient), Lorenz curves (Lorenz curve, general Lorenz curve) and the proportions of households below the poverty line. The total inequality measured by disposable income are decomposed into the population variable and the components of disposable income. The income variables are transformed by using the OECD equivalence scales. The results show that income and inequality dierences are increasing in the whole and the major regional levels during the phase of recovery. Especially, the changes have been great in the Greater Helsinki Area. The main explanations for the increasing total inequality due to the changes of capital income and the net eect of transfers. Key words: Regional income dierences, regional inequality, decomposition of inequality.

4

5 ESIPUHE 199-luvun alun lama kosketti syv lt koko suomalaista yhteiskuntaa. Vuosikymmen laman alkamisesta on riitt v n pitk aika, jotta laman vaikutuksia voidaan arvioida hyvin monista n k kulmista. K sill olevassa tutkimuksessa tarkastellaan laman aluellisia vaikutuksia tuloeroihin, eriarvoisuuteen ja k yhyyteen. Tutkimuksen yksi keskeinen tavoite on ollut selvitt laman vaikutukset alueiden sis iseen ja v liseen tulo- ja eriarvoisuuskehitykseen. Kattavan kuvan saamiseksi laman merkityksest alueellista kehityst on tarkasteltu pidemm ll, l hes 3 vuotta kattavalla aikav lill Tutkimuksen aineistoina ovat olleet kansainv lisesti korkealaatuiset Tilastokeskuksen kotitalouskohtaiset kulutus- ja tulonjakotutkimukset. Tutkimus jakautuu nelj n kokonaisuuteen. Ensimm isess tarkastellaan alueiden makrotaloudellisia suureita, arvonlis n muodostumista, tuotannon keskittymist sek v est n ja ty llisyyden muutoksia taustaksi my hemmille analyyseille. Toisessa kokonaisuudessa perustellaan tutkimuksen k ytt m t menetelm t. Tutkimuksessa on hy dynnetty laajasti eriarvoisuustutkimuksessa kansainv lisesti tunnettuja, mutta meill viel v h n k yt ss olleita menetelmi. Kolmannessa kokonaisuudessa tarkasteellan alueellisen eriarvoisuuden olemusta ja viimeisess kokonaisuudessa eriarvoisuuden muodostumista pyrit n selitt m n hajottamalla eriarvoisuus v est muuttujien, joista keskeisin on suuraluejako, ja tulolajien osalle. Tutkimuksen tulokset vahvistavat aikaisemat tutkimustulokset alueiden v listen suhteellisten tuloerojen kaventumisesta tultaessa 197-luvulta 199-luvulle. Yht voimakasti muutosta ei voi havaita en 199-luvulla. Tulokset osoittavat k ytett viss olevien tulojen eriarvoisuuden lis ntyneen 199-luvulla. Erityisen voimakasta t m kehitys on ollut 199-luvun lamasta elpymisen vaiheessa. Lama vaikutti laajasti tulokehitykseen kaikilla Suomen alueilla. Etenkin P kaupunkiseudulla muutos on ollut muita alueita selvemp. Korkeana pysynyt ty tt myys, tuotantorakenteissa tapahtuneet muutokset ja v est n siirtyminen P kaupunkiseudulle ovat kehityspiirteit, joilla on ollut merkitt v vaikutus 199-luvun lopulla havaittuihin tuloerojen muutoksiin. Tutkimuksen tekij t ovat muokanneet ja jalostaneet varsin laajan tutkimusaineiston ja analysoineet sit moderneilla mikroekonometrisill menetelmill tuoden esille aidosti uusia tutkimustuloksia ja mittauksia tuloista, eriarvoisuudesta ja k yhyydest Suomessa ja ansaitsevat erityiskiitoksen uutterasta ja taidokkaasta ty st. Yhten uutuutena tutkimuksessa on k yhyyden kehityksen tarkastelu Suomen viimeksi kuluneiden kolmen vuosikymmenen aikana. T llaista tietoa ei ole aiemmin ollut saatavissa. Helsinki, 15 kes kuuta 21 Reino Hjerppe

6

7 SAATTEEKSI T m tutkimus kuuluu Suomen Akatemian rahoittamaan lamaohjelmaan The Economic Crisis of the 199s ja on osa hanketta Economic crisis of the 199s and regional development. Projektin johtajana on toiminut kaupunkitalouden professori Heikki A. Loikkanen. Tutkimuksessa on paljolti hy dynnetty toisen lamahankkeen The deep recession of the 199s: Unemployment and the distribution of the standard of living, welfare state and income-consumption smoothing aikana sovellettuja menetelmi ja kysymyksenasetteluja. T m n projektin johtajana on toiminut professori Matti Tuomala. Tutkimus on toteutettu Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) ty tiloissa. Tutkimuksen tekij t haluavat kiitt professori Heikki A. Loikkasta ja professori Matti Tuomalaa tiiviist yhteisty st ja arvokkaista neuvoista tutkimushankkeen kaikissa vaiheissa. Edelleen haluamme kiitt VTK Henrik L nnqvisti ja valtiotieteen ylioppilas Janne Tukiaista heid n panoksestaan. Tutkimuksen k sikirjoituksen kommnentointiin ovat osallistuneet Reino Hjerppe, Aki Kangasharju, Heikki A. Loikkanen, Ilpo Suoniemi ja Matti Tuomala. Heid n rakentavat ehdotuksensa ovat merkitt v sti edesauttaneet tutkimuksen valmistumista. Heille erityinen kiitos t st. Kaikista t ss ty ss mahdollisesti esiintyvist virheist ja virhep telmist vastaavat kuitenkin tekij t itse. Marja Riihel Risto Sullstr m

8 i Sis lt 1 Johdanto 1 2 Taloudellinen kehitys suuralueilla BKT:n kehitys suuralueilla Ty voima ja ty tt myys V est - ja ik rakenteen muutokset suuralueilla Tutkimuksen menetelm Tuloerojen ja eriarvoisuuden mittaaminen Eriarvoisuuden osittaminen alueiden v liseen ja sis iseen tekij n Eriarvoisuuden hajotelma tulolajeittain Kotitalouden sis inen allokaatio ja ekvivalenssiskaalan valinta Tutkimuksen aineistot ja k ytetyt muuttujat Aineistot Tutkimuksen muuttujat Laskelmien suorittaminen Suuralueiden v liset tuloerot Reaalitulojen kehitys suuralueilla Suhteelliset tuloerot suuralueiden v lill Absoluuttiset vs. suhteelliset tuloerot Eriarvoisuuden kehitys suuralueilla Eriarvoisuuden yleiset kehityspiirteet Eriarvoisuuden muutokset suuralueittain Gini-kertoimien testaus Suhteellinen k yhyys suuralueilla Lorenz-k yrien vertailu Tavanomainen Lorenz-k yr Yleistetty Lorenz-k yr Eriarvoisuuden hajottaminen Tutkimuksessa k ytetyt hajotelmat Eriarvoisuuden muutokseen vaikuttavat tekij t V est muuttujat Tulolajit

9 ii 7.3 Tulonsaajavaikutukset V est muuttujaryhmien sis inen ja v linen eriarvoisuus Eriarvoisuuden trendihajotelma Ehdollisen ennustemenetelm n (`shift-share') tulokset Variaatiokertoimen neli n hajotelma tulolajeittain Tulolajeille ominaiset kehityspiirteet Tulolajien merkitys eriarvoisuuden muodostumisessa Eriarvoisuuden hajotelma tulolajeittain ja suuralueittain Gini-kertoimeen perustuva tulolajeittainen hajotelma Yhteenveto hajotelmien tuloksista Loppup telm t 18 Liitteet

10 1 1 Johdanto T m tutkimus t ydent ja t sment sek aikaisemmassa alueellisia tuloeroja k sitelleess tutkimuksessa (Loikkanen, Laakso ja Sullstr m, 1997b) saatuja tuloksia ett tutkimuksessa (Riihel, Sullstr m ja Tuomala, 21) k ytetty menetelm. Samoin kuin Loikkanen et al. (1997b) t ss tutkimuksessa aluemuuttujana on vanha, nelj n alueen suuraluejako. 1 T m tutkimus poikkeaa aikaisemmista kolmella tavalla. Ensinn kin uusien kulutusaineistojen valmistuminen ja tulonjakoaineistojen mukaan otto t ss tutkimuksessa kulutusaineistojen rinnalle tekee mahdolliseksi tarkastelun laajentamisen 199-luvun lamasta elpymisen vaiheen vuosiin , kun Loikkanen et al. (1997b) tutkimuksessa viimeinen havaintovuosi oli Toiseksi, tarkastelua syvennet n pienituloisten aseman muutosten tarkempaan analyysiin. Kolmanneksi, k ytett viss olevien tulojen eriarvoisuuden muodostumista ja siin tapahtuneita muutoksia analysoidaan hajottamalla (dekomponoimalla) vaikutukset sek tulokomponenttien ett aluevaikutusten suhteen. Hajotelmalaskelmat tehd n vain vuosien tulonjakotilaston aineistoilla. Alueellisia tuloeroja tarkasteltiin Loikkasen et al. (1997a) artikkelin toisessa luvussa osana laajempaa integraation alueellisia vaikutuksia arvioivaa kokonaisuutta. Mielenkiinnon kohteena olivat alueelliset tuloerot ja niiden kehitys pidemm n aikav lin kuluessa. Tarkastelun aikav li k sitti vuodet ja aineistoina olivat Tilastokeskuksen julkaisemat kulutustutkimukset, joissa perusyksikk n on kotitalous. Tulomuuttujina k ytettiin kotitalouden j sent kohden laskettuja tuotannontekij tuloja, bruttotuloja, k ytett viss olevia tuloja sek osalle otosvuosia laskettuja kokonaistuloja, jotka saatiin lis m ll kotitalouksien k ytett viss oleviin tuloihin kotitalouksien k ytt m t yhteiskunnalliset palvelut. Tutkimuksessa havaittiin, ett henke kohden laskettu tuotannontekij tulojen taso oli selv sti korkein P kaupunkiseudulla ja keskiarvoa selv sti alhaisempi V lija Pohjois-Suomessa. Samalla todettiin tulonsiirtojen ja verotuksen alueellisia eroja tasaava vaikutus. Alueiden v liset suhteelliset tuloerot kaventuivat voimakkaasti 197-luvulla, mutta s ilyiv t l hes muuttumattomina 198-luvulla. 199-luvun alun havaittava piirre oli keskim r isten henke kohden laskettujen tuotannontekij tuloerojen (so. tulot ennen kotitalouksien saamia ja maksamia tulonsiirtoja) liev 1 Alueet ovat, P kaupunkiseutu (PKS), Muu Etel -Suomi (MES),V li-suomi (VS) ja Pohjois- Suomi (PS) (suluissa tutkimuksessa k ytetyt lyhenteet).

