Rakennuslautakunta Kaupunginhallitus Poikkeamishakemus , , Kojolanraitti /10.03.

Transkriptio

1 Rakennuslautakunta Kaupunginhallitus Poikkeamishakemus , , Kojolanraitti / /2017 RAKLTK Hakija ja rakennuspaikka Poikkeamishakemus koskee Kojolan kylän tilaa Riihiluhta Kuloveden ranta-alueella Salonsaaressa. Tilan pinta-ala on 2380 m2. Hakijana on Kari Helin. Rakennushanke Hakemus koskee vapaa-ajan asunnon käyttötarkoituksen muutosta va ki tui sek si asunnoksi. Tähän mennessä käytetty ja haettu kerrosala haetun ra ken nuspai kan alueella Rakennuspaikalla on rakenteilla vapaa-ajan asuinrakennus (82 k-m2). Poikkeaminen Maankäyttö- ja rakennuslain 125 mukaan rakennuksen tai sen osan käyttötarkoituksen olennaista muuttamista varten tarvitaan raken nus lu pa. Alueella on voimassa ranta-asemakaava, jossa ra kennus pai kan käyttötarkoitus on määrätty loma-asumiseen. Lisäksi raken nus hank kees sa poiketaan asemakaavan sitovasta ra ken nus alasta sekä rakennusjärjestyksen 8 :stä (rakennuspaikan koko ve si-ja viemäriverkoston ulkopuolella) ja 10 :stä (rakennuksen etäi syys rantaviivasta). Maankäyttö- ja rakennuslain 171 mukaan kunta voi erityisestä syys tä hakemuksesta myöntää poikkeamisen MRL:ssä säädetystä tai sen nojalla annetusta rakentamista tai muuta toimenpidettä koske vas ta säännöksestä, määräyksestä, kiellosta tai muusta ra joi tukses ta. Poikkeamista ei kuitenkaan saa myöntää, jos se: 1) aiheuttaa haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle tai alueiden käytön muulle järjestämiselle; 2) vaikeuttaa luonnonsuojelun tavoitteiden saavuttamista; 3) vaikeuttaa rakennetun ympäristön suojelemista koskevien ta voittei den saavuttamista; tai 4) johtaa vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen tai muutoin aiheut taa merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia.

2 Hakijan perustelut ja arvio hankkeen vaikutuksista Käyttötarkoituksen muutosta on perusteltu hyvällä tieyhteydellä, jä teve det erottelevalla järjestelmällä (umpisäiliö ja biopuhdistaja) ja loma ra ken nuk sen rakenteiden vastaavuudella pääosin asuin ra ken tami seen. Hakija arvioi, ettei muutos vaikuta paljoakaan alueen käyttöön, koska tilalle johtavan tien varrella on useita vakituisia asuntoja ja maatiloja. Maakuntakaava Voimassa olevassa Pirkanmaan maakuntakaavayhdistelmässä Isosaa ri on on merkitty maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi, jolla on erityistä ulkoilunohjaamistarvetta (MU). Alueen pääkäyttömuoto on metsätalous ja sille suuntautuu tai on odotettavissa ul koi lu käyttöä. Alue kuuluu valtakunnallisesti arvokkaaseen Karkun-Tyrvään kult tuu ri mai se maan (MAv). Kiuralantien varteen on merkitty seu dul linen ulkoilureitti. Maakuntavaltuuston hyväksymässä uudessa Pirkanmaan maa kun ta kaa va 2040:ssä kohde sijaitsee valtakunnallisesti ar vokkaal la maisema-alueella. Ellivuoren alue on osa matkailun ja vir kistyk sen kehittämisen kohdealuetta (mv). Yleiskaava Ei yleiskaavaa. Kaavoitusohjelmassa on esitetty Rautaveden ja Ku love den itärannan osayleiskaavoituksen alkavan vaiheittain tänä vuonna. Asemakaava Alueelle on laadittu ranta-asemakaava. Karonnokan rantakaavassa (1995) alue on määritetty loma-asuntojen korttelialueeksi (RA). Kulle kin rakennuspaikalle saa rakentaa enintään 80 k-m2 suuruisen loma-asun non. Lisäksi rakennuspaikalle saa rakentaa ta lous ra ken nuksia 40 k-m2, josta erillinen saunarakennus saa olla enintään 20 k-m2. Erillinen saunarakennus voidaan sijoittaa vahvistuvan ra kennus alan ulkopuolelle. Korttelialueella on vierekkäin 7 vastaavaa loma-asun non rakennuspaikkaa. Sijainti Rakennuspaikka sijaitsee Salonsaaren pohjoisrannassa, erittäin jyrkäs sä rinteessä (korkeuseroa rakennuspaikalla yli 15 metriä). Etäisyys kuntakeskukseen on n. 17 km. Etäisyys alakouluun on 11 km, ylä kou luun 17 km, kauppaan 14 km ja päiväkotiin 11 km. Alueella ei ole kunnallistekniikkaa. Karkunkyläntien ja valtatien 12 varressa ei ole kevyen liikenteen väylää, eikä jalankulkuun tai pyöräilyyn so vel tuvia pientareita. Teitä ei ole valtatien risteysalueita lukuun ottamatta va lais tu. Yksityistie mahdollistaa käytön edellyttämän huoltoajon. Lähim mät vakituiset asunnot sijaitsevat Karonnokan juuressa ranta-ase ma kaa voit ta mat to mal la alueella, noin 1 km etäisyydellä tietä

