Kuopion seudun työpolku II hanke Väliraportti

Transkriptio

1 Kuopion seudun työpolku II hanke Väliraportti

2 Hankkeen toiminta Määrälliset tavoitteet Kuopion seudun työpolku-hankkeen tavoitteena on, että hankkeeseen osallistuvat henkilöt löytävät ratkaisun työttömyyteensä joko ammatillisen koulutuksen, työllistymisen tai muun mielekkään vaihtoehdon tai näiden yhdistelmän kautta. Hankkeeseen osallistuu vuosina yhteensä 500 henkilöä, joista 60 % sijoittuu työelämään, koulutukseen tai löytää muutoin mielekkään ratkaisun työttömyyteensä. Hankkeen kohderyhmään kuuluvat Kuopion, Siilinjärven ja Vehmersalmen kuntien työttömät yli 25-vuotiaat työnhakijat, joiden työttömyys on eri syistä pitkittynyt; joiden työhistoria koostuu pätkätöistä ja tukityöllistämispätkistä ja/tai joiden ammatillinen koulutus on puutteellista ja toisaalta ammatillinen osaaminen vaatii päivittämistä; ja alle 25-vuotiaat nuoret työnhakijat, joilta puuttuu ammatillinen koulutus tai sen on keskeytynyt ja/tai joiden välivuosi peruskoulutukset jälkeen on pitkittynyt. Kehittämistavoitteet Kuopion seudun työpolku II hankkeen kehittämistavoitteina on 1. sovittaa yhteen eri toimenpiteitä palvelukokonaisuudeksi (erilaiset koulutusmahdollisuudet, työ ja hankkeessa toteutettava työllistäminen, työelämävalmennus, työharjoittelu, työkokeilu); 2. kartoittaa hankkeeseen osallistuvien työrajoitteita ja tarvittaessa ohjata kuntien tai muiden palvelun tuottajien toimintaan; 3. mahdollistaa työllistyminen asiakkaan palvelutarpeeseen ja työelämänvalmiuksiin pohjautuen; 4. räätälöidä uudenlaisia koulutusratkaisuja; 5. tehostaa toimenpiteitä, joiden kautta työnantajat saavat kannustavia kokemuksia pitkäaikaistyöttömistä, jotta työllistämisen kynnys madaltuisi; 6. tehdä verkostoyhteistyötä työttömän henkilön työllistymisen ja työelämänvalmiuksien edistämiseksi. Jokaisen hankkeeseen osallistujan kanssa rakennetaan yhdessä eri toimenpiteisiin perustuva palvelukokonaisuus. Palvelukokonaisuus pohjautuu hankkeeseen osallistuvien työllistymismahdollisuuksien ja työrajoitteiden kartoitukseen. Tarvittaessa osallistuja ohjataan eteenpäin kuntien ja muiden palvelun tuottajien toimintaan. Tavoitteena on mahdollistaa työllistyminen asiakkaan palvelutarpeeseen ja työelämävalmiuksiin pohjautuen. 2

3 Jotta hankkeen työllistymistavoitteet saavutettaisiin, kehittämistavoitteisiin liitettiin koulutusyhteistyö, työnantajayhteistyö ja verkostoyhteistyö. Koulutusyhteistyön tavoitteena on kehittää yhteistyössä oppilaitosten ja opettajien kanssa räätälöityjä, työelämäläheisiä, erilaiset oppijat huomioivia koulutusmalleja. Työnantajayhteistyön ja yritysyhteistyön tavoitteena on löytää yhdessä onnistuneita ratkaisuja työllistää hankkeeseen osallistuvia nuoria ja aikuisia työttömiä. Hankkeen työntekijät ovat monella eritavalla yhteydessä yrittäjiin. Yrittäjiä tavataan, kun suunnitellaan koulutuksia, kun hankkeeseen osallistujat ovat koulutusten aikaisilla työssäoppimisjaksoilla ja kun hankkeeseen osallistujat siirtyvät koulutuksen jälkeen mahdollisen työelämävalmennukseen tai tukityöhön. Yrityskäyntejä tehdään osallistujan kanssa, jolloin keskustellaan työllistymisen mahdollisuuksista, tai vieraillaan yrityksessä ja kerrotaan hankkeen tukimahdollisuuksista yrittäjälle. Yritysyhteistyö on myös tiedonvälitystä ja markkinointia. Usein on tullut esille, ettei yrittäjillä ole tietoa tai kokemusta erilaisista työhallinnon tukimahdollisuuksista tai esimerkiksi, miten tukea työtöntä työllistymisen polulla. Yrityksen näkökulmasta työttömän työllistämisen esteenä on usein myös se, että yrityksestä puuttuu yksinkertaiset ja avustavat tehtävät, selkeät rutiinityöt. Sellaiset työt, joiden tekemiseen ei tarvita pitkää ammatillista koulutusta, mutta jotka voisivat antaa työttömälle mahdollisuuden saada työkokemusta ja siten tuntea osallisuutta. Yrittäjillä on myös liian suuria odotuksia työnhakijan osaamisen suhteen. Työtehtäviin perehtymiseen pitäisi varata riittävästi aikaa. Verkostoyhteistyön