SISÄLLYSLUETTELO SIVU GEOFYSIKAALISET TYÖT KUUSAMOSS~ JAURANEN ANOMALIALUETTELOT LIITTEET

Transkriptio

1

2 SISÄLLYSLUETTELO SIVU GEOFYSIKAALISET TYÖT KUUSAMOSS~ Magneettiset mittaukset Slingram-mittaukset Tu.ram-mittaukset Gravimetraus HYVÄNIEMI Magneettinen mittaus Slingram-mittaus Turam-mittaus Suositukset VASARAPERÄ Magneettinen mittaus Slingram-mittaus SuositulCset JAURANEN Magneettinen kart-ta Sähköinen ka Etta VIRRANNIEMr Magneettinen kartta Slingram-kartta KOUVERV!AARA Magneettinen l<a rtta Slingram-kartta Tu.ram... kartta Painovoimakartta Suositukset 1 II II II II 4 5 II II 7 II II ANOMALIALUETTELOT Hyväniemi Vasaraperä Jauranen Virranniemi Kouvervaara LIITTEET Nsot

3 GEOFYSIKAALISET TYÖT KUUSAMOSSA Hyväniemi Geofysikaaliset tybt aloitettiin uudelleen Kuusamo.-sa }. Mittaukset lopetettiin maaliskuussa 1969 yhtiön palveluyhtiöksi siirtymisen johdosta. Yhteensä on mi tati;u n. 230 km. 2 magneto- 2 2 metrillä ja slingramilla, n. 16 km turamilla ja n. 1,5 km on gravimetrattu. Eri osa-alueisiin jakautuu mittaukset seuraavastit Vasaraperä Kauvervaara Jauranen Virranniemi Yhteensä Magneettiset ~ttaukset Maga. n. 25 "' 100 "' 45 " 40 & Sl. km 2 " ltl U: Turam n. 6 " 10 kmi2 " 2 "' n. 2~0 km n. 16 km n. 1,~ ka.. Gravimetraus 2 n. 1,5 km ----~= ~ ~---- on suoritettu Askania-magnetometreillä. Linjaväli on ollut 100 m ja häiriiilalueilla 50 m, ja pisteväli 20 m tai häiriöalueilla osittain 10 m. Kartat en piirretty 1 ; ja piene:nnetty 1 t md.ttakaa.vaan. Sama-arvokäyrät alkavat ± 250~1sta ja nousevat geometrisessa sarjassa. Slingram-mittaukset on suoritett~ OKU-slingrameilla, kelaväli 40 m ja jaksoluku 1750 Hz. Kuitenkin tämän vuoden mittauksissa (yhteensä n. 12 km 2 ) V~rranniemen eteläpäässä sekä Xouvervaaran liittymäkohdissa Jauraseenja Vasaraperään, on käytetty AEEKslingramia, jonka kelaväli on ollut 40 m ja 60 a ja taajuus 3520 Hz ja osittain myös Hz. Linjaväli on ollut 100 m, häiriöillä 50 m ja pisteväli vastaavasti 20 m ja 10 m. on piirretty 1 s ja Jcy"ÖS pienennetty 1 t Samaarvokäyrät alkavat! 2 ~ssta Kartat ja nousevat geometrisessä sarjassa. Turam-mittaukset on suoritettu AEEM-turam lait~eella, kelaväli 40 m ja jaksoluku 660 Hz. Linjaväli on ollut 100 m ja pisteväli (

4 20 m. Kartat en piirretty 1 t ja myös pienennetty 1 s Sama-arvokäyrät alkavat ~ 2 ssta vaihesiirrossa ja! 0,05 setä kenttävoimakkuussuhteessa ja nousevat geometrisessa sarjaesa. Gravimetraus on suoritettu Yorden-gravimetrillä. Linjaväli on ollut 100 m ja pisteväli 20 m. Kartat on piirretty 1 s mittakaavaan. HYVÄNIEMI (yhdistelmäkartta, liite 1) Magneettinen mittaus Magneettisessa kartassa näkyy selvästi "'poimun"' rakenne, jonka kärki yhtyy suurinpiirtein Hyväniemen kärkeen ja jonka sivui, aeuraavat Kitkan rantaviivaa. Voimakkaimmat vedot ovat yli 'ja sijaitsevat lähellä vinon Turam-mittausalueen pohjoisreunaa. Siellä on magneettisisältä n. 10 %. Siirryttäessä pois poimun kärjestä heikkenevät magneettiset häiriöt. Varsinaisen "poimun" pohjoispuolella n. 0,5 kuun etäisyydellä kulkee toinen heikompi magneettinen jakso. Lähemmin on tutkittu kolmea profiilia y 2300J x , y X ja y 4600f X , y (Liite 2) Häiriö aiheutuu n. 100 a paksusta levystä, sen kaade on toden näköisesti kaakkoon, yläpinnan syvyys n. 10 m jajt-arftl n. 0,012 ogs, mikä vastaa n. 4 % magneettisisältöä. Levy on magneettisesti suhteellisen homogeeninen. y = (Liite 3) Häir~ö johtuu n. 150 m leveästä muodostumasta, jonka kaade 'todennäköisesti on kaakkoon ja yläpffinnan syvyys on n. 10 m., Muodostumassa on useampia kerroksia, joiden~-arvot ovat vähintään 0,003 cgs. y "" (Liite 4) Häiriä; johtuu n. 500 m leveästä auodostumasta, jonka kaade on etelään ja~-arve n. 0,006 ogs, mikä "WB.Btaa keskimäärin n. 3 % magnetiittia. MUodostumassa on enemmän ja vähemmän magne~iittia sisältäviä kerr ksia.