11 2 kasvu, kun taas k ytett viss olevien tulojen (so. tulot kotitalouksien saamien ja maksamien tulonsiirtojen j lkeen) alueiden v liset erot n yttiv t edelleen supistuvan. Johtop t ksen oli, ett pitk ll aikav lill Suomessa oli tapahtunut selv alueiden v list l hentymist (konvergoitumista) henke kohti lasketussa tulotasossa. Kun koko maan k ytett viss olevissa tuloissa mitattu eriarvoisuus jaettiin alueiden sis iseen ja v liseen osaan, havaittiin sis isen komponentin muodostavan eriarvoisuuden p osan. My hemmiss tutkimuksissa, Loikkanen, Rantala ja Sullstr m (1998), Loikkanen, Riihel ja Sullstr m (1999) sek Loikkanen, Riihel ja Sullstr m (2) havaittiin samat tuloerojen aluekehityksen piirteet k ytett ess erilaisia aluejakoja ja tulomuunnoksia. Edellisess tutkimuksessa aluejakona k ytettiin NUTS2-luokitusta ja tulomuuttujina per capita ja ns. Atkinsonin ekvivalenssiskaalamuunnettuja tuloja. J lkimm isess tutkimuksessa alueluokituksena oli taajama-asteen mukainen jako ja tulomuuttujina OECD-kulutusyksikk luvulla muunnetut tulot. Eriarvoisuuden muodostumista tarkennettiin jakamalla k ytett viss olevissa tuloissa mitattu eriarvoisuus tulolajikohtaiseksi. Lis ksi Loikkanen, Riihel ja Sullstr m (1999) tutkimuksessa tarkastelua laajennettiin koskemaan my s alueellisia kulutuseroja ja kulutuksessa mitattua eriarvoisuutta. T ss tutkimuksessa aluejakona k ytet n vanhaa suuralueluokitusta ja tulomuuttujina OECD-kulutusyksikk luvulla muunnettuja tuloja. Tuloerovertailuissa keskeisi tulomuuttujia ovat kotitalouden tuotannontekij tulot, bruttotulot ja k ytett viss olevat tulot. Sellaista tulok sitett, joka sis lt isi my s kotitalouden k ytt mien maksuttomien tai julkisen vallan kompensoimien palvelujen arvon (yhteiskunnalliset palvelut) ei ole tutkimuksen k yt ss (vrt. Loikkanen et al., 1997). Kotitalouden k ytett viss olevat tulot jaetaan tulohajotelmissa edelleen kahdeksaan tulolajiin. Tulohajotelmien tarkoituksena on l yt eriarvoisuuden muutosten ja erojen keskeiset tekij t (vrt. Riihel et al., 21). V est muuttujien suhteen teht vill hajotelmilla pyrit n erittelem n paitsi alueiden sis isen ja v lisen eriarvoisuuden tekij it my s selvitt m n aluetekij n merkityst v est muuttujana. Aineistoina ovat Tilastokeskuksen julkaisemat kotitalouskohtaiset kulutustutkimukset (vuodet 1971, 1976, 1981, 1985, 199 ja ) sek tulonjakotilastot (vuodet ). OECD kulutusyksikk n pohjautuvaa tulok sitett voi perustella sen laajalla k yt ll kotimaisissa ja ulkomaisissa tulonjako- ja hyvinvointivertailuissa. Muunnok-

12 3 sella pyrit n saamaan erilaiset kotitaloudet kulutustarpeen (hyvinvoinnin) suhteen kesken n verrattaviksi, koska kulutusyksikk ottaa huomioon kotitalouden rakenteeseen liittyvi piirteit. Yksikk on muodostettu siten, ett kotitaloudessa ensimm inen aikuinen saa painon yksi, toiset aikuiset painon.7 ja lapset painon.5. Kulutusyksik ll muunnettu tulo tulee kaikkien kotitalouden j senten eduksi ja painotetaan laskelmissa kotitalouskohtaisilla henkil painoilla (j senten lukum r kotitaloudessa ja otospaino). Koska kotitalouden jokainen j sen saa yht suuren osan tuloista, sen takana on ajatus, ett jokaisella kotitalouden j senell on yht suuri p t svalta tulojen k yt st. Kotitalouden sis isen tulonjaon merkitykst ei voida k sitell t ss tutkimuksessa. Tutkimuksen alueiden v lisiss tuloerotarkasteluissa verrataan suuralueittain laskettuja keskim r isi tuloja koko maan tai jonkin tietyn ajankohdan tasoon. Eriarvoisuustarkasteluissa mielenkiinto kohdistuu taas siihen, miten kotitalouksien tulot ovat jakautuneet eri alueiden sis ll ja tutkimuksen ajanjakson aikana. Selv sti n m kaksi n k kohtaa t ydent v t toisiaan. Kun tutkimuksessa puhutaan alueiden v lisist tuloeroista, sill tarkoitetaan eroja alueiden keskim r isiss tuloissa. Hajotettaessa koko maan tasolla mitattu eriarvoisuus alueiden sis iseen ja v liseen osaan, n ist edellinen saadaan alueiden eriarvoisuutta osoittavien mittareiden ja j lkimm inen alueiden keskiarvojen eriarvoisuutena. Eriarvoisuutta tutkimuksessa mitataan Gini-kertoimella ja yleisell entropiamitalla. N ist j lkimm inen muodostaa mittariperheen, johon kuuluvat mm. kaksi Theilin eriarvoisuusmittaa, logaritmipoikkeamien keskiarvo ja Theilin indeksi (Theil, 1967) sek variaatiokertoimen neli n puolikas. Erilaisia mittareita k ytet n, koska niiden ominaisuudet poikkeavat toisistaan ja ne antavat toisiaan t ydent v tietoa tulojakaumasta. Yleisen entropiamitan perheest variaatiokertoimen neli ja logaritmisten tulojen keskipoikkeama ovat keskeisess asemassa hajotettaessa koko maan k ytett viss olevissa tuloissa mitattu eriarvoisuus aluejaon ja tulokomponenttien suhteen. Tutkimuksessa sovellettuja menetelmi ovat k ytt neet aikaisemmin mm. Shorrocks (198), Mookherjee & Shorrocks (1982) ja Jenkins (1995). Gini-kerroin hajotetaan vain tuloerien suhteen (Suoniemi, 1998, 1999 Aaberge & Bj rklund & J ntti & Pedersen & Smith & Wennemo, 2 Loikkanen et al., 1999). Jakaumamuutoksia havainnollistetaan histogrammeilla, tasoitetuilla tiheysfunktioilla sek Lorenz-k yr n ja keskittymisk yr n graasilla esityksill. Pienituloisten suhteellisessa asemassa tapahtuneita muutoksia erityisesti 199-

13 4 luvun lamassa ja siit elpymisen vaiheessa arvioidaan k yhyystutkimuksissa k ytetyill indekseill. N it ovat alle puolet keskiarvotuloista tai mediaanitulkoista saaneiden osuudet kaikista tulonsaajista. Tarkastelu kohdentaa eriarvoisuustarkastelun tulojakauman alaosaan. Keskustelua siit, pit isik k yhyyslaskelmien perustua tulo- vai kulutusmuuttujalle on k yty kirjallisuudessa runsaasti (esim. Seidl, 1988 ja Haveman & Mullikin, 2). Molemmille l hestymistavoille voidaan esitt vahvoja perusteluja. T ss tarkastelussa k yhyyslaskelmat perustuvat k ytett viss oleville tuloille osin siksi, ettei vuoden 1998 kulutustutkimus ollut viel k ytett viss. Otantaan perustuvien kulutustutkimusten yksi ongelma on ollut niiden havaintojen lukum r n v hyys tiettyin vuosina. Tilastokeskus on toteuttanut edustavia kulutustutkimuksia vuosina 1966, 1971, 1976, 1981, 1985, 199 ja Viimeksi mainittu on kolmen vuoden 1994, 1995 ja 1996 yhteinen tutkimus, jossa jokainen vuosi voidaan ottaa erilliseen tarkasteluun. T ss tutkimuksessa vuosien aineistoa k sitell n yhten kokonaisuutena. N in yksitt isten vuosien havaintojen lukum r ongelma v ltet n, joskin samalla osa n it vuosia koskevaa kiintoisaa informaatiota j saamatta. Tulonjakotilastot t ydent v tkin 199-luvun osalta analyysi merkitt v sti. Tutkimuksessa edet n seuraavasti. Ensin luvussa 2 esitet n suuralueita koskevia yleisi makrotalouden tunnuslukuja taustaksi my hemmin teht ville tuloeroja eriarvoisuuslaskelmille. Tilastokeskuksen aluetilinpidon avulla lasketaan viiden p toimialan kiinte hintaisen per capita bruttokansantuotteen kehityst kuvaavat tunnusluvut vuosille ja katsotaan onko 199-luvun lama kohdellut yhden toimialan kuntia rajummin kuin tuotatorakenteeltaan hajautuneimpia kuntia. Kulutustutkimuksista ja tulonjakotilastoista estimoidaan suuralueittain kotitalouden kokoon, viitehenkil n koulutukseen ja ik n liittyvi frekvenssijakaumia. Niiden avulla saadaan karkea kuva alueellisessa v est rakenteessa tapahtuneesta kehityksest. Selvitet n, pit k paikkansa, ett V li- ja Pohjois-Suomessa v est ik ntyy, koulutuksen aste laskee ja muutokset kotitalouden koossa ovat olleet muuta maata voimakkaampia? Luvussa 3 kuvataan tutkimuksen menetelm ja luvussa 4 lyhyesti k ytetyt aineistot ja muuttujat. Luvussa 5 k sitell n alueiden v lisi tuloeroja ja luvussa 6 eriarvoisuuden kehityst. T ss yhten osana on alueiden sis isen suhteellisen k yhyyden muutokset. Luvussa 7 k ytett viss olevien tulojen eriarvoisuus hajotetaan osatekij ihin v est muuttujien ja tuloerien suhteen. V est muuttujan (mm. suuraluejako) yleistetyn entropiamitan yhden mittarin (logaritmisten

14 5 tulojen keskipoikkeama) kahden ajankohdan v lill tapahtunut muutos hajotetaan nelj n eriarvoisuuden komponenttiin (trendi-hajotelma). Tarkastelua t ydennet n ns. `shift-share'-menetelm ll. Variaatiokertoimen neli hajotetaan suuraluemuuttujan osalta sek alueiden ett kahdeksan tulolajin suhteen. Lopuksi tuloksia verrataan Gini-kertoimen tulolajeittain tehtyyn hajotelmaan. Tulolajien vaikutuksista saavat erityist huomiota ensinn kin markkinoilla muodostuvien ja tulojen uudelleen jakoon vaikuttavien nettotulonsiirtojen merkitys eriarvoisuuden kehityksess. Toiseksi palkkojen, omaisuustulojen, ty tt myyskorvauksien sek el kkeiden rooli t ss kehityksess nostetaan esille. Yhteenveto tutkimuksen keskeisimmist tuloksista on luvussa 8.

15 6 2 Taloudellinen kehitys suuralueilla Alueelliset tekij t ovat Suomen n k kulmasta kiinnostavia, koska maa on pintaalaltaan yksi Euroopan suurimpia ( km 2 ), se on harvaan asuttu (asukkaita oli noin 5,18 milj.), ja se sijaitsee EU:n pohjoisimmassa kolkassa (mantereen etel isin kohta on 59 48'3 ja pohjoisin kohta 7 5'3 pohjoista leveytt ). Suomi on jaettu 452 kuntaan, jotkaovat tutkimuksessa k ytetyn suuraluejaon perustana. 2 Sen mukaiset nelj suuraluetta, P kaupunkiseutu, muu Etel -Suomi, V li- Suomi ja Pohjois-Suomi, jakavat maan maantieteellisesti p kaupungin l hialueeseen (Espoo, Helsinki, Kauniainen, Vantaa), joka on etel isen rannikkoalueen t rke kasvukeskus, teollistuneeseen ja viljavaan muuhun Etel -Suomeen, johon kuuluvat vanhat Uudenmaan (ilman P kaupunkiseutua), Turun ja Porin, H meen, Kymen sek Ahvenanmaan l nit. Paljolti maa- ja mets talouteen tukeutuvien V li-suomen (Mikkelin, Pohjois-Karjalan, Kuopion, Keski-Suomen, Vaasan l nit) ja Pohjois- Suomen (Oulun ja Lapin l nit) on katsottu olevan globalisoituvassa maailmassa Suomen menett v osaa, muutamia kasvukeskuksia lukuun ottamatta. Suomi on varsin lyhyess ajassa, 18-luvun j lkipuoliskolta l htien, siirtynyt maatalousyhteiskunnasta j lkiteolliseen yhteiskuntavaiheeseen. T m on merkinnyt rajuja muutoksia mm. yhteiskuntarakenteissa (esim. Tiainen, 1999). Seuraavassa tarkastellaan l hihistorian kehityspiirteit suuralueilla muutaman talouden rakenteita kuvaavan indikaattorin avulla. Etenkin 199-luvun lama ja siit elpyminen ovat viritt neet keskustelua talouden rakenteiden merkityksest nopeasti muuttuvassa yhteiskunnassa. 2.1 BKT:n kehitys suuralueilla Taulukossa 1 on kuvattu bruttokansantuotteen (BKT)jav est n jakautuminen suuralueilla 196-luvun alusta vuoteen Jakamattoman osan suuri osuus vuosina 196 ja 197 vaikeuttaa BKT-osuuksien pitk n aikav lin kehityksen arviointia. Tuol- 2 Vuoden 21 alussa kuntien lukum r oli en 448, kun Anttola, Mikkelin maalaiskunta liittyiv t Mikkelin kaupunkiin, Kuorevesi J ms n ja Temmes Tyrn v n. 3 Etel -Suomen, V li-suomen ja Pohjois-Suomen arvonlis ykset vuosina on saatu l nitason tiedoista summaamalla. P kaupunkiseudulle tiedot on saatu erikseen vasta vuodesta 1988 Tilastokeskuksen alettua julkaista aluetilinpidon kuntakohtaisia BKT-tietoja. Osa BKT:sta ei ollut jaettavissa (jakamaton osa) suuralueiden kesken ennen vuotta Liitetaulukossa L1 on esitetty vastaavat arvosarjat.

