KUUSAMON VITIKKOLAMMIN MALMITUTKIMUKSET VUOSINA

Transkriptio

1 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto M19/4523/-90/1/10 Kuusamo Vitikkolampi Erkki Vanhanen KUUSAMON VITIKKOLAMMIN MALMITUTKIMUKSET VUOSINA

2 2 YHTEENVETO Aihe malminetsintöiden aloittamiseksi Vitikkolammilla saatiin GTK:n vuonna 1988 suorittamista aerogeofysikaalisista matalalennoista, joissa ilmeni alueella selvä sähköinen ja magneettinen anomalia Esiintymä sijaitsee noin 30 km Kuusamon kirkonkylästä etelään. Geologisesti se sijoittuu arkeeiseen graniittigneissikompleksiin noin 5 km Näränkävaarasta luoteeseen lähelle Näränkävaaran ja Koillismaan välistä suurtektonista murrosvyöhykettä. Ennen kairauksen aloittamista kohteella tehtiin slingram-, magneettiset ja VLF-Rmittaukset. Kohteeseen on kairattu kaksi syväkairausreikää, yhteensä 301,80 m. Kairauksilla saatiin selvitys geofysikaalisten anomalioiden aiheuttajasta. Se on lähes kompakti magneettikiisu, jossa on pirotteena rikkikiisua. Em. kiisut ovat graniittisten kivien myöhäishydrotermisiä tuotteita. Graniittiset kivet leikkaavat puolestaan emäksisiä metavulkaniitteja. Tutkimuksissa todetut arvometallipitoisuudet ovat kuitenkin niin alhaisia, että esiintymän malmitutkimuksia ei kannata jatkaa.

3 3 SISÄLLYS 1. JOHDANTO 4 2. TUTKIMUSTEN TAUSTA 4 3. TUTKIMUKSET Geofysikaaliset tutkimukset Kairaukset Kemialliset analyysit Petrografiset tutkimukset 7 4. GEOLOGIA Sijoittuminen alueelliseen geologiaan Vitikkolammin geologia 8 5. AIHEEN ARVIOINTI 9 KIRJALLISUUSVIITTEET 10 LIITTEET 11 LIITTYY 11

4 4 1. JOHDANTO Vitikkolammin malminetsintäkohde sijaitsee Kuusamon kunnassa karttalehdellä (1:20 000) A, noin 30 km Kuusamon kirkonkylästä etelään (kuva 1). Kohde on nimetty tutkimusalueella sijaitsevan noin 200 m halkaisijaltaan olevan Vitikkolammin mukaan. Maanomistaja kasvattaa lammessa kirjolohia turistikalastusta varten. Tämän vuoksi lammen rannalle on rakennettu myös hirsinen turistikahvila, jolle johtaa hyväkuntoinen soratie vajaan kilometrin päässä idässä olevasta Murtovaaran ja Poussun välisestä kantatie n:o 843:sta. Morfologisesti tutkimusalue koostuu paksuista (15-20 m), loivapiirteisistä moreenimaista, jotka ovat osittain soiden peitossa. Suot ovat paikoin haitanneet geofysikaalisia mittauksia. Vitikkolammin lisäksi tutkimusalueella on toinenkin lampi, Vatilampi, joka sijaitsee noin 500 m eteläkaakkoon ensiksi mainitusta. 2. TUTKIMUSTEN TAUSTA GTK:n vuoden 1988 geofysikaalisissa matalalennoissa paljastui Vitikkolammin alueella sähköisiä anomalioita neljällä vierekäisellä lentolinjalla. Sähköisiin anomalioihin liittyi myös selvästi havaittava magneettinen anomalia. Kyseessä oli mitä selvimmin sulfideista aiheutuva anomalia. Geofysikaaliset maastomittaukset tehtiin vuoden 1989 aikana. Ne vahvistivat käsitystä, että geofysikaalisten anomalioiden aiheuttaja on sulfidiesiintymä.

5 Kuva 1. Vitikkolammin tutkimusalueen sijainti. 5

6 6 3. TUTKIMUKSET 3.1. Geofysikaaliset mittaukset Kohteessa on tehty slingram- ja magneettiset maastomittaukset noin 0,8 km 2 :n alalla. VLF-R-mittauksia on tehty 0,25 km 2 :n alalla. Mittauslinjojen väli on ollut 50 m ja pisteväli 20 m lukuunottamatta VLF-R-mittauksia, joissa pisteväli on ollut 10 m. Slingram-mittauksissa sähköinen lentoanomalia tarkentui kaksihaaraiseksi, lähes itälänsisuuntaiseksi anomaliaksi. Länsipäässä yhtyvien anomaliahaarakkeiden pituus on m. Itäpäässä niiden etäisyys toisistaan on noin 300 m. Anomalian leveys vaihtelee m. Voimakkuus reaalikomponentilla on % ja imaginaarikomponentilla vastaavasti %. Sähköiseen anomaliaan liittyy selvästi havaittava magneettinen anomalia. VLF-R-mittausten perusteella haarakkeet yhtyvät myös syvemmällä, joten geofysikaalisten maanpintamittausten perusteella vahvistui käsitys, että anomalian aiheuttaja on itään pain avautuva kuppimainen sulfidiesiintymä (liite 1) Kairaukset Sulfidiesiintymän metallisisällön selvittämiseksi on kairattu kaksi syväkairausreikää (R301 ja R302) (liite 1), yhteensä 301,80 m. R301 on kairattu voimakkaampaan pohjoisempaan ja R302 heikompaan eteläisempään anomaliahaarakkeeseen. Reiät on kairattu tankokoolla T-56. Maapeitteiden paksuus vaihtelee m. Reiällä R301 kairaussuunta on suoraan pohjoiseen ja R302:lla suoraan etelään. Kairauskulma on molemmissa 45.

7 7 Rei'ässä R301 suojaputki on jätetty paikoilleen. Reiän R302 suojaputki irtosi maaputkien noston aikana, joten reikä on tukkeutunut Kemialliset analyysit Kairasydämistä on GTK:n Pohjois-Suomen kemian laboratoriossa grafiittiuuni AAS:llä määritetty 20 g:n punnitusta käyttäen Ni, Co, Cu, Pb, Zn, Ag, Mo, Au, Pd ja Te 30:stä näytteestä. Analysoitujen kairasydänpätkien pituudet vaihtelivat 1-2 m. Tavallisin analyysipituus oli 2 m Petrografiset tutkimukset Kairasydämistä on tehty 12 kiillotettua ohuthiettä GTK:n hielaboratoriossa Rovaniemellä. Allekirjoittanut on tehnyt petrografiset ja malmimineralogiset tutkimukset Rovaniemellä. 4. GEOLOGIA 4.1. Sijoittuminen alueelliseen geologiaan Vitikkolammin malminetsintäkohde sijoittuu kokonaan arkeeisen graniittigneissikompleksin sisälle. Kuusamon varhaisproterotsooisen liuskealueen raja on noin 30 km:n päässä pohjoisessa. Graniittigneissikompleksia leikkaavat Näränkävaaran kerrosintruusion kivet sijaitsevat kuitenkin vain noin 5 km kohteesta lounaaseen. Koska kohde lisäksi sijaitsee Näränkävaarasta Koillismaan kerrosintruusioille kulkevan suurtektonisen murrosvyöhykkeen (Alapieti 1982) välittömässä läheisyydessä ja jopa osittain sen sisällä, arveltiin kohteella olevan lupaava malmipotentiaali.

8 Vitikkolammin geologia Koska Vitikkolammin alueella on metrin paksuiset maapeitteet, ei alueella eikä sen lähiympäristössä ole ainuttakaan kalliopaljastumaa. Geologiasta saatu tieto perustuu kokonaan kairaukseen. Alueen isäntäkivi on pääasiassa granoblastista, erittäin voimakkaasti uudelleenkiteytynyttä emäksistä metavulkaniittia. Jonkin verran tavataan myös myloniittista kiillegneissiä. Metavulkaniittia leikkaavat alaskiittiset graniitit ja pegmatiitit. Sulfidimineraalien muodostus liittyy näiden graniittisten sulien myöhäishydrotermisiin liuoksiin. Hydrotermisille kiville on luonteenomaista voimakas biotiittiutuminen. Malmimineraaleja ovat magneettikiisu ja rikkikiisu. Luonteenomaista on, että magneettikusu esiintyy lähes kompaktina kiisuna, jossa rikkikiisu on karkearakeisena pirotteena. Muita sulfidimineraaleja ei ole tavattu. Reiässä R301 lähes kompaktin kiisulävistyksen pituus on noin 4 m. Reiässä R302 on useampia kompakteja lävistyksiä, mutta niiden pituus on vain muutamia kymmeniä senttimetrejä. Rautakiisumineraalien lähes kompakti esiintyminen antaa selityksen selvästi erottuville geofysikaalisille anomalioille. 5. AIHEEN ARVIOINTI Malmianalyysien perusteella Vitikkolammin sulfidiesiintymä sisältää ainoastaan heikosti anomaalisia arvometallipitoisuuksia. Korkeimmat Ni- ja Cu-pitoisuudet ovat vain 0,05 %. Korkein Co-pitoisuus on 0,01 %. Muiden analysoitujen metallien pitoisuudet eivät ole edes anomaalisia.

9 9 Koska Vitikkolammin malminetsintäkohde ei sisällä merkittäviä arvometallipitoisuuksia, tutkimusten jatkamiselle ei ole perusteita.

10 10 KIRJALLISUUSVIITTEET Alapieti, T., 1982: The Koillismaa layered igneous complex, Finland - its structure, mineralogy and geochemistry, with emphasis on the distribution of chromium. Geol. Surv. Finland, Bull. 319, 116 s.

11 11 LIITTEET 1. Rautakiisuesiintymän sijaintikartta 2. Luettelo syväkairausrei'istä LIITTYY (säilytetään GTK:n arkistossa) Aerogeofysikaaliset kartat: Q24.821/ /1 Sähkömagneettisen kentän reaalikomponentti Q24.811/ /1 Sähkömagneettisen kentän imaginäärikomponentti Q22.811/ /1 Magneettikenttäkartta Geofysikaaliset kartat: Q24.11/ /1989/1 Sähköinen profiilikartta Q22.13/ /1989/1 Magneettinen profiilikartta Q22.13/ /1989/2 Magneettinen harmaasävykartta Q22.23/ /1989/1 Magneettinen harmaasävykartta Q22.23/ /1989/2 Magneettinen profiilikartta Q24.321/ /1989/1 VLF-R-profiilikartta / Vaihekulma Q24.321/ /1989/1 VLF-R-harmaasävykartta / Vaihekulma Q24322/ /1989/1 VLF-R-profiilikartta / Näenn. ominaisvastus Q24.322/ /1989/2 VLF-R-harmaasävykartta / Näenn. ominaisvastus Syväkairausraportit: M52.5/4523/-90/R301 - R302 Syväkairauksen analyysitulokset: M52.6/4523/-90/R301 - R302

12 12 Analyysien tilausnumerot: ja Syväkairausprofiilit: M52.7/4523/-90/R301 - R302 Kiillotetut ohuthieet: Ro Ro 9411

13

14 Liite 2 VITIKKOLAMMIN SYVÄKAIRAUSREIÄT M52/4523/-90/ Reikä x y z suunta ( ) Lähtökaltevuus ( ) Syvyys (m) R R yht m