[ Ι. Pantone 300 ; ;

Transkriptio

1 [ Ι ƒ Pantone 3 ; ; ±

2

3 SISÄLTÖ 1. JOHDANTO LUPAPÄÄTÖKSET TARKKAILUALUE Sijainti ja perustiedot Ekologinen luokitus VESISTÖTARKKAILUN SUORITUS SÄÄ- JA VESIOLOT Keskilämpötilat ja sadanta Kyröskosken juoksutukset VESISTÖKUORMITUS Kyröskosken Voima Oy Kyron kartonkitehdas Hämeenkyrön kunta Purso Oy Kokonaiskuormitus Kuormituksen teoreettinen laimeneminen PAPPILANJOEN UOMAN TOPOGRAFIA VUONNA VESISTÖN TILA Kyrösjärven eteläosa Kyröskoski Pappilanjoki Pappilanjoki P Pappilanjoen alajuoksu S Kyröskosken ja Pappilanjoen keskimääräinen veden laatu Pappilanjoen veden laatu juoksutuskatkojen aikana Kirkkojärvi Prentinlahti Kallioistenselkä Mahnalanselkä Murhasaari sekä Purso Oy:n alapuoli Siuronkoski...47

4 9. VESISTÖN REHEVYYS Ravinne- ja klorofyllipitoisuudet vuonna Minimiravinnetarkastelu Fosfori- ja klorofyllipitoisuuksien kehitys PAPPILANJOEN PIILEVÄT PIIDIOKSIDITARKASTELU Yleistä piistä Tulokset SIURONKOSKEN AINEVIRTAAMAT Typpivirtaama Fosforivirtaama RAVINNETASO SUHTEESSA MUIHIN VESISTÖIHIN NÄKÖKOHTIA TARKKAILUN JATKOSTA YHTEENVETO LIITTEET: Liitteet 1-1. Tarkkailutulokset 216 Liite 11. Kyröskosken virtaamat 216 Liite 12. Siuronkosken virtaamat 216 Liite 13. Purso Oy:n kuormitustulokset Liite 14. Piilevien tulokset 216 (Pertti Eloranta)