5 Slingram-mittaus Alueelta on löytynyt ainoastaan neljä varsinaista slingram-johdetta, anomalioide& 29, 14 ja 28 yhteydessä.. Johteet ovat kooltaan pieniä n ', N:o 28 on n. 100 m, pitkä.. Johtok)tky vaihtelee. keskinkertaisesta kohtalaisen hyvään.. Anomalia iu o 14 liittyy n V magneettiseen häiriöön ja n:o 29 on ~~n häiriön rinteellä.. Anomalia nto 28 ei varsinaisesti liity mihin kään magneettiseen häiriöön. Turam-mittaus (Liite 5) Mittauksessa pyrittiin seuraamaan magneettisten_muodostumien kontaktia "poimun" sisällä olevan kvartsiitin kanssa. den johtokyky on parempi kuin Kouvervaaran johteiden Tuloksena oli täällä niin kuin myös Kouvervaarassa paljon heikohkoja turam-johteita, jotka yleensä kulkevat yhdensuuntaisesti magneettiste~ muodostumien kanssa, mutta muutaman sadan metrin matkan päässä. Mielenkiintoista on, että anomaliat nao 1, 2, 3 ja 4 leikkaavat "poimun" kärkeä, sekä myöskin, että turam-johteet näyttävät leikkaavan toisiaam siellä. Yiimeksi mainittu seikka tulee ehkä korostettuna esille mittaussuunnan vaihtumisen johdosta.. Seuraavista anomalioista on laskettu reaali- ja imaginaarikomponentit sekä määrätty P/da 4, 7, 13, 14 ja 21. (Liitteet 6-11) Yleensä näi Sähkölinjojen antamat häiriöt on pyritty eliminoimaan. Vähentämällä n m virtakeskuksen syvyydestä saadaan johteen yläreunan syvyys. Kun tarkastellaan turam-häiriöitä huomataan, että niiden virtakeskukset yleensä ovat mtn syvyydellä, mikä aiheuttaa sen, ettei slingram (40 m:n kelavälillä) reagoi niihin, vaikka niiden P/d - arvo kyllä riit~äisi. Suositukset 1. Seuraavat anomaliat tarkistetaan yhdellä tai useammalla IPprofiilillaa,3, 4, 5, 12, 13, 14, 15, 17, 21, 23, 25, 28, 29

6 - 4 - ja 30. (yhteensä n. 6 km) 2. Koska johteet yleensä ovat syvemmällä ja poimun keskeltä kui~ tenkin on löytynyt yksi hyvä johde (n:o 28) suositellaan, että "poimun 11 sisäosa peitetään uudelleen VLF - mittaultsilla tai mie- 2 luummin turam-mittauksella. (n. 6 km ) 3 Viimeinen toimenpide on peittää alue Turam tai VLF mittauksilla taikka lentäen INPUT - menetelmällä. VASARAPERÄ (yhdistelmäkartta, liitteet 12-20) Magneettinen mittaus JBgneettisten muodostumien kulku on yleisesti itä läntinen. Lehtien A, B ja D häiriöiden aiheuttajat ovat suhteellisen syviä, yleensä n m. Lehden A eteläosassa näkyy selvä poimun kärki, joka näyttää kaatuvan sisään~äin. Lehden keskiosassa hajoaa magneettiset häiriöt pienempiin osiin, joiden kulku muuttuu etelä-pohjoiseksi. Näihin liittyy heikkoja positiivisia häiriöitä slingrami~ reaali- ja imaginaarikomponeniissa. Ruudussa 0 25 muodoataa häiriöt selvän renkaan, jonka itäosaan liittyy johde nao 2. Lehti A on täynnä vaihtelevankokoisia häiriöitä, joiden aiheuttaja' yleensä ovat lähellä maan pintaa, 0-20 man luokkaa. Alueen, jonka muodostavav ruudut A 18, 19, 23 ja 24, keskellä on n. 450 m pitkä erittäin terävä, yli ~, magneettinen häiriö, joka on koko Vasaraperän voimakkain B keskellä esiintyy selvä etelä-pohjoinen kulkusuun1a ja Lehden sen itäosassa on selvä poimu, jonka osat kaatunevat poimusta ulospäin. Sen kärjessä on heikko johde. (nao 8) Lehti Magneettinen kwva on jonkin verran pirstautunut, mutta itä-läntinen kulkusuunta säilyy selvästi.- Häiriölähteet o-,.at yleensä lähellä maan pintaa. Ruudussa 01 on siisti kaari, jonka pohjoispää, näyttää katkenneelta. Lehti D. Riihilampien yli kulkee. heikko magneettinen häiriö~akso, n. 1 OQO ~. Tähän ~luu myös

7 - 5.. muutamia pieniä, matalista piirteistä aiheutuneita piikkejä, n ~, joihin my6s liittyy slingram~häiriöitä (n:ot 12, 13 ja 14). Lehti A. Yleinen kulku on edelleen itä-läntinen, mutta kuva on melko pikkupiirteinen. Voimakkaammat vedet nousevat yli 8 OOO'Ysn rajan. Slingram-mittaus Alueelta on löydetty 14 kpl anomaalisia kohteita, joista suurin osa kaipaa lisäselvityksiä. Parhaat johteet ovat ntot 2 ja 12, joilla on J~/d '11M 0,1..n.. m/m. KUmpikin on pituudeltaan n. 100 a. On ilmeistä, että tälläkin alueella paksut maapeitteet ovat häirinneet mittauksia. Tavatut anomalla~ ovat tarkemmin esitettyinä anomalialuettelossa. Suositukset 1. Koska Kuusamo:n alueella on tavattu myös heikkoja johteita, joilla voi olla taloudellinen merkitys, on aiheellista tarkistaa kaikki slingram-häiriöt {paitsi nso 1) Turamilla tai paremminkin IPsllä. 2. Koska on erittäin todennäköistä, että alueelta löytyy suuri määrä syvempiä ja/tai heikompia johteita, suositellaan, että alu mitataan uudelleen jollakin herkemmällä menetelmällä.{esim. Turam, ~ tai IF taikka lentäen INPUT - menetelmällä, koska alue o~ laaja) JAURANEH (yhdistelmäkartta, liitteet 21-24) Magneettinen kårtta Yleinen kulkusuunta on lounaasta koilliseen, joka alueen pohjoisosassa muuttuu etelä-pohjoiseksi. Etelä ja keskiosissa esiintyy leikkaavana kaakko-luoteinen suunta. Alueella olevat häiriöt ovat yleensä pitkänomaisia ja selvästi suuntautuneita. Poikkeus on lehdellä D05 Kantolahden pohjoispuolella, jossa magneettinen häiriö on pyöreähkö ja epäsäännöllinen. Tähän liittyy JliYÖS parhaimmat

