Yhteenveto yritysverotuksen asiantuntijatyöryhmän raportista annetuista lausunnoista

Transkriptio

1 1 (31) Lausuntoyhteenveto VM077:00/2016 Yhteenveto yritysverotuksen asiantuntijatyöryhmän raportista annetuista lausunnoista 1. Yleistä Valtiovarainministeriö asetti työryhmän, jonka tehtävänä oli tarkastella yritysverotuksen nykyistä tasoa ja mallia kilpailukyvyn, talouskasvun ja tuottavuuden kannalta. Näitä kysymyksiä ovat esimerkiksi yritysten aineelliseen ja aineettomaan pääomaan tekemien investointien verokohtelu sekä osaamisen verokohtelu. Siltä osin kuin käsiteltävät asiat kytkeytyvät osinkoverotukseen tai muuhun henkilöverotukseen, myös näiden veromuotojen tarkastelu kuului työryhmän toimeksiantoon. Työryhmän tehtävänä oli antaa suosituksia mahdollisesti tarvittavista toimenpiteistä. Työryhmän tehtävänä oli myös esittää asiantuntijanäkemys investointien edistämiseksi tarkoitetun varauksen käyttöönotosta yritysverotuksessa. Lisäksi työryhmän tehtävänä oli käsitellä pääministeri Juha Sipilän hallitusohjelmassa mainitut osinkoverotuksesta tehtävät erillisselvitykset, joista toinen koskee First North kauppapaikalle listautuvien yhtiöiden osinkoverotusta ja toinen pienten osinkojen verovapautta. Työryhmä luovutti raporttinsa valtiovarainministeriölle Raportti lähetettiin lausunnolle yhteensä 27 viranomaiselle, etujärjestölle ja professorille. Näistä lausunnon antoivat työ- ja elinkeinoministeriö (TEM), Akava ry, Elinkeinoelämän keskusliitto EK ry (EK), Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA, Keskuskauppakamari, Palkansaajien tutkimuslaitos, Pellervon taloustutkimus PTT, Perheyritysten liitto ry, Pörssisäätiö, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry, Suomen pääomasijoitusyhdistys ry, Suomen Taloushallintoliitto ry, Suomen Yrittäjät ry, Teknologiateollisuus ry, Toimihenkilökeskusjärjestö STTK ry, Valtion taloudellinen tutkimuskeskus (VATT), Verohallinto, Veronmaksajain Keskusliitto ry, Professori Seppo Penttilä ja apulaisprofessori Tomi Viitala. Lisäksi lausunnon antoi Palvelualojen työnantajat PALTA ry. Lausunnonantajien kommentit yritysverotuksen asiantuntijatyöryhmän suosituksiin on ryhmitelty työryhmäraportissa esitettyjen asiakohtien mukaisesti. Sen lisäksi yhteenvedon lopussa on käyty lävitse lausunnoissa esille tuotuja muita huomioita. 1 Nykyjärjestelmä yhteisöverokanta ja veropohja EK pitää työryhmäraportissa todetun mukaisesti Suomen nykyistä yhteisöverokannan tasoa kansainvälisessä vertailussa nyt kohtuullisen kilpailukykyisenä eikä välitöntä tarvetta sen alentamiselle ole. EK:n mukaan verotuksemme kilpailukykyisyyttä on kuitenkin seurattava herkeämättä ja on tärkeää, että uudistuksiin reagoidaan riittävän nopeasti. Lau- Valtiovarainministeriö Snellmaninkatu 1 A, Helsinki PL 28, Valtioneuvosto Puh (Vaihde) Faksi valtiovarainministerio@vm.fi Y-tunnus

2 2 (31) sunnossa tuodaan esille, että Suomeen verrattavissa maissa verokannat ovat hiljalleen systemaattisesti laskeneet ja että on odotettavissa, että laskusuunta jatkuu edelleen sekä viitataan edellisellä hallituskaudella toteutetun yhteisöverokannan laskun myönteisiin vaikutuksiin investointeihin ja voittojen kotiuttamiseen Suomeen. EK:n lausunnossa kiinnitetään huomiota myös siihen, että kansainvälisen verotuksen uudistushankkeet vääjäämättä lisäävät kansainvälistyneiden yritystemme verorasitusta ja kilpailukykyisyyden säilyttämiseksi tulee olla valmius yhteisöverokannan lisäalennuksiin. EK pitää työryhmän esitystä siitä, että yhteisöverokantaa voitaisiin alentaa pidemmän ajan kuluessa ennakkoon ilmoitettavalla tavalla kannatettava ja kansainvälisestikin käytettynä. Myös Suomessa tulisi löytyä poliittista tahtoa ja sitoutumista verotuksen tiekartan kehittämiseksi yli vaalikausien. Näin turvaisimme yrityksille ennustettavan ja kilpailukykyisen toimintaympäristön. Keskuskauppakamari viittaa työryhmäraportissa hyvän verojärjestelmän keskeisenä ominaisuutena pidettyyn taloudelliseen tehokkuuteen ja verojärjestelmän neutraalisuuteen ja pitää neutraalia verojärjestelmää sinänsä perusteltuna lähtökohtana. Keskuskauppakamari toteaa kuitenkin, että Suomen sisäisen lainsäädännön neutraaleilla ratkaisuilla ei ole sellaisia vaikutuksia, kuin työryhmäraportissa on esitetty. Keskuskauppakamarin mukaan kansainvälinen kehitys on osaltaan johtanut siihen, että laajan veropohjan ideaalista on jouduttu tinkimään. Lausunnossa viitataan esimerkiksi yhtiöiden osakeomistuksen realisoinnin verovapauteen, mikä on epäneutraalia suhteessa omistustahoon, koska luonnollisen henkilön osakerealisoinnit eivät ole verovapaita. Lausunnossa tuodaan esille myös, että useat valtiot ovat luopuneet neutraalin verojärjestelmän ihanteesta myös muiden tulotyyppien, kuten aineettomista oikeuksista saatavien korvauksien, tai tiettyjen kulujen, kuten t&k-menojen, osalta. Lausunnossa viitataan valtioiden väliseen verokilpailuun ja todetaan, että kansainvälisessä toimintaympäristössä investointeja houkutteleva ja tiettyjä tuloja tai toimintoja suosiva verojärjestelmä voi joissain tilanteessa olla kilpailukykyisempi kuin neutraalisti eri tuloihin ja toimintoihin suhtautuva järjestelmä. Nykyisessä kilpailuympäristössä on myös otettava huomioon eri toimintojen ja toimialojen tarpeet. Keskuskauppakamari viittaa myös useiden maiden suunnittelemiin verojärjestelmää koskeviin muutoksiin ja toteaa, että raportissa olisi ollut hyvä tuoda esille esim. Yhdysvaltain suunnitelmat ottaa yritysverotukseen vientiä tukevia elementtejä, protektionismin kasvu ja vaikutuksen verotukseen. Teknologiateollisuus ry pitää lausunnossaan työryhmän esitystä siitä, että yritysverotukselle ei ole tarpeen tehdä mitään, Suomen talouskehitykselle haitallisena ja vaikeana ymmärtää. Lausunnossa tuodaan esille, että valtioiden välinen kilpailu nimellisillä verokannoilla on jo nyt käynnissä. Vaikka tällä hetkellä Suomen yhteisöverokanta on EUmaiden keskiarvon tienoilla, on kuitenkin lausunnon mukaan syytä huomata, että EUmaista jo puolella yritysveroprosentti on sama, tai alle Suomen verokannan (10 20 %). Lausunnossa todetaan, että nimellisen verokannan alentamista suunnittelee moni maa, mm. Norja, Iso-Britannia, Unkari ja Luxemburg. Puola ja Ranska suunnittelevat alempia verokantoja (15 %) pk-yrityksille ja Virossa verokantaa on tarkoitus laskea osinkoa tasaisesti maksaville yrityksille asteittain aina 14 %:iin. Lausunnossa viitataan myös Yhdysvaltojen osalta esillä olleisiin suunnitelmiin. Teknologiateollisuus ry:n lausunnossa tuodaan esille myös Suomen huonompi kilpailuasema efektiivisten verokantojen osalta, mikä johtuu lausunnon mukaan siitä, että Suomessa ei ole yrityksille juuri veroinsentiivejä. Lausunnon mukaan yritysverotuksen rakenne ei siten ole kilpailukykyinen eikä se tue talouskasvua.