tavoitteena on kehittää työllistymisen palveluja ja tukea niiden tuottajia kolmannella sektorilla. Kolmannen sektorin työllistämispalveluista hyötyvät pitkään työttöminä olleet, se on hyvä aloitusjakso työkunnon palautumiseen. Kokonaistavoitteiden saavuttaminen Hankkeessa aloittaneita oli väliraportointi kaudella yhteensä 380 henkilöä (tavoite vuodelle 2004 yhteensä 200 henkilöä). Hankkeen sisäänotto tapahtuu koulutusten kautta. Hankkeen aloittaneista 270 henkilöä on aloittanut ohjaavan perusjakson kautta ja 110 henkilöä on tullut hankkeen muiden koulutusten (osaamiskartoitusjaksot ja ammatilliset osatutkinnot) kautta. Aloittaneista on naisia 158 ja miehiä 221; kuopiolaisia 340, siilinjärveläisiä 38 ja vehmersalmelaisia 1; maahanmuuttajia 3. Hankkeen on suorittanut mennessä 124 henkilöä, joista koulutukseen on sijoittunut 38,7 % ja työhön avoimille työmarkkinoille 15 %. Suurin osa koulutukseen sijoittuneista hankkeen suorittaneista on aloittanut omaehtoisen ammatillisen koulutuksen (35 henkilöä) tai tutkintotavoitteisen työvoimapoliittisen koulutuksen (10 henkilöä). Oppisopimuskoulutuksen on aloittanut 3 henkilöä ja ESR -rahoitteisen ammatillisen osatutkinnon 1 henkilö. Avoimille työmarkkinoille sijoittuneista on 9 henkilöä sijoittunut toistaiseksi voimassa olevaan työsuhteeseen. Muualle kuin avoimille työmarkkinoille eli tukityöhön, työelämävalmennukseen tai TMT - harjoitteluun sijoittui 24 henkilöä. 3

4 TAULUKKO 1. Hankkeen suorittaneiden sijoittuminen hankkeen suorittamisen jälkeen. kaikki yli 25-vuot. alle 25-vuot. naiset miehet n % n % n % n % n % Koulutuksessa 48 38, , , , ,5 Työssä avoimilla 19 15, ,6 9 15,0 8 15, ,3 työmarkkinoilla Työssä muualla kuin 24 19, ,1 6 10,0 4 7, ,8 avoim. työmarkkinoilla Muualla 21 16, , ,3 9 17, ,7 Työttömänä 12 9,7 9 14,1 3 5,0 5 9,6 7 9,7 Yhteensä Muita elämäntilanteen huomioon ottaen mielekkäitä ratkaisuja työttömyyden sijaan ovat äitiysloma (2), sairausloma (3), eläke (1), varusmiespalvelu (1) tai sijoittuminen Työvoimanpalvelukeskuksen ohjaukseen (2). Kuopion seudulta pois muuttaneita on 8 henkilöä, joiden sijoittumisesta uudella paikkakunnalla ei ole tietoa. Henkilöitä, joiden hankeaika on päättynyt mutta eivät ole työnhakijoina, on neljä. Nuorten polkusuunnitelmat tähtäävät koulutukseen ja yli puolet alle 25-vuotiaista sijoittuukin koulutukseen hankkeen päättymisen jälkeen. Osa nuorista vaihtaa paikkakuntaa etsien uusia mahdollisuuksia kouluttautua tai työllistyä. Nuoruuteen kuuluu myös varusmiespalvelun suorittaminen. Vain kolme nuorta on jäänyt työttömäksi suoritettuaan hankkeen. Yli 25-vuotiaat osallistujat sijoittuvat joko koulutukseen tai työhön muualle kuin avoimille työmarkkinoille. Ikä ei ole merkitsevä tekijä työhön avoimille työmarkkinoille siirtymisessä. Yli 25-vuotiaista muualle sijoittuvat ovat pitkällä sairaslomalla, siirtyvät eläkkeelle tai jatkavat Työvoimanpalvelukeskuksen ohjauksessa. Naisten ja miesten sijoittuminen hankkeen suorittamisen jälkeen poikkeavat hieman toisistaan. Naiset jatkavat hankkeen suoritettuaan miehiä useammin koulutuksessa tai sijoittuvat muualle. Miehet työllistyvät naisia useammin työhön muualle kuin avoimille työmarkkinoille. Tarkoituksenmukaisuus Saavutetaanko hankkeessa toteutetuilla toimenpiteillä haluttuja tavoitteita ja onko hankkeella vaikutusta kohderyhmiin suhteessa niiden tarpeisiin Hankkeeseen osallistuvien henkilöiden työllistymisen esteitä ovat ammatillisen koulutuksen puute tai sen vanhentuminen, työkokemuksen puute tai sen vähyys ja/tai elämänhallintaan, fyysiseen tai psyykkiseen terveyteen tai sosiaaliseen tilanteeseen liittyvät ongelmat, oppimisen vaikeudet ja työnhakuun liittyvät ongelmat. 4

5 Hanke on purkanut hankkeeseen osallistujien työllistymisen esteitä ja vastannut kohderyhmän tarpeisiin työllistävillä ja koulutuksellisilla toimenpiteillä sekä yksilöllisellä ohjauksella. Alkukartoitusten mukaan 74 % hankkeeseen osallistujista tarvitsee ammatillista koulutusta, joka tukee heidän työllistymistään. Hankkeeseen osallistujista 206 henkilöllä (54,2 %) ei ole ammatillista koulutusta ja vain kansakoulun suorittaneita on 20 henkilöä. Ammatillisen koulutuksen omaavista henkilöistä on ammatinvaihtajia yhteensä 75 (19,7 %). Ammatillisen koulutuksen keskeyttämistä pidetään nuorten ongelmana. Kaikista hankkeen aloittaneista 115 henkilöä (nuorista 69 henkilöä) on keskeyttänyt ammatillisen koulutuksen yhden tai useamman kerran ennen hankkeeseen tuloa. Ammatillisen koulutuksen keskeyttäneissä on siis paljon myös yli 25-vuotiaiden ryhmässä. Osa nuorista ei ole aloittanut ammatillisessa koulutuksessa vaikka on saanut opiskelupaikan. Hankkeeseen osallistumisen edellytyksenä on, että työttömyys on eri syistä pitkittynyt ja/tai työhistoria koostuu pätkätöistä ja tukityöllistämisjaksoista ja/tai ammatillinen koulutus on puutteellista ja/tai ammatillinen osaaminen vaatii päivittämistä. Osallistujien työttömyyden kestoaika on keskimäärin 1,3 vuotta (nuoret 0,6 vuotta ja aikuiset 1,8 vuotta) ja työkokemusaika on keskimäärin 4,9 vuotta (nuoret 0,6 vuotta ja aikuiset 7,9 vuotta). Hankkeen yhtenä tavoitteena on kartoittaa hankkeeseen osallistuvien työrajoitteita ja tarvittaessa jatko-ohjaus kuntien / muiden palvelun tuottajien toimintaan. 146 osallistujalla on jonkin asteisia terveysrajoitteita (38,4 %). Yleisimmät terveysrajoitteet ovat allergia (66 henkilöä) ja selkä/niskavaivat 37 henkilöä. 32 osallistujaa ilmoittaa, että heillä on mielialaan liittyviä ongelmia/sairauksia. Kuopion seudun työpolku II- hankkeen rahoituksella toteutui ajalla yhteensä 688 osallistumista koulutukseen ja työllistymiseen liittyvissä toimenpiteissä. Työllistämistuella syntyi yhteensä 109 työsuhdetta ja ilman työllistämistukea yhteensä 57 työsuhdetta. TAULUKKO 2. Raportointikaudella työllistämistuella ja ilman työllistämistukea syntyneet työsuhteet. työllistämistuella* ilman tukea* kunnat 67 (4) 6 () valtio 1 () 1 (1) yksityinen 29 (4) 50 (2) 3.sektori 12 (5) - () Yhteensä 109 (13) 57 (3) *Siilinjärveläisten osuus merkitty (). Muita työhallinnon toimenpiteistä työkokeiluja toteutui 18 työkokeilusopimusta, työmarkkinatukiharjoittelua 27 TMT -sopimusta ja työelämävalmennus 54 TEV -sopimusta. Hankkeen kartoitus- ja perusjaksoille on osallistunut 270 henkilöä. Hankkeen ESR -rahoitteisiin koulutuksiin (osaamiskartoitusjaksot ja osatutkinnot) oli yhteensä 131 osallistumista. Muihin 5

6 koulutuksiin osallistuttiin seuraavasti: kansallisiin työvoimakoulutuksiin 36 osallistumista; pitkäkestoisiin koulutuksiin 36 osallistumista ja oppisopimuskoulutuksia 3. Jokaisella hankkeeseen osallistujalla on henkilökohtainen yksilöohjaaja. Hankkeessa on neljä yksilöohjaajaa. Yksilöohjaus tarkoittaa, että hankkeen yksilöohjaaja ja osallistuja pohtivat ja ratkovat yhdessä työllistymiseen, kouluttautumiseen ja elämäntilanteeseen liittyviä ongelmia. Yksilöohjauksen tavoitteena on yhteen sovittaa eri toimenpiteistä palvelukokonaisuus, joka auttaa osallistujaa työllistymään tai kouluttautumaan ja joka poistaa työllistymisen esteitä. Yksilöohjaus sisältää palvelutarpeen ja työelämävalmiuksien arvioinnin; ohjauskeskusteluja asiakkaan kanssa; yhteistyötä työvoimaviranomaisten ja sosiaalitoimen kanssa; yritysvierailuja ja työnantajakäyntejä (yksityinen ja julkinen); kouluttajayhteistyötä ja koulutuspaikkakäyntejä; verkostotyötä kolmannen sektorin työllistämispalveluja järjestävien tahojen kanssa sekä; yhteistyötä hoitavien, kuntouttavien ja sosiaalista tukea antavien tahojen kanssa (esim. A-klinikka, Huumepysäkki, Velkaneuvonta, Mielenterveyspalvelut, Työklinikka, yksityiset lääkäripalvelut yms.). Yksilöohjaus perustuu asiakkaan voimavarojen lisäämiseen eli sosiaalisten, terveydellisten, taloudellisten ja persoonallisten työllistymisen esteiden vaikutusten vähentämiseen ja kykyjen ja itseluottamuksen kartuttamiseen. Yksilöohjauksella tuetaan osallistujan voimavarojen käyttöönottoa ja halutaan siirtää voimavaroja ympäristöstä osallistujan käyttöön. Yksilöohjauksella lisätään asiakkaan