5 TIIVISTELMÄ / SIURON REITIN YHTEISTARKKAILU VUONNA 216 Vuonna 1976 käynnistetty Siuron reitin yhteistarkkailu käsittää vesireitin Kyrösjärven eteläosasta Siuronkoskeen, josta veden purkautuvat Kuloveteen. Tarkkailuun osallistuvat Kyröskosken Voima Oy, Metsä Board Kyron kartonkitehdas, Hämeenkyrön kunta (jvp) ja Purso Oy. Vesistön tilaa seurataan veden laatuun, biologisiin muuttujiin ja kalastoon kohdistuvilla seurannoilla. Jätevesikuormitus on vähentynyt pitkällä aikavälillä. Metsäteollisuuden osalta etenkin BHK-kuormitus on vähentynyt voimakkaasti lokakuussa 1987 käyttöön otetun biologisen puhdistamon myötä. Hämeenkyrön kunnan vesistökuormitus väheni vuoden 215 lopulla käyttöön otetun uuden puhdistamon myötä. Etenkin fosforikuormitus väheni ja lisäksi hiekkasuodattimet ja UV-desinfiointi parantavat poistovesien hygieenistä laatua. Kyron kartonkitehtaan osuus vuoden 216 pistemäisestä BHKkuormituksesta oli 93 %, fosforikuormasta 91 %, typpikuormasta 41 % ja kiintoainekuormasta 96 %. Muu osa pistekuormituksesta tuli lähinnä Hämeenkyrön kunnan puhdistamolta. Kyrösjärven eteläosan tila (ekologinen luokka) on hyvä. Vesi on humuspitoista ja lievästi rehevää, vaikka fosforitaso on laskenut pitemmällä aikavälillä. Typpitaso on ollut korkeimmillaan 2-luvulla. Humuksenkin määrä on vuosien kuluessa lisääntynyt. Happiongelmia ei tutkittavalla Santanenän syvänteellä esiinny. Kyrösjärvi purkaa vetensä Kyröskosken kautta Pappilanjokeen. Kyröskoskessa suoritettavan lyhytaikaissäännöstelyn myötä jätevesien vaikutukset ovat suurimmillaan juoksutusseisokkien aikana, jolloin Pappilanjoen ravinnepitoisuuksissa tapahtuu nousua. Myös hygieenistä likaantumista voi esiintyä. Happipitoisuuksiin kuormitus ei vaikuta merkittävästi. Kirkkojärven puolelle säännöstelyn vaikutukset kohdistuvat veden laadun ohella järven hydrologiaan eli Kirkkojärvi ei kerrostu talvisin lämpötilan mukaan. Kirkkojärven ravinnetaso on selvästi kohonnut. Rehevyyden myötä syvännealueen alusvedessä esiintyy edelleen kuormitustason pitempiaikaisesta laskusta huolimatta kesäkerrosteisuuden lopulla hapettomuutta. Rehevintä aluetta Hämeenkyrön alapuolisella pääreitillä (Prentinlahti ei mukana tässä) on rehevyystarkkailujen perusteella Kirkkojärvi. Myös Kallioistenselkä ja Mahnalanselkä ovat mesotrofisia/reheviä, mihin luokkaan ne sijoittuivat myös heinäkuussa 216 todetun levänmuodostuksen myötä. Levätuotannon kannalta minimiravinne Siuron reitillä on fosfori, jonka määrä vesistössä on laskenut pitkällä aikavälillä. Typpitaso on kohonnut kuormituksen vähenemisestä huolimatta koko alueella Kyrösjärvi mukaan lukien. Vesistön tilaa luokitellaan nykyisin ns. ekologisen tilan mukaisesti. Luokittelusta vastaa Pirkanmaan ELY-keskus. Pappilanjoessa ekologinen tila laskee tyydyttäväksi ja myös Kirkkojärvi sekä Mahnalanselkä kuuluvat tyydyttävään luokkaan. Kirkkojärvi on arvioitu myös fysikaalis-kemiallisten tekijöiden mukaan luokkaan tyydyttävä, mutta sen alapuolisten alueiden luokka on hyvä. Vuoden 216 piilevätutkimusten perusteella Pappilanjoen ekologinen tila on jopa erinomainen, joten näiltä osin jätevesillä tai säännöstelyllä ei ole ainakaan suurempaa vaikutusta ekologiseen tilaan. Kiviltä kerättävät piilevät kuvaavat joessa virtaavan veden laatua. Hajakuormitus on suurin ravinnekuormittaja Siuron reitillä. Jätevesien pistemäisen kuormituksen osuus reitin alaosalla sijaitsevan Siuronkosken koko typpivirtaamasta oli vuonna 216 ilman sedimentaation vaikutusta noin 4 % ja koko fosforivirtaamasta noin 3 %.