16 Taulukko 1 BKT-osuudet suuralueittain Vuosi BKT-osuus V est osuus 1 1 Taulukon yl osa vuodet : V est vuoden lopussa. Taulukon alaosa vuodet : Keskiv kiluku Muu Etel V li- Pohjois- Jaka- Suomi P kau- Muu Etel V li- Pohjois- Suomi P kau- Etel - Suomi Suomi Suomi maton punki- Etel - Suomi Suomi Suomi punki- seutu Suomi osa seutu Suomi L hde: Tilastokeskus, SVT, Aluetilinpito.

17 8 loin jakamaton osa oli liki Pohjois-Suomen arvonlis yksen suuruinen. Vuodesta 1973 koko Etel -Suomen osuus n ytt kasvaneen ja vastaavasti V li-suomen pienentyneen. Vuodesta 199 vuoteen 1997 P kaupunkiseudun BKT-osuus on kasvanut 3.4 %-yksikk. Menetys jakautuu muiden alueiden osalle seuraavasti: muu Etel -Suomi 1.4 %-yksikk, V li-suomi 1.8 %-yksikk ja Pohjois-Suomi.2 %-yksikk. Pitk ll aikav lill 196-luvun alusta Etel -Suomi on kasvattanut ja muut suuralueet menett neet v est osuuttaan, V li-suomi Pohjois-Suomea enemm n luvulla P kaupunkiseudun v est osuuden kasvu on selv kehityspiirre, etenkin laman taituttua vuonna 1993 osuuden kasvu on ollut nopeaa. Suurin menett j on ollut V li-suomi (.5 %-yksikk ). Vuodesta 199 vuoteen 1997 P kaupunkiseudun v est osuus kasvoi 1.3 %-yksikk, muiden suuralueiden osuuden laskiessa, muun Etel -Suomen.4 %-, V li-suomen.7 %- ja Pohjois-Suomen.1 %-yksikk. Bruttokansantuotteen per capita jakautuminen suuralueittain on esitetty Liitetaulukossa L3. 4 Karkeasti sanottuna reaalinen BKT per henkil on kolminkertaistunut vuodesta 196 vuoteen Henkil kohden laskettu BKT on vuodesta 199 vuoteen 1997 P kaupunkiseudulla 1.12-, Muussa Etel -Suomessa 1.11-, V li-suomessa 1.7- ja Pohjois-Suomessa 1.8-kertainen. Kehitys voidaan ymm rt my s siten, ett P kaupunkiseudulla tuottavuus on kasvanut muita alueita nopeammin. Taulukon 1 BKT:n ja v est n alueosuuksista sek my s Liitetaulukon L3 koko maan tasoon suhteutetuista indeksiarvoista ilmenee selv sti, ett P kaupunkiseudulla BKT:n arvoyksik n tuottamiseen on tarvittu muita alueita pienempi v est panos. Taulukossa 2 tarkastellaan suuralueiden arvonlis yksen keskittymist kolmelle suurimmalle toimialalle ja t ss tapahtuneita muutoksia 199-luvulla. Laskelmien perustana ovat toimialojen kiinte hintaiset (1995p) BKT-arvot, joiden aluejakauma on esitetty sarakkeessa kolme. Alueiden erilaisesta BKT:n hintakehityksest johtuen jakaumat poikkeavat hieman Taulukon 1 jakaumista luonnollisesti perusvuotta 1995 lukuun ottamatta. 4 Luvut on muunnettu vuoden 1995 hintaisiksi vuosina tuotantokustannushintaisen BKT:n hintaindeksin avulla, jossa alueittaisia hintaeroja ei ole otettu huomioon. V kilukutietona on k ytetty vuoden lopussa alueilla asuvaa v est (SVT). Vuosina on k ytetty aluetilinpidon kiinte hintaisia (1995 hinnat) sarjoja. Suuralueiden sarjoissa ennen vuotta 1986 ei ole mukana BKT:n jakamatonta osaa eik niille ole sen t hden laskettu tuottavuuslukuja. Suuralueiden v kilukuna on k ytetty vuosittaisia keskiv kilukuja. Liitetaulukossa L2 on esitetty kiinte hintaiset (1995p) arvosarjat.

18 9 Taulukko 2 Tuotannon keskittyminen suuralueilla 1 Vuosi Suuralue BKT:n 1. suurin 2. suurin 3. suurin Kolme alue- TA:n BKT- TA:n BKT- TA:n BKT- suurinta jakauma No 2 osuus No 2 osuus No 2 osuus TA:a % % % % % 199 P kaupunkiseutu Muu Etel -Suomi V li-suomi Pohjois-Suomi Suomi P kaupunkiseutu Muu Etel -Suomi V li-suomi Pohjois-Suomi Suomi P kaupunkiseutu Muu Etel -Suomi V li-suomi Pohjois-Suomi Suomi P kaupunkiseutu Muu Etel -Suomi V li-suomi Pohjois-Suomi Suomi P kaupunkiseutu Muu Etel -Suomi V li-suomi Pohjois-Suomi Suomi P kaupunkiseutu Muu Etel -Suomi V li-suomi Pohjois-Suomi Suomi P kaupunkiseutu Muu Etel -Suomi V li-suomi Pohjois-Suomi Suomi P kaupunkiseutu Muu Etel -Suomi V li-suomi Pohjois-Suomi Suomi Taulukossa esiintyv t toimialat (TA): 1 = Maatalous, 8 = Massa-, ja paperituotteet 14 = Perusmetalli ja metallituotteiden valmistus, 16 = S hk tekniset tuotteet, optiset laitteet, 21 = Talonrakennus, 23 = Kauppa, korjaustoiminta, 31 = Rahan v litys, vakuutustoiminta, 32 = Asunnon hallinta, vuokraus, 34 = Liike-el m palveleva toiminta, 36 = Voittoa tavoittelematon toiminta, 37 = Valtio, 38 = Kunnat, kuntayhtym t. L hde: Tilastokeskuksen aluetilinpito.

19 1 Kolmen t rkeimm n toimialan BKT-osuus koko maan tasolla oli 33.3 %:ia vuonna 1997, joka on 2.4 %-yksikk suurempi kuin vuonna 199. T m n mukaan toimialatasolla on tapahtunut liev keskittymist 199-luvulla. Muutos ajoittui laman syvenemisen vaiheeseen P kaupunkiseudulla ja Pohjois-Suomessa keskittymist on tapahtunut koko tarkasteluperiodin ajan. Keskittymisaste on suurin P kaupunkiseudulla ja pienin Muun Etel -Suomen alueella. Kaikilla alueilla kolmen keskeisen toimialan BTK-osuus j i alle 4 %:n. P kaupunkiseudun suurimman arvonlis osuuden ( %) toimialoista sai `kauppa ja korjaustoiminta'(ta 23). Laman syventyess `kuntasektorin' (TA 38) osuus kasvoi ja sen BKT-osuus oli P kaupunkiseudun toiseksi suurin vuosina 1991 ja Lamasta elpymisen vaiheessa `asunnon hallinta ja vuokraus' (TA 32) sek `liike-el m palveleva toiminta' (TA 34) kasvattivat merkityst n. Kaikilla muilla alueilla `kuntasektorin' (TA 38) BKT-osuus on ollut suurin koko tarkasteluajanjaksolla. My s P kaupunkiseudulla sen osuus kasvoi laman syvetess. Muun Etel - Suomen alueella t rkeit toimialoja ovat olleet `kauppa ja korjaustoiminta' (TA 23) ja `asunnon hallinta ja vuokraus' (TA 32). Pohjois-Suomessa `valtio' (TA 37) sek s hk - ja optinen teollisuus (TA 16) ja metallin perusteollisuus (TA 14) olivat toiseksi ja kolmanneksi t rkeimpien toimialojen joukossa. V li-suomen suuralueella `maatalouden' (TA 1) kuin my s `massa- ja paperituotteiden (TA 8) merkitys on huomattava. Kaikilla suuralueilla suurimman toimialan BKT-osuus j i selv sti alle 2 %:n. 5 Tulosten perusteella on vaikea havaita suuria lamasta johtuvia alueittaisia BKT:n toimialarakenteiden muutoksia. Asuntojen hintakehitys kuvaa 199-luvun suurta murrosta, jolla oli my s alueellinen ulottuvuus. Kuvassa 1 on esitetty asuntoneli iden reaalihintojen kehitys nelj nnesvuosittain vuosina P kaupunkiseudulla ja muualla Suomessa. Vuonna 1989 asuntojen hinnat saavuttivat huippunsa ja etenkin P kaupunkiseudulla jouduttiin maksamaan korkeita neli hintoja. Laman my t hinnat romahtivat ja k ntyiv t uuteen nousuun vuonna Mm. P kaupunkiseudulle suuntautuneen muuttoliikkeen seurauksena asuntojen hintojen nousu on ollut siell voimakas- 5 Toimialojen BKT-osuuslaskelmat ovat luonnollisesti sidoksissa toimialojen aggregoinnin tasoon. Tutkimuksessa toimialoja oli 39. Laskelmat suoritettiin my s toimialojen k yp hintaisilla BKT-arvoilla. Poikkeamat kiinte hintaisiin laskelmiin olivat v h isi, mik tukee Susiluodon (1999) havaintoa, ett alueelliset hintaerot ovat p osin pieni ja suhdannevaiheittaiset hintojen muutokset ovat verrattain samanlaisia. Selv n poikkeuksen tekee asuntosektori.

20 11 mk /1 1986/1 1987/1 1988/1 1989/1 199/1 1991/1 1992/1 1993/1 1994/1 1995/1 1996/1 1997/1 1998/1 1999/1 2/1 Suomi Pääkaupunkiseutu Muu Suomi Kuva 1 Vanhojen kerrostalohuoneistojen keskim r iset reaalihinnat (mk/m 2 ) nelj nnesvuosittain ta. Kuvasta 2 n kyy, ett P kaupunkiseudun kerrostaloasuntojen reaalihinnat ovat nousseet muun Suomen reaalihintoja nopeammin noususuhdanteessa ja vastaavasti laskeneet v hemm n laskusuhdanteessa. Korkeimmillaan 198-luvun lopulla nimellishintainen asuntoneli maksoi P kaupunkiseudulla l hes kaksi kertaa enemm n kuin muualla Suomessa. Lama l hensi alueellisia neli hintoja, mutta vuodesta 1993 ero on alkanut j lleen kasvaa. Asuntoneli iden hintakehitys antaa viitteit el misen kalleuden eroista P kaupunkiseudulla ja muualla Suomessa, koska asuntojen neli hinnat vaikuttavat my s kotitalouksien asuntomenoihin. 6 Kysymys tulee my hemmin esille k yhyysrajan m rittelyn yhteydess. Alueiden v lisiss vertailuissa alueiden v lisi hintaeroja ei oteta huomioon. 6 Asuminen vei vuonna 199 kotitalouksien menoista runsaat 2 prosenttia, kun vastaava osuus vuonna 1998 oli l hes 3 prosenttia (Ahlqvist & Pajunen, 2).