8 slingram-anomaliat. Magneettisten häiribiden amplitudit ova~ täällä Y, voimakkain yli 8000 ~. Sähköinen kartta Jaurasen alueella on löydetty 28 kpl slingram-anomalioita (kts. lifttee1t ), joit-a voidaan tulkita johteiden aiheuttamiksi. Ne ovat yleensä heikohkoja. Poikkeukset ovat nsot 5,, 7 ja Kantolahden pohjoispuolella olevat 17, 18, 1 9, 20a, 20b, 21c, 21d, e, 22' ja 23, joiden.p/d vaihtelee 0,4-0,021l. (kt :. Li:iite 25) Todettujen johtttl.der yhteispituus Oll' n. 900 m. Häiriöt esiintyvät n. 1/2 km 2 alueella, jonka eteläosan rantakalliossa on tavattu rikki- ja kuparikiisua kvartsi- tai karbonaattijuovissa voimakkaasti liuskeutuneessa amfibolikivessä. Alueella ei ole tähän mennessä tavattu grafiittia. Suositellaan, että näiden hyyien joht ~~de~-!~~~~ - ~~~~!~~aa~~~~ a. Anomalioita on tarkemmin esitetty anomalialuet1telossa. Virranniemen aluetta. Vrt. myös VIRRANNIEMI (yhdistelmäkartta, liitteet 33-36) Magneettinen kartta Alueella vallitsee etelä-pohjoinen kulkusuunta. Anomaliat ovat selvät ja loivapiirteiset indikoiden häiriölähteiden suurehkoa syvyyttä, varsinkin pohjoisosissa. Eteläosassa tapahtuu poimuttumista ja Jaurasen alueen rajalla muuttu~ magneettinen kulkusuun ta jyrkästi itä läntiseen seurate~ Kilkilösalmen ruhjesuuntaa. Slingr;am-kartta R-komponentissa on positiivisia häiriöitä, joita voidaan yhdistää magneettisiin häiriöihin. Vuoden 1969 mittauksissa, jolloin on käytetty 60 m~n kelaväliä ja 3520 Hztn taajuutta1 tulee myös I-komponenttiin positiivisia häiriöitä, jotka osittain yhtyvät positiivisiin R'-häiriöihin indikoiden anomaalista johtokykyä. Selviä johteiden aiheuttamia häiriöitä on tavattu 11 kpl, joita on tutkittu tarkemmir anomalialuettelossa.

9 - 7 - Koska alue on geologiaesti mielenkiintoinen ja on tavattu johteita, jotka tulkinnan mukaan ovat vähintään n. 25 mtn syvyydessä, suositellaan jatkotutkimuksia mielenkiintoisella alueel ~a Turam'illa, Vrt. myös Jaurasen alueen pohjoispää. KOUVERVAARA Magneettinen kartta (yhdistelmäkartta, liitteeit ) Magneettisten anomalioiden kulku on yleensä lounas-koillinen. Keskiosasta työntyy suuri poimu itäänpäin ja myöskin pohjois osassa näkyy poimuttumista. Anomaliat johtuvat yleensä yhdestä tai useammasta kapeahkosta (10-50 m) loivahkosti kaakkoon tai etelään kaatuvasta kerrobesta (liitteet 44 ja 45), joiden yläpinnan syvyys on 10 - useita km. 30 m ja pituus kulun suunnassa jopa Muutamassa kohdassa esiintyy voimakkaana, leikkaavana etelä-pohjoinen suunta magneettisessa kuvassa. Lemmonlammen malmin kohdalla oleva häiriö on tutkittu lähemmin,, (Liite 61). Tuloksena on levymäinen kappale, n. 100m pitkä, 20 m paksu ja n. 100 m:n syvyyteen ulottuva kaateen ollessa 0 70 kaakkoon. LeVYn kaade on jyrkempi kuin magneettisten horisonttien kaade::)yleensä. Slingram-kartta Häiriöitä on erittäin vähän ja ne ovat suurimmalta osal ta reaalikomponentissa ja johtuvat kallioperän magnettisuudesta, koska ne yhtyvät magneettisiin vetoihin. Lemn~nlammen malmin kohdalla on todellisen johteen häiriö (anomalia 7 liite 60). Turam-kartta (Liite 46) Mittausalue seuraa magneettisen häiriöjakson reunaa. Haluttiin selvittää magneettisen ja muun kivilajin kontakti. Turam-häiriöt eivät yhdy magneettisiin kontakteihin vaan seuraavat lähinnä liuskejakson ja kvartsiitin kontaktia. Mielenkiintoista on, että Turam-häiriöt ainoastaan ovat x-akselin suuntaisia ja häviävät kokonaan sieltä, missä magneettiset häiriöt kääntyvät y-akselin suuntaan, vaikka mittaussuunta sielläkin on ollut kohtisuora

