Taloudellinen eriarvoisuus. TA5b Julkinen talous Marja Riihelä (VATT)
|
|
- Ilona Aaltonen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Taloudellinen eriarvoisuus TA5b Julkinen talous Marja Riihelä (VATT) 1
2 Julkisen sektorin väliintulon perusteluja Markkinoiden epäonnistuminen: Julkinen sektorin väliintulo voi korjata markkinoiden epäonnistumista. Uudelleenjako: Vapaa markkinatalous voi synnyttää huomattavaa eriarvoisuutta. Julkinen sektori voi veroilla ja tulonsiirroilla vähentää eriarvoisuutta. 2
3 Keskeistä hyvinvoinnin mittaamisessa on kakun koko ja se, kuinka kakku on jaettu. Asennoituminen eriarvoisuuteen vaihtelee. Atkinson (1997): The impact of rising inequality does of course depends on judgements of value. A person who is indifferent to changes in the distribution of income is constant to measure performance by mean income. 3
4 Onko tuloeroilla väliä? Jos tuloeroilla on väliä, niin miksi? 1) Tuloerot syntyvät epäreilusti 2) Tuloeroilla haitallisia vaikutuksia 3) Vaikka 1 ja 2 eivät pätisikään, niin huono onni talouden lamoissa, geeni-arpajaisissa jne. perustelee tuloerojen tasoittamista. 4
5 Käsiteltävät aiheet Taloudellisen eriarvoisuuden dimensioita käytännön valintoja: tulokäsitteet, kulutusyksikkö mittaamisesta Eriarvoisuusmitat Köyhyysmitat Empiiristä evidenssiä tuloerojen ja köyhyyden kehityksestä Suomesta 5
6 Taloudellisen eriarvoisuuden dimensioita Kulutus, tulot, varallisuus Taloudellinen asema kuvastaa kykyä ylläpitää kulutusta. Ideaalisti hyvinvointia pitäisi mitata kulutuksen kautta. Se on kuitenkin kotitaloudessa osin yhteistä ja vaikea eritellä yksilötasolla. Henkilön vs. kotitalouden tulot Tulokäsite (palkkaerot vs. nettotulot) Suhteelliset tuloerot (vs. reaaliset tuloerot) Kansalaiset arvioivat usein hyvinvointiaan suhteessa muihin. Köyhyys vs. ylimmät tulot Eriarvoisuuden alentamisessa katseet kohdistuvat suurtuloisiin. Samaan aikaan köyhyys on lisääntynyt. Tarkasteltava aikaperiodi (elinkaaritulot vs. vuotuiset tulot) Sukupolvien välinen eriarvoisuus 6
7 Kulutus ja tulot Varallisuus Kuva 1. Eriarvoisuus eräillä hyvinvoinnin käsitteillä Gini-kerroin, % Käytettävissä olevat tulot Kulutusmenot Nettovarallisuus Aineistolähde: Kulutustutkimus ; Varallisuusaineisto , Tulonjakotilasto , Tilastokeskus. 7
8 Käytännön valintoja 1: Tulokäsitteet Palkkatulot +yrittäjätulot = Työtulot +pääomatulot (osinko-, korko-, vuokra-, myyntivoitot, laskennallinen asuntotulo) =Tuotannontekijätulot (markkinatulot) (z) +saadut tulonsiirrot (mm. työttömyysturva, eläkkeet, asumiseen liittyvät tuet, opintotuet, lapsilisät, yms.) =Bruttotulot -välittömät verot ja veron luontoiset maksut =Käytettävissä olevat tulot (y) + julkiset hyvinvointipalvelut (koulutus-, terveys-, sosiaalipalvelut) =Kokonaistulot -välilliset verot (arvonlisäverot ja valmisteverot) 8
9 Markkinatulojen erot Työtulojen eriarvoisuus syntyy eroista henkilöiden kyvyissä (koulutus, fyysiset ominaisuudet yms.) työpanoksesta (työtunneista yms.) ja myös onnesta (huonosta onnesta esim. talouden lamoissa) Pääomatulojen eriarvoisuus syntyy eroista varallisuudessa (säästämiskäyttäytymisestä, perinnöistä) ja niiden tuotosta. Pääomatulot ovat jakaantuneet epätasaisemmin kuin työtulot. 9
10 Tulojen uudelleenjako verojen ja tulonsiirtojen avulla Jos markkinatulot ovat epätasaisemmin jakaantuneet kuin bruttotulot, niin tulonsiirrot ovat tuloja uudelleenjakavia (progressiivisia) Jos bruttotulot ovat epätasaisemmin jakaantuneet kuin käytettävissä olevat tulot, niin henkilöiden tuloverotus ovat tuloja uudelleenjakavia (progressiivisia) Jos käytettävissä olevat tulot ovat epätasaisemmin jakaantuneet kuin kokonaistulot, niin hyvinvointipalvelut ovat progressiiviset. Välilliset verot vaikuttavat tulojen ostovoimaan. Ne ovat vaikutukseltaan regressiivisiä. 10
11 Kuva 2. Gini-kertoimet eri tulokäsitteillä Suomessa Aineistolähde: Kulutustutkimukset 1971, 1976, 1981, 1985, 2001 ja 2006, Tilastokeskus 11
12 Käytännön valintoja 2: Kulutusyksikkö Kulutusyksikkö (ekvivalenssiskaala): - Kun tarkastellaan hyvinvoinnin jakautumista kotitaloustasolla, eri kokoiset ja rakenteeltaan erilaiset kotitaloudet pitää saada vertailukelpoisiksi. Suuri kotitalous tarvitsee enemmän tuloja saavuttaakseen annetun hyötytason, mutta useamman kuin yhden hengen kotitaloudella on kulutuksessa skaalaetuja. - Kysymys: Kuinka paljon suuremmat tulot tarvitaan? Ekvivalenssiskaala yrittää vastata tähän. - Kulutusyksikkö voi olla per kotitalous, kotitalouden jäsenten lukumäärä tai huomioon otetaan myös kotitalouden ikärakenne ja kulutuksen skaalaedut. 12
13 Yleisesti skaalatut tulot: y e i y i ( d ) i jossa y i on kotitalouden tulot ja λ on funktio kotitalouden demografisista tekijöistä d. Kuinka λ:n muoto valitaan? Viime kädessä se on empiirinen kysymys. Usein käytettyjä ekvivalenssiskaaloja: OECD-tyyppinen skaala eri parametrien arvoilla: ( d) 1 ( a 1) c, 0 1 a = aikuisten lukumäärä, c = lasten lukumäärä, ja ovat parametreja. Esimerkiksi ns. modifioitu OECD skaala 0,5 ja 0,3. 13
14 Vaihtoehtoisen skaalan yleinen muoto * i i e si jossa s on kotitalouden koko. Neliöjuuriskaala on erikoistapaus edellisestä, kun e=0,5. Tulkinta: Nelihenkinen perhe tarvitsee kaksi kertaa suuremmat tulot kuin yhden hengen talous, ollakseen samalla hyötytasolla. Skaalan valinta vaikuttaa sekä eriarvoisuusmittojen että köyhyysmittojen tasoon, mutta vähemmän kehityksen trendiin. Köyhyyden koostumukseen sillä on vaikutusta. y y 14
15 Eriarvoisuuden graafinen tarkastelu: Lorenz-käyrä Järjestetään tulonsaajat tulojen perusteella suuruusjärjestykseen. Kumuloidaan väestöosuudet (vaaka-akseli) ja tulo-osuudet kokonaistulosta (pystyakseli). Lorenz-käyrän piste osittaa, kuinka suuren osuuden tuloista p-prosenttia tulonsaajista saa. Tasajaossa Lorenz-käyrä yhtyy 45 suoraan. Mitä kauempana Lorenz-käyrä on 45 suoran alapuolella, sitä epätasaisemmin tulot ovat jakaantuneet. Esimerkiksi a-pisteessä 30 % tulonsaajista saa 16 % kokonaistulosta. 15
