Psykiatrinen sairaus soveltuuko vuorotyö?

Transkriptio

1 KATSAUS TIETEESSÄ ARJA TUUNAINEN dosentti, kliinisen neurofysiologian ja psykiatrian erikoislääkäri, ylilääkäri Työterveyslaitos, inhimillinen työ -osaamiskeskus, kognitiivinen toimintakyky ja työ -tiimi CHRISTER HUBLIN dosentti, neurologian erikoislääkäri, apulaisylilääkäri Työterveyslaitos, inhimillinen työ -osaamiskeskus, kognitiivinen toimintakyky -tiimi MIKKO HÄRMÄ professori, johtaja Työterveyslaitos, inhimillinen työ -osaamiskeskus Psykiatrinen sairaus soveltuuko vuorotyö? Tietämys mielenterveysongelmista kärsivien henkilöiden vuorotyön erityiskysymyksistä on vielä puutteellista terveydenhuollossa. Tärkeä psykiatrista sairastavuutta laukaiseva tekijä vuorotyössä on unen häiriintymisen vuoksi tapahtuva vuorokausirytmin häiriintyminen. Psykiatrisesti jo aiemmin sairastuneen tai ajankohtaisesti oireilevan työntekijän vuorotyökelpoisuutta pohtiessa tulisi arvioida työkyvyn lisäksi myös sairauden uusiutumis- tai vaikeutumisriskin lisääntymistä samoin kuin työturvallisuuteen liittyviä seikkoja. Vaikka mikään psykiatrinen sairaus ei asianmukaisesti hoidettuna ole ehdoton vuorotyön vasta-aihe, vakava psykiatrinen häiriö kuten psykoottistasoinen sairaus tai kaksisuuntainen mielialahäiriö on yleensä este vuorotyölle. Muissakin kuin vakavissa psykiatrisissa tiloissa kykenevyyttä tehdä vuorotyötä ja erityisesti yötyötä tulisi aina arvioida hyvin huolellisesti. VERTAISARVIOITU VV Suomessa noin joka kolmas työntekijä tekee vuorotyötä, ja heistä vajaa kolmannes työskentelee öisin (1). Vuorotyö edellyttää työntekoa epäsäännöllisinä työaikoina. Työ määritellään yötyöksi, jos yövuoroa on vähintään kolme tuntia kello (2). Vuorotyötä tekee tai siihen on hakeutumassa myös psykiatrisesti jo sairastuneita tai sairastumisriskissä olevia työntekijöitä. Vuorotyötä ja erityisesti yötyötä tekevän henkilön terveydentilan seuranta on lakisääteistä, ja siihen on työterveyshuolloissa vakiintuneet käytännöt (3). Muilla lääketieteen erikoisaloilla ja yleislääkäreillä on huomattavasti vähemmän kokemusta vuorotyön edellyttämistä terveysvaatimuksista, varsinkin jos kyseessä on psykiatriseen sairauteen liittyvät erityiskysymykset. Työterveydestä ja psykiatrisen sairauden hoidosta saattavat huolehtia eri organisaatioissa täysin erilliset tahot, jolloin terveystiedot eivät siirry organisaatioiden välillä. Arviomme mukaan suomalaisessa terveydenhuollossa ei tiedetä vielä riittävästi mielenterveysongelmista kärsivien henkilöiden vuorotyön erityiskysymyksistä. Vuorotyön vaikutus vuorokausirytmiin ja uneen Vuorotyössä, varsinkin kolmivuorotyön yhteydessä ihmisen sisäiset vuorokausirytmit (sirkadiaaniset rytmit) eivät tahdistu muuttuvaan uni-valverytmiin. Yksilöiden fysiologisessa sopeutumiskyvyssä vuorotyöhön on yleisestikin suuria yksilöllisiä eroja siten, että esimerkiksi nuoren iän, miessukupuolen, joustavuuden, ulospäin suuntautuneisuuden, vähäisen neuroottisuuden sekä tiettyjen kronotyyppisten (aamu-iltatyyppisyyden) ja geneettisten ominaisuuksien on katsottu olevan yhteydessä vuorotyön hyvään sietokykyyn (4). Ikääntymisen myötä voimistuva taipumus unen lyhenemiseen ja