3 3 (31) Teknologiateollisuus tuo lausunnossaan esille myös, että yhteisöverokannan alentaminen ei ole ainoa tapa vastata verokilpailuun ja viittaa tältä osin 2016 Taloustutkimuksella teettämäänsä kyselytutkimukseen, johon vastanneet yritykset eivät nähneet verokannan laskemista riittävänä kannustimena investointeihin. Teknologiateollisuus ry tuo lausunnossa esille myös, että neutraaliin verojärjestelmään ei tulla koskaan pääsemään, koska verotuksella halutaan vaikuttaa käyttäytymiseen ja maiden välisellä verokilpailulla yritysten sijoittumis- ja investointipäätöksiin. Lausunnossa viitataan muun muassa rahoitusmarkkinoiden epätäydellisyyksistä johtuviin rahoitusongelmiin. Rahoitusta ei aina saa kannattaville investoinneille. Lisäksi viitataan veron kiertämisen estämistä koskevan direktiivin voimaantulon myötä tulevaan korkojen vähennysoikeuden rajoituksen laajenemiseen. Lausunnon mukaan on selvää, että rahoituksessa on tällä hetkellä puutteita varsinkin pk-sektorilla ja investointikykyä tulisi parantaa kaikin, myös yritysverotuksen keinoin. Palvelualojen työnantajat PALTA ry pitää yritysverotuksen nykyistä linjaa oikeana. Verotuksen tulee perustua laajaan veropohjaan ja matalaan verokantaan. Suomen verotuksen kansainvälisestä kilpailukyvystä on pidettävä huolta yli vaalikausien ja valmiutta yhteisöverokannan alentamisen tulee pitää yllä. Suomen ammattiliittojen keskusjärjestö SAK ry:n mielestä Suomen nykyinen yhteisöverokannan taso on tällä hetkellä matala kansainvälisestikin verrattuna, eikä tarvetta sen alentamiselle entisestään ole. Laaja veropohja tulee säilyttää jatkossakin. Lausunnossa yhdytään työryhmän raportissa esitettyyn näkemykseen siitä, että laaja veropohja edistää verotuksen neutraalisuutta, mikä on tärkeää myös kasvun ja investointien kannalta. Lausunnon mukaan Suomen tulee kuitenkin olla valmis muuttamaan sisäistä lainsäädäntöään muun muassa komission direktiiviehdotuksen yhteiseksi yhteisöveropohjaksi edetessä ja muutoinkin aktiivisesti edistää EU-lainsäädännön voimaantuloa tältä osin. Lausunnossa korostetaan myös, että Suomen tulee kotimaisen yritysverojärjestelmämme tarkastelun lisäksi sitoutua myös kansainvälistä yritysverotusta, erityisesti veropohjan rapautumista ja verokiertoa ehkäisevän sekä yritysten verotietojen julkistamista koskevan EU-lainsäädännön sekä myös OECD:n BEPS- hankkeen kansainvälisten verotusta koskevien standardien implementointiin. SAK:n mielestä nykyistä poistojärjestelmää voidaan tarkastella siinä vaiheessa, kun komission direktiiviehdotus yhteiseksi yhteisöveropohjaksi etenee. Poistojärjestelmän olisi hyvä paremmin vastata yrityksen hyödykkeiden taloudellista kulumista ja käyttöaikaa. Carry back menetelmän käyttöönottoa Suomessa SAK ei pidä ainakaan tässä vaiheessa perusteltuna, koska kuten raportissakin on esitetty, se heikentäisi huomattavasti verotulojen ennustettavuutta ja lisäksi siihen liittyy merkittävä riski verotuottojen menetyksestä. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK ry yhtyy lausunnossaan työryhmän näkemykseen siitä, että Suomen yhteisöverokanta on tällä hetkellä kilpailukykyinen eikä sitä ole pakottavaa tarvetta alentaa verokilpailusta johtuen. Yritysverojärjestelmän selkeys ja sen kehittämisen johdonmukaisuus sekä toimeenpanon ennakoitavuus ovat myös investointeihin vaikuttava verotuksellinen kilpailukykytekijä. Suomessa työhön ja kulutukseen kohdistuvat verot ovat korkeammalla tasolla kuin EU:ssa, mutta pääomiin kohdistuvat matalammalla tasolla. Yritysverotuksen kehittämistä on myös pohdittava siitä näkökulmasta, kuinka eri toimenpiteet edistävät yritysten kasvua parhaimmalla mahdollisella tavalla niiden elinkaaren eri vaiheissa. Veronmaksajain keskusliitto ry:n mielestä nykyinen yhteisöverokanta on tällä hetkellä kilpailukykyinen, mutta lisäalennuksiin on oltava valmius tarpeen mukaan. Lausunnon

4 4 (31) mukaan viime vaalikaudella tehdyt yhteisöverokannan alennukset olivat veropoliittisesti hyvin perusteltuja, paransivat kilpailukykyämme yritysverotuksessa ja vahvistavat osaltaan yhteisöverotuksen veropohjaa. Yhteisöveron tuotto on pysynyt vahvana verokannan tuntuvasta alentamisesta huolimatta. Veronmaksajain keskusliiton mukaan yhteisövero on tällä hetkellä melko kilpailukykyisellä ja kannustavalla tasolla moniin kilpailijamaihin verrattuna, mutta tilanteen muuttuessa on oltava valmius jatkaa yhteisöverokannan alentamista. Lausunnon mukaan tällä vaalikaudella on hyvä harkita yhteisöverokannan alentamista esimerkiksi 18 prosenttiin Suomeen tehtävien investointien edistämiseksi. Lausunnossa pidetään yhteisöverokannan alentamista ensisijaisena keinona edistää investointeja Suomeen, sillä se alentaa investointien veroja edeltävää tuottovaatimusta. Lausunnon mukaan yhteisöverokannan alentaminen parantaa sekä aineelliseen että aineettomaan pääomaan tehtyjen investointien kannattavuutta, joten se on hyvä ja lähtökohtaisesti neutraali kasvuhakuisen veropolitiikan instrumentti yritysverotuksessa. Veronmaksajain Keskusliiton ja työryhmän näkemyksissä yhteisöveron nykyisestä tasosta ja sen mahdollisesta alentamisesta ei ole ristiriitaa. Perheyritysten liitto r.y. on lausunnossaan samaa mieltä, että suomalaisen yritysverotuksen kilpailukyky on verokantoja ja veropohjaa ajatellen varsin hyvä. Verotuksen kansainväliset muutospaineet ja etenkin yhteisöverokantaan kohdistuva verokilpailu ovat kuitenkin tärkeitä tekijöitä, joita Suomen pitää seurata ja joissa Suomen pitää olla aktiivinen toimija, kun Suomen kilpailukyky sitä edellyttää. Lausunnossa tuodaan myös esille, että kun muutoksia yritysverotukseen jatkossa tehdään ja sikäli kuin muutokset staattisesti laskettuna alentavat veronsaajien verotuottoja, tällaista yhteisöveron tuoton alentumaa ei saa paikata omistajien verotusta kiristämällä. Lausunnon mukaan olisi päinvastoin luotettava veronalennuksen dynaamisiin vaikutuksiin, jotka näkyvät mm. edellisen merkittävän yhteisöveronalennuksen jälkeen kasvaneessa yhteisöverokertymässä. Perheyritysten liiton lausunnossa tuodaan esille se, että yhteisöverokantaa viime vuosina alennettaessa osinko- ja pääomatuloverotusta on joka kerta kiristetty. Lausunnon mukaan kiristys on kohdistunut käytännössä yksinomaan kotimaisiin osakkeenomistajiin ja ulkomaisten omistajien verotus ei verosopimusten ja EU-oikeuden vaatimusten vuoksi ole kiristynyt oikeastaan lainkaan. Lausunnon mukaan tämä vääjäämättä heikentää suomalaista omistajuutta eli omistajien kykyä ja halua sijoittaa suomalaisiin yrityksiin, mikä heikentää talouskasvua. Perheyritysten liiton lausunnossa tuodaan Suomen yritysverotuksen kilpailukykyyn vaikuttavana tekijänä myös verotuksen ennakoitavuus ja oikeusvarmuus. Lausunnossa todetaan verotus- ja muutoksenhakukäytännön ovat kiristyneen viime vuosina ja mainitaan ennakkoratkaisujärjestelmän toimivan verotuksen kaksiasianosaissuhteen vuoksi monesti huonosti juuri niissä kriittisissä tilanteissa, joissa yritys ja sen omistajat tarvitsevat nopeasti ennakollisen varmuuden suunnittelemansa esimerkiksi yrityskaupan tai -järjestelyn verokohteluun. Verotuksen ennakoitavuuden ja oikeusvarmuuden heikentyminen vaatii Perheyritysten liiton mukaan puuttumista. Palkansaajien tutkimuslaitos pitää työryhmän suositusta siitä, että yhteisöverokannan tasoon ei tarvitse tehdä muutoksia, mutta naapurimaiden tilannetta täytyy seurata, perusteltuna tilanteessa, jossa yritysverotusta on hiljattain muutettu ja EU saattaa tehdä päätöksiä jotka vaikuttavat jäsenvaltioiden käytäntöihin lähitulevaisuudessa. Lausunnossa pidetään kuitenkin huolestuttavana suositusta siitä, että naapurimaiden verotuksen kehitystä pitää seurata ja alentaa Suomen yhteisöverotusta, jos yksikin naapurimaa alentaa Suomen alle. Järkevämpi argumentti olisi arvioida missä määrin jonkin naapurimaan yh-

5 5 (31) teisöveroasteen alennus aiheuttaa uhkaa yritysten siirtymisestä ja tasapainottaa tämä verotulojen menetyksen kanssa. Palkansaajien tutkimuslaitos pitää perusteltuna työryhmän argumentteja sille, että tässä vaiheessa ei tehdä muutoksia yhteisöveropohjaan, missä keskeinen perustelu on, että Suomen nykyjärjestelmä vastaa pääosin naapurimaita ja että EU saattaa tehdä tähän vaikuttavia päätöksiä lähitulevaisuudessa. Lausunnossa nostetaan esille myös vanhojen verovuosien tappioiden carry forward menettelyn tarkempi käsittely (lausunnossa tarkoitettaneen carry back menettelyä). Lausunnossa kaivataan, että työryhmän olisi tullut huomioida myös yritysten näkökulma eikä pelkästään sitä hankaluutta kunnille ja Verohallinnolle. Pellervon taloustutkimus PTT:n lausunnossa yhdytään työryhmän johtopäätöksiin siitä, että Suomen nykyistä yhteisöverokannan tasoa on pidettävä kilpailukykyisenä eikä yhteisöverokannan alentamiselle ole välitöntä tarvetta, mutta on kuitenkin välttämätöntä huolehtia myös jatkossa siitä, että yhteisöverokannan taso säilyy kansainvälisessä vertailussa kilpailukykyisellä tasolla. Lausunnossa yhdytään myös työryhmän näkemykseen siitä, että veromallia ei ehdoteta muutettavaksi. Pellervon taloustutkimuksen lausunnossa viitataan investointien verokannusteiden osalta tehokkaan verojärjestelmän ominaisuuksiin ja todetaan, että taloudellisesti tehokas verojärjestelmä aiheuttaa mahdollisimman vähän talouden toimintaa vääristäviä vaikutuksia ja on siinä suhteessa neutraali. Neutraali yritysverotus kohtelee aineelliseen ja aineettomaan pääomaan tehtäviä investointeja samalla tavalla. Lisäksi eri rahoitusmuotoja kohdellaan yhdenmukaisesti ja eri yritysmuotoja kohdellaan samalla tavalla. Lausunnon mukaan Suomen nykyinen verojärjestelmä ei täysin vastaa näitä edellytyksiä. Investointien tuoton yhtäläinen verotus osinko- ja myyntivoiton osalta ei toteudu. Listattujen yritysten osalta verotus kannustaa velkarahan käyttöön ja suosii yrityksiä, joilla on reaalivakuuksia. Lausunnon mukaan listaamattomilla yrityksillä verotus taas suosii omaa pääomaa. Lisäksi verotuksessa on pääosin taloudellista kulumista korkeammat poistoprosentit. Pörssisäätiö yhtyy lausunnossaan työryhmän käsitykseen siitä, että yhteisöverokantamme on tällä hetkellä kilpailukykyinen. Kansainvälistä kehitystä on kuitenkin jatkuvasti tarkkailtava. Verrokkimaiden päätökset vaikuttavat yrityksiin ja siten Suomessakin yhteisöverokantaa on tarvittaessa oltava valmis laskemaan. Kannatettava käytäntö olisi asian avoin viestiminen ja tulevaan kehitykseen sitoutuminen. Hallituksen olisi hyvä tehdä pidemmän aikavälin suunnitelma yhteisöverokannan kilpailukykyisenä pitämisestä (alentamisesta), mikä viestittäisiin julkisesti. Koska yritysten verotukseen on viime vuosina jo tehty myönteisiä muutoksia eikä välitöntä muutospainetta ole, Pörssisäätiön näkemyksen mukaan nyt tulisi kiireellisemmin paneutua työntekijän ja omistajan verotukseen. Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT käsittelee lausunnossaan työryhmän raportissa esille nostamaa verotuksen neutraalisuutta ja työryhmän tämän lähtökohdan perusteella tekemään analyysia. VATT:n lausunnon mukaan työryhmän yhteisöveroa koskeva analyysi heijastaa aihepiiriä koskevan taloudellisen analyysin hyvää tuntemusta ja työryhmän valinnat ovat täysin perusteltavissa tämän kirjallisuuden valossa. VATT:n lausunnossa todetaan kuitenkin, että tutkimus olisi toki antanut mahdollisuuden päätyä myös toisensisältöisiin ehdotuksiin, ja viitataan tältä osin poistojärjestelmän ja tappiontasauksen kehittämiseen sekä ACE-malliin. VATT:n mukaan työryhmän varovaisuus on toisaalta ymmärrettävää ottaen huomioon mm. OECD:n (BEPS-hanke) ja EU:n aloitteet (ATA-direktiivi ja CCCTB-esitys) jäsenmaiden yritysverojärjestelmien koordinoimiseksi ja toisaalta epävarmuus yhteisöverokannalla käytävän kilpailun etenemisestä.