6

7 Vesistöosasto/HP Julkaisu numero 777 SIURON REITIN YHTEISTARKKAILU VUONNA JOHDANTO Siuron reitin yhteistarkkailu kattaa vesistön yläosalta lukien Kyröskosken Voima Oy:n Kyröskosken voimalaitoksen lyhytaikaissäännöstelyn, Metsä Board Kyron kartonkitehtaan jätevedenpuhdistamon, Hämeenkyrön kunnan jätevedenpuhdistamon sekä Purso Oy:n puhdistamon vesistötarkkailuvelvoitteet. Kyröskosken Voima Oy ja Purso Oy liittyivät yhteistarkkailuun vuodelle 213. Kirkkojärveen lännestä laskevan Prentinlahden valuma-alueen latvoilla sijaitsevan Hämeenkyrön kaatopaikan vesistövaikutukset eivät ulotu merkittävinä Prentinlahteen eikä käytöstä poistetulta kaatopaikalta edelleen vesistöön valuvilla vesillä ole vaikutuksia pääreitin tilaan. Muita merkittäviä pistemäisiä kuormittajia alueella ei ole. Tarkkailualue kuuluu Ikaalisten vesistöalueeseen. Näytteitä otetaan Kyrösjärven eteläosasta, Kyröskoskesta, Pappilanjoesta, Prentinlahdesta, Kirkkojärvestä, Kallioistenselältä, Mahnalanselältä ja Siuronkoskesta. Kyrösjärvi ja Kyröskoski sijaitsevat kuormittajien yläpuolella. Jätevesien vaikutusalue alkaa Pappilanjoesta ulottuen Siuronkoskeen, jonka kautta vedet laskevat Kuloveteen. Kyrösjärvestä laskevat vedet ovat hyvälaatuisia mutta humussävytteistä. Ravinnetaso on lievästi reheville vesille ominainen, joskin myös rehevälle vedelle omaisia tilanteita on esiintynyt. Happitilanne on hyvä, eikä hygieenistä likaantumista esiinny. Säännöstelyn seurauksena Pappilanjoessa esiintyy voimakkaita virtaamavaihteluja. Jokeen johdetaan sekä kartonkitehtaan että Hämeenkyrön kunnan käsiteltyjä jätevesiä ja säännöstelyllä on vaikutusta jätevesivaikutusten voimakkuuteen laimennusolojen vaihdellessa virtaamien mukaan. Haittojen vähentämiseksi lupaehtoja muutettiin vuonna 29 korottamalla minimijuoksutuksen määrä tasolle 2, m 3 /s päätöksessä mainittujen ehtojen mukaisesti. Rehevyystaso kohoaa Pappilanjoessa kuormituksen takia. Pappilanjoen ekologinen tila on arvioitu Pirkanmaan ELY-keskuksen toimesta tyydyttäväksi, mutta fysikaalis-kemiallisten tekijöiden mukainen luokka on hyvä. Kirkkojärvi on siihen johdettavan kuormituksen takia Kyrösjärveä rehevämpi ja alusveden happitilanne on huonompi. Fysikaalis-kemiallinen tila samoin kuin ekologinen tila ovat tyydyttävät. Kallioistenselän ja Mahnalanselän fysikaalis-kemiallinen tila on hyvä, mutta ekologinen luokka on näilläkin selillä tyydyttävä. etunimi.sukunimi@kvvy.fi ( 3 ) PL 265, 3311 Tampere

8 2 2. LUPAPÄÄTÖKSET Tarkkailuvelvoitteet perustuvat voimassa olleisiin jätevesien laskulupiin (Taulukko 2.1). Taulukko 2.1. Tarkkailuvelvollisille myönnetyt ympäristöluvat. Tarkkailuvelvollinen / Lupapäätös pvm Hämeenkyrön kunta: Etelä-Suomen aluehallintovirasto, ympäristölupapäätös nro 87/211/ M-real Oyj, Kyro Board and Paper ltd: Länsi-Suomen ympäristölupavirasto, päätös nro 84/23/ Vaasan hallinto-oikeus, päätös nro 5/444/ Korkein hallinto-oikeus, taltionro 614 (Dnro 382/1/6) Kyro Power Oy ja edelleen Kyröskosken Voima Oy: Länsi-Suomen ympäristölupavirasto, päätös nro 153/25/ Vaasan hallinto-oikeus, päätös nro 8/16/ Korkein hallinto-oikeus, taltionro 165 (Dnro 1333/1/8) Purso Oy: Länsi- ja Sisäsuomen aluehallintovirasto, päätös nro 13/213/ TARKKAILUALUE 3.1 Sijainti ja perustiedot Tarkkailualueena on Kokemäenjoen vesistöalueeseen kuuluva Kyrösjärvestä alkava Siuron reitti, joka laskee Siuronkosken kautta Kuloveteen (Kuva 3.1). Vertailupohjana käytetään Kyrösjärven eteläosassa sijaitsevan Santanenän syvänteen (S1) sekä Kyrösjärvestä laskevan Kyröskosken (KK) veden laatua. Ikaalisten reitin vesistöalueen pinta-ala on Kyröskoskessa 2627 km 2 (lähde: Suomen vesistöt, Vesi- ja ympäristöhallinnon julkaisusarja A/nro 126) ja järvisyys 8,9 %. Vuosien keskivirtaama on ollut 27,1 m 3 /s. Teoreettiseksi keskivirtaamaksi on esitetty 23 m 3 /s ja keskialivirtaamaksi 7,8 m 3 /s (Taulukko 3.1). Kyrösjärveä säännöstellään Kyröskosken voimalan kohdalla. Taulukko 3.1. Kokemäenjoen vesistön vesienkäytön kokonaissuunnitelmassa (Vesihallituksen julkaisu nro 142) Kyrösjärvelle ja Siuronkoskelle esitetyt valuma- ja virtaama-arvot. keskiyli- keskivaluma keskiali- Vesistöalue valuma Mhq Mq valuma Mnq Kyrösjärvi 34 l/skm 2 8,8 l/skm 2 3, l/skm 2 Siuronkoski 32 l/skm 2 9, l/skm 2 2,9 l/skm 2 keskiyli- keskivirtaama keskiali- Vesistöalue virtaama MHQ MQ virt. MNQ Kyrösjärvi 88, m 3 /s 23, m 3 /s 7,8 m 3 /s Siuronkoski 11, m 3 /s 29, m 3 /s 9,2 m 3 /s Nykyisellä säännöstelytavalla Pappilanjoen vuorokausivirtaama laskee normaalitilanteessa viikonloppuisin pieneksi (alimmillaan tasolle 2,3 m 3 /s) aina silloin, kun juoksutus pysäytetään väliaikaisesti.

