Kuopion seudun työpolku II hanke Väliraportti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kuopion seudun työpolku II hanke Väliraportti 24.2.2004 31.12.2006"

Transkriptio

1 1 Kuopion seudun työpolku II hanke Väliraportti

2 2 Hankkeen toiminta Määrälliset tavoitteet Kuopion seudun työpolku-hankkeen tavoitteena on, että hankkeeseen osallistuvat henkilöt löytävät ratkaisun työttömyyteensä joko ammatillisen koulutuksen, työllistymisen tai muun mielekkään vaihtoehdon tai näiden yhdistelmän kautta. Hankkeeseen osallistuu vuosina yhteensä 600 henkilöä, joista 60 % sijoittuu työelämään, koulutukseen tai löytää muutoin mielekkään ratkaisun työttömyyteensä. Hankkeen kohderyhmään kuuluvat Kuopion, Siilinjärven kuntien työttömät yli 25- vuotiaat työnhakijat, joiden työttömyys on eri syistä pitkittynyt; joiden työhistoria koostuu pätkätöistä ja tukityöllistämispätkistä ja/ tai joiden ammatillinen koulutus on puutteellista ja toisaalta ammatillinen osaaminen vaatii päivittämistä; ja alle 25- vuotiaat nuoret työnhakijat, joilta puuttuu ammatillinen koulutus tai sen on keskeytynyt ja/ tai joiden välivuosi peruskoulutukset jälkeen on pitkittynyt. Kehittämistavoitteet Kuopion seudun työpolku II hankkeen kehittämistavoitteina on: 1. Sovittaa yhteen eri toimenpiteitä palvelukokonaisuudeksi (erilaiset koulutusmahdollisuudet, työ ja hankkeessa toteutettava työllistäminen, työelämävalmennus, työharjoittelu, työkokeilu) 2. Kartoittaa hankkeeseen osallistuvien työrajoitteita ja tarvittaessa ohjata kuntien tai muiden palvelun tuottajien toimintaan 3. Mahdollistaa työllistyminen asiakkaan palvelutarpeeseen ja työelämänvalmiuksiin pohjautuen 4. Räätälöidä uudenlaisia koulutusratkaisuja 5. Tehostaa toimenpiteitä, joiden kautta työnantajat saavat kannustavia kokemuksia pitkäaikaistyöttömistä, jotta työllistämisen kynnys madaltuisi 6. Tehdä verkostoyhteistyötä työttömän henkilön työllistymisen ja työelämänvalmiuksien edistämiseksi. Jokaisen hankkeeseen osallistujan kanssa rakennetaan yhdessä eri toimenpiteisiin perustuva palvelukokonaisuus. Palvelukokonaisuus pohjautuu hankkeeseen osallis-

3 3 tuvien työllistymis-mahdollisuuksien ja työrajoitteiden kartoitukseen. Tarvittaessa osallistuja ohjataan eteenpäin kuntien ja muiden palvelun tuottajien toimintaan. Tavoitteena on mahdollistaa työllistyminen asiakkaan palvelutarpeeseen ja työelämävalmiuksiin pohjautuen. Jotta hankkeen työllistymistavoitteet saavutettaisiin, kehittämistavoitteisiin liitettiin koulutusyhteistyö, työnantajayhteistyö ja verkostoyhteistyö. Koulutusyhteistyön tavoitteena on kehittää yhteistyössä oppilaitosten ja opettajien kanssa räätälöityjä, työelämäläheisiä, erilaiset oppijat huomioivia koulutusmalleja. Työnantajayhteistyön ja yritysyhteistyön tavoitteena on löytää yhdessä yrittäjien kanssa onnistuneita ratkaisuja työllistää hankkeeseen osallistuvia nuoria ja aikuisia työttömiä. Hankkeen työntekijät ovat monella eritavalla yhteydessä yrittäjiin. Yrittäjiä tavataan, kun suunnitellaan koulutuksia, koulutusten aikaisilla työssäoppimisjaksoilla ja koulutuksen jälkeen mahdollisen työelämävalmennuksen tai tukityön merkeissä. Yrityskäyntejä tehdään osallistujan kanssa, jolloin keskustellaan työllistymisen mahdollisuuksista, tai vieraillaan yrityksessä ja kerrotaan hankkeen tukimahdollisuuksista yrittäjälle. Yritysyhteistyö on myös tiedonvälitystä ja markkinointia. Usein on tullut esille, ettei yrittäjillä ole tietoa tai kokemusta erilaisista työhallinnon tukimahdollisuuksista tai esimerkiksi, miten tukea työtöntä työllistymisen polulla. Yrityksen näkökulmasta työttömän työllistämisen esteenä on usein myös se, että yrityksestä puuttuu yksinkertaiset ja avustavat tehtävät, selkeät rutiinityöt. Sellaiset työt, joiden tekemiseen ei tarvita pitkää ammatillista koulutusta, mutta jotka voisivat antaa työttömälle mahdollisuuden saada työkokemusta ja siten tuntea osallisuutta. Yrittäjillä on myös liian suuria odotuksia työnhakijan osaamisen suhteen. Työtehtäviin perehtymiseen pitäisi varata riittävästi aikaa. Verkostoyhteistyön tavoitteena on kehittää työllistymisen palveluja ja tukea niiden tuottajia kolmannella sektorilla. Kolmannen sektorin työllistämispalveluista hyötyvät pitkään työttöminä olleet, se on hyvä aloitusjakso työkunnon palautumiseen. Kokonaistavoitteiden saavuttaminen Hankkeen on aloittanut mennessä yhteensä 780 henkilöä (tavoite mennessä yhteensä 600 henkilöä ). Hankkeen sisäänotto tapahtuu koulutusten kautta. Hankkeen aloittaneista 321 henkilöä on tullut Tunnetko mahdollisuutesi? (ent. kartoitusjakso) -jakson kautta, 159 henkilöä on tullut nuorten perusjakson kautta, 145 henkilöä Tartu mahdollisuuksiisi! -jakson (ent. ohjaava perusjakso) ja 124 henkilöä hankkeen muiden koulutusten (osaamiskartoitusjaksot ja ammatilliset osatutkinnot) kautta. Aloittaneista on naisia 389 ja miehiä 391; kuopiolaisia 696, siilinjärveläisiä 83 ja maahanmuuttajia 13.

4 4 Hankkeen on suorittanut mennessä 525 henkilöä, joista koulutukseen on sijoittunut 31,2 (164 hlöä) ja työhön avoimille työmarkkinoille 15,8 % (83 hlöä) Suurin osa koulutukseen sijoittuneista hankkeen suorittaneista on aloittanut omaehtoisen ammatillisen koulutuksen (97 hlöä) tai tutkintotavoitteisen työvoimapoliittisen koulutuksen (25 hlöä). Oppisopimuskoulutuksen on aloittanut 18 henkilöä ja ESR -rahoitteisen ammatillisen osatutkinnon 19 henkilöä. Avoimille työmarkkinoille sijoittuneista on 37 henkilöä sijoittunut toistaiseksi voimassa olevaan työsuhteeseen. Muualle kuin avoimille työmarkkinoille eli tukityöhön, työelämävalmennukseen tai TMT -harjoitteluun sijoittui 105 henkilöä. TAULUKKO 1. Hankkeen suorittaneiden sijoittuminen hankkeen suorittamisen jälkeen: kaikki yli 25- alle 25 - naiset miehet vuotiaat vuotiaat n % n % n % n % n % Koulutuksessa Työssä avoimilla 83 15, työmarkkinoilla Työssä muualla kuin avoimilla työmarkkinoilla Yrittäjänä 1 0,2 1 0,4 1 0,3 Muualla* Työttömänä Yhteensä *) Muita elämäntilanteen huomioon ottaen mielekkäitä ratkaisuja työttömyyden sijaan ovat äitiysloma (10), sairausloma (22), eläke (3), varusmiespalvelu (3), sijoittuminen Työvoimanpalvelukeskuksen ohjaukseen (10) tai kuntouttavaan työtoimintaan (2). Kuolleita on neljä (4). Yli 25-vuotiaat osallistujat sijoittuvat joko koulutukseen tai työhön muualle kuin avoimille työmarkkinoille. Ikä ei ole merkitsevä tekijä työhön avoimille työmarkkinoille siirtymisessä. Yli 25-vuotiaista on pitkällä sairauslomalla 17 ja eläkkeellä kolme (3). Ikäryhmään kuuluvista 9 henkilöä on siirtynyt Työvoimanpalvelukeskuksen ohjaukseen. Nuorten polkusuunnitelmat tähtäävät koulutukseen ja 42,9 % alle 25-vuotiaista sijoittuukin koulutukseen hankkeen päättymisen jälkeen. Osa nuorista vaihtaa paik-

5 5 kakuntaa etsien uusia mahdollisuuksia kouluttautua tai työllistyä. Nuoruuteen kuuluu myös varusmiespalvelun (3) suorittaminen. 28 nuorta on jäänyt työttömäksi suoritettuaan hankkeen. * ) Kuopion seudulta muuttaneita on 32 henkilöä, joista kolme (3) on työssä avoimilla työmarkkinoilla, työssä muualla kuin avoimilla työmarkkinoilla on viisi (5) henkilöä, pitkäkestoisessa koulutuksessa yksi (1) henkilö, työvoimapoliittisessa koulutuksessa yksi (1) henkilö, sairauslomalla kaksi (2) henkilöä, 10 henkilön osalta työnhaku ei ole voimassa ja 11 henkilöä on työttömänä. Muuttaneista 15 henkilöä on alle 25-vuotiaita ja 17 aikuisia. Naisten ja miesten sijoittuminen hankkeen suorittamisen jälkeen poikkeavat hieman toisistaan. Naiset jatkavat koulutusta hankkeen suoritettuaan miehiä useammin. Miehet työllistyvät naisia useammin työhön muualle kuin avoimille työmarkkinoille. Tarkoituksenmukaisuus Saavutetaanko hankkeessa toteutetuilla toimenpiteillä haluttuja tavoitteita ja onko hankkeella vaikutusta kohderyhmiin suhteessa niiden tarpeisiin Hankkeeseen osallistuvien henkilöiden työllistymisen esteitä ovat ammatillisen koulutuksen puute tai sen vanhentuminen, työkokemuksen puute tai sen vähyys ja/tai elämänhallintaan, fyysiseen tai psyykkiseen terveyteen tai sosiaaliseen tilanteeseen liittyvät ongelmat, oppimisen vaikeudet ja työnhakuun liittyvät ongelmat. Hanke on purkanut hankkeeseen osallistujien työllistymisen esteitä ja vastannut kohderyhmän tarpeisiin työllistävillä ja koulutuksellisilla toimenpiteillä sekä yksilöllisellä ohjauksella. Alkukartoitusten mukaan 75 % hankkeeseen osallistujista tarvitsee ammatillista koulutusta, joka tukee heidän työllistymistään. Hankkeeseen osallistujista 368 henkilöllä (52,8 %) ei ole ammatillista koulutusta ja vain kansakoulun suorittaneita on 36 henkilöä. Ammatillisen koulutuksen omaavista henkilöistä on ammatinvaihtajia yhteensä 173 (22,2 %). Ammatillisen koulutuksen keskeyttämistä pidetään nuorten ongelmana. Kaikista hankkeen aloittaneista 257 henkilöä (nuorista 143 henkilöä) on keskeyttänyt ammatillisen koulutuksen yhden tai useamman kerran ennen hankkeeseen tuloa. Ammatillisen koulutuksen keskeyttäneissä on siis paljon myös yli 25-vuotiaiden ryhmässä. Osa nuorista ei ole aloittanut ammatillisessa koulutuksessa vaikka on saanut opiskelupaikan.

