Kasvatus- ja opetustoimen toimenpiteet resurssiviisaan Lappeenrannan tiekartan tavoitteiden toteuttamiseksi

Transkriptio

1 Kasvatus- ja opetuslautakunta Kasvatus- ja opetustoimen toimenpiteet resurssiviisaan Lappeenrannan tiekartan tavoitteiden toteuttamiseksi 551/ /2014 KOLA 63 Valmistelija / lisätiedot: Kasvatus- ja opetustoimenjohtaja Tuija Willberg, puh etunimi.sukunimi@lappeenranta.fi Liite Lappeenrannan tiekartta eri vuosiperiodeille ajoitettuine toimenpiteineen Kaupunginhallitus on käsitellyt Lappeenrannan kaupungin liittymistä osaksi resurssiviisaiden kaupunkien verkostoa. Kaupunginhallitus on antanut toimialoille tehtäväksi valmistella tiekartan tavoitteita toimeenpanevat yksityiskohtaiset toimenpide-esitykset syyskuun 2015 loppuun mennessä. Lappeenranta on ollut yhdessä Jyväskylän, Turun ja Forssan kanssa mukana Sitran vetämässä hankkeessa, jossa kaupungeille on laadittu tiekartta kohti resurssiviisautta. Tiekartan valmisteluun osallistui Lappeenrannassa monipuolinen tekijäjoukko, jossa olivat edustettuina kaupungin asukkaat, yritykset, korkeakoulut sekä kaupungin omat toimialat ja yhtiöt. Lappeenrannan tiekartta eri vuosiperiodeille ajoitettuine toimenpiteineen on liitteenä. Lappeenrannan tavoitteena on olla hiilineutraali ja jätteetön kaupunki, joissa luonnonvaroja kulutetaan maapallon kantokyvyn rajoissa. Tavoitteisiin ei päästä ilman uusia toimintatapoja tai resurssiviisautta tukevia investointeja. Resurssiviisaus-verkoston kaupunkien kehitystä seurataan neljällä mittarilla: hiilijalanjälki, ekologinen jalanjälki, materiaalihäviöt sekä asukkaiden koettu hyvinvointi. Mittarit on valittu yhteistyössä Suomen ympäristökeskuksen (Syke) ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kanssa. Lappeenrannan kaupunki on jo aiemmin liittynyt hiilineutraalien kuntien verkostoon (HINKU). Tavoitteena on vähentää kasvihuonekaasupäästöjä 80 % vuodesta 2005 vuoteen 2030 mennessä. Tämän tavoitteen johdosta kasvatus- ja opetustoimessa on jo tehty seuraavia toimenpiteitä:

2 - Lukiot siirtyvät tuulisähkön käyttäjiksi lähtien - Peruskoulut toteuttavat vuoden aikana yksikkökohtaisen hinkutavoitteensa sisällyttäen sen syksyllä 2015 kirjattuun vuosisuunnitelmaansa erillisenä kestävän kehityksen ohjelman osana - Erikseen Sammonlahden koulu on asettanut hinkutavoitteekseen vuodelle 2015 liiketunnistimen saamisen koulun WC-tiloihin. Lisäksi Sammonlahden koulun ympäristöoppilaat haastoivat muut kaupungin koulut pitämään vuoden aikana sähköttömän päivän, liittyen Earth Hour-kampanjaan. Opetussuunnitelmat ja kestävä elämäntapa Kasvatus- ja opetustoimen yksiköiden tulee toiminnassaan toteuttaa varhaiskasvatus- ja opetussuunnitelmia. Opetussuunnitelman perusteet ovat normeja ja ne sitovat koulutuksenjärjestäjää, esi- ja perusopetusta sekä lukiokoulutusta. Opetussuunnitelman perusteet sisältävät opetuksen keskeisen sisällön ja tavoitteet. Opetushallitus on vahvistanut esiopetuksen ja perusopetuksen uudet opetussuunnitelman perusteet. Lukiokoulutuksen perusteet vahvistetaan syksyn 2015 aikana. Uusien perusteiden mukaisesti laaditut paikalliset opetussuunnitelmat käsitellään kasvatus- ja opetuslautakunnassa kesäkuussa 2016 ja niiden mukaisesti toiminta järjestetään lukien. Uusissa opetussuunnitelmissa kestävä kehitys on varsin merkittävässä asemassa. Kestävän elämäntavan edistäminen sisältyy oppiainesisältöjen lisäksi myös opetuksen arvoperustaan ja toimintakulttuuriin. Esiopetuksessa kestävä elämäntapa näkyy mm. itsestä huolehtimiseen, terveyteen, turvallisuuteen sekä arjen teknologian hallintaan liittyvien taitojen oppimisena ja harjaannuttamisena. Se on ohjausta kestävään elämäntapaan sitoutumiseen ja sen mukaisten valintojen tekemiseen. Esiopetuksessa tuetaan lasten myönteistä suhtautumista tulevaisuuteen. Perusopetuksen opetussuunnitelmien arvoperustassa kestävän elämäntavan välttämättömyys on kirjattu seuraavasti: Ihminen on osa luontoa ja täysin riippuvainen ekosysteemien elinvoimaisuudesta. Tämän ymmärtäminen on keskeistä ihmisenä kasvussa. Perusopetuksessa tunnistetaan kestävän kehityksen ja ekososiaalisen sivistyksen välttämättömyys, toimitaan sen mukaisesti ja ohjataan oppilaita kestävän elämäntavan omaksumiseen. Kestävän kehityksen ja elämäntavan ulottuvuudet