9 3 Voimalaitoksen ympäristölupa on saanut Korkeimman hallinto-oikeuden vahvistuksen (KHO:29:62, taltionumero 165 ja diaarinumero 1333/1/8). Päätöksellä muutettiin Länsi-Suomen ympäristölupaviraston päätöksen nro 153/24/4 ( ) lupamääräys 27a, jonka Vaasan hallinto-oikeus pysytti päätöksellään kuulumaan seuraavasti: Juoksutuksen on kohdassa b) mainittua poikkeusta lukuun ottamatta oltava aina vähintään 2, m 3 /s. Edellä mainittuihin määriin luetaan turpiinin ja padon vuotovedet. S1 KK Kyröskoski 2 Prentinlahti 3 1 P4 Pappilanjoki S2 Kyrösjärven eteläosa Kirkkojärvi VESISTÖKUORMITTAJAT: 1) Kyröskosken voimalaitos - Pappilanjoen säännöstely 2) Metsä Board Kyro 3) Hämeenkyrön kunta 4) Purso Oy S3 Kallioistenselkä S4 S5 Mahnalanselkä MS 1.5 Km 3 Kulovesi 4 SK Siuronkoski Kuva 3.1. Tarkkailuasemien sijainti Siuron reitin yhteistarkkailualueella. Lyhytaikaisäännöstelyn aikana Pappilanjoesta otetaan näytteitä kuudelta asemalta (Kuva 4.1). Maanmittauslaitos, julkaisulupa nro 242/MML/15.

