Kuusankosken seurakuntakeskus, Sali, Maunukselantie 3, Kuusankoski. Läsnä Nimi Ehdokaslistan numero Seurakunta

Transkriptio

1 PÖYTÄKIRJA 4/ (27) YHTEISEN KIRKKOVALTUUSTON KOKOUS Aika Torstaina 14. päivänä marraskuuta 2013 klo Paikka Kuusankosken seurakuntakeskus, Sali,, Kuusankoski Läsnä Nimi Ehdokaslistan numero Seurakunta Rikala Tuula, puheenjohtaja II Kuusankoski Viljakainen Hannele, varapuh.joht. V Anjalankoski Aalto Kari III Elimäki Ahola Pekka III Anjalankoski Ainali Päivi IV Kouvola Forssell Aulis I Kuusankoski Grönlund Reino I Kuusankoski Halme Terttu I Anjalankoski Hannula Ulla I Elimäki Hartikainen Toivo I Kouvola Hietsalo Pirkko II Kuusankoski, Juha Vainion varajäsen Hinkkanen Tero III Elimäki Hyppänen Maria I Valkeala, Johanna Pyötsiän varajäsen Ikävalko Kari II Kouvola Janhunen Ritva I Kuusankoski Kaskiaho Keijo I Kouvola, poistui klo Koivusaari Reino I Elimäki Komppa Kalevi II Kuusankoski Koskela Birgit V Valkeala Kujala Anton II Valkeala Kärki Mia V Kouvola Larikka Merja II Kouvola, Marjatta Nykäsen varajäsen Leppänen Jouko I Kouvola Mettälä Raija I Elimäki, Mia Ylä- Outisen varajäsen Mänttäri Leena II Valkeala Paakala Matti II Anjalankoski Parvinen Vesa II Kuusankoski Pasi Kari III Valkeala Peni Matti I Kouvola, Kari Soinisen varajäsen Pokki Teuvo II Anjalankoski Poteri Marjatta II Kuusankoski, Jutta Hartikaisen varajäsen Punkkinen Kari IV Kouvola Rasimus Risto I Valkeala

2 PÖYTÄKIRJA 4/ (27) Raskinen Marjatta III Anjalankoski Raukko Jussi I Anjalankoski Rossi Antero I Kouvola Sahamies Arto IV Kouvola Siekkeli Arja II Valkeala Smeds Sakari I Valkeala Sorsa Mirja I Kuusankoski, Timo Nybergin varajäsen Suutari Tero II Anjalankoski Tenetz Merja II Kuusankoski, Urpo Huuskosen varajäsen Töyrylä Maria I Kouvola Vainio Marja-Leena V Anjalankoski Vainio Vesa IV Kouvola Viinikainen Sakari I Kouvola Vuolasto Anna IV Kouvola Yli-Kankahila Matti I Elimäki Ylimäki Kalle II Kuusankoski Gärdström Keijo Heinonen Heikki Marttila Marko Ylikangas Kimmo Hernesaho Virpi Hiltunen Ulla-Maija Kokkonen Jari Lahti Jyrki Lonka Riitta Reijo Jukka Saikkonen Asta yhteisen kirkkoneuvoston pj Anjalankosken seurakunnan kirkkoherra Valkealan seurakunnan kirkkoherra, poistui klo Kuusankosken seurakunnan kirkkoherra talouspäällikkö vs. viestintäpäällikkö rakennusmestari tietohallintopäällikkö hallintojohtaja kiinteistöpäällikkö hallintosihteeri, sihteeri Poissa Hartikainen Jutta II Kuusankoski Huuskonen Urpo II Kuusankoski Lavikkala Sirkka II Kuusankoski Mustonen Joel IV Kouvola Nyberg Timo I Kuusankoski Nykänen Marjatta II Kouvola Pyötsiä Johanna I Valkeala Soininen Kari I Kouvola Vainio Juha II Kuusankoski Ylä-Outinen Mia I Elimäki Heijala Marke yhteisen kirkkoneuvoston jäsen Sipponen Päivi Elimäen seurakunnan kirkkoherra Kurki Antti hautaustoimen päällikkö

3 PÖYTÄKIRJA 4/ (27) Käsitellyt asiat: 44 Kokouksen avaus 45 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen 46 Pöytäkirjan tarkistajien ja ääntenlaskijoiden valinta 47 Työjärjestyksen hyväksyminen 48 Ahvenisto -nimisen tilan maapalstan n:o 2 myynti 49 Kappalaisen virkatalo -nimisen tilan myynti 50 Alatalo -nimisen tilan myynti 51 Vuoden 2014 kirkollinen tuloveroprosentti 52 Hautapaikkamaksujen tarkistaminen alkaen 53 Myllykosken seurakuntatalo 54 Kouvolan seurakuntayhtymän kiinteistöstrategian jatkotoimenpiteiden selvitys 55 Kouvolan seurakuntayhtymän kiinteistöstrategian leirikeskustarpeiden jatkoselvitys 56 Ilmoitusasiat 57 Mahdolliset aloitteet 58 Muutoksenhaku ja kokouksen päätös 44 Kokouksen avaus Kirkkovaltuuston työjärjestyksen 3 :n mukaan kokouksen alussa pidetään alkuhartaus, jonka jälkeen toimitetaan nimenhuuto. Puheenjohtaja Tuula Rikala piti alkuhartauden, minkä jälkeen hän avasi kokouksen. Sihteeri suoritti nimenhuudon. Nimenhuudon yhteydessä todettiin seuraavien valtuutettujen ilmoittaneen esteestään: Hartikainen Jutta; kutsuttu Poteri Marjatta, joka oli paikalla. Huuskonen Urpo; kutsuttu Tenetz Merja, joka oli paikalla. Mustonen Joel; varajäsentä ei ehditty kutsua. Nyberg Timo; kutsuttu Sorsa Mirja, joka oli paikalla. Nykänen Marjatta; kutsuttu Larikka Merja, joka oli paikalla. Pyötsiä Johanna; kutsuttu Heikari Veijo, este; kutsuttu Suojoki Hannu, este; kutsuttu Hyppänen Maria, joka oli paikalla. Soininen Kari; kutsuttu Ylönen Osmo, este; kutsuttu Rantalainen Seppo, este; kutsuttu Peni Matti, joka oli paikalla. Vainio Juha; kutsuttu Hietsalo Pirkko, joka oli paikalla. Ylä-Outinen Mia; kutsuttu Mettälä Raija, joka oli paikalla. Lisäksi poissa olivat Lavikkala Sirkka ja yhteisen kirkkoneuvoston jäsen Heijala Marke. Viranhaltijoista poissa olivat Sipponen Päivi ja Kurki Antti. Läsnäolotarkistuksen tultua suoritetuksi puheenjohtaja totesi, että paikalla oli 41 valtuutettua ja 8 varavaltuutettua.

4 PÖYTÄKIRJA 4/ (27) 45 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Kokouksen päätösvaltaisuuden edellytyksenä on KL 7:4, 1 (kirkkolain 7. luvun 4 1. momentin) mukaan, että saapuvilla on enemmän kuin puolet silloisista jäsenistä, mikä nimenhuudolla todetaan. Todetaan kokoukseen saapumatta jääneiden ilmoittamat esteet ja valtuutetaan heidän tilalleen kutsutut varajäsenet osallistumaan kokoukseen. KJ 8:5,2 (kirkkojärjestyksen 8. luvun 5 2. momentin) mukaan kokouskutsussa on ilmoitettava kokouksen aika ja paikka ja siihen on liitettävä luettelo käsiteltävistä asioista. Kutsu asialuetteloineen on lähetettävä kirkkovaltuuston ja kirkkoneuvoston jäsenille viimeistään viikkoa ennen kokousta sekä pidettävä seurakunnan ilmoitustaululla viikon ajan ennen kokousta. Puheenjohtajan päätösesitys: Yhteinen kirkkovaltuusto toteaa kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden. Kokous todettiin lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. 46 Pöytäkirjantarkastajien ja ääntenlaskijoiden valinta Yhteisen kirkkovaltuuston työjärjestyksen 4 :n mukaan kirkkovaltuusto valitsee kaksi pöytäkirjantarkastajaa tarkastamaan kokouksen pöytäkirjan. Puheenjohtajan päätösesitys: Yhteinen kirkkovaltuusto valitsee keskuudestaan pöytäkirjantarkastajiksi Kari Punkkisen ja Johanna Pyötsiän. Ehdotetaan myös, että pöytäkirjantarkastajat toimisivat kokouksessa äänten laskijoina tarvittaessa. Tarkastusajankohdaksi esitetään tiistaita klo , Kuusankosken seurakuntakeskus, III kerros, hallintosihteerin työhuone. Pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin yksimielisesti Kari Punkkinen ja Maria Hyppänen, jotka toimivat myös äänten laskijoina tarvittaessa. Hyväksyttiin esitetty tarkastusajankohta. 47 Työjärjestyksen hyväksyminen Yhteisen kirkkovaltuuston työjärjestyksen 9 mukaan asiat otetaan esityslistalle puheenjohtajan määräämään järjestykseen ja käsitellään, jollei valtuusto toisin päätä, esityslistan mukaisessa järjestyksessä. Puheenjohtajan päätösesitys: Yhteinen kirkkovaltuusto hyväksyy esityslistan mukaisen asioiden käsittelyjärjestyksen.