3 ovat ekologinen ja taloudellinen sekä sosiaalinen ja kulttuurinen. Ekososiaalisen sivistyksen johtoajatuksena on luoda elämäntapaa ja kulttuuria, joka vaalii ihmisarvon loukkaamattomuutta, ekosysteemien monimuotoisuutta ja uusiutumiskykyä sekä samalla rakentaa osaamispohjaa luonnonvarojen kestävälle käytölle perustuvalle kiertotaloudelle. Ekososiaalinen sivistys merkitsee ymmärrystä erityisesti ilmastonmuutoksen vakavuudesta sekä pyrkimystä toimia kestävästi. Ihminen kehittää ja käyttää teknologiaa sekä tekee teknologiaa koskevia päätöksiä arvojensa pohjalta. Hänellä on vastuu teknologian ohjaamisesta suuntaan, joka varmistaa ihmisen ja luonnon tulevaisuuden. Perusopetuksessa pohditaan kulutus- ja tuotantotavoissa ilmeneviä ristiriitoja suhteessa kestävään tulevaisuuteen sekä etsitään ja toteutetaan yhteistoimin ja pitkäjänteisesti elämäntapaamme korjaavia ratkaisuja. Oppilaita ohjataan tuntemaan myös kehitykseen vaikuttavia yhteiskunnallisia rakenteita ja ratkaisuja ja vaikuttamaan niihin. Perusopetus avaa näköalaa sukupolvien yli ulottuvaan globaaliin vastuuseen. Toimintakulttuurin kehittämistä ohjaavat periaatteet on kirjattu opetussuunnitelman perusteisiin seuraavasti: Vastuu ympäristöstä ja kestävään tulevaisuuteen suuntautuminen Oppiva yhteisö ottaa kaikessa toiminnassaan huomioon kestävän elämäntavan välttämättömyyden. Arjen valinnoillaan ja toimillaan koulu ilmentää vastuullista suhtautumista ympäristöön. Raaka-aineita, energiaa ja luonnon monimuotoisuutta tuhlaavia materiaalivalintoja ja toimintatapoja muutetaan kestäviksi. Kestävän elämäntavan aineettomien tekijöiden merkitystä hyvinvoinnille korostetaan ja niille annetaan aikaa ja näkyvyyttä päivittäisessä koulutyössä. Oppilaat ovat mukana suunnittelemassa ja toteuttamassa kestävää arkea. Oppiva yhteisö rakentaa toivoa hyvästä tulevaisuudesta luomalla osaamisperustaa ekososiaaliselle sivistykselle. Realistinen ja käytännöllinen asenne hyvän tulevaisuuden edellytysten muovaamiseen vahvistaa kasvamista vastuullisuuteen yhteisön jäseninä, kuntalaisina ja kansalaisina. Se rohkaisee oppilaita kohtaamaan avoimesti ja uteliaasti maailman moninaisuutta sekä toimimaan oikeudenmukaisemman ja kestävämmän tulevaisuuden puolesta. Lukion ops-perusteluonnoksissa arvoperustaa ja toimintakulttuuria on määritelty mm. seuraavasti:

4 Lukio-opetuksessa ymmärretään kestävän elämäntavan välttämättömyys sekä rakennetaan osaamisperustaa ympäristön ja kansalaisten hyvinvointia edistävälle taloudelle. Opiskelija ymmärtää oman toimintansa ja globaalin vastuun merkityksen luonnonvarojen kestävässä käytössä, ilmastonmuutoksen hillinnässä ja luonnon monimuotoisuuden säilyttämisessä. Oppivassa yhteisössä edistetään kestävää elämäntapaa ja hyvän tulevaisuuden edellytyksiä. Opiskelijoita rohkaistaan toimimaan oikeudenmukaisen ja kestävän tulevaisuuden puolesta. Energian tuotanto ja kulutus sekä liikkuminen Tulevina vuosina on tarkoitus peruskorjata ja rakentaa uutta tilaa päiväkodeille ja kouluille mm. Sammonlahteen, Lauritsalaan sekä Joutsenoon. Rakentamisessa tulisi ottaa huomioon energiatehokkuus sekä energiaratkaisuissa uusiutuvien energialähteiden käyttö. Suunnittelussa tulisi myös ottaa huomioon turvalliset kävely- ja pyöräilyreitit, jotka edistävät liikkumista. Päiväkodeissa ja kouluissa lapsia ja nuoria ohjataan liikunnalliseen elämäntapaan ja arkiliikunnan hyödyntämiseen. Lukiot ovat siirtyneet tuulisähkön käyttäjiksi lukien. Ruoan tuotanto ja kulutus Yhdessä Saimaan Tukipalvelut Oy:n kanssa on etsitty keinoja jätteisiin menevän ruoan vähentämiseksi. Ruokatilausmenettelyä on uudistettu elokuusta 2015 lukien. (TW) Kotj Kasvatus- ja opetuslautakunta toteuttaa resurssiviisaan Lappeenrannan tiekartan tavoitteita seuraavilla toimenpiteillä: - varhaiskasvatussuunnitelma ja esiopetuksen opetussuunnitelma on jo uudistettu, ja perusopetuksen ja lukiokoulutuksen opetussuunnitelmat uudistetaan kestävän elämäntavan omaksumista edistäviksi lukien - kasvatus- ja opetuslautakunta esittää että kasvatus- ja opetustoimen käyttöön tulevien toimitilojen rakentamisessa ja ylläpitämisessä otetaan huomioon energiatehokkuus ja energiaratkaisuissa uusiutuvien energialähteiden käyttö sekä kävelyä ja pyöräilyä edistävien reittien rakentaminen - lapsia ja nuoria ohjataan liikunnalliseen elämäntapaan - ruokahävikkiä vähennetään mm. uudistamalla

5 ruokatilausmenettelyä. Kola Todettiin.