10 4 3.2 Ekologinen luokitus Virallisen vesimuodostumakohtaisen luokittelun laatii viranomainen, tässä tapauksessa Pirkanmaan ELY-keskus. Käytettävissä ovat 1. kauden ja 2. kauden luokittelut (Taulukko 3.2). Tässäkin raportissa esitetyt tiedot ovat käytettävissä virallisia luokituksia laadittaessa. Taulukko 3.2. Tarkkailualueella sijaitsevien vesimuodostuminen tyypittely ja luokittelu. Lähde: Ympäristöhallinnon Hertta-tietokanta. Luokittelija Pirkanmaan ELY-keskus, 2. suunnittelukausi. Fys-kem. Biologinen Kemiallinen Ekologisen Järvi / paikka Vesimuodostuma Pintavesityyppi luokittelu luokittelu *) tila tilan luokka Kyrösjärven eteläosa Kyrösjärvi Runsashumuksiset järvet (Rh) hyvä hyvä hyvä hyvä Pappilanjoki Pappilanjoki Suuret kangasmaiden joet hyvä hyvä tyydyttävä Prentinlahti *) Kirkkojärvi Keskikokoiset humusjärvet (Kh) tyydyttävä hyvä hyvää huonompi tyydyttävä Kirkkojärvi Kirkkojärvi Keskikokoiset humusjärvet (Kh) tyydyttävä hyvä hyvää huonompi tyydyttävä Kallioistenselkä Mahnalanselkä Kirkkojärvi Keskikokoiset humusjärvet (Kh) hyvä hyvä hyvä tyydyttävä Mahnalanselkä Mahnalanselkä Kirkkojärvi Keskikokoiset humusjärvet (Kh) hyvä hyvä hyvä tyydyttävä Jokisjärvi Mahnalanselkä Kirkkojärvi Keskikokoiset humusjärvet (Kh) hyvä hyvä hyvä tyydyttävä Siuronkoski **) Siuronkoski Suuret kangasmaiden joet hyvä välttävä hyvä hyvä Huomautuksia: Pappilanjoen ekologisen tilan luokitus: Vedenlaatu hyvä. Hydrologis-morfologinen tila huomioitu. *) Prentinlahti on velvoitetarkkailutuloksissa Kirkkojärveä rehevämpää aluetta!prentinlahti on erillään Kirkkojärven pääaltaasta. **) Siuronkoski: Perustelut biologiselle luokittelulle: Kalat välttävä. Monipuolinen ja tavallisesta poikkeava lajisto. - Kalaindeksi tuottaa ehkä liian matalan luokituksen! Vesistön tila on parhaimmillaan Kyrösjärvessä, jonka vesi on humuspitoista (ruskeaa) ja rehevyystaso on lievästi kohonnut. Lievä rehevyys on näkynyt Kyrösjärvellä hajanaisina sinileväesiintymisinä. Happiongelmia ei esiinny. Ekologinen luokka on hyvä. Kyrösjärven vedet laskevat Kyröskosken kautta Pappilanjokeen. Kyröskoskessa on voimalaitos ja kalojen kannalta ylitsepääsemätön kulkueste. Pappilanjoen ekologinen tila jää tyydyttäväksi. Rehevyystaso kohoaa jätevesikuormituksen takia ja lisäksi lyhytaikaissäännöstely on tuonut mukanaan vesistön kannalta tilanteen, jossa jätevesien vaikutusaste Pappilanjoessa vaihtelee aiempaa enemmän lyhytaikaissäännöstelyn mukaisesti. Pappilanjoen yleistila on veden laadun osalta tyydyttävä/hyvä. Vesi soveltuu uimiseenkin lyhyitä poikkeusjaksoja lukuun ottamatta. Pappilanjoella todettu hygieeninen likaantuminen on näkynyt myös alapuolisella Kirkkojärvellä, missä hygieeninen likaantuminen on painottunut talviaikaan, mutta tässä suhteessa nyt on havaittavissa viitteitä tilanteen paranemisesta. Ekologiselta tilaltaan tyydyttävä Kirkkojärvi on Kyrösjärveä rehevämpi ja alusveden kesäaikainen happitilanne on huonompi. Bakteerien esiintyminen, selvästi Kyrösjärvestä kohonnut rehevyys sekä kesäkerrosteisuuskauden aikainen alusveden heikko happitilanne laskevat veden yleislaatua, vaikka pintaveden fysikaalis-kemiallista laatua voidaan pitää myös hyvänä ekologisen tilan ollessa tyydyttävä. Kallioistenselän ja Mahnalanselän alueella tilanne on lähellä samaa. Kaikkiaan on huomattava, että vesistön luokittaminen on niin ekologisen tilan kuin virkistyskäytön kannalta oleellisen veden laadun osalta aina vaikeaa, eikä palvele aina kaikkia käyttömuotoja tasapuolisesti.