5 PÖYTÄKIRJA 4/ (27) Käsittely: Puheenjohtaja esitti, että valtuutettu Antero Rossi käyttää ilmoitusasioiden kohdassa puheenvuoron tuoden terveiset kirkolliskokouksesta. Arto Sahamies ilmoitti jättävänsä valtuustoaloitteen. Kokouksen työjärjestykseksi hyväksyttiin osanottajille lähetetty esityslista puheenjohtajan esittämin lisäyksin. 48 Ahvenisto -nimisen tilan maapalstan n:o 2 myynti Yhteinen kirkkoneuvosto , 97 : Yhteinen kirkkoneuvosto päätti kokouksessaan laittaa myyntiin Ahvenisto-nimisestä tilasta määräalana palsta nro 2, osoite Ruokoniementie 359, Jaala. Määräala sijaitsee Kouvolan kaupungin Jaalan kylässä, kiinteistötunnus /palsta 2, pinta-ala noin 1900 m 2. Kiinteistötiedot ja karttatuloste ovat liitteessä 1. Alueella, jossa myytävä määräala sijaitsee, on oikeusvaikutteinen rantayleiskaava. Määräalalla ei ole rakennuksia. Määräala rajoittuu Johdasjärveen ja sillä on vesijättömaata. Ahveniston palsta 2 ei kuulu Kouvolan seurakuntayhtymän metsänhoitosuunnitelmaan, eikä siellä olevalla puustolla ole taloudellista arvoa. SKV Kiinteistövälitys Oy on selvittänyt naapureiden ostohalukkuutta Ahveniston palstaan 2. Palstasta on tullut yksi kirjallinen ostotarjous Ostajat Janne Virtanen ja Outi Heikkinen tarjoavat euroa Ahvenisto-nimisestä tilasta määräalana palsta nro 2. SKV:n kiinteistövälittäjän mukaan ostotarjouksen hintaa voidaan pitää käypänä arvona. S & M Parikka Oy, Kiinteistö Parikka LKV, hallintonotaari, LKV Seppo Parikka on antanut lausunnon kiinteistön käyvästä arvosta ja todennut kohteen käyväksi arvoksi ,00 euroa +/- 10 % suuntaansa. Ostaja maksaa lohkomiskulut sekä puolet kaupanvahvistajan palkkiosta. Kiinteistöpäällikön päätösesitys: Yhteinen kirkkoneuvosto hyväksyy Janne Virtasen ja Outi Heikkisen ostotarjouksen euroa. Kouvolan seurakuntayhtymä myy Janne Virtaselle ja Outi Heikkiselle Kouvolan kaupungin Jaalan kylässä Ahvenisto -nimisestä tilasta määräalana palsta nro 2, kiinteistötunnus /2, pinta-ala noin 1900 m 2. Yhteinen kirkkoneuvosto esittää kauppakirjan allekirjoittajaksi kiinteistöpäällikkö Jukka Reijoa. Yhteinen kirkkoneuvosto saattaa asian edelleen yhteisen kirkkovaltuuston päätettäväksi ja kirkkohallituksen vahvistettavaksi. Hyväksyttiin päätösesityksen mukaisena.

6 PÖYTÄKIRJA 4/ (27) Yhteinen kirkkovaltuusto : Yhteisen kirkkoneuvoston päätösesitys: Yhteinen kirkkoneuvosto hyväksyi Janne Virtasen ja Outi Heikkisen ostotarjouksen euroa. Kouvolan seurakuntayhtymä myy Janne Virtaselle ja Outi Heikkiselle Kouvolan kaupungin Jaalan kylässä Ahvenisto -nimisestä tilasta määräalana palsta nro 2, kiinteistötunnus /2, pinta-ala noin 1900 m 2. Yhteinen kirkkoneuvosto esittää kauppakirjan allekirjoittajaksi kiinteistöpäällikkö Jukka Reijoa. Yhteinen kirkkoneuvosto saattaa asian edelleen yhteisen kirkkovaltuuston päätettäväksi ja kirkkohallituksen vahvistettavaksi. Yhteinen kirkkovaltuusto hyväksyi yksimielisesti Janne Virtasen ja Outi Heikkisen ostotarjouksen euroa ja päätti, että Kouvolan seurakuntayhtymä myy Janne Virtaselle ja Outi Heikkiselle Kouvolan kaupungin Jaalan kylässä Ahvenisto -nimisestä tilasta määräalana palsta nro 2, kiinteistötunnus /2, pinta-ala noin 1900 m 2. Kauppakirjan allekirjoittajaksi valtuutettiin kiinteistöpäällikkö Jukka Reijo. Yhteinen kirkkovaltuusto saattaa asian edelleen Mikkelin tuomiokapitulin kautta kirkkohallituksen vahvistettavaksi. 49 Kappalaisen virkatalo -nimisen tilan myynti Yhteinen kirkkoneuvosto , 98 : Yhteinen kirkkoneuvosto päätti kokouksessaan laittaa myyntiin Kappalaisen virkatalo -nimisen tilan. Tila kostuu neljästä erillisestä palstasta (palstat 1-4) Kouvolan kaupungin Hirvelän kylässä, kiinteistötunnus Koko tilan pinta-ala on 3,7 ha. Kiinteistötiedot, karttatuloste ja kaava ovat liitteessä 2. Tila sijaitsee Sippolassa ja koostuu neljästä erillisestä palstasta. Palstat 2 ja 4 ovat asemakaava-alueen ulkopuolella. Palsta 1 on asemakaavassa merkitty lähivirkistysalueeksi ja palsta 3 osaksi puistoa ja yhdeksi erillispientalojen korttelialueeksi. Palstalla 1 on puuvaja, joka on ollut vuokrattuna saakka. Palstat 2 ja 4 ovat suurelta osin peltoa, jotka seurakuntayhtymä on vuokrannut ulkopuoliselle saakka. Palsta 3 rajoittuu Orijärven rantaan. Rannalla on Sippolan kylätoimikunnan rakentama laituri, johon Anjalankosken seurakunnan kirkkoneuvosto on antanut luvan vuonna 2005 ehdolla, että mikäli seurakunta myy määräalan, laituri tulee siirtää pois. Seurakuntayhtymän kiinteistöstrategiassa Sippolan puuvaja on määritelty luokkaan 3 eli myytävät kiinteistöt. Tilalla ei ole seurakunnallista tarvetta. SKV Kiinteistövälitys Oy on selvittänyt naapureiden sekä vuokraajien ostohalukkuutta Kappalaisen virkatalo -nimisen tilan maapalstoihin. Yksi kirjallinen ostotarjous on tullut palstoista 2 ja 4 yhteensä euroa. Yksi kirjallinen ostotarjous on tullut palstasta 2, euroa.