6 6 (31) Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA:n lausunnossa viitataan työryhmän raportissa esille nostettuun verotuksen neutraalisuuteen ja todetaan, että neutraalisuus on hyvä periaate erityisesti yritysverotuksessa. Lausunnon mukaan epäneutraali yritysverotus johtaa helposti siihen, että tuotantopanosten, ennen kaikkea työvoiman, allokaatio yritysten kesken vääristyy. Esimerkiksi pienten yritysten suosiminen johtaa helposti siihen, että suuria yrityksiä on vähemmän. Etlan mukaan tämä taas todennäköisesti heikentää työn keskimääräistä tuottavuutta ja sitä kautta kaikkea elintasoa. Etlan lausunnossa tuodaan kuitenkin esiin, että Suomen nykyiseen yritysveromalliin liittyy tiettyjä epäneutraalisuuksia. Ehkä tärkeimpänä vääristymänä pidetään sitä, että oman pääoman kustannusta ei voi vähentää verotuksessa. Lausunnon mukaan tämä nostaa investointikustannuksia ja suosii velkarahoitusta. Työryhmän perustelut sille, että yritysverojärjestelmään ei ehdoteta muutoksia vaikka työryhmä tunnistaa nykyjärjestelmään liittyvät epäneutraalisuudet, ovat Etlan mukaan relevantteja. Lausunnossa tuodaan kuitenkin esille, että nykyjärjestelmää voitaisiin parantaa suhteellisen pienillä muutoksilla. Tältä osin Etla viittaa erityisesti tappiontasausjärjestelmän laajentamiseen. Etlan lausunnon mukaan tappiontasausjärjestelmän laajentamiseen liittyviä hyötyjä ja ongelmia olisi hyvä selvittää perusteellisemmin kuin mitä työryhmän työssä tai esimerkiksi VATTin ja Etlan tutkimushankkeen yhteydessä oli mahdollista tehdä. Apulaisprofessori Tomi Viitalan lausunnossa työryhmän yhteisöverokantaa ja - veropohjaa koskevia johtopäätöksiä pidetään hyvin perusteltuina. Lausunnon mukaan, kuten raportissa todetaan, yhteisöverokannan laskemiselle saattaa olla paineita jo lähivuosina. Verokannan alentaminen voitaisiin Viitalan mukaan toteuttaa portaittain ja verokannan alentamiseen voitaisiin kytkeä veropohjan laajentaminen siltä osin kuin tämä katsottaisiin tarpeelliseksi. Verolainsäädännön ennustettavuutta pidetään keskeisenä hyvän verojärjestelmän ominaisuutena. Mahdollisiin verokanta ja veropohja muutoksiin voitaisiin valmistautua jo hyvissä ajoin. Lausunnossa nostetaan yhtenä vaihtoehtona Ison-Britannian mallin mukaisen yritysverokartan laatiminen. 2 Yritysverojärjestelmän mahdollisista kehittämismalleista EK:n mukaan työryhmän linjausten mukaisesti yritysverojärjestelmän tulee jatkossakin perustua laajaan veropohjaan ja matalaan verokantaan. Yritysverotuksen vaihtoehtoiset kehittämismallit, kuten ACE- ja CBIT-mallit eivät ole nyt ajankohtaisia. Työryhmän esittämillä perusteilla myöskään Viron yritysveromalliin siirtyminen ei ole perusteltua. Keskuskauppakamarin lausunnossa tuodaan ACE-mallin osalta esille, että työryhmä ei ole raportissa tuonut esille sitä, että nykyjärjestelmä sisältää omaan pääomaan liittyvän huojennuksen, joka toteutetaan osakastasolla osinkoverotuksessa. Nykyinen verojärjestelmä sisältä siten Keskuskauppakamarin näkemyksen mukaan voimakkaan insentiivin kasvattaa omaa pääomaa, joka on työryhmän raportissakin esitettyjen tietojen valossa ollut varsin toimiva. Sen sijaan työryhmän ehdollisena ehdottaman ACE-vähennyksen toimivuudesta ei voida esittää luotettavia selvityksiä. Lausunnossa viitataan myös pankkikriisin myötä tulleeseen kansainväliseen massiiviseen sääntelyyn ja korkovähennysoikeuden rajoittamista koskevaan sääntelyyn. Teknologiateollisuus ry:n lausunnon mukaan ACE-mallin tavoite on hyvä, mutta se ei kuitenkaan ole Suomessa toteuttamiskelpoinen. Malli ei noudata laajaa veropohjaa. Käyttöönotto aiheuttaisi negatiivisia vaikutuksia ja lisäisi epäoikeudenmukaisuutta verotukseen. Lausunnossa viitataan Taloustutkimuksen tekemiin laskelmiin ACE-mallin vaiku-

7 7 (31) tuksista. Niiden mukaan isot, vakavaraiset yritykset eivät maksaisi lainkaan veroa, jolloin verotaakka kohdistuisi pk-yrityksiin. Taloustutkimuksen kyselyssä yksikään yritys ei valinnut ACE-mallia mieluisimmaksi malliksi kysyttäessä, mikä malli kannustaisi parhaiten investointeihin. Lausunnossa tuodaan esille myös, että ACE-mallin kanssa tavoitteeseen siitä, että yritykset kasvattaisivat nettovarallisuutta, rahoittavat investointejaan omalla pääomalla ja ovat siten vähemmän velkaisia, tähtäävät myös verotusta lykkäävät mallit. Lausunnossa kritisoidaan myös sitä, että työryhmän raportissa ei huomioida ACE-malliin sisältyvää pääomien lukkiutumisvaikutusta, kun yritys saa nettovarallisuuden määrästä riippuvan vähennyksen. Verotuksen myöhentävä malli sisältää reaalisen mahdollisuuden parantaa nettovarallisuutta. ACE-malli sisältää kannusteen, mutta ei keinoa kasvattaa ja säilyttää nettovarallisuutta. Teknologiateollisuus ei kannata työryhmän näkemystä siitä, että ACE-mallin tyyppisen vähennyksen käyttöönottoa olisi perusteltua harkita tulevaisuudessa. Suomen yrittäjien mukaan Viron veromallin ja Ruotsin varausmallin hylkääminen ei perustu uskottavaan analyysiin. ACE- ja CBIT-mallit eivät ole ajankohtaisia. Palvelualojen työnantajat ei kannata yritysverotuksen kehittämistä raportissa ehdotetuilla malleilla. Viron malli ei ole kannatettava. SAK pitää mahdollisena, että kansainvälisestä kehityksestä riippuen ACE-mallin tyyppinen malli voitaisiin ottaa käyttöön tulevaisuudessa. Malli voitaisiin ottaa käyttöön asteittain siten, että koskee vain voimaantulon jälkeen kertynyttä omaa pääomaa. Viron mallia ei tule ottaa käyttöön Suomessa. Viron mallin toteuttaminen voisi olla talouskasvun kannalta haitallista. Viron malli voi lukita pääomia vanhoihin yhtiöihin, mikä voi johtaa tehottomiin investointeihin ja heikentää yrityskentän uudistumista. Lausunnossa tuodaan myös esille se, että Viron verojärjestelmän soveltamine edellyttäisi muutoksia myös henkilöverotukseen. Järjestelmä synnyttäisi suuria veroastekuiluja palkan, osingon ja pidätetyn voiton veroasteiden välille, mikä aiheuttaisi verosuunnittelua ja kannusteita tulonmuuntoon. Veronmaksajain keskusliitto kannattaa lausunnossaan työryhmän näkemystä, että sen selvittämiä muutoksia nykyiseen yritysveropohjaan ei ole syytä tehdä. Etla yhtyy työryhmän suositukseen siitä, että Suomessa ei oteta käyttöön hallitusohjelmassa mainittua investointivarausta tai ns. Viron veromallia. Nämä esitykset monimutkaistaisivat verotusta ja aiheuttaisivat helposti erilaisia epäneutraalisuuksia. Kansainväliseen verokilpailuun voidaan tarvittaessa vastata yhteisöverokantaa alentamalla. Etlan lausunnossa tuodaan kuitenkin esiin, että Suomen nykyiseen yritysveromalliin liittyy epäneutraalisuuksia. Ehkä tärkeimpänä vääristymänä pidetään sitä, että oman pääoman kustannusta ei voi vähentää verotuksessa. Lausunnossa viitataan työryhmän perusteluihin sille, että yritysverojärjestelmään ei kuitenkaan ehdoteta muutoksia, ja todetaan, että perustelut ovat relevantteja. Työryhmä on perustellut näkemystään mm. sillä, että myös vaihtoehtoisiin järjestelmiin (esim. oman pääoman vähennyksen mahdollistava ns. ACE-malli) liittyy erilaisia ongelmia ja riskejä, ja se, että yhteisöverokanta on Suomessa suhteellisen matala, rajoittaa nykyjärjestelmään liittyviä ongelmia. Palkansaajien tutkimuslaitoksen lausunnon mukaan on sinällään järkevää, ettei ryhdytä uudistamaan yritysverotusta ACE- tai CBIT-mallin mukaiseksi. Lausunnon mukaan raportissa ei ole kuitenkaan kovin selkeästi kuvattu mitkä olisivat vaihtoehtoisen tavan