21 12 25 Kerrostaloasuntojen reaalihinnat, indeksi 197= /1 1986/1 1987/1 1988/1 1989/1 199/1 1991/1 1992/1 1993/1 1994/1 1995/1 1996/1 1997/1 1998/1 1999/1 2/1 Pääkaupunkiseutu Muu Suomi Kuva 2 Kerrostaloasuntojen reaalihintaindeksit P kaupunkiseudulla ja muualla Suomessa , 197=1 (L hde: Tilastokeskus) 2.2 Ty voima ja ty tt myys 199-luvun lama merkitsi ty tt myyden valtavaa kasvua. Kun vuonna 199 ty tt mi oli Ty ministeri n mukaan koko maassa keskim rin henkil, luku oli 1993 jo henkil ja viel vuonna 1998 muutaman voimakkaan kasvun vuoden j lkeen henkil (Taulukko 3). Ty voimassa muutokset ovat olleet v h isi. Vuodesta 199 vuoteen 1993 kasvua oli vajaat 2 henkil ja vuonna 1998 se oli jopa jonkin verran vuoden 199 lukua pienempi. Kuvassa 3 on havainnollistettu ty tt mien lukum r n kehityst nelj ll suuralueella vuosina Kuvasta havaitsee ty tt myyden kasvun alkaneen vuoden 199 j lkipuoliskolla ja sit jatkui aina vuoteen 1994 asti, jonka j lkeen ty tt mien m riss on tapahtunut asteittaista laskua kaikilla alueilla. Erityisen voimakasta ty tt myyden kasvu oli Muun Etel -Suomen suuralueella. Kun vuonna 199 ty t- 7 Ty tt mien lukum r t on aggregoitu Ty ministeri n kuntakohtaisista kuukausisarjoista suuraluekohtaisiksi.

22 13 Taulukko 3 Ty tt m t ja ty voima keskim rin (1 henkil ) Alue Ty tt m t Ty voima Paakaupunkiseutu Muu Etel -Suomi V li-suomi Pohjois-Suomi Suomi L hde: Ty ministeri /1 1988/1 1989/1 199/1 1991/1 1992/1 1993/1 1994/1 1995/1 1996/1 1997/1 1998/1 Pääkaupunkiseutu Muu Etelä-Suomi Väli-Suomi Pohjois-Suomi Suomi Kuva 3 Ty tt mien lukum r kuukausittain suuralueilla vuosina , L hde: Ty ministeri t mien lukum r t ll alueella oli henkil, se oli vuonna 1993 jo henkil (Taulukko 3).Pohjois-Suomessa ty tt myys my s kasvoi, mutta ei yht rajusti kuin esimerkiksi P kaupunkiseudulla, jonka kuvaaja leikkaa Pohjois-Suomen

23 14 kuvaajan vuosien 1992 ja 1993 vaihteessa. Toisaalta ty tt mien m r n lasku lamasta elpymisen vaiheessa on ollut P kaupunkiseudulla Pohjois-Suomea hieman nopeampaa. Taulukossa 4 on esitetty vuosittaiset ty tt myysasteet (1*ty tt m t / ty voima) suuralueittain vuosina Luvut osoittavat, ett vuonna 199 ty tt myysaste oli suhteellisesti korkein Pohjois-Suomen suuralueella (7. %) ja alhaisin P kaupunkiseudulla (1.1 %). Vuonna 1994, jolloin lama ty tt myysasteella mitaten oli syvint, V li-suomen ja Pohjois-Suomen ty tt myysasteet ylittiv t 2 %:n rajan. Suhteellisesti suurinta ty tt myys oli vuonna 1998 edelleen Pohjois-Suomessa, liki 2 %:a. Taulukko 4 Keskim r inen ty tt myysaste suuralueilla vuosina Vuosi P kaupunki- Muu Etel -Suomi V li-suomi Pohjois-Suomi Suomi seutu L hde: Ty ministeri 2.3 V est - ja ik rakenteen muutokset suuralueilla Taulukossa 5 on tarkasteltu kotitalouden koossa (KOKO), viitehenkil n 8 ik rakenteessa (IK ), viitehenkil n sosioekonomisessa asemassa (SOSS) ja viitehenkil n koulutusasteessa (KOULU) tapahtuneita muutoksia suuralueilla vuosina 199, Kotitalouden viitehenkil ksi on m ritelty henkil, jolla voidaan katsoa olevan p asiallinen vastuu kotitalouden toimeentulosta tai esimerkiksi ansioty t tekevist aviopuolisoista suurempituloinen. Aiemmin t llaista henkil kutsuttiin kotitalouden p mieheksi. Kotitalouden muodostavat yksin inen henkil, yhdess asuvat perheenj senet tai muut henkil t, joilla on yhteinen ruokatalous tai muuta yhteist tulojen k ytt. Ulkopuolelle j v t ne henkil t, jotka ovat pysyv isluontoisesti hoidettavina erilaisissa laitoksissa (esim. vanhainkodit, lastenkodit)

24 15 ja Taulukossa on esitetty v est muuttujaryhmien aluejakaumat, so. kuinka monta prosenttia tietyst v est ryhm st on suuralueilla. Esimerkiksi vuonna 199 yhden henkil n kotitalouksista oli P kaupunkiseudulla 22.4 %:a, Muussa Etel - Suomessa 43.7 %:a, V li-suomessa 24.7 %:a ja Pohjois-Suomessa 9.2 %. Liitetaulukossa L5 on esitetty vastaavasti suuralueiden sis iset v est muuttujien jakaumat. Kotitalouden koko on pienentynyt koko maassa vuodesta 199 vuoteen Vuonna 199 yhden ja kahden henkil n kotitalouksia oli 15.4 ja 25.7 %:a kaikista kotitalouksista. Niiden suhteellinen osuus kasvoi vuoteen 1998 menness 17.7 ja 29.6 %:iin. Kolmen henkil n kotitalouksien osuus laski samalla periodilla 19.4 %:sta 18.5 %:iin. Suurin lasku tapahtui nelj n henkil n kotitalouksissa 24.5 %:sta 19.8 %:iin. Yli nelj n henkil n kotitaloluksien lukum r laski vain v h n (Liitetaulukko L5). Yhden henkil n kotitalouksien suhteellista osuutta menetti vuodesta 199 vuoteen 1998 vain V li-suomi. Nelj n henkil n kotitalouksissa eniten osuuttaan kasvatti P kaupunkiseutu ja yli nelj n henkil n kotitalouksissa taas osuuttaan menetti Pohjois-Suomi (Taulukko 5). Tulonjakotutkimuksista on mahdollista estimoida sek henkil iden ett kotitalouksien viitehenkil iden ik frekvenssit. Kuvassa 4 on esitetty suhteelliset ik kertym t suuralueittain vuosille 199 (yl osa) ja 1998 (alaosa). 9 Kuvista ilmenee selv sti, ett P kaupunkiseudun ik kertym alkaa kasvaa muita alueita nopeammin hieman yli 2-vuotiaiden ik ryhmiss. Kun vuonna 199 alle 18-vuotiaiden (lapset) osuus Pohjois-Suomen v est st oli 28.7 %:a se oli vuonna 1998 laskenut 22.6 %:iin. P kaupunkiseudun vastaavat luvut ovat ja 21.8 %:a, Muun Etel -Suomen 23.6 ja 22.3 %:a ja V li-suomen 24.6 ja 22.7 %:a. Muiden alueiden nopeampi ik ntyminen P kaupunkiseutuun n hden 199-luvulla n kyy alakuvassa P kaupunkiseudun kuvaajan siirtym n l hemm s muiden alueiden kuvaajia ja osin yl puolelle. V est n ik rakenteen muutokset alueiden kesken selittyv t muuttoliikkeell. P kaupunkiseudulle muilta alueilta muuttavat kuuluvat nuoreen ja ty ik iseen v est nosaan. Tapahtunutta kehityst havainnollistaa my s Taulukko 6, jossa kolmena vuonna 199, 1993 ja 1998 on esitetty henkil iden ja kotitalouksien viitehenkil iden ik jakauman mediaanit. Taulukko 6 osoittaa selv sti, ett kaikilla alueilla v est on ik ntynyt. I n keskiluku (mediaani) on kasvanut. Pienint se on ollut P kaupunkiseudulla (yksi vuosi) 9 Ik kertym ilmoittaa kunkin i n kohdalla, paljonko onsenik ist tai sit nuorempaa v est yhteens.

25 16 1 Vuosi 199,9,8,7,6,5,4,3,2, Ikä Pääk.seutu Muu E-Suomi V-Suomi P-Suomi 1 Vuosi 1998,9,8,7,6,5,4,3,2, Ikä Pääk.seutu Muu E-Suomi V-Suomi P-Suomi Kuva 4 Ik jakauman kertym t suuralueittain vuosina 199 ja 1998

26 17 Taulukko 5 V est rakenne suuralueilla vuosina 199, 1993 ja , % V est - Vuosi 199 Vuosi 1993 Vuosi muuttuja PKS MES VS PS PKS MES VS PS PKS MES VS PS KOKO > IK -24v v v v v v SOSS Maanviljelij t Yritt j t Toimihenkil t Ty ntekij t Muut Kaikki KOULU perusaste al.keskiaste yl.keskiaste al.korkea-aste al.kand.aste yl.kand.aste tutkija Kaikki K ytetyt lyhenteet: PKS =P kaupunkiseutu, KOKO =kotitalouden koko, MES =Muu Etel -Suomi, IK =viitehenkil n ik, VS =V li-suomi, SOSS =viitehenkil n sosioekonominen asema, PS =Pohjois-Suomi KOULU =viitehenkil n koulutusaste 1 Viitehenkil n koulutusaste (KOULU) vuonna L hde: Tulonjakotilastot vuosina 199, 1993, 1997 ja ja suurinta V li- ja Pohjois-Suomessa (nelj vuotta). Muutos kotitalouden viitehenkil n ik kehityksess on samansuuntainen. Vuonna 1998 mediaaniviitehenkil oli nuorin P kaupunkiseudulla ja vanhin Muussa Etel -Suomessa ja V li-suomessa. Taulukosta 5 (IK ) voidaan havaita, ett P kaupunkiseutu on kasvattanut osuuttaan vuodesta 199 vuoteen 1998 muissa kuin vuotiaiden ja yli 64-vuotiaiden

27 18 Taulukko 6 Ik jakauman mediaanit suuralueilla vuosina 199, 1993 ja 1998 Suuralue Vuosi 199 Vuosi 1993 Vuosi 1998 Henkil Viitehenkil Henkil Viitehenkil Henkil Viitehenkil P kaupunkiseutu Muu Etel -Suomi V li-suomi Pohjois-Suomi Suomi viitehenkil iden ryhmiss. Vuodesta 1993 muutos on ollut suurta alle 25-vuotiaiden, vuotiaiden ja my s vuotiaiden viitehenkil iden ryhmiss. Muualla Etel - Suomessa vuotiaiden ik ryhm on kasvattanut suhteellista osuuttaan. V li- Suomi on selvimmin menett nyt osuuttaan nuorempien viitehenkil iden ik ryhmiss. Viitehenkil n sosioekonomisen (SOSS) aseman mukaisessa ryhmityksess P kaupunkiseutu on kasvattanut osuuttaan selvimmin toimihenkil iden, ty ntekij iden ja muiden ryhm ss. Ik jakauman lukujen perusteella etenkin opiskelijat lienev t niit, jotka ovat kasvattaneet muiden ryhm n ko. osuutta. V li-suomen suuralueella havaitaan maanviljelij iden osuuden lis ys vuodesta Muussa Etel - Suomessa t m osuus on laskenut noustuaan ensin yli nelj %-yksikk vuodesta 199 vuoteen Pohjois-Suomessa yritt jien ryhm n osuus on laskenut 9.5 %:iin vuonna 1998, kun se oli %. Viitehenkil n koulutustasoa (KOULU) kuvaavissa ryhmiss suuret osuuksien muutokset johtuvat osin pienist ryhm frekvensseist. Esimerkiksi alemman kandinaattitutkinnon suorittaneiden osuus Pohjois-Suomessa kasvoi vuoden %:sta 11. %:iin vuonna Toisaalta ylemm n kandinaattitutkinnon suorittaneiden osuus laski 1.9 %:sta 7.9 %:iin vastaavana aikana. Tutkijakoulutuksen saaneiden v est osuuksien vaihtelut mahdollisesti johtuvat pienist ryhm frekvensseist.

