Ympäristölautakunta Sivu 1 / 45. Teknisen lautakunnan kokoushuone, Virastopiha 2 C, 1. krs, Espoon keskus

Transkriptio

1 Espoon kaupunki Pöytäkirja Ympäristölautakunta Sivu 1 / 45 Kokoustiedot Aika torstai klo 17:39-19:57 Paikka Teknisen lautakunnan kokoushuone, Virastopiha 2 C, 1. krs, Espoon keskus Saapuvilla olleet jäsenet Henna Partanen, puheenjohtaja Eeva Haeggström Katja Koivumäki Riina Kosonen Pekka Lempiäinen Mika Leppinen Joni Vainikainen Taina Vilo Marika Visakova, poissa esteellisenä klo , klo Mauri Sauvola Perttu Ahonen Maria Taipale Timo Tilli Muut saapuvilla olleet Tarja Söderman Kari Kavasto Kalevi Hiironniemi Sari Soini Riitta Pulkkinen Niina Järvinen Jouni J. Särkijärvi Paula Karhunen Erja Tiihonen ympäristönsuojelupäällikkö valvontapäällikkö johtava ympäristötarkastaja, poistui klo käsittelyn aikana kehittämispäällikkö luontotalon johtaja, poistui klo käsittelyn aikana projektikoordinaattori, poistui klo käsittelyn jälkeen kaupunginhallituksen edustaja nuorisovaltuuston edustaja sihteeri

2 Espoon kaupunki Pöytäkirja Ympäristölautakunta Sivu 2 / 45 Allekirjoitukset Henna Partanen puheenjohtaja Erja Tiihonen sihteeri Pöytäkirjan tarkastus Pöytäkirja tarkastettu ja hyväksytty: Mika Leppinen Joni Vainikainen Pöytäkirjan nähtävänäolo julkipannun kuulutuksen mukaan on pöytäkirja ollut yleisesti nähtävänä ympäristökeskuksessa osoitteessa Kirkkojärventie 6 B, Espoon keskus.

3 Espoon kaupunki Pöytäkirja Ympäristölautakunta Sivu 3 / 45 Käsitellyt asiat Pykälä Liitteet Otsikko Sivu 100 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Pöytäkirjan tarkastajien valinta Kestävä kehitys poikkihallinnollisen ohjelman hyötytavoite 6 3: Espoon luonto ja ympäristö 103 Ämmässuon jätteidenkäsittelykeskuksen mädätyslaitoksen 7 toimintaa ja kompostointilaitoksen toiminnan muutosta koskeva ympäristölupa 104 Etelä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupapäätös, 10 Romu Keinänen Oy:n romunkäsittelylaitoksen toiminnan muutos sekä toiminnanaloittamislupahakemus, Mänkimiehentie Suomenojan ja Viikinmäen jätevedenpuhdistamoiden 19 vuosiyhteenveto Yhteenveto jätevedenpuhdistamoiden toiminnasta vuonna Sääksen eli kalasääsken pesimäsaaren rauhoittaminen 31 luonnonsuojelulain 24 :n mukaiseksi suojelualueeksi 108 Espoon kaupungin ilmastotoimien priorisointi Ympäristölautakunnan järjestämät retket vuonna Toimenpideohjelma ympäristötietoisuuden ja -vastuun 39 edistämiseksi Uudellamaalla Ympäristölautakunnan kevään 2015 kokoukset Lausuntoja, päätöksiä ja kirjelmiä 42

4 Espoon kaupunki Pöytäkirja 100 Ympäristölautakunta Sivu 4 / Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Päätös Selostus Puheenjohtaja totesi kokouksen laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Ympäristölautakunta oli kutsuttu koolle ympäristölautakunnan puheenjohtajan allekirjoittamalla päivätyllä ympäristölautakunnan jäsenille ja kaupunginhallituksen ja nuorisovaltuuston edustajille toimitetulla kokouskutsulla.

5 Espoon kaupunki Pöytäkirja 101 Ympäristölautakunta Sivu 5 / Pöytäkirjan tarkastajien valinta Päätös Pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin Mika Leppinen ja Joni Vainikainen.

6 Espoon kaupunki Pöytäkirja 102 Ympäristölautakunta Sivu 6 / / / Kestävä kehitys poikkihallinnollisen ohjelman hyötytavoite 3: Espoon luonto ja ympäristö Valmistelijat / lisätiedot: Sari Soini, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Ympäristönsuojelupäällikkö Tarja Söderman Ympäristölautakunta merkitsee tiedokseen Kestävä kehitys poikkihallinnollisen ohjelman hyötytavoitteen 3 (Espoon luonto ja ympäristö) kokonaiskuvauksen. Päätös Oheismateriaali Selostus Ympäristölautakunta: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. - HT3 kokonaiskuvaus Kestävä kehitys -poikkihallinnollisen ohjelman tavoitteena on kehittää ja parantaa kestäviä ratkaisuja kaupungin taloudellisten, sosiaalisten, ilmasto-, energia- ja ekologisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Ohjelmalla on kuusi hyötytavoitetta. FI/Espoon_kaupunki/Paatoksenteko/Espootarina/Kestava_kehitys Espoon luonto ja ympäristö -hyötytavoite (ohjelman hyötytavoite 3) varmistaa, että ympäristön tila säilyy hyvänä ja luontoarvot säilyvät kaupungin kasvaessa. Tavoitteena on myös, että espoolaiset ovat entistä paremmin tietoisia Espoon luontoarvoista ja osaavat nauttia ympäristöstään monin eri tavoin. Kaikki espoolaiset tuntevat vastuuta ympäristöstä ja osallistuvat omalta osaltaan elinympäristönsä vaalimiseen. Hyötytavoitetta toteutetaan projektien avulla. Ohjelmakauden aikana luodaan pysyviä toimintamalleja. Vuonna 2014 teemana on ollut Suomenlahti: Vuoden 2015 teemana on lähiluonto ja projektin tarkempi sisältö on määrittelyvaiheessa. Vuoden 2016 teema päätetään vuonna Hyötytavoitteelle on laadittu kokonaiskuvaus ja se on oheismateriaalina. Tiedoksi

7 Espoon kaupunki Pöytäkirja 103 Ympäristölautakunta Sivu 7 / / / Ämmässuon jätteidenkäsittelykeskuksen mädätyslaitoksen toimintaa ja kompostointilaitoksen toiminnan muutosta koskeva ympäristölupa Valmistelijat / lisätiedot: Harri Anttila, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Ympäristönsuojelupäällikkö Tarja Söderman Ympäristölautakunta merkitsee tiedokseen Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätöksen, joka koskee Ämmässuon biojätteiden mädätyslaitoksen ympäristölupaa ja kompostointilaitoksen toiminnan muutosta. Käsittely Päätös Oheismateriaali Marika Visakova ilmoitti olevansa esteellinen (palvelussuhdejäävi) ja poistui kokouksesta asian käsittelyn ja päätöksenteon ajaksi. Ympäristölautakunta: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. - Mädätyslaitos ympäristölupa Selostus Taustaa Etelä-Suomen aluehallintovirasto on antanut päätöksen Ämmässuolle rakennettavasta biojätteiden mädätyslaitoksesta sekä kompostointilaitoksen toiminnan muutoksesta ja lupamääräysten tarkistamisesta. Laitoksen toimintaa koskeva ympäristövaikutusten arviointi on valmistunut Lautakunta antoi lausunnon lupahakemuksesta Ympäristölupa on oheismateriaalina. Valitusaika päätökseen päättyy Laitoksen toiminnasta HSY Helsingin seudun ympäristöpalvelut kuntayhtymä haki lupaa aloittaa toiminta mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta. Mädätyslaitoksen rakentaminen on jo käynnissä ja rakennus on harjakorkeudessa. Biojätteen kompostointi Ämmässuolla alkoi vuonna Kapasiteettia kasvatettiin vuonna 2007 käyttöön otetulla uudella laitoksella. Sen