7 PÖYTÄKIRJA 4/ (27) Kaksi kirjallista ostotarjousta on tullut koko tilasta (palstat 1-4). Toinen tarjouksista on euroa ja toinen euroa. Ostajat Sirkku Mörsäri ja Harri Mörsäri tarjoavat yhteensä euroa Kappalaisen virkatalo -nimisestä tilan palsta n:o 1, 2, 3 ja 4. SKV:n kiinteistövälittäjän mukaan ostotarjouksen hintaa voidaan pitää käypänä arvona. S & M Parikka Oy, Kiinteistö Parikka LKV, hallintonotaari, LKV Seppo Parikka on antanut lausunnon kiinteistön käyvästä arvosta ja todennut kohteen käyväksi arvoksi ,00 euroa +/- 10 % suuntaansa. Ostaja maksaa lohkomiskulut sekä puolet kaupanvahvistajan palkkiosta. Kiinteistöpäällikön päätösesitys: Yhteinen kirkkoneuvosto hyväksyy Sirkku Mörsärin ja Harri Mörsärin ostotarjouksen euroa. Kouvolan seurakuntayhtymä myy Sirkku Mörsärille ja Harri Mörsärille Kouvolan kaupungin Hirvelän kylässä Kappalaisen virkatalo -nimisestä tilan palsta 1, 2, 3 ja 4, kiinteistötunnus /1, 2, 3 ja 4, pinta-ala yhteensä 3,7 ha. Yhteinen kirkkoneuvosto esittää kauppakirjan allekirjoittajaksi kiinteistöpäällikkö Jukka Reijoa. Yhteinen kirkkoneuvosto saattaa asian edelleen yhteisen kirkkovaltuuston päätettäväksi ja kirkkohallituksen vahvistettavaksi. Hyväksyttiin päätösesityksen mukaisena. Yhteinen kirkkovaltuusto : Yhteisen kirkkoneuvoston päätösesitys: Yhteinen kirkkoneuvosto hyväksyi Sirkku Mörsärin ja Harri Mörsärin ostotarjouksen euroa. Kouvolan seurakuntayhtymä myy Sirkku Mörsärille ja Harri Mörsärille Kouvolan kaupungin Hirvelän kylässä Kappalaisen virkatalo -nimisestä tilan palsta 1, 2, 3 ja 4, kiinteistötunnus /1, 2, 3 ja 4, pinta-ala yhteensä 3,7 ha. Yhteinen kirkkoneuvosto esittää kauppakirjan allekirjoittajaksi kiinteistöpäällikkö Jukka Reijoa. Yhteinen kirkkoneuvosto saattaa asian edelleen yhteisen kirkkovaltuuston päätettäväksi ja kirkkohallituksen vahvistettavaksi. Yhteinen kirkkovaltuusto hyväksyi yksimielisesti Sirkku Mörsärin ja Harri Mörsärin ostotarjouksen euroa ja päätti, että Kouvolan seurakuntayhtymä myy Sirkku Mörsärille ja Harri Mörsärille Kouvolan kaupungin Hirvelän kylässä Kappalaisen virkatalo -nimisestä tilan palsta 1, 2, 3 ja 4, kiinteistötunnus /1, 2, 3 ja 4, pinta-ala yhteensä 3,7 ha. Kauppakirjan allekirjoittajaksi valtuutettiin kiinteistöpäällikkö Jukka Reijo. Yhteinen kirkkovaltuusto saattaa asian edelleen Mikkelin tuomiokapitulin kautta kirkkohallituksen vahvistettavaksi.

8 PÖYTÄKIRJA 4/ (27) 50 Alatalo -nimisen tilan myynti Yhteinen kirkkoneuvosto , 109 : Yhteinen kirkkoneuvosto päätti kokouksessaan laittaa myyntiin Alatalo -nimisen tilan, osoite Orijärvenkuja, Sippola. Tila sijaitsee Kouvolan kaupungissa, Sippolan kylässä, kiinteistötunnus Tilan pinta-ala on 1,1953 ha. Kiinteistötietoja ja karttatuloste ovat liitteessä 3. Alueella, jossa myytävä tila sijaitsee, ei ole kaavaa. Tilalla ei ole rakennuksia. Tila sijaitsee Sippolassa Orijärven rannalla. Tilalla on peltoa ja puita ja tilan poikki kulkee sähkölinja. Tilalla ei ole seurakunnallista tarvetta. SKV Kiinteistövälitys Oy on selvittänyt naapureiden ostohalukkuutta Alatalo-nimiseen tilaan. Yksi kirjallinen ostotarjous on naapurilta tullut ja se on päivätty Ostajat Sinikka Salorinne ja Martti Salorinne tarjoavat euroa Alatalo-nimisestä tilasta ollen tietoisia, että lopullinen kauppa tehdään ja omistus- ja hallintaoikeudet siirtyvät noin 4 6 kk:n kuluttua esisopimuksen tekemisestä. Tila on ollut vuokrattuna heille yli kymmenen vuotta. Nykyinen vuokrasopimus on päättynyt SKV:n kiinteistövälittäjän mukaan ostotarjouksen hintaa voidaan pitää käypänä arvona. S & M Parikka Oy, Kiinteistö Parikka LKV, hallintonotaari, LKV Seppo Parikka on antanut lausunnon kiinteistön käyvästä arvosta ja todennut kohteen käyväksi arvoksi ,00 euroa +/- 10 % suuntaansa. Ostaja maksaa lohkomiskulut sekä puolet kaupanvahvistajan palkkiosta. Kiinteistöpäällikön päätösesitys: Yhteinen kirkkoneuvosto hyväksyy Sinikka Salorinteen ja Martti Salorinteen ostotarjouksen euroa ja Kouvolan seurakuntayhtymä myy Sinikka Salorinteelle ja Martti Salorinteelle Kouvolan kaupungin Sippolan kylässä Alatalo-nimisen tilan, kiinteistötunnus , pinta-ala 1,1953 ha. Yhteinen kirkkoneuvosto esittää kauppakirjan allekirjoittajaksi kiinteistöpäällikkö Jukka Reijoa. Yhteinen kirkkoneuvosto saattaa asian edelleen yhteisen kirkkovaltuuston päätettäväksi ja kirkkohallituksen vahvistettavaksi. Hyväksyttiin päätösesityksen mukaisena. Yhteinen kirkkovaltuusto : Yhteisen kirkkoneuvoston päätösesitys: Yhteinen kirkkoneuvosto hyväksyi Sinikka Salorinteen ja Martti Salorinteen ostotarjouksen euroa ja Kouvolan seurakuntayhtymä myy Sinikka Salorinteelle ja Martti

9 PÖYTÄKIRJA 4/ (27) Salorinteelle Kouvolan kaupungin Sippolan kylässä Alatalo-nimisen tilan, kiinteistötunnus , pinta-ala 1,1953 ha. Yhteinen kirkkoneuvosto esittää kauppakirjan allekirjoittajaksi kiinteistöpäällikkö Jukka Reijoa. Yhteinen kirkkoneuvosto saattaa asian edelleen yhteisen kirkkovaltuuston päätettäväksi ja kirkkohallituksen vahvistettavaksi. Yhteinen kirkkovaltuusto hyväksyi yksimielisesti Sinikka Salorinteen ja Martti Salorinteen ostotarjouksen euroa ja päätti, että Kouvolan seurakuntayhtymä myy Sinikka Salorinteelle ja Martti Salorinteelle Kouvolan kaupungin Sippolan kylässä Alatalo-nimisen tilan, kiinteistötunnus , pinta-ala 1,1953 ha. Kauppakirjan allekirjoittajaksi valtuutettiin kiinteistöpäällikkö Jukka Reijo. Yhteinen kirkkovaltuusto saattaa asian edelleen Mikkelin tuomiokapitulin kautta kirkkohallituksen vahvistettavaksi. 51 Vuoden 2014 kirkollinen tuloveroprosentti Yhteinen kirkkoneuvosto , 112 : Kirkkolain 15. luvun 2 :n mukaan yhteinen kirkkovaltuusto päättää tuloveroprosentista 0,05 prosenttiyksikön tarkkuudella. Verotusmenettelystä annetun lain 91a :n mukaan seurakunnan tulee ilmoittaa verohallinnolle viimeistään verovuotta edeltävän vuoden marraskuun 17. päivänä tuloveroprosentin suuruus. Kouvolan seurakuntayhtymän tuloveroprosentti on ollut 1,50 vuosina ja 1,60 vuosina Verotulojen kehitys TA kirkollisvero, muutos - 1,61 % 0,33 % 4,38 % Verotulokehitys on ollut ennakoitua heikompaa. Jäsenmäärä on vähentynyt vuoden alusta 600:lla. Toisaalta toimintaan tarvittavien kiinteistöjen määrittelytyö on kesken. Eläköitymisten yhteydessä tapahtuvasta työnmitoituksesta säästyvät eurot eivät ole vielä kaikilta osin selvillä. Talouspäällikön päätösesitys: Yhteinen kirkkoneuvosto esittää yhteiselle kirkkovaltuustolle, että Kouvolan seurakuntayhtymän kirkolliseksi tuloveroprosentiksi vuodeksi 2014 päätetään 1,60. Hyväksyttiin päätösesityksen mukaisena.

10 PÖYTÄKIRJA 4/ (27) Yhteinen kirkkovaltuusto : Yhteisen kirkkoneuvoston päätösesitys: Yhteinen kirkkoneuvosto esittää yhteiselle kirkkovaltuustolle, että Kouvolan seurakuntayhtymän kirkolliseksi tuloveroprosentiksi vuodeksi 2014 päätetään 1,60. Yhteinen kirkkovaltuusto päätti, että Kouvolan seurakuntayhtymän kirkollinen tuloveroprosentti vuonna 2014 on 1,60 %. 52 Hautapaikkamaksujen tarkistaminen alkaen Yhteinen kirkkoneuvosto , 123 : Kiinteistö- ja hautauspalvelun johtokunta , 55 : Hautaustoimilaki on tullut voimaan Lain mukaan evankelis-luterilaisen kirkon seurakuntien tai seurakuntayhtymien tulee ylläpitää yleisiä hautausmaita. Laissa määrätään, että evankelis-luterilaisen kirkon seurakunta tai seurakuntayhtymä voi periä maksuja hautasijan luovuttamisesta, hautaamiseen liittyvistä palveluista ja haudan hoidosta. Hautasijamaksut päättää KL 17:9 mukaan seurakuntayhtymässä yhteinen kirkkovaltuusto. Kirkkohallitus on ohjeistanut seurakuntien hautaustoimen hinnoittelua yleiskirjeellä Nro 28/ Yleiskirjeellä kirkkohallitus pyrki selkeyttämään ja yhtenäistämään yksittäisten seurakuntien kovin erilaista hinnoittelukäytäntöä. Yleiskirjeen ohjeistus ei ole valtakunnan tasolla ohjannut riittävästi hinnoittelua ja joissakin seurakunnissa ei ole peritty maksuja hautapaikkojen luovutuksesta. Edellä kerrotun perusteella kirkkolakiin on tehty muutos, mikä on tullut voimaan Kirkkolain lakimuutoksessa keskeisenä asiana on, että hautapaikkahintoihin tulee ottaa huomioon hautauksesta aiheutuneet kulut, mikä käytännössä tarkoittaa sitä, että kaikkien seurakuntien tulee periä hautapaikkamaksuja. Kouvolan seurakuntayhtymän hautauspaikkahinnastoa tarkistettiin alkaen ennakoiden edellä kerrotun lainmuutoksen voimaantulo. Hautapaikkojen hinnoittelu on ollut yhtenäistä vuodesta 2011 alkaen kaikilla yhtymän hautausmailla. Nyt esitettävässä hinnastoesityksessä olennaisin muutos on se, että arkkuhautapaikka ei olisi halvempi kuin uurnahautapaikka. Muutoksella halutaan huomioida tuhkahautauksen kustannusvaikutuksien eroa arkkuhautaukseen verrattuna ja tehostaa hautausmaiden maankäyttöä. Myös tuhkahautapaikkojen hintoja tulee kuitenkin tarkistaa, ettei maksutuottojen kokonaismäärä alentuisi, kun tuhkahautauksien määrä on lisääntynyt vuosittain. Toisena asiana hinnoittelun tarkistamisen perusteena on kirkkohallituksen kanta siitä, että toimintatuotot hautaustoimen kustannuksista tulisi olla bruttokustannuksista prosentin suuruiset. Näin maksutuottojen määrän kertymisen perusteena olevia maksuja tulee tarkistaa vuosittain kustannusten tason mukaan.

11 PÖYTÄKIRJA 4/ (27) Hautapaikkahinnaston esityksessä alkaen pyritään huomioimaan myös kirkkohallituksen kannanotto ulkopaikkakuntalaisen hintaeron supistamisesta verrattuna oman kunnan hintaan. Tämän vuoksi ulkopaikkakuntalaisen hintoja ei esitetä korotettavaksi. Liitteenä 4 esitettävät hinnan tarkistukset alkaen. Hautaustoimen päällikön päätösesitys Kiinteistö- ja hautauspalvelun johtokunta hyväksyy liitteen 4 mukaisen hautapaikkamaksujen tarkistamisesityksen alkaen ja lähettää sen edelleen yhteisen kirkkoneuvoston käsiteltäväksi ja edelleen yhteisen kirkkovaltuuston päätettäväksi. Päätös Hyväksyttiin päätösesitys. Hautaustoimen päällikön päätösesitys: Yhteinen kirkkoneuvosto hyväksyy osaltaan kiinteistö- ja hautauspalvelun johtokunnan hyväksymän liitteen 4 mukaisen hautapaikkamaksujen tarkistamisesityksen alkaen ja lähettää sen edelleen yhteisen kirkkovaltuuston päätettäväksi. Päätösesityksen mukainen. Yhteinen kirkkovaltuusto : Yhteisen kirkkoneuvoston päätösesitys: Yhteinen kirkkoneuvosto hyväksyi osaltaan kiinteistö- ja hautauspalvelun johtokunnan hyväksymän liitteen 4 mukaisen hautapaikkamaksujen tarkistamisesityksen alkaen ja päätti lähettää sen edelleen yhteisen kirkkovaltuuston päätettäväksi. Päätösesitys hyväksyttiin yksimielisesti. 53 Myllykosken seurakuntatalo Yhteinen kirkkoneuvosto , 126 : Kiinteistö- ja hautauspalvelun johtokunta , 57 : Myllykosken seurakuntatalo on rakennettu vuonna 1971 ja sitä on laajennettu Rakennus on rakennettu tasaiselle tontille. Alimman kerroksen lattiapinnat ovat maanpinnan alapuolella. Ylemmät lattiatasot ovat maanpintojen yläpuolella. Ulkoseinät ovat tiilibetonirakenteisia ja julkisivut on muurattu. Alapohja on maanvarainen betonilaatta. Vesikatto on tasakattorakenteinen ja katteena on huopakate. Yläpohja on puurakenteinen. 1. ja 2. kerroksen välinen välipohja on betonirakenteinen. Rakennuksessa on toimitustilat, toimistotiloja, lasten päiväkerhotilat, nuorisotilat ja senioreille suunnattuun toimintaan tarkoitettuja tiloja.

12 PÖYTÄKIRJA 4/ (27) Kevättalvella 2012 seurakuntatalon katon lävitse on tullut vettä alapuolella oleviin tiloihin. Kattovuotoja on ollut useita pitkällä aikavälillä. Käynnistettiin selvitys rakennuksessa olevien vahinkojen laajuudesta ja ongelmakohdista. Kartoitus suoritettiin silmämääräisesti, eristetilamittauksena eristetilasta, pintakosteuden tunnistimella rakenteiden pinnalta sekä puun painoprosenttimittauksena puun sisältä. Korjausta vaativia kohteita rakennuksessa oli 12. Kosteuskartoituksen ja rakenteiden tarkastuksen teki Polygon Finland Oy. Rakennuksen alapohjasta on havaittu nousevan kosteutta rakenteisiin ja putkistoissa on alkanut ilmetä yllättäviä vuotoja. Kouvolan seurakuntayhtymän sisäilmatyöryhmä kokoontui ensimmäisen kerran käsittelemään seurakuntatalon sisäilmaongelmia Sisäilmatyöryhmään kuuluvat työsuojelupäällikkö, hallintojohtaja Riitta Lonka, kiinteistöpäällikkö Jukka Reijo, työterveyslääkäri Jouko Leppänen, ulkopuolinen asiantuntija, DI Kaisu Metsärinne, rakennusmestari Jari Kokkonen, työsuojeluvaltuutettu Matti Riikonen ja henkilöstöpalvelujen toimistosihteeri Jaana Ryhänen. Syksystä 2012 lähtien Myllykosken seurakuntatalon työntekijät ovat alkaneet oireilla eri tavoin. Työntekijöillä on ollut mm. silmä- ja nenäoireita. Rakennuksen kattovuotojen, putkistovuotojen ja alapohjasta nousevan kosteuden vuoksi sisäilmatyöryhmä tutustui ongelmakohtiin kokouksessaan ja päätti pyytää Raksystems Anticimexilta kuntoarvion johon kuuluu myös kyselyt henkilökunnalle. Lisäksi Raksystems Anticimex teki rakennuksessa sisäilmamittauksia. 1.kerroksen lattiapinnoilta ja ulko- ja väliseinien alaosista havaittiin yleisesti kosteutta kosteudentunnistimella. Havaitut kosteudet ovat rakenteisiin maaperästä kapillaarisesti nousevaa kosteutta. Alakerran lattiapinnoitteena on muovimatto. Muovimatossa havaittiin paikoin kosteuden aiheuttamaa kupruilua. Muovimatto ja sen liima-aineet saattavat vaurioitua kosteuden vaikutuksesta. Vaurioitumisen yhteydessä saattaa sisäilmaan päästä epäpuhtauksia, jotka saattavat aiheuttaa terveyshaittaa. Vesikatto on vuotanut useasta kohdasta. Vettä on valunut yläpohjan ja ulkoseinän rakenteisiin. Rakenteisiin havaittiin syntyneen vaurioita. Rakenteet tulee avata vuotopaikoilta vaurioiden laajuuden selvittämiseksi. Vesien valumareitit tulee selvittää. Kosteusvauriot rakenteissa saattaa aiheuttaa terveyshaittaa. Rakennustekniikan osalta rakennus on tyydyttävässä välttävässä heikossa kunnossa. LVI-tekniikan osalta rakennus on alustavasti tyydyttävässä kuntoluokassa. Sähkö- ja telejärjestelmät ovat kokonaisuudessaan hyvässä kunnossa. Sisäilmatyöryhmä tutustui kokouksessaan Raksystems Anticimexilta saapuneeseen kuntoarvioon. Koska kuntoarviossa viitattiin useassa kohtaa tarkempiin rakenteiden tutkimuksiin, sisäilmatyöryhmä päätti pyytää kuntotutkimuksen Polygon Finland Oy:ltä. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää rakenteiden kunto ja toteutustapa mahdollista korjaussuunnittelua varten. Lisäksi Myllykosken seurakuntatalon työntekijöille päätettiin järjestää vuoden 2013 alusta väistötilat.

