Loppuraportti

Transkriptio

1 hankepäällikkö 1

2 LOPPURAPORTTI Projektin nimi: Kuopion seudun työpolku Projektikoodi: S00286 Tavoiteohjelma: 1A Tavoite 1A-ohjelma: Itä-Suomi Toimintalinja: 1A.2 Osaamisen vahvistaminen ja työvoiman valmiuksien parantaminen Toimenpidekokonaisuus: 1A.2.3 Työmarkkinoiden toimivuuden ja työllistyvyyden edistäminen Projektin toteutuksen ajankohta: Toteutus alkoi ja päättyi Projektin toteuttajaorganisaatio Organisaation nimi: Kuopion kaupunki / Ammatillinen aikuiskoulutuskeskus; alkaen Savon koulutuskuntayhtymä / Savon aikuisopisto Projektin vastuuhenkilön nimi ja asema organisaatiossa:, hankepäällikkö Osoite: Vuorelankatu 5-7 Postinumero: Postitoimipaikka: Kuopio Puhelin: Faksi: Sähköposti: merja.hilpinen@sakky.fi Projektin tiedot Projektin päävastuuviranomainen: Pohjois-Savon TE -keskus, työvoimaosasto Projektia rahoittavat muut viranomaiset: Projektin kohderyhmä: 1. työelämästä syrjäytymässä/syrjäytymisvaarassa olevat pitkäaikais- ja toistuvaistyöttömät - ammatillisen perustutkinnon suorittaneet, 2. työkokemusta vailla olevat nuoret, joiden työttömyyden pitkittyminen on todennäköistä, 3. ammattikoulutusta vailla olevat nuoret, koulutuksen ulkopuolelle jääneet ja syrjäytymisvaarassa olevat nuoret, 4. riittävän kielitaidon omaavat, syrjäytymisvaarassa olevat maahanmuuttajat Projektissa suunniteltu aloittavien henkilöiden lukumäärä: 450 Toteutunut seurantatietojen mukaan: 694 Projektin suunniteltu kokonaiskustannusarvio yhteensä: euroa Projektin toteutuneet kustannukset: 2

3 Projektin luokittelu Maantieteellinen kohdealue: Itä-Suomen lääni, Pohjois-Savo Toimiala: Muut palvelut Toiminta-ala: Sosiaalinen integroituminen (pp 2) Tasa-arvovaikutukset: Sukupuolineutraali projekti Ympäristövaikutukset: Ympäristöneutraali Tietoyhteiskuntavaikutukset: Tukee osallistujiensa työllistyvyyttä Ennakointitiedon hyväksikäyttö: Ei ennakointitavoitetta Vaikutukset paikalliseen kumppanuuteen: Ei kumppanuuden edistämisvaikutuk. ESR -projektityyppi: Ei mikään edellä mainituista projektityypeistä Ohjelmakohtainen projektityyppi: Ei mikään edellä mainituista projektityypeistä Hakusanat: Työllistäminen Yhteenveto projektin toteutuksesta ja tuloksista (yleiskuva projektista max 75 riviä) Tavoitteet Tavoitteena oli, että vuosittain hankkeeseen osallistuvista 150 henkilöstä 60 % työllistyy tai löytää muun aktiivisen ratkaisun työttömyyden sijaan. Työllistymisen vaihtoehtoja olivat esim. pitkäkestoinen ammatillinen koulutus ja sitä kautta työllistyminen, oppisopimuskoulutus tai yrittäjyys. Kehittämistavoitteena oli uusien työllistymismenetelmien kehittäminen, kokeileminen ja pysyväksi jäävien toimintatapojen kehittäminen. Kehitettyjen toimintatapojen tavoitteena oli syrjäytymisen ehkäisy ja työelämän tasa-arvon toteutuminen myös syrjäytymisvaarassa olevien yksilöiden osalta, osallistujien yksilöllisten työllistymistaitojen kehittyminen ja osallistujien työelämään integroitumisen kautta parantaa yksilöiden elämänlaatua ja elämänhallintaa. Lisäksi tavoitteena oli, että Kuopion seudun työpolun yhteistyöverkosto toimii tiiviisti ja kehittää uusia sosiaalisia innovaatioita, jotka jatkuvat hankkeen päättymisen jälkeenkin. Kehittäviksi tuotteiksi suunniteltiin uraohjausmalli, taitovalmennusmalli työelämätaitojen valmennusmenetelmä, verkostoyhteistyötavat, työelämän ja koulutuksen yhteistyömallit ja uusi muotoinen työpajatoiminta. Toimenpiteet Hankkeeseen osallistuneiden työllistymisen edistämiseksi kehitettiin ohjaavia kartoitusjaksoja, joilla osallistujat tekivät alustavat työllistymistä koskevat etenemissuunnitelmat. Kartoitusjakson jälkeen oli mahdollisuus osallistua Ohjaavalle perusjaksolle ja tehdä siellä uraa koskeva tarkempi, realistisempi ja sitoutuneempi työllistymistä koskeva toimintasuunnitelma. Perusjakson jälkeen osallistujalla oli mahdollisuus saada yksilöllistä ohjauspalvelua koko hankkeen ajan. Koska kohderyhmä valinnan mukaisesti lähes puolella osallistujista ei ollut ammatillista koulutusta tai se oli puutteellista tai vaati päivittämistä, järjestettiin hankkeen rahoituksella ammatillisiin opintoihin valmentavaa koulutusta ja osa-tutkintoihin tähtääviä ammatillisia koulutuksia. Näiden tavoitteena oli täydentää osaamisen puutteita ja auttaa hakeutumaan tutkintotavoitteeseen koulutukseen. Samalla kehitettiin myös työpajatoimintaa vastaamaan tarkemmin osallistujien tarpeisiin saada työkokemusta ja opiskelutaitoja ja lisäksi työelämän sosiaalisia taitoja. Hankkeeseen suunniteltiin myös taitovalmennusta, jossa osallistujalla oli mahdollisuus opiskella ohjatusti ja täydentää osaamisensa puutteita. 3