8 Espoon kaupunki Pöytäkirja 103 Ympäristölautakunta Sivu 8 / 45 kapasiteetti on noin tonnia biojätettä vuodessa. Vanhaa laitosta käytetään nykyään jälkikompostointiin. Mädätyslaitokseen menevä kiinteä biojäte erotellaan kompostointiin menevästä materiaalista esikäsittelyssä. Laitokselle vastaanotettavaan biojätteeseen lisätään vettä siten, että syntyvän lietteen kuivaainespitoisuus on noin 10 %. Veden lisäyksen ja voimakkaan sekoituksen (pulpperointi) seurauksena syntyvä liete on helposti pumpattavissa. Biojäteliete johdetaan hygienisointiin, jossa sen lämpötila nostetaan erillisissä säilöissä tunniksi vähintään 70 o C:een. Hygienisoitu liete pumpataan mädätysreaktoreihin. Mädätys tapahtuu ns. mesofiilisenä (alhaisen lämpötilan) reaktiona, jossa lämpötila on noin 35 o C. Mädätysprosessi tehdään kolmessa reaktorisäiliössä. Saatava biokaasu varastoidaan kaasukupuun. Viipymät mädätyssäiliöissä ovat kaikkiaan noin kolme viikkoa. Prosessi tapahtuu suljetussa tilassa eikä ulos pääse kaasua eikä vettä. Mädätysprosessin jälkeen mädätteestä poistetaan kompostoinnin kannalta liiallinen vesi. Samalla mädätteeseen lisätään polymeereja. Mädäte kuivataan % kiintoainespitoisuuteen, jolloin se on sopivaa kompostointiprosessiin. Kuivattu mädäte siirretään kompostointilaitokseen jälkikompostoitavaksi. Prosessista poistettava jätevesi johdetaan rakennettavaan jäteveden esikäsittelylaitokseen ja siitä viemäriin. Laitoksen tuotteita ovat kompostituote ja biokaasu. Ympäristöluvasta Lupapäätöksessä on 58 lupamääräystä. Mädätyslaitokseen saa vastaanottaa seuraavia biohajoavia jätteitä: - maataloudessa, puutarhataloudessa, vesiviljelyssä, metsätaloudessa, metsästyksessä, kalastuksessa sekä elintarvikkeiden valmistuksessa ja jalostuksessa syntyviä jätteitä; - puun käsittelyssä sekä levyjen ja huonekalujen, massan, paperin ja kartongin valmistuksessa syntyviä jätteitä; - nahka-, turkis- ja tekstiiliteollisuudessa syntyviä jätteitä; - orgaanisissa kemian prosesseissa syntyviä jätteitä; - pakkausjätteet, absorboimisaineet, puhdistusliinat, suodatinmateriaalit ja suojavaatteet; - jätehuoltolaitoksissa, erillisissä jätevedenpuhdistamoissa sekä ihmisten käyttöön tai teollisuuskäyttöön tarkoitetun veden valmistuksessa syntyviä jätteitä; - yhdyskuntajätteitä. Toiminnan harjoittajan on tarkkailtava vastaanotettavia jätteitä kuormaa vastaanotettaessa ja sitä tyhjennettäessä. Käsiteltävien jätteiden on oltava sellaisia, että niiden laatu ei vaaranna biojätteen käsittelylaitoksen kompostointi- ja/tai mädätysprosessien toimintaa eikä lopputuotteen hyödyntämistä.

9 Espoon kaupunki Pöytäkirja 103 Ympäristölautakunta Sivu 9 / 45 Mahdollisten haittaeläinten torjunta on järjestettävä. Tartuntavaarallisten taudinaiheuttajien esiintymisen varalle on laitoksella varauduttava kuljetusvälineiden ja -säiliöiden ja käsittelylaitteistojen puhdistukseen ja desinfiointiin sekä tartuntavaarallisten ainesten leviämisen estämiseen. Biojätteen ja mädätteen käsittelytilojen poistoilmat on johdettava kompostointilaitoksen tunneleihin. Kompostointilaitoksen poistoilmat on käsiteltävä biopesurilla, ilmankostuttimella ja biosuodattimella. Puhdistuslaitteistoilla on saavutettava vuosikeskiarvona mitaten poistokaasun ammoniakkipitoisuuden ja hajuyksiköiden (oue) 90 %:n reduktio tai poistoilman hajupitoisuuden on oltava alle oue/m 3 ja ammoniakkipitoisuuden on oltava alle 5 ppm. Mädätysreaktoreissa muodostuva biokaasu on johdettava kaasusäiliöön. Esikäsitelty biokaasu on hyödynnettävä sähkön- ja lämmöntuotannossa tai liikennepolttoaineena. Vain huolto- ja kaasun hyödyntämisen häiriötilanteissa kaasu voidaan polttaa soihtupolttimessa. Biojätteen käsittelylaitoksen ja sen kaasunhyödyntämisyksikön toimintojen, päästöjen ja niiden ympäristövaikutusten seurantaa on tarkkailtava erikseen hyväksyttävän suunnitelman mukaan. Biojätteen käsittelylaitoksen aiheuttamat hajuhaitat ja hajujen leviäminen ympäristöön on selvitettävä vähintään kerran vuodessa asukaspaneelitutkimuksella, asiantuntijaraadin tekemin aistihavainnoin, hajumittauksilla tai muilla vastaavilla menetelmillä. Lisäksi lupapäätöksessä on määräyksiä meluseurannasta, vesien tarkkailusta ja kirjanpidosta. Tarkkailusta ja seurannasta on laadittava vuosiraportti, joka tulee toimittaa valvontaviranomaisille vuosittain helmikuun loppuun mennessä. Luvan saajan on tehtävä hakemus toimivaltaiselle lupaviranomaiselle päätöksen lupamääräysten tarkistamiseksi mennessä. HSY Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä saa aloittaa esittämänsä uudet toiminnat lupapäätöksen mukaisesti muutoksenhausta huolimatta. Vaasan hallinto-oikeus voi kieltää toiminnan aloittamisen, kunnes mahdolliset valitukset on käsitelty. Tiedoksi

10 Espoon kaupunki Pöytäkirja 104 Ympäristölautakunta Sivu 10 / / /2014 Ympäristölautakunta Etelä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupapäätös, Romu Keinänen Oy:n romunkäsittelylaitoksen toiminnan muutos sekä toiminnanaloittamislupahakemus, Mänkimiehentie 13 Valmistelijat / lisätiedot: Tommi Paavilainen, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Ympäristönsuojelupäällikkö Tarja Söderman Espoon ympäristölautakunta merkitsee tiedoksi Romu Keinänen Oy:lle myönnetyn ympäristöluvan nro 189/2014/1, dnro ESAVI/55/04.08/2014. Päätös Ympäristölautakunta: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Selostus Taustaa Romu Keinänen Oy on jättänyt Etelä-Suomen aluehallintovirastolle ympäristönsuojelulain mukaisen hakemuksen, joka koskee romunkäsittelylaitoksen ympäristöluvan tarkistamista ja toiminnan muuttamista osoitteessa Mänkimiehentie 13 (kuva 1). Hakemus sisälsi ympäristönsuojelulain 86/ mukaisen hakemuksen toiminnan aloittamiseksi muutoksenhausta huolimatta. Etelä-Suomen aluehallintovirasto on päätöksellään myöntänyt Romu Keinänen Oy:lle ympäristöluvan nro 189/2014/1, dnro ESAVI/55/04.08/2014. Päätöksessä myönnetään toiminnan aloittamislupa mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta euron suuruista vakuutta vastaan. Lupapäätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallintooikeudelta. Valitusaika päättyy Päätös löytyy aluehallintoviraston Lupa-Tietopalvelusta hakusanalla keinänen. Espoon ympäristölautakunta on antanut lupahakemuksesta lausunnon. Lautakunta antoi samalla lausunnon kaupunginhallituksen puolesta. Lupakäsittelyn yhteydessä Etelä-Suomen aluehallintovirasto ja Uudenmaan ELY-keskus tarkastivat laitoksen. Espoon ympäristökeskus osallistui tarkastukselle. Tarkastuksella käytiin läpi voimassa ollutta ympäristölupaa ja sille haettuja muutoksia. Samalla tutustuttiin laitoksen rakenteisiin ja toimintaan. Tarkastuksen jälkeen Espoon ympäristökeskus sai tietää, että laitokselle mahdollisesti otetaan vastaan ajoneuvoista irrotettuja turvatyynyjä, jotka ovat vaarallista jätettä.

11 Espoon kaupunki Pöytäkirja 104 Ympäristölautakunta Sivu 11 / 45 Romu Keinänen Oy täydensi hakemustaan turvatyynyjen vastaanotolla ja käsittelyllä. Kuva 1. Romu Keinänen Oy:n romunkäsittelylaitoksen sijainti osoitteessa Mänkimiehentie 13. Ympäristölupapäätöksen virheet ja niiden korjaaminen Espoon ympäristökeskus on havainnut annetussa päätöksessä seuraavat virheet. - Lupamääräyksen 1 mukaan kerrallaan alueella varastoituna olevan jätteen määrä saa olla enintään yhteensä noin tonnia, vaikka haettu määrä oli tonnia. - Päätöksen kertoelmaosan sivujen 7-8 taulukossa 2 Kerrallaan varastoitavien jätteiden enimmäismäärät annetut luvut ovat pääosin vuodessa vastaanotettavia määriä. - Lupamääräyksen 1 mukaan tarkastusta on pyydettävä Nurmijärven ympäristönsuojeluviranomaiselta, kun oikea taho on Espoon ympäristönsuojeluviranomainen. Espoo ympäristökeskus on tiedottanut virheistä aluehallintovirastolle ja pyytänyt tiedon päätöksen korjaamisesta. Aluehallintovirasto on ilmoittanut ympäristökeskukselle, että virheet korjataan teknisenä korjauksena. Korjattu päätös lähetetään samoille tahoille kuin virheellinen päätöskin. Toimenpiteet tehdään ensi tilassa. Aluehallintovirasto on korjannut päätöksessä ympäristökeskuksen havaitsemat virheet. Korjattu päätös on julkaistu aluehallintoviraston Lupa-Tietopalvelussa.

12 Espoon kaupunki Pöytäkirja 104 Ympäristölautakunta Sivu 12 / 45 Ympäristölupapäätös Hakija on vastineessaan (päätöksen kertoelmaosa, s ) vastannut ympäristölautakunnan esiin tuomiin asioihin. Hakemusta on myös täydennetty. Uudessa ympäristöluvassa annetut määräykset ovat osin epätarkempia kuin vuoden 2006 ympäristöluvassa annetut. Esimerkiksi hulevesien tarkkailuraporttiin ei ole enää määrätty sanallista selvitystä tuloksen merkityksestä. Määräys siitä, että laitokselle ei saa vastaanottaa puhdistamattomia öljy- ja kemikaalisäiliöitä, on tuntemattomasta syystä poistettu. Tämä vaikeuttaa valvontaa. Lupamääräyksen 1 mukaan toimipisteelle saa hakemuksen mukaisesti vastaanottaa ja välivarastoida sekä käsitellä yhteensä noin tonnia vuodessa jätemateriaaleja eli rauta- ja teräspitoista metalliromua, rautapitoista metallia, romuajoneuvoja, romuajoneuvoista poistettuja turvatyynyjä, sähkö- ja elektroniikkaromua, puu-, betoni-, rakennusjätettä, sekä akkuja ja paristoja. Lupamääräyksen 4 mukaan laitos saa toimia maanantaista perjantaihin klo sekä lauantaina klo 8 16, pois lukien arkipyhät. Tarvittaessa toimintaa voi olla arkisin klo Melua aiheuttavaa toimintaa, kuten metalliromun leikkausta ja paalausta saa tehdä maanantaista perjantaihin klo 8 18, pois lukien arkipyhät. Lautakunta ei vastustanut myönnettyä toiminnan aikaistamista arkiaamuisin. Määräyksessä on lisäksi mahdollistettu metalliromun vastaanotto- tai lastaustoiminta, mutta ei melua aiheuttava toiminta, poikkeuksellisesti myös muina aikoina, esimerkiksi erilaisten kampanjoiden aikana. Tällaisista tilanteista on ilmoitettava kirjallisesti Uudenmaan ELY-keskukselle ja Espoon kaupungin ympäristöviranomaiselle kaksi viikkoa ennen tapahtumaa. Lupamääräyksen 4 mukaan ympäristönsuojelutoimia on ylläpidettävä ja edistettävä niin, ettei toiminnasta aiheutuva melu, päästöt ilmaan, maaperään, vesiin tai viemäriin tai muu syy aiheuta joko välittömästi tai välillisesti vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle tai muuta ympäristön vahingollista muuttumista tai ympäristön roskaantumista tai maisemahaittaa tai yleistä viihtyisyyden alenemista. Määräyksen 14 mukaan esimerkiksi häiriötilanteissa, joista uhkaa aiheutua määrältään tai laadultaan tavanomaisesta poikkeavia päästöjä ilmaan, vesistöön tai maaperään, on viivytyksettä ryhdyttävä asianmukaisiin toimenpiteisiin tällaisten päästöjen estämiseksi, päästöistä aiheutuvien vahinkojen torjumiseksi ja tapahtuman toistumisen estämiseksi. Kyseisistä tilanteista on ilmoitettava viivytyksettä ympäristönsuojeluviranomaisille. Laitoksen toiminnalle tulee laatia pelastussuunnitelma ja selvitys siitä, kuinka on varauduttu erilaisiin laitosalueella mahdollisesti tapahtuviin häiriö- tai poikkeustilanteisiin. Määräyksen 16 mukaan toiminnanharjoittajan on tarkkailtava toiminnan vesistö-, melu- ja pölyvaikutuksia lupamääräyksiä vastaavaksi päivitetyn tarkkailusuunnitelman mukaisesti. ELY-keskus voi tehdä tarkkailusuunnitelmaan muutoksia ja lisäyksiä. Edellä mainitut määräykset mahdollistavat lautakunnan esiin ottamiin mahdollisiin ympäristövaikutuksiin puuttumisen.

13 Espoon kaupunki Pöytäkirja 104 Ympäristölautakunta Sivu 13 / 45 Päätöshistoria Ympäristölautakunta Lupamääräyksen 8 mukaan nestemäiset vaaralliset jätteet on varastoitava varo-altain varustetuissa astioissa tai tiiviillä reunuksella tai reunakorokkein varustetulla alustalla. Suoja-altaan tilavuuden on oltava vähintään samansuuruinen kuin suurimman säiliön tilavuus. Ympäristöluvassa on uutena asian määräys öljynerotusjärjestelmän sulkuventtiilin olemassa olosta (määräys 12). Lautakunnan edellyttämää määräystä muun muassa öljynerottimien sulkujen löydettävyydestä ja käytettävyydestä ei ole annettu. Hakija on kuitenkin vastineessaan todennut, että öljynerotusjärjestelmän sulut ja pumpun pysäytys merkitään asianmukaisin opastein. Edelleen määräyksen 12 mukaan pois johdettavan veden öljyhiilivetyjen summapitoisuus C10 C40 saa olla enintään 5 mg/l. Pitoisuusraja on lautakunnan ehdotuksen mukainen. Lupamääräyksen 16 mukaan hulevesien laatua tulee seurata kaksi kertaa vuodessa huhti toukokuussa ja syys lokakuussa otettavin näyttein. Käsittelyjärjestelmissä on oltava näytteenottokaivot. Näytteenottojen lukumäärä ja ajankohdat ovat ympäristölautakunnan lausunnon mukaisia. Lupamääräyksen 20 mukaan Romu Keinänen Oy:n on asetettava jätteen hyödyntämis- ja käsittelytoimintaa varten euron suuruinen vakuus. Lupamääräykset mahdollistavat laitoksen valvonnan siten, että toiminnasta ei aiheudu ympäristöhaittaa. Päätösehdotus Ympäristönsuojelupäällikkö Tarja Söderman Espoon ympäristölautakunta antaa Etelä-Suomen aluehallintovirastolle seuraavan lausunnon Romu Keinänen Oy:n ympäristölupahakemuksesta dnro ESAVI/55/04.08/2014. Lautakunta antaa samalla lausunnon Espoon kaupunginhallituksen puolesta: Häiriintyvät kohteet, ympäristöolosuhteet Hakemuksen mukaan lähin asuinrakennus sijaitsee laitoksen länsipuolella noin 160 m päässä laitosalueesta. Lautakunta tiedottaa, että lähimmät asuinrakennukset ovat lähempänä. Lähimmän asutun kiinteistön raja on 45 metrin etäisyydellä toimintakiinteistöstä eteläkaakkoon. Etäisyys asuinrakennukseen on 55 metriä. Etäisyydet laitoksen länsi-, koillis- ja itäpuolella sijaitseviin asuinrakennuksiin ovat 100, 120 ja 150 metriä. Lisäksi lännessä 60 m etäisyydellä sijaitsevalla teollisuuskäytössä olevalla tontilla asutaan. Espoonjokeen nousee muun muassa meritaimen. Espoonjoki laskee Espoonlahden luonnonsuojelualueelle, joka on valtakunnallisesti arvokas kosteikkolintujen pesimäalue ja tärkeä muuton aikainen levähdysalue. Espoonlahdella on erityisesti suojeltavan lajin, uhanalaisen

14 Espoon kaupunki Pöytäkirja 104 Ympäristölautakunta Sivu 14 / 45 meriuposkuoriaisen esiintymispaikkoja, jotka Uudenmaan ympäristökeskus on rajannut. Espoon puolella on rajattu alueet, jotka sijaitsevat joen laskupaikasta 1,5 km etelään Kallvikissa, 2,5 km etelään Saunalahdessa ja 3,5 km etelään Marinsatamassa. Meriuposkuoriaisia on havaittu esiintyvän myös em. Espoonlahden luonnonsuojelualueella. Hulevesitarkkailu, päästöt pintavesiin Lupamääräyksen 24 mukaan avo-ojaan johdettavista hulevesistä on otettava kummankin öljynerottimen jälkeen vesinäyte vähintään kerran vuodessa. Espoon ympäristökeskuksella ei ole käytettävissä hakemuksessa viitattuja vesitarkkailutuloksia vuosilta lukuun ottamatta vuotta Ympäristökeskuksella on käytössä lausunnot Romu Keinänen Oy:n ojaan johdettujen vesien laadusta vuosilta 2008 ja Niiden johtopäätös oli, että kuormituksesta ei aiheudu riskiä Espoonjoen ja Espoonlahden eliöstölle. Vesinäytteet oli kuitenkin otettu ajankohtina, jolloin virtaamat ja haitta-aineiden pitoisuudet esim. ojissa ovat yleisesti pieniä. Edustavimmat tulokset öljynerottimien jälkeen otettavista näytteistä saataisiin todennäköisesti sulamiskautena sekä sateiden aikana ja jälkeen keväällä ja syksyllä. Lautakunta ehdottaa, että lupahakemusta täydennetään tiedolla siitä, minkä raskasmetallien ja VOC-yhdisteiden pitoisuudet ovat ajoittain ylittäneet HC50 aq -arvot, mikä on ollut aineiden pitoisuus, mikä on ollut virtaama näytteenottohetkellä ja mikä on ollut kyseisten haitta-aineiden laskettu kuormitus vuodessa. Vaikka Romu Keinänen Oy:n normaalista toiminnasta aiheutuvat päästöt eivät olisikaan akuutisti myrkyllisiä Espoonjoen ja Espoonlahden eliöstölle, ne lisäävät osaltaan kokonaiskuormitusta vesistöön. Jätemäärien lisäys ei saa lisätä kuormitusta haitallisessa määrässä. Jo nykyisessä tilanteessa hiekan- ja öljynerottimien läpi pääsevistä haitta-aineista on todennäköisesti haittaa laskuojan eliöstölle. Lautakunta ehdottaa, että hulevesitarkkailun tiheyttä nostetaan kahteen näytteenottokertaan vuodessa niin, että näyte otetaan edustavina ajankohtina. Jos tarkkailussa havaitaan kohonneita haitta-ainepitoisuuksia, joista voi olla ympäristöhaittaa, on ryhdyttävä välittömiin toimiin päästöjen vähentämiseksi. Jos haitallisia päästöjä vesistöön ei voida muuten ehkäistä, hulevedet on johdettava jätevesiviemäriin HSY Veden antamien ehtojen mukaisesti. Ympäristölupamääräyksessä 5 on määrätty, että maastoon johdettavan veden mineraaliöljypitoisuus saa olla enintään 10 mg/l. Lautakunta ehdottaa, että pitoisuusraja lasketaan pitoisuuteen 5 mg/l, joka vastaa 1-luokan öljynerottimen erotuskykyä. Lautakunta ehdottaa, että lupahakemusta täydennetään öljynerottimien mitoitustiedoilla. Mitoituksen pitää olla riittävä. Lautakunta ehdottaa, että lupahakemusta täydennetään liitedokumentin sivun 10 kuvaa 2 tarkemmalla LVI-piirroksella, josta ilmenevät kaikki laitoksen sade- ja jätevesiviemärikaivot, viemärilinjat sekä viemäreiden sulut. Mänkimiehentien reunusojan maaperä on vuonna 2008 kunnostettu Romu Keinänen Oy:n toimintakiinteistöltä alavirtaan sijaitsevassa kohdassa.

15 Espoon kaupunki Pöytäkirja 104 Ympäristölautakunta Sivu 15 / 45 Pilaantumisen syynä oli ojaan pääasiassa Romu Keinänen Oy:n öljynerottimesta kulkeutunut öljy. Vuonna 2010 saadun tiedon mukaan öljynerottimen jälkeen on asennettu pumppaamo, jossa on takaiskuventtiili. Vedet eivät siksi enää pääse ojasta öljynerottimeen päin. Päästöt maaperään Alueet tulee olla pinnoitettu niin, että pinnoitus ei läpäise öljyjä eikä muita mahdollisesti valuvia kemikaaleja. Liikenne, melu, toiminta-aika Kuorma-autojen liikenne on hakemuksen mukaan 30 kuorma-autoa vuorokaudessa, kun se vuoden 2006 ympäristöluvassa ilmoitetun mukaan oli 10 kuorma-autoa vuorokaudessa. Lautakunta ehdottaa, että hakemusta täydennetään varmistamalla, vastaako ensin mainittu liikennemäärä suunniteltua tilannetta. Hakemuksessa on käsitelty vuoden 2006 melumittaustuloksia. Viimeisin melutasomittaus on ympäristökeskuksen tietojen mukaan tehty vuonna Muun muassa Kauklahden liikenteen vuoksi vuoden 2010 raportin johtopäätös oli, että melu ei yksinään todennäköisesti aiheuta melun rajaarvon ylitystä. Mittaustuloksiin ei ollut lisätty melun impulssimaisuudesta johtuvaa korjausta 5 db, koska mittauksen tekijä katsoi, että impulssimaisia huippuja esiintyi harvoin. Lautakunta ehdottaa, että hakemusta täydennetään tällä viimeisimmällä melumittauksella. Kyseisen melumittauksen tulkinta ei ole yksiselitteistä. Melutaso lähimmässä häiriintyvässä asuinkiinteistössä eteläkaakossa osoitteessa Laitmaninkuja 2 (ks. kohta häiriintyvät kohteet) ylittää mahdollisesti raja-arvon 55 db L Aeq. Lautakunta ehdottaa melumittauksen uusimista huomioiden erityisesti tämän lähimmän asuinkiinteistön. Lautakunta tiedottaa, että aikaisempien melumittausten mittauspaikan oikea osoite Laitmaninkujan varrella on Mänkimiehentie 7, ei Laitmaninkuja 7. Ehdotettu enimmäistoiminta-aika arkisin ma-pe klo on linjassa naapurikiinteistön ympäristöluvan kanssa. Lautakunta ei vastusta toiminta-ajan muutosta edellyttäen, että melutason ohjearvot eivät ylity. Melua aiheuttavaa toimintaa ei pidä kuitenkaan sallia muutoin kuin nykyisen ympäristöluvan mukaisesti ma-pe klo Lavojen ja konttien mahdollista kuljetusta ja siirtelyä Laitmaninkujalla (ks. jäljempänä) ei tule tehdä ennen klo 7.00:aa. Lavojen ja konttien varastointi toimintakiinteistön ulkopuolella Uudenmaan ympäristökeskus on (no YS 1159, UUS-2005-Y ) kehottanut Romu Keinänen Oy:tä tyhjentämään kiinteistöt ja niille viedyistä tavaroista. Paikka on Laitmaninkujan varressa 80 m toimintakiinteistöstä etelään. Kiinteistöt omistaa Espoon kaupunki. Espoon ympäristökeskus on vielä vuonna 2014 havainnut paikassa useita Romu Keinänen Oy:n kontteja ja lavoja. Varastointi

16 Espoon kaupunki Pöytäkirja 104 Ympäristölautakunta Sivu 16 / 45 keskittyy kiinteistölle Romu Keinänen Oy:ltä vuonna 2006 saadun tiedon mukaan varastointi tapahtuu kiinteistön vuokralaisen hyväksynnällä. Varastoalue ulottuu puistokiinteistölle niin, että 1-2 lavaa on puiston puolella. Romu Keinänen Oy:n lavojen varastoalue rajoittuu asuttuun kiinteistöön, jossa asuinrakennus on 30 m etäisyydellä varastoinnista. Puistossa on kahdella yrityksellä vastaavan suuruista varastotoimintaa kaupungin maankäyttösopimuksella. Jos lavoja ja kontteja varastoidaan toimintakiinteistön ulkopuolella, lupahakemusta on täydennettävä selvityksellä toiminnasta varastopaikalla toiminta-aikoineen ja arviolla toiminnan aiheuttamasta häiriöstä. Lautakunta katsoo, että varastointi Laitmaninkujalla on huomioitava ympäristölupapäätöksessä. Varastoinnille on oltava maanomistajan, Espoon kaupungin hyväksyntä. Havainnot varastoinnista piha-alueella Lupahakemuksen liitedokumentin sivulla 10 kuvassa 2 on merkitty tontin eteläpäätyyn sekapellin varastoalue. Espoon ympäristökeskuksen vuoden 2013 havainnon mukaan paikan varastokasassa oli mm. autonromu, autonrenkaita ja todennäköisesti kylmähuoneiden purettuja seinälevyjä. Kasa oli huomattavasti aitaa korkeampi. Lupamääräyksen 9 mukaan sähkö- ja elektroniikkalaiteromua on varastoitava sisätiloissa tai ulkona katetussa tilassa. Lupahakemuksen liitedokumentin sivulla 10 kuvassa 2 on esitetty sähkömoottoreiden varastointipaikka. Espoon ympäristökeskuksen havainnon mukaan tämä varastointipaikka on kattamaton. Toimintakiinteistön koon riittävyys Toimintakiinteistö on pienehkö. Kokonaisjätemäärä kasvaa haetun mukaisesti 30 %:lla. Lupakäsittelyn yhteydessä on harkittava, pystytäänkö tontilla varastoimaan ja käsittelemään jätteitä hallitusti niin, että päästöt eivät haitallisessa määrin lisäänny ja että roskaantumista ei esiinny. Öljysäiliöiden vastaanotto Romu Keinänen Oy oli vuoteen 2010 saakka ottanut vastaan puhdistamattomia öljysäiliöitä, vaikka ympäristöluvan mukaan laitoksella ei saa vastaanottaa puhdistamattomia öljy- tai kemikaalisäiliöitä. ELY-keskus kielsi toiminnan. Öljysäiliöiden poiston valvonnassa saatujen tietojen mukaan Romu Keinänen Oy vaatii nykyisin asianmukaisen puhdistustodistuksen öljysäiliöitä vastaan otettaessa. Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen lausunto Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos on antanut Espoon ympäristökeskukselle seuraavan lausunnon lupahakemuksesta.

17 Espoon kaupunki Pöytäkirja 104 Ympäristölautakunta Sivu 17 / 45 Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos voi puoltaa esitettyjä jätemäärien lisäyksiä seuraavin palo- ja kemikaaliturvallisuuteen vaikuttavin ehdoin: 1. Kaikki nestesäiliöt tulee merkitä säiliön sisällön osoittavilla kilvillä sekä kemikaalien vaaraominaisuuksia kuvaavilla varoitusmerkeillä. 2. Kohteeseen tulee varata vuodontorjuntaan soveltuvaa välineistöä ja imeytysainetta pienempiä vuotoja varten. Bensiinin imeyttämiseen käytettävän aineen tulee olla palamatonta (esim. Absol, Imuhirmu, Sorbix). Tällä hetkellä käytössä on imeytysturvetta. 3. Öljynerottimien sulut ja pumpun pysäytys ja sijainti tulee opastaa tontilla selkeästi. Öljynerottimien ja sulkuventtiilikaivon kansien tunnusväri on keltainen. Sulkuventtiilin asennosta tulee olla selkeät merkinnät. Öljynerottimien ja pumpun sijaintikilpi sijoitetaan helposti havaittavaan paikkaan, jotta kaivot ovat löydettävissä myös talvella. 4. Romuautojen bensiininkeräysjärjestelmä tulee maadoittaa. 5. Tontille sijoitettavan palokuorman (palavat jätteet) määrää ei koroteta merkittävästi. 6. Lyijyakuille varattavan alueen katos rakennetaan palamattomista materiaaleista voimaan tulleessa VNa vaarallisten kemikaalien teollisen käsittelyn ja varastoinnin turvallisuusvaatimuksista (856/2012) 77 :ssä velvoitetaan toiminnanharjoittajaa järjestämään torjuntaan (sammuttamiseen) käytetyn veden talteenottojärjestelmä, jos veden mukana maaperään, vesistöön tai viemäriin voi päästä kemikaaleja sellaisia määriä, että niistä voi aiheutua haittaa. Asetuksen siirtymäsäännösten mukaan selvitys tai suunnitelma toteutusaikatauluineen aiotuista toimenpiteistä on laadittava mennessä ennen asetuksen voimaan-tuloa aloittaneisiin laitoksiin. Pelastuslaitoksen lausunnossa käsitellyt asiat ovat tärkeitä mm. onnettomuuksien johdosta aiheutuvien päästöjen ehkäisemiseksi. Lautakunta katsoo, että ympäristöluvassa on tarkoituksenmukaista antaa pelastuslaitoksen lausunnon kohdan 3 mukainen määräys koskien mm. öljynerottimien sulkujen löydettävyyttä ja käytettävyyttä. Vesistöön pääsevistä sammutusvesistä voi olla haittaa eliöille Espoonjoessa ja Espoonlahdessa. Aluehallintovirasto arvioi missä määrin ympäristöluvassa sammutusvesien talteenotosta on syytä määrätä, kun otetaan huomioon yllä mainittu asetus ja sen valvonta. Lautakunta ehdottaa, että hakemusta täydennetään arviolla sammutusvesien mukana kulkeutuvien aineiden aiheuttamasta riskistä ympäristölle sekä selvityksellä sammutusvesien nykyisestä talteenottojärjestelmästä ja sen riittävyydestä.

18 Espoon kaupunki Pöytäkirja 104 Ympäristölautakunta Sivu 18 / 45 Kaavoitus, tontin aidan korottaminen Espoon kaupungin asemakaavayksiköltä saadun tiedon mukaan asemakaava ei aseta estettä toiminnalle. Toiminnassa on kuitenkin huomioitava asemakaavamääräys, jonka mukaan aluetta ei saa aitaamatta käyttää avoimena varastoalueena. Kaavan tavoitteena on, että varastokäyttö ei näy tontin ulkopuolelle. Espoon ympäristökeskus on tarkastuksellaan havainnut romua ja sekalaista jätettä tontin eteläpäässä selvästi aitaa korkeammassa kasassa. Jätettä oli joutunut viereiseen puistoon ja sen ojaan. Tarkastuksen jälkeen Uudenmaan ELY-keskus on katsonut, että romujen leviäminen aidan toiselle puolelle pitää estää. Romu Keinänen Oy on selvityksessään kertonut toimenpiteistä roskaantumisen ehkäisemiseksi. Romu Keinänen Oy tarkkailee toimintaa ja kasan valumareuna pysyy aidan korkeuden tasalla. Jos ongelmaan ei saada ratkaisua, Romu Keinänen Oy ryhtyy tarvittaviin toimenpiteisiin tukimuurin korottamiseksi. Ympäristölautakunta katsoo, että jätettä ei saa joutua aidan vastakkaiselle puolelle. Jos varastointia jatketaan aidan vieressä, niin pelkästään jätteen leviämisen estämiseksi aidan korottaminen on todennäköisesti tarpeen. Korotettu aita toimii lisäksi meluesteenä. Lautakunta tiedottaa, että aitaamisessa huomioitavista asioista ja toimenpideluvan hakemisesta on määrätty Espoon kaupungin rakennusjärjestyksen 19 ja 21 :ssä. Romu Keinänen Oy:n tulee hakea toimenpidelupa aidan korottamiselle Espoon kaupungin rakennusvalvontakeskukselta. Maanvuokrasopimus Kiinteistön omistaa Espoon kaupunki. Romu Keinänen Oy on vuokralainen. Vuokra aika on 30 vuotta päättyen Maanvuokrasopimuksen mukaan vuokralaisen tulee mm. huolehtia siitä, että hänellä on kaikki toimintansa edellyttämät viranomaisluvat ja että hän noudattaa lainsäädännön ja viranomaisen mahdollisesti asettamia vaatimuksia ja määräyksiä. Vuokramiehen tulee huolehtia siitä, että vuokra-alue ei saastu. Jos alue on saastunut vuokra-aikana, vuokramies on velvollinen huolehtimaan alueen puhdistamisesta siten kuin ympäristönsuojelulain 12 luvussa säädetään. Päätös Ympäristölautakunta: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Tiedoksi -

19 Espoon kaupunki Pöytäkirja 105 Ympäristölautakunta Sivu 19 / 45 77/ / Suomenojan ja Viikinmäen jätevedenpuhdistamoiden vuosiyhteenveto 2013 Valmistelijat / lisätiedot: Ilppo Kajaste, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Ympäristönsuojelupäällikkö Tarja Söderman Ympäristölautakunta merkitsee tiedoksi Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymän toimittamat raportit Jätevedenpuhdistus pääkaupunkiseudulla 2013 ja Teollisuusjätevesien ja muiden asumajätevesistä poikkeavien jätevesien tarkkailu Viikinmäen ja Suomenojan jätevedenpuhdistamoitten viemäröintialueilla Käsittely Päätös Selostus Marika Visakova ilmoitti olevansa esteellinen (palvelussuhdejäävi) ja poistui kokouksesta asian käsittelyn ja päätöksenteon ajaksi. Ympäristölautakunta: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymän (HSY) Suomenojan ja Helsingin Viikinmäen jätevedenpuhdistamoilla käsitellään lähes 1,1 miljoonaa asukasta vastaava määrä jätevettä. Suomenojalla käsitellään Espoon, Kauniaisten, Länsi-Vantaan ja Kirkkonummen jätevedet. Viikinmäen puhdistamolla käsitellään Helsingin, Vantaan keski- ja itäosien, Sipoon, Keski-Uudenmaan vesiensuojelun kuntayhtymän (KUVES), Mäntsälän Ohkolan kylän sekä Pornaisten alueelta tulevat jätevedet. Suomenojan ja Viikinmäen puhdistamoiden toiminnan yhteenveto vuodelta 2013 on nähtävillä lautakunnan kokouksessa ja se on myös luettavissa HSY:n Internet-sivuilla: > Tietoa HSY:stä > Julkaisut > Jätevedenpuhdistus pääkaupunkiseudulla 2013 ( tus_paakaupunkiseudulla2013.pdf). Teollisuusjätevesien ja muiden asumajätevesistä poikkeavien jätevesien tarkkailun raportti on nähtävillä kokouksessa. Ympäristöluvat Suomenojan jätevedenpuhdistamon jätevesien purkulupa ja muut ympäristövaatimukset perustuivat vuonna 2013 seuraaviin päätöksiin: - Länsi-Suomen ympäristölupaviraston antama päätös nro 26/2007/1 (Dnro LSY-2006-Y-368) - Uudenmaan ympäristökeskuksen hyväksymä Suomenojan jätevedenpuhdistamon tarkkailuohjelma (Dnro 0195Y )

20 Espoon kaupunki Pöytäkirja 105 Ympäristölautakunta Sivu 20 / 45 Viikinmäen jätevedenpuhdistamon jätevesien purkulupa ja muut ympäristövaatimukset perustuivat vuonna 2013 seuraaviin päätöksiin: - Länsi-Suomen Ympäristölupaviraston päätös (nro 56/2004/1, ) - Länsi-Suomen Ympäristölupaviraston päätös (nro 21/2006/1, ) - Vaasan hallinto-oikeuden päätös (nro 06/0137/3, ) - Länsi-Suomen Ympäristölupaviraston päätös (nro 5/2008/1, ) puhdistamon hajupäästöjen osalta - Viikinmäen puhdistamon ympäristökuormituksen tarkkailuohjelma 2009 ( ) Lupaehdot ja niiden täyttyminen Suomenojan ja Viikinmäen jätevedenpuhdistamoiden jätevesien käsittelytulokset saavuttivat kaikki lupaehdot vuonna 2013 (taulukot 1 ja 2). Taulukko 1. Suomenojan lupaehdot ja niiden täyttyminen 2013 BOD 7ATU Kok.P Kok.N COD Cr SS mg/l % mg/l % % mg/l % mg/l lupaehto 10* 95* 0,4* 93* 70** 75* ,8 98 0, ,4 I/2013 5,5 98 0, ,9 II/2013 5,2 97 0, ,9 III/2013 4,0 98 0, ,5 IV/2013 4,2 98 0, ,0 Taulukko 2. Viikinmäen lupaehdot ja niiden täyttyminen 2013 BOD 7ATU Kok.P Kok.N COD Cr SS mg/l % mg/l % % mg/l % mg/l lupaehto 10* 95* 0,3* 95* 70** 75* ,8 97 0, ,4 I/2013 6,8 97 0, ,2 II/2013 6,8 96 0, ,9 III/2013 4,0 98 0, ,3 IV/2013 5,5 97 0, ,1 * ) neljännesvuosikeskiarvona **) vuosikeskiarvona BOD = biologinen hapenkulutus COD = kemiallinen hapenkulutus SS = kiintoaine Jätevesivirtaama Puhdistamolle tulevaan jätevesivirtaamaan vaikuttavat asutuksen tuottama suhteellisen vakaa kuormitus ja verkostoon päätyvä hulevesi, jonka määrä vaihtelee sateiden ja sulamisvesien määrän mukaan. HSY:n jätevedenpuhdistamoille tuli jätevettä yhteensä 131,6 milj.m 3, josta Suomenojalle 35,3 milj.m 3 (96 742m 3 /vrk) ja Viikinmäkeen 96,3 milj.m 3

21 Espoon kaupunki Pöytäkirja 105 Ympäristölautakunta Sivu 21 / 45 ( m 3 /vrk). Jätevesivirtaama oli Suomenojalla 8,3 % ja Viikinmäessä 15 % pienempi kuin vuonna Jätevesien määrät olivat pitkän ajan keskiarvon suuruisia. Espoon osuus Suomenojalle johdetuista jätevesistä oli 78 %. Ohitukset Suomenojan ja Viikinmäen puhdistamoilla ei ollut ohituksia vuonna Suomenojan viemäröintialueella oli verkosto-ohituksia yhteensä m 3, joka oli 0,005 % jätevesivirtaamasta. Ohitukset muodostivat 0,24 % BOD 7ATU -kuormituksesta, 0,15 % fosforikuormituksesta ja 0,02 % typpikuormituksesta. Viikinmäen viemäröintialueella verkosto-ohitukset olivat 0,19 % jätevesivirtaamasta. Valtaosa muodostui Helsingin sekaviemäriverkostosta, josta malliin perustuvan arvion mukaan tapahtui ylivuotoja n m 3. Talousjätevesien osuus tästä oli arviolta vain 1,7 % eli m 3. Kuormitus mereen Pääkaupunkiseudun jätevedenpuhdistuksen typpikuormitus mereen oli 942 tonnia ja fosforikuormitus 31 tonnia (taulukko 3). Suomenojan osuus kuormituksesta oli typen osalta 63 % ja fosforin osalta 35 %. Jätevedenpuhdistamoiden typpikuormitus oli 24 % ja fosforikuormitus 18 % pienempi kuin edellisvuonna. Suomenojan käsitellyt jätevedet johdetaan n. 7,5 km päähän ulkosaaristoon Gåsgrundetin edustalle. Viikinmäen jätevedet puretaan Katajaluodon edustalle noin kahdeksan kilometrin päähän Helsingin eteläkärjestä. Taulukko 3. Puhdistamoiden ravinnekuormitus mereen vuonna 2013 Aine Suomenoja Viikinmäki yhteensä Typpi (Kok.N) t/a Fosfori (Kok.P) t/a Muut haitalliset aineet Erilaisia haitallisia aineita päätyy jätevedenpuhdistamoille kotitalouksien, teollisuuden ja kaatopaikkojen jätevesien mukana. Nämä aineet hajoavat puhdistusprosessissa, kulkeutuvat puhdistamoilta mereen, sitoutuvat lietteeseen tai päätyvät ilmapäästöinä ilmakehään. Euroopan päästö- ja siirtorekisteriä koskeva E-PRTR asetus (166/2006) velvoittaa suuria jätevedenpuhdistamoita raportoimaan kynnysarvon ylittävien aineiden vesistöpäästöt viranomaisille, jotka raportoivat ne edelleen Euroopan Unionin komissiolle. Tiedot kootaan Euroopan ympäristökeskuksen ylläpitämään julkiseen E-PRTR-rekisteriin. Suomenojan ja Viikinmäen puhdistamoilla typen ja fosforin lisäksi E-PRTR -rekisteriin raportoitiin raskasmetalleja, orgaanisia klooriyhdisteitä, ftalaatteja ja fenoleita sekä kloridit ja fluoridit.

22 Espoon kaupunki Pöytäkirja 105 Ympäristölautakunta Sivu 22 / 45 Päästöt ilmaan Kaasumaisia prosessipäästöjä syntyy jätevedenpuhdistus- ja lietteenkäsittelyprosessin eri vaiheissa jäteveden sisältämien orgaanisten hiilivetyjen haihtuessa. Typpioksiduulipäästöjä syntyy typenpoistoprosessissa. Voimatuotannon kaasumaiset päästöt liittyvät puhdistamoiden omaan energiantuotantoon. Päästöjä syntyy tuotetun biokaasun polttamisesta kaasumoottoreilla, kaasukattiloissa sekä ylijäämäkaasun polttimilla. Lisäksi päästöjä syntyy kevyestä polttoöljystä, jota käytetään lämmityskattiloissa ja dieselkaasumoottorin apupolttoaineena. Mitattavat päästöt ovat pääasiassa VOC-yhdisteitä, hiilidioksidia sekä typen ja rikin oksideja ja hiukkasia (taulukko 4). Puhdistamoiden piippupäästöjä voidaan pitää melko pieninä. Taulukko 4. Prosessin ja voimatuotannon yli 100 kg:n suuruiset ilmapäästöt vuonna 2013 Aine Suomenoja Viikinmäki yhteensä Hiukkaset Metaani Hiilimonoksidi Hiilidioksidi, bio Hiilidioksidi, fossil Dityppioksidi Ammoniakki NMVOC Typen oksidit Rikin oksidit Viikinmäen päästöt ilmaan on ympäristöluvan mukaisesti mitattava kolmen vuoden välein. Suomenojan päästöt on laskettu Viikinmäen puhdistamolle kehitetyllä laskentamallilla. Haju Puhdistamojen hajupäästöjä tarkkaillaan vuosittaisin hajukartoituksin. Kesällä tehdyissä kartoituksissa hajuhavainnot vaihtelivat hajuttomasta selvään. Suomenojan puhdistamosta johtuvaa selvää hajua havaittiin enintään 600 m päässä ja heikkoa hajua enintään 900 metrin päässä puhdistamosta. Viikinmäen puhdistamon aiheuttamaa selvää hajua havaittiin vielä 700 metrin päässä puhdistamon poistopiipusta, vaikka heikkoa hajua havaittiin etäisimmillään 600 metrin päässä piipusta. HSY sai Espoon alueelta yhteensä 6 hajuvalitusta, joista 5 koski verkoston ja yksi pumppaamon hajua. Melu Suomenojan puhdistamoalueella ja sen läheisyydessä tehtiin melumittauksia kesällä Äänitasot vaihtelivat db. Melutaso oli

23 Espoon kaupunki Pöytäkirja 105 Ympäristölautakunta Sivu 23 / 45 noussut verrattuna edelliseen mittauskertaan vuonna 2010, mikä todennäköisesti joutuu Gasumin biokaasujalostuslaitoksen toiminnasta. Kaikki mitatut keskiäänitasot alittivat ympäristöluvan yön raja-arvon 50 db. Viikinmäen puhdistamon läheisyydessä mitattiin raja-arvon ylittäviä äänitasoja db, vaikka puhdistamon toiminnassa ei ole tapahtunut muutoksia. Liikenteen melu alueella on huomattava. Jätteet Liete ja välppäjäte Kuivattua lietettä muodostui Suomenojan puhdistamolla tonnia ja Viikinmäellä tonnia. Suomenojan liete ajettiin rekka-autoilla Nurmijärvelle, Metsä-Tuomelan jäteasemalle kompostoitavaksi toukokuun loppuun asti. Kompostoitu liete käytettiin pääasiassa Ämmässuon kaatopaikan verhoiluun. Kesäkuun alusta lähtien Suomenojan liete jatkojalostettiin Metsäpirtin kompostikentällä maatalous- ja viherrakennuskäyttöön sopiviksi tuotteiksi. Metsäpirtissä jatkojalostetaan myös valtaosa Viikinmäen lietteestä. Puhdistamoille päättyy vuosittain noin tonnia kiinteää viemäriin kuulumatonta sekajätettä, joka erotetaan jätevedestä välppien avulla. Suomenojan pesty ja kuivattu välpe sijoitettiin Ämmässuon jätteenkäsittelykeskukseen. Viikinmäeltä välpe kuljetettiin Riihimäen jätteenpolttolaitokseen poltettavaksi. Jätevedestä erotettu hiekka sijoitettiin Ämmässuolle. Energia Puhdistamoprosessien sivutuotteena syntyvä liete mädätetään biokaasuksi. Biokaasu hyödynnetään puhdistamoiden omissa voimalaitoksissa ja sen avulla tuotetaan jätevedenpuhdistuksen vaatimaa sähkö- ja lämpöenergiaa. Suomenojan puhdistamolla tuotettiin biokaasua yhteensä 3,9 milj.m 3, josta myytiin Gasum Oy:lle suurin osa, 3,7 milj.m 3. Kaasumoottorilla biokaasua käytettiin 0,13 milj.m 3, kattiloilla 0,07 milj.m 3 ja ylijäämäpolttimilla 0,05 milj.m 3. Viikinmäen puhdistamolla biokaasua tuotettiin 13,3 milj.m 3. Suomenojalla käytetystä sähköenergiasta tuotettiin 3 % puhdistamolla. Viikinmäessä omavaraisuus sähköntuotannossa oli 69 %. Suomenojan puhdistamon lämmöntuotanto oli yhteensä 11,6 GWh, josta maakaasulla tuotettiin 8,7 GWh ja biokaasulla 0,6 GWh. Lämmöntalteenoton kautta energiaa saatiin talteen 2,3 GWh. Viikinmäen oma lämmöntuotanto oli yhteensä 35,4 GWh. Lämmöntuotannossa puhdistamot ovat omavaraisia. Suomenojalle johdetut teollisuusjätevedet ja muut poikkeavat jätevedet Teollisuusjätevesien ja muiden asumajätevesistä poikkeavien jätevesien valvonnan ja tarkkailun tarkoitus on turvata viemäriverkon, jätevedenpumppaamoiden sekä puhdistusprosessin häiriötön toiminta ja

24 Espoon kaupunki Pöytäkirja 105 Ympäristölautakunta Sivu 24 / 45 säilyttää lietteen jatkojalostusmahdollisuudet. Teollisuuslaitokset on velvoitettu ympäristöluvissa ja teollisuusjätevesisopimuksissa tarkkailemaan jätevesiensä laatua. HSY:n valvontapalvelut tekee teollisuuslaitoksissa myös omaa tarkkailuaan. Vuoden 2013 lopussa Suomenojan viemäröintialueella oli voimassa 28 teollisuusjätevesisopimusta. Tarkkailua tehtiin kemian-, lääke- ja elintarviketeollisuudessa ja pintakäsittelylaitoksilla. Teollisuusjätevesisopimuksiin perustuvissa tarkkailuissa otettiin yhteensä 89 jätevesinäytettä. Lisäksi HSY:n valvontapalvelut otti 27 teollisuusjätevesinäytettä. Teollisuusjätevesikuormitus Suomenojan viemäröintialueella teollisuuslaitosten omissa tarkkailunäytteissä ja HSY:n tarkkailunäytteissä oli lupaehtojen ylityksiä yhteensä 13, joista 10 koski kiintoainepitoisuutta ja 3 elintarvikerasvapitoisuutta. Suomenojan puhdistamon suurimmat teollisuusjätevesikuormittajat olivat Lindström, Orion ja Heinon tukku. Orionilta tuli eniten BOD 7 - ja fosforikuormitusta. Suurin kiintoainekuormittaja oli Lindström Oy:n mattopesula. Sen kiintoainepitoisuuksissa oli tapahtunut selvää parannusta. Lindströmin kiintoainekuorma oli 18 t, kun se oli 40 t vuonna Vuonna 2013 yhdeksän yritystä maksoi korotettua jätevesimaksua poikkeavien jätevesien puhdistamisesta aiheutuvien lisäkustannusten kattamiseksi. Muut poikkeavat jätevedet HSY:n puhdistamoiden viemäröintialueilla jätevesien tarkkailuohjelmia oli myös kaatopaikoilla, pilaantuneiden maiden kunnostustyömailla ja Länsimetron louhintatyömailla. Lisäksi HSY teki omaa tarkkailua jätevesipumppaamoilla, huoltoasemilla ja auto-alan yrityksissä. Suomenojan puhdistamolle tulevat neljän kaatopaikan vedet. Seutulan ja Veikkolan kaatopaikat on suljettu. Mankkaan kaatopaikka on kunnostettu golfkentäksi. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen jäteveden BOD 7 -, COD Cr -, typpi- ja fosforikuormat ovat suurempia kuin tarkkaillun teollisuuden kuormat yhteensä. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksella oli korotettu jäteveden käyttömaksu vuonna Suomenojan viemäröintialueella jatkettiin Niittykummun TB-huoltoaseman öljyisen maaperän kunnostamista. Lisäksi vesiä pumpattiin viemäriin kolmesta pilaantuneen maan kohteesta. Länsimetron louhinnan aikaisia vesiä johdettiin jätevesiviemäriin 13 työmaalta. Vuonna 2013 louhintavesistä otetuissa näytteissä oli 121 kiintoainepitoisuuden ylitystä, kun edellisenä vuotena niitä oli 177.

25 Espoon kaupunki Pöytäkirja 105 Ympäristölautakunta Sivu 25 / 45 Kiintoainepitoisuuden raja-arvoksi on asetettu 300 mg/l. HSY on edelleen vaatinut Länsimetroa tehostamaan kiintoaineen erotusta. Vuotovesien ja verkoston ylivuotojen vähentämistoimenpiteet Vuonna 2013 Suomenojan viemäröintialueella Espoossa ja Kauniaisissa saneerattiin 10 km viemäriä. Viemäriverkoston kuntoa tutkittiin kuvaamalla noin 35 km. Vuoden 2013 aikana Espoon pumppaamot lisättiin samaan HSY:n pumppaamojen kaukovalvontajärjestelmään, johon on aiemmin kytketty Helsingin ja Vantaan pumppaamot. Uusittu kaukovalvontajärjestelmä on osa HSY:n ympäristöriskien hallintaa. Tiedoksi

26 Espoon kaupunki Pöytäkirja 106 Ympäristölautakunta Sivu 26 / 45 77/ / Yhteenveto jätevedenpuhdistamoiden toiminnasta vuonna 2013 Valmistelijat / lisätiedot: Ilppo Kajaste, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Ympäristönsuojelupäällikkö Tarja Söderman - Ympäristölautakunta merkitsee jätevedenpuhdistamoiden tarkkailujen yhteenvedot vuodelta 2013 tiedokseen. - Ympäristölautakunta lähettää yhteenvedon jätevedenpuhdistamoiden toiminnasta vuonna 2013 tiedoksi Espoon kaupungin tilakeskus -liikelaitokselle ja kehottaa tilakeskusta ryhtymään toimiin Kuusikodin liittämiseksi jätevesiviemäriin. - Ympäristölautakunta lähettää yhteenvedon jätevedenpuhdistamoiden toiminnasta vuonna 2013 tiedoksi Espoon kaupungin liikuntapalveluille ja kehottaa liikuntapalveluita asentamaan Oittaan puhdistamolle virtausmittarin, jotta jätevedenpuhdistustulos voidaan määrittää luotettavasti. Päätös Oheismateriaali Selostus Ympäristölautakunta: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. - Taulukko jätevedenpuhdistamoiden toiminnasta v Ympäristölautakunnalle on toimitettu 11 yhteenvetoa jätevedenpuhdistamoiden tarkkailuista vuonna Espoossa sijaitsevien puhdistamoiden lisäksi lautakunnalle toimitetaan Helsingin Viikinmäen ja Kirkkonummen Aavarannan kurssikeskuksen ja Siikaranta-opiston puhdistamoiden vuosiraportit, koska niiden vaikutukset ulottuvat Espoon alueelle. Suomenojan ja Viikinmäen puhdistamoilla on Länsi-Suomen ympäristölupaviraston myöntämät ympäristöluvat. Puhdistamoiden toiminnan yhteenveto käsitellään listalla erillisenä asiana. Puhdistamoista Uudenmaan ympäristökeskuksen (nyk. Uudenmaan ELYkeskus) tai Etelä-Suomen aluehallintoviraston myöntämä ympäristölupa on Kaisankodilla, Kuusikodilla, Oittaan ulkoilukeskuksella, Rinnekotisäätiöllä, Siikaranta-opistolla, Solvallan urheiluopistolla ja Aavarannalla. Luvissa on