6 6 Hankkeeseen osallistumisen edellytyksenä on, että työttömyys on eri syistä pitkittynyt ja/tai työhistoria koostuu pätkätöistä ja tukityöllistämisjaksoista ja/ tai ammatillinen koulutus on puutteellista ja/tai ammatillinen osaaminen vaatii päivittämistä. Osallistujien työttömyyden kestoaika on keskimäärin 1,2 vuotta (nuoret 0,5 vuotta ja aikuiset 1,6 vuotta) ja työkokemusaika on keskimäärin 5,8vuotta (nuoret 0,6 vuotta ja aikuiset 8,4 vuotta). Hankkeen yhtenä tavoitteena on kartoittaa hankkeeseen osallistuvien työrajoitteita ja tarvittaessa jatko-ohjaus kuntien / muiden palvelun tuottajien toimintaan. 356 osallistujalla on jonkin asteisia terveysrajoitteita (45,6 %). Yleisimmät terveysrajoitteet ovat allergia (162 henkilöä) ja selkä/niskavaivat (93 henkilöä). 86 osallistujaa ilmoittaa, että heillä on mielialaan liittyviä ongelmia/sairauksia. Tältä osin tilanne näyttää edelleen huononevan: jälkeen aloittaneista, erilaisia terveysrajoitteita on jo 50,6 %:lla hankkeeseen tulleista. Kuopion seudun työpolku II- hankkeen rahoituksella toteutui ajalla yhteensä 1628 osallistumista koulutukseen ja työllistymiseen liittyvissä toimenpiteissä. Työllistämistuella syntyi yhteensä 275 työsuhdetta ja ilman työllistämistukea yhteensä 237 työsuhdetta. TAULUKKO 2. Raportointikaudella työllistämistuella ja ilman työllistämistukea syntyneet työsuhteet ja niistä kertyneet henkilötyövuodet. kunnat 162 (16) valtio 5 (3) yksityinen 95 (15) työllistämistuella*) ilman tukea *) 655 kk= 54,6 v (57,5kk=4,8v) 19,5kk=1, 6v (15,5kk=1,2v) 552,5 kk=46 v (100kk=8,3v) 28 (4) 128 kk= 10,7 v 3 (2) 3. sektori 35 (9) 1(0) 200 (22) 1276 kk=106,3 v Yhteensä 297 (43) 1227 kk=102,2 v (173 kk=14,4v) 233 (28) (1404 kk=117 v)

7 7 *) Siilinjärven osuus merkitty () Ilman tukea syntyneistä työsopimuksista kertyy 1404 henkilötyökuukautta eli 117 henkilötyövuotta, työllistämistuella yksityiselle sektorille kertyi 552,5 kk eli 46 v. ja työllistämistuella julkiselle sektorille kertyi 674,5 kk eli 56,2v. Ilman tukea työllistyneet työntekijät toimialoittain: toimiala työantajien määrä* hallinto 17 (1) kaupallinen työ 44 (11) kuljetus- ja liikenne 14 (1) maa- ja metsätalous 6 (1) muu esim. henkilöstön vuokraus 13 (3) palvelutyö 42 (7) sos. ja terveys 18 (5) tekninen työ 16 (4) teollinen työ 19 (7) Yhteensä 189 (40) Siilinjärveläisen osuus merkitty() *henkilöllä voi olla useita määräaikaisia työsopimuksia samalle työnantajalle. Muista työhallinnon toimenpiteistä toteutui 55 (3)* työkokeilusopimusta, työmarkkinatuki-harjoittelua 127 (3) TMT -sopimusta ja työelämävalmennus 221 (29) TEV - sopimusta. Hankkeen Tunnetko mahdollisuutesi? (ent. kartoitus-) ja Tartu mahdollisuuksiisi! -jaksoille (ent. perusjakso) on osallistunut 659 henkilöä. Hankkeen ESR - rahoitteisiin koulutuksiin osallistumisia (osaamiskartoitusjaksot ja osatutkinnot) oli yhteensä 410, joista Siilinjärveläisiä 34. Muihin koulutuksiin osallistuttiin seuraavasti: kansallisiin työvoimakoulutuksiin 111 osallistumista; pitkäkestoisiin koulutuksiin 118 osallistumista ja oppisopimuskoulutuksiin 18. Niistä 7 oli kunnalle ja yksityisiin yrityksiin 11 oppisopimusta, Siilinjärveläisten osuus 2 sopimusta. Jokaisella hankkeeseen osallistujalla on henkilökohtainen yksilöohjaaja. Hankkeessa on neljä yksilöohjaajaa. Yksilöohjaus tarkoittaa, että hankkeen yksilöohjaaja ja osallistuja pohtivat ja ratkovat yhdessä työllistymiseen, kouluttautumiseen ja elämäntilanteeseen liittyviä ongelmia. Yksilöohjauksen tavoitteena on yhteen sovittaa

8 8 eri toimenpiteistä palvelukokonaisuus, joka auttaa osallistujaa työllistymään tai kouluttautumaan ja joka poistaa työllistymisen esteitä. Yksilöohjaus sisältää palvelutarpeen ja työelämävalmiuksien arvioinnin; ohjauskeskusteluja asiakkaan kanssa; yhteistyötä työvoimaviranomaisten ja sosiaalitoimen kanssa; yritysvierailuja ja työnantajakäyntejä, (yksityinen ja julkinen); kouluttajayhteistyötä ja koulutuspaikkakäyntejä; verkostotyötä kolmannen sektorin työllistämispalveluja järjestävien tahojen kanssa sekä; yhteistyötä hoitavien, kuntouttavien ja sosiaalista tukea antavien tahojen kanssa (esim. A-klinikka, Huumepysäkki, Velkaneuvonta, Mielenterveyspalvelut, Työklinikka, yksityiset lääkäripalvelut yms.). Yksilöohjaus perustuu asiakkaan voimavarojen lisäämiseen eli sosiaalisten, terveydellisten, taloudellisten ja persoonallisten työllistymisen esteiden vaikutusten vähentämiseen ja kykyjen ja itseluottamuksen kartuttamiseen. Yksilöohjauksella tuetaan osallistujan voimavarojen käyttöönottoa ja halutaan siirtää voimavaroja ympäristöstä osallistujan käyttöön. Yksilöohjauksella lisätään asiakkaan valmiutta ottaa kontrolli omasta elämästään, olosuhteistaan, tulevaisuudestaan ja halua saavuttaa omia tavoitteitaan. Yksilöohjauksella tavoitellaan osallistujan itsemääräämistä, itsenäisyyttä, itseohjautuvuutta, itsenäiseksi oppimista ja osallistumista. Se on tapa kuulla osallistujien ääntä ja antaa heille resursseja ja mahdollisuuksia ilmaista tarpeitaan ja pyrkimyksiään. Se on myös osallistujan arvostusta ja tapa tuoda esiin osallistujan elämänkokemusta ja huomioida heidän näkemyksensä, ottaa heidät mukaan heitä itseään koskevaan päätöksentekoon. Yksilöohjauksella ajatetaan osallistujan etuja, ei vain lainopillisessa mielessä, vaan myös muuhun viranomaistoimintaan nähden sekä kehitetään osallistujan omia verkostoja, ylläpidetään luonnollisia verkostoja ja autetaan uusien verkostojen luomisessa. Yksilöohjauksen prosesseihin kuuluvat olennaisesti dialogi eli vuorovaikutussuhteen rakentaminen ja tilanteen muutosten mahdollisuuksien huomioiminen, kontaktien luominen yhteisöihin ja uusien mahdollisuuksia luominen. Keskeisiin menetelmiin kuuluu mm. motivointi (esim. motivoivahaastattelu), voimavaraistaminen, piirtäminen, kriisiyttäminen. Yksilön voimavarojen kehittäminen ei yksin riitä vaan tarvitaan myös verkostotyötä. Tuottavuus Kuinka paljon palveluita saadaan aikaiseksi käytetyillä resursseilla?

9 9 Hankkeen Tunnetko mahdollisuutesi? -jaksot (ent. kartoitusjaksot) ja Tartu mahdollisuuksiisi! -jaksot (ent. ohjaavat perusjaksot) toimivat hankkeen keskeisinä sisääntuloväylinä. Ne tuottavat henkilön jatkotyöllistymisen kannalta valmiuksia ja tietoa, jota voi hyödyntää työnhakusuunnitelmia tai muita jatkosuunnitelmia laadittaessa. Osallistujien työnhakusuunnitelmat päivitetään työvoimatoimistossa Tartu mahdollisuuksiisi! jaksojen päättyessä yhdessä osallistujan, työvoimaneuvojan, kouluttajan ja yksilöohjaajan kanssa. Tunnetko mahdollisuutesi? -jaksoja (ent. kartoitusjakso) järjestettiin 15 (vain kartoitusjaksolle osallistuneita on 69 henkilöä.) Aikuisten Tartu mahdollisuuksiisi! -jaksoja (ent. perusjaksoja) järjestettiin 18 ja nuorten perusjaksoja 13. Lisäksi joulukuussa 2006 järjestettiin viikon mittainen nuorten ohjaava koulutus, johon osallistui yhteensä 5 nuorta. Kaikkiin koulutuksiin osallistumispäiviä yhteensä opiskelijatyöpäivää. Hankkeen koulutushankintojen periaatteena on toteuttaa koulutuksia, jotka lisäävät hankkeessa olevien asiakkaiden työmarkkinavalmiuksia ja joihin he kykyjensä ja kokemuksensa perusteella pystyvät osallistumaan. Toisena hankintaperiaatteena on, että hankkeessa on olemassa alan yrityskontakteja tai alalle on tulossa työvoimantarvetta lähiaikoina. Osaamiskartoitukset on kytketty tiiviisti ammatillisiin koulutuksiin. Osaamiskartoituksia on järjestetty myynnin, talotekniikan/ LVI, 2 kpl kuljetus-, sekä sosiaali- ja terveysaloilta. Osatutkintoja on järjestetty 2 kpl Perustaitoja vanhusten hoito- ja huolenpitotyöhön, 2 kpl Myynnin osa-ammattitutkintoja, Talotekniikan osatutkinto ja Kuljetusalalle valmentava koulutus. Uusina koulutustuotteita toteutettiin Taidot käyttöön! atk- ja toimistoaloilta poisohjaava koulutus sekä kohti ammatillisia opintoja -koulutus. Lähihoitajatutkinnon perusopintoihin valmentava koulutus sekä Missä mennään -koulutus syrjäytymisvaarassa oleville. Näihin koulutuksiin yhteensä käytettiin opiskelijatyöpäivää. ESR -rahoitteisia opiskelijatyöpäiviä kertyi yhteensä Työllistämistuen käytön tarkoituksena on tukea hankkeeseen osallistuvan tavoitteellista työllistymispolkua. Hankkeessa on painotettu työllistymistä yksityissektorille. Yksilöohjausta tarjotaan kaikille hankkeeseen osallistuville. TAULUKKO 3. Työllistämisen tavoitteet ja työllistämistukipäätökset vuosina Suunnitelma Toteuma ( ) Kuopion kaupunki 160 henkilöä 152 henkilöä Siilinjärven kunta 30 henkilöä 16 henkilöä Yksityissektori 190 henkilöä 101 henkilöä Yhteensä 380 henkilöä 269 henkilöä