16 Kuva 3. Käytettävissä olevien tulojen Lorenz-käyrä vuonna 2011 Aineistolähde: Tulonjakotilaston palveluaineisto 2011, Tilastokeskus. 16
17 Formaalisti: Olkoon y j kotitalouden käytettävissä olevat tulot, on keskiarvo, n tulonsaajien lukumäärä ja kasvavaan järjestykseen asetettu tulojakauma ( y1, y2,..., y n ) Tällöin kullekin väestönosalle p ( 1, 2,..., n ) n n n muodostuu tulo-osuuskertymä y y y y n n n j 1 i ( ) (,,...,,...,1) L p i Jos Lorenz-käyrä yhtyy 45 suoraan, vallitsee tulojen tasajako. 17
18 Eriarvoisuusmittojen ominaisuudet: 1) Skaalariippumattomuus: Mitta ei muutu, jos jokaisen tulot muuttuvat samassa suhteessa, ts. jokaiselle skalaarille λ>0, I(y)=I(λy). (=> suhteellinen eriarvoisuusmitta). 2) Pigou-Dalton tulonsiirtoperiaate: Tulonsiirto rikkaalta henkilöltä köyhemmälle henkilölle pienentää indeksin arvoa. 3) Populaatioperiaate: Mitan arvo ei muutu, jos kaksi identtistä jakaumaa yhdistetään, ts. skalaarilla λ>0, I(y)=I(y[λ]), jossa y[λ] on λ-kertainen vektorin y monistus. 4) Anonyymisyys: Aksiooma vaatii, että eriarvoisuusmitta on riippumaton kaikista muista yksilön ominaisuuksista kuin tuloista. 5) Dekomponoituvuus: eriarvoisuusmitta voidaan jakaa tuloerien ja väestöryhmien mukaan summautuvasti osiin. 18
19 Eriarvoisuusmittoja Eriarvoisuusmitat puristavat jakauman yhdeksi tunnusluvuksi. Yksinkertaisin mahdollinen skaalariippumaton eriarvoisuusmitta kuvaa pienimmän ja suurimman n 1 tulon erotusta: y y Relative mean deviation jossa i keskiarvo, y tulo, i 1,..., n. Vertaa tulojakaumia A= {1,3,6,9,11}, B= {1,1,6,11,11} ja C={1,3,6,10,10}. Mitä ne kertovat em. mittojen ominaisuuksista? R D n i 1 n y 2[n 1] i 19
20 Gini-kerroin on yksi yleisimmin käytettyjä eriarvoisuuden mittoja. Se toteuttaa ehdot 1-4. Sitä voidaan havainnollistaa graafisesti (yksikköneliön sisään piirretyn) Lorenz-käyrän avulla. Gini-kerroin on Lorenz-käyrän ja 45 suoran väliin jäävän pinta-alan suhde 45 suoran alle jäävään alueeseen 1 Gini A / ( A B) 2A 2( B) 1 2B 2 20
21 Gini-kerroin saa arvon 0, kun Lorenz-käyrä kulkee 45 suoralla ja arvon 1, kun Lorenz-käyrä kulkee pitkin akseleita. Jatkuvafunktio: Diskreettimuoto: G G i L( p) dp 0 j x i 2 x j 2 N Gini-kerroin on tuloparien erotusten suhde tulokeskiarvoon (Lambert, 1994). 21
22 Yleinen entropia mittaperhe 1 yi c GEc f ( ) 1, 0,1 2 i c c c i yi GE0 fi ln( ), c 0 i yi yi GE1 fi ( )ln( ), c 1 i jossa keskiarvo, fi wi / wi, i =painokerroin. Yleinen entropiamitta toteuttaa ehdot 1-5. Eri mitat painottavat muutoksia jakauman eri kohdissa erilailla. Eriarvoisuusmitat eivät ole pelkästään tilastollisia tunnuslukuja vaan niillä voi olla normatiivinen tulkinta. w 22
23 Köyhyysindeksit Köyhyyden määrittelyssä voidaan erottaa kaksi vaihetta (Senin, 1976). Ensin on määriteltävä ne, jotka ovat köyhiä ja sen jälkeen aggregoitava köyhyysindeksi eli määriteltävä köyhyysmitta, joka käyttää tavalla tai toisella tietoa köyhyyden jakautumisesta. Ensimmäinen kriteeri vaatii köyhyysrajan määrittelyä ja toinen kriteeri sitä, kuinka luonnehtia niitä, jotka jäävät köyhyysrajan alapuolelle. 23
24 Köyhyysrajan määrittelyssä on monia perusteita, jotka koskevat köyhyysrajaa ja sen muuttumista yli ajan. Subjektiivisen köyhyysrajan käyttö vaatii yksilöiden näkemykset siitä, kuinka he tulevat taloudellisesti toimeen. Absoluuttinen köyhyysraja pitäisi määritellä kulutuksen avulla. Vakiintunut tapa absoluuttisen köyhyysrajan määrittelyssä on asettaa minimitaso, jonka avulla perustarpeet pystytään tyydyttämään. Suhteellinen köyhyysraja on riippuvainen yhteiskunnan saavutetusta tulotasosta ja sen jakaumasta. Vakiintunut tapa määrittää köyhyysraja: tietty prosentti mediaanitulosta. Kv. vertailuissa yleensä 60 % mediaanitulosta. 24
25 Rajan alittavat kotitaloudet luokitellaan köyhiksi. Köyhyysrajan määrittäminen ei ole kuitenkaan itsestään selvää. Onko perustarpeet määritelty absoluuttisena vai suhteellisena, on riippuvainen sekä talouden kehitystasosta että yhteiskunnan sosiaalisista normeista. Kehittyneissä maissa yleinen käsitys on, että köyhyysraja on suhteellinen käsite (Townsend, 1985). 25
26 Foster, Greer ja Thorbecke (1984) n i 1 köyhyysindeksi FGT ( ) f ( z y ) / z I, jossa I 1 jos y z ja I 0 muulloin. i i i i i i f n / N, n kotitalouden koko y kotitalouden i ekvivalenttitulo, z i i i i köyhyysraja. Kun 0 saadaan nuppilukumitta (köyhien lukumäärä). Kun 1 saadaan köyhyyskuilu (poverty gap). Mitä suurempi, sitä enemmän painoa annetaan kaikkein köyhimmille. Mitta on väestöryhmiin dekomponoituva. 26
27 Eriarvoisuuden väheneminen sodan jälkeisessä Euroopassa (Lähde: Atkinson, 2014) Hyvinvointivaltion laajeneminen rahoitettuna progressiivisella verotuksella (tulojen uudelleenjako). Pääomatulojen tasaisempi jakautuminen (funktionaalisessa tulonjaossa pääoma/palkka-suhde pieneni ja pääomatulot jakaantuivat tasaisemmin yksilöiden kesken). Varallisuuden tasaisempi jakaantuminen. Työmarkkinainstituutioiden muutokset 27
28 Kuva 4. Eriarvoisuuden kehitys Suomessa Aineistolähde: Kulutustutkimukset ; Tulonjakotilaston palveluaineisto , 28 Tilastokeskus
29 1960-luvulta lähtien talouden tuloksia jaettu aiempaa tasaisemmin luvun lamassa tuotannontekijätulojen (markkinatulojen) eriarvoisuus kasvoi voimakkaasti. Syynä työttömyyden raju kasvu. Tulonsiirrot ja verotus tasasivat tulonjakoa. Vuodesta 1994 tuotannontekijätulojen eriarvoisuudessa ei tapahtunut muutosta. Työttömyyden vähentyminen on lisännyt palkkatuloja (eriarvoisuutta vähentävä). Samaan aikaan pääomatulot ovat kasvaneet tulojakauman yläpäässä (eriarvoisuutta lisäävä). 29