valmiutta ottaa kontrolli omasta elämästään, olosuhteistaan, tulevaisuudestaan ja halua saavuttaa omia tavoitteitaan. Yksilöohjauksella tavoitellaan osallistujan itsemääräämistä, itsenäisyyttä, itseohjautuvuutta, itsenäiseksi oppimista ja osallistumista. Se on tapa kuulla osallistujien ääntä ja antaa heille resursseja ja mahdollisuuksia ilmaista tarpeitaan ja pyrkimyksiään. Se on myös osallistujan arvostusta ja tapa tuoda esiin osallistujan elämänkokemusta ja huomioida heidän näkemyksensä, ottaa heidät mukaan heitä itseään koskevaan päätöksentekoon. Yksilöohjauksella ajetaan osallistujan etuja, ei vain lainopillisessa mielessä, vaan myös muuhun viranomaistoimintaan nähden sekä kehitetään osallistujan omia verkostoja, ylläpidetään luonnollisia verkostoja ja autetaan uusien verkostojen luomisessa. Yksilöohjauksen prosesseihin kuuluvat olennaisesti dialogi eli vuorovaikutussuhteen rakentaminen ja tilanteen muutosten mahdollisuuksien huomioiminen, kontaktien luominen yhteisöihin ja uusien mahdollisuuksia luominen. Keskeisiin menetelmiin kuuluu mm. motivointi (esim. motivoivahaastattelu), voimavaraistaminen, piirtäminen, kriisiyttäminen. Yksilön voimavarojen kehittäminen ei yksin riitä vaan tarvitaan myös verkostotyötä. Tuottavuus Kuinka paljon palveluita saadaan aikaiseksi käytetyillä resursseilla? Hankkeen kartoitusjaksot ja ohjaavat perusjaksot toimivat hankkeen keskeisinä sisääntuloväylinä. Ne tuottavat henkilön jatkotyöllistymisen kannalta valmiuksia ja tietoa, jota voi hyödyntää työnhakusuunnitelmia tai muita jatkosuunnitelmia laadittaessa. Osallistujien työnhakusuunnitelmat päivitetään työvoimatoimistossa perusjaksojen päättyessä yhdessä osallistujan, työvoimaneuvojan, 6

7 kouluttajan ja yksilöohjaajan kanssa. Kartoitusjaksoja järjestettiin 5 (vain kartoitusjaksolle osallistuneita oli 26 henkilöä). Aikuisten perusjaksoja järjestettiin 7 ja nuorten perusjaksoja 5. Näihin koulutuksiin osallistumispäiviä yhteensä opiskelijatyöpäivää. Hankkeen koulutusesitysten periaatteena on toteuttaa koulutuksia, jotka lisäävät hankkeeseen osallistuvien työmarkkinavalmiuksia ja joihin he kykyjensä ja kokemuksensa perusteella pystyvät osallistumaan. Toisena esitysperiaatteena on, että hankkeessa on olemassa alan yrityskontakteja tai alalle on tulossa työvoimantarvetta lähiaikoina. Osaamiskartoitukset on kytketty tiiviisti ammatillisiin koulutuksiin. Osaamiskartoituksia on järjestetty myynnin, talotekniikan/lvi ja kuljetusaloilta. Osatutkintoja on järjestetty Perustaitoja vanhusten hoito- ja huolenpitotyöhön, Myynnin osa-ammattitutkinto, Talotekniikan osatutkinto ja Kuljetusalalle valmentava koulutus. Näihin koulutuksiin yhteensä opiskelijatyöpäivää. ESR-rahoitteiset opiskelijatyöpäivät yhteensä Työllistämistuen käytön tarkoituksena on tukea hankkeeseen osallistuvan tavoitteellista työllistymispolkua. Hankkeessa on painotettu työllistymistä yksityissektorille. TAULUKKO 3. Työllistämisen tavoitteet ja työllistämistukipäätökset vuonna 2004 Suunnitelma Toteuma Kuopion kaupunki 60 henkilöä 63 henkilöä Siilinjärven kunta 10 henkilöä 4 henkilöä Vehmersalmen kunta 1 henkilö - Yksityissektori 70 henkilöä 40 henkilöä Yhteensä 141 henkilöä 107 henkilöä Yksilöohjausta tarjotaan kaikille hankkeeseen osallistuville. Aktiivitoimenpiteisiin on ohjattu 129 henkilöä ja aktiivisessa yksilöohjauksessa 111 henkilöä. Työhallinnon erityismenoihin liittyviin toimenpiteisiin on osallistunut työkokeiluihin 18 henkilöä, erikoislääkärikäynteihin 14 henkilöä, kuntoutustarveselvityksiin 8 henkilöä ja kuntoutustutkimuksiin 3 henkilöä. TAULUKKO 4. Hankkeen järjestämän koulutuksen ja toiminnan henkilötyöpäivien määrä v Suunnitelma Toteuma Koulutus, opiskelijatyöpäivät Tukityöllistäminen Erityismenot Hankkeen toiminta Opintosos.etuudet Yhteensä