10 10 Työhallinnon erityismenoihin liittyviin toimenpiteisiin on osallistunut työkokeiluihin 58 henkilöä, erikoislääkärikäynteihin 29 henkilöä, kuntoutustarveselvityksiin 13 henkilöä ja kuntoutustutkimuksiin 21 henkilöä. TAULUKKO 4. Hankkeen järjestämän koulutuksen ja toiminnan henkilötyöpäivien määrä v Suunnitelma Toteuma Koulutus, opiskelijatyöpäivät Tukityöllistäminen * Erityismenot Hankkeen toiminta Yhteensä * ilman tukea henkilötyöpäivää Taloudellisuus Miten taloudellisesti käytössä olevat resurssit kyetään muuttamaan tuotoiksi ja tuloksiksi? Vuosina työvoimapoliittisiin toimenpiteisiin hankkeella on käytössä yhteensä Työvoimapoliittisten toimenpiteiden hankintasopimukset tehtiin työvoimaosaston ja kouluttajien kesken erikseen niiltä osin kuin määrärahoja ei ole osoitettu Kuopion ja Siilinjärven työvoimatoimistojen käyttöön. TAULUKKO 5. Työhallinnon kustannukset työvoimapoliittisissa toimenpiteissä vuonna Suunnitelma Toteuma Työvoimakoulutus Työllistämistuet Erityismenot Opintososiaaliset etuudet Yhteensä

11 11 Hankkeen toiminnan menot ja toteuma: Suunnitelma Toteuma Hankkeen toiminta ,58 Tehokkuus Kuinka hyvin tulokset vastaavat asetettuja tavoitteita? Hankkeeseen on osallistunut raportointikaudella 780 henkilöä, joista 525 henkilöä on päättänyt hankkeen. Hankkeen päätyttyä työttömäksi on kirjautunut 14,1 % osallistuneista. Muualle kuin avoimille työmarkkinoille työhön sijoittuneiden ja muualle sijoittuneiden työllistymisen prosessi jatkuu hankkeen päätyttyä heidän tekemänsä suunnitelman mukaan. Tällä hetkellä määrällisestä työllisyyteen liittyvästä tavoitteesta ollaan hieman jäljessä. TAULUKKO 6. Hankkeen työllisyyteen liittyvät välittömät tulostavoitteet * ) Suunnitelma Toteuma Työhön avoimille työmarkkinoille 120 (21 %) 83 (16 %) +3 * Yrittäjiksi 2 (0,4 %) 1 (0,2 %) Koulutukseen 240 (39 %) 164 (31 %) +1 * Yhteensä 362 (60,4 %)/ (47,2 %) / 525* * ) Hankkeen päättyessä muualla olevia henkilöitä, joita ei lasketa hankkeen välittömiin tulostavoitteisiin, oli 95 henkilöä. Heistä Kuopion seudulta muuttaneita on 32 henkilöä, joista kolme (3) on työssä avoimilla työmarkkinoilla, työssä muualla kuin avoimilla työmarkkinoilla on viisi (5) henkilöä, ammatillisen koulutuksen on aloittanut yksi (1), työvoimapoliittisessa koulutuksessa yksi (1) henkilö, sairauslomalla kaksi (2) henkilöä, kymmenen (10) henkilön osalta työnhaku ei ole voimassa ja 11 henkilöä on työttömänä. Muuttaneista alle 25-vuotiaita on 15 ja yli 25- vuotiaita on 17 henkilöä. Merkittävän ryhmän muodostavat myös eripituisilla sairauslomilla olevat henkilöt (23), joista osa saanee eläkepäätöksen kolmen (3) jo eläkepäätöksen saaneen lisäksi. Raportointikauden tuloksia tarkasteltaessa on syytä kiinnittää huomiota myös siihen, että ko. ajankohtana on syntynyt 233 työsuhdetta avoi-

12 12 mille markkinoille ilman tukea (TALUKKO 2, S.6). Ilman tukea syntyneistä työsopimuksista kertyy 1404 henkilötyökuukautta eli 117 henkilötyövuotta. Niitä ei kuitenkaan lasketa mukaan hankkeen välittömiin tuloksiin, koska ne ovat päättyneet ennen hankkeesta uloskirjaamista. Pysyvyys ja hyöty Missä määrin muutosten voidaan odottaa kestävän hankerahoituksen päätyttyä? Hankkeen kehittämistavoitteina olevien uudenlaisten koulutusratkaisujen räätälöinti on edennyt tehokkaasti. Yhdessä oppilaitosten ja työnantajien kanssa työstetty työelämäläheinen koulutusmalli motivoi hankkeen kohderyhmään jatkokoulutukseen. Koulutusmallissa koulutusjaksot alkavat kolmen viikon pituisella osaamiskartoitusjaksolla, jonka aikana kyseessä olevalle ammattialalle hakeutuvien opiskelijoiden alan osaaminen, kiinnostus ja oppimistyyli kartoitetaan. Osaamiskartoituksen jälkeen opiskelijat siirtyvät hankkeen jatkopoluille työelämävalmennukseen, jonka aikana luodaan pohjaa jatko-opinnoille esim. oppisopimukseen. Työelämäläheisessä koulutusmallissa alan ammatilliset opinnot (osia perustutkinnosta tai ammattitutkinnosta) jatkuvat työelämäjakson jälkeen. Nämä koulutukset toteutetaan kiinteässä yhteistyössä alan yritysten kanssa. Koulutusjakso koostuu ohjatusta työsisäoppimisjaksosta, jota alan opettaja ohjaa yhteistyössä työnantajan kanssa ja alan teoreettisista perusopinnoista, joiden opiskelu tapahtuu oppilaitoksessa. Painopiste koulutusmallissa on työssäoppimisessa. Tavoitteena on, että opiskelijat suorittavat osan ammatillisista opinnoista hankkeen ESR -rahoituksella. Koulutuksen jälkeen opiskelijat jatkavat loppuun tutkinnon joko oppisopimuksella tai kiinteämuotoisella ammatillisella koulutuksella. Hankkeen rahoituksella toteutettujen osaamiskartoituskoulutusten ja osatutkintojen opettajien kanssa pidettiin yhteispalaverit. Heidän kanssaan on yhdessä selvitetty hankkeeseen osallistujien tarpeita ja hankkeen odotuksia koulutukselta. Lisäksi hankkeen henkilökunta on tehnyt yrityskäyntejä koulutuksiin liittyen ja meneillään olevien koulutusten työssäoppimisjaksoilla. Toisena kehittämistavoitteena on tehostaa toimenpiteitä, joiden kautta työantajat saavat kannustavia kokemuksia pitkäaikaistyöttömistä, jotta työllistämisen kynnys madaltuisi. Yritys- ja työnantajakäynneillä työnantajia on informoitu hankkeen työllistämistuki- ja koulutusmahdollisuuksista ja samalla keskusteltu yrityksen rekrytointitarpeista. Yrityskäyntejä tehdään myös perusjaksojen työssäoppimisjaksoilla ja yksilöohjauksessa tarpeen mukaan.

13 13 Verkostoyhteistyömallin kehittämisen tavoitteena on työttömän työllistymisen ja työelämävalmiuksien edistäminen. Työllistymisenportaita on kehitetty asiakassegmentoinnin ja hankkeen toiminnan seurannan välineeksi. Sen avulla työllisyysverkosto voi kehittää omaa toimintaansa vastaamaan asiakkaiden kuntoutuksen tarpeita kullakin portaalla tehokkaasti ja vaikuttavasti. Hankkeen kehittämistavoitteina on yhteen sovittaa eri toimenpiteitä palvelukokonaisuudeksi, kartoittaa hankkeeseen osallistuvien työrajoitteita ja tarvittaessa ohjata kuntien tai muiden palvelun tuottajien toimintaan ja mahdollistaa työllistyminen asiakkaan palvelutarpeeseen ja työelämänvalmiuksiin pohjautuen. Yksilöohjauksen toimintamalli vastaa näihin kehittämistarpeisiin. Yksilöohjauksesta hyötyvät hankkeeseen osallistuja, työvoimatoimiston työvoimaneuvojat ja ammatinvalinnanohjaajat, yritykset tai kolmannen sektorin toimijat ja kouluttajat. Hankkeeseen osallistuja saa tukea, ohjausta ja rohkaisua oman elämänhallintaan, omien suunnitelmien tekoon, koulutukseen ja työhön siirtymiseen sekä viranomaisbyrokratiassa toimimiseen. Työvoimatoimistojen työvoimaneuvojat ja ammatinvalinnanohjaajat saavat syvempää tietoa osallistujien elämäntilanteista ja olosuhteista ja mahdollisuuksista. Näin päätöksenteko ja työttömien sijoittaminen työhön ja koulutukseen helpottuu ja se on tehokkaampaa ja saadaan oikeat ihmiset oikeisiin paikkoihin oikeaa aikaa. Yritykset tai kolmannen sektorin toimijat, jotka tarjoavat hankkeeseen osallistujalle työsuhteen, työharjoittelu tai kokeilupaikan, työssäoppimispaikan saavat osaavan ja motivoituneen työntekijän/työssäoppijan/työharjoittelijan/ työvalmennettavan. Kouluttajat, jotka kouluttavat hankkeeseen osallistujia, saavat tietoa ja taitoa erilaisen oppijan kohtaamiseen. Yhteiskunnallinen hyöty tulee verotuloina, sosiaalikulujen vähenemisenä, elämänlaadun ja hyvinvoinnin lisääntymisenä. Vaikuttavuus Missä määrin hanke edistää ohjelmalle ja hankkeelle asetettuja tavoitteita? Kuopion seudun työpolku II-hanke on ESR -hanke, joka kuuluu Itä-Suomen tavoite 1 -ohjelman toimenpidekokonaisuuteen 2.3 Työmarkkinoiden toimivuuden ja työllistyvyyden edistäminen. Euroopan sosiaalirahasto (ESR) on tärkein väline Euroopan unionin (EU) muuttaessa työllisyys-, koulutus- ja elinkeinopoliittiset tavoitteensa käytännön toimenpiteiksi jäsenmaissa. Euroopan sosiaalirahaston tehtävänä on auttaa työttömyyden torjunnassa, edistää työntekijöiden ammattitaitoa sekä tukea työvoiman ja yritysten osaamista uusissa työelämän haasteissa. Tavoitteena on edistää työmarkkinoiden toimivuutta ja elinikäistä oppimista, kehittää aktiivista