30 Vuosien välillä bruttotulojen ja käytettävissä olevien tulojen eriarvoisuus kasvoivat. Sen jälkeen eriarvoisuus on pysynyt melko muuttumattomana. Suomessa tuloerojen kasvu oli OECD-maiden vertailussa nopeinta 1995 ja 2005 välisenä aikana (OECD, 2008). 30
31 Kuva 5. Eriarvoisuus OECD-maissa 2000-luvun puolivälissä Lähde: "Growing Unequal? Income Distribution and Poverty in OECD Countries - OECD ISBN " Note: Countries are ranked, from left to right, in increasing order in the Gini coefficient. The income concept used is that of disposable household income in cash, adjusted for household size with an elasticity of 0.5. Source: OECD income distribution questionnaire. 31
32 Kuva 6. Käytettävissä olevien tulojen kehitys eri tuloluokissa Aineistolähde: Tulonjakotilaston palveluaineisto , Tilastokeskus 32
33 Tuloerojen merkittävin syy luvun puolivälin jälkeen on ylimpien tulojen kasvu desiilien käytettävissä olevien tulojen kasvu on ollut vähäistä. Ylimpien tulojen kasvu on seurausta pääomatulojen kasvusta. Tulokoostumus muuttui siten, että omaisuustulojen osuus kasvoi jopa yli 50 prosenttiin. 33
34 Kuva 7. Bruttotulojen koostumus 34
35 Tulojen uudelleenjako Tulojen uudelleenjaossa tapahtuneet muutokset ovat seurausta sekä verojen ja tulonsiirtojen edeltävän tulon muutoksista että tulonsiirtoja ja veroja koskevasta politiikkamuutoksista. Esimerkkejä julkisen sektorin automatiikasta: työttömyyskorvausjärjestelmä lieventää työttömyyden lisääntyessä tuloerojen kasvua. Progressiivinen verotus tasoittaa tuloeroja. 35
36 Onko harjoitettu politiikka lisännyt tuloeroja? Pitäisi erottaa politiikkavaikutus ja tulonsiirtojen ja verojen automaattinen suhdannevakautus. Tulonsiirtojen tuloja uudelleen jakava vaikutus: 1990-luvun alun lamassa tulonsiirrot tasasivat työttömyydestä aiheutuvia tuloeroja luvulla uudelleen jakava vaikutus samalla tasolla kuin vuonna Työttömyys kuitenkin korkeampi 2011 (8%) kuin 1990 (3%). Verojen tuloja uudelleen jakava vaikutus: - Verotuksen progressiivisuus on vähentynyt. Syitä: Ansiotuloverotuksen keventyminen ja ylimpien tulojen tulokoostumuksen muutos pääomatulojen suuntaan => keskimääräiset ja marginaaliveroasteet laskeneet. 36
37 Uudelleenjakovaikutus, % Kuva 8. Tulojen uudelleenjakovaikutus Kokonaisvaikutus Saatujen tulonsiirtojen vaikutus Välittömien verojen vaikutus 0 Saatujen tulonsiirtojen vaikutus = [Gini(tuotannontekijatulot)-Gini(bruttotulot)]/Gini(bruttotulot) Välittömien verojen vaikutus = [Gini(bruttotulot) - Gini(käytettävissä olevat tulot)]/gini(käytettävissä olevat tulot) Aineistolähde: Tulonjakotilaston palveluaineisto , Tilastokeskus 37
38 1.desiili 2.desiili 3.desiili 4.desiili 5.desiili 6.desiili 7.desiili 8.desiili 9.desiili 10.desiili Ylin 1 % Kaikki Kuva 9. Käytettävissä olevien tulojen kasvu ja eri tulokymmenyksissä 7,0 6,0 6,0 5,0 4,0 3,0 2,0 1,0 0,9 4,7 4,4 4,1 3,8 3,5 3,3 3,1 2,8 1,2 1,4 1,5 1,5 1,6 1,7 1,8 1,9 2,5 2,3 3,7 1,8 1,8 3,4 0, Aineistolähde: Kulutustutkimus ; Tulonjakotilaston palveluaineisto , 38 Tilastokeskus
39 Selityksiä tuloerojen kasvulle (i) Teknologian ja globalisaatio suosinut koulutettuja. - kehitys nähdään koulutetun työvoiman kysynnän ja tarjonnan kilpajuoksuna. Teknologian muutos lisää koulutetun työvoiman kysyntää nopeammin kuin tarjontaan => palkkaerot koulutettujen ja muiden välillä kasvaa => kasvattaa tuloeroja. - Ns. marginaalituottavuus-teorian mukaan huipputulot heijastavat henkilöiden suurta panosta talouteen. Henkilöiden väliset tuottavuuserot heijastuvat tuloeroina. (ii) Talouden kasvu lisää tuloeroja. - Tutkimuksesta ei löydy tukea, että näin käy automaattisesti (OECD, 2014) 39
40 (iii) Sosiaalisten normien muutos suhtautuminen palkitsemiseen on muuttunut. (iv) Julkisen vallan tulonsiirto- ja veropolitiikka Verotuksen progressiivisuus vähentynyt 40
41 Tuloköyhyys Suomessa 1990-luvun alun lama vähensi köyhyyttä. Syy siihen oli lama-aikana mediaanitulon lasku. Köyhyyden koostumus muuttui (kuva 11)? Köyhyys on lisääntynyt 1990-luvun puolivälistä lähtien. Puolet köyhistä sijoittuu 60 ja 50 % mediaanitulon väliin. Köyhien ryhmät muuttuvat köyhyysrajasta riippuen. Köyhyyden kasvun syyt eivät ole samoja kuin eriarvoisuuden kasvulla. Työttömyyden pitkittyminen Nuoret vuotiaat ja vanhat yli 75-vuotiaat. 41
42 Kuva 10. Köyhyysasteet: köyhyysraja 40, 50 ja 60 % mediaanitulosta Aineistolähde: Tulonjakotilaston palveluaineisto , Tilastokeskus 42
43 Kuva 11. Köyhyyden koostumus köyhyysrajana 40 ja 60 % mediaanitulosta Aineistolähde: Tulonjakotilaston palveluaineisto , Tilastokeskus 43
44 Kirjallisuutta A.B. Atkinson (2014): After Piketty? The British Journal of Sosiology. Volume 65 Issue 4. Hindriks Myles (2008): Intermediate Public Economics, Ch 13. Peter Lambert: The Distribution and Redistribution of Income. A Mathematical Analysis (2nd ed), OECD: Growing Unequal. Income Distribution and Poverty in OECD Countries, OECD: Focus on Inequality and Growth - December 2014 Joseph Stiglitz: Economics of the Public Sector (3rd ed). Luku 5 Matti Tuomala: Julkistalous, Gaudeamus. Luku 19. Tilastokeskus, Pienituloisuuden kehitys Suomessa _kat_001_fi.html 44
45 Liite A= {1,3,6,9,11} R=0,33 D=0,33 B= {1,1,6,11,11} R=0,33 D=0,42 C={1,3,6,10,10} R= 0,3 D=0,33 45
Tuloerojen kehitys Suomessa 1966-2007. Marja Riihelä Valtion taloudellinen tutkimuskeskus Verotyöryhmän kokous 9.9.2009
Tuloerojen kehitys Suomessa 1966-2007 Marja Riihelä Valtion taloudellinen tutkimuskeskus Verotyöryhmän kokous 9.9.2009 Suomessa eriarvoisuuden kasvu viimeisen kymmenen vuoden aikana oli poikkeuksellista
