Kuopion seudun työpolku II - hanke Hyvät käytänteet ja kehittämiskohteet

Transkriptio

1 Kuopion seudun työpolku II - hanke Hyvät käytänteet ja kehittämiskohteet

2 Puheenvuoro Kuopion seudun työpolku II hankkeen päätösseminaarissa Kuopion seudun työpolku II hanke Hankkeen tavoitteet ja tulokset Hankkeessa kehitetyt hyvät käytänteet ja toimintamallit Havaitut kehittämiskohteet

3 Kuopion seudun Työpolku II -hanke Kuopion seudun Työpolku II -hanke oli Euroopan sosiaalirahaston, työhallinnon, Kuopion kaupungin ja Siilinjärven kunnan rahoittama työllisyys- ja kehittämishanke, joka suunnattiin mukana olevien kuntien työvoimatoimistojen työnhakijoille sekä alueen työnantajille. Työpolku II -hankkeen hankeaika oli ja sitä hallinnoi Savon ammatti- ja aikuisopisto.

4 Hankkeen kohderyhmät Kuopion ja Siilinjärven pitkäaikaistyöttömät yli 25- vuotiaat aikuiset työnhakijat, joiden työttömyys oli eri syistä pitkittynyt. He olivat olleet vähintään vuoden työttömänä. Työttömien työnhakijoiden työhistoria koostui pätkätöistä tai tukityöllistämispätkistä tai asiakkaiden ammatillinen koulutus oli puutteellinen tai ammatillinen osaaminen vaati päivittämistä. Työpolku II -hankkeen kohderyhmään kuuluivat myös alle 25-vuotiaat nuoret, joilta puuttui ammatillinen koulutus sekä ne ylioppilaat, joiden välivuosi on pitkittynyt.

5 Asiakkaiden koulutustaustat Koulutustausta Ammattikoulutuksen omaavat Ammatinvaihtajat Ammatillisen koulutuksen keskeyttäneet 0 Kaikki Nuoret

6 Hankkeen tavoitteet Määrälliset tavoitteet: Kuopion seudun Työpolku II -hankkeen tavoitteena oli, että hankkeeseen osallistuvat henkilöt löytävät ratkaisun työttömyyteensä joko ammatillisen koulutuksen, työllistymisen, muun mielekkään vaihtoehdon tai näiden yhdistelmän kautta. Hankkeen tavoitteena oli, että siihen osallistuu vuosina henkilöä, joista 60 % sijoittuu työelämään, koulutukseen tai löytää muutoin mielekkään ratkaisun työttömyyteensä.

7 Laadulliset eli kehittämistavoitteet Sovittaa yhteen eri toimenpiteitä palvelukokonaisuudeksi (erilaiset koulutusmahdollisuudet, työ ja hankkeessa toteutettava työllistäminen, työelämävalmennus, työharjoittelu, työkokeilu) Kartoittaa hankkeeseen osallistuvien työllistymisen esteitä ja tarvittaessa ohjata heidät kuntien tai muiden palvelun tuottajien asiakkaiksi Mahdollistaa työllistyminen asiakkaan palvelutarpeeseen ja työelämänvalmiuksiin pohjautuen Räätälöidä uudenlaisia koulutusratkaisuja Tehostaa toimenpiteitä, joiden kautta työnantajat saavat kannustavia kokemuksia pitkäaikaistyöttömistä, jotta työllistämisen kynnys madaltuisi Tehdä verkostoyhteistyötä työttömän henkilön työllistymisen ja työelämänvalmiuksien edistämiseksi.

