Sisällys. Tekijän esipuhe 7. Luku I: Taustatietoa 11. Luku II: Suppea kuvaus Suomen koulutusjärjestelmästä ja sen kehityksestä 31

Transkriptio

1 Sisällys Tekijän esipuhe 7 5 Luku I: Taustatietoa Poliittiset ja hallinnolliset rakenteet Väestö Ikä- ja sukupuolirakenne Kieliryhmät Maantieteelliset erot Koulutustaso Ulkomaalaiset Suomessa Talous ja työvoima Bruttokansantuote Julkinen talous ja valtion velka Kuluttajahinnat ja inflaatio Työvoima Elinkeinorakenne Työttömyys Pitkäaikaistyöttömyys Nuorisotyöttömyys 30 Luku II: Suppea kuvaus Suomen koulutusjärjestelmästä ja sen kehityksestä Taustaa Peruskoulu ja esiopetus Toisen asteen koulutus Kolmannen asteen koulutus 35 Luku III: Ammatillisen koulutuksen järjestelmä Ammatillisen koulutuksen historiallisesta kehityksestä Suomessa Taustaa Kehitys vuoden 1945 jälkeen Ammatillisen koulutuksen uudistaminen ja 1980-luvulla Ammatillisen koulutuksen tavoitteita ja arvoja Nuorisoasteen koulutuskokeilu Ammattikorkeakoulut Aikuiskoulutus Hallinto Lainsäädäntö Nuorten ammatillinen koulutus Johdanto Koulutuslohkot ja -alat Tutkinnot Toisen asteen tutkinnot Opistoasteen tutkinnot Ammattikorkeakoulututkinnot Opetussuunnitelmat Harjoittelu Opiskelija-arviointi Ammatilliseen koulutukseen hakeutuminen Opinto-ohjaus Opiskelijoiden taloudellinen tukijärjestelmä Ammatillisen koulutuksen määrälliset tavoitteet Oppilaitokset ja opettajat Aikuiskoulus Aikuiskoulutusjärjestelmä Aikuisten ammatti- ja kielitutkinnot 72 Ammattitutkinnot 73 Kielitutkinnot 75

2 Taustatietoa Taulukko 4. Ulkomaiden kansalaiset Suomessa 19 Maa, jonka kansalaisuus Venäjä 9720 Ent. Neuvostoliitto Viro 8446 Ruotsi Somalia Jugoslavia Iso-Britannia USA Vietnam Saksa Muut Yhteensä LAHDE: TILASTOKESKUS 1.3 Talous ja työvoima Bruttokansantuote Talous ja hyvinvointi ovat kasvaneet Suomessa tasaisesti koko itsenäisyyden ajan 1990-luvulle asti. Vahvan kasvutrendin ovat katkaisseet 1930-luvun lama ja toinen maailmansota, joiden aikana tuotanto aleni. Sodan jälkeen käynnistyi uudelleen pitkä kasvun kausi, jonka aikana BKT kasvoi noin 5 % vuodessa. Seuraava sarja osoittaa BKT:n lähes viisinkertaisen nimelliskasvun 1970-luvun puolivälistä luvun puoliväliin luvun alun lamavuodet näkyvät sarjassa selvästi, vaikka ne ylittävät kymmenen vuoden takaiset vastaavat luvut. Aallonpohja näkyy jo sivuutetun, mutta henkeä kohden laskettu BKT on vielä samoissa lukemissa kuin viisi vuotta sitten. Taulukko 5. Bruttokansantuote henkeä kohti laskettuna vuosina Vuosi mk * * mk = 0,174 ecua ( ) LAHDE: TILASTOKESKUS Luku I Taustatietoa

3 Luku I 20 Taulukko 6. Bruttokansantuotteen volyymin vuosimuutos (%) Vuosi Vuosimuutos (%) , , , , , , , , , , , , , , , ,6 LAHDE: TILASTOKESKUS Julkinen talous ja valtion velka luvun alussa Suomen kansantaloutta kohtasi lama, joka oli sodanjälkeisen ajan pahin. Kahdenvälinen kauppa Neuvostoliiton kanssa romahti ja muun muassa sen heijastumana työllisyys heikkeni luvun lopun rahapoliittiset ratkaisut johtivat 1990-luvulla vaikeaan pankkikriisiin. Sen ja työttömyyden hoitoon tarvittiin yhä enemmän sekä koti- että ulkomaista velkaa. Taulukko 7. Valtiontalouden velka Vuosi Velka (miljoonaa markkaa) LAHDE: TILASTOKESKUS