28 19 3 Tutkimuksen menetelm 3.1 Tuloerojen ja eriarvoisuuden mittaaminen Kuznets (1955) tunnetussa julkaisussaan yhdisti tulonjaon kehityksen teollistumisen prosessiin. H n esitti, kahden sektorin mallissa, ett koko talouden eriarvoisuus riippuu sektorin ty llisten osuudesta, sektorin sis isen eriarvoisuuden asteesta ja kahden sektorin keskiarvojen v lisest erosta. H nen mukaansa ty llisten osuuden lis ys sektorissa, jolla on korkeampi tulotaso, voisi tietyin oletuksin johtaa ensin eriarvoisuuden nousuun ja sitten laskuun taloudessa. Monissa Euroopan maissa, USA:ssa ja my s Japanissa t llainen kehitys on todettu (Atkinson 1997). Muutokset ovat kuitenkin ajoittuneet eri tavoin ja muutosten voima on vaihdellut. Aikaisemmissa tutkimuksissa (mm. Loikkanen et al., 1997 Loikkanen et al., 1999 Riihel et al., 21) havaittiin Suomessa pitk n jatkuneen eriarvoisuuden alenemisen k ntyneen 199-luvulla kasvuun. Tutkimusperiodilla kehitys ei siten vastaa Kuznetsin k nnetyn U:n hypoteesia. Viimeaikoina eriarvoisuus on saanut lis ntyv huomiota osakseen. 1 T ss tutkimuksessa mielenkiinto kohdistuu alueellisessa hyvinvoinnissa tapahtuneiden muutosten erittelyyn. Millaisia muutokset ovat olleet pitk ll aikav lill (aikaperiodi ) eli 32 vuotta? Millaisia muutokset ovat olleet 199-luvun lamassa ja siit elpymisen vaiheessa? Onko 199-luvulla tapahtunut alueellisen hyvinvoinnin n k kulmasta jotakin aikaisemmasta kehityksest poikkeavaa? Aluekeskiarvojen lis ksi olemme kiinnostuneet alueiden sis isen ja v lisen eriarvoisuuden kehityksest. Mittareina t ss k ytet n erilaisia eriarvoisuus- ja k yhyysindeksej. Eriarvoisuuden hyvinvointivaikutuksia arvioitaessa k ytet n koko tulonjakaumaa kuvaavia Lorenz-k yri. Koko talouden eriarvoisuuden erittelemme alueille ja kotitalouksien tulonmuodostukselle ominaisiin tekij ihin. Mik li alueiden sis inen eriarvoisuus korostuu alueiden v liseen eriarvoisuuteen n hden p ttelemme, ett muut kuin alueelliset tekij t ovat eriarvoisuuden keskeisi tekij it. K sitykset siit, mit eriarvoisuudella tarkoitetaan, vaihtelevat. Toisille k sitteeseen sis ltyy voimakkaita eettisi n k kantoja, toisille eriarvoisuus mittaa vain tuloeroja (ks. esim. Hjerppe, 1998). Tutkimuksessa l hdet n siit, ett eriarvoi- 1 Asennoitumisesta eriarvoisuuden t rkeyteen Atkinson (1997) toteaa The impact of rising inequality does of cource depend on judgements of value. A person who is indierent to changes in the distribution of income is content to measure performance by mean income.

29 2 suuden mittarin tulee t ytt tietyt hyv lt mittarilta vaadittavat ominaisuudet, ja ett k ytett viss olevissa tuloissa mitattu eriarvoisuus on riitt v indikaattori hyvinvoinnin muutosten arvioinneille. 11 Eriarvoisuusmittareina k yt mme kolmea yleistetyn entropiamitan perheeseen kuuluvaa mittaa (logaritminen keskipoikkeama, Theilin mitta ja variaatiokertoimen neli n puolikas) sek Gini-kerrointa. Kysymyst k yhyydest voidaan pit eriarvoisuutta rajatumpana aiheena, koska siin keskeinen huomio kohdistuu tulojakauman tietyn rajan alapuoliseen osaan, kun eriarvoisuudessa kiinnostuksen kohteena on koko jakauma. 12 T ss tutkimuksessa k yhyysrajaksi on valittu puolet koko maan keskiarvotulosta. Eriarvoisuuden tavoin k yhyyden perusteellinen selvitys vaatisi vastauksia sellaisiin kysymyksiin kuin, ett ovatko k yhyyden kohtaamat kotitaloudet tyypillisesti esim. lapsiperheit (Bradbury & J ntti, 1999) tai onko k yhyys seurausta jostain kotitalouden menneisyyteen liittyv st ominaisuudesta. Tutkimuksen aineistot eiv t riit n in asetettujen kysymysten selvitt miseen, koska niiden peitt vyys on ongelman kannalta riitt m t n eiv tk ne sis ll tietoja otosyksik iden historiasta. Tutkimuksessa l hinn katsotaan, miten muutosherkk k yhiksi m ritelt vien osuus on ollut pitk ll aikav lill ja 199-luvun laman aikana ja miten n m muutokset riippuvat kotitalouksien alueellisesta sijainnista. Tutkimuksessa sovelletut eriarvoisuusmitat ovat perinteisi, tulonjakoselvityksiss paljon k ytettyj mittoja. Ne t ytt v t kaikki tai p osin seuraavat viisi perusaksioomaa, jotka yleens edellytet n kelvolliselta eriarvoisuusmitalta I(y) (Cowell, 1985): 1. Pigou-Daltonin tulonsiirtoperiaate. Aksiooma edellytt, ett tulon siirto k yhemm lt henkil lt rikkaammalla kasvattaa (tai ei ainakaan laske) indeksin arvoa. Olkoon y tulovektori sen j lkeen, kun tulovektorissa y on tapahtu- 11 Tulojen k ytt hyvinvoinnin indikaattorina on ollut yleist. Toisaalta kulutuksen k yt lle on olemassa useita painavia n k kohtia, mm. sen antama parempi kuva yksil n elintasosta ja hyvinvoinnista yli elinkaaren. Kirjallisuudessa on laaja keskustelu teemasta (mm. Seidl, 1988 Haveman & Mullikin, 2). T ss yhteydess keskustelu sivuutetaan, osin k yt nn n syist (Tulonjakotilastossa ei ole kulutustietoa, viimeisin kulutustutkimus vuodelta 1998 ei ole viel t t kirjoitettaessa k ytett viss ). 12 Monet k yhyysindeksit sis lt v t eriarvoisuuden osana m ritelm ns : esimerkiksi Senin k yhyysmitta (Sen, 1976) sis lt k yhiksi m ritellyille lasketun Gini-indeksin ja Forster-Greer- Thorbecke k yhyysindeksi painottaa tulovajetta k yhyysrajasta tavalla, joka ottaa huomioon tulojen jakauman k yhyysrajan alapuolella (Foster & Greer & Thorbecke, 1984).

01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ. Juha Rantala ja Marja Riihelä. Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013

01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ. Juha Rantala ja Marja Riihelä. Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013 01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ Juha Rantala ja Marja Riihelä Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013 Sukupuolten välinen tasa-arvo on keskeinen arvo suomalaisessa

Lisätiedot

Toimintaympäristö. Tulot. 12.1.2015 Jenni Kallio

Toimintaympäristö. Tulot. 12.1.2015 Jenni Kallio Toimintaympäristö Tulot 12.1.2015 Jenni Kallio Käytettävissä olevat tulot pienenivät Tulot 2013 Diat 4 7 Vuonna 2013 tamperelaisten tulonsaajien veronalaiset keskitulot olivat 27 587 euroa. Tulonsaajista

Lisätiedot

Tuloerojen kehitys Suomessa 1966-2007. Marja Riihelä Valtion taloudellinen tutkimuskeskus Verotyöryhmän kokous 9.9.2009

Tuloerojen kehitys Suomessa 1966-2007. Marja Riihelä Valtion taloudellinen tutkimuskeskus Verotyöryhmän kokous 9.9.2009 Tuloerojen kehitys Suomessa 1966-2007 Marja Riihelä Valtion taloudellinen tutkimuskeskus Verotyöryhmän kokous 9.9.2009 Suomessa eriarvoisuuden kasvu viimeisen kymmenen vuoden aikana oli poikkeuksellista

Lisätiedot

Tilastotiedote 2007:1

Tilastotiedote 2007:1 TAMPEREEN KAUPUNGIN TALOUS- JA STRATEGIARYHMÄ TIETOTUOTANTO JA LAADUNARVIOINTI Tilastotiedote 2007:1 25.1.2007 TULONJAKOINDIKAATTORIT 1995 2004 Tilastokeskus kokosi vuodenvaihteessa kotitalouksien tulonjakoa

Lisätiedot

Ylimmät tulo osuudet,tuloerot ja verot. Marja Riihelä (VATT) & Matti Tuomala (TaY) Sosiaalipolitiikan päivät Tampere

Ylimmät tulo osuudet,tuloerot ja verot. Marja Riihelä (VATT) & Matti Tuomala (TaY) Sosiaalipolitiikan päivät Tampere Ylimmät tulo osuudet,tuloerot ja verot Marja Riihelä (VATT) & Matti Tuomala (TaY) Sosiaalipolitiikan päivät Tampere 25.10.2018 Taustaa Usein kuultu väite tuloerokeskustelussa tuloerot eivät ole enää kasvaneet

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 7:2016

TILASTOKATSAUS 7:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 7:2016 1 11.4.2016 LAPSETTOMIEN PARIEN TULOT VANTAALLA VUOSINA 2000 2013 Asuntokuntien määrä Vantaalla oli vuoden 2013 lopussa kaikkiaan 95 400 asuntokuntaa, joista

Lisätiedot

Osakeasuntojen hinnat Helsingissä tammi-maaliskuussa 2013

Osakeasuntojen hinnat Helsingissä tammi-maaliskuussa 2013 Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja 17 2013 Osakeasuntojen hinnat Helsingissä tammi-maaliskuussa 2013 Asuntojen keskihinta 3 885 Keskihinta kerrostaloasunnoissa 4 032 ja rivitaloasunnoissa 3 370

Lisätiedot

Väestönmuutokset 2011

Väestönmuutokset 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 17.6.2012 Väestönmuutokset 2011 Suomen kahdeksanneksi suurimman kaupungin Lahden väkiluku oli vuoden 2011 lopussa 102 308. Vuodessa väestömäärä lisääntyi

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 5:2016

TILASTOKATSAUS 5:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 5:2016 1 1.4.2016 YKSINHUOLTAJIEN TULOT VANTAALLA VUOSINA 2000 2013 Yksinhuoltajien määrä Vantaalla oli vuoden 2013 lopussa kaikkiaan 95 400 asuntokuntaa, joista yhden

Lisätiedot

Osakeasuntojen hinnat Helsingissä loka joulukuussa 2013

Osakeasuntojen hinnat Helsingissä loka joulukuussa 2013 Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja 1 2014 Osakeasuntojen hinnat Helsingissä loka joulukuussa 2013 Valokuva: Kallio Virva Kuparinen Asuntojen keskihinta 3 973 /m 2 Keskihinta kerrostaloasunnoissa

Lisätiedot

Kuluttajabarometri: taulukot

Kuluttajabarometri: taulukot Suomen virallinen tilasto Finlands officiella statistik Official Statistics of Finland Tulot ja kulutus 2015 Kuluttajabarometri: taulukot 2015, syyskuu Kysymyksen saldoluku saadaan vähentämällä vastausvaihtoehtoja

Lisätiedot

Kuluttajabarometri: taulukot

Kuluttajabarometri: taulukot Suomen virallinen tilasto Finlands officiella statistik Official Statistics of Finland Tulot ja kulutus 2015 Kuluttajabarometri: taulukot 2015, joulukuu Kysymyksen saldoluku saadaan vähentämällä vastausvaihtoehtoja

Lisätiedot

Kuluttajabarometri: taulukot

Kuluttajabarometri: taulukot SVT Tulot ja kulutus 2014 Inkomst och konsumtion Income and Consumption Kuluttajabarometri: taulukot 2014, joulukuu Kuluttajien odotukset omasta taloudestaan ja yksityisen kulutuksen vuosimuutos 1995-2014

Lisätiedot

Onko eläkeköyhyys faktaa vai fiktiota? - Eläkkeiden tasot ja ostovoiman kehitys Juha Rantala Ekonomisti Eläketurvakeskus

