Lukiokoulutuksen vuoden 2011 tunnuslukujen vertailua
|
|
- Viljo Laakso
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 1 Lukiokoulutuksen vuoden 2011 tunnuslukujen vertailua 2013 Suomen Kuntaliitto
2 2 Sisällys 1 Johdanto Lukiokoulutuksen kustannukset Lukiokoulutuksen kokonaiskustannukset Lukiokoulutuksen kustannusrakenne vertailukunnissa Opetuksen kustannukset Opiskelijaruokailun kustannukset Sisäinen hallinto Kiinteistökustannukset Toiminnallisten tietojen vertailu Lukiokoulutuksen opetusresurssit vuosiviikkotunteina Opetushenkilöstö Lukiokoulutuksen laatu- ja vaikuttavuustietoja Lukion oppimäärän suorittaneet Ylioppilastutkinnon suorittaneet Peruskoulun ja lukion päättötodistusten keskiarvovertailu Keskeyttäminen lukiokoulutuksessa Ylioppilastutkinnon suorittaneiden pääasiallinen toiminta Oppilaitokset... 19
3 3 1 Johdanto Tämän kustannusraportin aineisto perustuu Kuntaliiton yhdessä kuntien kanssa ylläpitämään Kouluikkuna -nimiseen vertailutietokantaan. Raportissa on käytetty varainhoitovuodelta 2011 kerättyjä tietoja, jotka pohjautuvat kuntien antamiin tietoihin. Vuonna 2012 Kouluikkunan vertailutietokannan tiedonkeruuseen osallistui yhteensä 50 kuntaa. Raportin rakenne noudattaa Kouluikkunan tietojen keruussa käytettyä perusraporttia. Raportissa tunnuslukuja on vertailtu kuntakoon perusteella kolmessa kuntakokoryhmässä seuraavasti: 1. Suuret yli asukkaan kaupungit 2. Keskisuuret kunnat 3. Pienet alle asukkaan kunnat Raportissa pyrittiin selvittämään muun muassa sitä, minkälainen merkitys kuntakoolla on lukiokoulutuksen kustannuksiin ja eri toimintojen laajuuteen. Asian esille saamiseksi kustannuksia verrattiin kolmessa edellä mainitussa kuntakokoryhmässä muun muassa lukiokoulutuksen kokonaiskustannusten, opetuksen, opiskelijaruokailun, kiinteistökustannusten ja sisäisen hallinnon kustannusten osalta. Toimintatietojen osalta selvitettiin lukiokoulutuksen vuosiviikkotuntimääriä eri kuntakokoluokissa sekä opetushenkilöstön osalta vakinaisten ja määräaikaisten opettajien määriä. Lukiokoulutuksen laatuun ja vaikuttavuuteen liittyvissä tiedoissa tarkasteltiin lukion oppimäärän suorittaneiden opiskeluaikoja, ylioppilastutkinnon hyväksytysti suorittaneita sekä ylioppilaskokeen arvosanojen keskiarvoja. Suoritustasoa selvitettiin myös vertaamalla opiskelijoiden peruskoulun päättötodistusten keskiarvoa lukion päättötodistusten keskiarvoon. Ylioppilastutkinnon aikaisemmin suorittaneista opiskelijoista selvitettiin mm. työelämään ja koulutukseen sijoittuneet. Oppilaitosverkkoa kartoitettiin lukioiden kokoa ja lukumäärää tarkastelemalla.
4 4 2 Lukiokoulutuksen kustannukset 2.1 Lukiokoulutuksen kokonaiskustannukset Lukiokoulutuksen opiskelijakohtaisia kustannuksia on tarkasteltu kahden eri tunnusluvun kautta. Ensimmäisessä tunnusluvussa on mukana kiinteistöjen sisäisiin vuokriin sisältyvät pääomakustannukset. Toiseen opiskelijakohtaisia kustannuksia kuvaavaan tunnuslukuun ei kiinteistöjen pääomavuokria ole sisällytetty. Kun mukaan otettiin sisäisiin vuokriin sisältyvät pääomakustannukset, keskimääräiset lukiokoulutuksen käyttömenot olivat vertailukunnissa /oppilas. Kuntaryhmittäin lukiokoulutuksen opiskelijakohtaiset kustannukset jakautuivat seuraavasti: Suuret yli asukkaan kaupungit Keskisuuret kunnat Pienet alle asukkaan kunnat Kun kustannuksia tarkasteltiin ilman sisäisiin vuokriin sisältyviä pääomakustannuksia, kolmen eri kuntaryhmän väliset erot pienenivät. Yli sadantuhannen asukkaan kunnissa keskiarvoksi muodostui /oppilas, keskisuurissa /oppilas ja pienissä kunnissa /oppilas. Lukiokoulutuksen keskimääräiset käyttömenot olivat /oppilas (ilman sisäisiin vuokriin sisältyviä pääomakustannuksia) Suuret yli asukkaan kaupungit Keskisuuret kunnat Pienet alle asukkaan kunnat Lukion opiskelijakohtaisia kustannuksia tarkasteltaessa voidaan todeta, että kiinteistöjen sisäisiin vuokriin sisältyvät pääomakustannukset vaikuttavat merkittävästi lukiokoulutuksen kokonaiskustannuksiin varsinkin suurissa yli asukkaan kunnissa. Useimmissa kunnissa sisäisiin vuokriin sisältyvät pääomakustannukset laskutetaan niin sanotun pääomavuokran yhteydessä, joka sisältää poistot, korot ja tonttivuokran.
5 5 Alla olevaan kuvioon lukion käyttömenot opiskelijaa kohti on kunkin kunnan kohdalle merkitty tumman sinisellä pylväällä. Samasta kuviosta voidaan havaita, että sisäisiin vuokriin sisältyvien pääomakustannusten suhteellinen osuus on pienemmissä kunnissa huomattavasti vähäisempi kuin suurissa tai keskisuurissa kunnissa. Kuviossa sisäisten vuokrien pääomakustannusten osuus kokonaiskustannuksista on esitetty kunkin kunnan kohdalla oranssin värisellä kärkikolmiolla (asteikko oikeassa laidassa). 2.2 Lukiokoulutuksen kustannusrakenne vertailukunnissa Tarkastelemalla lukiokoulutuksen toiminnoittaisia kustannuksia ja niiden osuuksia lukiokoulutuksen kokonaiskustannuksista voidaan vertailla kuntien kustannusrakenteen muodostumista.
6 6 Alla olevassa kuviossa on esitetty lukiokoulutuksen eri toimintojen prosentuaalinen osuus lukion kokonaiskustannuksista. Kustannuksiin on otettu mukaan myös pienet hankkeet, jotka varsinaisesti ovat investointeja. Kaikissa kuntakokoryhmissä opetus muodostaa merkittävästi suurimman menoerän lukion kokonaiskustannuksista. Pienemmissä alle asukkaan kunnissa opetuksen osuus kokonaiskustannuksista oli 70,5 %, mikä on suurempi kuin keskisuurissa tai suurissa kunnissa. Keskisuurten asukkaan kunnissa opetuksen osuus oli 65,7 % ja suurissa yli asukkaan kunnissa 66,4 %. Pienemmissä kunnissa opiskelijoiden ruokapalveluiden järjestäminen oli suhteellisesti ottaen kalliimpaa kuin kahdessa muussa kuntakokoryhmässä. Pienillä kunnilla opiskelijaruokailun osuus lukion kokonaiskustannuksista oli 6,8 %, kun se keskisuurissa kunnissa oli 5,9 % ja suurissa 4,7%. Sisäisen hallinnon kustannusten jakautumisessa ei ollut suuria eroja kolmen eri kuntaryhmän välillä. Pienissä kunnissa lukiokoulutuksen sisäiseen hallintoon käytettiin 8,6% lukion kokonaiskustannuksista, keskisuurissa kunnissa 7,5 % ja suurissa yli asukkaan kunnissa 7,3%. Kiinteistöjen ylläpitokustannukset veivät euroja suhteellisesti ottaen eniten suurissa yli asukkaan kunnissa. Suurten ja keskisuurten kuntien välillä ei ollut merkittävää eroa. Pienissä kunnissa kiinteistökustannusten osuus lukiokoulutuksen kokonaiskustannuksista oli 13,5 %, keskisuurissa kunnissa 19,5% ja suurissa 20,4%.
7 7 2.3 Opetuksen kustannukset Alla olevassa kuviossa opetuksen kustannukset on jaettu palkkakustannuksiin ja muihin menoihin. Kuviossa opetuksen kustannukset on esitetty kuntakoon mukaisessa järjestyksessä suurimmasta pienimpään. Vertailukunnissa vuonna 2011 opetukseen käytettiin keskimäärin euroa opiskelijaa kohden. Opetukseen liittyvistä kustannuksista palkkakustannusten osuus oli /opiskelija (93 %) ja muiden menojen osuus 323 /opiskelija (7 %). Pienissä alle asukkaan kunnissa opetukseen käytettiin /opiskelija, keskisuurissa kunnissa /opiskelija ja suurissa kunnissa /opiskelija. Palkkakustannusten ja muiden menojen suhdetta tarkasteltaessa voidaan todeta, että keskisuurissa kunnissa palkkakustannusten osuus oli jonkin verran suurempi kuin kahdessa muussa kuntakokoryhmässä. Pienissä kunnissa palkkakustannusten osuus opetuksen kustannuksista oli noin 92,7 %, keskisuurissa 94,1 % ja suurissa 91,1 %.
8 8 2.4 Opiskelijaruokailun kustannukset Alla olevassa kuviossa on esitetty opiskelijaruokailun kustannukset tumman sinisellä pylväällä. Vaalean sininen osa pylväästä kuvaa keittiön kiinteistökustannusten osuutta ruokailun kokonaiskustannuksista. Keittiön kiinteistökustannukset on kerätty lisätietona. Tiedon ovat antaneet pääasiassa ne kunnat, jotka tuottavat lukion ruokahuoltopalvelut itse. Vuonna 2011 lukioiden opiskelijaruokailu maksoi opiskelijaa kohden laskettuna eniten pienissä alle asukkaan kunnissa, joissa lukion ateriapalveluihin käytettiin keskimäärin 521 euroa opiskelijaa kohden. Keskisuurissa kunnissa ruoka maksoi 391 /opiskelija ja suurissa yli asukkaan kunnissa 307 /opiskelija. Keskimäärin vertailukunnissa käytettiin lukioiden ruokailuun 411 euroa opiskelijaa kohden.
9 9 2.5 Sisäinen hallinto Lukiokoulutuksen sisäiseen hallintoon käytettiin vertailukunnissa v keskimäärin 544 euroa yhtä opiskelijaa kohti. Sisäisen hallinnon kustannuksissa oli suurta vaihtelua kuntien välillä, mikä näkyy selvästi myös yllä olevassa kuviossa. Pienimmissä alle asukkaan kunnissa sisäisen hallinnon kustannukset olivat jonkin verran suuremmat kuin muissa kuntakokoryhmissä eli 711 euroa opiskelijaa kohden. Keskisuurissa kunnissa sisäiseen hallintoon käytettiin 479 /opiskelija ja suurissa kunnissa 472 /opiskelija.
10 Kiinteistökustannukset Alla olevassa kuviossa tumman sinisillä pylväillä on kuvattu kiinteistömenoja, joihin on laskettu mukaan sisäisiin vuokriin sisältyvät pääomakustannukset. Vaalean siniset pylväät kuvaavat ns. pääomavuokran osuutta kiinteistöjen kokonaiskustannuksista. Vaalean sinisen päälle jäävä tumman sininen osuus kuvaa kiinteistöjen ylläpitoon liittyviä kustannuksia ilman sisäisiin vuokriin sisältyviä pääomakustannuksia. Suuremmissa yli asukkaan kunnissa kiinteistöjen ylläpito- ja pääomakustannukset olivat keskimäärin 1337 euroa opiskelijaa kohden. Keskisuurten asukkaan kuntien keskimääräiset kiinteistökustannukset olivat 1288 /opiskelija ja pienten alle asukkaan kuntien 1049 /opiskelija. Vertailukunnissa kiinteistöjen keskimääräiset kustannukset olivat 1227 /opiskelija. Sisäisiin vuokriin sisältyvien pääomakustannusten osalta yli asukkaan kuntien kustannukset olivat keskimäärin 629 /opiskelija ja keskisuurissa kunnissa 583 /opiskelija. Pienissä kunnissa pääomakustannukset olivat keskimäärin 183 /opiskelija. Suurissa yli asukkaan kunnissa sisäisiin vuokriin sisältyvien pääomakustannusten osuus kiinteistökustannuksista oli keskimäärin noin 46,4 %, keskisuurissa asukkaan kunnissa 41,91 % ja pienissä alle asukkaan kunnissa 18,1 %. Pienemmissä kunnissa sisäisiin vuokriin sisältyvien pääomakustannusten osuus oli suhteellisesti ottaen paljon pienempi kuin suurissa ja keskisuurissa kunnissa.
11 11 3 Toiminnallisten tietojen vertailu 3.1 Lukiokoulutuksen opetusresurssit vuosiviikkotunteina Vuosiviikkotunnit yhteensä Alla olevassa kuviossa on esitetty kunnittain lukioissa annettu opetus vuosiviikkotunteina yhtä opiskelijaa kohden. Vuosiviikkotunnit on kuvattu tumman sinisillä pylväillä ja niihin sisältyy eri oppiaineiden luokkaopetustunnit, oppilaan ohjauksen luokkatunnit, tukiopetus- ja kerhotunnit sekä demonstraatioiden valmistelutunnit. Opetukseen käytetyt vuosiviikkotunnit Kuvioon on merkitty vaalean sinisillä pylväillä varsinaisten opetustuntien määrä yhtä opiskelijaa kohti. Varsinaisiin opetustunteihin sisältyvät luokkaopetustunnit mukaan lukien oppilaan ohjaus. Tunteihin ei sisälly tukiopetusta, kerhotunteja tai muita tunteja, jotka eivät ole varsinaista opetusta.
12 Vertailukunnissa oli v käytettävissä keskimääräinen 1,51 vuosiviikkotunnin resurssi yhtä opiskelijaa kohti. Varsinaiseen opetukseen vertailukunnissa käytettiin keskimäärin 1,26 vuosiviikkotuntia lukiolaista kohden. Pienimmissä alle asukkaan kunnissa keskimääräinen kaikkien vuosiviikkotuntien määrä oli 1,82 vvt/opiskelija. Keskisuurissa asukkaan kunnissa vuosiviikkotunteja oli 1,42 vvt/opiskelija ja suurissa kunnissa 1,34 vvt/opiskelija. Varsinaisen opetuksen keskimääräinen vuosiviikkotuntimäärä pienissä kunnissa oli 1,46 vvt/opiskelija, keskisuurissa kunnissa 1,20 vvt/opiskelija ja suurissa kunnissa 1,15 vvt/opiskelija. 12 Aikuislukioissa kaikkien vuosiviikkotuntien määrä oli keskimäärin 2,20 vuosiviikkotuntia opiskelijaa kohden. Varsinaiseen opetukseen aikuislukioissa käytettiin keskimäärin 1,87 vuosiviikkotuntia opiskelijaa kohden.
13 Opetushenkilöstö Kuntien opetushenkilöstöä on vertailtu kolmessa eri kuntakokoryhmässä vakinaisten ja määräaikaisten opettajien määrän suhteen. Suurissa yli asukaan kunnissa vakinaisten opettajien osuus opetushenkilöstöstä oli 75,3 %, keskisuurissa asukkaan kunnissa 82,1 % ja pienissä alle asukkaan kunnissa 87,0 %. Määräaikaisten opettajien osuus opetushenkilöstöstä oli suurissa 23,4 %, keskisuurissa kunnissa 16,2 % ja pienissä kunnissa 13,0 %.
14 14 4 Lukiokoulutuksen laatu- ja vaikuttavuustietoja 4.1 Lukion oppimäärän suorittaneet Pienemmissä kunnissa lukiokoulutuksen suoritusajat olivat vuonna 2011 keskimäärin hieman lyhyempiä kuin suuremmissa kunnissa, kun suoritusaikaa tarkastellaan kolmessa vuodessa tai nopeammin lukion oppimäärän suorittaneiden osuuksina. Pienissä alle asukkaan kunnissa lukion oppimäärän suorittaneista 88,0 % suoritti sen kolmessa vuodessa tai nopeammin. Keskisuurissa kunnissa lukion oppimäärän kolmessa vuodessa suorittaneiden osuus oli 84,2% ja suurissa yli asukkaan kunnissa 82,6%.
15 Ylioppilastutkinnon suorittaneet Lukiokoulutuksesta valmistuneiden opiskelijoiden määrää tarkasteltiin myös hyväksyttyjen ja hylättyjen ylioppilastutkintojen osuuksina. Aineisto sisälsi myös kunnan yotutkinnon keskiarvon asteikolla 2-7. Suurissa yli asukkaan kunnissa kevään 2011 ylioppilastutkintoa suorittavista opiskelijoista hyväksyttiin keskimäärin 94,2 %. Keskisuurissa asukkaan kunnissa ylioppilastutkinnon hyväksymisprosentti oli 94,1. Pienissä alle asukkaan kunnissa ylioppilaskokelaista hyväksyttiin hieman edellisiä suurempi osuus 94,8 %. Hylättyjen suoritusten osuudet olivat siis suurissa kunnissa 5,8 %, keskisuurissa kunnissa 5,9 % ja pienissä kunnissa 5,2 %. Suurissa kunnissa ylioppilastutkinto suoritettiin keskimäärin hieman paremmin arvosanoin kuin muissa kuntakokoryhmissä. Suurissa kunnissa ylioppilastutkinnon suorittaneiden ylioppilaskokeesta saatujen arvosanojen keskiarvo oli 4,4. Keskisuurissa kunnissa arvosanojen keskiarvo oli 4,3 ja pienissä kunnissa 4,2.
16 Peruskoulun ja lukion päättötodistusten keskiarvovertailu Alla olevassa kuviossa on esitetty päättötodistusten keskiarvovertailu, jossa lukion 2008 aloittaneiden peruskoulun päättötodistusten keskiarvoa verrattaan lukion 2011 päättötodistuksien keskiarvoon. Kuvaajaan sisältyvät tiedot koskevat suomenkielistä opetusta. Lukiossa 2008 aloittaneiden peruskoulun keskiarvo oli kunnassa keskimäärin 8,3. Lukion päättötodistuksien keskiarvo oli keskimäärin 7,8, joten muutos oli keskimäärin noin -0,5.
17 Keskeyttäminen lukiokoulutuksessa Lukiokoulutuksessa keskeyttäneiden määrää tutkittiin vertaamalla sitä koko opiskelijamäärään ja laskemalla keskeyttäneiden suhteellinen osuus. Lukion keskeyttäneiden osuus oli suurin yli asukkaan kunnissa. Niissä lukion keskeyttämisprosentti oli 4,1 %. Keskisuurissa asukkaan kunnissa keskeyttäneiden osuus oli 3,2 % ja pienissä alle asukkaan kunnissa lukion keskeyttäneiden osuus oli 3,5 %.
18 Ylioppilastutkinnon suorittaneiden pääasiallinen toiminta Ylioppilastutkinnon suorittaneiden opiskelijoiden sijoittumista työmarkkinoille kahden vuoden päästä valmistumisesta selvitettiin neljällä eri statuksella: opiskelijat, työlliset, työttömät ja muut. Tarkastelujaksona oli yo-tutkinnon vuonna 2008 suorittaneiden toiminta vuoden 2010 lopussa. Opiskelijoihin sisältyvät myös osa-aikaisesti työssä käyvät päätoimiset opiskelijat. Suurissa yli asukkaan kunnissa vuoden 2008 ylioppilaista oli vuonna 2010 päätoimisia opiskelijoita 75,2 %. Työllisten osuus ylioppilaista oli 17,9 % ja työttömien osuus 2,5 %. Muita kuten varusmiehiä, maasta muuttaneita ja sijoittuminen tuntematon oli 4,5%. Vastaavasti keskisuurissa asukkaan kunnissa opiskelijoiden osuus oli 79,5 %, työllisten osuus 14,9 % työttömien 2,2 % ja muiden osuus 3,5 %. Pienissä kunnissa opiskelijoina oli 80,3 %, töissä 14,9 %, työttömänä 1,1 % ja muiden osuus oli 4,8 %.
19 Oppilaitokset Oppilaitosverkon tietona kerättiin kuntien lukioiden määrä eri kokoluokissa. Vertailukunnissa oli yhteensä 158 lukiota. Näistä noin puolet 81 (51,3 %) oli opiskelijan lukioita. Seuraavaksi eniten oli alle 200 oppilaan lukioita, joita oli aineistosta 34 (21,5 %) oppilaan lukioita oli yhteensä 29 (18,4%) ja yli 700 oppilaan lukioita 14 (8,9 %).
Perusopetuksen ja lukiokoulutuksen kustannuskehitys v. 2013
Perusopetuksen ja lukiokoulutuksen kustannuskehitys v. 2013 Karvonen Juha, Svartsjö Mikko 2014 Suomen Kuntaliitto 2 Sisällys 1 Johdanto... 4 2 Perusopetuksen kustannukset... 5 2.1 Perusopetuksen kokonaiskustannukset...
LisätiedotPerusopetuksen vuoden 2011 tunnuslukujen vertailua
Perusopetuksen vuoden 2011 tunnuslukujen vertailua 2013 Suomen Kuntaliitto Sisällys 1 Johdanto... 3 2 Perusopetuksen kustannukset... 4 2.1 Perusopetuksen kokonaiskustannukset... 4 2.2 Perusopetuksen kustannusrakenne
LisätiedotLappeenranta. Hämeenlinna. Jyväskylä. Kuopio
2011 LASTEN PÄIVÄHOIDON VERTAILUTIEDOT Rovaniemi Vaasa Kouvola Lasten päivähoidon 7 117 7 085 6 126 6 116 6 097 5 997 5 659 5 517 6 214 555 nettokustannukset 0-6 vuotiasta kohti Päiväkotipaikan bruttokustannus
LisätiedotMikko Svartsjö Kouluikkunan vuosiraportti 2016 Koulu ikkuna
Mikko Svartsjö Kouluikkunan vuosiraportti 2016 Koulu ikkuna KIRJOITTAJA Mikko Svartsjö KANNEN KUVA Pixhill.com ISBN 978-952-293-593-9 (pdf) Suomen Kuntaliitto 2018 Suomen Kuntaliitto Toinen linja 14, 00530
LisätiedotJuha Karvonen, Mikko Svartsjö
Juha Karvonen, Mikko Svartsjö Perusopetuksen ja lukiokoulutuksen kustannuskehitys vuonna 2013 Koulu ikkuna KIRJOITTAJAT Juha Karvonen Mikko Svartsjö KANNEN KUVA Pixhill.com ISBN 978-952-293-252-5 (nid.)
LisätiedotKIRJOITTAJA Mikko Svartsjö. KANNEN KUVA Pixhill.com. ISBN (pdf) Suomen Kuntaliitto Helsinki 2019
Mikko Svartsjö Kouluikkunan vuosiraportti 2017 Koulu ikkuna KIRJOITTAJA Mikko Svartsjö KANNEN KUVA Pixhill.com ISBN 978-952-293-644-8 (pdf) Suomen Kuntaliitto 2019 Suomen Kuntaliitto Toinen linja 14, 00530
LisätiedotJuha Karvonen, Mikko Svartsjö
Juha Karvonen, Mikko Svartsjö Perusopetuksen ja lukiokoulutuksen kustannuskehitys vuonna 2012 Koulu ikkuna KIRJOITTAJAT Juha Karvonen Mikko Svartsjö KANNEN KUVA Pixhill.com ISBN 978-952-293-144-3 (nid.)
LisätiedotPerusopetuksen ja lukiokoulutuksen kustannuskehitys vuonna 2015
Kouluikkuna Perusopetuksen ja lukiokoulutuksen kustannuskehitys vuonna 2015 Mikko Svartsjö Helsinki 2017 Sisältö 1 Johdanto... 4 2 Perusopetuksen kustannukset... 6 2.1 Perusopetuksen kokonaiskustannukset...
LisätiedotPerusopetuksen ja lukiokoulutuksen kustannuskehitys v. 2014
Perusopetuksen ja lukiokoulutuksen kustannuskehitys v. 2014 Karvonen Juha, Svartsjö Mikko 2015 Suomen Kuntaliitto 2 Sisällys 1 Johdanto... 4 2 Perusopetuksen kustannukset... 5 2.1 Perusopetuksen kokonaiskustannukset...
LisätiedotPerusopetuksen ja lukiokoulutuksen kustannuskehitys v. 2015
Perusopetuksen ja lukiokoulutuksen kustannuskehitys v. 2015 Svartsjö Mikko 2017 Suomen Kuntaliitto 2 Sisällys 1 Johdanto... 4 2 Perusopetuksen kustannukset... 5 2.1 Perusopetuksen kokonaiskustannukset...
LisätiedotKuopion perusopetus Kouluikkunan tiedot 2016
Kuopion perusopetus Kouluikkunan tiedot 2016 Tämä raportti perustuu Kouluikkuna-tietokantaan 2016. Raportissa on käytetty perusopetuksen kustannustietoja sekä toimintaan ja vaikuttavuuteen liittyviä tunnuslukuja.
LisätiedotTämä raportti perustuu Kouluikkunatietokantaan
Kuopion tilastotiedote 1/2017 Kuopion perusopetuksen ja lukiokoulutuksen Kouluikkuna 2015 Tämä raportti perustuu Kouluikkunatietokantaan 2015. Raportissa on käytetty perusopetuksen ja lukiopetuksen kustannustietoja
Lisätiedotlukiokoulutuksen kustannuskehitys vuonna 2014
Juha Karvonen, Mikko Svartsjö Perusopetuksen ja lukiokoulutuksen kustannuskehitys vuonna 2014 Juha Karvonen, Mikko Svartsjö Perusopetuksen ja lukiokoulutuksen kustannuskehitys vuonna 2014 Koulu ikkuna
LisätiedotKeskimääräisen yksikköhinnan kehitys on ollut laskeva. Vuodelle 2014 vahvistettu
Lii[c sivistyslautakunnan tsityslistaan 8/1.10.2014 asbun nro 109 SELVITYS LUKIOKOULUTUKSEN TOIMINTAEDELLYTYKSISTÄ Harjavallan kaupungin vuoden 2014 talousarvioon kirjattuna toimeksiantona on selvittää
LisätiedotINFO: Opetus ja varhaiskasvatus Yleistä Perusopetus Lukiokoulutus Varhaiskasvatus (päiväkotihoito & perhepäivähoito)
INFO: Opetus ja varhaiskasvatus Yleistä Perusopetus Lukiokoulutus Varhaiskasvatus (päiväkotihoito & perhepäivähoito) Kuntien tuottavuusvertailu Yleistä Tuottavuusindeksillä kuvataan kuntien kehitystä ajassa.
LisätiedotKasvatus ja koulutus Peruspalvelujen tila Neuvotteleva virkamies Timo Ertola,
Kasvatus ja koulutus Peruspalvelujen tila 2018 Neuvotteleva virkamies Timo Ertola, 15.3.2018 90% 80% 70% Varhaiskasvatukseen osallistuminen kasvussa Kunnallisessa varhaiskasvatuksessa ja yksityisen hoidon
LisätiedotRaportissa on käytetty perusopetuksen ja lukiopetuksen kustannustietoja sekä toimintaan ja vaikuttavuuteen liittyviä tunnuslukuja.
Kuopion tilastotiedote 2/2016 Kuopion perusopetuksen ja lukiokoulutuksen kustannuskehitys vuonna 2014 2 / 2016 Raportti perustuu: - Kouluikkuna-raporttiin Perusopetuksen ja lukiokoulutuksen kustannuskehitys
LisätiedotPerusopetuksen seutuvertailu
Perusopetuksen seutuvertailu Vuosi 205 Toimintatiedot ja kustannukset Kangasala, Lempäälä, Nokia, Orivesi, Pirkkala, Tampere, Vesilahti ja Ylöjärvi 2..206 Vertailun tarkoitus Seutuvertailun tavoitteena
LisätiedotAurinkorannikon suomalaisen koulun kannatusyhdistys ry 5.3.2008 VALTIONOSUUSJÄRJESTELMÄN EDELLYTTÄMIEN TIETOJEN TOIMITTAMINEN VUODELTA 2007
OPETUSHALLITUS UTBILDNINGSSTYRELSEN KYSELY 8/2008 Aurinkorannikon suomalaisen koulun kannatusyhdistys ry 5.3.2008 VALTIONOSUUSJÄRJESTELMÄN EDELLYTTÄMIEN TIETOJEN TOIMITTAMINEN VUODELTA 2007 Oppilaitosten
LisätiedotKaupunkiseudun perusopetuksen kustannusvertailu. Vuosi 2016 Toimintatiedot ja kustannukset
Kaupunkiseudun perusopetuksen kustannusvertailu Vuosi 2016 Toimintatiedot ja kustannukset Vertailun tarkoitus Vertailun tavoitteena on kehittää helposti hyödynnettävä yhteenveto perusopetuksen keskeisistä
LisätiedotIlmoitus kustannuksista, tuloista ja suoritteista, lomake ja täyttöohje
OPETUSHALLITUS UTBILDNINGSSTYRELSEN KYSELY 5/2007 Suomen ulkomaankoulujen 6.3.2007 ylläpitäjille VALTIONOSUUSJÄRJESTELMÄN EDELLYTTÄMIEN TIETOJEN TOIMITTAMINEN VUODELTA 2006 Oppilaitosten ylläpitäjiä pyydetään
LisätiedotAIKUISTEN LUKIOKOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISTÄ KOSKEVA MUUTOSHAKEMUS
OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ PL 29 00023 VALTIONEUVOSTO AIKUISTEN LUKIOKOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISTÄ KOSKEVA MUUTOSHAKEMUS Espoon kaupunki, sivistystoimi, luopuu aikuisten lukiokoulutuksen järjestämisestä.
Lisätiedot20 suurimman kaupungin tuottavuusvertailu. Kooste vuodet 2009-2013 Tilanne 9.9.2014
20 suurimman kaupungin tuottavuusvertailu Kooste vuodet 2009-2013 Tilanne 9.9.2014 Tasovertailut Vuosi 2013 120 Kotihoito, kunnallinen 4,00 100 3,50 3,00 80 ka. 76 2,50 60 2,00 40 1,50 1,00 20 0,50 0 1
Lisätiedot4.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet
4. LUKIOKOULUTUS 4.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet Opetus- ja kulttuuriministeriö voi myöntää kunnalle, kuntayhtymälle, rekisteröidylle yhteisölle tai säätiölle luvan lukiokoulutuksen
LisätiedotKOULUTUKSEN ARVIOINTI syksy 2012
KOULUTUKSEN ARVIOINTI syksy 2012 PERUSOPETUS ( Arviointikohteiden numerointi ja muu merkintätapa ovat samat kuin arviointisuunnitelmassa, jonka kohtaa 7 ei pystytä arvioimaan nykyisten tietosuojasäännösten
Lisätiedot2.1 - Peruskoulun tonttia kunnostetaan vuokratyövoimalla. Miten kustannukset ilmoitetaan taulukossa 41?
2. Syventävä - opetustoimen tiedonkeruu 2.1 - Peruskoulun tonttia kunnostetaan vuokratyövoimalla. Miten kustannukset ilmoitetaan taulukossa 41? kiinteistöjen ylläpito, sar. 02 2.2 - Minkä rivien tulee
LisätiedotOPETUSHALLITUKSEN KUSTANNUSRAPORTTI 2012, 2013, 2014 ja 2015 AMMATILLISEN KOULUTUKSEN KUSTANNUSTEN JÄRJESTÄJÄKOHTAISIA TIETOJA.
OPETUSHALLITUKSEN KUSTANNUSRAPORTTI 2012, 2013, 2014 ja 2015 AMMATILLISEN KOULUTUKSEN KUSTANNUSTEN JÄRJESTÄJÄKOHTAISIA TIETOJA Etelä- Koulutus TOIMINNAN VOLYYMIT Opiskelijamäärä: nuorten ja aikuisten peruskoulutus
LisätiedotJyväskylän perusopetuksen tuottavuusselvitys Vertikal Oy Juho Innanen Esko Sainio
Jyväskylän perusopetuksen tuottavuusselvitys 2017 1.9.2017 Vertikal Oy Juho Innanen Esko Sainio 1 Selvityksen tavoite Selvityksen lähtöoletuksena oli käsitys Jyväskylän perusopetuksen kalleudesta eli korkeasta
LisätiedotOPETUSHALLITUKSEN KUSTANNUSRAPORTTI 2011, 2012, 2013 ja 2014 AMMATILLISEN KOULUTUKSEN KUSTANNUSTEN JÄRJESTÄJÄKOHTAISIA TIETOJA
OPETUSHALLITUKSEN KUSTANNUSRAPORTTI 2011, 2012, 2013 ja 2014 AMMATILLISEN KOULUTUKSEN KUSTANNUSTEN JÄRJESTÄJÄKOHTAISIA TIETOJA 27.10.2011 Tuomo Hurskainen 3.12.2013 Tuija Hiltunen 21.11.2014 Tuija Hiltunen
LisätiedotKuvio 1. Matematiikan seuranta-arvioinnin kaikkien tehtävien yhteenlaskkettu pistejakauma
TIIVISTELMÄ Opetushallitus arvioi keväällä 2011 matematiikan oppimistuloksia peruskoulun päättövaiheessa. Tiedot kerättiin otoksella, joka edusti kattavasti eri alueita ja kuntaryhmiä koko Suomessa. Mukana
LisätiedotJyväskylän kaupungin ja Jyväskylän koulutuskuntayhtymän yhteinen selvitys Jyväskylän lukiokoulutuksesta
Jyväskylän kaupungin ja Jyväskylän koulutuskuntayhtymän yhteinen selvitys Jyväskylän lukiokoulutuksesta Selvitysryhmä: JKKY: Pekka Pirinen, Antero Hietamäki, Maarit Kaija JKL: Ari Hirvensalo, Eino Leisimo,
LisätiedotKouluikkunan käyttö suunnittelun ja päätöksenteon perustana
Kouluikkunan käyttö suunnittelun ja päätöksenteon perustana Kuntamarkkinat 11.9.2013 LAPPEENRANNAN KAUPUNKI Mari Routti 13.9.2013 1 Taustaa Kouluikkuna on kuntien opetustoimen johtajien aloitteesta Kuntaliiton
LisätiedotAmmatillisten erikoisoppilaitosten kustannukset ja koulutusaloittaiset suoritetiedot vuonna 2010
Ammatillisten erikoisoppilaitosten kustannukset ja koulutusaloittaiset suoritetiedot vuonna 2010 OPETUSHALLITUS Tieto ja rahoitus -yksikkö PL 380 00531 HELSINKI Yhteystiedot Faksi 040 348 7766 Koulutuksen
LisätiedotKuva: Anniina Korpi. Osaamiskehitys
Kuva: Anniina Korpi Osaamiskehitys Osaamiskehityksen keskeiset nostot Porin seudun korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus (36,4 %) väestöstä oli suurista ja keskisuurista kaupunkiseuduista alhaisin.
LisätiedotLukuohje. Oulun yliopisto
Lukuohje TIETOA TARJOLLA Näillä sivuilla on tarjolla tietoa lukioista yliopistoihin johtavista opintopoluista ja myös opintomenestyksestä. Aitoon tieteelliseen tapaan tieto esitetään usein lukuina, joita
Lisätiedot2 Lehtorin (aineenopettajan) hinnoittelutunnukset ja peruspalkka (ks. palkkaliite) kelpoisuus taikka perusopetusta antavan opettajan kelpoisuus
OSIO B Liite 3 Aikuislukio Soveltaminen ja palkka OSIO B LIITE 3 AIKUISLUKIO I SOVELTAMINEN 1 Sovellettavat liitteen 2 sopimusmääräykset Aikuislukion opetushenkilöstöön sovelletaan seuraavia liitteen 2
LisätiedotMuut menot (ei sis. alv:a ) L02
ILMOITUS KÄYTTÖKUSTANNUKSISTA TOIMINNOITTAIN VUONNA 2009 LUKIOKOULUTUS OPETUSHALLITUS Tieto ja rahoitus -yksikkö PL 380 00531 HELSINKI 040 348 7766 Faksi Yhteystiedot Koulutuksen järjestäjä Koulutuksen
LisätiedotLukuvuonna oppilaista oli 91,6 % enintään 23 oppilaan opetusryhmässä ja yli 25 oppilaan opetusryhmiä oli 1,9 % kaikista opetusryhmistä.
Perusopetuksen tilannekuva syyskuussa 2017 Kun Ylöjärven kaupungin eri toimielimissä keskustellaan ja päätetään perusopetuksen resursseista, on päätösvalmistelun kautta luotava yhteistä perusopetuksen
LisätiedotUUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI. Talouden ja tavoitteiden toteutuminen 1-8/2010
UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Talouden ja tavoitteiden toteutuminen 1-8/ SIVISTYSPALVELUKESKUS SIVISTYSPALVELUKESKUKSEN HALLINTO Toiminta-ajatus Hallinto luo hyvät edellytykset sivistyspalvelujen tuottamiselle,
LisätiedotAsumistukimenojen kasvu taittui vuonna 2017
Tilastokatsaus Lisätietoja: 14.2.218 Heidi Kemppinen, puh. 2 634 17, etunimi.sukunimi@kela.fi Asumistukimenojen kasvu taittui vuonna 217 Kela maksoi asumistukia vuonna 217 yhteensä 2 3 milj. euroa, joka
LisätiedotTyöllisyysaste Pohjoismaissa
BoF Online 2008 No. 8 Työllisyysaste Pohjoismaissa Seija Parviainen Tässä julkaisussa esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajan omia eivätkä välttämättä edusta Suomen Pankin kantaa. Suomen Pankki Rahapolitiikka-
LisätiedotOPPILAAN- JA OPINTO-OHJAUKSEN KANSALLINEN FOORUMI Tilaisuuden avaus
OPPILAAN- JA OPINTO-OHJAUKSEN KANSALLINEN FOORUMI 19.- 20.4.2012 Helsinki, Hilton Strand Tilaisuuden avaus Aulis Pitkälä Pääjohtaja Oppilaan- ja opinto-ohjaus elinikäisen oppimisen tukena Oppilaan- ja
LisätiedotOPETUSHALLITUKSEN KUSTANNUSRAPORTTI 2010, 2011 ja 2012 AMMATILLISEN KOULUTUKSEN KUSTANNUSTEN JÄRJESTÄJÄKOHTAISIA TIETOJA
OPETUSHALLITUKSEN KUSTANNUSRAPORTTI 2010, 2011 ja 2012 AMMATILLISEN KOULUTUKSEN KUSTANNUSTEN JÄRJESTÄJÄKOHTAISIA TIETOJA 22.10.2010 Veli Mäkinen 27.10.2011 Tuomo Hurskainen 3.12.2013 Tuija Hiltunen Etelä-
LisätiedotYleisen asumistuen menot ylittivät miljardin rajan vuonna 2016
Tilastokatsaus Lisätietoja: 15.02.2017 Heidi Kemppinen, puh. 020 634 1307, etunimi.sukunimi@kela.fi Yleisen asumistuen menot ylittivät miljardin rajan vuonna 2016 Kela maksoi asumistukia vuonna 2016 yhteensä
LisätiedotLukio ja sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikka selvitys 2014
Lukio ja sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikka selvitys 2014 Kurt Torsell Kartoituksen toteutus Suomen Kuntaliitto toteutti syksyllä 2013 ensimmäistä kertaa kouluille suunnatun
LisätiedotNäyttötutkinnot 20 vuotta, , klo
Näyttötutkinnot 20 vuotta, 21.10.2014, klo 10.45 15.30 NÄYTTÖTUTKINTOJEN VAIKUTTAVUUDEN KYSYMYS? Mitä rekisteriaineistot ja vertailuasetelmat kertovat? Asko Suikkanen, emeritusprofessori (YTT), Lapin yliopisto
Lisätiedot00531 HELSINKI Yhteystiedot Koulutuksen järjestäjä Koulutuksen järjestäjän numero 1. Tietojen varmennus, allekirjoitus ja päiväys
ILMOITUS KÄYTTÖKUSTANNUKSISTA TOIMINNOITTAIN EUROINA VUONNA 2004 LUKIOKOULUTUS OPETUSHALLITUS Laskentapalvelut PL 380 Telefax 00531 HELSINKI 09-7747 7766 Yhteystiedot Koulutuksen järjestäjä Koulutuksen
LisätiedotPäätös. Laki. lukiolain muuttamisesta
EDUSKUNNAN VASTAUS 170/2013 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi lukiolain sekä opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamisesta Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä
LisätiedotTÄYTTÖOHJE 1(5) Kustannukset, tulot ja suoritteet vuonna 2017 OPINTOKESKUKSET
TÄYTTÖOHJE 1(5) Kustannukset, tulot ja suoritteet vuonna 2017 OPINTOKESKUKSET Lomakkeella ilmoitetaan opintokeskusten vapaasta sivistystyöstä annetun lain (632/1998) mukaisen toiminnan järjestämisestä
LisätiedotPalveluverkkotyö. Tilannekatsaus 4.6.2009
Palveluverkkotyö Tilannekatsaus 4.6.2009 koulutus alakoulut 1.-6.lk yläkoulut 7.-9.lk lukio varhaiskasvatus päivähoito esikoulu iltapäivätoiminta nuorisopalvelu kirjasto ja tietopalvelut museopalvelut
Lisätiedot13 Ylioppilaskirjoitusten järjestelytehtävä rehtorin ollessa jäävi
1 OSIO B, LIITE 3 OSIO B AIKUISLUKIO I SOVELTAMINEN 1 Soveltamisala n opetushenkilöstöön sovelletaan seuraavia liitteen 2 määräyksiä: 4 Tohtorilisä 12 Yksityisoppilaan kuulustelu ja ylioppilaskirjoituksiin
LisätiedotTEKSTIILI- JA VAATETUSALAN PERUSTUTKINTO
TEKSTIILI- JA VAATETUSALAN PERUSTUTKINTO Yhteenveto ammattiosaamisen näyttöjen arvosanoista ja niiden toteuttamistavoista lukuvuosina 0 05 Jyväskylän koulutuskuntayhtymä Johdanto Ammatillisen peruskoulutuksen
LisätiedotTarkasteluja lähtötason merkityksestä opintomenestykseen. MAMK:n tekniikassa
1 Tarkasteluja lähtötason merkityksestä opintomenestykseen MAMK:n tekniikassa 2 1. Tutkimuksen perusteita Tekniikan alalle otetaan opiskelijoita kolmesta eri lähteestä : -ammattitutkinnon suorittaneet
LisätiedotAmmatillisen koulutuksen järjestäjäkohtaisesti ilmoitettavat kustannukset ja tulot vuonna 2013
OPETUSHALLITUS Rahoitus PL 38 531 HELSINKI Yhteystiedot n nimi 1 KAIKKI YHTEENSÄ Osoite Tietojen varmennus, allekirjoitus ja päiväys n numero 2 Yhteyshenkilön nimi 3 Puhelin Sähköposti 29 533 135 T Opetus,
LisätiedotLukion yksikköhintarahoitus 2019
Finlands framgång skapas lokalt Lukion yksikköhintarahoitus 2019 10.1.2019 Kyösti Värri Suomen Kuntaliitto @KyostiVarri Lukiokoulutuksen opiskelijamäärät vuosina 2016 2019 (valtion talousarvio 2019) 2016
LisätiedotURAOHJAUS: Seurantajärjestelmä. Yhteenveto
URAOHJAUS: Seurantajärjestelmä Yhteenveto URAOHJAUS Seurantajärjestelmä Uraohjaus-hankkeessa suunniteltiin ja toteutettiin seurantajärjestelmä opiskelijoiden amk-opintojen etenemisestä 1. Tehtiin tutkimus
LisätiedotLUKIOON VALMISTAVA KOULUTUS. Hallinnon näkökulma Erja Vihervaara 4.3.2014 OPH
LUKIN VALMISTAVA KULUTUS Hallinnon näkökulma Erja Vihervaara 4.3.2014 PH Tavoitteet Parantaa opetuskielen taitoja ja opiskelutaitoja. Antaa valmiuksia toimia suomalaisessa yhteiskunnassa. Mahdollisuuksien
LisätiedotTIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN PERUSTUTKINTO
TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN PERUSTUTKINTO Yhteenveto ammattiosaamisen näyttöjen arvosanoista ja niiden toteuttamistavoista lukuvuosina 1 15 Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä Johdanto Ammatillisen peruskoulutuksen
LisätiedotTIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN PERUSTUTKINTO
TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN PERUSTUTKINTO Yhteenveto ammattiosaamisen näyttöjen arvosanoista ja niiden toteuttamistavoista lukuvuosina 1 15 Jyväskylän koulutuskuntayhtymä Johdanto Ammatillisen peruskoulutuksen