4 Taustatietoa Vuoden 1995 toukokuussa velka oli 357 miljardia markkaa. Vuonna 1995 velan arvioidaan muodostavan noin 67 % bruttokansantuotteesta ja kasvavan seuraavana vuonna 68 %:iin. Velkaantumisongelman arvioidaan saavuttavan taitekohtansa vuoden 1996 aikana. Suhteutettuna kokonaistuotantoon velan kasvun arvioidaan pysähtyvän, vaikka markkamääräistä lisäystä vielä arvioidaan tapahtuvan jonkin verran. 21 Kuluttajahinnat ja inflaatio luvun lama on toisaalta vaikuttanut siihen, että kuluttajahinnat ovat laskeneet ja inflaatio pysynyt alhaisena: Kuvio 5. Kuluttajahintaindeksin muutosprosentit vuosikeskiarvosta vuosikeskiarvoon 6,6 7 % 5,1 5,3 6,1 5,7 5,1 SUOMI EU 6 % 5 % 3,7 3,6 3,7 3,3 3,7 4,1 4,2 2,6 3,4 3,1 3,1 4 % 3 % 2,2 2 % 1,1 1,0 1 % Työvoima Vuonna 1994 työvoiman määrä oli noin 2.5 miljoonaa henkeä. Työllisiä tästä määrästä oli 81,6 % ja työttömiä 18,4 %. Työvoimaan kuulumattomista lähes kaksi kolmasosaa oli eläkeläisiä ja 26 % opiskelijoita. Luku I Taustatietoa

5 Luku I 22 Kuvio 6. Väestön pääryhmiä työvoimatutkimuksen mukaan v Koko väestö (100%) Työikäinen väestö Alle 15 vuotiaat 75 vuotta täyttäneet ( 75%) (19%) (6%) Työvoima (49%) Työvoimaan kuulumaton väestö (26%) Työlliset Työttömät (40%) (8%) Maa ja metsätalous (3%) Teollisuus ja rakennustoiminta (11%) Palveluelinkeinot (26%)

6 Taustatietoa Työikäisestä väestöstä suurimman ryhmän muodostavat siis työlliset. Seuraavaksi suurimman ryhmän muodostavat eläkeläiset, niin kuin seuraavasta kuviosta ilmenee: 23 Kuvio vuotias väestö toiminnan mukaan, ,8% Muut 11,6% Opiskelijat 3,2% Eläkeläiset 3,1% Kotitaloustyötä tekevät 7,4% Työkyvyttömät 11,9% Työttömät 61,0% Työlliset Työikäinen väestö lisääntyy edelleen vuoteen 2010 asti, minkä jälkeen suuret ikäluokat siirtyvät eläkkeelle. Tällöin työikäisen väestön määrä sekä absoluuttisesti että suhteellisesti ottaen vähenee, kun taas vanhusten määrä ja heidän suhteellinen osuutensa kasvavat. Vuonna 2030 vanhusten osuus tulee olemaan noin neljäsosa koko väestön määrästä. Luku I Taustatietoa

7 Luku I Vuonna 1994 työvoima jakautui ikäryhmittäin seuraavasti: Kuvio 8. Väestö ja työvoima ikäryhmittäin v (tuhatta henkeä) Ikäryhmä Miehet väestö Miehet työvoima Naiset väestö Naiset työvoima Elinkeinorakenne Suomi kaupungistui verrattain myöhään. Suurin osa suomalaisista asui maalla ja sai toimeentulonsa maa- ja metsätaloudesta 1960-luvulle asti, jolloin maatalous elinkeinona alkoi väistyä. Teollisuuden kasvu oli nopeaa 1970-luvun puoliväliin asti, jolloin öljykriisin seurauksena tuotannon kasvu pysähtyi, mutta jo 1978 alkoi uusi korkeasuhdanne. Koko 1980-luvun ajan tuotannon kasvu oli keskimäärin noin 4 % vuodessa ja työllisyys pysyi hyvänä. Erityisesti palveluelinkeinot kasvoivat voimakkaasti. Viime vuosien kehitys näkyy seuraavista kuvioista ja taulukosta:

8 Taustatietoa Kuvio 9. Työlliset toimialoittain ,4 22,5 8,3 16,0 7,2 9,7 27, ,6 22,1 5,6 14,5 7,9 10,6 31,4 Teollisuus Kauppa Liikenne Palvelut Maa ja metsätalous Rahoitus ja vakuutustoiminta Rakennustoiminta Taulukko 8. Työlliset toimialoittain ja sektorettain 1994 Toimiala % työllisistä Palvelut 55 Jalostus 27 Alkutuotanto 3 Työnantaja % työllisistä Yksityinen 70 Kunta, kuntayhtymä 22 Valtio 3 LAHDE: TILASTOKESKUS Luku I Taustatietoa

9 Luku I 26 Työttömyys Suomen työllisyys kehittyi myönteisesti 1990-luvulle asti. Tämä johtui suurelta osin idänkaupasta ja julkisen sektorin laajenemisesta. Työttömyys pysyi selvästi EU-maiden keskitasoa alempana luvun alkuvuosina, jolloin maata koetteli vaikea lama, työttömyys lähes viisinkertaistui. Vuosien välisenä aikana menetettiin liki viidennes työpaikoista eli noin työpaikkaa. Suomen työttömyysaste on Espanjan jälkeen EU-maiden korkein - rekisteröity työttömyys oli vuonna 1994 keskimäärin 18,5 % kokonaistyövoimasta eli työtöntä. Naisia työttömistä oli noin 44 %. Alle 25-vuotiaiden työttömyysaste oli 32,5 %. Kuvio 10. Työttömyysaste EU- maissa keskimäärin, eräissä EU:n jäsenmaissa ja Norjassa Yhteensä, 1991 (%) Yhteensä, 1995 (%) Alle 25-vuotiaat, 1991 (%) Alle 25-vuotiaat, 1995 (%) EU yhteensä Belgia Tanska Saksa Espanja Ranska Irlanti Italia Suomi Ruotsi Iso-Britannia Norja 9,1 11,0 10,3 14,1 10,6 10,1 6,3 9,4 16,4 22,9 9,5 11,7 19,0 12,9 10,9 12,0 7,6 17,2 2,7 7,7 8,0 8,3 5,5 4,9 16,1* 21,4 16,0* 21,8 10,9* 10,2 4,5* 9,0 31,9* 45,1 18,6* 28,8 21,6* 25,0 29,2* 30,1 14,5 32,5 18,4 16,7 9,3* 16,3 11,7 7,4 * 1990 * Alle 25-vuotiaiden EU-lukua vuodelta 1991 ei ollut saatavissa

10 Taustatietoa Kuvio 11. Työllisyys vuosina Vuosi Työvoima Työlliset Työttömät Kuvio 12. Työttömien vuosikeskiarvot Vuosi Työttömät miehet... naiset... yhteensä... % , , , , , , , , , Työllisyyden paranemisessa ei ole tapahtunut ratkaisevaa käännettä. Ennakointia pidemmällä aikavälillä vaikeuttaa se, että yhteiskunnassa on tapahtunut syviä, rakenteellisia muutoksia, eivätkä entiset tuotannon, tuottavuuden ja työllisyyden väliset lainalaisuudet enää päde. Näyttää siltä, että osa työttömyydestä on muuttunut rakenteelliseksi ja edellyttää uudenlaisia keinoja. Vaikeinta työttömyys on maan pohjois- ja itäosissa: Lapin, Oulun, Keski-Suomen, Kuopion ja Pohjois-Karjalan lääneissä: Luku I Taustatietoa

11 Luku I 28 Taulukko 9. Työttömyysasteet lääneittäin vuosina 1990 ja 1995 Lääni Työttömyysaste 1990 Työttömyysaste 1995 Uudenmaan Turun ja Porin Hämeen Kymen Mikkelin Pohjois-Karjalan Kuopion Keski-Suomen Vaasan Oulun Lapin Ahvenanmaa Koko maa * läänit ennen LAHDE: TILASTOKESKUS Maan hallitus on asettanut tavoitteekseen työttömyyden puolittamisen vuoteen 1999 mennessä. Työttömyyden alentaminen edellyttää taloudellisen kasvun jatkumista. Lisäksi on yhä enemmän esitetty vaatimuksia työn jakamiseen, työmarkkinoiden jouston lisäämiseen, työttömyysturvaan sekä työn ja koulutuksen uudenlaiseen vuorotteluun liittyvistä toimenpiteistä Työvoiman ydinryhmän muodostaa tällä hetkellä vuotiaiden ikäluokka. Työttömyyden ja pitkäaikaistyöttömyyden sekä syrjäytymisen kannalta on olennaista kiinnittää huomiota tähän ikäluokkaan, johon kuuluvista noin puolet on vailla mitään ammatillista tutkintoa. Heidän kohdallaan korostuu muun muassa oppisopimuskoulutuksen merkitys. Pitkäaikaistyöttömyys Pitkäaikaistyöttömiä (yli vuoden työttömyys) oli työttömistä vuoden 1994 lopulla runsaat 27 %. Valtaosalla heistä ei ole lainkaan ammatillista tutkintoa. Pelkästään perusasteen koulutuksen saaneita heistä on 63 % ja keskiasteen koulutuksen saaneita 32 %. Korkeakoulutettuja pitkäaikaistyöttömistä on 5 % Työmarkkinoilta kokonaan syrjäytymässä olevien yli kaksi vuotta työttömänä olleiden määrä on lisääntynyt. Vuoden 1994 lopussa heitä oli 9 % kaikista työttömistä eli henkilöä. Alle 25-vuotiaiden nuorten osalta yli kaksi vuotta työttömänä olleiden määrä oli vuoden 1994 lopussa noin 1200 henkilöä eli runsas prosentti kaikista nuorista työttömistä. Heidän osaltaan syrjäytymistä on yritetty ehkäistä koulutustarjontaa lisäämällä.

12 Taustatietoa Kuvio 13. Nuorten työttömyys ja osuus työvoimasta vuosina työvoimatutkimuksen mukaan 29 Alle 20 vuotiaat 70,8 Työttömät Työttömyysaste % % työvoimaosuus 67,9 65,2 64,2 61,5 59,9 59, vuotiaat 37,3 36,8 32,5 27,9 26,7 32,5 23,5 29,2 24,1 31,7 32,4 29,1 26,7 27,5 25,0 22,6 22,1 17,1 8, ,4 5, Alle 25 vuotiaat,yht 55,0 51,1 46,8 25,2 44,3 41,4 33,3 33,6 41,0 40,2 30,1 27,5 68,4 67, ,1 65,3 64, ,0 65, Kaikki ikäryhmät 6, , ,4 7, ,1 17,9 18,4 17,2 16,3 Luku I Taustatietoa

13 Luku I 30 Nuorisotyöttömyys Hyvää koulutusta on pidetty turvana työttömyyttä vastaan; koulutettujen työttömyysasteet ovat selvästi olleet alempia kuin koulutusta vailla olevien. Koulutukselliset toimenpiteet eivät kuitenkaan riitä nuorten työllisyystilanteen ratkaisevaan parantamiseen. Oikeankaanlainen koulutus ei välttämättä takaa työpaikkaa, vaan työpaikkojen kertakaikkinen puute on aiheuttanut sen, että opintonsa päättäneiden nuorten kiinnittyminen työelämään on käynyt vaikeaksi. Avuksi on osittain otettu erilaiset tukitoimenpiteet. Niiden avulla työllistettyjä nuoria oli vuoden 1994 lopulla noin Laman aikana keskimääräistä useammin ovat työttömiksi joutuneet ne nuoret, joilla on ollut määräaikaisia työsuhteita ja/tai heikko koulutus. Työvoiman kysynnän voimakas supistuminen on aiheuttanut sen, että nuorten on ollut vaikea päästä työmarkkinoille ja löytää ensimmäistä koulutuksen jälkeistä työpaikkaansa. Työmahdollisuuksien heikennyttyä nuorten koulutuspaikkoja on lisätty, jolloin työvoiman tarjonnassa nuorten määrä on vähentynyt. Kehitys näkyy seuraavasta kuviosta: