Rakennuslautakunta Poikkeamishakemus , , Käpykankaantie / /2016 RAKLTK

Transkriptio

1 Rakennuslautakunta Poikkeamishakemus , , Käpykankaantie / /2016 RAKLTK Hakija ja rakennuspaikka Leena Kiili on jättänyt poikkeamishakemuksen, joka koskee Rau tave den Isosaaressa olevaa kiinteistöä Kiinteistön pinta-ala on 3666 m2. Rakennushanke Hakemus koskee vapaa-ajan asunnon käyttötarkoituksen muutosta va ki tui sek si asunnoksi. Tähän mennessä käytetty ja haettu kerrosala haetun ra ken nuspai kan alueella Rakennuspaikalla on vapaa-ajan asuinrakennus (143 k-m2). Poikkeaminen Maankäyttö- ja rakennuslain 125 mukaan rakennuksen tai sen osan käyttötarkoituksen olennaista muuttamista varten tarvitaan raken nus lu pa. MRL 72.1 edellyttää ranta-alueelle rakentamiselta ase ma kaa vaa tai sellaista oikeusvaikutteista yleiskaavaa, jossa on eri tyi ses ti määrätty yleiskaavan käyttämisestä rakennusluvan pe rustee na. Alueella on voimassa ranta-asemakaava sekä oi keus vai kuttei nen osayleiskaava, joissa rakennuspaikan käyttötarkoitus on määrät ty loma-asumiseen. Maankäyttö- ja rakennuslain 171 mukaan kunta voi erityisestä syys tä hakemuksesta myöntää poikkeamisen MRL:ssä säädetystä tai sen nojalla annetusta rakentamista tai muuta toimenpidettä koske vas ta säännöksestä, määräyksestä, kiellosta tai muusta ra joi tukses ta. Poikkeamista ei kuitenkaan saa myöntää, jos se: 1) aiheuttaa haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle tai alueiden käytön muulle järjestämiselle; 2) vaikeuttaa luonnonsuojelun tavoitteiden saavuttamista; 3) vaikeuttaa rakennetun ympäristön suojelemista koskevien ta voittei den saavuttamista; tai 4) johtaa vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen tai muutoin aiheut taa merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia. Hakijan perustelut ja arvio hankkeen vaikutuksista Käyttötarkoituksen muutosta on perusteltu paikkakunnalle muutolla.

2 Maakuntakaava Pirkanmaan 1. maakuntakaavassa (vahv. 2007) Isosaari on on merkit ty maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi, jolla on erityistä ul koilun oh jaa mis tar vet ta (MU). Alueen pääkäyttömuoto on metsätalous ja sil le suuntautuu tai on odotettavissa ulkoilukäyttöä. Alue kuuluu valta kun nal li ses ti arvokkaaseen Karkun-Tyrvään kulttuurimaisemaan (MAv). Kiuralantien varteen on merkitty seudullinen ulkoilureitti. Yleiskaava Alueella on voimassa Ellivuoren oikeusvaikutteinen osayleiskaava (2002), jossa alue on loma-asuntoaluetta (RA). Korttelialueella on vie rek käin 10 loma-asunnon rakennuspaikkaa. Rakennusoikeus mää räy tyy rakennusjärjestyksen mukaisesti. Asemakaava Alueelle on laadittu ranta-asemakaava. Ollinpojan rantakaavassa (1980) alue on määritetty loma-asuntoalueeksi. Kullekin ra ken nuspai kal le saa rakentaa enintään 100 m2 suuruisen loma-asunnon. Ra ken nus oi keu teen sisältyvänä saa rakennusalalle rakentaa enintään 40 m2 suuruisen erillisen sauna- tai varastorakennuksen. Alueel la on kielletty vesikäymälän rakentaminen. Korttelialueella on vierek käin 8 loma-asunnon rakennuspaikkaa. Korttelialue rajautuu lisäk si kaavan ulkopuolella oleviin loma-asunnon rakennuspaikkoihin. Sijainti Rakennuspaikka sijaitsee Rautaveden Isosaaressa, Ellivuoren pohjois puo lel la. Etäisyys kuntakeskukseen on n. 18 km. Etäisyys alakou luun on 10 km, yläkouluun 17 km, kauppaan ja päiväkotiin 8 km. Alu eel la on Illon vesiosuuskunnan vesijohto ja painevesiviemäri. Kiura lan tien varressa ei ole kevyen liikenteen väylää, eikä jalankulkuun tai pyöräilyyn soveltuvia pientareita. Tietä ei ole valaistu. Rakennuspaikka on loivassa rinteessä ja puustoinen ja se sijaitsee Ol lin po jan rantakaava-alueella loma-asuntoalueen korttelialueella 2. Naapurien kuuleminen Hakija on kuullut naapureita. Hakemuksesta ei ole jätetty huo mautuk sia. Lausunnot Pelastusviranomaiselta on pyydetty lausunto pelastustoiminnan turvaa mi ses ta ympärivuotisesti ko. alueella. Pelastusviranomaisella ei ole ollut huomautettavaa hakemuksesta. Yhdyskuntasuunnittelun lausunto Rakennuspaikalle on myönnetty rakennuslupa (RL , ) vapaa-ajan asunnolle, jonka kerrosala on 140 m2.

3 Tähän loma-asuntoalueen kortteliin, joka sijaitsee Isosaaren län sipuo lel la, on myönnetty aiemmin kaikkiaan kolme poikkeamislupaa lo ma-asun non käyttötarkoituksen muuttamisesta vakituiseksi asunnok si. Kiinteistölle poikkeamislupa on myönnetty v Käyttötarkoituksen muutokselle ei ole haettu rakennuslupaa, jo ten poikkeamislupa ei ole enää voimassa. Kiinteistölle on myönnetty poikkeamislupa v ja käyt tö tar koituk sen muutokselle haettu rakennuslupa 2011, mutta rakennusluvan seu ran ta kor tin mukaan töitä ei ole aloitettu eikä käyt töön ot to kat selmus ta ole pidetty. Rakennuslupapäätöksen mukaan luvan voi mas saolo on päättynyt Kiinteistölle on poik keus lupa myönnetty vuonna 2011 ja rakennusluvan loppukatselmus on pidet ty Tällä rantakaavan korttelialueella on siten 7 loma-asun toa ja yksi vakituinen asuinrakennus ja tämän lisäksi kort teli alu een vieressä (rantakaavan ulkopuolella) pohjoispuolella on kaksi lo ma-asun toa. Lisäksi Ollinpojan rantakaava-alueelle kortteliin 3 on myönnetty 2008 poikkeamislupa vakituisen asuinrakennuksen rakentamiselle loma-asu tus alu een korttelialueelle, joka sijaitsee Isosaaren itä puo lel la. Isosaaren pohjoispäässä, jossa vain osayleiskaava ohjaa ra ken tamis ta, on tehty viisi muuta päätöstä vapaa-ajan asunnon käyt tö tarkoi tuk sen muuttamisesta vakituiseksi asunnoksi. Myönteisen poikkea mis lu van saaneista yksi ei ole hakenut rakennuslupaa käyt tö tarkoi tuk sen muutokselle. Yksi puolestaan on hakenut rakennusluvan, mut ta ei ole seurantakortin mukaan aloittanut rakentamista ja lupa on vanhentunut v Alueella on keskitetty vesi- ja jätevesihuolto. Rakennuspaikan koko on riittävä. Rakennusjärjestyksen mukaan raken nus pai kan vähimmäiskoko yhtenäisen vesihuoltojärjestelyn alueel la on 2000 m2. Rakennusjärjestys ei erottele rakennuspaikan koon suhteen ranta-aluetta muusta rakentamisesta, eikä vakituista asu mis ta vapaa-ajan asumisesta. Rakennuspaikalle johtaa n. 400 m pituinen yksityistie. Pe las tus vi ranomai sel ta saadun lausunnon perusteella ympärivuotinen pe las tus toimin ta voidaan turvata rakennuspaikalla kaikissa normaalitilanteissa. Rakennus on sijoitettu kaavan mukaisen rakennusalan reunaan ja on huomattavasti lähempänä rantaa (12 m rantaviivasta), mitä raken nus jär jes tys sallisi (30 m rantaviivasta yli 80 m2 rakennuksilla). Yh dys kun ta suun nit te lun näkemyksen mukaan vakituisessa asuinkäy tös sä olevan rakennuksen tulisi olla rantaviivasta vähintään raken nus jär jes tyk ses sä edellyttämällä etäisyydellä.

4 Alue sijoittuu erilleen yhdyskuntarakenteesta. Alue, jolla ha ke muksen kiinteistö on, sijoittuu kauas kouluista, päiväkodeista, päi vit täista va ra myy mä löis tä ja muista päivittäisistä peruspalveluista. Pal ve lujen saatavuus on siten heikko. Julkisen liikenteen ja kevytväylien puut tu mi nen heikentävät osaltaan palvelujen saavutettavuutta. Alue on myös irrallaan vanhoista, tiheään rakennetuista kyläalueista. Ranta-asemakaava on ns. maanomistajakaava, joka laaditaan pääasias sa loma-asutuksen järjestämiseksi (MRL 73 ). Ta van omai ses ti ranta-asemakaavalla ei ole mahdollista muodostaa uusia va ki tui sen asumisen rakennuspaikkoja. Vakituisen asumisen edellytyksiä voidaan sitä vastoin tarkastella rantaosayleiskaavoilla, joissa onkin Sasta ma las sa osoitettu vakituiseen asumiseen soveltuvia alueita. Ranta-ase ma kaa va ei vanhene muiden asemakaavojen tapaan sil loinkaan, kun ne jäävät toteutumatta tai toteutuvat kaavasta poik kea valla tavalla. Ranta-asemakaavaa ei voi myöskään kumota maan omista jia kuulematta. Maankäytön keskeiset kysymykset, mukaan lukien vakituisen asu misen ja loma-asumisen maankäytölliset tarpeet, tulee ensisijaisesti rat kais ta pitkäjänteisen, suunnitelmallisen ja kestävän kehityksen peri aat tei den mukaisen yleis- ja asemakaavojen laatimisen ja yl lä pi tämi sen kautta, jossa työssä huomioidaan alueiden erityiset luon nonja ympäristönsuojelulliset arvot. Ratkaisut tulee tehdä laajoina ko konai suuk si na, ja niiden vaikutukset tulee arvioida kaavoitukselle asetet tu jen vaatimusten mukaisesti. Kaavat laaditaan juridisesti mah dolli sim man sitovina, jolloin maankäytön kehitys on en nus tet ta vaa ja myös yksityisoikeudelliset näkökohdat tulevat turvatuiksi. Tä män vuoksi on myös tärkeää, että kunta yhdessä eri toimijatahojen kanssa sitoutuu yhteisesti hyväksytyn kaavaratkaisun nou dat ta mi seen. Käyttötarkoituksen muutokset eivät saa myöskään johtaa sii hen, että vapaa-ajan asumiseen tarkoitetut alueet muuttuisivat siinä mää rin vakituisen asumisen alueiksi, että alkuperäiset vapaa-ajan käy tön olosuhteet ja edellytykset heikkenisivät. Vapaa-ajan alueiksi tar koi tetuil la alueilla tulisi jatkossakin voida kokea arjesta ir taan tu mis ta ja luontoa, ilman mm. vakituisen asumisen aktiviteeteista ai heu tu via häiriöitä. Lupa- ja kaavoituskäytäntö edellyttää maanomistajien tasapuolista koh te lua päätöksenteossa. Tasapuolisen kohtelun vaatimus edel lyttää vakituisen asumisen sallimista myös alueen muille vastaaville maan omis ta jil le, mikä tiheään rakennetuilla ranta-alueilla johtaa suun nit te le mat to man taaja-asutuksen muodostamiseen rannalle. Tämä aiheuttaa maankäyttö- ja rakennuslain 172 :n 1 momentin 1 koh das sa tarkoitetulla tavalla haittaa kaavan toteuttamiselle ja alueiden käytön muulle järjestämiselle. Edellä kuvatun taaja-asutuksen muo dos ta mi nen ei ole välttämättä mahdollista kaavallakaan.

5 Ha ke muk ses sa ei ole esitetty MRL 171 :n tarkoittamaa erityistä syytä. Ha ki jan muutto paikkakunnalle ei ole maankäyttö- ja ra ken nus lain tar koit ta ma erityinen syy poikkeamiselle. Hakemuksessa oli si py rit tävä osoittamaan, miksi tämä rakennuspaikka tai alue so vel tuu va ki tuiseen asumiseen voimassa olevista kaavoista poiketen. Poik kea mis ta ei ole, muidenkaan edellytysten täyttyessä, mah dol lis ta myöntää ilman erityistä syytä. Poikkeamistoimivalta asian ratkaisemisessa on kunnalla (kau pun ginhal li tuk sel la). Lupaa ei kuitenkaan pidä myöntää, jos sille ei ole olemas sa oikeudellisia edellytyksiä. Vakiintuneen oikeuskäytännön perus teel la tälle poikkeamisluvalle ei edellytyksiä näyttäisi olevan, vaan hakemus tulisi hylätä. Poikkeamispäätöksin ei voida sallia sel lais ta rakentamista, joka ei olisi mahdollista kaavallakaan. Ellivuoren osayleis kaa vaa laadittaessa maankäyttö ja korttelialueiden käyt tö tar koitus on ratkaistu, selvitetty ja ratkaisun vaikutukset arvioitu. Osa yleiskaa vat hyväksyy niiden laajojen vaikutusten vuoksi kau pun gin valtuus to. Mikäli Isosaaressa halutaan jatkossa edistää vakituista asumista, se tu li si tutkia osayleiskaavaa muuttamalla ja tämän jälkeen oh jaa vuudel taan vanhentunut rantakaava kumoamalla, mikäli maan omis ta jien yhteinen tavoite on vakituinen asuminen alueella. Tällöin va ki tui sen asumisen salliminen olisi harkittua ja kaupunki olisi selvillä pää töksen siihen kohdistavista velvoitteista. Valmisteluvastuu: yleiskaavasuunnittelija, maankäyttöpäällikkö Ehdotus rt: Rakennuslautakunta päättää, että se ei puolla kau pungin hal li tuk sel le poikkeamislupaa valmistelutekstistä ilmenevin pe rustein. Päätös: Keskustelun kuluessa Kari Kaaja esitti, että poikkeamislupa myönnetään ja puheenjohtaja täydensi Kaajan esitystä: Rakennuslautakunta päättää puoltaa kaupunginhallitukselle poikkeamislupaa. Perustelut/erityiset syyt: Isosaaren länsipuolelle, jossa tämä kiinteistö sijaitsee, Sastamalan kaupunki on valmistelutekstin mukaisesti myöntänyt 3 vastaavaa poikkeamislupaa ja yhdenvertaisuusperiaatteen (maanomistajien tasapuoleinen kohtelu) mukaisesti haetulle kiinteistölle on myönnettävä vastaava lupa. Aiemmat päätökset osoittavat kaupungin linjanneen alueen vakituiseen asumiseen sopivaksi. Lisäksi Isosaareen on rakentunut vesi ja viemäriverkosto sekä

6 valokuituyhteys. Kiinteistö on liitetty kaikkiin edellä mainittuihin (olosuhteet ovat muuttuneet kaavan laatimisen jälkeen). Nämä ovat tyypillisiä vakituisen asumisen palveluja ja tätä on pidettävä erityisenä syynä. Leena Palomäki kannatti Kaajan esitystä. Suoritetussa äänestystä Kari Kaajan esitystä kannattivat Leena Palomäki, Kari Kaaja, Olli Välimäki ja Pentti Jarkko. Esittelijän ehdotusta kannattivat Tarja Pietilä, Jarmo Metsälä ja Raija Hituri. Päätökseksi tuli Kari Kaajan esitys, että rakennuslautakunta puoltaa kaupunginhallitukselle poikkeamislupaa. Lisätietoja: yleiskaavasuunnittelija Juha Mäkelä,