10 - 8 - geologista kulkua vastaan. suuru Häiriöiden Q-arvo R.! on yleensä suuruusluokkaa 0,1 tai pienempi ja virtakeskuksen syvyydet vaihtelevat m. (kts. anomalialuettelo). Apajalahdem malmio liittyy tämäntapaiseen häiriöön. Itse Lemmonlammen malmin ja lammen kohdalla on Turam-häiriö toista laatua. ~/d - arvo on 0,031lvastaavasti 0,05Ll, mitkä kuvaavat erittäin hyvää johdetta. Virtakeskusten syvyydet ovat myös pienemmät n. 20 m Lemmonlammen kohdalta ja vastaavasti n. 25 Dll itse malmin kohdalta.. (Liitt-eet 59 ja 62). Yhteensä on alueella 23 kpl anomalioita, jotka on tarkemmin esitetty anomalialuettelossa. Painovoimakartta 2 Gravimetraus suoritettiin vuosien vaihteessa 1,5 km tn alueella, mikä on aivan liian pieni varmojen johtopäätöksien tekemiseen. Tavallinen gravimetrinen bouguer-kartta näyttää voimakasta gradienttia y-akselin suunnassa, mikä johtuu suurehkojen massiivien kontakteista. Selvemmän kuvan saamiseksi annettiin teekkari Liisa Kivekkäälle tehtäväksi laskea alueen residuaalianomaliakartan tekn.fysiikan harjoitustyönä relaksaatiomene telmää hyväksikäyttäen sekä tietokoneella että käsin. Residuaalikartasta (Liite 47) nähdään terävä ja suhteellisen voimakas minimijakso, joka yhtyy Turam häiriöön ja vahvistaa käsitystä siitä, että siellä todella on ruhjoutunut vyöhyke, joka todennäköisesti muodostaa kvartsiitin ja liuskeen kontaktin. Erittäin terävä minimi Lemmonlammen kohdalla johtuu itse lammen massavajauksesta. Toiseksi seuraa positiivinen jakso magneettisia häiriöitä alueella. Lemmonlammen malmi sijaitsee tämän positiivisen jakson reunalla. Alueen pienuudesta johtuen ei voida selvittää liittyykö aina positiivinen painovoima-anomalia magneettisiin jaksoihin eikä myöskään regionaalianomalian syitä.. 1 ~uo~~::::~:mmen malmin todellinen koko on selvitettävä. Anomalia 8, johon läheisesti liittyy geokemiallinen häiriö,

11 - 9 - on tarkistettava IPallä ja kairattava jos IP-tulos on positiivinen. Samoin on amomaliat 2 ja 23 tarkistettava IPtllä, koska ne läheisesti liittyvät geokemialliseen häiriöön. - Apajalahden malmion kok0 iarkistettava IP~llä. Koska muutkin Turam-häiriöt ovat sellaisia, että ne voivat aiheutua Apajalahden malmin tyyppisestä esiintymästä voi niiden tarkistus IPallä johtaa positiivisiin tulokad:in.

12 e - HYVÄNIEMEN ANOMALIALUETTELO.LAJI JA NO KOORDINAA TIT _VOIMAKKUUS.PITUUS S/d. SYVYYS.HU OMA UTUKS IA 1. 1 x~2.12? n. 200 m tod.näk. IJohde on mittausalueen ulkopuolella, mutta läy ,o suuri hellä rajaa.? 2. l x-1.93 Vr m suuri 50 m 'Jatkuu mittausalueen ulkopuolelle, leikkaa magneettisen suunnan. y Al' I X ~ 1-53 Vr m 1 -"- 140m!Liittyy magneettiseen häiriöön. y f:j;/..; -5 4 AZ..;. 4000)7 4 1 X Vr = 108 % 1200 m m Liittyy magneettiseen minimiin, joka leikkaa ~'poimunu kärjen sekä seuraa n >""":n häiriön y !l/..; -2.0 pohjoisrinnettä. KTS. profiiliesitys. AZ minimi 5 1 X Vr m!suuri 120 m!liittyy magneettiseen minimiin. y A :1.;. -1.5o LlZ..;. minimi 6. l x Vr m 1 -"- j 40 m!yhtyy itäpäässä anomalia no 7:ään. y A-f.; l x Vr 105 % m 10.1.n 160m ~ Kulkee osittain hyvin lähellä magneettista kon-., - 0 taktia. Jatkuu anomaliana. no 10 A KTS. profiiliesitys y

13 e e HYVÄNIEMEN ANOMALIALUETTELO NO KOORDINAATIT LAJI JA VOIMAKKUUS PITUUS 9/d SYVYYS HUOMA UTUKS I! 83~ X 1.80 y = Vr =? 111-? 100 m?? On osittain mittausalueen ulkopuolella. 9 X 1o78 y Vr = - ijf.; m?? 1 o. 11 X= y X y Vr 102 % ~~,;, 6.1 Vr "" 102 % A..f.;.-1.7o /:lz.; t" 1300 m 300m suuri 50 m? 30 m On anomalia no 1:n jatke. Liittyy itäpäässä n.?ooo r:n n. 200m pituiseen magneettiseen häiriöön. Liittyy yhden linjan magneettiseen häiriöön. 12. X = 1.73 y Vr 103 % Å..P AZ.; 1000 Y 100 m? 30 m Liittyy yhden linjan magneettiseen häiriöön X= 1.48 y Vr = 102 % öf ' 100 m m Liittyy läheisesti samaan magneettiseen häiriöön kuin anomalia no 10. KTS. profiiliesitys. 14 X y Vr = 107 % Af SLR = -4 ojo SLJ "' -4 % AZ = 1000 Y" 200 m n m Liittyy magneettiseen kielekkeeseen. Slingramjohteen pituus on pienempi kuin 40 m, syvyys yläpintaan n. 18m ja S'/d~ 0.1..n.. Kaadetta ei voida määrätä. HUOM! on mahdollista, että turamhäiriö johtuu lähellä vaaka-asennossa olevasta johteesta.

14 e ~ HYVÄNIEMEN ANOMALIALUETTELO NO 15 KOORDINAATIT X y LAJI JA VODUKKUUS Vr 103 % A/ :PITUUS 9/d 100 m SYVYYS 35 m HUOMAUTUKSIA 1" x kohdassa on käänteinen häiriö, jolla gjd a. ja virtakeskuksen syvyys n. 27 m. KTS. profiiliesitys. Häiriö voi johtua läheisestä sähkölinjasta. 16. X y Vr 102 % L::..:f m 35 m Liittyy n. 4000~:n magneettisen häiriön reunaan. 17 X 1.46 y Vr 103 % A.fJ,;, m 30 m Yhden linjan anomalia. ~en häiriön reunaan. Liittyy 2000Y:n magneetti 18. X= y Vr 103 % b..p m 30 m Jatkuu mittausalueen ulkopuolelle. magneettisen häiriön reunaan. Yhtyy 2000 Y:n 19. X 2.06 y Vr ~: = - A-f,; m suuri ca 60 m Leikkaa no 29. ja 21:n suuntaa X y X y "" Vr 105 Ä...P-= Vr "' 106 % ll-p m -" m 1.3n 35 m 52 m Jatkuu mittausalueen ulkopuolelle ja yhtyy mahdollisesti anomalia no 8:aan. Leikkaa no 29:n ja 21:n suuntaa. " Johde 19 ei näy, kun mittaussuunta muuttuu 45 lounais-koilliseksi. Haarautuu eteläpäässä kahtia. Ilmeisesti pitkä ruhjevyöhyke. KTS. profiiliesitys.

15 e e \. HYVÄNIEMEN ANOMALIALUETTELO NO KOORDINAATIT 1AJI JA VOIMAKKUUS P-ITUUS gjd SYVYYS H.UOM.A UTUKS IA 22o J X Vr m 10 m y A.J X y ~ Vr = - ll m Yhtyy heikohkoon magneettiseen harjanteeseen "poimun" kyljen sisäpuolella. ~z 1000 y X 3~ Vr 102 % 400 m y Af.; X Vr % 100 m 40 m Liittyy magneettiseen harjanteeseen. y = ~..P AZ.; Y" 26 1 X y.., Vr= - Åf; m 50 m Johteet 27 ja 26 ovat osittain hyvin lähellä toisiansa X y Vr - Af; m 35 m 28 1 X.: y SLR -19 oja SLJ -7%' 100 m 0.04.n.. Liittyy läheisesti pieneen 1000 r magneettiseen häiriöön. Syvyys yläpintaan ~12m. Kaade etelään.

16 e e.! HYVÄNIEMEN ANOMALIALUETTELO NO KOORDINAATIT ~AJI JA VOIMAKKUUS PITUUS J>/d SYVYYS HU OMA UTUKS IA 29. Jx y Vr 113% Af'.., - SLR = -8 'fo SLJ -8 'fo 400 m 20 m 0.1 n Turam-häiriöön liittyy 2 kpl erittäin pieniä alingram-häiriöitä, joiden pituus on alle 40 m. Yläpinnan syvyys on n. 12m. Tähän liittyvät positiiviset häiriöt R-komponentiasä johtunevat n ~magneettisesta häiriöstä. 30. l x y ~z... 2oooY'" 250 m Pieni magneettinen veto, jonka suunta on kohti ~uora yleistä kulkua vastaan. Viivanavan syvyys on n. 20 m.

17 .e V.:ASiARAPERÄ - llo ICOORDINAATIT LAJI JA VOIJWQ(UlJS: PITUUS~ S'/d SYVYYS HUOKAUTUKSI.I\. Lehti A ei SL häiriöitä. " B " 1. 1 X 34,81.Y 39,80 ~ IX. V.y. 34, ,80-39,90 R.. 40% r 70 % R 8% I... 4% 10G m 0,07.n. 20m: yhden linjan häiriö, johtunee d.hkö:p:li neata. Poai tiiviset olkapäät :puuttun:tr täyain. Liittyy magneettisen häiriön (5560 Yj reunaan, mahdollisesti muodostuaan kontaktiin. Lähellä on sähköpaimen, mutta jälkeenpäin on todettu, ettei häiriö johdu siität suunnat eroavat ~öa toisistaan. 3. X 31 t 1().. 31 t 26 y 37 t '70 R +2"' 7" I + 2 % n. 200 m Mittaus suoritettu jäällä. Liittyy lähinnä magneettiseen minimiin. N. 100 x 200 alue. 4. X 31,90 32,32: y. 37,50 37,70 +3% R I + 4%!Az 1aoor n. 400 m Mittaus jäällä. Häiriöjakson kulku, etelä-poh joinen, yhtyy heikkoon magneettiseen harjanteeseen, joka jatkuu vielä n. 400 ~ pohjoiseen. 5. lx 31,52 y - ~8,30 ~ +2% + 2% Z 1000Y 1 n. 100 m Mittaus jäällä. Häiriö liittyy melkein f*h8öia etelä-suunnaasa menevän magneettisen häiriön eteläkärkeen. Häiriöiseä 3, 4 ja 5 on vain pos. %-arvoja todennäköisesti johtuen Kitkajärven syvyydestä. Lehti D ei SL häiriöitä.

18 e e VASARAPERÄ NO KOORDINAATIT LAJI JA VOIJUKKlr6S PITUUS 3/d SYVYYS HUOMAUTUKSIA: 6. Lehti A25 Paskalammen ympärillä on suhteellisen epäm~räisi&, positiiwisit ja negatiivisia Re-häiritSi tä, joihin l:ili ttyy 1 % - Ill. arvoja. Re-häiriHt yhtyvät osittain magneettisiin anomalioihin. 1 X 33,07-:5:5,06,. 0 a. 9. Y 43,70-4:5,60 I 2% z 250 X. :56,48-:56,50 IR. - '~ Y 44,65 44,75 I 1 % 10. X 30,86 R + 2% y 46,:50 I + :t % 11. l x 30,22 30,18 R + 2% y liil 46,1 0-46,30 I + 2 ~ ~ X 37,14 37,15 R 11 ~ y. 46,60-46,70 I 9,5 % z '{" 100 m :n. 0,1.n.ln. 25 m 200 II 100 Dl 0,1.n 12 m Magneettinen häiriö on n. 20 m elingram häiriön heikomman pään eteläpuolella~ Liittyy magneettiseen mihimiin n )"'" häiricsn vieressä. Lehti nao 6. Samanlaisia häiriöitä kuin Yhden linjan heikko ijäiri5, lähellä kulkee säh kcslinja, joka todennäköisesti ei aiheuta tätä. Liit~ 1000~an magneettiseen häiriöön. Erittäin heikko. Slingram ja magneettinen maksimi yhtyvät täy dellisesti. Kaade on Isn perusteella etelään. - <*:J.