8 8 (31) taloudelliset kustannukset ja mistä mahdollinen lisärahoitus otettaisiin, joten lukijalle on vaikea arvioida esitettyjä argumentteja. Pellervon taloustutkimus kannattaa sitä, että veromallia ei ehdoteta muutettavaksi. Apulaisprofessori Tomi Viitalan mielestä työryhmän esitykset ovat hyvin perusteltuja. ACE-mallin osalta on esitetty, että sen tyyppistä vähennystä voi kuitenkin olla perusteltua harkita tulevaisuudessa. Viitaten CCTB-direktiivin sisältyvään AGI-vähennykseen Viitala toteaa, että direktiivin käsittely antanee Suomellekin hyvän mahdollisuuden arvioida kyseiseen vähennykseen liittyviä mahdollisuuksia ja ongelmia. Verohallinto yhtyy työryhmän näkemykseen oman pääoman ja vieraan pääoman verotuksellisen kohtelun eroavuuksista ja yritysten menettelystä hyödyntää korkojen laajaa vähennysoikeutta verotuksessa. Verohallinnossa on tapauskohtaisen arvioinnin perusteella puututtu yritysten järjestelyihin tietyissä tilanteissa soveltamalla veronkiertämistä koskevia säännöksiä erityisesti korkovähennysrajoituksen soveltamisalan ulkopuolisissa tilanteissa. Edellä mainittu eroavuus tulisi ottaa huomioon jatkossa arvioitaessa verojärjestelmän muutostarpeita. Verohallinto pitää nykyoloissa perusteltuna sitä, että työryhmä ei esitä ns Viron mallin eikä ACE-mallin tai CBIT-mallin käyttöönottoa. 3 Varaus investointien edistämiseksi EK:n mukaan varausten käyttöönotto monimutkaistaisi yritysverojärjestelmää ja aiheuttaisi hallinnollista taakkaa sekä verovelvollisille että Verohallinnolle. Yritysverotuksen alentaminen on yksinkertaisinta toteuttaa yhteisöverokantaa alentamalla. Teknologiateollisuus ry:n lausunnon mukaan työryhmäraportissa ei ole ehdotettu investointeja tukevia uudistuksia. Lausunnossa viitataan Taloustutkimuksen tekemään kyselyyn yrityksille. Kyselyn mukaan kasvuun ja investointeihin kannustaisivat parhaiten veromallit, joissa yritysverotusta myöhennetään. Peräti 82 % jäsenyrityksistä kannattaa yhteisöverotuksen myöhentämistä tarkoittavaa mallia. Yritysten arvion mukaan mieluisin veromalli lisäisi investointeja viidenneksellä seuraavien kolmen vuoden aikana ja parantaisi työllisyyttä noin henkilöllä. Investointivarausmalli nähtiin kolmanneksi mieluisimpana mallina. Verotuksen myöhentäminen toisi myös vaihtoehtoisen rahoituskanavan yrityksille. Kyselyn mukaan yrityksillä on merkittäviä investointitarpeita. Ilman rahoitusta investointia ei synny, vaikka tarve olisi suuri. Lausunnossa tuodaan esille, että myös VATT:n tutkimuksessa on todettu, että varausmalli voisi muodostaa vaihtoehtoisen rahoituskanavan yrityksille, joilla ei ole kitkatonta pääsyä rahoitusmarkkinoille. Samoin tuodaan esille, että VATT näkee varausmallissa harkinnanvaraisen keinon täydentää nykyistä tappiontasausjärjestelmää. Teknologiateollisuus tuo lausunnossa myös esille, että varaus ei lykkää investointeja, toisin kuin työryhmäraportissa todetaan. Kyse on siitä, voidaanko investointi toteuttaa vai ei. Palvelualojen työnantajat ei pidä investointeihin liittyvän varauksen käyttöönottoa perusteltuna. SAK pitää perusteluna työryhmäraportissa esitettyä lopputulemaa. Erilaiset varausjärjestelmät ovat yleensä monimutkaisia soveltaa ja aiheuttavat sekä verovelvolliselle että Verohallinnolle turhaa hallinnollista taakkaa. Suomen matalan verokannan ja laajan veropohjan yritysverojärjestelmään varaukset eivät sovi ja ne johtaisivat verotuottojen vähenemiseen.

9 9 (31) Veronmaksajain keskusliitto kannattaa lausunnossaan työryhmän näkemystä siitä, että sen selvittämiä muutoksia nykyiseen yritysveropohjaan ei ole syytä tehdä. Etla yhtyy työryhmän suositukseen siitä, että Suomessa ei oteta käyttöön hallitusohjelmassa mainittua investointivarausta tai ns. Viron veromallia. Nämä esitykset monimutkaistaisivat verotusta ja aiheuttaisivat helposti erilaisia epäneutraalisuuksia. Kansainväliseen verokilpailuun voidaan tarvittaessa vastata yhteisöverokantaa alentamalla Palkansaajien tutkimuslaitos ei kannata investointivarauksen käyttöönottoa yrityksille, koska sen käyttökohteita yrityksissä ei voi valvoa. Lausunnossa viitataan muun muassa siihen, että julkisen vallan suora ohjailu tai tarveharkintainen rahoittaminen nähdään vähemmän suotavana, koska julkisen vallan voi olla vaikea nähdä, mitkä investoinnin ovat rahoituksen arvoisia ja sellaisia, joita ei tehtäisi ilmankin tukia. Samoin viitataan verojärjestelmän vaikeaselkoisuuteen. Pellervon taloustutkimus ei kannata erityistä varausta investointien edistämiseksi. Varauksen käyttöönotto monimutkaistaisi verojärjestelmää ja vastaava hyöty voitaisiin saada yhteisöverokannan alentamisella. On järkevää pyrkiä pitämään veromalli mahdollisimman yksinkertaisena ja tehokkaana. Tähän ylimääräiset investointeja varten tehtävät varaukset eivät sovi. Professori Seppo Penttilän mukaan tuloksentasausvaraukselle ja investointivaraukselle ei voida esittää vastaavanlaisia kokonaistaloudellisia perusteluja kuin T&K-toiminnan verokannustimelle. Penttilä pitää työryhmän tuloksentasausvarausta ja investointivarausta koskevia kannanottoja perusteltuina. Jos tästä huolimatta jokin näistä kolmesta päätettäisiin ottaa käyttöön, sen tulisi olla T&K-toiminnan verokannustin, toiseksi listalle sijoittuu investointivaraus ja viimeiseksi jää tuloksentasausvaraus. Penttilän lausunnossa tuodaan myös esille se, että Suomen nykyinen 20 % yhteisöverokanta on tällä hetkellä riittävän alhainen. Jos/kun sen alentamispaineita ilmenee, tulisi lausunnon mukaan pohtia tällöin sitä, pitäisikö alennus kohdentaa vain osalle yhteisöistä, eli kilpailukyvyn kannalta tärkeätä tai todellista yritystoimintaa harjoittaville yrityksille. Penttilä tuo kuitenkin lausunnossaan esille sen, että käytännössä tällaista verokannan kohdentamista ei kyettäisi tekemään. Lausunnon mukaan kysymys kuitenkin on siitä, kyetäänkö se tekemään tosiasiallisesti. T&k-toiminnan lisävähennyksen ja investointivarauksen kautta voitaisiin tosiasiallisesti toteuttaa yhteisöverokannan alennus, joka on ainakin jollain tavalla mahdollista kohdentaa tietyntyyppisiin, todellista yritystoimintaa /Suomen kilpailukyvyn kannalta tärkeätä toimintaa harjoittaviin yrityksiin. T&K-toiminnan verokannustin ja investointivaraus voidaan Penttilän mielestä siis nähdä vaihtoehtoina, jotka voidaan toteuttaa yleisen verokannan alentamisen sijasta ja ainakin jollain tavalla kohdennetusti, mikäli tällaista halutaan. Lausunnon mukaan ne ovat myös fiskaaliselta kannalta halvempia vaihtoehtoja kuin yleinen yhteisöverokannan alentaminen. Apulaisprofessori Tomi Viitalan mukaan työryhmän näkemykset ovat hyvin perusteltuja. Verohallinto yhtyy työryhmän näkemykseen siitä, ettei investointivarauksen käyttöönotto sovi hyvän verojärjestelmän malliin eivätkä aikaisemman kokemukset tue varauksen käyttöönottoa.