4 Hankkeen tukitoimintoina kehitettiin yritysyhteistyöhön työnetsintäpalvelua, jonka tehtävänä oli kertoa hankkeesta ja hankkeeseen osallistuvista henkilöistä, informoida työhallinnon mahdollisuuksista tukea työnantajaa ja samalla etsiä mahdollisia avoimeksi tulevia työpaikkoja. Viranomais- ja kolmannen sektorin verkostojen kehittämistyö pohjasi työllisyysverkoston rakentamiseen ja siihen osallistuvien organisaatioiden henkilöiden kouluttamiseen. Työllisyysverkostolle järjestettiin kaksi koulutusta: 1. BSC tasapainotettu mittaristo-koulutus, jonka tavoitteena oli kehittää työllisyysverkoston tarjoamia työllisyyspalveluja ja toteutuksen seurantaa, sekä 2. työllistämiseen liittyvien palvelujen tuotteistamiskoulutus. Yksilöohjauksen mallia kehitettiin omantyöntutkimuksen avulla. Oppilaitosyhteistyötä tehtiin ammatillisiin opintoihin valmentavien koulutusten, osaamiskartoitusten ja osa-ammattitutkintojen aikana. Tulokset Kuopion seudun työpolku-hankkeen toteutuneet toimenpiteet ovat onnistuneesti tarttuneet kiinni osallistujien työllistymisen esteisiin ja purkaneet niitä työllistymisen toimintasuunnitelmien ja tietoyhteiskuntataitojen koulutuksen avulla sekä järjestämällä osallistujien tarpeisiin pohjautuvaa ohjaavaa ja ammatillista koulutusta ja toimimalla yhteistyössä työllisyysverkoston kanssa. Fyysiseen ja psyykkiseen terveyteen liittyvien työllistymisen esteiden purkamiseen on haettu tutkimustietoa myös kuntoutustarveselvitysten ja erikoislääkärikäyntien avulla. Hankkeen sisäänotoksi suunniteltiin 450 henkilöä. Koska hankkeen sisäänottoa jatkettiin vuoden 2004 alkupuolelle, hankkeen aloittaneita oli yhteensä 694 henkilöä. Heistä vain kartoitusjakson käyneitä oli 119 henkilöä. Osallistujilla oli mahdollisuus olla hankkeen toimenpiteiden piirissä puolitoista vuotta. Hankkeen aloittaneista 193 osallistujalla on mahdollisuus jatkaa Kuopion seudun työpolku II-hankkeen toimenpiteiden piirissä. Heidät on kuitenkin laskettu Kuopion seudun työpolku I - hankkeen päättäneiksi. Hankkeen päättäneistä sijoittui työhön avoimille työmarkkinoille 79 henkilöä 11 % muualle kuin avoimille työmarkkinoille 150 henkilöä 22 % koulutukseen 182 henkilöä 26 % muualle 77 henkilöä 11 % työttömäksi 206 henkilöä 30 % Yhteensä 694 henkilöä 100 % Saila Lohen tekemän tutkimuksen Verkostoyhteistyön toimivuus moniasiakkaiden kokemana (Kuopion yliopisto, 2004) mukaan osallistuneiden tärkeimpänä tavoitteena hankkeen alussa oli työllistyminen ja toissijaisena tavoitteena opiskelemaan pääseminen ja ammatinvalintaan ja tulevaisuuden suunnitelmiin liittyvät asiat. Osallistujien mukaan Työpolkuhankkeeseen osallistumisella oli eniten merkitystä työpaikan saamiseen ja työnhaun aktivoitumiseen. Osallistujat kokivat hankkeeseen osallistumisella olleen merkitystä työllistymisen ja kouluttautumisen edistämiseen, taloudellisen tilanteen ja elämänlaadun paranemiseen. Hankkeen aikana kehitetyt toimintamallit ovat jatkossa hyödynnettävissä myös muilla paikkakunnilla ja muiden toimijoiden palvelutoiminnassa: 1. työelämäläheinen koulutusmalli: 2. yksilöohjauksen malli: 3. työllisyysverkosto: 4. työllistymisen portaat: 4