Onko eläkeköyhyys faktaa vai fiktiota? - Eläkkeiden tasot ja ostovoiman kehitys Juha Rantala Ekonomisti Eläketurvakeskus Onko eläkeköyhyys faktaa vai fiktiota? - Eläkkeiden tasot ja ostovoiman kehitys Juha Rantala Ekonomisti Eläketurvakeskus Eläkeläiset ry:n seminaari, Kuntoranta 27.4.2017 Esityksen sisältö 1) Taustaa. -

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2015

Lappeenrannan toimialakatsaus 2015 Lappeenrannan toimialakatsaus 2015 26.10.2015 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 4:2015

TILASTOKATSAUS 4:2015 Tilastokatsaus 6:212 TILASTOKATSAUS 4:2 1 12.8.2 TIETOJA TYÖVOIMASTA JA TYÖTTÖMYYDESTÄ Työvoiman määrä kasvoi 1 3:lla (,9 %) vuoden 213 aikana Vantaalla työvoimaan kuuluvien joukko on suurentunut vuodesta

Lisätiedot

Kuluttajabarometri: taulukot

Kuluttajabarometri: taulukot SVT Tulot ja kulutus 2013 Inkomst och konsumtion Income and Consumption Kuluttajabarometri: taulukot 2013, huhtikuu 40 Kuluttajien odotukset työttömyydestä ja työttömyysasteen vuosimuutos 2000-2013 Saldoluku

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 6:2016

TILASTOKATSAUS 6:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 6:2016 1 7.4.2016 SELLAISTEN ASUNTOKUNTIEN, JOISSA ON PARISKUNTA JA LAPSIA, TULOT VANTAALLA VUOSINA 2000 2013 Asuntokuntien määrä Vantaalla oli vuoden 2013 lopussa

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 8:2016

TILASTOKATSAUS 8:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 8:2016 1 15.4.2016 ASUNTOKUNTIEN ELINVAIHEET JA TULOT ELINVAIHEEN MUKAAN VUOSINA 2005 2013 Asuntokunnat elinvaiheen mukaan lla, kuten muillakin tässä tarkastelluilla

Lisätiedot

Kehysriihen 2013 veromuutosten tulonjakovaikutukset

Kehysriihen 2013 veromuutosten tulonjakovaikutukset 1 Kehysriihen 2013 veromuutosten tulonjakovaikutukset Muistio 5.4.2013 (päivitetty 9.4.2013) Marja Riihelä ja Heikki Viitamäki 1 Aluksi Muistiossa tarkastellaan vuoden 2013 kehysriihessä päätettyjen veromuutosten

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2014

Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 14.10.2014 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Suomalaisen hyvinvoinnin haasteita. Tilastokeskus-päivä 4.11.2008

Suomalaisen hyvinvoinnin haasteita. Tilastokeskus-päivä 4.11.2008 Suomalaisen hyvinvoinnin haasteita Tilastokeskus-päivä 4.11.28 Kaksi näkökulmaa suomalaisen hyvinvoinnin haasteista 1) Väestön ikääntymisen seuraukset :! Talouskasvun hidastuminen, kun työikäinen väestö

Lisätiedot

TIEDOTE 4/2014 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA

TIEDOTE 4/2014 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA KUOPION KAUPUNKI Konsernipalvelu Talous- ja strategiapalvelu Elokuu 213 TIEDOTE 4/214 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA Väestö pääasiallisen toiminnan mukaan Kuopiossa 31.12.212 Tilastokeskuksen keväällä 214 julkaisemien

Lisätiedot

ALUEELLISEN HYVINVOINTIMITTARISTON KEHITTÄMINEN. SATAKUNNAN LAPSI- JA NUORISOPOLIITTINEN FOORUMI 16.9.2014 Ari Karppinen & Saku Vähäsantanen

ALUEELLISEN HYVINVOINTIMITTARISTON KEHITTÄMINEN. SATAKUNNAN LAPSI- JA NUORISOPOLIITTINEN FOORUMI 16.9.2014 Ari Karppinen & Saku Vähäsantanen ALUEELLISEN HYVINVOINTIMITTARISTON KEHITTÄMINEN SATAKUNNAN LAPSI- JA NUORISOPOLIITTINEN FOORUMI 16.9.2014 Ari Karppinen & Saku Vähäsantanen 2 Koulukiusaaminen Satakunnan kunnissa 2013 3 Onko koulukiusauskokemuksella

Lisätiedot

Kuluttajabarometri: taulukot

Kuluttajabarometri: taulukot SVT Tulot ja kulutus 2012 Inkomst och konsumtion Income and Consumption Kuluttajabarometri: taulukot 2012, huhtikuu 30 25 20 15 10 5 0-5 -10-15 -20-25 -30 Kuluttajien odotukset taloudesta ja kuluttajien

Lisätiedot

Työtulojen osuus tulokakusta pienentynyt

Työtulojen osuus tulokakusta pienentynyt Työtulojen osuus tulokakusta pienentynyt Olli Savela Yritysten saamat voitot ovat kasvaneet työtuloja nopeammin viimeisen kolmenkymmenen vuoden aikana. Tuotannossa syntyneestä tulosta on voittojen osuus

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2014

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2014 asuntokuntia Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 25.9.2015 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2014 Lahdessa oli vuoden 2014 lopussa 54 666 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 513 asuntokunnalla.

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ. Työstä eläkkeelle tulokehitys ja korvaussuhteet. Eläketurvakeskuksen raportteja 2010:3. Juha Rantala ja Ilpo Suoniemi

TIIVISTELMÄ. Työstä eläkkeelle tulokehitys ja korvaussuhteet. Eläketurvakeskuksen raportteja 2010:3. Juha Rantala ja Ilpo Suoniemi R RAPORTTEJA Eläketurvakeskuksen raportteja 2010:3 TIIVISTELMÄ Juha Rantala ja Ilpo Suoniemi Työstä eläkkeelle tulokehitys ja korvaussuhteet Tutkimuksessa arvioitiin, mitä muutoksia henkilön tuloissa ja

Lisätiedot

Kuluttajabarometri: taulukot

Kuluttajabarometri: taulukot SVT Tulot ja kulutus 2011 Inkomst och konsumtion Income and Consumption Kuluttajabarometri: taulukot 2011, marraskuu 60 50 40 30 20 10 0-10 -20-30 -40-50 -60 Kuluttajien luottamusindikaattorin osatekijät

Lisätiedot

Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2014

Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2014 01:13 Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 0 Helsingissä mediaanitulo 00 euroa Helsinkiläisen vuositulot keskimäärin 34 00 euroa Tulokehitys heikkoa Keskimääräisissä pääomatuloissa laskua Veroja ja

Lisätiedot

Johdanto. Aineistojen analysoiminen perustuu paikkatietomenetelmiin.

Johdanto. Aineistojen analysoiminen perustuu paikkatietomenetelmiin. Johdanto Pirkanmaan 1. maakuntakaava on hyväksytty maakuntavaltuustossa 9.3.2005 ja se on vahvistettu valtioneuvostossa 29.3.2007. Maakuntakaavan seuranta perustuu maankäyttö ja rakennuslakiin (MRL). Lain

Lisätiedot

Väestön ikääntyminen: talouden voimavara ja kustannustekijä

Väestön ikääntyminen: talouden voimavara ja kustannustekijä Väestön ikääntyminen: talouden voimavara ja kustannustekijä Seppo Honkapohja Vanhus- ja lähimmäispalvelun liiton seminaari 4.9.2012 Sisältö Väestörakenteen muutos Suomessa Suomessa ikääntymisen kansantaloudelliset

Lisätiedot

Sisällys. Tekijän esipuhe 7. Luku I: Taustatietoa 11. Luku II: Suppea kuvaus Suomen koulutusjärjestelmästä ja sen kehityksestä 31

Sisällys. Tekijän esipuhe 7. Luku I: Taustatietoa 11. Luku II: Suppea kuvaus Suomen koulutusjärjestelmästä ja sen kehityksestä 31 Sisällys Tekijän esipuhe 7 5 Luku I: Taustatietoa 11 1.1 Poliittiset ja hallinnolliset rakenteet 11 1.2 Väestö 13 1.2.1 Ikä- ja sukupuolirakenne 13 1.2.4 Kieliryhmät 15 1.2.5 Maantieteelliset erot 15 1.2.6

Lisätiedot

Tilastotietoja suuralue- ja maakuntajaolla (NUTS2 ja NUTS3)

Tilastotietoja suuralue- ja maakuntajaolla (NUTS2 ja NUTS3) Tilastotietoja suuralue- ja maakuntajaolla (NUTS2 ja NUTS3) 18.12.2012 Maakunnat (NUTS3) 1.1.2012 Yhteensä 18 (+1) maakuntaa 01 Uusimaa 02 Varsinais-Suomi 04 Satakunta 05 Kanta-Häme 06 Pirkanmaa 07 Päijät-Häme

Lisätiedot

Kauniaisissa parhaat kuntapalvelut

Kauniaisissa parhaat kuntapalvelut Kauniaisissa parhaat kuntapalvelut Julkaisuvapaa maanantaina 10.12.2012 klo. 06.00 Kuntarating 2012 Suomen kuntien asukastyytyväisyystutkimus Kansainvälinen ja riippumaton EPSI Rating tutkii johdonmukaisesti

Lisätiedot

TUTKIMUKSIA. Juha Rantala ja Ilpo Suoniemi. Eläkeläisten toimeentulo tulonjaon kokonaisuudessa

TUTKIMUKSIA. Juha Rantala ja Ilpo Suoniemi. Eläkeläisten toimeentulo tulonjaon kokonaisuudessa T TUTKIMUKSIA Juha Rantala ja Ilpo Suoniemi Eläkeläisten toimeentulo tulonjaon kokonaisuudessa Eläketurvakeskuksen tutkimuksia 2007:2 Palkansaajien tutkimuslaitoksen tutkimuksia 105 TUTKIMUKSIA Juha Rantala

Lisätiedot

Nuorten taloudellinen huono-osaisuus

Nuorten taloudellinen huono-osaisuus Reijo Viitanen 31.12.1998 Nuorten taloudellinen huono-osaisuus Taloudellisella huono-osaisuudella tarkoitetaan puutetta aineellisista resursseista; kansantajuisesti sillä tarkoitetaan köyhyyttä. Köyhyys

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2013

Lappeenrannan toimialakatsaus 2013 Lappeenrannan toimialakatsaus 2013 14.10.2013 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

SAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto

SAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto SAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto SAIKA-tutkimusprojekti 1.11.2009-31.12.2011) Professori Pirjo Ståhle Tulevaisuuden tutkimuskeskus,

Lisätiedot

PALJONKO SUOMALAISET KÄYTTÄVÄT TULOISTAAN ASUMISEEN?

PALJONKO SUOMALAISET KÄYTTÄVÄT TULOISTAAN ASUMISEEN? PALJONKO SUOMALAISET KÄYTTÄVÄT TULOISTAAN ASUMISEEN? Timo Kauppinen, THL 12.11.2018 Paljonko suomalaiset käyttävät tuloistaan asumiseen? / Timo Kauppinen 1 TÄMÄ ESITYS Asumismeno/kustannusrasitteen erilaiset

Lisätiedot

Taloudellinen eriarvoisuus. TA5b Julkinen talous Marja Riihelä (VATT)

Taloudellinen eriarvoisuus. TA5b Julkinen talous Marja Riihelä (VATT) Taloudellinen eriarvoisuus TA5b Julkinen talous 29.4.2015 Marja Riihelä (VATT) 1 Julkisen sektorin väliintulon perusteluja Markkinoiden epäonnistuminen: Julkinen sektorin väliintulo voi korjata markkinoiden

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 asuntokuntia Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 30.9.2013 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 Lahdessa oli vuoden 2012 lopussa 53 880 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 558 asuntokunnalla.