14 14 koulutus- ja työvoimapolitiikkaa työttömyyden torjumiseksi sekä ehkäistä sosiaalista syrjäytymistä. Rahaston tavoitteena on myös lisätä valmiuksia tutkimuksen, tieteen ja teknologian alalla. Lisäksi tavoitteena on edistää tasa-arvoisia mahdollisuuksia työelämässä sekä naisten ja miesten välistä tasa-arvoa. Itä-Suomen tavoite 1 -ohjelman toimenpidekokonaisuuden 2.3 Työmarkkinoiden toimivuuden ja työllistyvyyden edistäminen keskeisenä tuettavana toimintana on työelämän ja koulutustarpeiden ennakoinnin kehittämistä ja hyödyntämistä, yhteisöllisen yrittäjyyden edistämistä, alueelliset ja paikalliset kumppanuus- ja työllistämiskokeilujen sekä toimijaverkostojen aktivointia, kolmannen sektorin ja kansalaistoiminnan mahdollisuuksia hyödyntävien työllistymismallien kehittämistä, uusien aktiivisen työvoimapolitiikan menetelmien kehittämistä (ml. ura- ja rekrytointipalvelut), työelämälähtöisen ja omaehtoisen koulutuksen edistämistä (ml. työssäoppimisen edistäminen), työllistyvyyden parantamista ja välittäjäorganisaatioiden toiminnan kehittämistä ja tukemista. Rahoitettavat hankkeet täydentävät ja kehittävät kansallisia työvoimapoliittisia toimenpiteitä, kehittävät uusia ennakoivia toimintamalleja, lisäävät henkilöstön osaamista sekä edistävät sukupuolten ja eri väestöryhmien välistä tasa-arvoa työmarkkinoilla. Hankkeita voidaan painottaa työttömien tai työssä olevien tarpeisiin. Toimenpidekokonaisuudessa 2.3 etusija annetaan hankkeille, jotka organisoidaan seutukunnallisesti ja jotka tähtäävät pitkäaikaistyöttömien ja vaikeasti työllistyvien henkilöiden työllistymisen edistämiseen esim. koulutuksen, tukityöllistämisen, kuntoutustoimenpiteiden ja yksilöllisen tuen keinoin. Seudulliset projektit toimivat kunta- ja työvoimatoimistokohtaisia työllisyydenhoidon käytäntöjä laajemman toimintatavan kehittäjänä ja aktivoijana. Näiden hankkeiden edellytetään kytkeytyvän seudullisiin työllisyysstrategioihin ja niiltä odotetaan merkittävää roolia seudullisten työllisyysstrategioiden rakentamisessa ja vahvistamisessa. Eri toimijoiden yhteistyö on tärkeää seudullisten hankkeiden suunnittelussa, käytännön toteutuksessa ja toiminnan kehittämisessä. Kuopion seudun työpolku hankkeen yritysyhteistyö tuottaa tietoa työelämän ja koulutustarpeiden ennakointia, kehittämistä ja hyödyntämistä varten. Seudullisena hankkeena se edistää alueellisia ja paikallisia kumppanuus- ja työllistämiskokeiluja sekä aktivoi työllisyystoimijaverkostoja. Työllisyysverkoston toiminta kehittää kolmannen sektorin ja kansalaistoiminnan mahdollisuuksia hyödyntäviä työllistymismalleja. Työelämäläheinen koulutusmalli ja yksilöohjauksen toimintamalli ovat uusia aktiivisen työvoimapolitiikan menetelmiä, jotka samalla edistävät työelämälähtöistä ja omaehtoista kouluttautumista. Hankkeen toiminta täydentää työvoimatoimistojen ja sosiaalitoimistojen palveluja. Tavoitteiden saavuttaminen

15 15 Hankkeen toiminta on ollut innovatiivista ja edistänyt hankkeeseen osallistujan työllisen prosessia kehittämällä uusia kouluttautumisen, työllistymisen, ohjauksen ja verkostotyön toimintamalleja. Hanke on toiminut tarkoituksenmukaisesti järjestäessään ammattikouluttamattomille aikuisille ja nuorille erilaista ohjauksellista, valmentavaa ja ammatillista koulutusta ja tukenut erilaisia työllistymisen mahdollisuuksia. Hanke on tuottanut palveluja kaikille hankkeeseen osallistuville heidän tarpeidensa mukaan. Kaikkien hankkeeseen osallistuvien työllistymisen prosessi ei vielä hankeaikana (1,5 vuotta) ole koulutus tai työpaikka vaiheessa, mutta työvoimapoliittisilla tukitoimilla turvataan prosessin eteneminen. Hankkeessa kehitettyjä toimintamalleja voi siirtää opetus- ja koulutustyöhön, sosiaalityöhön, kuntoutukseen ja työvoimaneuvontaan ja -ohjaukseen. Hanke edistää ohjelmalle ja hankkeelle asetettuja tavoitteita. Hankkeen taloudellisuutta on vielä vaikea arvioida. Hankkeen toiminta on edennyt suunnitellusti. Aikataulussa ollaan edellä osallistujamäärän suhteen ja mutta hieman jäljessä opiskelijatyöpäivien ja tukityöllistämispäivien suhteen. Hankkeen toimintaan varatut resurssit ovat riittävät. Hankkeen hyvät käytännöt, parannusehdotukset ja epäonnistumiset Hankkeen Tunnetko mahdollisuutesi? -jakso (ent. kartoitusjakso) toimii hyvin hankkeen aloittavien henkilöiden lähtötilanteen, toiveiden ja alustavien etenemissuunnitelmien kartoituksessa. Koska kaikki Tunnetko mahdollisuutesi? -jaksolle osallistuvat pääsevät mukaan hankkeeseen, se on menettänyt roolinsa hankkeenvalintaväylänä. Parhaiten se ehkä kuitenkin toimisi jo puolen vuoden työttömyysjakson jälkeen, jolloin se toimisi tehokkaasti palvelutarpeen arvioinnissa, aktivoisi työnhakuun, edistäisi tavoitteellisuutta ja ehkäisisi työttömyyden pitkittymistä. Hankkeen Tartu mahdollisuuksiisi! -jakso (ent. perusjakso) on osallistujien työllistymisprosessin varsinainen virittäjä ja avaaja. Se toimii osallistujan ammatinvalinnan ohjauksen apuna, työnhauntaitojen ja ATK -osaamisen edistäjänä, tavoitteellisen työllistymisen kehittäjänä ja vahvistajana, työllistymisverkoston virittäjänä ja myös vertaistukena. Teorian ja käytännön vuorottelu näinkin lyhyellä jaksolla auttaa osallistujia rakentamaan itselleen polkusuunnitelman, joka on realistinen ja kokoaan yhteen osallistujan voimavarat ja toiveet. Osallistujien ATK-osaaminen on ollut erittäin heterogeenista: muutamat osallistujista eivät ole koskaan avanneetkaan tietokonetta ja muutamilla on ollut jo tietokäsittelyn erikoisammattitutkinto. ATK-opetukseen lisätty lisäopetus on auttanut vasta-alkajia ATK-taitojen oppimisen polulla alkuun ja osaajille on voitu eriyttää heidän tarpeisiinsa nähden vaativampaa opetusta. Tartu mahdollisuuksiisi! -jakson työssäoppimisjakso on avannut monelle jo seuraavan jatkopolkumahdollisuuden työelämävalmennuksessa, työharjoittelussa tai tukityössä.

16 16 Yksilöohjaus toimii hankkeeseen osallistujien työllistymisprosessin tukena ja sparraajana. Jokaisella hankkeeseen osallistuvalla on oma yksilöohjaaja, joka on mukana jo Tartu mahdollisuuksiisi! -jaksolla virittämässä polkuajattelua ja työssäoppimisjaksolla innostamassa yhdessä kouluttajan kanssa työnantajia antamaan osallistujille jatkopolkumahdollisuuksia. Yksilöohjaaja sovittaa yhteen eri toimenpiteitä palvelukokonaisuudeksi Tartu mahdollisuuksiisi! -jakson jälkeen ja mahdollistaa työllistyminen asiakkaan palvelutarpeeseen ja työelämänvalmiuksiin pohjautuen. Ohjauksellisen työotteen kehittäminen on hyvässä vauhdissa. Henkilökohtaistamisen ideat ja palveluohjauksenmalli tuovat yksilöohjaukseen jäsennystä. Yksilöohjauksen mallia voidaan soveltaa opetus- ja koulutustyössä, sosiaalityössä, kuntoutuksessa, työvoimaneuvonnassa ja -ohjauksessa ja muussa ohjauksessa. Osaamiskartoitukset ja osatutkinnot ovat antaneet osallistujille uusia mahdollisuuksia tunnistaa osaamistaan ja saada lisää koulutusta tai aloittaa ammatillinen koulutus, jota voi jatkaa esimerkiksi oppisopimuksella. Osaamiskartoitukset ovat lisänneet hankkeen kouluttajayhteistyötä sekä oppilaitosten että yksityisten kouluttajien kanssa. Osaamiskartoitus sopii opiskelijoiden lähtötason arviointiin ja antaa osallistujalle tietoa omasta osaamisesta ja koulutustarpeesta. Työelämäläheisesti toteutetut osatutkinnot ovat avanneet monelle osallistujalle mahdollisuuden kouluttautua ammattiin uudella tavalla ja tutustua työantajien osaamisvaatimuksiin. Tärkeää on löytää työnantajat, joilla on rekrytointitarpeita, ja sovittaa koulutus heidän tarpeisiinsa. Esimerkiksi kuljetusalan työnantajat ovat olleet tyytyväisiä kuljetusalalle valmentavaa koulutukseen osallistuvien osaamiseen ja tällä hetkellä näyttää, että lähes kaikki koulutukseen osallistuvat työllistyvät kuljetusalalle koulutuksen jälkeen. Uusimpana hankkeessa kehitettynä koulutustuotteena käynnistyi v aikana oman etenemissuunnitelman paja, joka osoittautui menestykseksi heti ensimmäisestä jaksosta alkaen. Oman Etenemissuunnitelman paja on tarkoitettu ensisijaisesti hankkeen asiakkaille joilla on aiemmin hankittua osaamista työn, koulutuksen tai harrastusten kautta ja jotka haluavat suorittaa ammattitutkinnon tai osan tutkinnosta. Pajatyöskentelyn tavoitteena on aiemmin hankitun osaamisen tunnistaminen ja sen pohjalta henkilökohtaisen etenemissuunnitelman laatiminen tutkinnon/osatutkinnon suorittamiseksi. Oman etenemissuunnitelman paja on jo otettu osaksi Savon ammatti- ja aikuisopiston opetuksen henkilökohtaistamisprosessia. Työharjoittelua ja työelämävalmennusta pidetään usein ilmaisena työnä ja osallistujat eivät ole kovin motivoituneita niihin. Polkuajattelu ja tavoitteellinen työllistäminen ovat avanneet osallistujien näkemystä ja lisänneet kiinnostusta katsastaa erilaisia mahdollisuuksia. Tukityömahdollisuus yksityiselle puolelle on avannut 66 osallistujalle toistaiseksi voimassa olevan tai määräaikaisen työsuhteen. Erityisen hyvin tukityö toimii niillä palvelualoilla, joilla palveluntuottaja etsii pitkäaikaisia pal-

