Rakennuslautakunta Kaupunginhallitus Poikkeamishakemus , , Uuramontie /10.03.

Transkriptio

1 Rakennuslautakunta Kaupunginhallitus Poikkeamishakemus , , Uuramontie / /2017 RAKLTK Hakija ja rakennuspaikka Helena ja Ilkka Simula ovat jättäneet poikkeamishakemuksen, joka kos kee Karkunkylässä, Rautaveden Salonsaaressa olevaa kiin teistöä Saloranta. Kiinteistön maapinta-ala on noin 2400 m2. Rakennushanke Hakemus koskee vapaa-ajan asunnon käyttötarkoituksen muutosta va ki tui sek si asunnoksi. Rakennuspaikalla on v valmistunut kella ril li nen 1-kerroksinen vapaa-ajan asuinrakennus (105,5 k-m2), v rakennettu noin 40 k-m2:n talousrakennukseksi muutettu vanha asuinrakennus, rantasauna noin 34 k-m2, liiteri noin 15 k-m2 sekä autokatos/varasto, jonka kerrosala on lupakuvien mukaan noin 30 m2. Rakennuspaikan kokonaiskerrosala on yhteensä n. 225 m2. Poikkeaminen Maankäyttö- ja rakennuslain 125 mukaan rakennuksen tai sen osan käyttötarkoituksen olennaista muuttamista varten tarvitaan raken nus lu pa. MRL 72.1 edellyttää ranta-alueelle rakentamiselta ase ma kaa vaa tai sellaista oikeusvaikutteista yleiskaavaa, jossa on eri tyi ses ti määrätty yleiskaavan käyttämisestä rakennusluvan pe rustee na. Lisäksi hankkeessa poiketaan Sastamalan kaupungin ra ken nus järjes tyk sen 8 (rakennuspaikan koko) ja 9 (rakentamisen määrä) mää räyk sis tä. Maankäyttö- ja rakennuslain 171 mukaan kunta voi erityisestä syys tä hakemuksesta myöntää poikkeamisen MRL:ssä säädetystä tai sen nojalla annetusta rakentamista tai muuta toimenpidettä koske vas ta säännöksestä, määräyksestä, kiellosta tai muusta ra joi tukses ta. Poikkeamista ei kuitenkaan saa myöntää, jos se: 1) aiheuttaa haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle tai alueiden käytön muulle järjestämiselle; 2) vaikeuttaa luonnonsuojelun tavoitteiden saavuttamista; 3) vaikeuttaa rakennetun ympäristön suojelemista koskevien ta voittei den saavuttamista; tai

2 4) johtaa vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen tai muutoin aiheut taa merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia. Hakijan perustelut ja arvio hankkeen vaikutuksista Käyttötarkoituksen muutosta on perusteltu talousrakennukseksi muu te tun vanhan hirsitalon vakituisella asuinkäytöllä, ra ken nus valvon nan antamalla ohjeistuksella hakea ensin vapaa-ajan asuntoa, lo ma-asun non rakentamisella vakinaisen asumisen vaatimusten mukai ses ti, Uuramontien varren vakituisilla asunnoilla sekä hen ki lö kohtai sil la syillä. Hankkeen vaikutuksia ei ole arvioitu. Maakuntakaava Pirkanmaan maakuntakaavayhdistelmässä alue kuuluu val ta kun nal lises ti arvokkaaseen Karkun-Tyrvään kulttuurimaisemaan. Kar kun kylän tien/kiu ra lan tien varteen on merkitty seudullinen ulkoilureitti. Lä hialu eel la on kiinteitä muinaisjäännöksiä. Yleiskaava Ei yleiskaavaa. Kaavoitusohjelmassa esitetään Rautaveden ja Ku love den itärannan osayleiskaavoitusta vaiheittain v alkavaksi. Ra ken ta mi sen reunaehdot määräytyvät rakennusjärjestyksen mu kaises ti. Asemakaava Alueella ei ole ranta-asemakaavaa. Sijainti Rakennuspaikka sijaitsee Karkunkylässä, Salonsaaren etelärannalla Ki vi ve rä jät- nimisellä Rautaveden vesistönosalla. Karkunkylän ky lämäi nen alue on n. 700 m päässä. Etäisyys kuntakeskukseen on n. 14 km. Etäisyys alakouluun ja päiväkotiin on 7 km, yläkouluun 13 km ja kauppaan 12 km. Alueella ei ole kunnallistekniikkaa. Kar kun ky läntien varressa ja valtatiellä 12 ei ole kevyen liikenteen väylää, eikä jalan kul kuun tai pyöräilyyn soveltuvia pientareita. Teitä ei ole valaistu. Alu eel la ei ole koulukuljetuksia lukuun ottamatta toimivaa jouk ko liiken net tä. Uuramontie on kapea ja sorapäällysteinen. Rakennuspaikka on loivassa rinteessä ja rannassa on suo ja kas vil lisuut ta. Naapurien kuuleminen Hakija on kuullut naapureita. Hakemuksesta ei ole jätetty huo mautuk sia. Lausunnot Hakemuksesta ei ole katsottu tarpeen pyytää lausuntoja. Etäisyys lähim pään kiinteään muinaisjäännökseen on n. 170 m kiinteistön ra jalta, ja rakennuspaikka on kokonaan rakennettu.