13 PÖYTÄKIRJA 4/ (27) Polygon Finland Oy:n edustaja esitteli sisäilmatyöryhmän kokouksessa tutkimusselostusta. Rakennuksessasuoritettujen rakennetutkimusten perusteella voidaan todeta, että kiinteistön sisäilmanlaatuun vaikuttaa useita tekijöitä. 1-kerroksen osalla maaperään kautta seinän alareunaan ja alapohjan seinän vierustalle vaikuttava kapillaarisen kosteuden nousu. Kapillaarisen kosteuden nousuun vaikuttaa perusmaan laatu. Alapohjan lämmöneristeen alapinnan tasossa on savipitoista maaainesta. Pohjalaatan ja lämmöneristeen välissä on muovikalvo, joka estää kapilaarisen kosteuden nousun lattiarakenteeseen, edellyttäen että muovikalvo on ehjä ja sen limitys on riittävä. Mittaustulosten perusteella pohjalaatan kosteus ei ole korkea. Paikoitellen lattiapinnoite on kuitenkin irronnut alustastaan, voidaan olettaa, että kyseisellä kohdalla pääsee tapahtumaan kosteuden nousua lattiarakenteeseen. Kantavien seinärakenteiden osalla kapilaarista kosteuden nousua pääsee tapahtumaan, jolloin seinän alaosien maalipinnoite hilseilee. Kosteuden nousu vaikuttaa myös lattiapinnoitteen kosteuteen seinien vierustalla. VOC-näytteen perusteella lattiapinnoitteen vaurioituminen on vähäistä, kuitenkin näytteenoton yhteydessä oli havaittavissa reuna-alueella muovimaton vaurioitumista, tummentumaa ja kosteuden aiheuttamaa tuoksua. 1-kerroksen toimistojen osalla on havaittavissa ummehtunutta tuoksua tiloihin tullessa. Toimistojen osalla ilmanlaatuun vaikuttaa yhtenä tekijänä pystyhormien kautta tapahtuva korvausilman kulkeutuminen sisätilaan. Alapohjan osalla maaperän kosteus vaikuttaa vastaavalla tavalla kuin 1-kerroksen tiloissa. Alapohjarakenteessa on kuitenkin lämmöneristeenä kevytsoravalu, jossa reunaosalla suhteellinen kosteus ja materiaalinäytteen perusteella mikrobipitoisuus on koholla. Pintavalun ja seinärakenteen liittymään muodostuu rako, jonka kautta on mahdollista kulkeutua ilmavirtauksia alapohjarakenteesta sisätiloihin. Ulkoseinän osalla betonirakenteisen sisäkuoren ja tiiliulkokuoren välinen lämmöneriste on mikrobivaurioitunut. Betonisessa sisäkuoressa ei ole muita läpivientejä kuin ikkunat, joiden liittymistä on mahdollista kulkeutua ulkoseinän lämmöneristeen epäpuhtauksia sisäilmaan. Toimistojen keskiosalla on wc-tilat joiden kohdalla on todennäköisesti ollut vesivahinko. Wc:n kohdalla kulkee myös pystyhormi, josta tapahtuu ilmavirtauksia sisätiloihin. Toimiston osalla ei voitu osoittaa yhtä yksittäistä syytä poikkeavaan tuoksuun. 2-kerroksen osalla tapahtuu paikoitellen huomattavaakin ilmavuotoa yläpohjan rakenteiden liittymistä. Rakenteiden avausten perusteella höyrysulkumuovin liittymät ulkoseinärakenteisiin ovat paikoitellen hyvinkin epätiiviit. Rakenteiden avauskohdista on havaittavissa ilmavuotokohtien ympäristössä mineraalivillaeristeeseen kertyneen huomattavan määrän epäpuhtauksia. Ilmavirtausten mukana kulkeutuu epäpuhtauksia ja hajua sisätiloihin sen laatua heikentäen. Yläpohjan materiaalinäytteiden perusteella alueella, jossa on vesikaton vuodosta aiheutuneita vaurioita näytteiden tulkinta viittaa vaurioon ja alueella jossa valumajälkiä ei ole tulkinta ei viittaa vaurioon. Kuitenkin alueilta joissa näytteiden mukaan ei ole vaurioita ilmavuotojen mukana kulkeutuu epäpuhtauksia sisätiloihin. Yläpohjarakenteen vesikatteen kaadot ovat loivia ja vesillä on mahdollisuus lammikoitua tasaisilla osuuksilla. Vesikatteen ulkoreunalla on ulkoseinänoston ja vesikatteen pintojen tasoero vain muutamia senttejä. Talvella lumet kasaantuvat katolle. Lumien alkaessa sulaa muodostuu vesikatteen päälle lammikoita jotka pääsevät alapuolisiin rakenteisiin.

14 PÖYTÄKIRJA 4/ (27) Ulkoseinän nostossa olevat poistokourut jäätyvät, jolloin katolle patoutuneen sulamisvesien pinta nousee ulkoseinän/läpivientien noston yli. Rakennuksen ulkoseinärakenteiden osittainen pyöreä muoto on myös aiheuttanut kattorakenteiden tiivistyksissä ongelmia. Yläpohjassa tehdyissä tutkimuksissa voitiin havaita vesikatteen pintojen ylösnostojen välistä tulleita valumia. Valumavesien vaikutuksesta vesikatteen alusrakenne on tummunut/mikrobivaurioitunut valumakohdilla. Valumavedet ovat kulkeutuneet yläpohjarakenteeseen ja sieltä höyryn sulun puutteellisen tiiveyden/liittymien kautta sisätiloihin. Materiaalinäytteiden ja aistinvaraisten havaintojen perusteella rakenteet ovat mikrobivaurioituneet kyseisiltä kohdilta. Yläpohjarakenteiden kautta rakenteisiin päässeet vedet ovat kastelleet myös ulkoseinän eristetilaa. Ulkoseinästä otettujen materiaalinäytteiden perusteella lämmöneristeen pinnalle on muodostunut mikrobikasvustoa. Kuorimuurin eristetilassa muodostuu normaalistikin ajoittain mikrobikasvustolle otolliset olosuhteet. Voidaan olettaa, että alueella, jossa ulkoseinällä on havaittavissa vuotovesien jälkiä, on myös ulkoseinän lämmöneristeessä mikrobivaurioita. Rakenteista tapahtuvien ilmavuotojen kautta kulkeutuu sisätiloihin vaurioituneesta rakenteesta epäpuhtauksia. Toimenpidesuosituksena ehdotetaan, että kiinteistössä havaintojen perusteella tulee tehdä korjaussuunnitelma kokonaisvaltaisena peruskorjauksena. Em. tutkimusselostuksen pohjalta sisäilmatyöryhmä totesi, että vakituisena työpaikkana seurakuntataloa ei voida käyttää. Tilaisuuksia voidaan osassa tiloja vielä pitää. Väliaikaisena ratkaisuna ilman laatua tulee parantaa ylipaineistamalla tilat. Vaurioituneet toimistotilat tulee eristää muista tiloista. Sisäilmatyöryhmä päätti, että ennen varsinaista kokonaisvaltaista korjaussuunnitelmaa tulee valmistella kustannusarvio Myllykosken seurakuntatalon peruskorjauksesta kiinteistö- ja hautauspalvelun johtokunnalle. Johtokunta esittää kustannusarvion ja jatkotoimenpiteet Myllykosken seurakuntatalon peruskorjauksesta yhteisen kirkkoneuvoston kautta yhteisen kirkkovaltuuston päätettäväksi. Tähän mennessä tehtyjen selvitysten perusteella Insinööritoimisto Metsärinne Oy on laatinut perustamiskustannuksista arvion yhteensä n. 1,5 milj. euroa (liite 5). Kustannuksissa on laskettu julkisivut uusittavaksi eristeineen sekä ikkunoiden uusiminen (vanhat joudutaan mahdollisesti irrottamaan julkisivun takia). Kustannuksiin ei ole laskettu rungon uusimista eikä lisäeristämistä. Kiinteistöpäällikön päätösesitys Kiinteistö- ja hautauspalvelun johtokunta päättää Myllykosken seurakuntatalon jatkotoimenpiteistä ja esittää ne edelleen yhteiselle kirkkoneuvostolle ja saattaa asian edelleen yhteisen kirkkovaltuuston päätettäväksi. Päätös Kiinteistö- ja hautauspalvelun johtokunta esittää tehtyjen tutkimusten perusteella yhteiselle kirkkoneuvostolle ja edelleen yhteiselle kirkkovaltuustolle, että Myllykosken seurakuntatalosta luovutaan kalliiden korjauskustannusten takia ja järjestetään Myllykosken alueelle tarpeelliset korvaavat vuokratilat.