17 17 velunostajia. Esimerkiksi vartiointipalveluissa tukityö on mahdollistanut oman vartiointipiirin syntymisen osallistujalle. Tukimahdollisuuksien etsimisessä on kuitenkin pidettävä mielessä, ettei työnantaja käytä tukea väärin eli vain hyötyäkseen työllistettävän työpanoksesta lyhytaikaisesti. Hanketta on hallinnoinut Savon ammatti- ja aikuisopisto. Hankkeella on toimivat tilat Minna Canthin kadulla. Vaikka hallinnoija myös toteuttaa hankkeen ja tekee koulutusesitykset, se ei itse kilpailuta koulutuksia. Koulutusten hankinta on päätetty yhdessä työvoimatoimistojen kanssa ja se sopeutettu muuhun kansallisen koulutuksen tarjontaan. Hankintamenettely on sujunut hyvin ja koulutukset ovat päässeet alkamaan lähes suunnitellussa tahdissa. Aivan vuoden lopussa tehtiin Tunnetko mahdollisuutesi? ja Tartu mahdollisuuksiisi! -jaksojen toteutuksesta sopimukset hankkeen päättymiseen saakka. Hankkeen maksatushakemusten käsittely on nopeutunut edelliseen hankekauteen nähden. Hanke tekee seurantaraportin puolen vuoden välein. Hankkeentoiminnassa olisi jatkossa painotettava: ammatillisten osatutkintojen kehittämiseen, koska osallistujista 75 % tarvitsee työllistyäkseen ammatillista koulutusta sosiaalisen työllistämisen kehittämiseen, koska useat hankkeeseen osallistuvat tarvitsevat työllistyäkseen sosiaalisen kuntoutuksen prosessin ja matalan tuottavuuden työpaikan Kuopiossa Pertti Haapakorva hankepäällikkö, Kuopion seudun työpolku-hanke

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 Kuntoutuksen mahdollisuudet ja rooli syrjäytymisen ehkäisyssä 17.2.2011 Pirjo Kannisto Opetusministeriön linjauksia tulevaisuuden oppisopimuskoulutukseen

Lisätiedot

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2. Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.2014 Työssäoppiminen laissa (630/1998)ja asetuksessa (811/1998) koulutuksesta

Lisätiedot

Te-toimisto. työllistymisen tukimuodot

Te-toimisto. työllistymisen tukimuodot Te-toimisto työllistymisen tukimuodot Kirsi Elg Asiantuntija, Jyväskylän työvoiman palvelukeskus Keski-Suomen TE-toimisto Tuetun työllistymisen palvelulinja 1 Asiakkaalle hänen palvelutarpeensa mukaista

Lisätiedot

Nuorisotakuu Te-hallinnossa. Anna-Kaisa Räsänen

Nuorisotakuu Te-hallinnossa. Anna-Kaisa Räsänen Nuorisotakuu Te-hallinnossa Anna-Kaisa Räsänen 15.11.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-, opiskelu-,

Lisätiedot

Lapin ammattiopistossa

Lapin ammattiopistossa VALMA JA TELMA Lapin ammattiopistossa Mitä on Valma? Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavassa koulutuksessa (VALMA) on yhdistetty neljä aiempaa eri kohderyhmille suunnattua valmistavaa, valmentavaa,

Lisätiedot

Suvi Lehto-Lavikainen Koulutuskeskus Salpaus

Suvi Lehto-Lavikainen Koulutuskeskus Salpaus Suvi Lehto-Lavikainen Koulutuskeskus Salpaus 12.4.2010 Henkilökohtaistamismääräys ( 43/011/2006) HAKEUTUMISVAIHE selvitetään haastatteluin ja testauksin henkilön mahdolliset luki- ja oppimisvaikeudet,

Lisätiedot

ESR Pohjois-Karjalassa. Työllisyyttä ja hyvinvointia seminaari Raisa Lappeteläinen

ESR Pohjois-Karjalassa. Työllisyyttä ja hyvinvointia seminaari Raisa Lappeteläinen ESR Pohjois-Karjalassa Työllisyyttä ja hyvinvointia seminaari 2.12.2010 Raisa Lappeteläinen Euroopan Sosiaalirahasto EU:n rakennerahasto rahoittaa inhimillisten voimavarojen kehittämistä ESR:n tehtävänä

Lisätiedot

Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus

Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus Vaikuttamistoiminnan päällikkö Marika Ahlstén, Kehitysvammaliitto 4.3.2015 1 Nykytila Sosiaalihuoltolaki

Lisätiedot

Valmentavien koulutusten perusteiden valmisteluvaihe. Ulla Aunola Opetushallitus/Ammatillinen peruskoulutus

Valmentavien koulutusten perusteiden valmisteluvaihe. Ulla Aunola Opetushallitus/Ammatillinen peruskoulutus Valmentavien koulutusten perusteiden valmisteluvaihe Ulla Aunola Opetushallitus/Ammatillinen peruskoulutus 6.11.2014 Lyhyt prosessikuvaus OKM ja OPH virkamiesvalmistelua 2012 > Taustaselvityksiä ja yhteistyöseminaareja

Lisätiedot

KOTOUTUMISKOULUTUS EDUPOLISSA Porvoo

KOTOUTUMISKOULUTUS EDUPOLISSA Porvoo KOTOUTUMISKOULUTUS EDUPOLISSA Porvoo 22.11. 2016 KOTOUTUMISKOULUTUS Kotoutumiskoulutus toteutetaan Opetushallituksen kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman perusteiden mukaan (OPH 1/011/2012) Toteutuksessa

Lisätiedot

Elinikäisen ohjauksen strategiset linjaukset

Elinikäisen ohjauksen strategiset linjaukset Elinikäisen ohjauksen strategiset linjaukset Elinikäiseen oppimiseen liittyvällä ohjauksella tarkoitetaan erilaisia toimia, joiden avulla kaikenikäiset kansalaiset voivat määritellä valmiutensa, taitonsa

Lisätiedot

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ammattiosaaminen 2025 visio, AMKEn tulevaisuusvaliokunta Visio voi toteutua, jos 1. ammatillinen koulutus

Lisätiedot

Työllisyyden hoito yhteisenä haasteena Rovaniemi

Työllisyyden hoito yhteisenä haasteena Rovaniemi Työllisyyden hoito yhteisenä haasteena 13.5.2014 Rovaniemi Työelämälähtöiset koulutusmallit tukea ja ohjausta tarvitsevien asiakkaiden osaamisen kehittämisen välineenä Kirsi-Maria Luusua-Pudas Lapin Ely-keskus,

Lisätiedot

Nuorisotakuu määritelmä

Nuorisotakuu määritelmä Mitä on ohjaus nuorisotakuussa Elise Virnes 25.9.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-, opiskelu-,

Lisätiedot

Pirjo Oksanen

Pirjo Oksanen TYÖLLISYYDEN JA HYVINVOINNIN EDISTÄMISEN INTEGROITU TOIMINTAMALLI KUOPION ALUEEN TYÖVOIMA- JA YRITYSPALVELUJA KOSKEVA TYÖLLISYYSKOKEILU PITKÄAIKAISTYÖTTÖMYYDEN VÄHENTÄMISEKSI 14.9.2016 Pirjo Oksanen KOKEILUALUE

Lisätiedot

Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten?

Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten? Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten? Taustaksi toisen asteen tutkinto edellytys jatko-opinnoille ja/tai siirtymiselle työelämään tavoite, että kaikki jatkavat peruskoulusta toiselle

Lisätiedot

KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA!

KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA! KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA! SUJUVAT SIIRTYMÄT ALOITUSSEMINAARI 16.2.2016 Elise Virnes 1 Etunimi Sukunimi Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan valtakunnalliset toimenpidekokonaisuudet 2014-2020 Erityistavoite

Lisätiedot

Nuorisotakuu määritelmä

Nuorisotakuu määritelmä Nuorisotakuun ensimmäiset kuukaudet ja jatkoaskelet 21.5.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-,

Lisätiedot

Ohjaamo osana ESR-toimintaa

Ohjaamo osana ESR-toimintaa Ohjaamo osana ESR-toimintaa Kohti ohjaamoa 23.9.2014 Merja Rossi Ohjelmakausi 2014-2020 yksi ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 - Suomen rakennerahasto-ohjelma Sekä Euroopan sosiaalirahaston ESR

Lisätiedot

Nuorten Oppisopimuskoulutus

Nuorten Oppisopimuskoulutus Nuorten Oppisopimuskoulutus Oppisopimuksella tarkoitetaan työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä harjoitettavia ammatillisia opintoja, joita täydennetään tietopuolisilla opinnoilla. Työ + koulu

Lisätiedot

Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma

Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma 19.3.2009 Pirkko Laurila Osaamisen ja sivistyksen asialla Tutkinnon perusteiden ja koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelman hierarkia Laki ja asetukset Ammatillisen

Lisätiedot

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Kaija Miettinen FT, johtaja Bovallius-ammattiopisto Opetushallitus 17.1.2012 Klo 10.20 11.30 16.1.2012 kaija.miettinen@bovallius.fi

Lisätiedot

Uusia tuulia ohjaukseen - kehitystyötä ESR-hankkeissa. Hämeen ELY-keskus

Uusia tuulia ohjaukseen - kehitystyötä ESR-hankkeissa. Hämeen ELY-keskus Uusia tuulia ohjaukseen - kehitystyötä ESR-hankkeissa 31.3.2016 Esityksen sisältö Kestävää kasvua ja työtä - ohjelman tavoitteet Hämeen alueella toteutettavat hankkeet Hankkeiden tavoitteita ja tuloksia

Lisätiedot

Kotouttamispalvelut osana Lapin TE-palveluja

Kotouttamispalvelut osana Lapin TE-palveluja Kotouttamispalvelut osana Lapin TE-palveluja Marja Perälä, toimistonjohtaja 1 Maahanmuuttajien palveluun sovellettavat lait ja ohjeet Laki kotoutumisen edistämisestä (1386/2010) - kotoutumislaki voimaan

Lisätiedot

Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen

Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen Party-hankkeen väliseminaari Salo Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen Fasilitoinnin menetelmin 2015-2017 PARTY Rauma Työkykykoordinaattori Mitä fasilitointi on? - Ryhmäprosessiohjausta ->

Lisätiedot

ESR haku mennessä. Rakennerahastoasiantuntijat Jaana Niemi, Tuula Isosuo ja Leena Tuunanen