Lisätiedot

TIEDOTE 3/2014 KUOPION MUUTTOLIIKE

TIEDOTE 3/2014 KUOPION MUUTTOLIIKE KUOPION KAUPUNKI Konsernipalvelu Talous- ja strategiapalvelu Elokuu 214 TIEDOTE 3/214 KUOPION MUUTTOLIIKE Kuopion tulomuutto kasvussa Tilastokeskuksen keväällä julkistettujen muuttajatietojen mukaan Kuopion

Lisätiedot

Keski-Suomen metsäbiotalous

Keski-Suomen metsäbiotalous Keski-Suomen metsäbiotalous metsäbiotaloudella suuri merkitys aluetaloudelle Metsäbiotalouden osuus maakunnan kokonaistuotoksesta on 14 %, arvonlisäyksestä 10 % ja työllisyydestä 6 %. Merkitys on selvästi

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2017

Lappeenrannan toimialakatsaus 2017 Lappeenrannan toimialakatsaus 2017 10.10.2017 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2016

Lappeenrannan toimialakatsaus 2016 Lappeenrannan toimialakatsaus 2016 30.9.2016 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Asuntojen hinnat Helsingissä loka joulukuussa 2012

Asuntojen hinnat Helsingissä loka joulukuussa 2012 Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja 6 2013 Asuntojen hinnat Helsingissä loka joulukuussa 2012 Asuntojen keskihinta 3 829 /m 2 Keskihinta kerrostaloasunnoissa 3 970 /m 2 ja rivitaloasunnoissa 3 336

Lisätiedot

Tulonjakotilasto 2009

Tulonjakotilasto 2009 Tulot ja kulutus 2011 Tulonjakotilasto 2009 Suurituloisimpien tulojen pieneneminen kavensi tuloeroja Tuloerot jatkoivat kaventumista vuonna 2009. Tilastokeskuksen tulonjakotilaston mukaan Gini-kerroin

Lisätiedot

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA Kuva: Antero Saari Kuva: Toni Mailanen Kuva: Toni Mailanen MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA IV neljännes (loka-marraskuu) 2014 Kuva: Marianne Ståhl 23.2.2015 KONSERNIHALLINTO Timo Aro ja Timo Widbom Kuva: Toni

Lisätiedot

Talouden näkymistä tulevalle vuosikymmenelle

Talouden näkymistä tulevalle vuosikymmenelle Suomen Pankki Talouden näkymistä tulevalle vuosikymmenelle Vanhus- ja lähimmäispalvelun liiton edustajakokous 1 Euroalue koki kaksoistaantuman, nyt talouden elpyminen laaja-alaista BKT Euroalue KLL* GIIPS*

Lisätiedot

- kaupunkialueen tuotanto voidaan jakaa paikalliseen käyttöön jäävään ja alueen ulkopuolelle menevään vientiin

- kaupunkialueen tuotanto voidaan jakaa paikalliseen käyttöön jäävään ja alueen ulkopuolelle menevään vientiin 76 9. Kaupunkialueiden kasvu - talouskasvu: kaupunkialueen työllisyyden (ja tuotannon) kasvu, jonka taustalla on - kaupungin tuottamien hyödykkeiden kysynnän kasvu ---> työvoiman kysynnän kasvu - työvoiman

Lisätiedot

Omakotitalojen hinnat laskivat heinä syyskuussa 1,4 prosenttia

Omakotitalojen hinnat laskivat heinä syyskuussa 1,4 prosenttia Asuminen 2012 Kiinteistöjen hinnat 2012, 3. vuosineljännes Omakotitalojen hinnat laskivat heinä syyskuussa 1,4 prosenttia Omakotitalojen hinnat laskivat vuoden 2012 kolmannella neljänneksellä koko maassa

Lisätiedot

Uudenmaan metsäbiotalous

Uudenmaan metsäbiotalous Uudenmaan metsäbiotalous Uusimaa - määrissä suuri, osuuksissa pieni Metsäbiotalouden osuus maakunnan biotalouden tuotoksesta on 22 %. Tärkein biotalouden sektori on elintarviketeollisuus. Metsäbiotalous

Lisätiedot

Yksityishenkilöiden tulot ja verot 2009

Yksityishenkilöiden tulot ja verot 2009 Tilastoja Helsingin kaupungin tietokeskus 27 2011 Yksityishenkilöiden tulot ja verot 2009 Helsingissä keskitulot 30 000 euroa Pääomatulot laskivat viidenneksen Veroja ja veroluonteisia maksuja 7 200 euroa

Lisätiedot

Asuntomarkkinakatsaus/ekonomistit 10.2.2015

Asuntomarkkinakatsaus/ekonomistit 10.2.2015 Asuntomarkkinakatsaus/ekonomistit 10.2.2015 2 Sisällysluettelo 1. Tiivistelmä asuntomarkkinoiden kehityksestä 2. Asuntojen hinnat 3. Asuntojen hinnat alueilla 4. Asuntojen hintojen suhde palkkaan 5. Vuokrat

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2013

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2013 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 12/213 16 14 12 1 8 C Tehdasteollisuus 24-3 Metalliteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 Suhdannetilanne:

Lisätiedot

Kaupunkiseutujen segregaatio

Kaupunkiseutujen segregaatio Kaupunkiseutujen segregaatio JULMA-hankkeen tuloksia 3.12.2015 Jukka Hirvonen, Aalto-yliopisto 1 Esityksen sisältö 1 Segregaatio ja sen mittaaminen 2 Vieraskielinen väestö ja sen kasvu 3 Vieraskieliset

Lisätiedot

Kulttuuristen alojen rooli keskisuurissa kaupungeissa.docx

Kulttuuristen alojen rooli keskisuurissa kaupungeissa.docx 1(5) Kulttuuristen alojen rooli keskisuurissa kaupungeissa Keskisuurilla kaupungeilla tarkoitetaan muistiossa kahta asiaa: niiden väkilukua sekä niiden epävirallista asemaa maakunnan keskuksena. Poikkeus

Lisätiedot

Julkistalous, Taloudellinen valta ja Tulonjakauma (Public Economics, Economic Power and Distribution)

Julkistalous, Taloudellinen valta ja Tulonjakauma (Public Economics, Economic Power and Distribution) Julkistalous, Taloudellinen valta ja Tulonjakauma (Public Economics, Economic Power and Distribution) Marja Riihelä VATT Saikat Sarkar TAY Risto Sullström VATT Ilpo Suoniemi PT Hannu Tanninen ISY Matti

Lisätiedot

Asuntomarkkinakatsaus 21.5.2015. Ekonomistit

Asuntomarkkinakatsaus 21.5.2015. Ekonomistit Asuntomarkkinakatsaus 21.5.2015 Ekonomistit 2 Sisällysluettelo 1. Tiivistelmä asuntomarkkinoiden kehityksestä 2. Asuntojen hinnat 3. Asuntojen hinnat alueilla 4. Asuntojen hintojen suhde palkkaan 5. Vuokrat

Lisätiedot

Puun hinnat metsäkeskuksittain vuosi 2006. Vuoden 2006 kantohinnat nousivat reaalisesti 1,1 prosenttia. Martti Aarne Mika Mustonen 11.4.

Puun hinnat metsäkeskuksittain vuosi 2006. Vuoden 2006 kantohinnat nousivat reaalisesti 1,1 prosenttia. Martti Aarne Mika Mustonen 11.4. A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Puun hinnat metsäkeskuksittain vuosi 2006 Toimittajat: Pekka Ollonqvist Martti Aarne Mika Mustonen 11.4.2007

Lisätiedot

Näkökulma itäsuomalaisten nuorten tilanteeseen

Näkökulma itäsuomalaisten nuorten tilanteeseen Näkökulma itäsuomalaisten nuorten tilanteeseen Jouko Laaksonen, Mikkelin ammattikorkeakoulu Iisalmi 5.5.2011 Raameja esitykselle: - haastava aihe; keskittyminen esityksessä erityisesti alueelle kiinnittymiseen,

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA

ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA Kehittämispäällikkö Timo Aro Porin kaupunki 14.10.2014 Ei riitä, että osaa nousta hevosen selkään, on osattava myös pudota - Argentiinalainen

Lisätiedot

Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2012

Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2012 2014:28 Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2012 Helsingissä mediaanitulo 26 300 euroa Helsinkiläisen vuositulot keskimäärin 32 800 euroa Pääomatuloja huomattavasti edellisvuotta vähemmän Veroja

Lisätiedot

Tilastokatsaus 12:2010

Tilastokatsaus 12:2010 Tilastokatsaus 12:2010 15.11.2010 Tietopalvelu B15:2010 Pendelöinti Vantaalle ja Vantaalta vuosina 2001-2008 Vantaalaisten työssäkäyntikunta Vantaalaisista työskenteli vuonna 2008 kotikunnassaan 44,9 prosenttia.

Lisätiedot

Toimintaympäristön seuranta ja alueelliset kuluttajakuvat. Jarmo Partanen 11.5.2011

Toimintaympäristön seuranta ja alueelliset kuluttajakuvat. Jarmo Partanen 11.5.2011 ja alueelliset kuluttajakuvat Jarmo Partanen Tarkan kokonaiskuvan perusta Muut rekisterit Väestötietojärjestelmä (VRK) Eläkerekisterit Työsuhderekisterit Verotusrekisterit Henkilöt Rakennukset ja huoneistot

Lisätiedot

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 1

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 1 VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 216 OSA 1 Osa 1: Koko kaupunki laisten yritysten liikevaihto pieneni,2 prosenttia vuoden 215 ensimmäisellä puoliskolla. Heinä-syyskuussa liikevaihdon väheneminen oli 1,2

Lisätiedot

TILANNEKUVA ETELÄ-POHJANMAAN VÄESTÖNKEHITYKSESTÄ. Valtiotieteen tohtori Timo Aro 4.4.2016 Seinäjoki

TILANNEKUVA ETELÄ-POHJANMAAN VÄESTÖNKEHITYKSESTÄ. Valtiotieteen tohtori Timo Aro 4.4.2016 Seinäjoki TILANNEKUVA ETELÄ-POHJANMAAN VÄESTÖNKEHITYKSESTÄ Valtiotieteen tohtori Timo Aro 4.4.2016 Seinäjoki Sisältö 1.Yleistä väestönkehityksestä ja muuttoliikkeestä 2010-luvun Suomessa 2.Tilannekuva Etelä-Pohjanmaan

Lisätiedot

SEUTUKUNTIEN ELINVOIMAINDEKSI. Valtiotieteen tohtori Timo Aro & Valtiotieteen ylioppilas Rasmus Aro Helmikuu 2016

SEUTUKUNTIEN ELINVOIMAINDEKSI. Valtiotieteen tohtori Timo Aro & Valtiotieteen ylioppilas Rasmus Aro Helmikuu 2016 SEUTUKUNTIEN ELINVOIMAINDEKSI Valtiotieteen tohtori Timo Aro & Valtiotieteen ylioppilas Rasmus Aro Helmikuu 2016 SISÄLTÖ 1. Analyysin tausta ja toteuttaminen 2. Seutukuntien arvot muuttujittain 3. Seutukuntien

Lisätiedot

Muuttajien taloudellinen tausta tietoja Vantaalle ja Vantaalta muuttaneista vuosilta 1996-98

Muuttajien taloudellinen tausta tietoja Vantaalle ja Vantaalta muuttaneista vuosilta 1996-98 Tilastokatsaus 21:4 Vantaan kaupunki Tilasto ja tutkimus 29.3.21 Katsauksen laatija: Hannu Kyttälä, puh. 8392 2716 sähköposti: hannu.kyttala@vantaa.fi B6 : 21 ISSN 786-7832, ISSN 786-7476 Muuttajien taloudellinen

Lisätiedot

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA Sisältö Kotitalouksien varallisuus on selvästi epätasaisemmin jakautunut kuin tulot 3 ANALYYSI Kotitalouksien varallisuus on selvästi epätasaisemmin

Lisätiedot

OULUN SEUTU & POHJOIS-POHJANMAA

OULUN SEUTU & POHJOIS-POHJANMAA TAPAHTUMA- JA FESTIVAALIKLUSTERIN LASKENNALLINEN ALUEVAIKUTUSMALLISOVELLUS: OULUN SEUTU & POHJOIS-POHJANMAA Ari Karppinen ja Mervi Luonila helmikuu 2014 2 3 TAUSTAA Tapahtumien ovat kautta aikojen olleet

Lisätiedot

Tuoreimmat tiedot kotitalouksien toimeentulosta. Hannele Sauli Tilastokeskuksen asiakaspäivä 25.1.2012