15 PÖYTÄKIRJA 4/ (27) Kiinteistöpäällikön päätösesitys: Yhteinen kirkkoneuvosto hyväksyy kiinteistö- ja hautauspalvelun johtokunnan päätöksen ja lähettää asian edelleen yhteisen kirkkovaltuuston päätettäväksi. Käsittely kokouksessa: Tero Suutari esitti ponnen: Myllykosken seurakuntatalosta luovutaan kalliiden korjauskustannusten takia ja järjestetään Myllykosken alueelle vastaavat korvaavat vuokratilat. Anjalankosken seurakuntaneuvostolta tulee pyytää lausunto tilojen soveltuvuudesta tarkoitukseen ennen vuokrausta. Yhteinen kirkkoneuvosto hyväksyi ponnen. Yhteinen kirkkoneuvosto hyväksyi yksimielisesti kiinteistöpäällikön päätösesityksen ja Tero Suutarin esittämän ponnen Myllykosken seurakuntatalosta luovutaan kalliiden korjauskustannusten takia ja järjestetään Myllykosken alueelle vastaavat korvaavat vuokratilat. Anjalankosken seurakuntaneuvostolta tulee pyytää lausunto tilojen soveltuvuudesta tarkoitukseen ennen vuokrausta. Asia lähetetään edelleen yhteisen kirkkovaltuuston päätettäväksi. Yhteinen kirkkovaltuusto : Yhteisen kirkkoneuvoston päätösesitys: Yhteinen kirkkoneuvosto hyväksyi yksimielisesti kiinteistöpäällikön päätösesityksen, että Myllykosken seurakuntatalosta luovutaan kalliiden korjauskustannusten takia ja Tero Suutarin esittämän ponnen Myllykosken seurakuntatalosta luovutaan kalliiden korjauskustannusten takia ja järjestetään Myllykosken alueelle vastaavat korvaavat vuokratilat. Anjalankosken seurakuntaneuvostolta tulee pyytää lausunto tilojen soveltuvuudesta tarkoitukseen ennen vuokrausta. Yhteinen kirkkoneuvosto esittää asian yhteisen kirkkovaltuuston päätettäväksi. Käsittely: Jussi Raukko esitti Hannele Viljakaisen kannattamana, että päätöstä Myllykosken seurakuntatalon tulevaisuudesta siirretään vuoteen Päätökseen saakka seurakuntataloa käytetään soveltuvin osin seurakunnan toimintaan ja tutkitaan kevyempiä korjausmahdollisuuksia. Jatkoajaksi seurakunta hankkii Myllykoskelta korvaavat tilat niille toiminnoille, joita ei voida järjestää nykyisessä seurakuntatalossa. Koska oli tehty yhteisen kirkkoneuvoston päätösesityksestä poikkeava kannatettu muutosesitys, asiasta äänestettiin nimenhuutoäänestyksellä siten, että yhteisen kirkkoneuvoston päätösesitystä kannattavat äänestivät jaa ja Jussi Raukon muutosesitystä kannattavat äänestivät ei. Käydyssä äänestyksessä annettiin 32 jaa-ääntä (Kari Aalto, Päivi Ainali, Aulis Forssell, Reino Grönlund, Ulla Hannula, Toivo Hartikainen, Tero Hinkkanen, Kari Ikävalko, Keijo Kaskiaho, Reino Koivusaari, Birgit Koskela, Anton Kujala, Mia Kärki, Jouko Leppänen, Leena Mänttäri, Merja Larikka, Kari Pasi, Kari Punkkinen, Maria Hyppänen, Risto

16 PÖYTÄKIRJA 4/ (27) Rasimus, Antero Rossi, Arto Sahamies, Arja Siekkeli, Sakari Smeds, Matti Peni, Mari Töyrylä, Vesa Vainio, Sakari Viinikainen, Anna Vuolasto, Matti Yli-Kankahila, Raija Mettälä, Tuula Rikala,) ja 17 ei-ääntä (Pekka Ahola, Terttu Halme, Marjatta Poteri, Merja Tenetz, Ritva Janhunen, Kalevi Komppa, Mirja Sorsa, Matti Paakala, Vesa Parvinen, Teuvo Pokki, Marjatta Raskinen, Jussi Raukko, Tero Suutari, Pirkko Hietasalo, Marja-Leena Vainio, Kalle Ylimäki, Hannele Viljakainen). Yhteisen kirkkoneuvoston päätösesitys hyväksyttiin äänin Kouvolan seurakuntayhtymän kiinteistöstrategian jatkotoimenpiteiden selvitys Yhteinen kirkkoneuvosto , 127 : Kouvolan seurakuntayhtymän yhteinen kirkkovaltuusto hyväksyi kokouksessaan Kouvolan seurakuntayhtymän kiinteistöstrategian Kiinteistöstrategian toteutuksessa Kouvolan seurakuntayhtymän kiinteistöt on jaettu kolmeen luokkaan kiinteistöhallinnan pohjaksi. Luokka 1:n kohteet ovat ensisijaiset, säilytettävät kiinteistöt. Luokka 2:n kohteet ovat kehitettävät ja selvitettävät kiinteistöt. Luokka 3:n kohteet ovat realisoitavat kiinteistöt. Hyväksytyssä strategiassa luokkaan 3 ei jäänyt juuri yhtään seurakunnallisessa käytössä olevaa tilaa, joten siellä olevat kohteet laitettiin realisoitavaksi välittömästi. Luokkaan 2 jäi strategiassa hyvin monta kiinteistöä. Luokan 2 osalta tulee käynnistää välittömästi selvitystyöt erikseen laadittavan aikataulun mukaan. Selvitys voi sisältää tilojen käytön tehostamista, käyttötarkoituksen muutosta, toiminnan siirtämistä muihin tiloihin, toimintojen yhdistymistä, ulkopuolisen käytön kehittämistä sekä muita toimenpiteitä. Pääosasta ryhmään 2 kuuluvista rakennuksista tulisi luopua, jotta taloudellisiin ja määrällisiin tavoitteisiin päästäisiin. Luokan 1 osalta tulee selvittää myös mahdolliset käytöstä poistettavat huonokuntoiset rakennukset (esim. hautausmaiden varastoja). Lisäksi luokan 1 rakennuksille tulee laatia kunnossapitosuunnitelma, jossa tavoitteena on, että rakennusten kuntoluokka on 65 %. Myös luokan 1 rakennusten tilankäyttöä tulee suunnitella ja tehostaa, koska näihin tulee voida sijoittaa mahdollisesti osaa luokan 2 rakennusten toiminnasta. Yhteinen kirkkoneuvosto päätti kokouksessaan lähettää Kouvolan seurakuntayhtymän kiinteistöstrategian jatkotoimenpiteitä varten Anjalankosken, Elimäen, Kouvolan, Kuusankosken (sis. Jaala) ja Valkealan paikallisseurakuntien seurakuntaneuvostoihin. Jokaisen seurakuntaneuvoston tuli perustaa työryhmä valmistelemaan asiaa. Seurakuntaneuvostojen tuli antaa perustamiensa työryhmien esitykset yhteiselle kirkkoneuvostolle oman paikallisseurakunnan alueen tiloista (mistä luokan 2 kohteista luovutaan ja milloin, kehittämisesitykset, yhteiskäyttö yms. sekä kehitysajatukset luokan 1 kohteista) elokuun 2013 loppuun mennessä.