19 e e VASARAPERÄ NO KOORDINAATIT' LAJI JA,~, VOIMAKKUUS PITUUS S'/d SYVYYS HUOMAUTUKSIA r:7'j,.,7.40 ~ly- 46,70 R 0 I 2 ~ åz j 11 00~ ~ - Esiintyy yhdellä linjalla. Kahdalla olevan mag. neettisen häiriön pituus on n. 200 JDI. n,x. 37,08-37,12 ~ y. 45,80-46,00 R - 2 Dl ma:x ,5 fo jaz 3250)" 200 m n. 0,1~1n. 25 m ~ Häiriö liittyy magneettiseen jaksoon, joka kulkee itä-länsi-suunnassa ja jonka maksimiarvot o vat 2000 Ycn yläpuolella. Pienempi ja terävi magneettinen huippu on samassa. pisteessä kuin slingram-maksimi. Noin 100 pohjoiseen on n. 8000~sn yhden pisteen anomalia, joka vain om vaikuttanut reaalikomponenttiin.

20 e e JAURANEN NO KOORDINAATIT. LAJI JA VOIMAKKUUS' PITUUS P/d SYVYYS HUOMAUTUKSIA 1. 1 X :59, 20 y 50,10 R 3 ~ I -4~ ~z 500Y n. 50 m Yhden linjan e.nomalia. Häiriölähde hyvin pieni, koska positiiviset olat puuttuvat X ~9,90 y- 51,66 R + 6% I - 2 % AZ 3250Y" n. 50 m Heikko, pieni johde, joka yhtyy n. 500 a pitkään etelä-pohjois-suunnassa kulkevaan magneettiseen häiriöön, jolla A Z 4000Y"". Linjanavan ay.. vyys on n. 40 m. ~. 1 X ~9,80 y. 51,81 R 0 % I.. 5% Johde on heikko. Pisteessä y 51,84 on n. 500~ pienikokoinen magneettinen häiriö. 4 X 37,50 38,00 y. 51,80-52,30 +4% I + 3% R A Z 1200Y'" 25 m Häiriö peittää n. 500 x 500 msn alueen. Olettaen, että slingram-häiriö johtuu johtavasta puoliava ruudesta, saadaan h ~ L ja_?~ 20.tla (savi~ am, tiisut_s» n.m) Mittaukset on suoritettu jäällä X 35,90 y - 53,62 R 8% I.. 8 % AZ 2000 )Y? 0,08.a 113 m Johde liittyy itä-länsi-suunnassa kulkevaan magneettiseen häiriöön. Mittaussuunta on tässä tapauksessa huono, joten tulkinta epävarma. 6 1 X 3 6 t 201 :t 53,31 R + 7 % I - 2% me.x n. 50 m Heikko, pieni johde. rinteeseen. Liittyy n V häiriön

21 ~ e JADU.NEN LAJI JA NO KOORDINAATIT' VOIMJJOOJUS PITUUS S'/d SYVYYS HUOMAUTUKSIA 1 lx 39,20 39,30 'R ~ 7% Y 52,97 53,00 I a 12 % 1100 ll I0,19.!l 18m Näyttää leikkaavan -.gneettiaen suunnan. e, IX liit 39,7,. 52,08 R o"'?o I J. 7" 50 m Liittyy n )"an häiriön heikkaon jatkeesee'n. 9. lx 41,10 y- 53,70 R I j6z +2:~ 5'. ~. 2ooo 'f n. 50 m Pienikokoinen, heikko johde, joka liittyy 2000ran n. 900 m pitkään poimuttuneeaun magneetti häiriöön. 10. lx 41,30 y 53,20 R " 1 4 % n. 50 m Pienikokoinen, heikko johde, joka liittyy eteläpohjois-suuntaan kiemurtelewaan magneettise n jaksoon, jonka huiput nousevat yli. 4000~. Tähän samaan jaksoon liittyy myös anomalia X 41 t 60 y- 53,16 R +2Dl 7" I 2Dl 70 n. 50 m Vrt. anomaliaa nao X 4 2, 20-42, R Y 53,64 54,11 I 2 t{o.6z 350Y ~ 11' y- 55,10 I 2 ~ z ~ X 43, m 1 n. 50 m Anomalia puuttuu linjalta x 42,60. Magneetti nen häiriö on havaittavissa. vain linjalla x 42,40 eikä lähde ole 20 s &yvempänä. Pieni, yhden linjan häiriö.

22 e e JAURANEN LAJI JA NO KOORDINAATIT VO:rJ4AKKUtJS PITtroS 5'/d SYVYYS HUOJIA.UTUXSIA X 44,60 IR -+6" y 56,02 I 3" 1 14 ja 15 ovat yhden I pisteea anomalioita. Esiintyvät lähellä magneettista huippua X til 44 t 50 IR +4" y 56~60 I 4 " X 49,30-49,251R 0% 1 n. 50 m y 54,83 I 4,5 " Heikko johde.. Ympäristön taso näyttää. ~uevan n. + 2 % sekä Rusä että Iuä. Tämän syy lienee joko heikosti johta~ maakerros tai kallioperä (mahdollisesti serpentiniitti tma.}. Häiriö liittyy magneettiseen minimiin (alle 250 Y"an käyrä}. Linjalla. 49,30 on johteen vahvuus linjan suunnassa n. 20 On mahdollisesti vielä yksi johde pisteessä x 49,30t y 54, m 0,14.a 122m Ympäristö kuin nao 16. Kts. liitteet 26 ja m o, 3.n. 12 llll Liittyy magn. minimiin m' 0,4..n 8 ll Magneettinen häiriij on minimissä johteen pää~lä, reunoilla en 2 n. 2000~tn piikkejä. Kts.!!!!! 28. Anomalioiden 18. ja 19. välissä on korkeahko positiivinen häiriö, joka vof johtua syvemmäl li olevasta johteesta.

23 e e JAURANEN M ~ An KOORDINAATIT X 55,8 y 49-,925 X 55,65 55,85 y 49,882 ~ ~x 55, ,80 y 49,668 LAJI JA VOIMAKKUUS R - 27 " I 9% Åz - 30oo;r R "" ma.x t.. - R - I - ma.x 22 % 9% 28 % 13 % PITUUS!?/d n. 50 m 0,02.ll 200 m 0,04.fl 150 m o,o3n.. SYVYYS 5- Jll 6 m 4 m HUOMAUTUKSIA Arvot saatu, kun mittauksina on käytetty 20 man välikaapelia. Käyttäen 60 mam kaapelia saadaan syvyydeksi 5 m ja 9/d ~0,13~. Tämä huomattavasti huonompt arvo johtunee siitä, että pitemmällä kaapelilla tulee suurempi massa otettua huomioon Hz antaa vielä huonomman arvon 1/d 0,22 n. ja syvyys 5 m. Arviointi vaikeutuu, kun anomalia on näin vahva, mikä selittänee ero~ vaiauudet. (Kts. liitteet 25, 29, 30 ja 31) Magneettisen a~y&n TT.J7 on 10 m tai pienempi. ~/d arvio samaa suuruusluokkaa kaikilla frekvensseilla ja kelaväleillä. Ei yhdy magneettiseen maksimiin. Kaatuu todennäköisesti, niin kuin myäa 20 a, etelään. (liitteet 25, 29L-iQ ja 31) ~/d - arvo huononee huomattavasti pitemmällä kelavälillä. Jobteen paksuus on n. 10 m. Syvyysarvio 60 man kaapelilla 7-12~ (liitteet 25, 29, 30 ja 31) 21 d. Q X 55,80 y - 49,642 X 55,80 y- 49,770 R - 12 % Ima.x.. 13% R 3% I ma.x 1 % AZ 9500 'Y n. 50 m 0,3.0 n. 50 m o,o2n 15 m 13 m Johde tulee heikosti näkyviin.20 mrn kaapelilla. Syvyysarvio vaihtelee 5-15 mtiin. (liitteet 25, 29, 30 ja 31)!Yhtyy n t"an maksimiin. Tulee selvästi ~sille v-ain 20 m&n kelavälillä. (liitt~~ 25, 29, 30 ja 31)

24 e e JiAURJ.NEN NO KOORD!NAATIT LAJI JA vo :nworous P'ITlllJS 5'/d SYVYYS HUOMAUTUKSIA:_ G G X 55,90 y. 49,745 y.- X a 55,95 56,10 R 4 % Ima.x 8 % R ma.x - 33 dl JO I - 8 ma.x nt JO 1 Jiz 2000 ~ 1'1 r n m 0,4..fl 18 ll 0, Bl Liittyy 2000 ~~n ma.gneettieee'n häiri6ön Na.van syvyys n. 20 m. Joateen ka.ade on n etelään ja kokena.ispaksuus n. 10m. (liite 32) 24. lx 57,20-57,30 IR Y 49,22 49,16 I 2 % ma.x ~z 500 Y' ma.x 25. lx 57,50-57,60 R.- ma.x y - 49,84 49,90 I ma.x - 2% 26. lx 57,90-58,00 R... y 49,92-49,86 I - 2% 100 m 100 m 1100 m Anoma.lia.t ovat heikkoja, ainoastaan Itseä 11&hdolliset poikke8lll!lt R-komponentissa hukkuvat magneettisesta. materiaalisia aiheutuneisiin hii riöihin. Magneettinen ja sähköinen suunta näyttävät leikkaavan toisensa. 27. lx 57,50 57,70 R y 49,28 49,24 I.. 2% me.x -. 28e 1 X 57,80 R y 49,18 I... 2% 1200 m 1 n. 50 m

25 e VIRRANNIEMI - NO KOORDINAATIT LAJI JA VOIMAKKUUS PITUUS J'/d SYVYYS HUOMAUTUKSIA 1. 1 X 56,19 y 52,60 R - 29 % Ima.x - 6 % n. 50 m 1 0, 02 n m Yhden linjan anomalia, johteen kaad~ N. f 1750Hz. Johteen paksuus n. 10 lll!o. (Liite 37) 2. 1 X 56,18 y 5,2, 70 Rma.x 25 % Ima.x 7 % n. 50 m 1 0,02.n. 111 m Yhden linjan anomalia, johteen kaade N. f 1750 Hz. Johteen paksuus n. 10 m. (Liite 38) 3. X 51,40 51,50 y 56,90 R I 1 ol ma.x 7<' 100 m Esiintyy magneettisen muodoatuma.n kyljissä. 4. X 51,20 y - 56,96 R Ima.x> 2 % n. 50 m Voi olla NO 3an jatke., Esiintyy saman magneettisen muodostuman kyljess&. 5. X 51,15 51,35 y. 57,46 R + 1..t 7<' 1-3 % 200 m Anomalia on magneettisen poimun aiaällä. Rtn arvo on ympäristöön nähden n. 1 % pienempi. 6. X 50,49 y. 55,75-56,00 R 2 % 1 4 % 250 m 0,9.n. 24 m Tulkinta epävarma, kun joh-e on näin syvällä. Johde kaatuu etelään n Tähän ei liity ma.g neettisia häiriöitä. (Liite 39) 1 X 50,_54 y. 55,70-55,85 R - 1 % I t, ro 150 m Heikompi johde kuin 6. sesti sama. Syvyysluokka todennäköi e. X 50,48-50,64 y 56,70-56,90 R I - 2 % 200 m Anomalia leikkaa magneettisen muodostuma~.