Tuoreimmat tiedot kotitalouksien toimeentulosta. Hannele Sauli Tilastokeskuksen asiakaspäivä 25.1.2012 Tuoreimmat tiedot kotitalouksien toimeentulosta Hannele Sauli Tilastokeskuksen asiakaspäivä 25.1.2012 Esityksen teemat Kotitalouksien toimeentulon kehitys tulonjakotilastojen valossa: Tulotason nousu Tuloerojen

Lisätiedot

Miten Suomen käy? Kansantaloutemme kilpailukyky nyt ja tulevaisuudessa

Miten Suomen käy? Kansantaloutemme kilpailukyky nyt ja tulevaisuudessa Miten Suomen käy? Kansantaloutemme kilpailukyky nyt ja tulevaisuudessa Matti Pohjola Kilpailukyky Yhteiskunnan kilpailukyky = kansalaisten hyvinvointi aineellinen elintaso = tulotaso = palkkataso työllisyys

Lisätiedot

ERIARVOISUUS VANHUUDESSA JA TERVEYDESSÄ

ERIARVOISUUS VANHUUDESSA JA TERVEYDESSÄ ERIARVOISUUS VANHUUDESSA JA TERVEYDESSÄ Eero Lahelma, professori Helsingin yliopisto Hjelt-instituutti Kansanterveystieteen osasto eero.lahelma@helsinki.fi Kohti parempaa vanhuutta, Konsensuskokous Hanasaari

Lisätiedot

Suomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa

Suomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa Suomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa Mika Tuononen Suomalaisten koulutustaso on korkea vai onko näin sittenkään? Korkeakoulutuksen laajuudesta ja mahdollisesta ylimitoituksesta on keskusteltu

Lisätiedot

Harjoittele YO-tehtäviä. Kysymykset. 1. Tilastotehtävä

Harjoittele YO-tehtäviä. Kysymykset. 1. Tilastotehtävä Kurssi 4 Suomen historian käännekohtia Luku VI Köyhyydestä hyvinvointiin Harjoittele YO-tehtäviä Kysymykset 1. Tilastotehtävä Oheinen tilasto kuvaa yksityisten kulutusmenojen kehitystä Suomessa 1900- luvun

Lisätiedot

PORIN SEUDUN KILPAILUKYKY ALUEIDEN VÄLISESSÄ KILPAILUSSA

PORIN SEUDUN KILPAILUKYKY ALUEIDEN VÄLISESSÄ KILPAILUSSA PORIN SEUDUN KILPAILUKYKY ALUEIDEN VÄLISESSÄ KILPAILUSSA VTT, kehittämispäällikkö Timo Aro 27.8.2013 Kunnille on annettu historiallinen mahdollisuus seutukunnan elinvoiman ja hyvinvoinnin kehittämiseen

Lisätiedot

Eläkkeet ja eläkeläisten toimeentulo

Eläkkeet ja eläkeläisten toimeentulo Eläkkeet ja eläkeläisten toimeentulo 1995-2015 Susan Kuivalainen, Juha Rantala, Kati Ahonen, Kati Kuitto, Liisa-Maria Palomäki, Marja Riihelä (VATT), Heidi Nyman, Jukka Lampi, Jukka Appelqvist ja Janne

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2018

Lappeenrannan toimialakatsaus 2018 Lappeenrannan toimialakatsaus 2018 24.10.2018 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Toimintaympäristön seuranta ja alueelliset kuluttajakuvat. Jarmo Partanen 28.3.2012

Toimintaympäristön seuranta ja alueelliset kuluttajakuvat. Jarmo Partanen 28.3.2012 ja alueelliset kuluttajakuvat Jarmo Partanen Tarkan kokonaiskuvan perusta Muut rekisterit Väestötietojärjestelmä (VRK) Työsuhderekisterit Verotusrekisterit Eläkerekisterit Henkilöt Rakennukset ja huoneistot

Lisätiedot

Sata-hanke ALUEELLISEN HYVINVOINTIMITTARISTON KEHITTÄMINEN. Ari Karppinen & Saku Vähäsantanen

Sata-hanke ALUEELLISEN HYVINVOINTIMITTARISTON KEHITTÄMINEN. Ari Karppinen & Saku Vähäsantanen Sata-hanke ALUEELLISEN HYVINVOINTIMITTARISTON KEHITTÄMINEN Ari Karppinen & Saku Vähäsantanen 27.5.2014 2 SATA-HANKE SATA-HANKKEEN TAUSTAA RAHOITUS 2011-2013/2014 Satakuntaliiton myöntämä EAKR-avustus ja

Lisätiedot

Pohjois-Savon metsäbiotalous

Pohjois-Savon metsäbiotalous n metsäbiotalous ssa metsäbiotaloudella on merkittävä aluetaloudellinen rooli Metsäbiotalous muodostaa 40 % maakunnan biotalouden tuotoksesta. Biotaloudessa tärkein sektori on elintarviketeollisuus. Metsäbiotalouden

Lisätiedot

Työttömyyskatsaus Marraskuu 2018

Työttömyyskatsaus Marraskuu 2018 Turun työttömyysaste kuukausittain 1/2016-11/2018 20 18 16 % 2016 14 2017 12 10,9 10 2018 8 tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu Työttömyyskatsaus Marraskuu 2018 Konsernihallinto/Strategia

Lisätiedot

Kuuden suuren kaupungin elinvoimatarkastelu 2016

Kuuden suuren kaupungin elinvoimatarkastelu 2016 15.4.2016 Kuuden suuren kaupungin elinvoimatarkastelu 2016 Tomas Lehtinen 1 Strategia ja kehittäminen Sisällys Kuuden suuren kaupungin elinvoimatarkastelu... 3 Suppea elinvoimatarkastelu... 3 Laaja elinvoimatarkastelu...

Lisätiedot

Eläkkeensaajien eläke- ja toimeentuloerojen kehitys. Mikko Kautto 9.2.2012, ETK:n tutkimusseminaari

Eläkkeensaajien eläke- ja toimeentuloerojen kehitys. Mikko Kautto 9.2.2012, ETK:n tutkimusseminaari Eläkkeensaajien eläke- ja toimeentuloerojen kehitys Mikko Kautto 9.2.2012, ETK:n tutkimusseminaari Kokonaiskatsaus eläkkeensaajien toimeentuloon vuosina 2000-2010 SISÄLLYS Kokonaiskatsaus eläkkeensaajien

Lisätiedot

Yliopistojen valtionperusrahoitus ja täydentävä rahoitus

Yliopistojen valtionperusrahoitus ja täydentävä rahoitus 1 Yliopistojen valtionperusrahoitus ja täydentävä rahoitus Yliopistojen valtion perusrahoitusta on leikattu talousarvioesitysten perusteella melko paljon vuodesta 2015. Perusrahoituksen lisäksi yliopistojen

Lisätiedot

PORIN SEUTU & SATAKUNTA

PORIN SEUTU & SATAKUNTA TAPAHTUMA- JA FESTIVAALIKLUSTERIN LASKENNALLINEN ALUEVAIKUTUSMALLISOVELLUS: PORIN SEUTU & SATAKUNTA Ari Karppinen ja Mervi Luonila helmikuu 2014 2 3 TAUSTAA Tapahtumien ovat kautta aikojen olleet ihmisten

Lisätiedot

Toimintaympäristön seuranta ja alueelliset kuluttajakuvat. Pekka Myrskylä 24.11.2011

Toimintaympäristön seuranta ja alueelliset kuluttajakuvat. Pekka Myrskylä 24.11.2011 ja alueelliset kuluttajakuvat Pekka Myrskylä Tarkan kokonaiskuvan perusta Muut rekisterit Väestötietojärjestelmä (VRK) Eläkerekisterit Työsuhderekisterit Verotusrekisterit Henkilöt Rakennukset ja huoneistot

Lisätiedot

Miten väestöennuste toteutettiin?

Miten väestöennuste toteutettiin? Miten väestöennuste toteutettiin? Väestöennusteen laatiminen perustui kolmeen eri väestökehityksen osatekijään: 1) luonnollinen väestönlisäykseen (syntyvyys ja kuolleisuus, 2) kuntien väliseen nettomuuttoon

Lisätiedot

Päijät-Hämeen väestön hyvinvointia, terveyttä ja palvelutarvetta kuvaavia tietoja

Päijät-Hämeen väestön hyvinvointia, terveyttä ja palvelutarvetta kuvaavia tietoja Päijät-Hämeen väestön hyvinvointia, terveyttä ja palvelutarvetta kuvaavia tietoja 1 15.2.2018 Väestön määrä Ikäryhmä KOKO MAA Väestö - 14 15-64 65-84 85-2016 5 503 297 894 178 3 459 144 1 007 098 142 877

Lisätiedot

TAMPEREEN MUUTTOLIIKE 2007

TAMPEREEN MUUTTOLIIKE 2007 TILASTOTIEDOTE Sivu 1 / 7 TAMPEREEN MUUTTOLIIKE 2007 Ulkomaisen muuttoliikkeen merkitys kasvussa Tampereen vuonna 2007 saama muuttovoitto oli 927 henkilöä, mistä ulkomaisen muuttoliikkeen osuus oli peräti

Lisätiedot

Kuvio 1. Suomen rahalaitoksista nostetut kotitalouksien uudet asuntolainat ja uusien nostojen keskikorko

Kuvio 1. Suomen rahalaitoksista nostetut kotitalouksien uudet asuntolainat ja uusien nostojen keskikorko Kuvio. Suomen rahalaitoksista nostetut kotitalouksien uudet asuntolainat ja uusien nostojen keskikorko asuntolainat, m keskikorko, %,,,,,, Lähde: Suomen Pankki Kuvio. Suomen rahalaitoksista nostetut kotitalouksien

Lisätiedot

Hirvikannan koko ja vasatuotto vuonna 2005

Hirvikannan koko ja vasatuotto vuonna 2005 Riistantutkimuksen tiedote :. Helsinki..00 Hirvikannan koko ja vasatuotto vuonna 00 Vesa Ruusila, Mauri Pesonen, Riitta Tykkyläinen, Arto Karhapää ja Maija Wallén Maamme hirvikannassa ei tapahtunut syksyn

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2015

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2015 Irja Henriksson 2.6.2016 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2015 Lahdessa oli vuoden 2015 lopussa 61 930 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 457 asuntokunnalla. Asuntokuntien keskikoko pienenee jatkuvasti.

Lisätiedot

Etelä-Savon metsäbiotalous

Etelä-Savon metsäbiotalous n metsäbiotalous vahva metsätaloudessa ja puutuotteissa Metsäbiotalous vastaa yli puolesta maakunnan biotalouden tuotoksesta. Vahvoja toimialoja ovat puutuoteteollisuus ja metsätalous (metsänhoito, puunkorjuu

Lisätiedot

Yksityishenkilöiden tulot ja verot 2010

Yksityishenkilöiden tulot ja verot 2010 Tilastoja Helsingin kaupungin tietokeskus 29 2012 Yksityishenkilöiden tulot ja verot 2010 Helsingissä keskitulot 31 200 euroa Pääomatulot nousivat kolmanneksen Veroja ja veroluonteisia maksuja 7 400 euroa

Lisätiedot

Tulonjaon ja pienituloisuuden kehityksestä Martti Hetemäki

Tulonjaon ja pienituloisuuden kehityksestä Martti Hetemäki Tulonjaon ja pienituloisuuden kehityksestä 26.9.2017 Martti Hetemäki Sisällys Tuloerojen kehitys Suomessa (dia 3) Verojen ja etuuksien tuloeroja tasaava vaikutus eri maissa (dia 4) Työssäkäyvien pienituloisuus

Lisätiedot

Köyhyys ja huono-osaisuus hyvinvointivaltiossa

Köyhyys ja huono-osaisuus hyvinvointivaltiossa Köyhyys ja huono-osaisuus hyvinvointivaltiossa Jouko Karjalainen eapn-fin 29.11.2013 1 Tulkintakehikot Yksilön vastuu Yhteisöjen vastuu Yhteiskunnan vastuu 2 Mitä on köyhyys? vastentahtoinen tilanne, rajoittaa

Lisätiedot