17 PÖYTÄKIRJA 4/ (27) Leirikeskukset tuli miettiä kokonaisuutena, niin että kaikki ovat ns. yhtymän leirikeskuksia. Anjalankosken seurakuntaneuvoston lausunto : Kaipiaisten Elomaan talo: Luovutaan vuodesta 2016 alkaen (Jos 50 % kulujen rahoituksista saadaan koottua mm. vapaaehtoistoimin, Elomaan talosta ei tule luopua.) Perustelut: Jumalanpalveluselämää (kerran kk:ssa) ja muuta toimintaa voidaan sijoittaa muualle. Monissa tilaisuuksissa on vähän osallistujia. Ummeljoen kyläkirkko: Luovutaan vuodesta 2017 alkaen (Jos 60 % kulujen rahoituksista saadaan koottua mm. vapaaehtoistoimin, kyläkirkosta ei tule luopua). Perustelut: Vaikka kyläkirkolla on toimintaa, se voidaan pääosin siirtää mm. Myllykosken kirkkoon, Myllykosken seurakuntataloon tai Anjalan seurakuntataloon. (Myllykosken seurakuntatalon tulevaisuuden ollessa avoin, tilannetta tulee kyläkirkon osalta tarkistaa). Inkeroisten kirkko: Kirkosta ei voida luopua Perustelut: Seurakuntalaisilta tullut runsas palaute toi voimakkaan viestin siitä, miten tärkeäksi oma kirkko koetaan paikallisten asukkaiden keskuudessa. Seurakuntaneuvosto esittää, että alueiden pääkirkot eivät kuuluisi strategiassa luovutettavien kiinteistöjen joukkoon. Voidaan vielä todeta, etteivät kirkon toimintakulut ole erityisen suuret. Henkilöstömenoissakaan ei säästettäisi, koska sama henkilöstö olisi työssä Inkeroisten seurakuntatalossa. Anjalan seurakuntatalo: Talosta ei voida luopua Perustelut: Talossa on vilkasta toimintaa eri-ikäisille: Päiväkerhot, Iltapäiväkerhot, kokkikerho, ke-kerho, miesten tarinapiiri, kirkkokahvit ja päivätilaisuudet, muistotilaisuudet, Anjalan alueen kokoukset ym. Jos kaikki toiminta siirretään Inkeroisiin, se lamauttaa toimintaa tuntuvasti. Myllykosken seurakuntatalo: Myllykosken seurakuntatalon korjausta ei pidetä välttämättömänä, jos korjaus osoittautuu hyvin kalliiksi. Myllykosken alue tarvitsee kuitenkin välttämättä tiloja monipuoliselle toiminnalle. Seurakuntalaisten ja työntekijöiden mielipiteet ja tarpeet tulee ottaa huomioon ja kuulla heitä. Säästötoimenpiteenä kirkkoja pyritään pitämään kylmimpänä talviaikana poissa käytöstä ja vähäisellä lämmöllä. Messut ym. järjestetään seurakuntataloissa.

18 PÖYTÄKIRJA 4/ (27) On huomionarvoista, että Anjalankosken seurakunnalla ei ole ollut leirikeskusta yhtymän taloutta rasittamassa. Elimäen seurakuntaneuvoston lausunto : Nykyiset toimitilat tarvitaan jatkossakin. Korian kirkon käyttöä tulisi lisätä tuntuvasti. Työryhmä ehdottaa, että Korian kirkon kiinteät penkit vaihdetaan sopiviin irtotuoleihin. Näin siitä tulee monikäyttöinen ja soveltuvampi myös ulkopuoliseen, maksulliseen käyttöön. Koska siunauksiin soveltuvia tiloja on seurakuntayhtymän alueella ainakin ajoittain liian vähän, työryhmä ehdottaa Korian kirkkoa siunaustilaksi. Erityisen hyvin tämä sopii tilanteisiin, joissa arkku menee tuhkattavaksi. Muistotilaisuus on käytännöllistä järjestää seurakuntasalissa. Näin saattojoukon ei tarvitsisi poistua muualle Korian seurakuntatalon tiloista. Tämä mahdollisuus tulisi informoida hyvin mahdollisimman pian, myös hautaustoimistoille. Yleensäkin työryhmä toivoo, että seurakuntayhtymän yhteisiin kokouksiin ja muihin tilaisuuksiin käytettäisiin nykyistä enemmän muitakin tiloja kuin Kouvolassa ja Kuusankoskella sijaitsevia. Kouvolan seurakuntaneuvoston lausunto : Kiinteistöstrategiatyöryhmä esittää seurakuntaneuvostolle, että Eskolanmäen (Tanhuantie) ja Rekolan (Sammuttajantie) kerhotiloista luovutaan, kun korvaavat tilat löytyvät. Ko. suunnitelma on yhteydessä Kouvolan kaupungin palveluverkkosuunnitelman kanssa. Lehtomäen (Lehdokki) kerhotilojen osalta käydään neuvotteluja yhteyskäytöstä kaupungin kanssa. Leirikeskusten osalta Puhjonranta pidetään kaikissa tilanteissa ja sitä tulee kehittää kaikkia Kouvolan seurakuntayhtymän seurakuntia palvelevaksi. Seurakuntaneuvosto hyväksyy kiinteistöstrategiatyöryhmän esityksen ja lähettää sen edelleen yhteiselle kirkkoneuvostolle jatkotoimenpiteitä varten sekä päättää, että tällä hetkellä käytössä oleva Nuorisotalon nimi muutetaan alkuperäiseksi Koiviston taloksi. Kuusankosken seurakuntaneuvoston lausunto : Kiinteistöstrategiassa luokkaan 1 oli määritelty seuraavat kiinteistöt: Jaalan kirkko Kuusankosken pääkirkko Kuusankosken siunauskappeli Kuusankosken seurakuntakeskus Kiinteistöstrategiassa luokkaan 2 oli määritelty seuraavat kiinteistöt: Voikkaan kirkko ja seurakuntatalo Jaalan pappila + talousrakennus Kuusankosken seurakuntatalo Kymintehtaan seurakuntatalo Markankylän seurakuntakoti Tähteen seurakuntakoti Jaalan kesäkoti Pytynlahden kesäkoti

19 PÖYTÄKIRJA 4/ (27) Kuusankosken kiinteistötyöryhmä toteaa, että Jaalan kesäkodin myyntiprosessi on jo aloitettu. Kiinteistötyöryhmä katsoo, että luokaan 1 määritellyt kiinteistöt sekä Voikkaan kirkko ja seurakuntatalo, Jaalan pappila, Kuusankosken seurakuntatalo, Tähteen seurakuntatalo ja Pytynlahden kesäkoti ovat seurakunnan toiminnan kannalta välttämättömiä ja niistä luopuminen ei ole seurakannan kokonaisedunmukaista. Erityisen tärkeänä työryhmä piti Pytynlahden kesäkotia. Pytynlahden käytön koordinointi tulee olla Kuusankosken seurakunnalla. Kuusankosken seurakunnan toiminta tarvitsee Pytynlahden tilat käyttöönsä kesäkautena (toukokuu elokuu). Kymintehtaan seurakuntatalo sekä Markankylän seurakuntakoti ovat molemmat hyvässä kunnossa ja molemmissa myös kokoontuu erilaisia ryhmiä. Markankylän toimitilaa ovat lähinnä käyttäneet lapsi- ja varhaisnuorisotyö. Kymintehtaan seurakuntatalossa on ollut ja on yhä monipuolista toimintaa. Kymintehtaan seurakuntatalon kirkkosalissa on pidetty erityisesti iltakirkkoja sekä Tuomasmessuja. Kymintehtaan seurakuntatalossa on pidetty myös muistotilaisuuksia. Työryhmä katsoo kuitenkin, että Kuusankosken seurakunnalle on mahdollista luopua Markankylän seurakuntakodista sekä Kymintehtaan seurakuntatalosta. Markankylän seurakuntakodista seurakunta on valmis luopumaan välittömästi. Kymintehtaan seurakuntakodissa on Kuusankosken seurakunta lupautunut pitämään iltapäiväkerhoa kesään 2014 asti. Valkealan seurakuntaneuvoston lausunto : Kiinteistöjen vähentämisen tulee tapahtua mahdollisimman tasapuolisesti kaikissa yhtymän seurakunnissa. Korkeiden käyttökustannusten ja vähäisen kävijämäärän johdosta Vuohijärven kirkkoa esitetään siirrettäväksi luokkaan 3. Käytännössä Vuohijärven kirkosta voidaan luopua pikaisellakin aikataululla, sillä kyseiselle kiinteistölle on olemassa kiinnostunut ostajaehdokas, joka pitäisi kiinteistön jatkossakin hengellisessä käytössä. Vuohijärven kirkosta seurakunta voi luopua vuoden 2014 aikana. Omistajanvaihdos on luontevinta toteuttaa kesällä 2014, jolloin srk-yhtymä pystyy purkamaan tarpeettomaksi käyvän siipirakennuksen, ja uusi omistaja ehtii järjestää kirkkotilan lämmityksen ennen syksyn ja talven tuloa. Purkukohteeksi vuodelle 2014 tulee merkitä Vuohijärven kirkon siipirakennus. Niinirannan toimintakeskus tuottaa tuloja niin kauan kuin yhteistyösopimus Kouvolan kaupungin päivähoidon kanssa on voimassa. Kun tämä yhteistyö kuitenkin lähivuosina päättyy (kaupunki rakentanee oman päiväkodin Niinistön / Jokelan alueelle vuonna 2015), on käynnistettävä Niinirannan kehittäminen seurakunnan lapsi- ja nuorisotyön keskukseksi. Niinirantaan on helppo kulkea joukkoliikenteen avulla, ja se sijaitsee keskellä Valkealan seurakunnan kasvavia asuinalueita. Tulevaisuuden kaavoituspäätöksillä alueen painoarvo kasvaa entisestään. Niinirannasta tehdään nimensä mukaisesti toimintakeskus, joka palvelisi seurakuntalaisia paljon laajemmin kuin vain leirien pitopaikkana. Kun lasten ja nuorten toiminta on saatu keskitettyä Niinirantaan, kirkonkylässä sijaitsevista Lasten- ja Nuortentalosta voidaan luopua. Rakennuksille tällaisinaan ei välttämättä ole kysyntää, mutta niiden alla oleva tontti voi herättää enemmän kiinnostusta. Niinirannan ja Ahoristin ohella seurakunnan lapsityö sekä varhaisnuorisotyö todennäköisesti tarvitsevat toimitilan myös kirkonkylästä. Kyseeseen voi tulla joko srk-keskuksen asuinsiiven saneeraaminen