ESR haku mennessä. Rakennerahastoasiantuntijat Jaana Niemi, Tuula Isosuo ja Leena Tuunanen ESR haku 16.2.2015 mennessä Rakennerahastoasiantuntijat Jaana Niemi, Tuula Isosuo ja Leena Tuunanen 14.1.2015 Ison kuvan hahmottaminen - Mikä on meidän roolimme kokonaisuudessa? Lähde: Maija-Riitta Ollila,

Lisätiedot

Liite Länsi-Suomen ESR-haun 17.12.2014 16.2.2015 hakuohjeeseen. Varsinais-Suomen alueen painotukset

Liite Länsi-Suomen ESR-haun 17.12.2014 16.2.2015 hakuohjeeseen. Varsinais-Suomen alueen painotukset Liite Länsi-Suomen ESR-haun 17.12.2014 16.2.2015 hakuohjeeseen Varsinais-Suomen alueen painotukset 2 ESR-haussa etusijalla ovat hankkeet, jotka perustuvat todelliseen tarpeeseen ja joissa jo hakuvaiheessa

Lisätiedot

VALMA Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava koulutus. Käynnistyy 11.8.2015

VALMA Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava koulutus. Käynnistyy 11.8.2015 VALMA Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava koulutus Käynnistyy 11.8.2015 Korvaa nykyiset neljä koulutusta Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus (Ammattistartti) Ammatilliseen

Lisätiedot

Valmistavien ja valmentavien koulutusten uudistus, VALMA säädösmuutokset Nivala

Valmistavien ja valmentavien koulutusten uudistus, VALMA säädösmuutokset Nivala Valmistavien ja valmentavien koulutusten uudistus, VALMA säädösmuutokset Nivala 13.3.2015 Valma-työryhmä: Hannele Siekkinen, Jaana Haikara, Tytti Sydänmetsä, Paula Jaakkonen, Arto Huuskonen, Ritva Joki-Kolehmainen

Lisätiedot

TE-toimiston palvelulinjat osana palvelumallin muutosta

TE-toimiston palvelulinjat osana palvelumallin muutosta osana palvelumallin muutosta Vaivio 25.4.2012 8.5.2012 Palvelulinjoihin perustuvalla toiminnalla.. varmistetaan asiakkaiden palvelutarpeita vastaava palvelu varmistetaan eri palvelukanavien tehokas ja

Lisätiedot

Manner-Suomen ESR ohjelma

Manner-Suomen ESR ohjelma Manner-Suomen ESR ohjelma Toimintalinja 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen Kehittää pk-yritysten valmiuksia ennakoida ja hallita maailmantalouden,

Lisätiedot

Oulun kaupungin nuorten työpajatoiminnan ja ammatillisen koulutuksen välinen yhteistyö 2.5.2012. Anu Anttila

Oulun kaupungin nuorten työpajatoiminnan ja ammatillisen koulutuksen välinen yhteistyö 2.5.2012. Anu Anttila Oulun kaupungin nuorten työpajatoiminnan ja ammatillisen koulutuksen välinen yhteistyö 2.5.2012 Anu Anttila Yhteistyö ammatillisen koulutuksen kanssa on kiteytetty viiteen toimintamalliin 1. Työpajalla

Lisätiedot

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2011 aikana AMKtutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2011 aikana JAMKissa suoritettiin

Lisätiedot

Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus

Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus AKKU-johtoryhmän toimenpide-ehdotukset (toinen väliraportti) Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2009:11 AKKU (=ammatillisesti

Lisätiedot

Axxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena

Axxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena Axxell Utbildning Ab Opiskelu aikuisena 1. YLEISTÄ VALMISTAVASTA KOULUTUKSESTA JA NÄYTTÖTUTKINNOISTA Näyttötutkintojärjestelmä perustuu läheiseen yhteistyöhön työelämän kanssa ja tarjoaa etenkin aikuisille

Lisätiedot

Opiskelijan kannustaminen työssäoppimiseen ja näyttöihin

Opiskelijan kannustaminen työssäoppimiseen ja näyttöihin Opiskelijan kannustaminen työssäoppimiseen ja näyttöihin Kotityö ja puhdistuspalvelujen perustutkinnossa Nakkila Pirkko 29.11.2012 Työllistyminen on yksi keskeinen keino syrjäytymisen ehkäisemiseen Riittävät

Lisätiedot

NUKO Yleiskysely ja sijoittumiskysely 2013

NUKO Yleiskysely ja sijoittumiskysely 2013 NUKO Yleiskysely ja sijoittumiskysely 2013 1. Y1 OPPILAITOS -Toimiala / yksikkö 2. Y2. Ikä 3. S0 Valmistutko tänä kevään? 4. S 1a Millaisen arvioit elämäntilanteesi olevan 4 kuukauden kuluttua valmistumisesi

Lisätiedot

TYÖLLISYYSKATSAUS 2006 '07 '08 '09 '10 '11

TYÖLLISYYSKATSAUS 2006 '07 '08 '09 '10 '11 TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: HUHTIKUU 211 puh. 1 64 85 ja 1 64 851 Julkistettavissa 24.5.211 klo 9. www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 35 ' 3 25 2 (1) 15 1 5 (2) Kuvio 1.

Lisätiedot

Opetushallitus HELSINKI 7/521/2008

Opetushallitus HELSINKI 7/521/2008 Opetushallitus Pvm 31.3.2008 PL 380 Dnro 00531 HELSINKI 7/521/2008 Asia: NUORTEN SYRJÄYTYMISEN EHKÄISYYN JA TYÖLLISYYDEN PARANTAMISEEN VALTION TALOUSARVIOSSA VUODELLE 2008 VARATUN AMMATILLISEN KOULUTUKSEN

Lisätiedot

Kuusikkokuntien kuntouttavan työtoiminnan ja tuetun työllistämisen seminaari H A U K I P U D A S, K I I M I N K I, O U L U, O U L U N S A L O, Y L I

Kuusikkokuntien kuntouttavan työtoiminnan ja tuetun työllistämisen seminaari H A U K I P U D A S, K I I M I N K I, O U L U, O U L U N S A L O, Y L I HAUKIPUDAS, KIIMINKI, OULU, OULUNSALO, YLI-II Kuusikkokuntien kuntouttavan työtoiminnan ja tuetun työllistämisen seminaari Work shop 1: Kuntien ja valtion välisen työjaon kokeilun mahdollisuudet (hallitusohjelma)

Lisätiedot

Pirkanmaan työllisyydenhoidon seminaari/ kuntaesimerkit/ kolme pajaa/ Pälkäne, Orivesi ja Pirkkala. Työ- ja keskustelupisteet 4.3.

Pirkanmaan työllisyydenhoidon seminaari/ kuntaesimerkit/ kolme pajaa/ Pälkäne, Orivesi ja Pirkkala. Työ- ja keskustelupisteet 4.3. Pirkanmaan työllisyydenhoidon seminaari/ kuntaesimerkit/ kolme pajaa/ Pälkäne, Orivesi ja Pirkkala Työ- ja keskustelupisteet 4.3.2013 7.3.2013 Parasta aikaa Pälkäneen paja 2012-2015 Parasta aikaa Pälkäneen

Lisätiedot

E S I K A T S E L U. Taustatiedot. Ohjaaminen, henkilökohtaistaminen ja ilmapiiri. Päättökysely syksy kevät Sukupuoli.

E S I K A T S E L U. Taustatiedot. Ohjaaminen, henkilökohtaistaminen ja ilmapiiri. Päättökysely syksy kevät Sukupuoli. Page 1 of 5 E S I K A T S E L U Päättökysely syksy 2013 - kevät 2014 Taustatiedot Sukupuoli Nainen Mies Äidinkieli Suomi Ruotsi Venäjä Muu Ikäryhmä Alle 18 vuotta 18-24 vuotta Yli 24 vuotta Koulutustausta

Lisätiedot

Markkinavuoropuhelu / infotilaisuus: Kuntouttavan työtoiminnan hankinta

Markkinavuoropuhelu / infotilaisuus: Kuntouttavan työtoiminnan hankinta Markkinavuoropuhelu / infotilaisuus: Kuntouttavan työtoiminnan hankinta 18.11.2016 klo 12-14, Satakunnankatu 18 A 1 Hankinnan tausta Työllisyydenhoidon palveluyksikkö ja Hyvinvointipalvelut yhteistyössä

Lisätiedot

TYÖLLISYYSKATSAUS 2006 '07 '08 '09 '10 '11

TYÖLLISYYSKATSAUS 2006 '07 '08 '09 '10 '11 TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: TOUKOKUU 211 puh. 1 64 85 ja 1 64 851 Julkistettavissa 21.6.211 klo 9. www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 35 ' 3 25 2 (1) 15 1 5 (2) Kuvio 1.

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää

Lisätiedot

Ajankohtaista tutkintojärjestelmästä ja tutkinnoista

Ajankohtaista tutkintojärjestelmästä ja tutkinnoista Ajankohtaista tutkintojärjestelmästä ja tutkinnoista Työvalmennuksen tutkintotoimikunnan yhteistyöpäivä 30.1.2014 EK Anne Mårtensson Opetushallitus Sisältö Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän

Lisätiedot

työpaikka oppisopmuskoulutus koulutus Ammatti tutkinto yrittäjä

työpaikka oppisopmuskoulutus koulutus Ammatti tutkinto yrittäjä työpaikka oppisopmuskoulutus koulutus Ammatti tutkinto yrittäjä Hanki tutkinto tai kehitä osaamistasi! OPISKELE AMMATTI OPPISOPIMUKSELLA. Oppisopimuskoulutus on työsuhteeseen tai yrittäjyyteen perustuvaa

Lisätiedot

Työllisyydenhoito kunnassa

Työllisyydenhoito kunnassa Työllisyydenhoito kunnassa Kuntamarkkinat 14.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista Lähde: TEM/Heikki Räisänen,

Lisätiedot

VAL211 OSAAMISEN ARVIOINTI OSAAMISTAVOITTEET OSAAMISEN HANKKIMINEN

VAL211 OSAAMISEN ARVIOINTI OSAAMISTAVOITTEET OSAAMISEN HANKKIMINEN Rovaniemen koulutuskuntayhtymä koulutuksen osa Osaamis- n itsetuntemus Hyväksymismerkinnät 1 (6) ryhmä- tai vertaisarviointia. n itsearviointi selvittää fyysisiä, sosiaalisia ja psyykkisiä edellytyksiään

Lisätiedot

Työllisyyspoliittinen hanke: Rauman Seudun Työttömät ry Ilse Vauhkonen ja Teijo Rantanen. Toimintaa, työtä ja ohjausta hankkeen

Työllisyyspoliittinen hanke: Rauman Seudun Työttömät ry Ilse Vauhkonen ja Teijo Rantanen. Toimintaa, työtä ja ohjausta hankkeen Työllisyyspoliittinen hanke: Rauman Seudun Työttömät ry Ilse Vauhkonen ja Teijo Rantanen Toimintaa, työtä ja ohjausta hankkeen Rauman Seudun Työttömät ry Palvelut työttömille: Kirpputori Lounaskahvila

Lisätiedot

Kuntien, oppilaitosten ja työpajojen merkitys nuorisotakuun toteuttamisessa

Kuntien, oppilaitosten ja työpajojen merkitys nuorisotakuun toteuttamisessa Kuntien, oppilaitosten ja työpajojen merkitys nuorisotakuun toteuttamisessa Seinäjoki, 13.3.2013 Nuorisotakuun taustoja Perusasteen varassa olevat nuoret Työttömät alle 30-vuotiaat nuoret Työn ja koulutuksen

Lisätiedot

Uusi NAO maahanmuuttajille

Uusi NAO maahanmuuttajille Uusi NAO maahanmuuttajille Ikkunat auki eurooppalaiseen aikuiskoulutukseen, Helsinki 17.-18.11.2016 Ulla-Jill Karlsson Neuvotteleva virkamies Ammatillisen koulutuksen osasto Uusi NAO maahanmuuttajille

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutusta koskevien selvitysten tuloksia Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund

Oppisopimuskoulutusta koskevien selvitysten tuloksia Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund Oppisopimuskoulutusta koskevien selvitysten tuloksia 3.6.2015 Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund Käsiteltävät selvitykset: Selvitys nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen toimenpideohjelman tuloksellisuudesta

Lisätiedot

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia?