8 Taloudellisuus Miten taloudellisesti käytössä olevat resurssit kyetään muuttamaan tuotoiksi ja tuloksiksi? Työvoimapoliittisiin toimenpiteisiin oli hankkeella vuonna 2004 käytössä yhteensä , jolla oli tarkoitus toteuttaa henkilötyöpäivää. Työvoimapoliittisten toimenpiteiden hankintasopimukset tehtiin työvoimaosaston ja kouluttajien kesken erikseen niiltä osin kuin määrärahoja ei ole osoitettu Kuopion ja Siilinjärven työvoimatoimistojen käyttöön. TAULUKKO 5. Työhallinnon kustannukset työvoimapoliittisissa toimenpiteissä vuonna 2004 Projektipäätös Toteuma Työvoimakoulutus Työllistämistuet Erityismenot Hankkeen toiminta Opintosos. etuudet Yhteensä Tehokkuus Kuinka hyvin tulokset vastaavat asetettuja tavoitteita? Hankkeeseen on osallistunut raportointikaudella 372 henkilöä, joista 124 henkilöä on päättänyt hankkeen. Hankkeen päätyttyä työttömäksi on kirjautunut 9,7 % osallistuneista. Muualle kuin avoimille työmarkkinoille työhön sijoittuneiden ja muualle sijoittuneiden työllisen prosessi jatkuu hankkeen päätyttyä heidän tekemänsä suunnitelman mukaan. Tällä hetkellä määrällisestä työllisyyteen liittyvästä tavoitteesta ollaan hieman jäljessä. TAULUKKO 6. Hankkeen työllisyyteen liittyvät välittömät tulostavoitteet Suunnitelma Toteuma vuonna 2004 Työhön avoimille työmarkkinoille 105 (21,0 %) 19 (15,3 %) Yrittäjiksi 2 ( 0,4 %) - Koulutukseen 195 (39,0 %) 48 (38,7 %) Yhteensä 302 (60 %) / (54 %) / 124 Pysyvyys ja hyöty Missä määrin muutosten voidaan odottaa kestävän hankerahoituksen päätyttyä? Hankkeen kehittämistavoitteina olevien uudenlaisten koulutusratkaisujen räätälöinti on edennyt tehokkaasti. Yhdessä oppilaitosten ja työnantajien kanssa työstetty työelämäläheinen koulutusmalli motivoi hankkeen kohderyhmään jatkokoulutukseen. Koulutusmallissa koulutusjaksot alkavat kolmen viikon pituisella osaamiskartoitusjaksolla, jonka aikana kyseessä olevalle ammattialalle 8

9 hakeutuvien opiskelijoiden alan osaaminen, kiinnostus ja oppimistyyli kartoitetaan. Osaamiskartoituksen jälkeen opiskelijat siirtyvät hankkeen jatkopoluille työelämävalmennukseen, jonka aikana luodaan pohjaa jatko-opinnoille esim. oppisopimukseen. Työelämäläheisessä koulutusmallissa alan ammatilliset opinnot (osia perustutkinnosta tai ammattitutkinnosta) jatkuvat työelämäjakson jälkeen. Nämä koulutukset toteutetaan kiinteässä yhteistyössä alan yritysten kanssa. Koulutusjakso koostuu ohjatusta työssäoppimisjaksosta, jota alan opettaja ohjaa yhteistyössä työnantajan kanssa ja alan teoreettisista perusopinnoista, joiden opiskelu tapahtuu oppilaitoksessa. Painopiste koulutusmallissa on työssäoppimisessa. Tavoitteena on, että opiskelijat suorittavat osan ammatillisista opinnoista hankkeen ESR -rahoituksella. Koulutuksen jälkeen opiskelijat jatkavat tutkinnon loppuun joko oppisopimuksella tai kiinteämuotoisella ammatillisella koulutuksella. Hankkeen rahoituksella toteutettujen osaamiskartoituskoulutusten ja osatutkintojen opettajien kanssa pidettiin yhteispalaverit. Heidän kanssaan on yhdessä selvitetty hankkeeseen osallistujien tarpeita ja hankkeen odotuksia koulutukselta. Lisäksi hankkeen henkilökunta on tehnyt yrityskäyntejä koulutuksiin liittyen ja meneillään olevien koulutusten työssäoppimisjaksoilla. Toisena kehittämistavoitteena on tehostaa toimenpiteitä, joiden kautta työantajat saavat kannustavia kokemuksia pitkäaikaistyöttömistä, jotta työllistämisen kynnys madaltuisi. Yritys- ja työnantajakäynneillä työnantajia on informoitu hankkeen työllistämistuki- ja koulutusmahdollisuuksista ja samalla keskusteltu yrityksen rekrytointitarpeista. Yrityskäyntejä tehdään myös perusjaksojen työssäoppimisjaksoilla ja yksilöohjauksessa tarpeen mukaan. Verkostoyhteistyömallin kehittämisen tavoitteena on työttömän työllistymisen ja työelämävalmiuksien edistäminen. Työllistymisenportaita on kehitetty asiakassegmentoinnin ja hankkeen toiminnan seurannan välineeksi. Sen avulla työllisyysverkosto voi kehittää omaa toimintaansa vastaamaan asiakkaiden kuntoutuksen tarpeita kullakin portaalla tehokkaasti ja vaikuttavasti. Hankkeen kehittämistavoitteina yhteensovittaa eri toimenpiteitä palvelukokonaisuudeksi, kartoittaa hankkeeseen osallistuvien työrajoitteita ja tarvittaessa