LisätiedotYlimmät tulo osuudet,tuloerot ja verot. Marja Riihelä (VATT) & Matti Tuomala (TaY) Sosiaalipolitiikan päivät Tampere
Ylimmät tulo osuudet,tuloerot ja verot Marja Riihelä (VATT) & Matti Tuomala (TaY) Sosiaalipolitiikan päivät Tampere 25.10.2018 Taustaa Usein kuultu väite tuloerokeskustelussa tuloerot eivät ole enää kasvaneet
LisätiedotTilastotiedote 2007:1
TAMPEREEN KAUPUNGIN TALOUS- JA STRATEGIARYHMÄ TIETOTUOTANTO JA LAADUNARVIOINTI Tilastotiedote 2007:1 25.1.2007 TULONJAKOINDIKAATTORIT 1995 2004 Tilastokeskus kokosi vuodenvaihteessa kotitalouksien tulonjakoa
LisätiedotVerotus ja tasa-arvo. Matti Tuomala Kalevi Sorsa säätiö 26.1.2007
Verotus ja tasa-arvo Matti Tuomala Kalevi Sorsa säätiö 26.1.2007 Progressiivinen verotus: egalitaristinen menestystarina! Progressiivinen verotus on vanha idea. - Marxin ja Engelsin Kommunistisen manifestin
Lisätiedot01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ. Juha Rantala ja Marja Riihelä. Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013
01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ Juha Rantala ja Marja Riihelä Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013 Sukupuolten välinen tasa-arvo on keskeinen arvo suomalaisessa
LisätiedotOnko eläkeköyhyys faktaa vai fiktiota? - Eläkkeiden tasot ja ostovoiman kehitys Juha Rantala Ekonomisti Eläketurvakeskus
Onko eläkeköyhyys faktaa vai fiktiota? - Eläkkeiden tasot ja ostovoiman kehitys Juha Rantala Ekonomisti Eläketurvakeskus Eläkeläiset ry:n seminaari, Kuntoranta 27.4.2017 Esityksen sisältö 1) Taustaa. -
LisätiedotOnko Pikettyn kuvaama kehitys nähtävissä Suomessa? Matti Tuomala 10.12.2014
Onko Pikettyn kuvaama kehitys nähtävissä Suomessa? Matti Tuomala 10.12.2014 Piketty(2014):kahlitsematon kapitalismi johtaa vääjäämättömästi taloudellisten erojen kasvuun Piketty (2014) esittää teorian
LisätiedotJulkistalous, Taloudellinen valta ja Tulonjakauma (Public Economics, Economic Power and Distribution)
Julkistalous, Taloudellinen valta ja Tulonjakauma (Public Economics, Economic Power and Distribution) Marja Riihelä VATT Saikat Sarkar TAY Risto Sullström VATT Ilpo Suoniemi PT Hannu Tanninen ISY Matti
LisätiedotMarkus Jäntin mielestä suomalainen verokeskustelu on liiaksi keskittynyt tuloveroihin. Tavaroiden ja palveluiden regressiivisten verojen tarkastelu
Markus Jäntin mielestä suomalainen verokeskustelu on liiaksi keskittynyt tuloveroihin. Tavaroiden ja palveluiden regressiivisten verojen tarkastelu viittaa siihen, ettei verotuksen painopistettä pitäisi
LisätiedotSosiaalifoorumi 17.5.2008 Miten talouskasvun hedelmät ovat jakaantuneet? Heikki Taimio
Sosiaalifoorumi 17.5.2008 Miten talouskasvun hedelmät ovat jakaantuneet? Heikki Taimio Erikoistutkija Palkansaajien tutkimuslaitos heikki.taimio@labour.fi Heikki Taimio (toim.): Talouskasvun hedelmät kuka
LisätiedotMatti Tuomala Työeläkepäivä 20.10.2010
Matti Tuomala Työeläkepäivä 20.10.2010 Työn nousu ja pääoman perääntyminen kesti 1970 luvun loppuun (Länsi-Eurooppa, USA) Pääoman nousu ja työn perääntyminen käynnistyi 1980-luvun alusta lähtien (Reagan
LisätiedotVarallisuus kasautuu yhä harvemmille, näkyykö kapitalismin murros Suomessa? Matti Tuomala Espoo
Varallisuus kasautuu yhä harvemmille, näkyykö kapitalismin murros Suomessa? Matti Tuomala 12.11.2016 Espoo Miten tähän on tultu? Kehittyneen maailman lyhyt sosiaali/taloushistoria Työn nousu ja pääoman
LisätiedotTulonjaon ja pienituloisuuden kehityksestä Martti Hetemäki
Tulonjaon ja pienituloisuuden kehityksestä 26.9.2017 Martti Hetemäki Sisällys Tuloerojen kehitys Suomessa (dia 3) Verojen ja etuuksien tuloeroja tasaava vaikutus eri maissa (dia 4) Työssäkäyvien pienituloisuus
LisätiedotEläkkeensaajien eläke- ja toimeentuloerojen kehitys. Mikko Kautto 9.2.2012, ETK:n tutkimusseminaari
Eläkkeensaajien eläke- ja toimeentuloerojen kehitys Mikko Kautto 9.2.2012, ETK:n tutkimusseminaari Kokonaiskatsaus eläkkeensaajien toimeentuloon vuosina 2000-2010 SISÄLLYS Kokonaiskatsaus eläkkeensaajien
LisätiedotMarja Riihelä Erikoistutkija VATT marja.riihela@vatt.fi. Risto Sullström VTL risto.sullstrom@gmail.com
Antavatko vuosittaiset tulot harhaanjohtavan kuvan tuloerojen ja köyhyyden kasvusta? Tuloerojen voimakas kasvu 199-luvun laman jälkeen ei johtunut satunnaisista ja lyhytaikaisista tulomuutoksista. Tulonsaajat
LisätiedotKöyhyys ja huono-osaisuus hyvinvointivaltiossa
Köyhyys ja huono-osaisuus hyvinvointivaltiossa Jouko Karjalainen eapn-fin 29.11.2013 1 Tulkintakehikot Yksilön vastuu Yhteisöjen vastuu Yhteiskunnan vastuu 2 Mitä on köyhyys? vastentahtoinen tilanne, rajoittaa
LisätiedotKehysriihen 2013 veromuutosten tulonjakovaikutukset
1 Kehysriihen 2013 veromuutosten tulonjakovaikutukset Muistio 5.4.2013 (päivitetty 9.4.2013) Marja Riihelä ja Heikki Viitamäki 1 Aluksi Muistiossa tarkastellaan vuoden 2013 kehysriihessä päätettyjen veromuutosten
LisätiedotIkä, sukupuoli ja tuloerot
ANALYYSIT Ikä, sukupuoli ja tuloerot MARJA RIIHELÄ & RISTO SULLSTRÖM & MATTI TUOMALA Johdanto Suomi nautti pitkään maineestaan kuulua pienimpien tuloerojen maihin. Tilanne kuitenkin muuttui dramaattisesti
LisätiedotSuomalaisen hyvinvoinnin haasteita. Tilastokeskus-päivä 4.11.2008
Suomalaisen hyvinvoinnin haasteita Tilastokeskus-päivä 4.11.28 Kaksi näkökulmaa suomalaisen hyvinvoinnin haasteista 1) Väestön ikääntymisen seuraukset :! Talouskasvun hidastuminen, kun työikäinen väestö
LisätiedotKotitalouksien tulot muodostuvat
Marja Riihelä ja Ilpo Suoniemi 7. Miksi Suomen tuloerot ja köyhyys ovat kääntyneet kasvuun? 1 Kotitalouksien tulot muodostuvat monesta lähteestä ja moninaisten tekijöi- Suomen tulonjakotilastojen historiassa
LisätiedotEläkkeet ja eläkeläisten toimeentulo Susan Kuivalainen, Juha Rantala, Kati Ahonen, Kati Kuitto ja Liisa-Maria Palomäki (toim.