5 3. Projektin lähtökohta, tavoitteet ja kohderyhmä Hankkeen suunnittelu toteutettiin yhteistyönä eri sektoreiden edustajien kanssa. Suunnitteluun osallistui kohderyhmän edustajien lisäksi kuntien, työvoimatoimistojen, kolmannen sektorin, työnantajien ja aikaisempien työllisyyshankkeiden edustajia. Suunnittelun perusteena olivat aikaisempien hankkeiden kokemukset ja niiden hyvät käytänteet ja jatkokehittämistä kaipaavat käytänteet. Uudessa hankkeessa haluttiin hakea ratkaisua erityisesti työttömyyteen juuttuneiden henkilöiden työllistymisen problematiikkaan ja kehittää menetelmiä, jotka katkaisevat toimenpidekierteeseen joutuneen henkilön riskin kokonaan syrjäytyä ja jotka tuottavat räätälöityjä, riittävän pitkäkestoisia, eri toimintamahdollisuuksista rakennettuja, tuettuja polkuvaihtoehtoja. Hankkeen tavoitteeksi asetettiin luoda yhteistyössä eri toimijoiden kanssa hankkeeseen osallistujille sellaisia uusia, yksilöllisiä työllistymismahdollisuuksia, joista muodostuisi osallistujalle oma työllistymistä tukeva toimintaverkosto. Kehitettyjen toimintamallien edellytettiin siirtyvän pysyviksi toimintakäytänteiksi työllisyysverkostoon. Hankkeelle annettiin tehtäväksi tuoda osallistujan toimintakenttään monipuolinen ja laaja-alainen asiantuntijuus, jota perinteisessä työnvälityksessä ei ole mahdollista toteuttaa. Lisäksi edellytettiin laajaa yhteistyötä elinkeinoelämän ja muiden hankkeiden kanssa. Vuoden 2001 aikana hankkeelle luotiin BSC -arviointijärjestelmään pohjautuen hankkeen perustehtävä, visio ja arvot. Perustehtävä tiivistyi seuraavasti: Toimivan verkostotyön kautta kehitetään työllistymistä edistäviä toimintatapoja, rakennetaan yksilöllisiä työllistymispolkuja sekä löydetään todelliset työllistymisen esteet. Hankkeen visiosta haluttiin luoda riittävän haasteellinen ja keskeisimmät toimijatahot huomioiva tahtotila: Kuopion seudun työllistymisen portaat ovat todellisuutta. Hyvin koordinoitu ja verkottunut Kuopion seudun työllisyysohjelma, jossa alueelliset työvoima-, kunnallis-, koulutus-, elinkeino- ja sosiaalipoliittiset toimenpiteet takaavat työvoiman osaamisen ylläpitämisen, osaavan työvoiman saatavuuden sekä tukevat uusien työpaikkojen syntymistä.. Keskeisiksi toimintaa ohjaaviksi arvoiksi muodostuivat yksilön kunnioittaminen, tasaarvoisuus, joustavuus ja avoimuus, asiantuntijuus, jatkuva kehittyminen ja osallistava yhteistyö Tavoitteena oli, että vuosittain hankkeeseen osallistuvista 150 henkilöstä 60 % työllistyy tai löytää muun aktiivisen ratkaisun työttömyyden sijaan. Kehittäviksi tuotteiksi suunniteltiin uraohjausmalli, 5

6 taitovalmennusmalli työelämätaitojen valmennusmenetelmä, verkostoyhteistyötavat, työelämän ja koulutuksen yhteistyömallit ja uusi muotoinen työpajatoiminta. Hankkeen kohderyhmäksi määriteltiin 1. työelämästä syrjäytymässä/syrjäytymisvaarassa olevat pitkäaikais- ja toistuvaistyöttömät 2. ammatillisen perustutkinnon suorittaneet, työkokemusta vailla olevat nuoret, joiden työttömyyden pitkittyminen on todennäköistä, 3. ammattikoulutusta vailla olevat nuoret, koulutuksen ulkopuolelle jääneet ja syrjäytymisvaarassa olevat nuoret ja 4. riittävän kielitaidon omaavat, syrjäytymisvaarassa olevat maahanmuuttajat. 4. Projektin toteutus ja yhteistyö 4.1. Osallistujien ja yritysten valinta Hankkeen valintamenettelyä haluttiin kehittää edelliseltä hankekaudelta opitun perusteella. Haluttiin, että hankkeeseen osallistujat saisivat työllistymisensä polulla oikeanlaisia palveluja omiin tarpeisiinsa oikeaan aikaan. Tähän tarpeeseen suunniteltiin valintamenettelyä tukeva viiden päivän pituinen kartoitusjakso. Ne toimivat hankkeen toimenpiteisiin valikoitumisen väylänä. Kartoitusjaksot koostuivat informatiivisesta osuudesta ja ohjauksellisesta osuudesta. Osallistujille jaettiin informaatiota heidän käytettävissään olevista työhallinnon eri palveluista, koulutusmahdollisuuksista, työllisyysnäkymistä ja hankkeen tarjoamista mahdollisuuksista. Osallistujien lähtötilanteesta tehtiin kartoitus ryhmätoimintana ja yksilöhaastatteluna. Tehtävänä oli kartoittaa osallistujan toiveet, tavoitteet ja työhistoria sekä oma näkemys työllistymisensä esteistä ja samalla luoda kuvaa osallistujan työskentelytavoista, muutoshalukkuudesta ja sitoutumisesta. Kartoitusjakso palveli niitäkin osallistujia, joiden ei heti kartoitusjakson jälkeen ole mahdollista aloittaa hankkeen varsinaisissa toimenpiteissä Projektin toteutus ja eri tahojen yhteistyö projektissa Hankkeeseen hakeuduttiin työvoimapoliittisen koulutuksen kautta. Hankkeeseen osallistuneiden työllistymisen edistämiseksi kehitettiin ohjaavia kartoitusjaksoja, joilla osallistujat tekivät alustavat työllistymistä koskevat etenemissuunnitelmat. Kartoitusjakson jälkeen oli mahdollisuus osallistua 6

7 ohjaaville perusjaksoille ja tehdä siellä uraa koskeva tarkempi, realistisempi ja sitoutuneempi työllistymistä koskeva toimintasuunnitelma. Perusjakson jälkeen osallistujalla oli mahdollisuus saada yksilöllistä ohjauspalvelua koko hankkeen ajan. Koska lähes puolella osallistujista ei ollut ammatillista koulutusta tai se oli puutteellista tai vaati päivittämistä, järjestettiin hankkeen rahoituksella osallistujille ammatillisiin opintoihin valmentavaa koulutusta, jonka tavoitteena oli täydentää osaamisen puutteita ja auttaa hakeutumaan tutkintotavoitteeseen koulutukseen. Samalla kehitettiin myös työpajatoimintaa vastaamaan tarkemmin osallistujien tarpeisiin saada työkokemusta ja opiskelutaitoja ja lisäksi työelämän sosiaalisia taitoja. Hankkeeseen suunniteltiin myös taitovalmennusta, jossa osallistujalla oli mahdollisuus opiskella ohjatusti ja täydentää osaamisensa puutteita. Hankkeen tukitoimintoina kehitettiin yritysyhteistyöhön työnetsintäpalvelua, jonka tehtävänä oli kertoa hankkeesta ja hankkeeseen osallistuvista henkilöistä, informoida työhallinnon mahdollisuuksista tukea työnantajaa ja samalla etsiä mahdollisia avoimeksi tulevia työpaikkoja. Julkisen ja kolmannen sektorin verkostojen kehittämistyö pohjasi työllisyysverkoston rakentamiseen ja siihen osallistuvien organisaatioiden henkilöiden kouluttamiseen. Työllisyysverkostolle järjestettiin kaksi koulutusta: 1. BSC tasapainotettu mittaristo hyödyntämään työllisyysverkoston työllisyyspalvelujen kehittämistä ja toteutuksen seurantaa sekä 2. työllistämiseen liittyvien palvelujen tuotteistamiskoulutus. Yksilöohjauksen mallia kehitettiin omantyöntutkimuksen avulla. Oppilaitosyhteistyötä tehtiin ammatillisiin opintoihin valmentavien koulutusten, osaamiskartoitusten ja osa-ammattitutkintojen aikana. Kuopion seudun työpolku-hankkeen toteutuneet toimenpiteet ovat onnistuneesti tarttuneet kiinni osallistujien työllistymisen esteisiin ja purkaneet niitä työllistymisen toimintasuunnitelmien ja tietoyhteiskuntataitojen koulutuksen avulla sekä järjestämällä osallistujien tarpeisiin pohjautuvaa ohjaavaa ja ammatillista koulutusta. Fyysiseen ja psyykkiseen terveyteen liittyvien työllistymisen esteiden purkamiseen on haettu tutkimustietoa myös kuntoutustarveselvitysten ja erikoislääkärikäyntien avulla. Hanke on toiminut myös tarkoituksenmukaisesti kartoittaessaan osallistujien työllistymisen esteitä. Sekä hankkeen koulutuksissa että yksilöohjauksessa on tullut esille työttömyyden kriisiluonteinen ulottuvuus. Osallistujat ovat työttömyyskriisinsä työstämis- ja käsittelyvaiheessa, jossa he 7

8 työskentelevät työttömyyteen liittyvien tunteiden kanssa päästäkseen eteenpäin ja suuntautumaan tulevaisuuteen. Valmius järjestää oma elämä uudelleen on mahdollista, kun on valmis luopumaan entisestä. Polkuajattelumalli ja prosessimainen työote ovat helpottaneet tähän vaiheeseen kuuluvaa erityisen tuen tarvetta ja asioiden useaan otteeseen kertausta, asiasta puhumista ja tunteiden käsittelyä. Asiakaslähtöisyys, tavoitteellisuus ja työllistymissuunnitelman kirjaaminen konkreettisiin toimenpidemuotoihin ovat hyödyttäneet ja tukeneet osallistujien polun työstämistä ja edistäneet työllistymistä. Hankkeen toimenpiteet ovat olleet tuottavia ja vaikuttavia. Henkilökoulutus- ja henkilötyöpäiviä toteutui yhteensä päivää. Koulutuksia järjestettiin seuraavasti: kartoitusjaksoja perusjaksoja ohjaavaa koulutusta valmentavia koulutuksia osaamiskartoituksia osa-ammattitutkintoja 22 jaksoa 31 jaksoa 2 jaksoa 7 jaksoa 7 jaksoa 6 jaksoa Työsuhteita syntyi työllistämistuella seuraavasti: kunnat 139 työsuhdetta yksityinen 78 työsuhdetta 3.sektori 45 työsuhdetta valtio 12 työsuhdetta Ilman tukea syntyi työsuhteita seuraavasti: kunnat 15 työsuhdetta yksityinen 107 työsuhdetta 3.sektori - työsuhdetta valtio 5 työsuhdetta 8

9 5. Julkisuus ja tiedottaminen Hankkeella oli painettiin omat esitteet ja julisteet. Hankkeelle suunniteltiin omat internet-sivut, joilla esiteltiin hankkeen toimintaa, palveluja ja työllisyysverkostoon osallistuvia tahoja. Työvoimatoimistoissa oli esillä hanketta esittelevät julisteet ja jaossa hankkeen esitteet. Hanketta esiteltiin myös työvoimatoimiston odotusauloissa olevissa televisioissa. Yritysten tarpeisiin suunniteltiin oma esite. Hanke on ollut myös mukana tekemässä työllisyysverkoston omaa Työtä Kuopiosta lehteä ja esiintynyt Nuorten työpajojen tuottamassa työllisyysaihetta käsittelevässä ohjelmasarjassa, joka esitettiin paikallistelevisioissa Kuopiossa ja Oulussa. Hanketta on esitelty useissa radio-ohjelmissa ja lisäksi toimintaa esitelty paikallislehdissä. Hanke järjesti yhdessä paikallisen työllisyysverkoston kanssa kaikille kiinnostuneille avoimen Pohjois-Savon maakunnallisen työllisyysseminaarin keskiviikkona Päivään osallistui lähes 150 kuulijaa. Seminaarin aiheena olivat paikallisen työllisyysstrategian haasteet ja tarkoituksena oli nostaa esille Kuopion seutukunnan keskeisimpiä tulevaisuuden haasteita työllisyyden näkökulmasta ja pohtia tulevaisuutta mm. pitkäaikaistyöttömyyden näkökulmasta. Seminaarin alustajia olivat Kirsi Vainikainen Pohjois-Savon TE-keskus, Juhani Pirskanen Pohjois- Savon liitto, Veli-Matti Poutanen Kuopion yliopisto sekä lisäksi yrittäjien ja työllisyyshankkeiden edustajat. Seminaarin avasi apulaiskaupunginjohtaja Jukka Pulkkinen. Seminaarin päätteeksi järjestetyssä paneelissa oli mukana Kuopion seutukunnan kansanedustajaehdokkaita. Työllisyysverkoston toimijat esittelivät toimintaansa seminaarin aikana. 6. Ongelmat ja suositukset 6.1. Ongelmat projektin toteutuksessa Palvelutarpeen määrittely on osoittautunut keskeiseksi toimenpiteeksi hankkeeseen ohjautumisessa. Hankkeessa toteutetut toimenpiteet eivät kaikkien osallistujien kohdalta olleet oikea-aikaisia. Hoidollisia toimenpiteitä tarvitsevat osallistujat, joilla ei vielä ole valmiuksia osallistua työhön tai koulutukseen, pitäisi ohjata kuntouttavan toiminnan piiriin ja palveluohjauksen avulla auttaa heitä 9

10 etenemään oikeassa vaiheessa hankkeen toimenpiteiden piiriin. Toisaalta toimenpiteiden mahdollisimman varhainen toteuttaminen etenkin nuorten kohdalla ehkäisee syrjäytymistä Suositukset projektin toimeenpanon kehittämiseksi Nuorten ja pitkään työttöminä olleiden osallistujien työelämään siirtymisen tukemiseen on käytettävä aikaa. Riittävän pitkä työllistymisen polun rakentaminen, erilaisten toimenpiteiden yhteensovittaminen ja yhteistyön tekeminen vaatii kärsivällisyyttä ja pitkäjänteisyyttä hankkeen toimijoilta. Osallistujien valinta siten, että toimenpiteet ajoittuvat oikea aikaisesti osallistujan elämäntilanteeseen nähden, on erityisen tärkeää sekä osallistujan kannalta että hankkeen onnistumisen kannalta. Toiminnan järjestäminen sekä asiakaslähtöisesti että työelämälähtöisesti vaatii tarkkaa suunnittelua ja yhteistyötä työllisyysverkoton kanssa. Osaavien työntekijöiden löytäminen hankkeeseen on erityisen tärkeää. Jatkossa olisi edelleen kehitettävä seutukunnallista yhteistyötä ja verkostoitumista ja laajentaa työllisyysverkoston toimintaa Siilinjärvelle ja Vehmersalmelle ja yhteistoimintaa muiden seutukunnallisten hankkeiden kanssa. Myös ohjauksellisen työotteen sisällöllinen ja menetelmällinen kehittäminen vaatii jatkotyöskentelyä. 7. Projektin tulokset 7.1. Työllisyyteen liittyvät välittömät tulokset Kuopion seudun työpolku-hankkeen toteutuneet toimenpiteet ovat onnistuneesti tarttuneet kiinni osallistujien työllistymisen esteisiin ja purkaneet niitä työllistymisen toimintasuunnitelmien ja tietoyhteiskuntataitojen koulutuksen avulla sekä järjestämällä osallistujien tarpeisiin pohjautuvaa ohjaavaa ja ammatillista koulutusta. Fyysiseen ja psyykkiseen terveyteen liittyvien työllistymisen esteiden purkamiseen on haettu tutkimustietoa myös kuntoutustarveselvitysten ja erikoislääkärikäyntien avulla. 10

11 Hankkeen sisäänotoksi suunniteltiin 450 henkilöä. Koska hankkeen sisäänottoa jatkettiin vuoden 2004 alkupuolelle, hankkeen aloittaneita oli yhteensä 694 henkilöä. Heistä vain kartoitusjakson käyneitä oli 119 henkilöä. Osallistujilla oli mahdollisuus olla hankkeen toimenpiteiden piirissä puolitoista vuotta. Hankkeen aloittaneista 193 osallistujalla on mahdollisuus jatkaa Kuopion seudun työpolku II-hankkeen toimenpiteiden piirissä. Heidät on kuitenkin laskettu Kuopion seudun työpolku I -hankkeen päättäneiksi. Hankkeen päättäneistä sijoittui työhön avoimille työmarkkinoille 79 henkilöä 11 % muualle kuin avoimille työmarkkinoille 150 henkilöä 22 % koulutukseen 182 henkilöä 26 % muualle 77 henkilöä 11 % työttömäksi 206 henkilöä 30 % Yhteensä 694 henkilöä 100 % Saila Lohen tekemän tutkimuksen Verkostoyhteistyön toimivuus moniasiakkaiden kokemana (Kuopion yliopisto, 2004) mukaan osallistuneiden tärkeimpänä tavoitteena hankkeen alussa oli työllistyminen ja toissijaisena tavoitteena opiskelemaan pääseminen ja ammatinvalintaan ja tulevaisuuden suunnitelmiin liittyvät asiat. Tutkimustuloksista selviää, että osallistujien mukaan Työpolkuhankkeeseen osallistumisella oli eniten merkitystä työpaikan saamiseen ja työnhaun aktivoitumiseen. Osallistujat kokivat hankkeeseen osallistumisella olleen merkitystä työllistymisen ja kouluttautumisen edistämiseen, taloudellisen tilanteen ja elämänlaadun paranemiseen. Hankkeen tietokanta siirrettiin tilastolliseen tietojenkäsittelyohjelmaan (SPSS) ja tarkasteltiin sen avulla hankkeen toimenpiteitä suhteessa tuloksiin. Mikään yksittäinen toimenpide tai taustatekijä (työkokemus tai koulutus) ei osoittautunut yksinään tehokkaaksi välineeksi työpaikan saamisessa avoimilta työmarkkinoilta vaan työllistymiseen avoimille markkinoille liittyi eri toimenpiteiden yhdistelmiä ja yksilöohjausta työnantajan ja työntekijän tarpeiden yhteensovittamiseksi. Kuitenkin miehet työllistyivät naisia useammin avoimille työmarkkinoille ja muualle kuin avoimille työmarkkinoille. Naiset sijoittuivat miehiä useammin koulutukseen. 11

12 7.2. Projektin välittömät työllisyysvaikutukset työssä oleviin osallistujiin 7.3. Työpaikat ja uudet yritykset Yritysyhteistyön tavoitteena oli madaltaa osallistujien työllistymisen kynnystä. Yrittäjät odottavat työntekijöiltään asiakaspalvelu- ja atk-taitoja, joten näiden taitojen hankkimiseen paneuduttiin hankkeen koulutuksissa. Yritysten osaamis- ja rekrytointitarpeiden mukaan hankkeeseen kehitettiin työelämälähtöisiä koulutuksia. Oppisopimuksia syntyi hankkeen aikana 18. Yhteistyö yritysten kanssa oli aktiivista ja myönteistä ja uusia työsuhteita yksityiselle sektorille syntyi yhteensä 48. Yritysyhteistyöhön osallistuivat perusjaksojen kouluttajat, yksilöohjaajat, työja opintokoordinaattori sekä hankepäällikkö. Kouluttajien yrityskäynnit olivat luonteeltaan opiskelijan työssäoppimisjakson seurantaa ja sille asetetun oppimisen arviointia ja jatkopolkumahdollisuuksien esittelyä yrittäjälle. Yksilöohjaajien, työ- ja opintokoordinaattorin ja hankepäällikön yrityskäynnit liittyivät jatkopolkuohjaukseen ja hankkeen toiminnan markkinointiin. Yrityskäyntejä tehtiin yrityksiin, joiden toimialat liittyvät puutavaran ja puutuotteiden valmistukseen, koneiden ja laitteiden valmistukseen, rakentamiseen, tukku- ja vähittäiskauppaan, majoitus- ja ravitsemustoimintaan, kuljetus, varastointi ja tietoliikenteeseen, kiinteistö-, vuokrausja tutkimuspalveluihin, liike-elämän palveluihin, julkiseen hallintoon ja järjestötyöhön Välilliset työllisyysvaikutukset Hanke on muuttanut myös yhteistyötahojen ja toteuttajakumppaneiden toimintatapoja. Savon aikuisopiston kannalta hankkeessa toteutuneet toimenpiteet ovat lisänneet opiston henkilökunnan osaamista ja tietoisuutta pitkään työttömänä olleiden aikuisten ja nuorten työllistymisen problematiikasta ja kehittänyt uusia pedagogisia toimintamalleja. Työpolku-hankkeen toimintaympäristön kannalta tarkasteltuna hankkeessa toteutetut toimintamallit ovat vähentäneet ennakkoluuloja, jotka liittyvät työttömien työllistämiseen ja kouluttamiseen. Hanke on yhteistoiminnallaan lisännyt ammatillisten oppilaitosten opettajien taitoja kohdata työttömänä ollut ja vähän koulutusta saanut hankkeeseen osallistuja. 12