10 10 (31) 4 Tutkimus- ja kehittämismenot EK:n lausunnon mukaan innovaatioilla on keskeinen rooli Suomen talouskasvun edistämisessä. Yritysten T&K-toiminnan tukemiselle yhteiskunnan varoilla on myös vahvat perusteet innovaatioihin liittyvien positiivisten ulkoisvaikutusten takia. T&K-toimintaa voidaan tukea sekä suorilla tuilla että verotuksen kautta annettavilla tuilla. Lausunnon mukaan, kuten työryhmäkin on todennut, suorilla tuilla voidaan paremmin vaikuttaa t&ktoiminnan kohdentumiseen ja laatuun. Suorat tuet parantavat myös yrityksen kassavirtaa tehokkaammin kuin verotuksen kautta annettavat tuet. Keskuskauppakamarin lausunnon mukaan nykyisessä kilpailuympäristössä verojärjestelmää ei voida tarkastella pelkästään neutraalina kokonaisuutena, vaan on otettava huomioon eri toimintojen ja toimialojen tarpeet. Pitkällä aikavälillä esimerkiksi t&klisävähennyksen käyttöönotto voisi lisätä talouskasvua, vaikka siihen liittyy väistämättä myös ns. kuollutta painoa. Teknologiateollisuus ry kannattaa vahvasti yritysten avustusmuotoisen julkisen rahoituksen tutkimus-, kehitys- ja innovaatiorahoituksen lisäämistä ja suorien tukijärjestelmien parantamista. Lausunnossa tuodaan esille, että Tekesin aiemmin t&k-toimintaan myöntämiä avustuksia on muutettu lainoiksi, jotka syövät yrityksen omavaraisuusastetta. Tätä ongelmaa helpottaisi, jos tällainen laina voitaisiin kirjata pääomanluonteiseksi eräksi. Suorien tukien hallinnollista järjestelmää voisi myös keventää. Samoin aktivoiduilla t&k-menoilla tulisi tulla varallisuusarvoa ja ne tulisi huomioita nettovarallisuudessa. Perheyritysten liiton lausunnon mukaan innovaatiotoiminnan tukeminen julkisin varoin verokannustein on Suomen tulevan kasvun ja talouskehityksen näkökulmasta tärkeää. Lausunnossa viitataan valtioiden kasvavaan kiinnostukseen immateriaalioikeuksiin sekä niiden tuottamaan työllisyyteen ja verotuloihin, ja pidetään ehdottoman tärkeänä, että Suomi varmista, ettei se joudu verotuksellisesti heikompaan asemaan. Ns. patenttiboksin tai sitä vastaavan verolainsäädännön toimivuus Suomessa olisi hyvä selvittää. Jos julkinen tuki toteutetaan t&k-toimintaa paremmin edesauttavilla suorien tukien järjestelmällä kuin miten verokannusteet toimisivat, se on Perheyritysten liiton mukaan toimiva ratkaisu. Akavan lausunnon mukaan julkista tukea yritysten T&K-toiminnalle on kasvatettava niin, että T&K-toiminnan laajuudelle ja vaikuttavuudelle asetetut tavoitteet toteutuvat. Julkisen tuen pääpainon on syytä olla suorissa tuissa, mutta sitä täydentämään tarvittaneen myös hyvin suunniteltu T&K-verokannustin. Kansainvälisesti katsoen T&Kverokannustimen puuttuminen on nykyään pikemminkin poikkeus. Lausunnossa tuodaan esille, että viime vuosina suoria innovaatiotukia on kokonaisuudessa leikattu merkittävästi ja yritysten T&K-investoinnit ovat laskeneet merkittävästi. Suomen T&K-menojen BKT-suhde on jo alle 3 %, kun Eurooppa 2020-strategian kansallinen tavoite on 4 %. OECD:n väliraportissa Suomen innovaatiopolitiikasta suositellaan julkista tukea yritysten TKI-toiminnalle. SAK:n mielestä t&k-toimintaa tulee tukea ensisijassa suorilla tuilla. Lausunnon mukaan ainakaan tässä vaiheessa t&k-kannustinta ei tule ottaa käyttöön. Lausunnossa viitataan komission yhteistä veropohjaa koskevaan direktiivi ehdotukseen, joka sisältää t&kkannustimen, sekä aiemmin voimassa olleen t&k-verovähennyskokeilun epäonnistumisen tavoitteissaan.

11 11 (31) Toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n mukaan suorien tukien lisäksi innovaatiotoimintaa olisi tuettava ottamalla uudelleen käyttöön t&k-toiminnan verokannustin, mutta aiemmasta paranneltuna versiona. Olisi huomioitava myös muiden maiden kannustimien toimiviksi koettuja ominaisuuksia. Olisi myös arvioitava, mihin yritysjoukkoon tuki kohdennettaisiin, jotta se olisi vaikuttavin ja tehokkain, esim. nuoret tai kasvavat yritykset. Tässä tapauksessa on perusteltua poiketa laajan veropohjan periaatteesta. Lausunnossa tuodaan esille myös riski siitä, että innovaatiotoimintaa kohdennetaan vastedes muualle kuin Suomeen. Veronmaksajain keskusliitto kannattaa lausunnossaan työryhmän näkemystä siitä, että sen selvittämiä muutoksia nykyiseen yritysverotuksen veropohjaan ei ole syytä tehdä. Palkansaajien tutkimuslaitoksen lausunnossa kannatetaan sitä, että t&k-verotukia ei oteta käyttöön, koska näiden käyttökohteita ei voida yrityksissä valvoa. Lausunnossa tuodaan esille muun muassa, että julkisen vallan suora ohjailu tai tarveharkintainen rahoittaminen nähdään vähemmän suotavana, koska julkisen vallan voi olla vaikea nähdä mitkä investoinnit ovat rahoituksen arvoisia ja sellaisia joita ei tehtäisi ilmankin tukia. Lisäksi verojärjestelmistä tulee vaikeaselkoisia, jos ne sisältävät useita pieniä erilaisia vähennyksiä ja tukia. Etlan lausunnon mukaan työryhmän kriittiset näkemykset erillisestä t&kverokannustimesta ovat hyvin perusteluja. Professori Seppo Penttilä pitää työryhmän esittämiä perusteluja sille, että t&ktoiminnan verokannustimelle ei ole perusteita, heikkoina. Valtiot tukevat hyvin yleisesti T&K-toimintoja ja tällaista tukea pidetään perusteltuna T&K-toiminnan koko yhteiskuntaa hyödyttävien vaikutusten vuoksi. T&K-toimintaa tuetaan hyvin yleisesti myös verotuksen kautta. Lausunnossa tuodaan esille, että EU-15 valtioissa on kaikissa, Saksaa ja Suomea lukuun ottamatta on käytössä joko T&K-toiminnan menoihin liittyvä verokannustin tai tällaisen toiminnan kerryttämiin tuloihin liittyvä kannustin. Penttilä toteaa myös, että Suomessa vuosina 2013 ja 2014 käytössä olleen T&K-vähennyskokeilun perusteella ei ole syytä tehdä mitään päätelmiä T&K-toiminnan verokannustimen vaikutuksista yleisemmin. Laajan veropohjan malli ei Penttilän mielestä ole T&K-toiminnan tärkeys huomioon ottaen riittävä peruste kielteiselle suhtautumiselle. Kuten hyvin tiedetään, laajaan veropohjaan on tarvittaessa tehty merkittäviäkin aukkoja (esim. EVL 6b ). Penttilä ei kuitenkaan ole esittämässä T&K-toiminnan verokannustimen käyttöönottoa. Tällaisen vähennyksen tarve liittyy myös siihen, millaista T&K-toiminnan suorien tukien määrällinen ja muukin kehitys on jatkossa. Penttilän mukaan, jos verokannustin kuitenkin otettaisiin käyttöön, sen tulisi olla yksinkertainen, läpinäkyvä ja määrällisestikin merkittävä eli sen pitää olla ominaisuuksiltaan täysin toisenlainen kuin vuosina käytössä ollut näennäisvähennys. T&Ktoiminnan verokannustimen osalta ei siis ole olemassa yhtä ainoata oikeata ratkaisua ja päätös tällaisesta on poliittinen päätös, joka kytkeytyy suorien tukien järjestelmään. Vähennyksen tueksi on esitettävissä hyviä argumentteja, mutta myös sitä vastaan on esitettävissä hyviä argumentteja. Penttilä pitää huolestuttavana sitä kuinka heikosti Suomi sijoittautuu t&k-toiminnan menojen osalta OECD:n vertailussa. Apulaisprofessori Tomi Viitalan lausunnossa tuodaan esille se, että monissa valtioissa on otettu käyttöön patenteista ja muista vastaavista oikeuksista ja omaisuudesta saatuihin tuloihin sovellettavia verokannustimia. Näitä kannustimia käytetään erityisesti kansain-