LisätiedotNUORISO- JA VAPAA- AJANOHJAUKSEN PERUSTUTKINTO
NUORISO- JA VAPAA- AJANOHJAUKSEN PERUSTUTKINTO Yhteenveto ammattiosaamisen näyttöjen arvosanoista ja niiden toteuttamistavoista lukuvuosina 01 016 Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä Johdanto Ammatillisen
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 23/ (6) Kaupunginhallitus Sj/
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 23/2013 1 (6) 706 Lausunto opetus- ja kulttuuriministeriölle lukiolain ja opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamista koskevasta lakiluonnoksesta HEL
LisätiedotSuomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa
Suomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa Mika Tuononen Suomalaisten koulutustaso on korkea vai onko näin sittenkään? Korkeakoulutuksen laajuudesta ja mahdollisesta ylimitoituksesta on keskusteltu
LisätiedotToisen kotimaisen kielen kokeilu perusopetuksessa huoltajan ja oppilaan näkökulmasta
Toisen kotimaisen kielen kokeilu perusopetuksessa huoltajan ja oppilaan näkökulmasta Tiedotusmateriaalia kokeilusta koulujen käyttöön Opetushallitus 2018 1. Mistä huoltajan on hyvä olla tietoinen ennen
LisätiedotTEKSTIILI- JA VAATETUSALAN PERUSTUTKINTO
TEKSTIILI- JA VAATETUSALAN PERUSTUTKINTO Yhteenveto ammattiosaamisen näyttöjen arvosanoista ja niiden toteuttamistavoista lukuvuosina 0 05 Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä Johdanto Ammatillisen peruskoulutuksen
LisätiedotPOHJOIS-POHJANMAAN JA KAINUUN KUNTIEN PERUSOPETUKSEN TUNNUSLUKUJA 2016 Taulukko 1. Esiopetus
Taulukko 1. Esiopetus LIITE 1. Oppilasmäärä 20.9.2015 Oppilasmäärä Painotettu oppilasmäärä Esiopetuksen kustannukset Esiopetuksen kustannukset / esioppilas* KAINUU JA P-POHJ YHT. 6 145 6 071 6 114 32 276
LisätiedotLiite Sivistyslautakunta 29.1.2015 KOULUTUKSEN ARVIOINTI PERUSOPETUS
KOULUTUKSEN ARVIOINTI PERUSOPETUS ( Arviointikohteiden numerointi ja muu merkintätapa ovat samat kuin arviointisuunnitelmassa, jonka kohtaa 7 ei pystytä arvioimaan nykyisten tietosuojasäännösten voimassa
LisätiedotLukion opetussuunnitelman perusteiden (määräys 60/011/2015) muutoksista johtuvat korjaukset (punaisella uudet tekstit) (07/2016) oppaassa:
Lukion opetussuunnitelman perusteiden (määräys 60/011/2015) muutoksista johtuvat korjaukset (punaisella uudet tekstit) (07/2016) oppaassa: Arvioinnin opas 2015 (Oppaat ja käsikirjat 2015:11) - s. 18 viimeinen
LisätiedotKoulutukseen hakeutuminen 2012
Koulutus 2014 Koulutukseen hakeutuminen 2012 Uusien opiskelijoiden aikaisempi koulutus ja päällekkäishaku Vajaa puolet ammatillisen koulutuksen uusista opiskelijoista suoraan peruskoulusta Toisen asteen
LisätiedotUUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI KOULUTUSPALVELUT
UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI KOULUTUSPALVELUT Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013 Koulutuslautakunta 30.9. HALLINTO Toiminta-ajatus Hallinto luo hyvät edellytykset sivistyspalvelujen tuottamiselle,
LisätiedotYlläpitokustannusten kehitys - toimistokiinteistöt vuosi 2014
Ylläpitokustannusten kehitys - toimistokiinteistöt vuosi 2014 KTI Kiinteistötieto Oy TOIMISTOKIINTEISTÖT Taustaa Aineistoina on käytetty KTI:n tietokantoja Ylläpitokustannusvertailu Toimitilavuokravertailu
LisätiedotKatu- ja viheralueiden ylläpidon kustannusvertailu 2015. Executive-raportti LAPPEENRANTA
Katu- ja viheralueiden ylläpidon kustannusvertailu 2015 Executive-raportti LAPPEENRANTA 16.6.2015 2 1 Johdanto Katu- ja viheralueiden ylläpidon kustannusvertailun luvut perustuvat kuntien Rapal Oy:lle
LisätiedotPROSESSITEOLLISUUDEN PERUSTUTKINTO
PROSESSITEOLLISUUDEN PERUSTUTKINTO Yhteenveto ammattiosaamisen näyttöjen arvosanoista ja niiden toteuttamistavoista lukuvuosina 0 06 Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä Johdanto Ammatillisen peruskoulutuksen
Lisätiedot11. Jäsenistön ansiotaso
24 Kuvio 19. 11. Jäsenistön ansiotaso Tutkimuksessa selvitettiin jäsenistön palkkaukseen liittyviä asioita. Vastaajilta kysyttiin heidän kokonaiskuukausiansioitaan (kuukausibruttotulot). Vastaajia pyydettiin
LisätiedotMUSIIKKIALAN PERUSTUTKINTO
MUSIIKKIALAN PERUSTUTKINTO Yhteenveto ammattiosaamisen näyttöjen arvosanoista ja niiden toteuttamistavoista lukuvuosina 5 Jyväskylän koulutuskuntayhtymä Johdanto Ammatillisen peruskoulutuksen kansallinen
LisätiedotHattula Hämeenlinna Janakkala 27.1.2014 Heikki Miettinen
Hämeenlinna Hattula Janakkala MML, 2012 Toimintaympäristön muutokset ja pendelöinti Hattula Hämeenlinna Janakkala 27.1.2014 Heikki Miettinen Kunnan elinvoimaisuuden indikaattorit Työpaikat Työvoima Koulutus
LisätiedotTA2019 valmistelu / Sivistyslautakunnan vastuualueet
TA2019 valmistelu / Sivistyslautakunnan vastuualueet 6.9.2018 Sivistysjohtaja Matti Hursti 1. Varhaiskasvatus TA2018 on toteutunut kokonaisuutena talousarvion mukaan - hoitomaksut alentuneet arvion mukaan
Lisätiedot15-vuotiaiden osaaminen lukemisessa, matematiikassa ja luonnontieteissä - OECD
KOULUTUS 15-vuotiaiden osaaminen lukemisessa, matematiikassa ja luonnontieteissä - OECD Lähde: OECD, PISA 2015 15-vuotiaiden osaamisen kehitys kirjallisuudessa, matematiikassa ja luonnontieteissä - Suomi
LisätiedotAMMATILLISET ERIKOISOPPILAITOKSET
TÄYTTÖOHJE 1 (5) Kustannukset, tulot ja suoritteet vuonna 2017 Valtionosuudet AMMATILLISET ERIKOISOPPILAITOKSET Ammatillisten erikoisoppilaitosten kustannustiedot ilmoitetaan vuoden 2017 tilinpäätökseen
LisätiedotKESTÄVÄN KUNTATUOTTAVUUDEN JA TULOKSELLISUUDEN MITTARISTO. Tuloksellisuuden ulottuvuudet, tarkastelu valtakunnan tasolla ja kuntakohtaisesti
1(6) 29.9.2014 KESTÄVÄN KUNTATUOTTAVUUDEN JA TULOKSELLISUUDEN MITTARISTO Tuloksellisuuden ulottuvuudet, tarkastelu valtakunnan tasolla ja kuntakohtaisesti Tuottavuus ja taloudellisuus Palvelujen laatu
LisätiedotKäyttömenojen valtionosuuksien laskenta. Tilanne
OPETUSHALLITUS Laskentapalvelut PERUSTIEDOT/Lukiokoulutus Käyttömenojen valtionosuuksien laskenta Tilanne 20.1.2006 1. Yhteystiedot Koulutuksen järjestäjä Koulutuksen järjestäjän numero Yhteyshenkilön
Lisätiedot3.4.8 Lohja. kustannukset olivat vertailukaupunkien seitsemänneksi pienimmät ja lasten ja perheiden palvelujen kustannukset kuudenneksi suurimmat.
..8 n sosiaali- ja terveystoimen ikävakioidut kokonaiskustannukset ( euroa/asukas) olivat vertailukuntien kahdeksanneksi suurimmat. Kustannukset olivat, prosenttia painotettua keskiarvoa suuremmat. Terveydenhuollon
LisätiedotLasten ja nuorten palvelut Toisen asteen koulutus
LUKIOVERKKOSELVITYS 2013- Lasten ja nuorten palvelut Toisen asteen koulutus 1 TAVOITTEET LUKIOVERKON KEHITTÄMISELLE Laadullisesti korkeatasoinen lukiokoulutus Riittävät valinnanmahdollisuudet takaava resurssointi
LisätiedotAjankohtaista lukiokoulutuksesta
Ajankohtaista lukiokoulutuksesta Kuntamarkkinat 12. Kuntatalo 12.9.2018 Kyösti Värri Suomen Kuntaliitto Lukiokoulutuksessa tapahtumassa Lukion erityisen koulutustehtävän uudistus 1.8.2018 Menossa tuntijakokokeilu
LisätiedotVALTIONOSUUSJÄRJESTELMÄN EDELLYTTÄMIEN TIETOJEN TOIMITTAMINEN VUODELTA 2008
OPETU SHALLITUS UTBI LDNINGSSTYRELSEN KYSELY 5/2009 3.3.2009 Suomen ulkomaankoulujen ylläpitäjille VALTIONOSUUSJÄRJESTELMÄN EDELLYTTÄMIEN TIETOJEN TOIMITTAMINEN VUODELTA 2008 Oppilaitosten ylläpitäjiä
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 11/2012 1 (7) Opetuslautakunta OTJ/6 30.10.2012
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 11/2012 1 (7) 184 Suomalaisen Yhteiskoulun Osakeyhtiön laina-anomus HEL 2012-012276 T 02 05 03 00 Päätös päätti antaa Suomalaisen Yhteiskoulun Osakeyhtiön 245 000 euron suuruisesta
LisätiedotLUKIOKOULUTUS. Tiedonkeruu 20.1.2015: TÄYTTÖOHJE 1 (9) Perustiedot 20.1.2015. Muutoksia perustietokyselyyn 20.9.2015 alkaen:
TÄYTTÖOHJE 1 (9) Perustiedot 20.1.2015 LUKIOKOULUTUS Muutoksia perustietokyselyyn 20.9.2015 alkaen: Hallitus on antanut eduskunnalle esityksen (HE 310/2014) laiksi lukiolaissa, ammatillisesta peruskoulutuksesta
Lisätiedot3.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet. Vuonna 2009 perus- ja esiopetuksen valtionosuuden/rahoituksen saajia on 432.
3. PERUSOPETUS 3.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet Kunta on velvollinen järjestämään sen alueella asuville oppivelvollisuusikäisille perusopetusta sekä oppivelvollisuuden alkamista
LisätiedotKaupunkiseudun esi- ja perusopetuksen seutuvertailu. Vuosi 2017 Toimintatiedot ja kustannukset
Kaupunkiseudun esi- ja perusopetuksen seutuvertailu Vuosi 2017 Toimintatiedot ja kustannukset Vertailun tarkoitus Vertailun tavoitteena on kehittää helposti hyödynnettävä yhteenveto perusopetuksen keskeisistä
LisätiedotOPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ Hakulomake 1 (7) A-, B- ja C-osat Liite 2 OKM/8/530/
OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ Hakulomake 1 (7) Järjestämisluvan muutoshakemus lukiolain (629/1998) 4 ja 4 a :ssä säädetyn erityisen koulutustehtävän myöntämiseksi Mikäli hakijalla ei ole aikaisemmin ollut
LisätiedotOppimisvalmiuksien ja kielitaidon merkitys ammatillisen koulutuksen reformin toteutuksessa
Oppimisvalmiuksien ja kielitaidon merkitys ammatillisen koulutuksen reformin toteutuksessa 23.11.2016 Neuvotteleva virkamies Ulla-Jill Karlsson Ammatillisen koulutuksen osasto Mitä reformissa tavoitellaan?
LisätiedotTiedonkeruu kustannukset, tulot ja suoritteet vuonna 2016:
TÄYTTÖOHJE 1(5) Kustannukset, tulot ja suoritteet vuonna 2016 OPINTOKESKUKSET Muutoksia opintokeskusten kustannukset, tulot ja suoritteet vuonna 2017 tiedonkeruuseen: Kevään 2018 tiedonkeruuseen Kustannukset,
LisätiedotYhteistoiminnat opetuspalveluissa
Yhteistoiminnat opetuspalveluissa Taulukko 41 jne. Mikko Mehtonen Erityisasiantuntija Kuntaliitto - kuntatalous Esi- ja perusopetus Esi- ja perusopetus (taulukot 01, 41 ja 51) valtionosuudet maksetaan
LisätiedotPalvelutyönantajien koulutustarveselvityksen tulokset ammattikorkeakoulujen jatkotutkintojen tarpeesta
Palvelutyönantajien koulutustarveselvityksen tulokset ammattikorkeakoulujen jatkotutkintojen tarpeesta Ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneiden määrä Tilastokeskuksen mukaan ammattikorkeakoulututkinnon
LisätiedotMAHIS-yhteistyöverkoston sopimus
MAHIS-yhteistyöverkoston sopimus Tällä sopimuksella Iisalmen kaupunki (Iisalmen lyseo ja aikuislukio), Kiuruveden kaupunki (Kiuruveden lukio), Pielaveden kunta (Pielaveden lukio), Sonkajärven kunta (Sonkajärven
LisätiedotEnsihoitaja (AMK) tutkintokoulutus tilastojen valossa
Hyvinvointialojen koulutustarjonnan tulevaisuus -dialogi 14.10.2014 Ensihoitaja (AMK) tutkintokoulutus tilastojen valossa Hanne Mikkonen / OKM Aloittaneet, opiskelijat, tutkinnot Tietolähteet: aloittaneet
LisätiedotKUHMON KAUPUNGIN KOULUTUKSEN ARVIOINTISUUNNITELMA
KUHMON KAUPUNGIN KOULUTUKSEN ARVIOINTISUUNNITELMA 2007 2 SISÄLTÖ Sivu 1. Koulutuksen arvioinnin lähtökohta 3 2. Onnistunut arviointi on koulutuksen laadun tae 3 3. Koulutuksen arviointijärjestelmän työryhmä
Lisätiedot00531 HELSINKI Yhteystiedot Koulutuksen järjestäjä Koulutuksen järjestäjän numero 1. Tietojen varmennus, allekirjoitus ja päiväys
ILMOITUS KÄYTTÖKUSTANNUKSISTA TOIMINNOITTAIN EUROINA VUONNA 2006 LUKIOKOULUTUS OPETUSHALLITUS Rahoitus- ja kustannustietopalvelut PL 380 Telefax 00531 HELSINKI 09-7747 7766 Yhteystiedot Koulutuksen järjestäjä
LisätiedotOPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011
OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Koulutustarjonnan vähentyessä
LisätiedotUrheilulukioiden seuranta: vertailua vuosilta 2006 ja 2011. Jari Lämsä Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus
Urheilulukioiden seuranta: vertailua vuosilta 2006 ja 2011 Jari Lämsä Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus Seuranta Valtakunnallisesti urheiluoppilaitosten toimintaa on koordinoinut seurantaryhmä,
LisätiedotMAAHANMUUTTAJAT LUKIO- KOULUTUKSESSA
MAAHANMUUTTAJAT LUKIO- KOULUTUKSESSA Leena Nissilä Osaamisen ja sivistyksen asialla MAAHANMUUTTAJAT SUOMESSA Ulkomaan kansalaisia 121 739 2,3 % väestöstä Pakolaisia vastaanotettu vuodesta 1973 yht. 27
Lisätiedot