ohjata kuntien tai muiden palvelun tuottajien toimintaan ja mahdollistaa työllistyminen asiakkaan palvelutarpeeseen ja työelämänvalmiuksiin pohjautuen. Yksilöohjauksen toimintamalli vastaa näihin kehittämistarpeisiin. Yksilöohjauksesta hyötyvät hankkeeseen osallistuja, työvoimatoimiston työvoimaneuvojat ja ammatinvalinnanohjaajat, yritykset tai kolmannen sektorin toimijat ja kouluttajat. Hankkeeseen osallistuja saa tukea, ohjausta ja rohkaisua oman elämänhallintaan, omien suunnitelmien tekoon, koulutukseen ja työhön siirtymiseen sekä viranomaisbyrokratiassa toimimiseen. Työvoimatoimistojen työvoimaneuvojat ja ammatinvalinnanohjaajat saavat syvempää tietoa osallistujien elämäntilanteista ja olosuhteista ja mahdollisuuksista. Näin päätöksenteko ja työttömien sijoittaminen työhön ja koulutukseen helpottuu ja se on tehokkaampaa ja saadaan oikeat ihmiset oikeisiin paikkoihin oikeaa aikaa. Yritykset tai kolmannen sektorin toimijat, jotka tarjoavat hankkeeseen osallistujalle työsuhteen, työharjoittelu tai kokeilupaikan, työssäoppimispaikan saavat osaavan ja motivoituneen työntekijän/työssäoppijan/työharjoittelijan/ työvalmennettavan. Kouluttajat, jotka kouluttavat hankkeeseen osallistujia, saavat tietoa ja taitoa 9

10 erilaisen oppijan kohtaamiseen. Yhteiskunnallinen hyöty tulee verotuloina, sosiaalikulujen vähenemisenä, elämänlaadun ja hyvinvoinnin lisääntymisenä. Vaikuttavuus Missä määrin hanke edistää ohjelmalle ja hankkeelle asetettuja tavoitteita? Kuopion seudun työpolku II-hanke on ESR -hanke, joka kuuluu Itä-Suomen tavoite 1 -ohjelman toimenpidekokonaisuuteen 2.3 Työmarkkinoiden toimivuuden ja työllistyvyyden edistäminen. Euroopan sosiaalirahasto (ESR) on tärkein väline Euroopan unionin (EU) muuttaessa työllisyys-, koulutus- ja elinkeinopoliittiset tavoitteensa käytännön toimenpiteiksi jäsenmaissa. Euroopan sosiaalirahaston tehtävänä on auttaa työttömyyden torjunnassa, edistää työntekijöiden ammattitaitoa sekä tukea työvoiman ja yritysten osaamista uusissa työelämän haasteissa. Tavoitteena on edistää työmarkkinoiden toimivuutta ja elinikäistä oppimista, kehittää aktiivista koulutus- ja työvoimapolitiikkaa työttömyyden torjumiseksi sekä ehkäistä sosiaalista syrjäytymistä. Rahaston tavoitteena on myös lisätä valmiuksia tutkimuksen, tieteen ja teknologian alalla. Lisäksi tavoitteena on edistää tasa-arvoisia mahdollisuuksia työelämässä sekä naisten ja miesten välistä tasa-arvoa. Itä-Suomen tavoite 1 -ohjelman toimenpidekokonaisuuden 2.3 Työmarkkinoiden toimivuuden ja työllistyvyyden edistäminen keskeisenä tuettavana toimintana on työelämän ja koulutustarpeiden ennakoinnin kehittämistä ja hyödyntämistä, yhteisöllisen yrittäjyyden edistämistä, alueelliset ja paikalliset kumppanuus- ja työllistämiskokeilujen sekä toimijaverkostojen aktivointia, kolmannen sektorin ja kansalaistoiminnan mahdollisuuksia hyödyntävien työllistymismallien kehittämistä, uusien aktiivisen työvoimapolitiikan menetelmien kehittämistä (ml. ura- ja rekrytointipalvelut), työelämälähtöisen ja omaehtoisen koulutuksen edistämistä (ml. työssäoppimisen edistäminen), työllistyvyyden parantamista ja välittäjäorganisaatioiden toiminnan kehittämistä ja tukemista. Rahoitettavat hankkeet täydentävät ja kehittävät kansallisia työvoimapoliittisia toimenpiteitä, kehittävät uusia ennakoivia toimintamalleja, lisäävät henkilöstön osaamista sekä edistävät sukupuolten ja eri väestöryhmien välistä tasa-arvoa työmarkkinoilla. Hankkeita voidaan painottaa työttömien tai työssä olevien tarpeisiin. Toimenpidekokonaisuudessa 2.3 etusija annetaan hankkeille, jotka organisoidaan seutukunnallisesti ja jotka tähtäävät pitkäaikaistyöttömien ja vaikeasti työllistyvien henkilöiden työllistymisen edistämiseen esim. koulutuksen, tukityöllistämisen, kuntoutustoimenpiteiden ja yksilöllisen tuen keinoin. Seudulliset projektit toimivat kunta- ja työvoimatoimistokohtaisia työllisyydenhoidon käytäntöjä laajemman toimintatavan kehittäjänä ja aktivoijana. Näiden hankkeiden edellytetään