8 HANKKEEN TULOKSET Suunnitelma Toteuma Työhön avoimille työmarkkinoille Yrittäjiksi 2 1 Koulutukseen Yhteensä 362 / /780 Työssä muualla kuin avoimilla työmarkkinoilla 196 Työttömänä 124 Muualla 127 Kaikki yhteensä 780

9 Työllistyminen palkkatuella ja ilman tukea Hankkeessa oloaikana syntyi ilman tukea 236 työsuhdetta. Niistä kertyi 1720,5 henkilötyökuukautta eli 143 henkilötyövuotta. Työllistämistuella yksityiselle sektorille kertyi 631 henkilötyökuukautta eli 52,6 htv. Vastaavasti julkiselle sektorille kertyi tukikuukausia 822 eli 68,5 htv

10 Yksilöohjauksen prosessimalli TYÖVOIMA- TOIMISTO LÄHTÖTILANTEEN ARVIOINTI TUMA 5pv. TAMA 20 pv. MUUT ESR- KOULUTUKSET Alustava Etenemissuunnitelma Ensimmäiset Ohjauskeskustelut Ratkaisu; Työllistyminen/ Ratkaisu; Työllistyminen/ Koulutus Koulutus 1. Palvelutarpeen 4. Toteutumisen kartoitus arviointi YKSILÖOHJAUS Muut ratkaisut Muut ratkaisut 3. TOIMINTA 2. Tavoitteiden määritys Siirtopalaveri työvoimatoimistossa prosessimalli kuvaa ohjaustyön prosessinomaisuutta ja toimintaa. Ohjaus on matka; asiakkaan tullessa ohjaukseen hän lähtee matkalle aina jostakin lähtökohdasta jonnekin toisaalle, jonka tulisi olla erilainen kuin tuo alkukohta (Spangar. 2000, 19).

11 HYVÄT KÄYTÄNNÖT Hankeaikana toimiviksi hyviksi käytännöiksi muodostuivat erilaiset toimijoiden väliset tavat ja toimintamuodot, joita ylläpidettiin koko hankeajan. Taustalla oli asiakaslähtöinen ja prosessimainen ajattelu Polkuajattelu Puheeksiotto Ajan anto asiakkaille Kolmiopalaverit ja saattaenvaihtopalaverit Oma työvoimaneuvoja

12 Polkuajattelu Polkuajattelu hankkeessa merkitsi pitkäjänteisempien ja tavoitteellisempien suunnitelmien tekoa yhdessä asiakkaitten kanssa. Polkuja tulevaisuuteen rakennettiin siten, että asiakas toi kaiken oman kokemusmaailmansa ja ajatuksensa mukaan yhteistyöhön ja yksilöohjaaja omalta puoleltaan ammattitaitonsa; työmarkkinatietoisuuden, yrityskontaktitiedot, sinnikkään ja kannustavan ja kärsivällisen ohjaustyöotteen sekä verkostotaidot. Polkuajattelu oli eteenpäin elämässä ajattelua. Polut rakentuivat erilaisista räätälöidyistä vaiheista. Jos työnhakija oli välillä vaiheessa eli hän ei tiennyt miten edetä, istui yksilöohjaaja kannon päällä yhdessä asiakkaan kanssa miettimässä rauhassa seuraavia askeleita. Työnhakijan ja ohjaajan näkökulmasta se toimi tärkeänä pysähdysvaiheena ja yhtenä prosessin vaiheena

13 Puheeksi otto Puheeksi otto toimi työttömien työnhakijoiden parissa hyvin. Asioista puhuttiin suoraan ja avoimesti. Vaikeita asioita käsiteltäessä asiakkaan kunnioitus oli erittäin tärkeää. Ilmapiiristä pyrittiin tekemään turvallinen ja osoittamaan asiakkaalle, että olemme heidän yhteistyökumppaninsa todella vaikeittenkin tilanteiden keskellä. Puheeksi ottoa tarvittiin ennen kaikkea työllistymisen esteiden selvittämiseksi

14 Ajan anto Ajan anto asiakkaille olikin yksi tärkeimmistä hyvistä käytännöistä hankkeessa. Tunnetko mahdollisuutesi? - kurssin aikana kerätyn palautteen mukaan asiakkaamme toivoivat, että ohjaajilla olisi aikaa paneutua heidän asioihinsa. Ohjaajat pystyivät varaamaan kalenteristaan aikaa asiakkaille esim. kaksi tuntia kerrallaan, varsinkin jos tavoitteena oli ammatinvalinnan selkiyttäminen tai tutustumisvaihe. Asiakkaalle kirjoitettiin mm. suosituksia polulla etenemisen auttamiseksi.