20 PÖYTÄKIRJA 4/ (27) kerhotiloiksi tai sopivan tilan vuokraaminen. Lasten- ja Nuortentalosta luopuminen on kytköksissä Niinirannan aikatauluun. Todennäköisesti vuonna 2016 ollaan niin pitkällä, että Lasten- ja Nuortentalosta voidaan luopua. Niinirannan toimintakeskuksen säilyttämisen puolesta ovat myös Kouvolan seudulla kehitysvammaistyötä tekevät diakonit ja pastori Tero Kajander lausuneet seuraavaa: Niiniranta on koko yhtymän alueella ainoa leirikeskus, jossa on hyvä pitää leiriä liikuntarajoitteisten ihmisten kanssa. Siellä on myös hyvä ranta kehitysvammaisten kanssa uimiseen. Heille leireillä uiminen voi olla ainoa mahdollisuus päästä uimaan, joten tämä on merkittävä asia. Lisäksi Niinirannassa on fiksusti kaikki tilat samassa rakennuksessa ja piha, jossa pystyy myös liikuntarajoitteinen ihminen liikkumaan, toimimaan ja harrastamaan. Tirvan kirkko, Voikosken rukoushuone ja Ahoristin kerhohuoneisto tulee säilyttää toistaiseksi 2. kategoriassa. Kyläkirkoissa on vahvaa talkoohenkeä, joka merkittävästi alentaa niiden käyttökustannuksia. Kun katsellaan Valkealan seurakunnan alueella sijaitsevien kiinteistöjen neliömääriä, täytyy muistaa, että pelkät neliömäärät eivät kerro koko totuutta. Lukuihin sisältyy runsaasti kylmiä neliöitä. Tiettyjen rakennusten kuten Tirvan ja Voikosken kyläkirkkojen vuosittaiset käyttökustannukset ovat todella alhaiset. Osaltaan siihen vaikuttaa se, että näissä kiinteistöissä ei ole vesijohtoja eikä viemäröintiä. Yhtymän alueella sijaitsevista kurssi- ja leirikeskuksista puhuttaessa tulee kiinnittää erityistä huomiota siihen, minkä keskuksen ylläpitäminen on kaikkein kalleinta. Puhjonrannan lähivuosien investointisuunnitelmat ovat todella suuret. Riittävän leirikapasiteetin varmistaminen on kuitenkin tärkeää, sillä srk-yhtymän ulkopuoliset leiripaikat eivät välttämättä kykene vastaanottamaan yhtymän suurta leiriläisten määrää. Varteenotettavana toimenpiteenä olisi harkittava Puhjonrannan ja sen palveluiden ulkoistamista. Valkealan seurakunta ei kannata sellaista mallia, että koko yhtymän alueelle jätettäisiin vain yksi leiri/kurssikeskus. Kiinteistöstrategian jatkotoimenpiteinä seurakuntaneuvostoilta saadut lausunnot ja niissä esitetyt toimenpiteet on koottu kiinteistöjen luokittelutaulukkoon (liite 6). Liitteessä olevista kohteista luovutaan esitetyn aikataulun mukaan. Kiinteistöpäällikön päätösesitys: Yhteinen kirkkoneuvosto merkitsee seurakuntaneuvostoilta saadut lausunnot tiedoksi. Yhteinen kirkkoneuvosto hyväksyy kiinteistöjen luokittelutaulukkoon merkityt luovutettavat kiinteistöt aikatauluineen. Yhteinen kirkkoneuvosto lähettää edelleen asian yhteisen kirkkovaltuuston päätettäväksi. Kiinteistöpäällikön kokouksessa muuttama päätösesitys: Yhteinen kirkkoneuvosto merkitsee seurakuntaneuvostoilta saadut lausunnot tiedoksi. Yhteinen kirkkoneuvosto hyväksyy kiinteistöjen luokittelutaulukkoon merkityt luovutettavat kiinteistöt aikatauluineen muutoksella, että Kymintehtaan seurakuntatalosta luovutaan, kun korvaavat tilat on löydetty. Lisäksi huomioidaan Valkealan seurakuntaneuvoston antaman lausunnon jälkeen tullut seikka Vuohijärven kirkon kohdalla,

21 PÖYTÄKIRJA 4/ (27) että kirkon siipirakennusta tarvittaneen mahdollisen uuden omistajan taholta keväällä olleen muuttuneen tilanteen jälkeen. Yhteinen kirkkoneuvosto lähettää edelleen asian yhteisen kirkkovaltuuston päätettäväksi. Yhteinen kirkkoneuvosto merkitsee seurakuntaneuvostoilta saadut lausunnot tiedoksi. Yhteinen kirkkoneuvosto hyväksyy kiinteistöjen luokittelutaulukkoon merkityt luovutettavat kiinteistöt aikatauluineen muutoksella, että Kymintehtaan seurakuntatalosta luovutaan, kun korvaavat tilat on löydetty. Lisäksi huomioidaan Valkealan seurakuntaneuvoston antaman lausunnon jälkeen tullut seikka Vuohijärven kirkon kohdalla, että kirkon siipirakennusta tarvittaneen mahdollisen uuden omistajan taholta keväällä olleen muuttuneen tilanteen jälkeen. Yhteinen kirkkoneuvosto lähettää edelleen asian yhteisen kirkkovaltuuston päätettäväksi. Yhteinen kirkkovaltuusto : Yhteisen kirkkoneuvoston päätösesitys: Yhteinen kirkkoneuvosto merkitsi seurakuntaneuvostoilta saadut lausunnot tiedoksi. Yhteinen kirkkoneuvosto hyväksyi kiinteistöjen luokittelutaulukkoon merkityt luovutettavat kiinteistöt aikatauluineen muutoksella, että Kymintehtaan seurakuntatalosta luovutaan, kun korvaavat tilat on löydetty. Lisäksi huomioidaan Valkealan seurakuntaneuvoston antaman lausunnon jälkeen tullut seikka Vuohijärven kirkon kohdalla, että kirkon siipirakennusta tarvittaneen mahdollisen uuden omistajan taholta keväällä olleen muuttuneen tilanteen jälkeen. Yhteinen kirkkoneuvosto esittää asian yhteisen kirkkovaltuuston päätettäväksi. Päätösesitys hyväksyttiin yksimielisesti. 55 Kouvolan seurakuntayhtymän kiinteistöstrategian leirikeskustarpeiden jatkoselvitys Yhteinen kirkkoneuvosto , 128 : Yhteinen kirkkovaltuusto hyväksyi kokouksessaan Kouvolan seurakuntayhtymän kiinteistöstrategian Strategian kohdassa mainitaan, että yhtymällä on kuusi leirikeskusta tai kesäkotia. Tavoitteena on luopua vähintään neljästä leirikeskuksesta, jolloin yhtymälle jäisi yhteiseen käyttöön mahdollisesti yksi tai kaksi leirikeskusta. Lappalan kesäkoti myytiin tammikuussa 2013 ja Jaalan kesäkodista tehdään kaupat vielä vuoden 2013 aikana. Seurakuntayhtymälle jää vielä neljä leirikeskusta: Tolkkilan kartano, Puhjonrannan kurssikeskus, Pytynlahden leirikeskus ja Niinirannan toimintakeskus.