Eläkkeet ja eläkeläisten toimeentulo 1995 2015 Susan Kuivalainen, Juha Rantala, Kati Ahonen, Kati Kuitto ja Liisa-Maria Palomäki (toim.) Eläkeläisten toimeentulo on parantunut useimmilla keskeisillä toimeentulomittareilla
LisätiedotEläkkeet ja köyhyys. Pertti Honkanen Kela, tutkimusosasto
Eläkkeet ja köyhyys Pertti Honkanen Kela, tutkimusosasto 24.11.2016 Eläketulot: erilaisia käsitteitä Työeläke Kokonaiseläke = työeläke + kansaneläke + takuueläke + lapsikorotus + rintamalisät Käytettävissä
LisätiedotEläkkeet ja eläkeläisten toimeentulo
Eläkkeet ja eläkeläisten toimeentulo 1995-2015 Susan Kuivalainen, Juha Rantala, Kati Ahonen, Kati Kuitto, Liisa-Maria Palomäki, Marja Riihelä (VATT), Heidi Nyman, Jukka Lampi, Jukka Appelqvist ja Janne
LisätiedotTuloerojen viimeaikainen kehitys Suomessa
ANALYYSI Tuloerojen viimeaikainen kehitys Suomessa 17.5.2019 15:20 ANALYYSI TALOUDEN NÄKYMÄT Petri Mäki-Fränti Vanhempi ekonomisti Suomalaisten kotitalouksien tuloerot ovat nyt selvästi suuremmat kuin
LisätiedotHYVINVOINTI JA TALOUDEN REUNAEHDOT. 6.11.2013 Jaakko Kiander Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen
HYVINVOINTI JA TALOUDEN REUNAEHDOT 6.11.2013 Jaakko Kiander Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen 1 MITÄ HYVINVOINTI ON? Perustarpeet: ravinto, asunto Terveys: toimintakyky, mahdollisuus hyvään hoitoon
LisätiedotTulonjakotilasto 2009
Tulot ja kulutus 2011 Tulonjakotilasto 2009 Suurituloisimpien tulojen pieneneminen kavensi tuloeroja Tuloerot jatkoivat kaventumista vuonna 2009. Tilastokeskuksen tulonjakotilaston mukaan Gini-kerroin
LisätiedotRikkaat rikastuivat Entä köyhät?
Rikkaat rikastuivat Entä köyhät? Veli-Matti Törmälehto Tuloerojen kasvun kiistattomin piirre on kaikkein suurituloisimman väestön tulo-osuuden kasvu.yli puolet heidän bruttotuloistaan oli omaisuus- ja
LisätiedotVEROPOLITIIKKA HUIPPUTULOJEN JA -VARALLISUUDEN TAUSTALLA ONKO PIKETTYN KUVAAMA KEHITYS NÄHTÄVISSÄ SUOMESSA?
Marja Riihelä Erikoistutkija, VATT Risto Sullström VTL Matti Tuomala Professori, Tampereen yliopisto VEROPOLITIIKKA HUIPPUTULOJEN JA -VARALLISUUDEN TAUSTALLA ONKO PIKETTYN KUVAAMA KEHITYS NÄHTÄVISSÄ SUOMESSA?
LisätiedotTuoreimmat tiedot kotitalouksien toimeentulosta. Hannele Sauli Tilastokeskuksen asiakaspäivä 25.1.2012
Tuoreimmat tiedot kotitalouksien toimeentulosta Hannele Sauli Tilastokeskuksen asiakaspäivä 25.1.2012 Esityksen teemat Kotitalouksien toimeentulon kehitys tulonjakotilastojen valossa: Tulotason nousu Tuloerojen
Lisätiedot8 Julkistalous ja hyvinvointi
8 Julkistalous ja hyvinvointi Taloustieteen perusperiaatteiden mukaan markkinoiden synnyttämän tulonjaon eriarvoisuus on toinen syy siihen, miksi julkisen vallan voi olla tarpeen puuttua markkinoiden toimintaan
Lisätiedot1(6) VM/BO/RY. Kuva 1: Käytettävissä olevat vuositulot sekä talousarvioesityksen tuoma muutos tuloihin tulokymmenyksittäin
1(6) 18.9.2017 VM/BO/RY TAE 2018 tulonjakovaikutukset Tähän muistioon on koottu arvioita vuoden 2018 talousarvioesityksessä esitettyjen uudistusten tulonjakovaikutuksista, niiltä osin kuin niitä on pystytty
LisätiedotInstituutiot ja allokaatiot Taloustieteen perusteet Matti Sarvimäki
17//18 Johdanto Instituutiot ja allokaatiot Taloustieteen perusteet Matti Sarvimäki Tähän mennessä valinta niukkuuden vallitessa peliteorian alkeet Tänään keskitymme pelin sääntöihin Pareto-tehokkuus ja
LisätiedotToimintaympäristö. Tulot. 12.1.2015 Jenni Kallio
Toimintaympäristö Tulot 12.1.2015 Jenni Kallio Käytettävissä olevat tulot pienenivät Tulot 2013 Diat 4 7 Vuonna 2013 tamperelaisten tulonsaajien veronalaiset keskitulot olivat 27 587 euroa. Tulonsaajista
LisätiedotTulonjaon kokonaistilasto 2017, tuloerot
Tulot ja kulutus 2018 Tulonjaon kokonaistilasto 2017, tuloerot Tuloerot kasvoivat vuonna 2017 Tuloerot kasvoivat vuonna 2017 edellisvuoteen verrattuna, ilmenee Tilastokeskuksen tulonjaon kokonaistilastosta.
LisätiedotTuloeroja koskevat tilastot
artikkeli marja riihelä Erikoistutkija vatt marja.riihela@vatt.fi matti tuomala Tutkimusjohtaja, Professori emeritus tampereen yliopisto matti.tuomala@tuni.fi Ovatko tuloerot Suomessa kasvaneet luultua
LisätiedotTILASTOKATSAUS 5:2016
Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 5:2016 1 1.4.2016 YKSINHUOLTAJIEN TULOT VANTAALLA VUOSINA 2000 2013 Yksinhuoltajien määrä Vantaalla oli vuoden 2013 lopussa kaikkiaan 95 400 asuntokuntaa, joista yhden
LisätiedotTyöllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)
Työllisyysaste 198-24 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 8 % 75 7 Suomi EU-15 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 22.3.24/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työttömyysaste 1985-24 2 % 2 15
LisätiedotTulonjakovaikutusarviot veropoliittisten linjausten tukena. Elina Pylkkänen
Tulonjakovaikutusarviot veropoliittisten linjausten tukena Elina Pylkkänen Hallitus asettaa itselleen tavoitteet Valtionvelka suhteessa kokonaistuotantoon kääntyy laskuun hallituskaudella Valtiontalouden
LisätiedotSata-hanke ALUEELLISEN HYVINVOINTIMITTARISTON KEHITTÄMINEN. Ari Karppinen & Saku Vähäsantanen
Sata-hanke ALUEELLISEN HYVINVOINTIMITTARISTON KEHITTÄMINEN Ari Karppinen & Saku Vähäsantanen 27.5.2014 2 SATA-HANKE SATA-HANKKEEN TAUSTAA RAHOITUS 2011-2013/2014 Satakuntaliiton myöntämä EAKR-avustus ja
LisätiedotTILASTOKATSAUS 6:2016
Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 6:2016 1 7.4.2016 SELLAISTEN ASUNTOKUNTIEN, JOISSA ON PARISKUNTA JA LAPSIA, TULOT VANTAALLA VUOSINA 2000 2013 Asuntokuntien määrä Vantaalla oli vuoden 2013 lopussa