11 5 4. VESISTÖTARKKAILUN SUORITUS Tarkkailu suoritettiin Pirkanmaan ELY-keskuksen julkipanon jälkeen hyväksymää Siuron reitin yhteistarkkailuohjelman noudattaen. Vuonna 216 toteutettiin myös Pappilanjoen piilevätutkimus ottamalla piilevänäytteitä joen yläosalta ja alaosalta (yhteensä 2 kpl) syyskuussa 216 (raportti liitteenä 14). Kyröskosken ja Pappilanjoen veden fysikaalis-kemiallista ja hygieenistä laatua tutkittiin 6-7 kertaa vuoden 216 aikana. Lisäksi 3 päivänä kesäkaudella ( , ja ) otettiin maanantaiaamuisin lyhytaikaissäännöstelyn näytteet ennen juoksutusten aloittamista (Taulukko 4.1). Heinä- ja syyskuussa ko. päivinä otettiin myös iltapäivän juoksutusten aikaista tilannetta kuvanneet näytteet. Siuronkoskesta näytteitä otettiin 12 kertaa vuoden aikana. Taulukko 4.1. Lyhytaikaissäännöstelyn näytteenottopäivät ja virtaamat vuonna 216. Näytteet on otettu maanantaisin viikonlopun juoksutuskatkon jälkeen ennen juoksutusten uudelleen aloittamista. Hav.vrk:n ja edellisvrk:n MQ Näytteenottoaika / klo pvm la m 3 /s su m 3 /s ma m 3 /s A B C D E F ma ,3 2,3 31,2 7:4 6:5 6:4 6:3 6:1 5:45 ma ,3 2,3 12,3 6:15 8: 7:48 7:35 7:2 6:55 ma ,3 2,3 17, 12:4 7:3 7:15 7: 6:5 6:35 Syvänneasemista Kyrösjärven (Santanenä S1) veden laatua tutkittiin viidesti. Prentinlahti tutkittiin neljästi. Kirkkojärveltä ja Mahnalanselältä otettiin näytteitä 6 kertaa. Kolmen vuoden välein tutkittava Kallioistenselkä ei ollut vuorossa. Se on tutkittu viimeksi vuonna 215 samanaikaisesti rehevyyden takia laajennetun tarkkailun takia. Vesistön alaosalle johdettavien Purso Oy:n vesien vaikutusta tutkittiin ohjelman mukaisesti kahdesti vuodessa kerran lopputalvella ja kerran loppukesällä aseman Murhasaari 1 toimiessa vertailuna Siuronkoskesta otettuihin näytteisiin nähden. Vuoden 216 tulokset raportoidaan ns. suppeamman raportoinnin muodossa. Ns. laaja raportointi on suoritettu viimeksi vuoden 215 tulosten yhteydessä, jolloin raportoinnissa hyödynnettiin myös vuosien 213, 214 ja 215 kalataloustarkkailujen tulokset (Kivinen 214, Väisänen 215a ja Kivinen 216), vuonna 214 suoritetun pohjaeläintarkkailun tulokset (Väisänen 215b) sekä vuonna 215 tehdyn Pappilanjoen pohjan muotojen selvitys. Fysikaalis-kemiallisen tarkkailun tulokset on esitetty liitetaulukoissa 1-1, siten että ns. lyhytaikaissäännöstelyn tulokset löytyvät liitteestä 1. Siuron reitin yhteistarkkailun puitteissa Pappilanjoessa on 3 tarkkailuasemaa (KK, P4 ja S2) sekä lyhytaikaissäännöstelyn puitteissa 6 asemaa (Kuva 4.1). Asema A on sama kuin asema KK, asema C vastaa asemaa P4 ja asema F alajuoksun asemaa S2.

12 6 Kuva 4.1. Pappilanjoen lyhytaikaissäännöstelyn tarkkailupaikat sekä kuormittajien sijainti. Maanmittauslaitos, julkaisulupa nro242/mml/15.

13 7 5. SÄÄ- JA VESIOLOT 5.1 Keskilämpötilat ja sadanta Vuoden 216 keskilämpötila oli Tampereella 1, astetta vuosien keskitasoa (4,4 o C) korkeampi. Etenkin helmikuu oli kylmän tammikuun jälkeen poikkeuksellisen lämmin (Kuva 5.1). C Tampere-Pirkkalan keskilämpötilat vuosina sekä vuosina keskilämpötila Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu Kuva 5.1. Vuosien 215 ja 216 sekä ajanjakson keskimääräiset kuukausilämpötilat Tampereella. Sadannan osalta huomio kiinnittyy erityisesti syksyn (syys - lokakuu) kuivuuteen (Kuva 5.2). Koko vuoden yhteenlaskettu sadanta oli Tampereella 533 mm. Sademäärä oli siten keskimääräistä vähäisempää pitkän ajan ( ) keskimääräisen sadannan ollessa Härmälän sääasemalla 598 mm mm Tampere Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka Marras Joulu Kuva 5.2. Vuosien sekä (keskiarvona) kuukausisadannat Tampere-Pirkkalan sääasemalla.