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Kuntamarkkinat 15.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista

Lisätiedot

Ammatillisen peruskoulutuksen valmentavat koulutukset Eväitä uraohjaukseen 2015 Helsinki

Ammatillisen peruskoulutuksen valmentavat koulutukset Eväitä uraohjaukseen 2015 Helsinki Ammatillisen peruskoulutuksen valmentavat koulutukset Eväitä uraohjaukseen 2015 Helsinki 23.10.2015 opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Säädökset Hallitus antoi eduskunnalle 23.10.2014

Lisätiedot

Työvalmentajatoiminta Pielisen Karjalassa

Työvalmentajatoiminta Pielisen Karjalassa Työvalmentajatoiminta Pielisen Karjalassa Työtie-projektin ja kuntien yhteinen kokeilu. Mukana Juuka, Valtimo, Nurmes ja Lieksa. Kesto projektin rahoituspäätöksen mukaan. Käynnistynyt kuuden valitun työvalmentajan

Lisätiedot

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma SISÄLLYS 1 Ohjauksen järjestämisen rakenteet, sisällöt, tavoitteet ja toimintatavat... 4 1.1 Vuosiluokat 1-2... 4 1.1.1 Tavoitteet... 4 1.1.2 Sisällöt

Lisätiedot

TYÖLLISYYSKATSAUS. Lisätiedot: Ennakkotiedot: TOUKOKUU 2008 puh ja Julkistettavissa klo 9.00

TYÖLLISYYSKATSAUS. Lisätiedot: Ennakkotiedot: TOUKOKUU 2008 puh ja Julkistettavissa klo 9.00 TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: TOUKOKUU 28 puh. 1 6 4851 ja 1 6 485 Julkistettavissa 24.6.28 klo 9. www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 4 ' 35 3 25 (1) 2 15 1 5 (2) Kuvio 1.

Lisätiedot

Miesten työttömyysaste erityinen huolenaihe Etelä-Savossa

Miesten työttömyysaste erityinen huolenaihe Etelä-Savossa NÄKYMIÄ MAALISKUU 2012 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Miesten työttömyysaste erityinen huolenaihe Etelä-Savossa Työllisyyskatsaus, helmikuu 2012 20.3.2012 klo 9:00 Työttömät työnhakijat Etelä-Savossa oli helmikuun

Lisätiedot

erityisohjauksen kehittämiseen

erityisohjauksen kehittämiseen Näkökulmia aikuisten kehittämiseen 3.3.2010 Materiaali on tuotettu Pohjois-Karjalan Aikuisopiston ja AIVO -projektin yhteistyönä. Euroopan sosiaalirahaston (ESR) ja Pohjois-Karjalan elinkeino-, liikenne-

Lisätiedot

LEPPÄVIRTA. vetovoimainen, kehittyvä, yrityksistä ja hyvistä palveluista tunnettu kunta

LEPPÄVIRTA. vetovoimainen, kehittyvä, yrityksistä ja hyvistä palveluista tunnettu kunta LEPPÄVIRTA vetovoimainen, kehittyvä, yrityksistä ja hyvistä palveluista tunnettu kunta MITÄ JÄI MIHIN MENNÄÄN Työllisyyden kuntakokeilun päätösseminaari 22.10.2015 Kunnanjohtaja Matti Raatikainen Alue,

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 2 Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

Yli Hyvä Juttu Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki

Yli Hyvä Juttu Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki Yli Hyvä Juttu 21.11.2012 Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki Valtaosa nuorista on tyytyväisiä elämäänsä, vaikka tyytyväisyys vapaa-aikaan ja erityisesti taloudelliseen tilanteeseen vähenee. Nuoret ovat

Lisätiedot

Nuorten yhteiskuntatakuu 8.5.2012. Elise Virnes

Nuorten yhteiskuntatakuu 8.5.2012. Elise Virnes Nuorten yhteiskuntatakuu 8.5.2012 Elise Virnes Nuorten yhteiskuntatakuu Pääministeri Kataisen hallitusohjelmaan on kirjattu nuorten yhteiskuntatakuun toteuttaminen nuorten työllisyyden edistämiseksi ja

Lisätiedot

Tno palveluja käyttävien asiakas- / hakijaprofiilit Länsi-Uudellamaalla

Tno palveluja käyttävien asiakas- / hakijaprofiilit Länsi-Uudellamaalla Tno palveluja käyttävien asiakas- / hakijaprofiilit Länsi-Uudellamaalla E M R Toimijat Toimijat Toimijat Toimijat A I L (= OpinOvi L-U:n kohderyhmä) (= OpinOvi L-U:n kohderyhmä) (= OpinOvi L-U:n kohderyhmä)

Lisätiedot

Markku Haurinen Koulutus- ja työhönvalmentaja

Markku Haurinen Koulutus- ja työhönvalmentaja Markku Haurinen Koulutus- ja työhönvalmentaja 050 434 0928 Markku.haurinen@jns.fi Yrityskansio sisältö Työllisyyden kuntakokeilu Koulutus- ja työhönvalmennus Työkokeilu Palkkatuki Esimerkkilaskelmat palkkatuesta

Lisätiedot

Monimuotoisen ohjauksen foorumi OHJAUSTYÖTÄ YRITYKSISSÄ Ohjattu harjoittelu nuorten työllistymispalveluna

Monimuotoisen ohjauksen foorumi OHJAUSTYÖTÄ YRITYKSISSÄ Ohjattu harjoittelu nuorten työllistymispalveluna Monimuotoisen ohjauksen foorumi 16.10.2012 OHJAUSTYÖTÄ YRITYKSISSÄ Ohjattu harjoittelu nuorten työllistymispalveluna Projektipäällikkö Riina Hiipakka-Lahti, Ohjaaja Outi Lahtinen Nuorten Verkostotyöpaja

Lisätiedot

OPAL: Laatuvertailun tulokset

OPAL: Laatuvertailun tulokset 1 / 6 5.4.2016 10:14 OPAL: Laatuvertailun tulokset Takaisin Koulutuksia Opiskelijoita Kansallinen, ESR, Ammatillinen, Nonstop, Rintamakoulutus, , Päättymispäivämäärä 01.01.2015 jälkeen, Päättymispäivämäärä

Lisätiedot

Nuorisotakuun toteuttaminen

Nuorisotakuun toteuttaminen Nuorisotakuun toteuttaminen Hyvinvointi- ja turvallisuuspalveluja sekä nuorisotakuun toteutumista koskeva kehittämisneuvottelu 4.8.2013 Saariselkä Lapin ELY-keskus Tiina Keränen 11.9.2013 Nuorisotakuu

Lisätiedot

Onnistunut työssäoppiminen M.O.T. -hankkeen hyviä käytäntöjä

Onnistunut työssäoppiminen M.O.T. -hankkeen hyviä käytäntöjä Onnistunut työssäoppiminen M.O.T. -hankkeen hyviä käytäntöjä Liisi Mattila ja Anu Parantainen 3.5.2016 M.O.T. monenlaisia oppijoita työpaikalla Mukana menossa: Turun kaupungin sivistystoimiala, ammatillinen

Lisätiedot

Moninaisuus on rikkaus Lahti

Moninaisuus on rikkaus Lahti Moninaisuus on rikkaus Lahti 28.10.2014 Petri Puroaho Tilaisuuden tavoite Tehdä näkyväksi työpajatoiminnan moniulotteisuutta ja merkityksellisyyttä. Nostaa esiin kolmannen sektorin / välityömarkkinoiden

Lisätiedot

Oppisopimuksen käyttö ja kehittämistarpeet

Oppisopimuksen käyttö ja kehittämistarpeet Oppisopimuksen käyttö ja kehittämistarpeet Oppisopimuksen tulevaisuuden näkymiä -tilaisuus 15.6.2016 Satu Ågren Ketä EK edustaa? EK edustaa kattavasti kaikkia yksityisiä toimialoja ja kaikenkokoisia yrityksiä.

Lisätiedot

ESR:n toimintalinjat ja rahoitettava toiminta

ESR:n toimintalinjat ja rahoitettava toiminta ESR:n toimintalinjat ja rahoitettava toiminta 22.5.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Manner-Suomen rakennerahasto-ohjelma Yksi ohjelma, joka pitää sisällään ESR- ja EAKR- rahoitukset Valtakunnalliset

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN TYÖLLISYYSHANKKEIDEN KEHITTÄMISPÄIVÄ

POHJOIS-KARJALAN TYÖLLISYYSHANKKEIDEN KEHITTÄMISPÄIVÄ POHJOIS-KARJALAN TYÖLLISYYSHANKKEIDEN KEHITTÄMISPÄIVÄ Valtakunnalliset linjaukset rakennetyöttömyyden alentamiseksi & ajankohtaista Pohjois-Karjalassa 20.4.2011 Vaivion kurssi- ja leirikeskus Johtaja Jarmo

Lisätiedot

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet t OPH:n infotilaisuus 23.11.2009 Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja

Lisätiedot

Koulujen päättyminen nosti naisten työttömyysastetta

Koulujen päättyminen nosti naisten työttömyysastetta NÄKYMIÄ HEINÄKUU 2012 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Koulujen päättyminen nosti naisten työttömyysastetta Etelä-Savossa Työllisyyskatsaus, kesäkuu 2012 24.7.2012 klo 9:00 Työttömät työnhakijat Etelä-Savossa oli

Lisätiedot

V I E R A S K I E L I S T E N KO U L U T U S - J A O S A A M I S PA LV E L U T O M N I A S S A

V I E R A S K I E L I S T E N KO U L U T U S - J A O S A A M I S PA LV E L U T O M N I A S S A 2 V I E R A S K I E L I S T E N KO U L U T U S - J A O S A A M I S PA LV E L U T O M N I A S S A 3. 1 1. 2 0 1 6 R I I K K A - M A R I A Y L I - S U O M U O M N I A N KO U LU T U S - JA PA LV E LU V E