3 Yhdyskuntasuunnittelun lausunto Rakennuspaikalle on myönnetty rakennuslupa (RL ) va paaajan asunnolle, jonka kerrosala on 106 m2, Pirkanmaan ym pä ris tökes kuk sen poikkeamisluvan pohjalta. Uuramontielle on aiemmin myönnetty yksi loma-asunnon käyt tö tarkoi tuk sen muutos vakituiseksi asunnoksi (PL ). Tämä lupa on myönnetty kuitenkin selvästi isomalle noin 8400 m2 rakennuspaikalle. Myön net ty käyttötarkoituksen muutos sijaitsee Uuramontien päässä. Tien varrella on myös muita vakituisia asuinrakennuspaikkoja, ei kui ten kaan rannalla. Alueella ei ole keskitettyä vesi- ja jätevesihuoltoa, mitä on pidetty ylei ses ti puoltavana tekijänä rakentamiseen ja käyttötarkoituksen muu tok siin ranta-alueella ja suunnittelutarvealueella. Ra ken nus paikan koko ei ole rakennusjärjestyksen mukainen. Ra ken nus jär jes tyksen mukaan rakennuspaikan pinta-alan yhtenäisen ve si huol to jär jeste lyn alueen ulkopuolella tulee olla vähintään 4000 m2. Ra ken nuspai kan suuremman koon tarve korostuu vakituisessa asumisessa. Ra ken ta mi sen määrä on suurempi kuin mitä rakennusjärjestys sal lisi, mut ta perustuu aiempaan lupaharkintaan. Rakennuspaikalle johta va yk si tyis tie on katsottavissa riittäväksi asuinrakentamiseen. Maise mal taan alue on valtakunnallisesti merkittävää. Keskusvesistön alu eel le tehdyn yleispiirteisen arvoluokituksen mukaan alue kuuluu muu tok sia jonkin verran sietävään osa-alueeseen. Rakennuspaikka sijoittuu erilleen yhdyskuntarakenteesta. Runsaan ran ta ra ken ta mi sen vuoksi alueelle muodostuisi maanomistajien ta sapuo li sen kohtelun ja käyttötarkoituksen muutosten seurauksena taaja-asu tus ta, joka edellyttäisi kaavallista ohjausta. Lähin ase ma kaava-alue on Ellivuoren matkailukeskuksen alueella. Ellivuoren mat kailu pal ve lu jen alue ei tuota sellaisia peruspalveluja, joilla olisi mer ki tystä vakituisen asumisen kannalta. Lähimmät palvelualueet ovat Karkussa ja Vammalan keskustaajamassa. Alue, jolla ha ke muk sen kiinteistö on, sijoittuu etäälle kouluista, päiväkodeista, päi vit täis ta vara myy mä löis tä ja muista päivittäisistä peruspalveluista. Pal ve lu jen saatavuus on siten heikko. Julkisen liikenteen ja kevytväylien puut tumi nen heikentävät osaltaan palvelujen saavutettavuutta. Alue toisaal ta liittyy Karkunkylän vanhan kyläalueen tiiviimpään ra ken ta miseen. Rakennuspaikka on ollut alkuaan vakituisessa asuinkäytössä. Uutta lo ma-asun toa poikkeusluvalla hakiessaan hakija on kuitenkin kat sonut, ettei vanha talousrakennukseksi muutettu asuinrakennus so vel lu vakituiseen asumiseen, eikä toisaalta ole hakenut korvaavaa va kituis ta asuinrakennusta. Sillä, onko rakennusvalvonta ohjeistanut toimi maan näin, ei ole asian kannalta olennaista merkitystä, eikä oh-

4 jeis tus ta ole edes mahdollista todentaa. Sen sijaan poik kea mis lu pahar kin nan kannalta on saattanut olla merkitystä sillä, että korvaavan va ki tui sen asuinrakentamisen sijaan on haettu rakennuspaikan muut ta mis ta vapaa-ajan asuinkäyttöön. On mahdollista, että päätös ei olisi muutoin ollut myönteinen. Käyttötarkoituksen muutoksen tapahduttua kiinteistönomistajan aloittees ta poikkeamis- ja rakennuslupaharkinnalla vapaa-ajan asuinkäyt töön ei aiempaa vakituista asuinkäyttöä ole mahdollista enää nähdä puoltavana tekijänä lupaharkinnassa. Myöskään se, et tä loma-asunto on tehty rakennusaikansa vakituisen asumisen vaa timus ten mukaisesti, ei ole erityinen peruste käyttötarkoituksen muutok sel le. Sen sijaan myönteisen rakennusluvan ehtona käyt tö tar koituk sen muutoksissa on, että loma-asunto täyttää tai muutetaan täyttä mään vakituiselle asumiselle asetettavat vaatimukset, mikäli muut edel ly tyk set luvan myöntämiselle ovat olemassa. Rautaveden ja Kuloveden itärannan osayleiskaavoitusta esitetään Sas ta ma lan kaupungin kaavoitusohjelmassa alkavaksi vai heit tain tämän vuoden aikana. On perusteltua, että käyt tö tar koituk sen muutokset harkitaan alueittain osayleiskaavalla, etenkin kun kaa voi tuk sen käynnistyminen on näinkin lähellä. Yksittäisillä lu papää tök sil lä aiheutettaisiin haittaa kaavoitukselle sekä saatettaisiin vai keut taa ympäristön arvojen turvaamista koskevien tavoitteiden toteu tu mis ta. Tasapuolisen kohtelun vaatimus edellyttää vakituisen asumisen sal limis ta myös alueen muille vastaaville maanomistajille, mikä tiheään ra ken ne tuil la ranta-alueilla johtaa suunnittelemattoman taa ja-asu tuksen muodostamiseen rannalle. Tämä aiheuttaa maankäyttö- ja raken nus lain 172 :n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetulla tavalla haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle ja alueiden käytön muulle jär jes tä mi sel le. Edellä kuvatun taaja-asutuksen muodostaminen ei ole välttämättä mahdollista kaavallakaan. Valmisteluvastuu: yleiskaavasuunnittelija, maankäyttöpäällikkö Ehdotus rt: Rakennuslautakunta päättää, että se ei puolla kau pungin hal li tuk sel le poikkeamislupaa valmistelutekstistä ilmenevin pe rustein. Päätös: Keskustelun kuluessa puheenjohtaja Pentti Jarkko ehdotti jäsenien Tauno Virtasen ja Olli Välimäen kannattamana: Rakennuslautakunta päättää puoltaa kaupunginhallitukselle

5 poikkeamislupaa. Perustelut: Kyseessä on vanha rakennuspaikka, joka on ollut vakituisessa asuinkäytössä ja edellistä rakennuslupaa haettaessa on hakijaa opastettu viranhaltijoiden toimesta hakemaan ensin loma-asunnon rakennuslupaa ja sitten muutosta vakituiseksi asunnoksi. Tontilla on edelleen vanha asuinrakennus, joka edellytettiin kunnostettavan ja tämän hakija on omalla kustannuksellaan suorittanut esimerkillisesti asiantuntijoiden ohjauksella. Sastamalan rakennusjärjestys on puutteellinen ohjeistukseltaan tällaisissa asuinpaikan muutoksissa vakituisesta asunnosta loma-asunnoksi ja uudelleen vakituiseksi asunnoksi. Hakijalle ei loma-asuntoluvan yhteydessä ole kerrottu mahdollista ongelmaa. Lisäksi Salonsaaren eteläranta kyseiseltä alueeltaan on pääosin vakituisen asumisen aluetta, ranta-alueella on useita vakituisia asumuksia ja lisäksi alueella on juuri meneillään Illon Vesihuolto-osuuskunnan hankevalmistelu alueen liittämiseksi vesi ja viemäriverkkoon. Hakija on ilmoittanut vesiosuuskunnalle halukkuutensa liittyä ko. verkkoon. Liittymisen jälkeen kiinteistö myös täyttää rakennusjärjestyksen minimipinta-alavaatimuksen. MRL 171 mukaisia esteitä poikkeamiselle ei ole vaan muutos keskitetyllä viemäröinnillä ja asia täydennysrakentamisen näkökulmasta on myös nähtävissä positiivisena. Rakentamisen määrä kiinteistöllä oli loma-asunnon luvanhakuvaiheessa silloisen rakennusjärjestyksen salliman ylärajan alapuolella. Kun kaikki pyydetyt puheenvuorot oli käytetty, puheenjohtaja päätti keskustelun. Kun oli tehty esittelijän ehdotuksesta poikkeava kannatettu ehdotus, puheenjohtaja teki äänestysehdotuksen, jonka rakennuslautakunta yksimielisesti hyväksyi. Suoritetussa nimenhuutoäänestyksessä esittelijän ehdotusta kannattivat Tarja Pietilä ja Jarmo Metsälä (2 ääntä) ja puheenjohtajan Pentti Jarkon ehdotusta kannattivat Tauno Virtanen, Leena Palomäki, Raija Hituri,Olli Välimäki ja Pentti Jarkko (5 ääntä). Puheenjohtaja totesi rakennuslautakunnan päättäneen hyväksyä puheenjohtajan tekemän ehdotuksen rakennuslautakunnan päätökseksi asiassa. Lisätietoja: yleiskaavasuunnittelija Juha Mäkelä p KHALL POIKKEAMISVALTA JA POIKKEAMISPÄÄTÖS Kunnan poikkeamisvalta perustuu MRL:n :n määräykseen. Sastamalan kaupungin hallintosäännön 5 :n perusteella poik keamis toi mi val ta kuuluu kaupunginhallitukselle. Poikkeamispäätöksen antamisessa ja siitä ilmoittamisessa nou da te-

6 taan MRL:n 174 :n määräyksiä. Poikkeaminen: Maankäyttö- ja rakennuslain 125 :n mukaan rakennuksen tai sen osan käyttötarkoituksen olennaista muuttamista varten tarvitaan raken nus lu pa. MRL:n 72.1 edellyttää ranta-alueelle rakentamiselta ase ma kaa vaa tai sellaista oikeusvaikutteista yleiskaavaa, jossa on eri tyi ses ti määrätty yleiskaavan käyttämisestä rakennusluvan pe rustee na. Alueella ei ole asemakaavaa eikä yleiskaavaa. Lisäksi hankkeessa poiketaan Sastamalan kaupungin ra ken nus järjes tyk sen 8 :n (rakennuspaikan koko) ja 9 :n (rakentamisen määrä) määräyksistä. Valmisteluvastuu: kaupunginjohtaja Jarkko Malmberg, hallintojohtaja Ta pio Rautava Ehdotus kj: Kaupunginhallitus päättää myöntää Helena ja Ilkka Simu lal le poikkeamisluvan. Poikkeaminen koskee Karkunkylässä, Rau ta ve den Sa lon saa res sa olevaa kiinteistöä Sa loran ta. Kiin teis tön maapinta-ala on noin 2400 m2 (hakijan ilmoituksen mu kaan vesialueineen noin 2600 m2). Ha ke mus koskee vapaa-ajan asun non käyttötarkoituksen muutosta va ki tui sek si asunnoksi. KAUPUNGINHALLITUKSEN RATKAISU Kaupunginhallitus suostuu Helena ja Ilkka Simulan poik kea mis ha kemuk seen. Kaupunginhallituksen