14 8 Vuoden 215 loppupuoli oli lauha. Sadanta oli normaalia runsaampaa ja valumat jatkuivat runsaina vuoden lopulle saakka. Vesimassa tuulettui ja viileni hyvin jäätymisen tapahduttua vasta joulukuun lopulla. Vesistöjen kannalta tämä merkitsi tavanomaista parempaa happitilannetta ja normaalia hitaampaa hapen kulumista vesimassan viileyden takia. Tammikuu oli tavanomaista kylmempi ja valumat tyrehtyivät pienissä ojissa. Kuun loppu oli kuitenkin lauha ja vesisateet sulattivat lumipeitettä. Tammikuun lopulla satoi vielä ohut lumipeite, joka suli vesisateiden vaikutuksesta helmikuun alkupuolella. Helmikuu oli lähes koko maassa harvinaisen leuto. Helmikuu oli myös monin paikoin poikkeuksellisen sateinen. Sulamisvalumia kohdistui jokiin ja puroihin Etelä-Suomen alueella jo tässä vaiheessa. Vesisateiden jälkeen peltoaukeat olivat lumettomia ja sulanut vesi virtasi ojissa. Ylivaluma oli jo toinen vuoden alkupuolella. Helmikuun puolivälissä lumipeite lisääntyi runsaiden sateiden myötä ja sää pakastui, mikä pysäytti valumat. Maaliskuu alkoi lauhana. Lämpötila pysyi nollan vaiheilla ja lumet alkoivat sulaa. Sademäärät jäivät suuressa osassa maata alle puoleen tavanomaisesta. Huhtikuu oli suuressa osassa maata tavanomaista lämpimämpi. Kuun alku oli vähäsateinen, mutta kuukauden loppupuoli oli kolea ja sateinen. Sademäärät kasvoivat jopa kaksinkertaisiin lukemiin tavanomaiseen nähden ja valumat lisääntyivät kuun lopulla. Jäät lähtivät huhtikuun puolivälin jälkeen ja järvet sekoittuivat hyvin, eikä nopeaa kerrostumista muodostunut. Vesimassa ilmastui siten tehokkaasti. Toukokuun alku oli lähes helteinen ja pintavedet lämpenivät nopeasti muodostaen järviin kerrosteisuuden. Sademäärät olivat keskiarvojen alapuolella. Toukokuun loppupuolella saatiin paikoitellen 15 2 mm sadekertymiä. Kuun lopulla sää poutaantui ja alkoi uudelleen lämmetä. Kesäkuu alkoi lämpimänä. Kesäkuun puolivälissä yllettiin paikoitellen hellelukemiin ja matalapaine toi mukanaan rankkasateita eri puolille maata. Loppukuusta oli kesäisen lämmintä ja sateet tulivat rankkasateina ja ukkoskuuroina. Kesäkuun sademäärä oli monin paikoin tavanomaista suurempi. Heinäkuu alkoi monin paikoin helteisenä, aurinkoisena ja melko poutaisena. Heinäkuun sademäärissä oli suurta paikallista vaihtelua. Ukkosta esiintyi lähes joka päivä. Heinäkuun lopulla oli kesän pisin yhtenäinen hellejakso, joka mahdollisti levien pintakukinnat useissa järvissä. Elokuun alku oli lämmin ja epävakainen. Kuun puolivälissä matalapaineet toivat mukanaan jatkuvia sateita etelästä ja vuorokauden sademäärät kohosivat useana päivänä 2 ja 4 mm välille. Loppukuuta kohden Suomen eteläpuolelle pääsi idästä virtaamaan kuivempaa ja lämpimämpää ilmaa. Lämpötilat kohosivat parina päivänä jopa hellerajan yläpuolelle ja sää jatkui kesäisenä. Elokuun lopulla (27.8.) Rauli-myrskyn voimakkaat tuulenpuuskat kaatoivat puita ja sähköjä erityisesti maan keskiosassa. Sinilevät esiintyvät yleensä runsaimmillaan elokuussa, mutta nyt elokuun epävakainen sää esti sinilevien runsastumista ja pintakukintojen syntyä. Syyskuu oli 1 2 o C tavanomaista lämpimämpi, vaikka sää viileni ja yöt olivat kylmiä. Sademäärät jäivät vähäisiksi. Lokakuu oli pitkään lähes sateeton, joten valumat olivat hyvin niukkoja. Aivan lokakuun lopussa saatiin myös sateita. Talvinen sää alkoi koko maassa marraskuun alussa. Pakkanen oli paikoin kireää ja lunta satoi runsaasti etenkin suurten vesistöjen läheisyydessä. Välillä sää lauhtui ja sateet sulattivat lumet. Sää pakastui uudelleen marraskuun lopulla. Joulukuu oli pitkän ajan keskiarvoa leudompi. Lauhoja ilmoja esiintyi etenkin kuun loppupuolella.