26 e e VIRR.ANNIDI NO KOORDINAATIT LAJI JA VO IM.AKKUtJS'. PITUUS:.9/d SYVYYS HUOMAUTUKSIA 9. 10~ 1t. X 50,32 y. 57,40 1 X 50t 20 y 57,30 1 X 50,10 y. 57,40 R II &X I - 1 %. R.. I 1 ~ R'... I 2 ~ Anomaliat 9, 10 ja 11 ovat am~itudiltaan erittäin heikkoja, mutta esiintyvät magneettisen ~rtan mukaan mielenkiintoi ella alueella. Täällähän on magneettinen kulku itä-läntinen terävästi leikkaen Virranniemi Jaurasan alueella vallitsevaa etelä-pohjois-suuntaa~

27 e KOUVERWAARA. NO KOÖRDINAATIT LAJI JA VOIMAKKUUS' PITUUS..9/d SYVYYS' HUOMAUTUKSIA 1. 1 X 1, 50 2 p 70 y 3,40-4,06 Vr > + 1,05 Af> m suuri m Koostuu osittain kahdesta yhdensuuntaiseeta. johteesta. Jatkuu mittausalueen ulkopuolelle. 2. lx 2,90-3,20 y - 4,28-4,45 Vr ~'hax ll suuri n. 40 m Linjalla x 3,00 on todennäköisesti useampi johde aiheuttamaaaa anomaliaa. Liitt,yy geokem. häiriöön. (Liitteet. 48, 49 ja 50) 3. 1 X 3, 10 3,90 y 4,26.. 4,42 'lr 0 A'l 5 ~z " 800 m suuri 25 ll Apajalahden malmi X 3,40-3,5~Y 4,38. Häiriö yhtyy heikkoon magn.. n ~ häiriöön linjoilla x 3,70 3,90. Malmiin liit~yy ~ös samantapainen magn. anomalia 2000 ~ (Lii tteet 49, 50, 51 ja 52) 4 1 X 4,20-5,60 y 4,44-4,54 Vr - tl/ JD( ijuuri II 50-90: m ll Ainakin linjoilla x 5,00-5,30 aiheutuu anomalia kahdesta johteesta, joista pinnallisempi on etelän pänä n m. (Liitteet: 53, 54, 55, 56.1a 57) 5. 1 X 5,20-5,50 y - 4,62-4,66 Vr..11-2' 5o 300 m suuri 30 ll (Liitteet 54, 55, 56 ja 57) 6. X 5,50 5,70 y. 4,34-4,38 Vr.. ll&x 1.1f - 3' 5 200m suuri 25 m (Liite 57) 7 1 X 5,80 5,90 y 4' 27-4.J2 V!r 1,19 jai., 9,5o R 31 % I 9% AZ ' 120m 0, m Lemmonlammen malm~ magn. n. 8000~. Slingr~ tuloksista saadaan, syvyys yläpintaan 8 m, j?jd 0,02~, paksuus n. 10 m ja kaade SE. Magneettisesta profiilista syvyys 12 m, patsuus 24 a ja kaade 70 SE. (Liitteet 58, 59, 60 ja 61)

28 e e KOUVERVAARA NO KOORDINAATIT LAJI JA VOIMAKKUUS PITUUS S'/d. SYVYYS HUOKAUTUKSTA e. 1 x 5, eo.. 6, 30 y 4,43-4,36 Vir 1 15 ' A/ ll 1= 0, 05.tl 1 20 Jl' Lemmonla..en yli. Tain tällä linjalla hyvät oadnaisuudet. Muualla suuri ~d. Voi olla geokem. häiriön syy. (Liitteet 62 ja 63~ 9. IX 6,00-6,60 y- 3,97-3,78 Vr - A.p_ m suuri n. 60 m ~atkuu mittausalueen ulkopuolelle. suuntaa loivasti Leikkaa magn. 10. X 6,50-6,60 y 3, 96 3, 900 Vr Al - 4o 150 m suuri 40 m 11. l x 6,50-7,70 y 3,88-4,18 Vr 1,03 A.J m 1,3.!1 80 m (Liitteet 64 ja 65) 12. lx 6,90~1,00 y - 4,06 Vr... A/ m suuri 4 5 Jll! (Liitteet 64 ja 65) X 7,40-7,90 y - 3,88-3,82 Vir A o... 1 " m suuri m Leikkaa magn. suuntaa. Erittäin heikko ano~~~a.lia. 14. l x 8,20-9,20 y - 6 ' 14-6, 50 Vr - A.f.. 4o 1100 lll suuri 100 m Jatkuu mittausalueen ulkopuolelle. 15. lx. 8,oo-8,30 y 6,32-6,40 Vr A/ m suuri 40 m Jatkuu mittausalueen ulkopuolelle X 8,30 8,60 y - 6,48 6,32 Vr - A/ - 2o suuri 40 m Näyttää haarautuvan 141sta.

29 KOUVERVAARA - NO KOORDINAATIT LAJI JA VOIMAKKUUS PITUUS.f/d SYVYYS HUOMAUTUKSIA 17. :X - ~. 70 y Ii 4,20 Vr... A/ m suuri 25 Bll :X,,20-3,40 y - ~' ,62 X,,20-3,50 y - 3,58-~,50 X 2,80-~,50 y - 3,52-3,38 Vir ma:x - AL Vr - 1-,02 Al 4P Vr... Af... 2, 5 ma:x 200 m suuri? 300m suuri? 100 m suuri? Nsot 18, 19 ja 20 muodostava~ suhteellisen leveän negatiivisena~anomalian. 19 ja 20 jatkuvat mittausalueen ulkopuolelle. (Liite 66) 21. X 1,50 1,60 y.. 3,82-3,90 Vr 1,0 ma:x Å "'"il[ ma:x m suuri 45 m Jatkuu mittausalueen ulkopuolelle. Vr o,02 ympäristöä korkeampi. (Liite 67) on 22. :X - 2, 80-3, 1 0 y 4,00-4,05 Vr - AR_ m suuri 30 m Leikkaa magn ~ suuntaa. 2~. X 3,00 y - 4,48 Vr... IJ '5 n. 50m suuri Syvyys yläreunaan saadaan vähentämällä n m virtakeskuksen syvyydestä.