näkemyksen mukaan maan käyt töja rakennuslaissa asetetut (MRL ) edellytykset poik kea mi selle täyttyvät ja poikkeamiselle on erityinen syy (MRL ). Perustelut: Rakennuspaikka ei täytä rakennusjärjestyksen 8 :n mukaista 4000 m2:n vähimmäispinta-alaa. Kyseessä on kuitenkin aikaisemmin va kitui ses sa asuinkäytössä ollut rakennuspaikka, jolle on ra ken nus valvon nan ohjeistuksen mukaisesti haettu ja myönnetty lupa uudelle, en sin loma-asuntokäyttöön tarkoitetulle rakennukselle vakituisen asu mi sen vaatimusten mukaisesti. Käyttötarkoituksen muutoksella ei ole maisemallisia vaikutuksia eikä yksittäisellä lomarakennuksen käyt tö tar koi tuk sen muutoksella ole merkittäviä haitallisia vaikutuksia yh dys kun ta ra ken teen hajauttamiseen varsinkaan, koska alueella on va ki tuis ta asutusta. Rakennusjärjestyksessä määrätyllä rakennuspaikan vä him mäis koolla on haluttu muun ohella turvata rakennuspaikkakohtainen ha jaasu tuk sen jätevesien käsittely kestävällä tavalla. Alueella on me neillään Illon Vesihuolto-osuuskunnan hankevalmistelu alueen liit tä misek si vesi- ja viemäriverkostoon. Yhtenäisen ve si huol to jär jes te lyn toteu tues sa rakennuspaikka täyttää ra ken nus jär jes tyk sen mää räyk sen

7 ra ken nus pai kan vähimmäispinta-alasta. Rakentamisen määrä rakennuspaikalla (kokonaiskerrosala yhteensä noin 225 m2) on suurempi kuin ra ken nus jär jes tyk sen 9 edellyttää lo ma-asun to käyt töön tarkoitetuilla ra ken nus pai koil la. Rakentamisen mää rä perustuu kuitenkin aiempaan lu pa har kin taan. Ra ken nus jär jestyk sen 9 :n mukaan ympärivuotiseen va ki nai seen asun to käyt töön tarkoitetulle rakennuspaikalle saa ra ken taa yhden yk siasun toi sen asuinrakennuksen ja lisäksi tarpeellisia ta lous ra ken nuk sia. Ra kennus ten yhteenlaskettu kerrosala saa olla enin tään 300 m2 alle m2:n rakennuspaikoilla. Rakennuspaikan pinta-alasta saa käyt tää rakentamiseen kuitenkin enintään 7 prosenttia. Kaupunginhallitus katsoo, että poikkeamishakemuksen mukainen raken nus han ke täyttää MRL:n 171 :n poikkeamisen edellytykset ja sil lä on lainkohdan edellyttämä eri tyi nen syy. Sovelletut oikeusohjeet: Maankäyttö- ja rakennuslaki 72, 125, 171, 173 ja 174 Rakennusjärjestys 8 ja 9 Hallintosääntö 5 ja 15 Rakennusvalvonnan taksa 11 Päätöksen voimassaolo ja jatkotoimenpiteet: Tämä poikkeamispäätös on voimassa kaksi vuotta siitä, kun päätös on saanut lainvoiman. Poikkeamispäätöstä vastaava rakennuslupa on haettava Sastamalan kaupungin ra ken nus val von ta vi ran omai sel ta. Lupahakemukseen on liitettävä tämä päätös. Muutoksenhaku: Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla siitä Hä meen linnan hallinto-oikeuteen. Valitusosoitus annetaan päätöksen liitteenä. Jakelu: Päätös hakijalle, lunastus 520 euroa. Tiedoksi: Pirkanmaan ELY-keskus Sastamalan rakennuslautakunta Päätös: Hyväksyttiin yksimielisesti. Lisätietoja: kaupunginjohtaja Jarkko Malmberg, puh: