Espoon kaupunki Pöytäkirja 92. Ympäristölautakunta Sivu 1 / 1

Transkriptio

1 Ympäristölautakunta Sivu 1 / / / Lausunto Etelä-Suomen aluehallintovirastolle koskien HSY-kuntayhtymän hakemusta Suomenojan jätevedenpuhdistamon ympäristöluvan tarkistamiseksi ja toiminnan lopettamismääräyksiä Valmistelijat / lisätiedot: Ilppo Kajaste, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Ympäristönsuojelupäällikkö Tarja Söderman Espoon ympäristölautakunnan lausunto koskien HSY-kuntayhtymän hakemusta Suomenojan jätevedenpuhdistamon ympäristöluvan tarkistamiseksi ja toiminnan lopettamismääräyksiä (dnro ESAVI/340/04.08/2013): Espoon merialue on luokiteltu ekologiselta tilaltaan välttäväksi. Kuten muuallakin Suomenlahdella syynä on liiallinen ravinnekuormitus ja sen aiheuttama rehevyys. Espoon merialuetta kuormittavat etenkin yhdyskuntien jätevedet, jokien tuoma hajakuormitus ja sedimentistä vapautuvat ravinteet. Merialueen tilan parantaminen Kymijoen Suomenlahden vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmassa asetetun tavoitteen mukaisesti hyväksi vuoteen 2027 mennessä edellyttää ravinnekuormituksen pienentämistä. Suomenojan puhdistamon korvaava Espoon Blominmäkeen rakennettava uusi jätevedenpuhdistamo vähentää yhdyskuntajätevesistä aiheutuvaa kuormitusta 2020-luvun alusta alkaen. Suomenojan puhdistamolla on saavutettu ympäristöluvan edellyttämä puhdistustaso nykyisen ympäristöluvan aikana. Puhdistamolla on usein saavutettu myös puhdistustuloksen tavoitteeksi asetetut tiukemmat rajaarvot: 0,3 mg/l fosforinpitoisuus ja 95 %:n fosforinpoisto. Puhdistamon toimintavarmuutta lisää Suomenojan tasauslammikko, jonne poikkeustilanteessa ohjatut jätevedet voidaan pumpata takaisin puhdistamolle puhdistettavaksi. Tasauslammikon käyttöä on syytä jatkaa niin kauan kuin puhdistamo on toiminnassa. Merialueen nykyisessä välttävässä tilassa Suomenojan puhdistettujen jätevesien tuoma kuormitus ei juuri näy purkualueen vedenlaadussa. Ympäristölautakunta pitää kuitenkin tärkeänä, että HSY on sitoutunut mahdollisimman hyvään fosforin ja typen poistoon Suomenojan puhdistamolla. Tehokas ravinteidenpoisto vaikuttaa samalla useiden jätevedessä olevien haitallisten aineiden päästöjä pienentävästi. Ympäristölautakunta ei pidä tarpeellisena tiukentaa Suomenojan jätevesien puhdistustuloksen vaatimuksia nykyisestä, kun puhdistamon toiminta lopetetaan 2020-luvun alussa.

2 Ympäristölautakunta Sivu 2 / 2 Ympäristökeskukseen ei ole viime vuosina valitettu puhdistamosta johtuvasta hajusta tai melusta. Sen sijaan ympäristökeskukseen on satunnaisesti valitettu viemäriverkostosta johtuvista haitoista. Valitukset ovat koskeneet häiritsevää hajua pumppaamoiden läheisyydessä ja ylivuotoja viemäriverkostosta tai pumppaamoilta. Ympäristölautakunta pitää tärkeänä, että viemäriverkoston kunnossapidossa kiinnitetään vuotojen vähentämisen lisäksi riittävästi huomiota myös ylivuotojen estämiseen. Espoon purot ja järvet ovat pieniä ja herkkiä jätevesipäästöjen haitallisille vaikutuksille. Suomenojan jätevesivirtaamaan verrattuna pieni päästö voi merkittävästi rehevöittää jätevedet vastaanottanutta vesistöä ja tehdä järvestä uimakelvottoman joksikin aikaa. Espoon kaupunki ja asukkaiden talkooporukat ovat viime vuosina kunnostaneet useita virtavesiä. Järvien kunnostamisessa kaupunki on aloittanut jo 60-luvulla. Espoossa HSY:n toiminta-alueella olevat luokitellut järvet ovat tyydyttävässä tai välttävässä kunnossa, kun tavoite on hyvä ekologinen tila viimeistään Käsittely Päätös Selostus Marika Visakova oli esteellisenä (palvelussuhdejäävi) poissa kokouksesta asian käsittelyn ja päätöksenteon ajan. Ympäristölautakunta: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Aluehallintovirasto on päivätyllä kirjeellä pyytänyt ympäristölautakunnalta lausuntoa HSY Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymän hakemuksesta, joka koskee Suomenojan ympäristöluvan lupamääräysten tarkistamista ja toiminnan lopettamismääräyksiä. Lausunto pyydetään toimittamaan aluehallintovirastoon mennessä. Hakemuksen kuulutus on nähtävillä kaupungin ilmoitustaululla Kuulutus on lisäksi luettavissa osoitteessa Hakemusasiakirjat ovat nähtävillä lautakunnan kokouksessa ja ympäristökeskuksessa osoitteessa Kirkkojärventie 6 B, Espoo, 4. krs. (ma - pe klo ). Hakemus on luettavissa HSY:n sivuilla, > Vesihuolto > Jätevedenpuhdistus > Ympäristölupahakemukset > Suomenoja, tai suora linkki: aspx Yleiskuvaus toiminnasta Suomenojan jätevedenpuhdistamon toiminnan ympäristövaatimukset perustuvat Länsi-Suomen ympäristölupaviraston antamaan päätökseen nro 26/2007/1. Suomenojan jätevedenpuhdistamolla käsitellään Espoon lisäksi Vantaan länsiosien, Kirkkonummen ja Kauniaisten jätevedet eli yli asukkaan ja teollisuuden jätevedet. Jätevesivirtaama on noin m 3 /d. Puhdistamolle tulevasta jätevedestä noin 92 % on

3 Ympäristölautakunta Sivu 3 / 3 yhdyskuntajätevesiä ja 8 % teollisuusjätevesiä. Puhdistetut jätevedet johdetaan 7,5 km pitkässä kalliotunnelissa 16 metrin syvyyteen Gåsgrundin eteläpuolelle lähelle Viipurinkiveä. Suomenojan jätevedenpuhdistamopuhdistamo on perinteinen kattamaton puhdistamo. Jätevesi käsitellään aktiivilieteprosessissa, jossa fosforin poisto toteutetaan rinnakkaissaostusperiaatteella ja typpi poistetaan esidenitrifikaatioperiaatteella. Jätevedenpuhdistuksen käsittelyvaiheet ovat karkeavälppäys, tulopumppaus, hiekanerotus, hienovälppäys, esi-ilmastus, esiselkeytys, ilmastus ja jälkiselkeytys. Jätevedenpuhdistusprosessissa muodostuvan lietteen käsittelyvaiheet ovat lietteen gravitaatiosakeutus, mesofiilinen mädätys, jälkisakeutus, linkokuivaus ja lietteen siilovarastointi. Kuivattu liete jatkojalostetaan multatuotteiksi HSY:n Metsäpirtin kompostointikentällä Sipoossa. Suomenojan puhdistamon verkostoalueella jätevesiviemäreitä on Espoossa ja Kauniaisissa yhteensä 918 km ja Vantaalla 208 km. Jätevedenpumppaamoita on 290. Ne ovat kaikki jatkuvan kaukovalvonnan piirissä. Suomenojan puhdistamon lähiympäristössä on teollisuutta ja asutusta. Asutusta on lähimmillään 60 m päässä laitoksesta. Lähin päiväkoti on 500 m etäisyydellä ja kaksi koulua on noin 800 m etäisyydellä laitoksesta. Suomenojan puhdistamo korvataan Blominmäkeen kallioon rakennettavalla uudella jätevedenpuhdistamolla suunnitelmien mukaan vuodesta 2020 lähtien. Ympäristökuormitus ja -vaikutukset Jäteveden puhdistustulos Suomenojan ympäristöluvan mukaan puhdistustuloksen pitää olla kokonaistypen osalta vuosikeskiarvona (jäteveden lämpötila > 12 o C) ja muiden parametrien osalta neljännesvuosikeskiarvona vähintään seuraavanlainen: Pitoisuus (mg/l) Puhdistusteho (%) BOD 7ATU COD Cr Kiintoaine, SS 15 Fosfori, P 0,40 93 Kokonaistyppi, N - 70 Suomenojan jätevedenpuhdistamon toiminnan on lisäksi täytettävä yhdyskuntajätevesistä annetun valtioneuvoston asetuksen (888/2006) mukaiset käsittelyn vähimmäisvaatimukset sekä pitoisuuden että puhdistustehon osalta.

4 Ympäristölautakunta Sivu 4 / 4 Suomenojan puhdistamo on täyttänyt kaikki lähtevän jäteveden pitoisuuden ja puhdistustehon vaatimukset nykyisen luvan aikana ( ). Päästöt mereen HSY:n jätevedenpuhdistamoiden aiheuttama kuormitus merialueelle on pysynyt melko tasaisena. Puhdistusteho on hieman parantunut, mutta jätevesimäärät ovat samaan aikaan kasvaneet. Taulukko 1. Espoon ja Helsingin jätevedenpuhdistamoiden ja Vantaanjoen ravinnekuormitus mereen vuosina Fosforikuormitus mereen, t/a Typpikuormitus mereen, t/a Suomenoja Viikinmäki Vantaanjoki Suomenoja Viikinmäki Vantaanjoki Vaikutukset merialueella Suomenojan jätevesien vaikutus näkyy ajoittain nitraattitypen suurina pitoisuuksina ja ulosteperäisten bakteerien kohonneina määrinä jätevesien purkualueella. Vedenlaatu purkualueella täyttää kuitenkin lähes aina uimavedelle asetetun vaatimustason. Suomenojan ja Viikinmäen jätevesille tehdyn mallinnuksen mukaan jätevesien vaikutus on havaittavissa enimmillään noin 3,5 km päässä purkupaikasta. Sitä kauempana vaikutus on erittäin pientä. Purkuaukon kohdalla meren pinnassa laskennalliset jätevesipitoisuudet ovat yleensä alle sadasosan puhdistetun jäteveden konsentraatioista. Purkualueella esiintyy jonkin verran enemmän likaantumista sietäviä pohjaeläinlajeja kuin vertailualueella. Vesikasvillisuuden tilan heikkeneminen ulkosaaristossa johtunee Suomenlahden tilan yleisestä kehityksestä. Jätevesikuormituksella ei voida seuranta-aineiston perusteella varmuudella osoittaa olevan vaikutusta kalastoon, vaikka purkualueen kalasto ilmentää rehevyyttä. Haitalliset aineet Suomenojan jätevesien sisältämiä haitallisia aineita seurataan valtioneuvoston vesiympäristölle vaarillisista ja haitallisista aineista antaman asetuksen (1022/2006, 868/2010) ja Euroopan päästö- ja siirtorekisteriä koskeva E-PRTR asetuksen (166/2006) velvoittamalla tavalla. Vesiympäristölle haitalliset aineet päätyvät jätevesien mukana mereen, jos ne eivät puhdistusprosessissa hajoa, sitoudu lietteeseen tai vapaudu ilmakehään. Suomenojan ympäristölupa edellyttää, että HSY seuraa laitokselle tulevien teollisuusjätevesien ja muiden poikkeavien jätevesien määrää ja laatua.

5 Ympäristölautakunta Sivu 5 / 5 Puhdistamolta lähtevästä jätevedestä määritettyjen haitallisten aineiden pitoisuudet ovat täyttäneet niille asetetut ympäristölaatunormit lukuun ottamatta oktyylifenolia. Suomenojan lähtevästä vedestä on vuosina 2009 ja 2012 mitatut oktyylifenolia 0,019 µg/l, kun aineen ympäristölaatunormi on vuosikeskiarvona 0,01 µg/l. Jätevedet laimenevat tehokkaasti purkualueella, joten merivedessä tutkittujen aineiden ympäristölaatunormit tuskin ylittyvät. Vuonna 2008 merialueelta tutkittiin sedimentin haitta-aineita yhdeksästä paikasta. Näytteistä analysoitiin tinayhdisteet, PCB-yhdisteet, raskasmetallit, arseeni, ftalaatit sekä oktyyli- ja nonyylifenolit ja niiden etoksylaatit. Vain laivaliikenteestä peräisin olevat TBT-pitoisuudet olivat kohonneita. Jätevesien vaikutusten tarkkailuohjelmaan sisältyy haitallisten aineiden määrittäminen liejusimpukoista ensimmäisen kerran vuonna Liejusimpukoista määritetään havaintopaikasta riippuen organotinayhdisteitä, raskasmetalleja, PCB- ja PAH-yhdisteitä sekä öljyhiilivetyjä. Päästöt ilmaan Suomenojan jätevedenpuhdistamon voimatuotannon päästöt aiheutuvat maakaasun polttamisesta ja kevyen polttoöljyn käytöstä. Puhdistamon tarvitsema lämpö tuotetaan maakaasulla, joka ostetaan Gasum Oy:ltä. Maakaasua käytetään kahdessa maakaasukattilassa noin 0,85 milj.m 3 vuodessa. Vuonna 2013 maakaasun polttamisesta syntyi hiilidioksidia 218 tonnia ja metaania 5,6 tonnia. Kevyttä polttoöljyä käytetään lämmityskattiloiden varapolttoaineena, jos maakaasua tai biokaasua ei ole saatavilla. Kaikki puhdistamon tarvitsema sähköenergia ostetaan. Mädättämössä muodostuva kaasu kerätään talteen 2000 m 3 kaasukelloon ja myydään Gasum Oy:lle, joka jalostaa biokaasun biometaaniksi. Puhdistamolla käytetään biokaasua enää säännöllisesti vain noin kolmen tunnin ajan viikossa lämmityskattiloiden, ylijäämäpolttimoiden ja kaasumoottorin toimintakunnon ylläpitämiseen. Kaasumoottori ja ylijäämäpolttimet ovat varalla Gasum Oy:n huolto- ja poikkeustilanteita varten. Kaasumaisia prosessipäästöjä syntyy jätevedenpuhdistus- ja lietteenkäsittelyprosessien eri vaiheissa haihtuvien aineiden päästöinä, kun jäteveden orgaaniset hiilivedyt haihtuvat. Vuonna 2013 typenpoistoprosessissa syntyi typpioksiduulia noin 45 tonnia. Metaania vapautui lietteen käsittelyssä ja varastoinnissa noin 91 tonnia ja hiilidioksidia noin tonnia. Haju Häiritsevää hajua syntyy puhdistamolla etupäässä hapettomissa oloissa tapahtuvasta mikrobitoiminnasta. Tyypillisiä hajuhaittoja pieninäkin pitoisuuksina aiheuttavia yhdisteitä ovat rikkivety (H 2 S) ja metyylimerkaptaani (CH 3 SH).

6 Ympäristölautakunta Sivu 6 / 6 Suomenojan puhdistamon hajujen leviämistä lähialueille arvioidaan kerran vuodessa tehtävin hajukartoituksin. Hajua on havaittu melko rajoitetulle alueelle puhdistamon koillis- ja pohjoispuolelle. Suurin osa havainnoista on ollut joko heikkoa hajua tai ei hajua ollenkaan. Selvää hajua on ollut noin viidesosa havainnoista. Voimakasta hajua on havaittu vain vähäisissä määrin vuosina 2009 ja HSY ei ole saanut Suomenojan puhdistamon hajua koskevia palautteita vuosina Pumppaamoiden ja verkostojen osalta yhteydenottoja on kirjattu 11 vuosina HSY tiedottaa hajupäästön vaikutusalueen asukkaita ennalta tiedossa olevista pitkäkestoisista (yli 12 h) ja ennakoimattomista pitkäkestoisiksi arvioiduista hajupäästöistä. Melu Jätevedenpuhdistamon melulähteet ovat tyypillisesti laitoksen päälaitteet: kompressorit, lingot, pumput ja energian tuotantoon liittyvät kaasumoottorit ja edellä mainittuihin laitteistoihin liittyvät putkistot. Ympäristöluvan mukaisesti laitoksen melua selvitetään kolmen vuoden välein. Melumittauksia on tehty 2010 ja Melutaso oli vuonna 2013 noussut vuodesta 2010, mutta kaikki mitatut keskiäänitasot alittivat kuitenkin ympäristöluvan yön raja-arvon eli 50 db. HSY:lle ei ole tullut puhdistamon melua koskevia palautteita vuosina Riskit ja poikkeustilanteet Suomenojan jätevedenpuhdistamon ja jätevesihuollon ympäristö- ja terveysriskien arviointi on toteutettu Sanitation Safety Plan (SSP) periaatteiden mukaisesti vuonna Puhdistamolle on laadittu TUKES:n vaaranarvioinnin selvitys ja räjähdyssuojausasiakirja. Suomenojan puhdistamolla on varavoimaa puhdistamon automaatiojärjestelmän ja pumppaamoiden valvontajärjestelmän osalta noin 1,5 tunnin ajaksi. Koko puhdistamon osalta pysyvää varajärjestelmää ei ole. Hakijan esitys lupamääräyksiksi Hakija esittää, että lupamääräykset säilyisivät nykyisellään niin puhdistamon toiminnan kuin vaikutusten tarkkailujenkin osalta. Perusteluna esitetään, että Suomenojan jätevedenpuhdistamon tavoitteena on yhdyskuntajätevesien laatua koskevan Suositussopimuksen hengen mukaisesti ympäristölupamääräyksiä paremman puhdistustuloksen saavuttamiseen pyrkiminen niin typessä kuin fosforissakin. Suomenojan puhdistamon tekninen käyttöikä on alle 10 vuotta, joten hakijan mielestä puhdistustuloksen parantamiseen tähtäävien lupamääräysten asettaminen ei ole teknistaloudellisesti kohtuullista. Suomenojalle tehdyn prosessitarkastelun perusteella puhdistamolle tuleva

7 Ympäristölautakunta Sivu 7 / 7 kuormitus on vielä vuoteen 2020 asti mahdollista käsitellä nykyisten lupamääräysten mukaisesti rakentamatta varsinaisia lisäyksiköitä puhdistamolle. Hakija esittää, että jätevedenpuhdistuksen lupamääräyksiin ei tule sisällyttää määräyksiä tai tavoitteita haitta-aineiden poistolle eikä puhdistetun jäteveden hygienisoinnille. Perusteluna esitetään, että mikropollutanttien, kuten lääkejäämien, poistaminen ei ole nykyteknologialla teknistaloudellisesti kannattavaa eikä niiden yksittäis- tai ristikkäisvaikutuksia tunneta riittävän hyvin, jotta niille olisi mahdollista määrittää BAT-periaatteisiin pohjautuvia lupamääräyksiä. Merialueella tehdyissä vesistö- ja kalastotutkimuksissa ei ole tullut esiin mikropollutanttien haitallisia vaikutuksia eliöihin. Hakijan mielestä puhdistetun jäteveden hygienisoimiselle ei ole kansanterveydellistä syytä, koska jätevedet laimenevat purkualueella tehokkaasti eivätkä aiheuta kontaminaatiovaaraa. Puhdistamon ohituksia voidaan ehkäistä Suomenojan tasauslammikon käytöllä. Lammikon käyttöä esitetään jatkettavan puhdistamon toiminnan lopettamiseen asti. Toiminnan lopettaminen HSY hakee lupaa Suomenojan jätevedenpuhdistamon toiminnan jatkamiselle kunnes Blominmäen jätevedenpuhdistamo on otettu käyttöön. Blominmäen puhdistamo on toiminnassa aikaisintaan vuonna Suomenojan puhdistamo voidaan vaiheittain ajaa alas, kun Blominmäen tekninen ja biologinen käyttöönotto on edennyt riittävän pitkälle. Blominmäen puhdistamon käyttöönottoaikataulua ei voida vielä esittää, joten HSY tekee tarkemman Suomenojan puhdistamon toiminnan lopettamisen aikatauluun liittyvän selvityksen viimeistään lopettamista edeltävän vuoden tammikuussa. HSY on vuokrannut Suomenojan jätevedenpuhdistamon alueen kaupungilta. Vuokasopimuksen mukaan HSY vastaa omasta ja Espoon Veden toiminnasta aiheutuneiden haittojen ennallistamisesta. Tiedoksi - Etelä-Suomen aluehallintovirasto Hämeenlinna, kirje

8 Ympäristölautakunta Sivu 8 / 8