15 Kolmiopalaverit Kolmiopalaverit eli yhteistyöpalaverit, joihin osallistuivat asiakas, yksilöohjaaja ja työvoimaneuvoja tai ammatinvalinnan psykologi, olivat tärkeitä ja ylläpitivät entistäkin ammatillisempaa työotetta. Kolmiopalaverit olivat tarpeellisia ammatinvalinnan selkeyttämistilanteissa, työhallinnon asiantuntijuutta tarvitsevissa jatkopolkukeskusteluissa sekä erilaisissa pulmatilanteissa.

16 Saattaen vaihtopalaverit Saattaen vaihtopalaverit tai siirtopalaverit koettiin hyviksi ja tarpeellisiksi kertyneen tiedon siirtämisessä kouluttajalta yksilöohjaajalle. Erityisesti ongelmalliset asiat otettiin puheeksi. Esille tulleita asioita voitiin lähteä selvittämään yksilöohjauksessa. Hankkeen loppuvaiheessa yksilöohjaaja osallistui työvoimatoimistossa pidettäviin saattaen vaihto/loppukeskusteluihin, joissa suunnitelmat siirrettiin työhallinnon tietojärjestelmään.

17 Oma työvoimaneuvoja Oma työvoimaneuvoja oli lähes aina asiakkaiden tavoitettavissa. Hän toimi yhdyshenkilönä yksilöohjaajan, asiakkaiden, kouluttajien ja työvoimatoimiston välillä. Oma työvoimaneuvoja piti hankkeen ohjaajia ajan tasalla työhallinnon muutoksista sekä neuvoi mm. työllistämiseen liittyvissä asioissa. Hankkeen asiakkailla oli mahdollisuus soittaa omalle työvoimaneuvojalle suoraan ja sopia asioista. Myös yhteistyöpalaverit (kolmiopalaverit) työvoimaneuvojan kanssa olivat asiakaslähtöisiä ja polkuajattelun mukaisia. Oma työvoimaneuvoja lisäsi merkittävästi toiminnan tehokkuutta ja asiakaslähtöisyyttä.

18 Hyvät toimintamallit Ohjauksellinen työote Työllistymisen portaat Työllisyysverkosto Työelämäläheinen koulutusmalli Oman etenemissuunnitelman paja Kuopion seudun Työpolku II -hankkeessa kehitellyt hyvät toimintamallit.

19 Ohjauksellinen työote Ohjauksellinen työote pitkäaikaistyöttömien auttamisessa takaisin työelämään, koulutukseen tai muun palvelun piiriin, osoittautui erittäin toimivaksi malliksi Työpolku II - hankkeessa. Ohjauksellinen työote pitää sisällään asiakkaan kunnioittamisen, yksilöllisyyden ja ainutlaatuisuuden korostamisen, myönteisen ajattelun, kuuntelemisen, neuvotteluhenkisyyden sekä prosessimaisen ajattelun. Asiakkaita ei laitettu toimenpiteisiin vaan ohjattiin näkemään erilaiset toimintapolut väylänä eteenpäin. Työllistymisen portaiden mukaisesti asiakasta ohjattiin oikeiden palvelujen piiriin palveluohjauksen keinoin.

20 Työllistymisen portaat (liite 2) Työpolku -hanke I aikana kehitellyt Työllistymisen portaat - malli oli Työpolku II -hanke aikana käytössä kaikilla ohjaajilla. Malli toimi hyvänä työkaluna lähtötilanteen arvioinnissa sekä palveluohjauksessa. Tämä malli on sovellettavissa kaikkiin palveluohjausta tekeviin organisaatioihin.

21 Työllisyysverkosto Työllisyysverkosto kehitettiin Kuopiossa Työpolku I - hanke aikana. Verkostoon kuuluvat toimijat kokoontuivat yhteen kaksi kertaa vuodessa yhteisten teemojen ja asioiden äärelle. Työpolku II -hanke aikana verkostotoiminta vakiintui ja siirtyi pysyväksi käytännöksi, jonka vetovastuu on tällä hetkellä Kuopion seudun työvoiman palvelukeskuksella. Toimintaa on kehitetty ja tehostettu jakamalla työllisyysverkosto kolmeen tiimiin; vaikuttavuustiimi, yhteistyötiimi ja tiedotustiimi. ( Vaikuttavuustiimi on järjestänyt mm. kansanedustajille paneelitilaisuuden, sekä tehnyt ehdotuksia työttömien työnhakijoiden työllisyyden edistämiseksi. Tiedotustiimi on laatinut työllisyysverkoston esitteen.