LisätiedotTulonjako ja välittömän verotuksen progressio: 1990-luvun kehitys Suomessa
Kansantaloudellinen aikakauskirja 99. vsk. 4/2003 ESITELMIÄ Tulonjako ja välittömän verotuksen progressio: 1990-luvun kehitys Suomessa Ilpo Suoniemi Tutkimuskoordinaattori Palkansaajien tutkimuslaitos
LisätiedotTILASTOKATSAUS 8:2016
Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 8:2016 1 15.4.2016 ASUNTOKUNTIEN ELINVAIHEET JA TULOT ELINVAIHEEN MUKAAN VUOSINA 2005 2013 Asuntokunnat elinvaiheen mukaan lla, kuten muillakin tässä tarkastelluilla
LisätiedotInstituutiot ja allokaatiot. Taloustieteen perusteet Matti Sarvimäki
Instituutiot ja allokaatiot Taloustieteen perusteet Matti Sarvimäki Johdanto Tähän mennessä valinta niukkuuden vallitessa peliteorian alkeet Tänään keskitymme pelin sääntöihin Pareto-tehokkuus ja oikeudenmukaisuus
LisätiedotEläkkeet ja eläkeläisten toimeentulo 2000-2010. Työeläkepäivä 15.11.2011 Mikko Kautto, Tutkimusosasto
Eläkkeet ja eläkeläisten toimeentulo 2000-2010 Työeläkepäivä 15.11.2011 Mikko Kautto, Tutkimusosasto Päätulos: eläkkeet ovat kasvaneet huomattavasti Keskimääräinen eläke on parantunut 10 vuodessa reaalisesti
LisätiedotTUTKIMUKSIA. Juha Rantala ja Ilpo Suoniemi. Eläkeläisten toimeentulo tulonjaon kokonaisuudessa
T TUTKIMUKSIA Juha Rantala ja Ilpo Suoniemi Eläkeläisten toimeentulo tulonjaon kokonaisuudessa Eläketurvakeskuksen tutkimuksia 2007:2 Palkansaajien tutkimuslaitoksen tutkimuksia 105 TUTKIMUKSIA Juha Rantala
LisätiedotSubjektiivisen ja objektiivisen taloudellisen hyvinvoinnin suhde
Subjektiivisen ja objektiivisen taloudellisen hyvinvoinnin suhde Näkökulmia talouteen ja hyvinvointiin seminaari Hyvinvoinnin mittaaminen, käsitteellinen lähtökohta: Hyvinvointi on moniulotteinen käsite,
LisätiedotTalouskasvu ja hyvinvointivaltion rahoitus
Talouskasvu ja hyvinvointivaltion rahoitus Seija Ilmakunnas Palkansaajien tutkimuslaitos Talouskasvu vakaan yhteiskuntakehityksen edellytys? -seminaari 11.3.2011 Esityksen rakenne Kestävän kehityksen yhteiskuntapolitiikan
LisätiedotPolarisaatiosta ja keskiluokan kuihtumisesta
Polarisaatiosta ja keskiluokan kuihtumisesta MARJA RIIHELÄ & MATTI TUOMALA Johdanto Työmarkkinoilla tapahtuvasta polarisaatiosta eli teknologisen kehityksen (automaatio, robotisaatio, tekoäly) aiheuttamasta
LisätiedotTULOEROJEN JA TALOUDELLISEN ERIARVOISUUDEN MITTAAMISESTA: SOVELLUS SUOMEN KULUTUSTUTKIMUKSILLA
VATT-TUTKIMUKSIA 130 VATT RESEARCH REPORTS Jussi Lintunen TULOEROJEN JA TALOUDELLISEN ERIARVOISUUDEN MITTAAMISESTA: SOVELLUS SUOMEN KULUTUSTUTKIMUKSILLA Valtion taloudellinen tutkimuskeskus Government
LisätiedotHUOM: yhteiskunnallisilla palveluilla on myös tärkeä osuus tulojen uudelleenjaossa.
1 2. JULKISEN SEKTORIN MENOT SUOMESSA JA ERÄISSÄ MUISSA MAISSA (NÄMÄ TIEDOT OVAT TUOMALAN UUDESTA JULKAISEMATTOMASTA KÄSIKIRJOITUKSESTA) EI SAA LEVITTÄÄ ULKOPUIOLELLE LUENTOJEN! Tässä luvussa tarkastelemme
LisätiedotPerusturvan riittävyys ja köyhyys 2017
Perusturvan riittävyys ja köyhyys 2017 Susanna Mukkila, Ilari Ilmakunnas, Pasi Moisio, Paula Saikkonen Sosiaalipolitiikan tutkimusyksikkö 26.10.2017 1 Mitä tarkoitetaan perusturvalla ja köyhyydellä? Perusturvan
LisätiedotTulonjakotilasto 2010
Tulot ja kulutus 2012 Tulonjakotilasto 2010 Omistusasujien tulot ovat kehittyneet suotuisammin kuin vuokra-asujien Omistusasunnossa ja vuokralla asuvien kotitalouksien välinen tuloero on kasvanut viimeisten
LisätiedotMikrosimulointimallit päätöksenteon ja tutkimuksen palveluksessa. Elina Pylkkänen
Mikrosimulointimallit päätöksenteon ja tutkimuksen palveluksessa Elina Pylkkänen Mikrosimulointimallit Mitä on mikrosimulointi? Mitä hyötyä mikrosimulointimalleista päätöksenteossa? Miten valtiovarainministeriön
LisätiedotKasvaako eriarvoisuus?: Tulojen jakautuminen ja köyhyys OECDmaissa
Growing Unequal? : Income Distribution and Poverty in OECD Countries Summary in Finnish Kasvaako eriarvoisuus?: Tulojen jakautuminen ja köyhyys OECDmaissa Suomenkielinen tiivistelmä Onko tulojen eriarvoisuus
LisätiedotVerotus ja talouskasvu. Essi Eerola (VATT) Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.09.2009
Verotus ja talouskasvu Essi Eerola (VATT) Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.09.2009 Johdantoa (1/2) Talouskasvua mitataan bruttokansantuotteen kasvulla. Pienetkin erot talouden BKT:n kasvuvauhdissa
LisätiedotTulonjakotilasto 2007
Tulot ja kulutus 2009 Tulonjakotilasto 2007 Tuloerojen kasvu jatkui vuonna 2007 Pienituloisimpien väestöryhmien tulokehitys oli vuonna 2007 keskimääräistä heikompaa ja tuloerot Suomessa kasvoivat edellisvuoteen
LisätiedotIkärakennemuutos, tulot ja kulutus Reijo Vanne, Työeläkevakuuttajat TELA. Sisältö. Päälähteet
Helsingin yliopisto Sosiaalitieteiden laitos Yhteiskuntapolitiikka Luentosarja: Suomi ikääntyy 2015 19.2.2015 Ikärakennemuutos, tulot ja kulutus Reijo Vanne, Työeläkevakuuttajat TELA Sisältö Käsitteitä:
LisätiedotTulo- ja varallisuuserojen
artikkeli terhi ravaska Nuorempi tutkija palkansaajien tutkimuslaitos terhi.ravaska@labour.fi Kuvat maarit kytöharju Naiset tulojakauman huipulla Puhuttaessa sukupuolten taloudellisesta tasa-arvosta tarkastellaan
LisätiedotNäkökulmia köyhyyteen
Näkökulmia köyhyyteen TERVE-SOS Lahti 19 05 2010 2010-05-22 Jouko Karjalainen 1 2010-05-22 Näkökulmia köyhyyteen Jouko Karjalainen TERVE-SOS Lahti 19 05 2010 Jouko Karjalainen 2 Suhteellinen köyhyyden
LisätiedotPALJONKO SUOMALAISET KÄYTTÄVÄT TULOISTAAN ASUMISEEN?
PALJONKO SUOMALAISET KÄYTTÄVÄT TULOISTAAN ASUMISEEN? Timo Kauppinen, THL 12.11.2018 Paljonko suomalaiset käyttävät tuloistaan asumiseen? / Timo Kauppinen 1 TÄMÄ ESITYS Asumismeno/kustannusrasitteen erilaiset
LisätiedotTyöllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)
1 Työllisyysaste 1989-23 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 75 8 % Suomi EU 7 65 6 55 5 89 91 93 95 97 99 1* 3** 13.1.23/SAK /TL Lähde: OECD Economic Outlook December 22 2 Työllisyysaste EU-maissa 23
LisätiedotMinkälaiset palvelut kuntalaiset haluavat ja millä hinnalla? Pauli Forma
Minkälaiset palvelut kuntalaiset haluavat ja millä hinnalla? Pauli Forma Ikärakenne Lähtökohtia Palvelujen tarve lisääntyy ja painopiste muuttuu Palveluja tuottavat työntekijät siirtyvät eläkkeelle Työvoimakilpailu
LisätiedotSUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA
SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA Sisältö Kotitalouksien varallisuus on selvästi epätasaisemmin jakautunut kuin tulot 3 ANALYYSI Kotitalouksien varallisuus on selvästi epätasaisemmin
LisätiedotSosiaalisesti kestävä kehitys. Sakari Karvonen Sosiaali- ja terveyspolitiikan ja talouden osasto Osastojohtaja, tutkimusprofessori
Sosiaalisesti kestävä kehitys Sakari Karvonen Sosiaali- ja terveyspolitiikan ja talouden osasto Osastojohtaja, tutkimusprofessori Sosiaalinen kestävyys Yhteiskunnan sosiaalinen kestävyys tärkeä strateginen
LisätiedotSosiaalipolitiikkaan pyrkivien on lisäksi vastattava kysymyksiin teoksesta Anttonen & Sipilä, Suomalaista sosiaalipolitiikkaa (2000).
tunnus SOSIAALIPOLITIIKKA AINEISTOKOE Sosiaalipolitiikkaan pyrkivien on lisäksi vastattava kysymyksiin teoksesta Anttonen & Sipilä, Suomalaista sosiaalipolitiikkaa (2000). Perehdy aineistoon ja vastaa
LisätiedotTulonjakotilasto 2004 Inkomstfördelningss ta tis tik Income Distribution Statistics
Tilastokeskus /iin«statistikcentralen Statistics Finland Suomen virallinen tilasto Finlands officiella statistik Official Statistics of Finland Tulot ja kulutus 2006 Inkomst och konsumtion Income and Consumption
LisätiedotTILASTOKATSAUS 7:2016
Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 7:2016 1 11.4.2016 LAPSETTOMIEN PARIEN TULOT VANTAALLA VUOSINA 2000 2013 Asuntokuntien määrä Vantaalla oli vuoden 2013 lopussa kaikkiaan 95 400 asuntokuntaa, joista
LisätiedotInstituutiot ja allokaatiot. Taloustieteen perusteet Matti Sarvimäki
Instituutiot ja allokaatiot Taloustieteen perusteet Matti Sarvimäki Johdanto Tähän mennessä valinta niukkuuden vallitessa peliteorian alkeet Tänään keskitymme pelin sääntöihin Pareto-tehokkuus ja oikeudenmukaisuus
LisätiedotTyöllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15 64 v)
Työllisyysaste 198 26 Työlliset/Työikäinen väestö (15 64 v 8 % Suomi 75 EU 15 EU 25 7 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 6** 5.4.25/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työttömyysaste 1985 26
LisätiedotTulonjaon kokonaistilasto 2016, tuloerot
Tulot ja kulutus 2017 Tulonjaon kokonaistilasto 2016, tuloerot Tuloerot lähes ennallaan vuonna 2016 Tuloerot pysyivät lähes ennallaan vuonna 2016 edellisvuoteen verrattuna, ilmenee Tilastokeskuksen tulonjaon
LisätiedotMiten kuvata taloudellista hyvinvointia? Olli Savela, yliaktuaari, kansantalouden tilinpito Näkökulmia talouteen ja hyvinvointiin seminaari 7.3.
Miten kuvata taloudellista hyvinvointia? Olli Savela, yliaktuaari, kansantalouden tilinpito Näkökulmia talouteen ja hyvinvointiin seminaari 7.3.2011 Kansantalouden tilinpito Kansainvälinen talouden kuvaus-
LisätiedotFinanssipolitiikkaa harjoitetaan sekä koko maan tasolla että paikallistasolla kunnissa. Mitä perusteita tällaiselle kahden tason politiikalle on?
!" # $ Tehtävä 1 %&'(&)*+,)**, -./&,*0. &1 23435 6/&*.10)1 78&99,,: +800, (&)**,9)1 +8)**, 7;1*)+,)**, (&6,,77. )0; '?@0?(; (, ',)00&(, &1 9&/9.,*0, (, 0&)*,,70, +,0,7,*0, -./&,*0..*0,A
LisätiedotNaiset ja miehet Kelan asiakkaina Viekö haikara tasa-arvon?
Naiset ja miehet Kelan asiakkaina Viekö haikara tasa-arvon? Ulla Hämäläinen Kelan tutkimusosasto 5.6.2012 Tässä esityksessä Esittelen lapsen saannin vaikutusta puolisoiden väliseen tulonjakoon perheen
LisätiedotSosiaalisesti kestävä Suomi Kirsi Varhila
Sosiaalisesti kestävä Suomi Kirsi Varhila Lähteet: Seppo.Koskinen, Pasi Moisio & työryhmä, THL TALOUDELLINEN ERIARVOISUUS ON SÄILYNYT SUOMESSA ENNALLAAN Tuloerot kasvoivat 1990-luvun puolivälistä aina
LisätiedotOULUN YLIOPISTON KAUPPAKORKEAKOULU. Juho Kiviharju TULOEROT SUOMESSA
OULUN YLIOPISTON KAUPPAKORKEAKOULU Juho Kiviharju TULOEROT SUOMESSA Kandidaatintutkielma Kauppatieteet Huhtikuu 2019 2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 4 2 TULOEROT KÄSITTEENÄ JA NIIDEN MITTAAMINEN... 6 2.1 Tulot
LisätiedotKöyhyys ja huono-osaisuus hyvinvointivaltiossa. Jouko Karjalainen Päivyt 28.11.2013
Köyhyys ja huono-osaisuus hyvinvointivaltiossa Jouko Karjalainen Päivyt 28.11.2013 Tulkintakehikot Yksilön vastuu Yhteisöjen vastuu Yhteiskunnan vastuu Sosiaalisten ongelmien määrittely 1. Ongelman tunnistaminen
LisätiedotOsa 15 Talouskasvu ja tuottavuus
Osa 15 Talouskasvu ja tuottavuus 1. Elintason kasvu 2. Kasvun mittaamisesta 3. Elintason osatekijät Suomessa 4. Elintason osatekijät OECD-maissa 5. Työn tuottavuuden kasvutekijät Tämä on pääosin Mankiw
LisätiedotLuentorunko 5: Limittäisten sukupolvien malli
Niku, Aalto-yliopisto ja Etla Makrotaloustiede 31C00200, Talvi 2018 Johdanto Makromalleissa kotitaloudet ajatellaan usein dynastioina, joissa jälkeläisten hyvinvoinnilla sama paino kuin omalla. Toisinaan
Lisätiedot01/2017 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ. Susan Kuivalainen, Juha Rantala, Kati Ahonen, Kati Kuitto ja Liisa-Maria Palomäki (toim.
01/2017 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ Susan Kuivalainen, Juha Rantala, Kati Ahonen, Kati Kuitto ja Liisa-Maria Palomäki (toim.) Eläkkeet ja eläkeläisten toimeentulo 1995 2015 Tutkimus sisältää
LisätiedotTulonjakotilasto 2008
Tulot ja kulutus 2010 Tulonjakotilasto 2008 Taantuman ensi vaihe alensi suuri- ja pienituloisten kotitalouksien reaalituloja Vuoden 2008 jälkipuoliskolla alkanut taantuma puraisi kotitalouksien omaisuustuloista
LisätiedotHarjoitusten 2 ratkaisut
Harjoitusten 2 ratkaisut Taloustieteen perusteet 31A00110 Tea Lönnroth tea.lonnroth(at)aalto.fi Teach a parrot the terms 'supply and demand' and you've got an economist. Thomas Carlyle 2 Tehtävä 1 Tarkastellaan
LisätiedotMistä puhumme kun puhumme syrjäytymisestä?
19.9.2013 Mistä puhumme kun puhumme syrjäytymisestä? Jouko Karjalainen 18.09.2013 Jouko Karjalainen 1 Syrjäytyminen köyhyytenä? Köyhyys on vastentahtoinen tilanne rajoittaa olennaisesti mahdollisuuksia
LisätiedotKöyhyyden monet kasvot
Köyhyyden monet kasvot Maria Viljanen, Terveyden ja hyvinvoinnin yksikön päällikkö, SPR keskustoimisto 3.12.2018 Kemi Ruokaa ja osallisuutta -seminaari AUTTAJA LÄHELLÄ SINUA HJÄLPARE NÄRÄ DIG Mitä on
LisätiedotJULKINEN TALOUS (valtion ja kuntien talous)
JULKINEN TALOUS (valtion ja kuntien talous) JULKINEN TALOUS (valtion ja kuntien talous) kasvoi jatkuvasti 80-luvun loppuun asti, 90-luvun lamavuosista alkaen pyritty supistamaan (yhä supistamispaineita)
LisätiedotTulonjaon kokonaistilasto 2006
Tulot ja kulutus 2007 Tulonjaon kokonaistilasto 2006 Tuloerot kasvoivat vuonna 2006 Suhteelliset tuloerot kasvoivat edellisvuodesta vuonna 2006. Väestön pienituloisimman kymmenesosan keskimääräiset reaalitulot
LisätiedotKuka hyötyy kaupungin vuokraasunnoista?
Kuka hyötyy kaupungin vuokraasunnoista? Essi Eerola, Suomen Pankki* Tuukka Saarimaa, VATT * Tutkimuksessa esitetyt näkemykset eivät välttämättä vastaa Suomen Pankin kantaa. 1 Helsingin kaupunki on merkittävä
LisätiedotTuloerot kasvavat Suomessa Matti Tuomala
Tuloerot kasvavat Suomessa Matti Tuomala Onko tuloerojen kasvu väistämätöntä? Kasvattavatko teknologinen muutos ja globalisoituminen vääjäämättä tuloeroja jatkossakin? Heijastaako tuloerojen kasvu kunakin
LisätiedotTULOLIIKKUVUUS JA KÖYHYYDEN PYSYVYYS
Marja Riihelä Erikoistutkija, VATT Ilpo Suoniemi Tutkimuskoordinaattori, Palkansaajien tutkimuslaitos TULOLIIKKUVUUS JA KÖYHYYDEN PYSYVYYS Artikkelissa käytetään laajaa paneeliaineistoa selvittämään tuloliikkuvuuden
LisätiedotKuluttaja valitsee erilaisten hyödykekorien välillä. Kuluttajan preferenssijärjestyksen perusoletukset ovat
Kuluttajan valinta KTT Olli Kauppi Kuluttaja valitsee erilaisten hyödykekorien välillä. Kuluttajan preferenssijärjestyksen perusoletukset ovat 1. Täydellisyys: kuluttaja pystyy asettamaan mitkä tahansa
LisätiedotTulonsiirrot sosiaalisena investointina. Vakuutustieteen juhlaseminaari Tampere
Tulonsiirrot sosiaalisena investointina Vakuutustieteen juhlaseminaari 30.3. 2017 Tampere OLLI KANGAS, VTT, professori, yhteiskuntasuhdejohtaja Kela olli.kangas@kela.fi ESITYKSEN SISÄLTÖ 2 Vanha versus
LisätiedotPerusturvan riittävyys ja köyhyys iäkkäillä
Perusturvan riittävyys ja köyhyys iäkkäillä Pasi Moisio Köyhyys vanhuudessa Mitkä ovat päätöksenteon ikävaikutukset? 29.11.2016 Pikku Parlamentti 27.10.2016 1 Perusturva ja köyhyys Sosiaalivakuutus korvaa
LisätiedotTulonjaon kokonaistilasto 2010
Tulot ja kulutus 2011 Tulonjaon kokonaistilasto 2010 Tuloerot kääntyivät kasvuun vuonna 2010 Pari vuotta kestänyt tuloerojen supistuminen päättyi vuonna 2010, ilmenee Tilastokeskuksen tulonjaon kokonaistilaston
LisätiedotALUEELLISEN HYVINVOINTIMITTARISTON KEHITTÄMINEN. SATAKUNNAN LAPSI- JA NUORISOPOLIITTINEN FOORUMI 16.9.2014 Ari Karppinen & Saku Vähäsantanen
ALUEELLISEN HYVINVOINTIMITTARISTON KEHITTÄMINEN SATAKUNNAN LAPSI- JA NUORISOPOLIITTINEN FOORUMI 16.9.2014 Ari Karppinen & Saku Vähäsantanen 2 Koulukiusaaminen Satakunnan kunnissa 2013 3 Onko koulukiusauskokemuksella
Lisätiedot3 Kuluttajan valintateoria: työn tarjonta ja säästäminen ( Mankiw & Taylor, 2 nd ed, ch 21)
3 Kuluttajan valintateoria: työn tarjonta ja säästäminen ( Mankiw & Taylor, 2 nd ed, ch 21) 1. Työn tarjonta Kuluttajan valintateorian perusmalli soveltuu suoraan kotitalouksien työn tarjontapäätöksen
LisätiedotLuento 11. Työllisyys ja finanssipolitiikka
Luento 11 Työllisyys ja finanssipolitiikka Finanssipolitiikka ja suhdannevaihtelut Kokonaiskysynnässä voimakkaita suhdanneluonteisia vaihteluja kotimaisen kysynnän vaihtelujen ja erityisesti investointien
LisätiedotYksityishenkilöiden tulot ja verot 2010
Tilastoja Helsingin kaupungin tietokeskus 29 2012 Yksityishenkilöiden tulot ja verot 2010 Helsingissä keskitulot 31 200 euroa Pääomatulot nousivat kolmanneksen Veroja ja veroluonteisia maksuja 7 400 euroa
LisätiedotYrittäjät. Konsultit 2HPO 17.4.2013 2HPO.FI
Yrittäjät Konsultit 2HPO 1 Yrittäjien lukumäärä pl. maatalous 1990-270 250 230 210 190 170 150 130 110 90 tuhatta yrittäjää 261 000 169 000 92 000 70 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010
LisätiedotMaahanmuuttajien integroituminen Suomeen
Maahanmuuttajien integroituminen Suomeen Matti Sarvimäki (yhdessä Laura Ansalan, Essi Eerolan, Kari Hämäläisen, Ulla Hämäläisen, Hanna Pesolan ja Marja Riihelän kanssa) Viesti Maahanmuutto voi parantaa
LisätiedotHyvän vastauksen piirteet
Hyvän vastauksen piirteet Hakukohteen nimi: Taloustieteen kandiohjelma Kokeen päivämäärä ja aika: 24.4.2018 kl. 10.00-15.00 1. Määrittele lyhyesti seuraavat käsitteet. (a) Käytettävissä olevat tulot (disposable
LisätiedotTulonjako ja talouskasvu
Tulonjako ja talouskasvu Kansantaloustiede Pro gradu -tutkielma Taloustieteiden laitos Tampereen yliopisto Lokakuu 2005 Katriina Mäkinen Ohjaaja: Matti Tuomala TIIVISTELMÄ Tampereen yliopisto Taloustieteiden
Lisätiedot