3 pit kin kuljettuna. Naapurien kuuleminen Hakija on kuullut naapureita. Hakemuksesta ei ole jätetty huo mautuk sia. Yhdyskuntasuunnittelun lausunto Rakennuspaikalle on myönnetty rakennuslupa (RL , ) 1-kerroksiselle vapaa-ajan asunnolle, jonka kerrosala on 82 m2. Rakennus on haettu ja toteutettu ranta-asemakaavan vas taises ti, ilman poikkeamisharkintaa, kaavassa osoitetun rakennusalan ul ko puo lel le. Rantakaavan rakennusalan rannanpuoleinen raja on noin 27 metrin etäisyydellä rannasta (ranta-asemakaavan mu kai sesta kiinteistön rajasta). Rakennus on toteutettu rakennusluvan mu kaises ti noin 16 metrin päähän rannasta erittäin jyrkkään maas ton kohtaan, minkä vuoksi rakennuspaikkaa on jouduttu louhimaan ja täyt tämään, ja rakennuksen kookas terassi sijoittamaan täytöstä huo li matta n. 1,5 m pilareiden varaan. Rakennuksen sijoittamisella ra ken nusalal le näin huomattavalta maaston muokkaamiselta olisi vältytty. Ran ta puus to ja kasvillisuus on pääosin säilytetty, joten rakennus em. toimenpiteistä huolimatta on saatu sopeutettua melko hyvin ympä ris töön sä. Rakennus ei myöskään suojapuuston vuoksi tule erot tumaan erityisellä tavalla järvimaisemassa. Rakennuspaikka sijaitsee ranta-asemakaavan loma-asuntojen kortte li alu eel la, jossa on vastaavia lomarakennuspaikkoja vierekkäin yhteen sä 7. Käyttötarkoituksen muutos merkitsee ennakkotapausta välit tö mäs ti näillä seitsemällä rakennuspaikalla ja välillisesti useilla Kojo lan tien varressa olevilla, liikenteellisesti ja yh dys kun ta ra ken teel lises ti tätä hieman paremmin sijoittuvilla lomarakennuspaikoilla. Rakennuspaikan koko ei vastaa rakennusjärjestyksessä edellytettyä vä hin tään 4000 m2 pinta-alavaatimusta yhtenäisen ve si huol to jär jeste lyn ulkopuolella. Rakennusjärjestyksen mukaan kerrosalaltaan yli 80 m2 rakennus tulee sijaita vähintään 30 m etäisyydellä ran ta vii vasta (ellei kaava toisin määrää). Vastaavan kokoista uutta va ki tui seen käyttöön tarkoitettua asuinrakennusta, tai edes loma-asuntoa, ei olisi mahdollista luvittaa aiemmin rakentamattomalla ra ken nus pai kal la poikkeamisharkinnallakaan 16 metrin etäisyydelle rantaviivasta val takun nal li ses ti arvokkaaksi määritellyllä ranta-alueella. Alue sijoittuu erilleen yhdyskuntarakenteesta. Alue, jolla ha ke muksen kiinteistö on, sijoittuu kauas kouluista, päiväkodeista, päi vit täista va ra myy mä löis tä ja muista päivittäisistä peruspalveluista. Pal ve lujen saatavuus on siten erittäin heikko. Julkisen liikenteen ja ke vytväy lien puuttuminen heikentävät osaltaan palvelujen saa vu tet ta vuutta. Alue on myös irrallaan vanhoista, tiheään rakennetuista ky läalueis ta.