13 Hankkeen yksilöohjaus on tuonut esiin osallistujien työllistymisen esteitä ja muuttanut yhteistyössä työhallinnon projektiyhdyshenkilöiden kanssa palvelupakettiin kytkeytyviä toimintakäytäntöjä asiakaslähtöisemmiksi ja joustavammiksi. Hankkeen seurantaryhmän (hankkeen kanssa läheisistä yhteistyökumppanit) mukaan hanke on pystynyt rikkomaan rajoja ja innovatiivisesti yhdistänyt työhallinnon toimenpiteistä palvelukokonaisuuksia, jotka ovat tukeneet hankkeeseen osallistuneiden työllistymistä, tehneet tukityöllistämisestä asiakaslähtöistä ja tavoitteellista, lisännyt panostusta ohjauksen laatuun, rohkaissut osallistujia koulutukseen ja siirtänyt polkuajattelumallin myös yhteistyökumppaneiden toimintaan. Hanke on luonut ja ylläpitänyt osallistujien uskoa ja toivoa työmarkkinoille paluusta, lisännyt halua lähteä koulutukseen ja kohentanut elämänhallintaa ja laatua. Osallistujat ovat saaneet enemmän aikaa keskustella työllistymiseen liittyvistä ongelmista hankkeessa kuin muussa palvelujärjestelmässä. Myös hankkeen hyvät tulokset ovat luoneet osallistujiin uskoa paremmasta tulevaisuudesta työmarkkinoilla. 8. Projektin innovatiivisuus Hankkeen aikana kehitetyt toimintamallit ovat jatkossa hyödynnettävissä myös muilla paikkakunnilla ja muiden toimijoiden palvelutoiminnassa: 1. työelämäläheinen koulutusmalli: Yhdessä oppilaitosten ja työnantajien kanssa työstetty työelämäläheinen koulutusmalli motivoi hankkeen kohderyhmään jatkokoulutukseen. Koulutusmallissa koulutusjaksot alkavat kolmen viikon pituisella osaamiskartoitus-jaksolla, jonka aikana kyseessä olevalle ammattialalle hakeutuvien opiskelijoiden alan osaaminen, kiinnostus ja oppimistyyli kartoitetaan. Osaamiskartoituksen jälkeen opiskelijat siirtyvät hankkeen jatkopoluille työelämävalmennukseen, jonka aikana luodaan pohjaa jatkoopinnoille esim. oppisopimukseen. Alan ammatilliset opinnot (osia perustutkinnosta tai ammattitutkinnosta) jatkuvat työelämäjakson jälkeen. Nämä koulutukset toteutetaan kiinteässä yhteistyössä alan yritysten kanssa. Koulutusjakso koostuu ohjatusta työssäoppimisjaksosta, jota alan opettaja ohjaa yhteistyössä työnantajan kanssa, ja alan teoreettisista perusopinnoista, joiden opiskelu tapahtuu oppilaitoksessa. Painopiste koulutusmallissa on työssäoppimisessa. Tavoitteena on, että opiskelijat suorittavat osan ammatillisista opinnoista hankkeen ESR -rahoituksella. Koulutuksen jälkeen opiskelijat 13

14 jatkavat loppuun tutkinnon joko oppisopimuksella tai kiinteämuotoisella ammatillisella koulutuksella. 2. yksilöohjauksen malli: yksilöohjauksen tehtävänä on yhdessä osallistujan kanssa jatkaa perusjaksolla tehdyn työllistymisen toimintasuunnitelman pohjalta sen toteutusta ja tarkennusta. Edelleen pyritään auttamaan osallistujia arvioimaan omia tavoitteitaan, kiinnostuksiaan, osaamistaan ja kykyjään sekä ymmärtämään koulutusjärjestelmiä ja työmarkkinoita. Yksilöohjauksessa jatketaan esille tulleiden työllistymisen esteiden (esim. ulosotot, päihdeongelma, fyysiset ja psyykkiset sairaudet) purkamista ja tehdään mahdollisesti muiden palveluiden piiriin ohjaus. Yhdessä osallistujan kanssa etsitään työmahdollisuuksia, tehdään ja täydennetään työnhaun asiakirjoja. Rohkaistaan osallistujia ammatilliseen koulutukseen. 3. työllisyysverkosto: Kevään 2002 aikana ryhdyttiin Kuopiossa aktiivisesti työstämään eri toimijoiden välistä, kuopiolaista, yhteistyömallia. Verkottuneen yhteistyön tavoitteena on kohderyhmänä olevien työttömien työnhakijoiden työllistymisen edistäminen; hankkeen loppuvaiheessa verkostossa oli mukana 54 henkilöjäsentä eri sektoreilta) 4. työllistymisen portaat: työllisyysverkoston toiminnasta syntyi eri toimijoiden palveluista rakentuvat kuopiolaiset työllistymisen portaat, jotka mahdollistavat työttömyytensä eri vaiheissa olevien työnhakijoiden etenemisen kohden työllistymistä. Työllistymisen portaat toimivat myös selkeänä toimintamallina eri toimijoille. Työllisyysverkostolle järjestyn tuotteistamiskoulutuksen tuloksena syntyi yhdessä rakennettu perustietolomake. Hankkeen aikana kehitetyt projektityövälineet: 5. kartoitusjakso haastattelumalli; 6. kartoitusjakson etenemissuunnitelma; 7. Access -tietokanta (osallistujat ja yritykset); 8. perustietolomake (koko työllisyysverkoston käytössä); 9. jatkopolkusuunnitelma (perusjaksolla tehty toimintasuunnitelma); 10. yksilöohjauksen seurantajärjestelmä; 11. loppukoonti osallistujan tilanteesta hankkeen päättyessä 14

15 9. Toiminnan jatkuvuus Hankkeen toiminta jatkuu vuosina Jo nyt kuitenkin pysyviksi toimintamalleiksi ovat osoittautuneet työllisyysverkoston toiminta ja yksilöohjauksen toimintamalli. Edelleen kehittämistä vaativat työelämäläheinen koulutusmalli ja yritys- ja oppilaitosyhteistyö. Kuopiossa Lilli Heiskanen Sinikka Miettinen rehtori osastonjohtaja hankepäällikkö 15