fragmentoitumiseen sekä vuorokausirytmien aikaistumiseen (5) voi tuoda ongelmia henkilöiden työskentelyyn erityisesti yövuoroissa. Henkilön kronotyyppi vaikuttaa yksilön fysiologiseen ja sen myötä psyykkiseen joustavuuteen sopeutua uni-valverytmin muutoksiin. Aamunvirkun henkilön on yleensäkin illanvirkkua vaikeampaa sopeutua yövuoroja sisältävään vuorotyöhön (4,6). Yksilön geneettinen rakenne saattaa myös vaikuttaa vuorotyöhön sopeutumiseen (7,8,9). Työaikajärjestelyjen myötä voidaan edistää yksilön ja hänen vuorokausirytmiensä sopeutumista vuorotyöhön (10). Vuorotyö ja varsinkin yötyö aiheuttavat univajetta ja unen rakenteen häiriintymistä. Osalla vuorotyötä tekevistä henkilöistä vuorotyöstä seuraa unettomuutta ja päiväaikaista uneliaisuutta sekä myös päiväaikaista ylivireyttä. Oireiden vaikeutuessa henkilön toimintakyky ja mieliala saattavat heikentyä ja hänelle voi ilmaantua fyysisiä oireita, jolloin kyseessä saattaa olla vuorotyön aiheuttama unihäiriö (6,10,11). Unen häiriintymisen tiedetään olevan tärkeä riskitekijä paitsi yksilön tyytymättömyydelle elämäänsä (12) myös masennukselle (13). Siksi unioireisiin tulisi suhtautua vakavasti vuorotyö- 1483

2 KATSAUS KIRJALLISUUTTA 1 Lehto A-M, Sutela H. Työolojen kolme vuosikymmentä. Työolotutkimusten tuloksia Helsinki: Tilastokeskus /isbn_ html. 2 Työaikalaki 605/ / Terveystarkastukset työterveyshuollossa. Työterveyslaitos ja sosiaali- ja terveysministeriö Helsinki Saksvik IB, Bjorvatn B, Hetland H, Sandal GM, Pallesen S. Individual differences to tolerate shift work a systematic review. Sleep Medicine Reviews 2011 (painossa). 5 Gander P, Signal L. Who is too old for shift work? Developing better criteria. Chronobiol Int 2008;25: Sack RL, Auckley D, Auger RR ym. Circadian rhythm sleep disorders: Part I, basic principles, shift work and jet lag disorders. Sleep 2007;30: Sookoian S, Gemma C, Fernándiz Gianotti T ym. Serotonin and serotonin transporter gene variant in rotating shift workers. Sleep 2007;30: James FO, Cermakian N, Boivin DB. Circadian rhythms of melatonin, cortisol, and clock gene expression during simulated night shift work. Sleep 2007;30: Koskenvuo M, Hublin C, Partinen M, Heikkilä K, Kaprio J. Heritability of diurnal type: a nationwide study of adult twin pairs. J Sleep Res 2007;16: Toimivat ja terveet työajat, 2. painos. Hakola T, Hublin C, Härmä M, Kandolin I, Laitinen J, Sallinen M, toim. Työterveyslaitos Hublin C, Härmä M. Työajat ja terveys. Kirjassa: Työstä terveyttä (Martimo K-P, Antti- Poika M, Uitti J, toim.). Duodecim 2010, ss Paunio T, Korhonen T, Hublin C ym. Longitudinal study on poor sleep and life dissatisfaction in a nationwide cohort of twins. Am J Epidemiol 2009;169: Johnson EO, Roth T, Breslau N. The association of insomnia with anxiety disorders and depression: exploration of the direction of risk. J Psychiatr Res 2006;40: Unettomuuden hoito. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseura Duodecimin ja Suomen Unitutkimusseura ry:n asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Bara AC, Arber S. Working shifts and mental health findings from the British Household Panel Survey ( ). Scand J Work Environ Health 2009;35: tä tekevällä henkilöllä. Unettomuuden hoito Käypä hoito -suosituksessa (14) on opastusta unettomuuden ehkäisystä työaikajärjestelyjen avulla. Kyseisen katsauksen sähköisestä taustaaineistosta löytyy yksityiskohtaisia ohjeita työvuorojaksojen sijoittelusta ( - hoito.fi/web/kh/suositukset/naytaartikkeli/tun nus/nix01076). Vuorotyön psyykkiset ja psykososiaaliset vaikutukset Vuorotyö on psyykkisesti kuormittavaa suurelle osalle terveistäkin työntekijöistä. Vuorotyötä tekevillä henkilöillä on todettu muun muassa kroonista väsymystä, hermostuneisuutta ja masentuneisuutta (10). Jos henkilöllä on taipumusta psykiatriseen oireiluun, vuorotyö saattaa toimia lisäkuormitustekijänä heikentämässä psyykkistä tasapainoa ja lisäämässä riskiä sairastua mielenterveyshäiriöön (15). Vuorotyöhön liittyy myös psykososiaalisia vaikutuksia: vuorotyön rytmi vaikuttaa perheelämään, ihmissuhteisiin ja harrastusmahdollisuuksiin. Aikataulujen yhteensovittamisen vaikeudet voivat aiheuttaa yksilölle kuormittuneisuutta. Varsinkin jatkuva yötyö on usein yksinäistä työtä: osalle työntekijöistä vuorovaikutussuhteet työpaikalla ovat tärkeä mielenterveyttä edistävä tekijä. Psykiatriset häiriöt ja soveltuvuus vuorotyöhön Tieteellinen tutkimusnäyttö vuorotyön haitoista psykiatristen sairauksien yhteydessä on hyvin niukkaa ja ohjeistus soveltuvuudesta vuorotyöhön perustuu ensi sijassa kokemuspohjaan ja hyviksi koettuihin käytäntöihin (3,10,11). Suosituksissa on ollut jonkin verran vaihtelua. Vuorotyössä selviytymisessä on katsottu toimintakyvyn, sopeutumiskyvyn ja tietoisuuden sairauden oireista olevan yleensä merkittävämpiä tekijöitä kuin varsinaisen diagnosoidun sairauden. Vuorotyön kannalta keskeisenä on pidetty arviota työntekijän jaksamisesta, vireystilan ja vireyden ylläpitämisestä sekä palautumiskyvystä (11). Tärkeä psykiatrista sairastavuutta laukaiseva tekijä vuorotyössä on unen häiriintymisen kautta tapahtuva vuorokausirytmin häiriintyminen. Erityisesti psykoosisairauksissa unirytmin säännöllisyys on tärkeää, joten on katsottu, että vuorotyö ja erityisesti yötyö eivät sovellu useimmille psykoosin sairastaneille (16). Unen häiriintyminen on erityisen haitallista myös kaksisuuntaisessa mielialahäiriössä, koska univaje saattaa laukaista sairausepisodin: on kuvattu paitsi ykköstyypille ominaisen maniajakson puhkeaminen univajeen myötä (17), myös kakkostyypin kaksisuuntaisessa mielialahäiriössä masennuksen kehittyminen yötyöhön siirtymisen jälkeen (18). Uuden sairausjakson alkamisen riskin on arvioitu mahdollisesti lisääntyvän edelleen, jos kaksisuuntaista mielialahäiriötä sairastavan henkilön tiedetään olevan kronotyypiltään vahvasti aamun- tai illanvirkun (18). Käypä hoito -suosituksessa kaksisuuntaista mielialahäiriöitä sairastavalle henkilölle ei ole pidetty suositeltavina sellaisia ammatteja ja töitä, joissa säännöllisen vuorokausirytmin ylläpito ei ole mahdollista (19). Yksisuuntaisen masennuksen suhteen vuorotyön aiheuttama riski sairastumisalttiuden lisäämiseen lienee huomattavasti pienempi kuin kaksisuuntaisessa mielialahäiriössä. Käytännön työssä on tärkeää aina tunnistaa kaksisuuntainen mielialahäiriö, ja erityisen tärkeää mielialahäiriön tyypin diagnostiikka on vuorotyötä tekevällä henkilöllä. Jokaisella masennuspotilaalla tuleekin sulkea pois kaksisuuntaisen mielialahäiriön mahdollisuus masennuksen taustalla. Hypomanian ja manian havaitsemiseksi on mahdollista käyttää seulontainstrumenttina Mood Disorder Questionnaire -kyselyä (MDQ) (20), joka löytyy esimerkiksi sähköisenä Terveysportin työterveyshuollon tietokannoista ( koti) ja pdf-muodossa kaksisuuntaisen mielialahäiriön Käypä hoito -suosituksen sähköisestä tausta-aineistosta ( web/kh/suositukset/naytaartikkeli/tunnus/hoi5 0076). Diagnoosia ei tule tehdä pelkän seulontakyselyn perusteella, vaan kyselyn löydös on varmistettava perusteellisella diagnostisella haastattelulla, ja kaksisuuntaisen mielialahäiriön epäilyn herätessä henkilö tulee ohjata psykiatriseen diagnostiseen arvioon (19). Muiden psykiatristen sairauksien suhteen on olemassa hyvin vähän tietoa ja ohjeistusta kykeneväisyydestä vuorotyöhön. Ahdistuneisuushäiriöissä unen häiriintymisen on arvioitu saattavan heikentää henkilön psyykkistä tasapainoa ja altistaa häntä ahdistuneisuushäiriön vaikeutumiselle tai uusiutumiselle. Päihderiippuvuus alkoholiin, psykoaktiivisiin psyykenlääkkeisiin, riippuvuutta aiheuttaviin kipulääkkeisiin tai laittomiin huumeisiin saattaa aiheuttaa ongelmia 1484

3 TIETEESSÄ 16 Honkonen T, Räisänen K. Psykoosiin sairastunut työntekijä työterveyshuollon potilaana. Työterveyslääkäri 2005;23: Wehr TA, Goodwin FK, Wirz- Justice A, Breitmeier J, Craig C. 48-hour sleep-wake cycles in manic-depressive illness: naturalistic observations and sleep-deprivation experiments. Arch Gen Psychiatry 1982;39: Meyrer R, Demling J, Kornhuber J, Nowak M. Effects of night shifts in bipolar disorders and extreme morningness. Bipolar Disord 2009;11: Kaksisuuntainen mielialahäiriö. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseura Duodecimin ja Suomen Psykiatriyhdistyksen asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Hirschfeld RMA, Williams JBW, Spitzer RL ym. Development and validation of a screening instrument for bipolar spectrum disorder: The Mood Disorder Questionnaire. Am J Psychiatry 2000;157: De Raeve L, Kant IJ, Jansen NWH, Vasse RM, van den Brandt PA. Changes in mental health as a predictor of changes in working time arrangements and occupational mobility: results from a prospective cohort study. J Psychosom Res 2009;66: Horne JA, Östberg O. A selfassessment questionnaire to determine morningnesseveningness in human circadian rhythms. Int J Chronobiol 1976;4: SIDONNAISUUDET: Kirjoittajat ovat ilmoittaneet sidonnaisuutensa seuraavasti (ICMJE:n lomake): Arja Tuunainen ja Mikko Härmä: Ei sidonnaisuuksia. Christer Hublin on osallistunut lääkeyrityksen (Boehringer- Ingelheim) kustannuksella ulkomaiseen kongressiin. LIITEAINEISTO Sisällysluettelot SLL 18/2011 vuorotyössä. Elämäntapahtumiin liittyvien kriisien yhteydessä esiintyvät psyykkiset häiriöt voivat heikentää kykenevyyttä vuorotyöhön, mutta psyykkisen häiriön korjaantuessa vointi vakautuu ja edellytykset tehdä vuorotyötä palautuvat. Vaikea-asteisessa persoonallisuushäiriössä henkilö saattaa reagoida psyykkisin, joskus jopa psykoottisin oirein muutoksiin elämäntilanteessaan ja työelämässään. Tähänastiset Käypä hoito -suositukset eivät ole kaksisuuntaisen mielialahäiriön hoitosuositusta lukuun ottamatta ottaneet kantaa potilaan työolosuhteiden laatuun. Uusien katsauksien valmistuessa tai entisiä päivitettäessä olisikin toivottavaa, että niihin sisällytettäisiin kannanottoja psykiatrisesti sairastuneiden työtä koskeviin erityiskysymyksiin. Miten soveltuvuutta vuorotyöhön voi selvittää? Keskusteltaessa henkilön oireista tulisi aina selvittää paitsi henkilön elämäntilannetekijät ja terveyskäyttäytyminen, myös hänen työtilanteensa ja esimerkiksi vuorotyön osalta henkilön oma arvio työn kuormittavuudesta. Toisaalta hoitavan lääkärin on hyvä selvittää henkilön mahdollinen ajankohtainen ja aiempi psyykkinen oireilu sekä psykiatrinen sairaushistoria keskusteltaessa vuorotyöstä joko työhön liittyvässä alkutarkastuksessa tai muulloin työterveyspalvelujen käytön yhteydessä. Vuorotyötä tekevät työntekijät saattavat itse sopeuttaa työn vaatimuksia toimintakykyynsä vähentämällä työtuntejaan tai luopumalla vuorotyöstä esimerkiksi vaihtamalla työtehtävää samassa yrityksessä tai siirtymällä toisen työnantajan palvelukseen (21). Tämäntyyppinen tieto työntekijän aiemmasta työhistoriasta saattaa johtaa henkilön vuorotyöhön liittyvän psyykkisen kuormittuneisuustaipumuksen jäljille. Arvioitaessa vuorotyön vaikutuksia henkilön hyvinvointiin on mahdollista haastattelun ohessa käyttää Työterveyslaitoksen vuorotyökyselyä (10), joka löytyy myös internetistä ys/documents/vuorotyokysely_17_2_2005.pdf). Henkilön nukkumistottumuksista on mahdollista saada hyödyllistä lisätietoa hänen itsensä täyttämästä unipäiväkirjasta (10; ttl.fi/fi/tyohyvinvointi/tyoaika/uni_ja_vireys/ Documents/Unipaivakirja_2010.pdf). Vastaavantyyppinen uni-valvepäiväkirja löytyy myös Unettomuuden hoito Käypä hoito -suosituksen sähköisestä tausta-aineistosta ( terveysportti.fi/xmedia/hoi/hoi50067a.pdf). Käypä hoito -suosituksen uni-valvepäiväkirjasta puuttuu ohjeistus päivittäisten työaikojen merkitsemisestä taulukkoon, joten henkilöä on tarpeen opastaa tästä asiasta. Henkilön kronotyypin arvioinnissa käytetään yleisimmin Morningness- Eveningness Questionnaire -itsearviointilomaketta (MEQ) (22). Lomakkeen englanninkielistä versiota on mahdollista käyttää maksutta internetin kautta ( en/index.html > Self-Assessment > Your circadian rhythm type (AutoMEQ), ja lyhennetty suomenkielinen versio on lehden internet-sivuilla artikkelin pdf-version liitteenä ( > Sisällysluettelot > 18/2011). Se toimii erinomaisena kliinisen haastattelun apuvälineenä. Jos haastattelussa vuorotyötä ja varsinkin yötyötä tekevä työntekijä osoittautuu vahvasti aamunvirkuksi, saattaa olla hyödyksi järjestää hänelle tavanomaista tiiviimpi terveydentilan seuranta esimerkiksi työterveyshoitajan vastaanotolla. Vuorotyötä tekevän työntekijän seuranta Vuorotyön monimuotoisuuden vuoksi ei ole tarkoituksenmukaista antaa yksityiskohtaisia ohjeita henkilön psyykkisen terveydentilan seuraamiseksi. Vuorotyössä olevan työntekijän vointia tulee kuitenkin seurata, vaikka hän näyttäisikin selviytyvän vuorotyöstä ongelmitta (3,11). Yksi mahdollisuus on soveltaa seurannan suunnittelemiseen esimerkiksi yötyötä sisältävän vuorotyön terveystarkastuksista annettua yleissuositusta (3). Jos henkilö itse kokee psyykkisen vointinsa heikentyvän vuorotyön myötä ja hänellä todetaan esimerkiksi unen häiriintymistä merkkinä elimistön vaikeudesta sopeutua vuorotyöhön, tulisi harkita työolosuhteiden muuttamista säännöllisemmiksi ja siten estää oireiden vaikeutuminen sairausasteelle. Toimiva yhteistyö henkilöä hoitavien terveydenhuollon yksiköiden välillä on tärkeää, koska se parantaa mahdollisuutta arvioida henkilön soveltuvuutta vuorotyöhön ja myös vuorotyön aikana tehtävää terveydentilan seurantaa. Jos tarvetta ilmenee, työssä tulisi tehdä sopeuttavia muutoksia mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, ennen kuin psykiatriset oireet vaikeutuvat tai jo aiemmin todettu sairaus uusii. Jos vuorotyön aiheuttamien vaikeuksien vuoksi paluu entiseen työhön ei ole mahdollista, on tarpeen pyrkiä pohtimaan mui- 1485

4 KATSAUS Toimivassa työ - terveys huollossa tilannetta voidaan arvioida ja seurata joustavasti työ - terveyslääkärin, -hoitajan ja tarvittaessa konsultoivan psykiatrin yhteistyönä. ta vaihtoehtoja, esimerkiksi säännöllistä päivätyötä, työkokeilun avulla toteutettavaa työpaikan vaihtoa tai uudelleenkoulutusta. Lopuksi Psykiatrisesti jo aiemmin sairastuneen tai ajankohtaisesti psyykkisesti oireilevan työntekijän vuorotyökelpoisuutta pohtiessaan lääkärin tulisi arvioida työkyvyn lisäksi mahdollisuuksien mukaan myös sairauden uusiutumis- tai vaikeutumisriskin lisääntymistä samaten kuin työturvallisuuteen liittyviä seikkoja. Toimivassa työterveyshuollossa tilannetta voidaan arvioida ja seurata joustavasti työterveyslääkärin, -hoitajan ja tarvittaessa konsultoivan psykiatrin yhteistyönä. Mikään psykiatrinen sairaus ei asianmukaisesti hoidettuna muodosta ehdotonta vasta-aihetta vuorotyölle. Kuitenkin vakava psykiatrinen häiriö, kuten psykoottistasoinen sairaus tai kaksisuuntainen mielialahäiriö, on mielestämme yleensä este vuorotyötä sisältävälle työlle. Muissakin psykiatrisissa tiloissa potilaan kykenevyyttä tehdä vuorotyötä tulisi aina arvioida hyvin huolellisesti suhteutettuna paitsi henkilön yleiseen terveydentilaan ja terveyskäyttäytymiseen, myös toimintakykyisyyteen, hänen tietoisuuteensa oman sairautensa oireista ja yksilölliseen sopeutumiskykyynsä kestää vuorotyön tuomia rasituksia. English summary > in english Psychiatric disease is shift work suitable? 1486

5 TIETEESSÄ ARJA TUUNAINEN Adjunct Professor, Chief Physician Specialist in Clinical Neurophysiology and Psychiatry Centre of Expertise for Human Factors at Work, Cognition and Work Team Finnish Institute of Occupational Health (FIOH) CHRISTER HUBLIN MIKKO HÄRMÄ ENGLISH SUMMARY Psychiatric disease is shift work suitable? Psychiatric patients and employees at risk of psychiatric disease may work shifts or be planning to start shift work. There is still insufficient knowledge on the special issues regarding shift work among people with mental health problems. It is known that individual physiological adjustment to shift work varies considerably. Older age is accompanied by phase advance of the circadian rhythm, which may cause problems with night shifts, as changes in sleep structure weaken the ability to sleep during daytime after a night shift. In general, it is more difficult for a morning than an evening person to adjust to shift work which entails night shifts. Shift work causes sleep debt and disruption of sleep structure, which may result in a condition called shift work sleep disorder. Disrupted sleep is known to be a risk factor for life dissatisfaction and for depression. Therefore, it is important to pay attention to the sleep problems of employees working shifts. The crucial factor predisposing a shift-working employee to mental health problems is the disruption of sleep, accompanied by the disruption of circadian rhythm. Scientific evidence on the adverse effects of shift work is sparse and thus guidance on a worker s capability for shift work is mainly based on good practice. When a person with a current or lifetime psychiatric illness is considering shift work, the physician should estimate not only work ability, but also the risk of relapse or deterioration of the illness, as well as issues of work safety. Serious psychiatric conditions, such as psychosis or bipolar illness, usually prevent shift work, even though there are no absolute psychiatric contraindications for shift work. An employee s capability for shift work should also be considered very carefully in cases of other psychiatric conditions. 1486a

6 Uni-valverytmiä selvittävä kysely. Kysymys Vastausvaihtoehdot Pisteet Miten helppoa sinun on herätä aamuisin (kun et joudu heräämään yllättäen?) 1 hyvin vaikeaa 1 2 jokseenkin vaikeaa 2 3 melko helppoa 3 4 hyvin helppoa 4 Millaiseksi tunnet vointisi ensimmäisen puolen tunnin ajan heräämisestä? 1 hyvin väsyneeksi 1 2 jokseenkin väsyneeksi 2 3 melko virkeäksi 3 4 hyvin virkeäksi 4 Sinulle ehdotetaan liikuntaharrastusta kahdesti viikossa tunnin kerrallaan aamulla klo 7 8 aikaan. Miten uskot suoriutuvasi liikunnasta tähän aikaan, jos sinun tarvitsee ottaa huomioon ainoastaan oma sisäinen kellosi? 1 suorituskykyni olisi hyvä 4 2 suorituskykyni olisi kohtalainen 3 3 liikkuminen olisi melko vaikeaa 2 4 liikkuminen olisi hyvin vaikeaa 1 Teet raskasta fyysistä työtä kahden tunnin ajan vapaasti valitsemaasi aikaan. Minkä seuraavista ajankohdista valitsisit, jos sinun tarvitsee ottaa huomioon ainoastaan oma sisäinen kellosi? 1 klo klo klo klo Jos saisit valita vapaasti oman työaikasi, työpäiväsi olisi tauot mukaan lukien viiden tunnin mittainen, työ olisi kiinnostavaa ja sinulle maksettaisiin suorituksen mukaisesti, mihin aikaan suunnilleen haluaisit aloittaa työpäiväsi? 1 viisi tuntia alkaen klo viisi tuntia alkaen klo viisi tuntia alkaen klo viisi tuntia alkaen klo viisi tuntia alkaen klo Olet varmasti kuullut puhuttavan aamun- ja illanvirkuista. Mihin seuraavista ryhmistä katsot kuuluvasi? 1 ehdottomasti aamuihminen 6 2 enemmän aamu- kuin iltaihminen 4 3 enemmän ilta- kuin aamuihminen 2 4 ehdottomasti iltaihminen 0 Pisteytys: illanvirkku 5 12 pistettä, ei selvästi kumpaakaan pistettä, aamunvirkku pistettä. Lähde: THL ( 1486b