12 12 (31) välisessä verokilpailussa, joka kohdistuu innovaatiotoimintaan. Viitalan mukaan, kun Suomenkin menestymisstrategia perustuu keskeisesti osaamiseen ja innovaatioihin, on tärkeää tunnistaa tällaisen verokilpailun olemassa olo. Lausunnon mukaan kun Suomi ei vastaavaa kannustinta ole ottamassa käyttöön, muiden valtioiden soveltamat kannustimet on huomioitava tarkasteltaessa Suomen yhteisöverokannan kilpailukykyä. Useissa tapauksissa innovaatiotoiminnan verokannustimet alentavat efektiivistä yhteisöverokantaa puolella, toisinaan jopa enemmän. Viitalan mukaan kohdennettuja t&k-kannustimia verokilpailuun vastaamisen keinoina puoltaisi se rakenteellinen seikka, että yhteisöverokannan edelleen laskiessa jännite verojärjestelmässämme tulee kasvamaan pääomatulojen ja ansiotulojen osalta. Jos pääomatuloverokantoja ja ansiotulojen ylimpiä marginaaliveroasteita ei pystytä jatkossakaan alentamaan, osakeyhtiömuodossa harjoitetun toiminnan suhteellinen veroetu lisääntyy entisestään. Tätä kehitystä voidaan toki jarruttaa osinkoverotusta muuttamalla, mutta edellä mainittujen verokantojen jatkuva eriytyminen on omiaan lisäämään verojärjestelmämme oikeudenmukaisuusongelmia. TEM katsoo, että vakaa, ennustettava ja läpinäkyvä verotusjärjestelmä vahvistaa Suomen asemaa investointikohteena. Kilpailukykyyn vaikutetaan t&k-toimenpiteillä, mutta myös kilpailukykyisellä verotuksella. TEM on liittänyt lausuntoonsa Invest in Finland n toimittaman tuoreen raportin suurten ulkomaisten yritysten investoinneista Suomeen. Koska verojärjestelmä on ollut suhteellisen vakaa viime vuosina, niin TEM katsoo, että sillä on positiivista merkitystä näihin Suomeen suuntautuneisiin investointeihin. TEM katsoo, että erityisesti pienet ja keskisuuret yritykset tulisi saada investoimaan innovaatioon ja tutkimustoimintaan. TEM tuo lausunnossaan esille myös Suomessa lyhyen aikaa voimassa olleen t&k-kannustimen, jonka tulokset eivät olleet rohkaisevia, mutta katsoo, että tähän oli osasyynä nopea lain lanseeraus sekä olematon tiedotus ja kankea lainsäädäntö. Erityisesti lainsäädännön vaatimus, että verokannuste pohjautui projektimuotoiseen toimintaan toimi esteenä käyttää verohuojennusta pienissä yrityksissä, joilla on vähäisiä resursseja ko. toimintaan. TEM:n mukaan verohuojennuksen avulla voitaisiin lisätä tutkimus- ja kehittämistoimintaa harjoittavien yritysten määrää ja nostaa niiden osuutta koko yrityskannasta. Tähän tulisi rohkaista erityisten pk-yrityksiä, koska Suomessa pk-yritysten osuus viennistä on kansainvälisesti vertaillen hyvin matala. Veronhuojennuksen kautta olisi mahdollista kannustaa yrityksiä lisäämään tutkimus- ja kehittämispanoksiaan markkinaehtoisemmin ja liiketoiminnan kehittämiseen. Verohuojennuksen tuoma taloudellinen tuki yrityksille vähentäisi jossain määrin epätasapainoa valtion yrityksille suuntaamien innovaatiotukien ja julkisille tutkimusorganisaatioille suunnatun tutkimusrahoituksen välillä. Verohuojennus loisi Suomessa toimiville innovatiivisille yrityksille tasavertaisemmat kilpailuolosuhteet suhteessa muihin OECD:n ja EU:n jäsenmaihin. TEM näkee tärkeänä, että Euroopan eri maiden muutoksia verotoimenpiteissä seurataan tarkoin ja eri toimien vaikuttavuutta selvitetään säännöllisesti. TEM näkee puutteena sen, että meillä ei ole reaaliaikaista tapahtumatietoa yritysten kannattavuuden kehityksestä, mikä hidastaa mahdollisten toimien pohtimista. Edellä esitetyistä syistä TEM pitää tärkeänä, että VM seuraa yritysverotuksen vaikuttavuutta kaikille yrityksille sekä investoinneille. TEM näkee myös tärkeänä, että pienille ja keskisuurille yrityksille suunnattuja verokannustuskeinoja ja t&k-verohuojennuksen uutta käyttöönottoa harkittaisiin, sekä että verotusta voitaisiin aiempaan monipuolisemmin hyödyntää elinkeinoelämän rakenteellisten ongelmien korjaamisessa. Lisäksi TEM kannustaa selvittämään vielä tarkemmin nykyisen yhteisöverotuksen vaikuttavuuden eri kokoisten yritysten tulokseen ja investointikyvykkyyteen.

13 13 (31) 5 Osinkoverotus Verohallinto yhtyy työryhmän näkemykseen t&k-kannustamisen soveltumattomuudesta verojärjestelmässä. EK:n mukaan työryhmäraportissa on löydetty nykyisen osinkoverojärjestelmän useita ongelmakohtia, mutta järjestelmän myönteisiä puolia ja alkuperäisiä tavoitteita ei ole juurikaan huomioitu. Lisäksi todetaan, että jos osinkoverotusta on tarvetta muuttaa, olisi syytä selvittää myös vaihtoehtoisia osinkoverotuksen malleja eikä vain esittää osinkoverotuksen kiristämistä. Lausunnon mukaan ehdotetut muutokset listaamattomien yhtiöiden osinkoverotukseen tarkoittaisivat noin 300 milj.euron veronkiristystä omistajayrittäjille. Muutokset heikentäisivät yrittäjyyden, omistajuuden, kasvun ja työllistämisen kannusteita. Talouskasvu edellyttää kannustavaa yrittäjyyden toimintaympäristöä ja vahvaa motivaatiota toimia yrittäjänä. Osinkoverotuksen kiristäminen ei tätä tue. Lausunnossa tuodaan esille myös, että yritysten vahvat taseet ovat kantaneet myös viimeaikaisten taloudellisten vaikeuksien keskellä. EK:n mukaan ehdotettujen muutosten sijaan nykyistä osinkoverojärjestelmää tulisi uudistaa siten, että myös listaamattomien yhtiöiden jakamat osingot verotetaan aina pääomatulona. Osinkojen verottaminen ansiotulona rankaisee yrittäjyyttä erityisesti nopeasti kasvavilla, korkean osaamisen aloilla. Käyttämättä jääneen normaalituoton siirtomahdollisuus myöhemmille vuosille tulisi EK:n mielestä ottaa käyttöön, koska sillä olisi myönteisiä vaikutuksia erityisesti nuorille kasvuhakuisille yrityksille. Keskuskauppakamarin mukaan työryhmän esitys osinkoverotuksen kiristämisestä heikentää yrittämisen kannustimia ja näin ollen talouskasvun edellytyksiä. Keskuskauppakamari pitää työryhmän analyysiä ja ehdotuksia osinkoverotuksesta osittain ristiriitaisina. Lausunnon mukaan työryhmä preferoi erillistä ACE-vähennystä ja esittää osinkoverotukseen kiristyksiä ratkaisuna eri rahoitusmuotojen epäneutraaliin verokohteluun ja siitä johtuvaan rahoituksen kanavoitumishäiriöön ja velkaantumiskannustimeen. Keskuskauppakamarin lausunnon mukaan työryhmän ehdotus ei ota huomioon nykyjärjestelmän voimakasta insentiiviä kasvattaa omaa pääomaa eikä sitä, että yrittäjää tulisi palkita riskinotosta ja näin yleisesti yhteiskunnassa kannustaa innovaatioihin ja toimeliaisuuteen, mikä lisää pitkällä aikavälillä talouskasvua tuottavuuden parantuessa. Keskuskauppakamari pitää työryhmän lähestymistapaa asettaa listaamattoman yrityksen osinkoverotus ja muu sijoitustoiminta samaan neutraalisuustarkasteluun talouskasvun kannalta vahingollisena. Teknologiateollisuus ry:n lausunnon mukaan osinkoverotukseen ehdotettuja muutoksia ei tule tehdä eikä osinkoverotusta tule kiristää. Osinkoverotus on nykyään monimutkainen ja sitä tulisi kehittää muilla keinoilla, esim. ansiotulo-osingosta luopumalla. Nykyinen nettovarallisuuteen sidottu osinkoverotus tulee lausunnon mukaan säilyttää, jotta yritysten velkaantuminen ei kasva. Suomen yrittäjien mukaan työryhmän ehdottamia osinkoverotuksen muutoksia ei tule toteuttaa. Muutokset heikentäisivät merkittävästi yrittäjyyden, kasvun ja työllisyyden kannusteita. Etenkin kasvuhakuisten pienten ja keskisuurten osakeyhtiöiden omistajien verotus kiristyisi merkittävästi. Nykyinen osinkoverojärjestelmä lieventää kahdenkertaista verotusta ja kannustaa vahvistamaan omavaraisuutta. Hyvää työryhmän esityksessä on, että osinkoverotus perustuisi edelleen nettovarallisuuteen. Yrittäjyyden kannustin heikkenisi kuitenkin huomattavasti, jos huojennusta saisi vain 4 % tuottoon asti. Sijoitus

14 14 (31) omaan yritykseen on riskisijoitus, jonka tuoton tulee olla selvästi korkeampi kuin sijoituksissa riskittömiin kohteisiin. Kannusteiden heikentäminen johtaisi todennäköisesti yritysvarojen siirtämiseen esimerkiksi riskittömään ja passiivisempaan kiinteistö- ja asuntosijoittamiseen. Ehdotettu ansiotuloverotuksen keventäminen on sinällään tärkeää, mutta sitä ei saa kuitenkaan toteuttaa yrittäjien kannustimien kustannuksella. Veropolitiikan tulisi olla johdonmukaista, pitkäjänteistä ja ennustettavaa. Yritysten oman pääoman riittävyyden merkitystä esim. suhdannepuskurina ei pidä vähätellä. Suomen yrittäjien lausunnossa tuodaan esille myös se, että yrittäjille on erityisesti merkitystä kuinka paljon hän maksaa kokonaisveroa tulostaan, jolloin huomioon otetaan yhtiön maksama vero ja osingosta maksettava vero. Lausunnossa tuodaan esille myös, että kaikkia niitä nykyjärjestelmän heikkouksia joita tuodaan esille työryhmän raportissa, on vaikeaa tunnistaa. Esim. ei ole evidenssiä siitä, että yritykset tekisivät verojärjestelmän takia heikosti kannattavia investointeja. Yritysten vahvojen pääomien merkitys työllisyyden kannalta korostuu etenkin taantumien aikana. Lausunnossa tuodaan esille myös, että jos osinkoverotusta kiristetään ehdotetulla tavalla, omistajat nostavat jatkossa tuloksia enemmän luovutusvoittona myymällä yrityksen. On myös huomioitava minkälaista dynamiikkaa muutokset toisivat koko talouteen ja millä tavoin talouskasvua parhaiten edistettäisiin. Yrittäjäkannustin on toteutettu osakeyhtiöissä pääosin yhdenkertaisella osinkoverotuksella ja tämä kannustin tulee säilyttää. Lausunnossa tuodaan esille myös sitä, ketkä olisivat ehdotetun osinkoverotuksen muutoksen hyötyjiä ja häviäjiä. Voimakkaimmin kiristykset kohdistuisivat noin euron suuruisiin osinkoihin yrityksissä, joihin on kertynyt nettovarallisuutta euron rajan poistamisen seurauksena hyötyisivät ne harvalukuiset suuren nettovarallisuuden yrityksestä osinkoja saavat omistajat. Lausunnossa ei pidetä vääränä sitä, että omistajaa palkitaan riskinotosta. Tulonmuuntoongelman osalta lausunnossa tuodaan esille, että yrittäminen ja palkkatyö eroavat toisistaan. Muunto-ongelmaa ei tulisi sekoittaa yrittäjätyöhön luonnollisena osana kuuluvaan aktiiviseen toimintaan. Ns. näennäistä yrittäjyyttä tarkoittaviin ongelmatilanteisiin on toteutettu ns. työperäisiä osinkoja koskeva sääntely. Palvelualojen työnantajien lausunnon mukaan listaamattomien yritysten verotusta ei tule kiristää alentamalla huojennetun osingon pääomatulo-osuuden laskennassa käytettävää tuottoastetta. Perheyritysten liitto ei kannata ehdotettua osinkoverotuksen muutosta. Muutos ei paranna Suomen kilpailukykyä eikä talouskasvua, päinvastoin. Lausunnossa viitataan mm. siihen, että muutoksia suunniteltaessa olisi tärkeää tarkastella myös muuta oman pääoman tuottoa kuin vain keveintä osinkoverotusta. Yli euron suuruisen pääomatulo-osingon kokonaisverorasitus on vähintään 40,4 %, mikä on yli 10 prosenttiyksikköä enemmän kuin pääomatulovero ja samalla tasolla kuin pörssiyhtiöiden jakaman osinkotulon kokonaisverorasitus. Tällainen verorasitus ei ohjaa pääomia yritystoimintaan vaan päinvastoin pitää ne ulkopuolella. Yli 40 % vero oman pääoman tuotolle on malliesimerkki VATT/Etlankin tunnistamasta oman ja vieraan pääoman verokohtelun erosta (ns. debt equity bias) Suomen verojärjestelmässä, mikä aiheuttaa taloudellisia vääristymiä ja vaikeuttaa yritysten oman pääoman saantia. Tehdyn tutkimuksen rajausten vuoksi ei voida perustella sitä, että osinkoverotusta olisi aihetta kiristää ehdotetulla tavalla. Raportissa mainitut taloustieteelliset näkökulmat ovat monilta osin myös yritystoiminnan käytännön kannalta vieraita. Lausunnossa viitataan muun muassa perheyritysten pitkäjänteiseen suhteeseen henkilöstöön. Koska perheyritysten omistamismalli pyrkii usein suhdanteita tasoittavaan toimintaan, henkilöstöpolitiikkaa voi hyvin selittää tarve huolehtia omistaan enemmän kuin verotuksen kiemurat. Sikäli kun työntekijöiden palkkaamista halutaan