22 Työelämäläheinen koulutusmalli Työelämäläheinen koulutusmalli osoittautui erittäin hyväksi malliksi kouluttaa työnhakijoita uusille urille. Työnantajat saivat kokemusta työnhakijoista osatutkintokoulutusten aikaisilla työssäoppimis-, työelämävalmennus- sekä palkkatukityöjaksoilla osatutkintokoulutusten välillä tai niiden jälkeen. Työnhakijamme työllistyivät hyvin koulutusten jälkeen ja työnantajat saivat osaavaa, sen hetkiseen tarpeeseen sopivaa työvoimaa käyttöönsä.

23 Koulutusmalli

24 Oman etenemissuunnitelman paja Uutta koulutusmallia kehitettiin vastaamaan mm. henkilökohtaistamismääräyksen tuomaan haasteeseen. Oman etenemissuunnitelman paja -koulutukseen valittiin henkilöitä, joilla oli jonkinlainen käsitys siitä, mitä he haluaisivat opiskella ja joilla oli aikaisempaa työkokemusta. Osaamiskartoitusten avulla heille räätälöitiin opiskelupolut. Koulutusta järjestää edelleen kansallisella rahoituksella Savon ammatti- ja aikuisopisto, Vuorelankadun yksikkö.

25 KEHITTÄMISKOHTEET Palvelutarpeen määrittäminen Palvelutarpeen määrittämisen voisi toteuttaa joko ostopalveluna tai sisällyttää se työhallinnon ja sosiaalitoimen perustoimintoihin, esim. työvoiman palvelukeskukseen. Sopiva ajankohta palvelutarpeen määrittämiselle olisi viimeistään puolen vuoden työttömyyden jälkeen, jolloin työttömyys uhkaa selkeästi pitkittyä ja tehokkaampaan sekä yksilöllisempään palveluun on tarvetta. Palvelutarpeen määritys yhdistettynä palveluohjaukseen palvelisi hyvin sekä työnhakijoita että työvoimavirkailijoita. Toiminta tehostuisi ja palvelu paranisi

26 Ammatillisten osatutkintojen kehittäminen Työpolku II -hankkeen osallistujista 75 % todettiin tarvitsevan työllistyäkseen ammatillista koulutusta parantaakseen valmiuksiaan työmarkkinoilla. Kokemusten perusteella tarvitaan lisää osatutkintokoulutuksia, joiden avulla saadaan motivoitua sellaisiakin asiakkaita uusille koulutuspoluille, jotka eivät halua pitkäkestoiseen omaehtoiseen koulutukseen tai joilla on huonoja kokemuksia aikaisempiin opiskeluun liittyen. Lisäksi työantajat toivovat lisää lyhyempiä ja työelämälähtöisiä koulutuksia, joiden kautta saadaan rekrytoitua työntekijöitä entistä nopeammin.

27 Ohjauspalvelujen kehittäminen Hankkeessa havaittiin selkeää tarvetta yksilölliselle ohjauspalvelulle, help-desk -tyyppiselle paikalle, mistä saisi tietoa ja apua koulutukseen, ohjaukseen, opintojen rahoitukseen sekä työssäoppimispaikkojen järjestämiseen liittyen. Asiakaskunta muodostuisi opettajista, opiskelijoista, työttömistä, työnantajista, viranomaisista ja muista tarvitsijoista. Esimerkiksi Aikuiskoulutuksen Voima on pohjoiskarjalaisten aikuiskoulutusorganisaatioiden yhteinen asiakaspalvelupiste, joka palvelee koko Pohjois-Karjalan aikuisväestöä, yrityksiä ja työelämän organisaatioita ( -> Aikuiskoulutuksen Voima).