Lisätiedot

TEEMA 3 Opintojen alkuvaihe. Kolme kierrosta Learning cafe ta aikataulut ja tilat

TEEMA 3 Opintojen alkuvaihe. Kolme kierrosta Learning cafe ta aikataulut ja tilat TEEMA 3 Opintojen alkuvaihe Kolme kierrosta Learning cafe ta aikataulut ja tilat - Kierros I klo 10.15-11.10 (55 min) - Kierros II klo 11.15 11.45 (35 min) - Kierros III klo 11.50 12.20 (30 min) - Yhteenveto

Lisätiedot

Tervetuloa Omnian aikuisopistoon

Tervetuloa Omnian aikuisopistoon Tervetuloa Omnian aikuisopistoon Hyvinvointi Liike-elämä Palvelut Tekniikka ja taito Video Näyttötutkinnosta https://www.youtube.com/watch?v=4rg3c 3Krpko&feature=youtu.be Omnian aikuisopiston toimipisteet

Lisätiedot

Näyttötutkinnot 20 vuotta, , klo

Näyttötutkinnot 20 vuotta, , klo Näyttötutkinnot 20 vuotta, 21.10.2014, klo 10.45 15.30 NÄYTTÖTUTKINTOJEN VAIKUTTAVUUDEN KYSYMYS? Mitä rekisteriaineistot ja vertailuasetelmat kertovat? Asko Suikkanen, emeritusprofessori (YTT), Lapin yliopisto

Lisätiedot

TE-palveluja alueellisesti

TE-palveluja alueellisesti 1 2015 TE-palveluja alueellisesti Kaakkois-Suomen TE- Toimialue: Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson maakunnat Toimipaikat: Hamina, Imatra, Kotka, Kouvola ja Lappeenranta Työvoiman palvelukeskukset: Hamina,

Lisätiedot

Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten parempi integrointi nuorisotakuuseen Tuija Oivo Ylijohtaja TEM/ Työllisyys- ja yrittäjyysosasto

Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten parempi integrointi nuorisotakuuseen Tuija Oivo Ylijohtaja TEM/ Työllisyys- ja yrittäjyysosasto Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten parempi integrointi nuorisotakuuseen 7.11.2013 Tuija Oivo Ylijohtaja TEM/ Työllisyys- ja yrittäjyysosasto Nuorten työttömyys on kasvanut 2012 Syyskuun lopussa 29 721

Lisätiedot

Läpäisyn tehostamisohjelma osana koulutustakuuta Elise Virnes

Läpäisyn tehostamisohjelma osana koulutustakuuta Elise Virnes Läpäisyn tehostamisohjelma osana koulutustakuuta 6.5.2013 Elise Virnes Nuorisotakuu nyt Väliraportti, Nuorten yhteiskuntatakuu 2013, TEM raportteja 8/2012, valmistui 15.3. Ensimmäisessä työryhmän raportissa

Lisätiedot

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma Sisällysluettelo Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma 3 Kuntaliiton työllisyyspoliittiset linjaukset 4 1) Työnjaon selkeyttäminen 4 2) Aktivointitoiminnan

Lisätiedot

TYÖLLISYYSKATSAUS. Lisätiedot: Ennakkotiedot: ELOKUU 2008 puh ja Julkistettavissa klo 9.00

TYÖLLISYYSKATSAUS. Lisätiedot: Ennakkotiedot: ELOKUU 2008 puh ja Julkistettavissa klo 9.00 TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: ELOKUU 28 puh. 1 6 4851 ja 1 6 485 Julkistettavissa 23.9.28 klo 9. www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 4 ' 35 3 25 (1) 2 15 1 5 (2) Kuvio 1. Työttömät

Lisätiedot

Rakennerahastokausi millaista toimintaa rahoitetaan? Timo Ollila ELY-keskus

Rakennerahastokausi millaista toimintaa rahoitetaan? Timo Ollila ELY-keskus Rakennerahastokausi 2014-2020 - millaista toimintaa rahoitetaan? ELY-keskus 22.1.2015 Hankkeita on käynnissä Hakemuksia ELY-keskukselle maakunnassa ESR 43, EAKR 7 kpl, ESR hakemuksista 16% ylialueellisia

Lisätiedot

KAIKU. Sanna Saastamoinen

KAIKU. Sanna Saastamoinen KAIKU Sanna Saastamoinen 22.9.2016 KAIKU pähkinänkuoressa Työhönvalmennusta 100 kuntouttavan työtoiminnan asiakkaalle Turvapaikanhakijoiden ja oleskeluluvan saaneiden työllistymisen tukemista Yhdistyksille

Lisätiedot

Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa

Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa Ikaalinen 22.11.2016 Askelmerkit tulevaan - reformi Rahoituksen taso alenee 2014-2017. OPH ja CIMO yhdistyvät 2017. Lainsäädäntö uudistuu 2018.

Lisätiedot

Nivelvaiheen uudet mallit Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes

Nivelvaiheen uudet mallit Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes Nivelvaiheen uudet mallit Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes Lähtökohta Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille 2011-2016 on edellytetty, että

Lisätiedot

Kotona Suomessa-pilottihaku 2016

Kotona Suomessa-pilottihaku 2016 Kotona Suomessa-pilottihaku 2016 tavoite: kotoutumiskoulutuksen jälkeisen palvelun kehittäminen ja mallintaminen mallintamisessa hyödynnetään pilottihankkeita pilottihankkeiden hakuaika on 1.2.2016-31.3.2016

Lisätiedot

ERITYISOPETUS JA ERITYINEN TUKI NYT. Leena Selkivuori JAMK/AOKK Hämeenlinna

ERITYISOPETUS JA ERITYINEN TUKI NYT. Leena Selkivuori JAMK/AOKK Hämeenlinna ERITYISOPETUS JA ERITYINEN TUKI NYT Leena Selkivuori JAMK/AOKK 2.11. Hämeenlinna Erityisopetuksena järjestettävän opetuksen osuus (2015 Tike) Koulutuslaji OPS-perusteinen ammatillinen peruskoulutus n.

Lisätiedot

TEM Tilastotiedote 2011:3. Työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen vuositilastot vuonna 2010

TEM Tilastotiedote 2011:3. Työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen vuositilastot vuonna 2010 TEM Tilastotiedote 2011:3 Työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen vuositilastot vuonna 2010 1 TYÖVOIMAPOLIITTISEN AIKUISKOULUTUKSEN VUOSITILASTOT VUONNA 2010 Työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen (työvoimakoulutus)

Lisätiedot

AMMATTIKOULUTUS-TOIMINTAYKSIKKÖ, YKSIKÖT JA NIIDEN TEHTÄVÄT

AMMATTIKOULUTUS-TOIMINTAYKSIKKÖ, YKSIKÖT JA NIIDEN TEHTÄVÄT AMMATTIKOULUTUS-TOIMINTAYKSIKKÖ, YKSIKÖT JA NIIDEN TEHTÄVÄT AMMATTIKOULUTUS- toimintayksikkö Johtaja Pasi Kankare Ennakointi yksikkö yksikön päällikkö Matti Kimari Tutkinnot yksikkö yksikön päällikkö Sirkka-Liisa

Lisätiedot

Reformi puheesta nostettua

Reformi puheesta nostettua Reformi puheesta nostettua Ammatillisen koulutuksen tavoitteet Kohottaa ja ylläpitää väestön ammatillista osaamista Antaa mahdollisuus ammattitaidon osoittamiseen sen hankkimistavasta riippumatta Kehittää

Lisätiedot

MITÄ OHJAAMOT OVAT YHTEISKUNNALLISESTI - TULKINTOJA Erilaisia yrityksiä määrittää ja vaikuttaa 1. nuorten palvelujen integraatio yksi ovi, yksi

MITÄ OHJAAMOT OVAT YHTEISKUNNALLISESTI - TULKINTOJA Erilaisia yrityksiä määrittää ja vaikuttaa 1. nuorten palvelujen integraatio yksi ovi, yksi MITÄ OHJAAMOT OVAT YHTEISKUNNALLISESTI - TULKINTOJA Erilaisia yrityksiä määrittää ja vaikuttaa 1. nuorten palvelujen integraatio yksi ovi, yksi luukku, monialainen tieto ja tuki 2. nuorten työmahdollisuuksien

Lisätiedot

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki 6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku 15.2.-12.4.17 Infotilaisuus 13.2, Helsinki Ohjelma 6Aika-strategian esittely ja kuutoskaupunkien odotukset ESRpilottihankkeille Asko Räsänen, Vantaan kaupunki

Lisätiedot

Hakevan vaiheen merkitys ja soveltuvuuden arviointi opintojen henkilökohtaistamisen tukena. Eeva-Kaisa Pakkala Ttm, opinto-ohjaaja Edupoli

Hakevan vaiheen merkitys ja soveltuvuuden arviointi opintojen henkilökohtaistamisen tukena. Eeva-Kaisa Pakkala Ttm, opinto-ohjaaja Edupoli Hakevan vaiheen merkitys ja soveltuvuuden arviointi opintojen henkilökohtaistamisen tukena Eeva-Kaisa Pakkala Ttm, opinto-ohjaaja Edupoli Henkilökohtaistaminen KOMMENTOI! Ammatillis et opinnot Ammatillis

Lisätiedot

EU-ohjelmakausi ja paikallisen kehittämisen suuntaviivat. Rakennerahastoasiantuntija Raisa Lappeteläinen Etelä-Savon ELY keskus

EU-ohjelmakausi ja paikallisen kehittämisen suuntaviivat. Rakennerahastoasiantuntija Raisa Lappeteläinen Etelä-Savon ELY keskus EU-ohjelmakausi ja paikallisen kehittämisen suuntaviivat Rakennerahastoasiantuntija Raisa Lappeteläinen Etelä-Savon ELY keskus 070514 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Manner-Suomen rakennerahasto-ohjelma

Lisätiedot

Etelä-Savon nuorten työttömien aktivointiaste toukokuussa 45 % Suomen kolmanneksi paras. Työllisyyskatsaus, toukokuu

Etelä-Savon nuorten työttömien aktivointiaste toukokuussa 45 % Suomen kolmanneksi paras. Työllisyyskatsaus, toukokuu NÄKYMIÄ KESÄKUU 2013 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Etelä-Savon nuorten työttömien aktivointiaste toukokuussa 45 % Suomen kolmanneksi paras Työllisyyskatsaus, toukokuu 2013 25.6.2013 klo 9:00 Työttömät työnhakijat

Lisätiedot

Ajankohtaista ESR-ohjelmasta

Ajankohtaista ESR-ohjelmasta Ajankohtaista ESR-ohjelmasta Pohjois-Karjalan työllisyyshankkeiden kehittämispäivä 12.4.2013 Rakennerahastoasiantuntija Raisa Lappeteläinen Pohjois-Karjalan ELY-keskus ESR toimintaa Pohjois-Karjalassa

Lisätiedot