kytkeytyvän seudullisiin työllisyysstrategioihin ja niiltä odotetaan merkittävää roolia seudullisten työllisyysstrategioiden rakentamisessa ja vahvistamisessa. Eri toimijoiden yhteistyö on tärkeää seudullisten hankkeiden suunnittelussa, käytännön toteutuksessa ja toiminnan kehittämisessä. Kuopion seudun työpolku hankkeen yritysyhteistyö tuottaa tietoa työelämän ja koulutustarpeiden ennakointia, kehittämistä ja hyödyntämistä varten. Seudullisena hankkeena se edistää alueellisia ja paikallisia kumppanuus- ja työllistämiskokeiluja sekä aktivoi työllisyystoimijaverkostoja. Työllisyysverkoston toiminta kehittää kolmannen sektorin ja kansalaistoiminnan mahdollisuuksia hyödyntäviä työllistymismalleja. Työelämäläheinen koulutusmalli ja yksilöohjauksen toimintamalli ovat uusia aktiivisen työvoimapolitiikan menetelmiä, jotka samalla edistävät työelämälähtöistä ja 10

11 omaehtoista kouluttautumista. Hankkeen toiminta täydentää työvoimatoimistojen ja sosiaalitoimistojen palveluja. Tavoitteiden saavuttaminen Hankkeen toiminta on ollut innovatiivista ja edistänyt hankkeeseen osallistujan työllisen prosessia kehittämällä uusia kouluttautumisen, työllistymisen, ohjauksen ja verkostotyön toimintamalleja. Hanke on toiminut tarkoituksenmukaisesti järjestäessään ammattikouluttamattomille aikuisille ja nuorille erilaista ohjauksellista, valmentavaa ja ammatillista koulutusta ja tukenut erilaisia työllistymisen mahdollisuuksia. Hanke on tuottanut palveluja kaikille hankkeeseen osallistuville heidän tarpeidensa mukaan. Kaikkien hankkeeseen osallistuvien työllistymisen prosessi ei vielä hanke (1,5 vuotta) koulutus tai työpaikka vaiheessa, mutta työvoimapoliittisilla tukitoimilla turvataan prosessin eteneminen. Hankkeessa kehitettyjä toimintamalleja voi siirtää opetus- ja koulutustyöhön, sosiaalityöhön, kuntoutukseen ja työvoimaneuvontaan ja ohjaukseen. Hanke edistää ohjelmalle ja hankkeelle asetettuja tavoitteita. Hankkeen taloudellisuutta on vielä vaikea arvioida. Hankkeen toiminta on edennyt suunnitellusti. Aikataulussa ollaan edellä osallistujamäärän suhteen ja mutta hieman jäljessä opiskelijatyöpäivien ja tukityöllistämispäivien suhteen. Hankkeen toimintaan varatut resurssit ovat riittävät. Hankkeen hyvät käytännöt, parannusehdotukset ja epäonnistumiset Hankkeen kartoitusjakso toimii hyvin hankkeen aloittavien henkilöiden lähtötilanteen, toiveiden ja alustavien etenemissuunnitelmien kartoituksessa. Koska kaikki kartoitusjaksolle osallistuvat pääsevät mukaan hankkeeseen, kartoitusjakso on menettänyt roolinsa hankkeenvalintaväylänä. Parhaiten kartoitusjakso ehkä kuitenkin toimisi jo puolen vuoden työttömyysjakson jälkeen, jolloin se toimisi tehokkaasti palvelutarpeen arvioinnissa, aktivoisi työnhakuun, edistäisi tavoitteellisuutta ja ehkäisisi työttömyyden pitkittymistä. Hankkeen perusjakso on osallistujien työllistymisprosessin varsinainen virittäjä ja avaaja. Se toimii osallistujan ammatinvalinnan ohjauksen apuna, työnhauntaitojen ja ATK osaamisen edistäjänä, tavoitteellisen työllistymisen kehittäjänä ja vahvistajana, työllistymisverkoston virittäjänä ja myös vertaistukena. Teorian ja käytännön vuorottelu näinkin lyhyellä jaksolla auttaa osallistujia rakentamaan itselleen polkusuunnitelman, joka on realistinen ja kokoaan yhteen osallistujan voimavarat ja toiveet. Osallistujien ATK-osaaminen on ollut erittäin heterogeenista: muutamat osallistujista eivät ole koskaan avanneetkaan tietokonetta ja muutamilla on ollut jo tietokäsittelyn erikoisammattitutkinto. ATK-opetukseen lisätty lisäopetus on auttanut vasta-alkajia ATK-taitojen oppimisen polulla alkuun ja osaajille on voitu eriyttää heidän tarpeisiinsa nähden vaativampaa opetusta. Perusjakson työssäoppimisjakso on avannut monelle jo seuraavan jatkopolkumahdollisuuden työelämävalmennuksessa, työharjoittelussa tai tukityössä. Yksilöohjaus toimii hankkeeseen osallistujien työllistymisprosessin tukena ja sparraajana. Jokaisella hankkeeseen osallistuvalla on oma yksilöohjaaja, joka on mukana jo perusjaksolla 11