28 Työnteko kannattavaksi Työnteon tulisi olla aina taloudellisesti kannattavampaa kuin passiivisena kotona oleminen. Myös talouden kokonaistilanne pitäisi paremmin ottaa huomioon ohjattaessa asiakasta palkkatukityöhön. Mahdollisuudet eri työharjoittelumuotoihin (TEV, TMT, työkokeilu) tulisivat olla tasapuolisia niin ajallisesti kuin taloudellisesti kaikille työttömille riippumatta työttömyyspäivärahan muodosta.

29 Nuorten ammatinvalintaan enemmän tukea Nuorilla on yhteishaku -velvoite. Jotta työttömien, alle 25 -vuotiaiden ammattikouluttamattomien nuorten on mahdollista saada työttömyysturvaa, heidän on haettava yhteishaussa. Siitä seuraa, että nuoret hakevat pakkohaku periaatteella aloille, jotka eivät todellisuudessa kiinnosta tai ovat muuten epärelevantteja heidän tilanteeseensa. Väärien hakujen vähentämiseksi olisi nuorten ammatinvalinnallista ohjausta ja palvelua tehostettava esimerkiksi lisäämällä resursseja asiakastyöhön sekä panostamalla ohjaukselliseen työotteeseen entistä enemmän.

30 Palvelujen kohdentaminen yli 50- vuotialle työnhakijoille Yli 50-vuotiaiden työnhakijoiden työllistyminen pysyvämmin avoimille työmarkkinoille edellyttäisi entistä tehokkaampaa ja räätälöidympää yritysyhteistyömallia. Esim. kokemusta omaavat työnhakijat työllistetään yrityksiin korotetulla palkkatuella (esim ) vuodeksi määräaikaiseen työsuhteeseen. Palkkatukirahat kohdennettaisiin julkiselta sektorilta selkeästi yksityiselle sektorille. Yli 50v toivoivat omalle kohderyhmälle suunnattua ohjaavaa koulutusta ja tehokkaampia täsmäkoulutuksia työllistyäkseen. Lisäksi asiakkaat toivoivat käytännönläheisempää apua työllistymiseen; ohjaajat etsisivät yhdessä asiakkaan kanssa työelämävalmennus- ja piilotyöpaikkoja ja auttaisivat näin heitä työllistymään paremmin. (Keränen & Pylkkänen 2005, ) Yli 50 -vuotiaiden henkilöiden elämänkokemus ja työkokemus tulisi hyödyntää entistä paremmin nykyisillä työmarkkinoilla. Osaamisen tunnistamista tämän kohderyhmän kohdalla tulisi tehostaa heille suunnatulla työvoimapoliittisella koulutuksella (vrt. Oman etenemissuunnitelman paja).

31 Maksatushakemus nykykäytäntö Yhteistyön kehittäminen viranomaiset/hanketoimijat Kustannukset kertyvät 6kk Maksatushakemus -aikaraja Maksatushakemuksen Käsittely n. 5-6kk ei aikarajoja Mahd.lisä- Selvitykset 1-2kk Uusi Käsittely 1-2kk Maksatuspäätös Koko prosessi kestää väh. 12 kk Alkavan hankkeen rahoitustarve: Väh. Yhden vuoden toimintakulut

32 Kehittämisehdotus Koko prosessin kriittinen tarkastelu Laskutusväliksi 1 kk Vaikutukset: Lisää aluksi henkilöstön tarvetta, jatkossa tn. vähentää sitä Ongelmiin voidaan puuttua nopeammin Virheiden selvittäminen helpompaa Riskit pienevät Ohjattavuus paranee Mahdollistaa uusien hanketoimijoiden mukaan tulon

33 Lopuksi lämpimät kiitokset hyvästä ja rakentavasta yhteistyöstä Ohjausryhmälle Työllisyysverkostolle Kuopion ja Siilinjärven työvoimatoimistoille Kuopion seudun työvoiman palvelukeskukselle Pohjois- Savon Te-keskukselle/ESR-tiimille Savon ammatti- ja aikuisopistolle Kuopion kaupungille Siilinjärven kunnalle Kaikille pohjoissavolaisille työllisyyshankkeille Yrittäjille ja yrityksille Ennen muuta osaavalle ja sitoutuneelle henkilöstölle