4 Ranta-asemakaava on ns. maanomistajakaava, joka laaditaan pääasias sa loma-asutuksen järjestämiseksi (MRL 73 ). Ran ta-ase makaa val la ei ole siten pääasiallisesti mahdollista muodostaa uusia vaki tui sen asumisen rakennuspaikkoja. Vakituisen asumisen edel ly tykset on perusteltua arvioida rantaosayleiskaavoilla, joiden laa din nassa on mahdollista käyttää edullisuusvyöhyke- ja saa vu tet ta vuus tarkas te lu ja sekä laatia riittävät ja myös alueellisesti tarpeeksi kattavat sel vi tyk set suunnittelun ja lupaharkinnan pohjaksi. Lupa- ja kaavoituskäytäntö edellyttää maanomistajien tasapuolista koh te lua päätöksenteossa. Tasapuolisen kohtelun vaatimus edel lyttää vakituisen asumisen sallimista myös alueen muille vastaaville kiin teis töil le, mikä tiheään rakennetuilla ranta-alueilla johtaa suun nitte le mat to man taaja-asutuksen muodostamiseen rannalle. Tämä aiheut taa maankäyttö- ja rakennuslain 172 :n 1 momentin 1 koh dassa tarkoitetulla tavalla haittaa kaavan toteuttamiselle ja alueiden käytön muulle järjestämiselle. Edellä kuvatun taaja-asutuksen muo dosta mi nen ei ole todennäköisesti tällä paikalla mahdollista kaa val lakaan. Hakemuksessa ei ole esitetty MRL 171 :n tarkoittamaa erityis tä syytä, miksi poikkeaminen ranta-asemakaavasta tulisi myöntää. Mikäli Salonsaaressa halutaan jatkossa edistää vakituista asumista, se tulisi ensisijaisesti tutkia osayleiskaavoituksella. Alueen rantojen osa yleis kaa voi tus on kaavoitusohjelmassa esitetty tapahtuvan lä hivuo si na. Yksittäispäätöksillä aiheutetaan merkittävää haittaa tu le valla yleiskaavoitukselle, jolla tutkitaan rakentamisen edellytykset ranta-alu eel la rakennuspaikkakohtaisesti. Yhdyskuntasuunnittelu katsoo, ettei haetulle käyttötarkoituksen muutok sel le ole MRL 171 mukaisia edellytyksiä. Poikkeaminen ai heuttai si huomattavaa haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle sekä alueiden käytön muulle järjestämiselle sekä johtaisi ker ran nais vaiku tuk si neen vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen tai muu toin aiheuttaisi merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vai ku tuk sia. Rakennusvalvonnan tulisi kiinnittää jatkossa huomiota siihen, että raken nus lu paa asemakaava-alueelle haettaessa asemapiirrokseen mer ki tään asemakaavan mukaiset rakennusalat ja muut tarvittavat mer kin nät. Valmisteluvastuu: yleiskaavasuunnittelija, maankäyttöpäällikkö Ehdotus rt: Rakennuslautakunta päättää, ettei se puolla kau pun ginhal li tuk sel le poikkeamislupaa valmistelutekstistä ilmenevin pe rus tein.

5 Päätös: Hyväksyttiin yksimielisesti. Merkittiin, että Raija Hituri saapui kokoukseen tämän asian käsittelyn aikana. Lisätietoja: yleiskaavasuunnittelija Juha Mäkelä p KHALL POIKKEAMISVALTA JA POIKKEAMISPÄÄTÖS Kunnan poikkeamisvalta perustuu MRL:n :n määräykseen. Sastamalan kaupungin hallintosäännön 5 :n perusteella poik keamis toi mi val ta kuuluu kaupunginhallitukselle. Poikkeamispäätöksen antamisessa ja siitä ilmoittamisessa nou da tetaan MRL:n 174 :n määräyksiä. Poikkeaminen: MRL:n 125 :n mukaan rakennuksen tai sen osan käyt tö tar koi tuk sen olennaista muuttamista varten tarvitaan rakennuslupa. Alueella on voimassa ranta-asemakaava, jossa rakennuspaikan käyt tö tar koi tus on määrätty loma-asumiseen. Lisäksi rakennushankkeessa poi ketaan asemakaavan sitovasta rakennusalasta sekä ra ken nus jär jes tyksen 8 :stä (rakennuspaikan koko vesi- ja viemäriverkoston ul ko puolel la) ja 10 :stä (rakennuksen etäisyys rantaviivasta). Valmisteluvastuu: yleiskaavasuunnittelija Juha Mäkelä, maan käyt töpääl lik kö Merja-Liisa Hannuksela, hallintojohtaja Tapio Rautava Ehdotus kj: Kaupunginhallitus päättää olla myöntämättä Kari He li nille poikkeamislupaa, joka koskee Kojolan kylän tilaa Riihiluhta Kuloveden ranta-alueella Salonsaaressa. Tilan pinta-ala on 2380 m2. Hakemus koskee vapaa-ajan asunnon käyt tö tarkoi tuk sen muutosta vakituiseksi asunnoksi. KAUPUNGINHALLITUKSEN RATKAISU Kaupunginhallitus ei suostu Kari Helinin poikkeamishakemukseen, kos ka kaupunginhallituksen näkemyksen mukaan hankkeella ei ole MRL:n :n mukaista erityistä syytä eikä hanke täyttä MRL:n :n edellytyksiä poikkeamisen myöntämiselle. Perustelut: Rakennuspaikalle on myönnetty rakennuslupa (RL , ) 1-kerroksiselle vapaa-ajan asunnolle, jonka kerrosala on 82 m2. Rakennus on haettu ja toteutettu ranta-asemakaavan vas taises ti, ilman poikkeamisharkintaa, kaavassa osoitetun rakennusalan ul ko puo lel le. Rantakaavan rakennusalan rannanpuoleinen raja on noin 27 metrin etäisyydellä rannasta (ranta-asemakaavan mu kai ses-

6 ta kiinteistön rajasta). Rakennus on toteutettu rakennusluvan mu kaises ti noin 16 metrin päähän rannasta erittäin jyrkkään maas ton kohtaan, minkä vuoksi rakennuspaikkaa on jouduttu louhimaan ja täyt tämään, ja rakennuksen kookas terassi sijoittamaan täytöstä huo li matta n. 1,5 m pilareiden varaan. Rakennuksen sijoittamisella ra ken nusalal le näin huomattavalta maaston muokkaamiselta olisi vältytty. Ran ta puus to ja kasvillisuus on pääosin säilytetty, joten rakennus em. toimenpiteistä huolimatta on saatu sopeutettua melko hyvin ympä ris töön sä. Rakennus ei myöskään suojapuuston vuoksi tule erot tumaan erityisellä tavalla järvimaisemassa. Rakennuspaikka sijaitsee ranta-asemakaavan loma-asuntojen kortte li alu eel la, jossa on vastaavia lomarakennuspaikkoja vierekkäin yhteen sä 7. Käyttötarkoituksen muutos merkitsee ennakkotapausta välit tö mäs ti näillä seitsemällä rakennuspaikalla ja välillisesti useilla Kojo lan tien varressa olevilla, liikenteellisesti ja yh dys kun ta ra ken teel lises ti tätä hieman paremmin sijoittuvilla lomarakennuspaikoilla. Rakennuspaikan koko ei vastaa rakennusjärjestyksessä edellytettyä vä hin tään 4000 m2:n pinta-alavaatimusta yhtenäisen ve si huol to järjes te lyn ulkopuolella. Rakennusjärjestyksen mukaan kerrosalaltaan yli 80 m2:n rakennuksen tulee sijaita vähintään 30 metrin etäi syy dellä rantaviivasta (ellei kaava toisin määrää). Vastaavankokoista uutta va ki tui seen käyttöön tarkoitettua asuinrakennusta, tai edes loma-asun toa, ei olisi mahdollista luvittaa aiemmin rakentamattomalla ra ken nus pai kal la poikkeamisharkinnallakaan 16 metrin etäisyydelle ran ta vii vas ta valtakunnallisesti arvokkaaksi määritellyllä ran ta-alu eella. Alue sijoittuu erilleen yhdyskuntarakenteesta. Alue, jolla ha ke muksen kiinteistö on, sijoittuu kauas kouluista, päiväkodeista, päi vit täista va ra myy mä löis tä ja muista päivittäisistä peruspalveluista. Pal ve lujen saatavuus on siten erittäin heikko. Julkisen liikenteen ja ke vytväy lien puuttuminen heikentävät osaltaan palvelujen saa vu tet ta vuutta. Alue on myös irrallaan vanhoista, tiheään rakennetuista ky läalueis ta. Ranta-asemakaava on ns. maanomistajakaava, joka laaditaan pääasias sa loma-asutuksen järjestämiseksi (MRL 73 ). Ran ta-ase makaa val la ei ole siten pääasiallisesti mahdollista muodostaa uusia vaki tui sen asumisen rakennuspaikkoja. Vakituisen asumisen edel ly tykset on perusteltua arvioida rantaosayleiskaavoilla, joiden laa din nassa on mahdollista käyttää edullisuusvyöhyke- ja saa vu tet ta vuus tarkas te lu ja sekä laatia riittävät ja myös alueellisesti tarpeeksi kattavat sel vi tyk set suunnittelun ja lupaharkinnan pohjaksi. Lupa- ja kaavoituskäytäntö edellyttää maanomistajien tasapuolista koh te lua päätöksenteossa. Tasapuolisen kohtelun vaatimus edel lyt-

7 tää vakituisen asumisen sallimista myös alueen muille vastaaville kiin teis töil le, mikä tiheään rakennetuilla ranta-alueilla johtaa suun nitte le mat to man taaja-asutuksen muodostamiseen rannalle. Tämä aiheut taa maankäyttö- ja rakennuslain 172 :n 1 momentin 1 koh dassa tarkoitetulla tavalla haittaa kaavan toteuttamiselle ja alueiden käytön muulle järjestämiselle. Edellä kuvatun taaja-asutuksen muo dosta mi nen ei ole todennäköisesti tällä paikalla mahdollista kaa val lakaan. Hakemuksessa ei ole esitetty MRL 171 :n tarkoittamaa erityis tä syytä, miksi poikkeaminen ranta-asemakaavasta tulisi myöntää. Mikäli Salonsaaressa halutaan jatkossa edistää vakituista asumista, se tulisi ensisijaisesti tutkia osayleiskaavoituksella. Alueen rantojen osa yleis kaa voi tus on kaavoitusohjelmassa esitetty tapahtuvan lä hivuo si na. Yksittäispäätöksillä aiheutetaan merkittävää haittaa tu le valla yleiskaavoitukselle, jolla tutkitaan rakentamisen edellytykset ranta-alu eel la rakennuspaikkakohtaisesti. Kaupunginhallitus katsoo yhdyskuntasuunnittelun lausuntoon pe rustuen, ettei haetulle käyttötarkoituksen muutokselle ole MRL 171 :n mu kais ta erityistä syytä eikä mukaisia edellytyksiä. Poikkeaminen aiheut tai si huomattavaa haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle se kä alueiden käytön muulle järjestämiselle sekä johtaisi ker ran naisvai ku tuk si neen vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen tai muutoin aiheuttaisi merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vai ku tuk sia. Rakennusvalvonnan tulisi kiinnittää jatkossa huomiota siihen, että raken nus lu paa asemakaava-alueelle haettaessa asemapiirrokseen mer ki tään asemakaavan mukaiset rakennusalat ja muut tarvittavat mer kin nät. Sovelletut oikeusohjeet: Maankäyttö- ja rakennuslaki 58, 73, 125, 171, 172, 173 ja 174 Rakennusjärjestys 8 ja 10 Hallintosääntö 5 ja 15 Rakennusvalvonnan taksa 11 Muutoksenhaku: Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla siitä Hä meen linnan hallinto-oikeuteen. Valitusosoitus annetaan päätöksen liitteenä. Jakelu: Päätös hakijalle, lunastus 200 euroa Tiedoksi: Pirkanmaan ELY-keskus Sastamalan rakennusvalvonta

8 Päätös: Hyväksyttiin yksimielisesti. Lisätietoja: yleiskaavasuunnittelija Juha Mäkelä, puh