12 virittämässä polkuajattelua ja työssäoppimisjaksolla innostamassa yhdessä kouluttajan kanssa työnantajia antamaan osallistujille jatkopolkumahdollisuuksia. Yksilöohjaaja sovittaa yhteen eri toimenpiteitä palvelukokonaisuudeksi perusjakson jälkeen ja mahdollistaa työllistyminen asiakkaan palvelutarpeeseen ja työelämänvalmiuksiin pohjautuen. Ohjauksellisen työotteen kehittäminen on hyvässä vauhdissa. Henkilökohtaistamisen ideat ja palveluohjauksenmalli tuovat yksilöohjaukseen jäsennystä. Yksilöohjauksen mallia voidaan soveltaa opetus- ja koulutustyössä, sosiaalityössä, kuntoutuksessa, työvoimaneuvonnassa ja ohjauksessa ja muussa ohjauksessa. Osaamiskartoitukset ja osatutkinnot ovat antaneet osallistujille uusia mahdollisuuksia tunnistaa osaamistaan ja saada lisää koulutusta tai aloittaa ammatillinen koulutus, jota voi jatkaa esimerkiksi oppisopimuksella. Osaamiskartoitukset ovat lisänneet hankkeen kouluttajayhteistyötä sekä oppilaitosten että yksityisten kouluttajien kanssa. Osaamiskartoitus sopii opiskelijoiden lähtötason arviointiin ja antaa osallistujalle tietoa omasta osaamisesta ja koulutustarpeesta. Työelämäläheisesti toteutetut osatutkinnot ovat avanneet monelle osallistujalle mahdollisuuden kouluttautua ammattiin uudella tavalla ja tutustua työantajien osaamisvaatimuksiin. Tärkeää on löytää työnantajat, joilla on rekrytointitarpeita, ja sovittaa koulutus heidän tarpeisiinsa. Esimerkiksi kuljetusalan työnantajat ovat olleet tyytyväisiä kuljetusalalle valmentavaa koulutukseen osallistuvien osaamiseen ja tällä hetkellä näyttää, että lähes kaikki koulutukseen osallistuvat työllistyvät kuljetusalalle koulutuksen jälkeen. Työharjoittelua ja työelämävalmennusta pidetään usein ilmaisena työnä ja osallistujat eivät ole kovin motivoituneita niihin. Polkuajattelu ja tavoitteellinen työllistäminen ovat avanneet osallistujien näkemystä ja lisänneet kiinnostusta katsastaa erilaisia mahdollisuuksia. Tukityömahdollisuus yksityiselle puolelle on avannut 19 osallistujalle toistaiseksi voimassa olevan tai määräaikaisen työsuhteen. Erityisen hyvin tukityö toimii niillä palvelualoilla, joilla palveluntuottaja etsii pitkäaikaisia palvelunostajia. Esimerkiksi vartiointipalveluissa tukityö on mahdollistanut oman vartiointipiirin syntymisen osallistujalle. Tukimahdollisuuksien etsimisessä on kuitenkin pidettävä mielessä, ettei työnantaja käytä tukea väärin eli vain hyötyäkseen työllistettävän työpanoksesta lyhytaikaisesti. Hanketta on hallinnoinut Savon ammatti- ja aikuisopisto. Hankkeella on toimivat tilat Minna Canthin kadulla. Vaikka hallinnoija myös toteuttaa hankkeen ja tekee koulutusesitykset, se ei itse kilpailuta koulutuksia. Koulutusten hankintaesitykset on päätetty yhdessä työvoimatoimistojen kanssa ja se sopeutettu muuhun kansallisen koulutuksen tarjontaan. Hankintamenettely on sujunut hyvin ja koulutukset ovat päässeet alkamaan lähes suunnitellussa tahdissa. Aivan vuoden lopussa tehtiin kartoitus- ja perusjaksojen toteutuksesta sopimukset koulutusten toteuttajien kanssa hankkeen päättymiseen saakka. Hankkeen maksatushakemusten käsittely on nopeutunut edelliseen hankekauteen nähden. Hanke tekee seurantaraportin puolen vuoden välein. Koska talousraportit eivät valmistuneet vielä väliraporttia kirjoittaessani, rahoituksen toteutumista ja kohdentumista en voi vielä arvioida. 12

13 Hankkeentoiminnassa olisi jatkossa painotettava ohjauksellisen työotteen kehittämiseen, koska osallistujat hyötyvät ohjauksen tuesta. ammatillisten osatutkintojen kehittämiseen, koska osallistujista 74 % tarvitsee työllistyäkseen ammatillista koulutusta; työnantajien kanssa tehtävään yhteistyöhön, koska työtä näyttää löytyvän vain yksityiseltä sektorilta; sosiaalisen työllistämisen kehittämiseen, koska useat hankkeeseen osallistuvat tarvitsevat työllistyäkseen sosiaalisen kuntoutuksen prosessin ja matalan tuottavuuden työpaikan Kuopiossa Merja Hilpinen hankepäällikkö, Kuopion seudun työpolku-hanke 13