15 9 5.2 Kyröskosken juoksutukset Vuorokausisäännöstelyn myötä virtaamien vaihtelu on suurta virtaaman ollessa pienimmillään 2,3 m 3 /s ja suurimmillaan yli 6 m 3 /s. Vuoden 216 keskivirtaama oli 24,6 m 3 /s (Taulukko 5.1), kun pitkän ajan ( ) keskiarvo on 26, m 3 /s. Virtaamien vaihtelu on lyhytaikaissäännöstelyn takia voimakasta (Kuva 5.3). Taulukko 5.1. Kyröskosken keskimääräinen kuukausijuoksutus (m 3 /s) 21-luvulla aikana sekä ajanjaksojen ja keskiarvoina. Kyröskoski tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu k.arvo , 21, 19,9 3, 61, 32, 17,2 16,2 21, 22, 27, 28, 26, , 24,4 24,8 34,2 43,8 26,1 16,9 13,3 15,3 2,2 28,1 34,5 26, 21 12,8 13,2 14,7 41,4 32,3 28,6 6,3 4,8 12,7 12,9 19,7 17,4 18, , 18,3 12,5 44, 4,7 14,6 13,5 7, 23,2 48,2 27,3 54,5 26, ,9 35, 31,7 6,7 63,6 29,4 39,2 24,2 19,5 66,4 71,7 32,7 45, ,9 27,8 14,3 36,8 58, 11,6 9,6 4,8 9,4 7, 13,5 25,1 2, ,5 3,7 33,5 1,9 7,8 14,6 14,5 7, 7,4 8,9 24,2 3,3 2, ,8 33,3 48,3 58,4 22,6 21,2 21,7 1,7 8,9 11,4 7,9 56,2 27, ,5 35,9 29, 51,9 43,6 14,8 9,4 14,4 15,2 12,6 15,7 19,3 24,6 % - keskimääräisestä ( ) Kuva 5.3. Kyröskosken juoksutukset (m 3 /s) vuonna 216. Päivittäisten virtaamien vaihteluväli (harmaa alue) ja keskiarvo (sininen viiva) on laskettu keskiarvon esittämälle jaksolle. Lähde: Syke, Nykyisen juoksutuskäytännön aikaiset tulokset osoittavat, että runsasvetisimpinä talvina juoksutushuiput estävät talvikerrosteisuuden syntymisen Kirkkojärven alueella kokonaan tai ainakin heikentävät sitä. Juoksutustulpat saavat siten vesimassan sekoamaan Kirkkojärven syvännealueella saakka.

16 1 6. VESISTÖKUORMITUS Kuormittajista Kyröskosken Voiman voimalaitos ja Kyrön kartonkitehdas sijaitsevat joen yläosalla (Kuva 6.1). Joen alaosalla (Kuva 6.2) mukana ovat myös Hämeenkyrön kunnan jätevedet. Kuva 6.1. Kyröskosken Voiman voimalaitos vedenottoaukkoineen sekä Kyrön kartonkitehdas. Harri Perälä. Kuva 6.2. Pappilanjoen alaosan asema S2 (sillan alla) sekä joen alaosa ennen Kirkkojärveä. Harri Perälä. 6.1 Kyröskosken Voima Oy Kyrösjärveä säännöstelevällä Kyröskosken Voima Oy:n Kyröskosken voimalaitoksella on ollut vesistötarkkailuvelvoite, jota toteutettiin erillisenä tarkkailuna vuodesta 1996 alkaen vuoteen 212 saakka, minkä jälkeen ko. tarkkailu on liitetty osaksi tätä yhteistarkkailua. Laitos hyödyntää Kyrösjärven vesivaroja vuorokausisäännöstelyn avulla. Pistemäistä jätevesikuormitusta toiminnasta ei aiheudu. 6.2 Kyron kartonkitehdas Jätevedet käsitellään biologisessa puhdistamossa, joka on otettu käyttöön lokakuussa Vuoden 24 aikana puhdistamoa täydennettiin biologisella lisäosalla. Puhdistamolle johdetaan myös kuorimon jätevedet. Lisäksi puhdasvesikanaalissa johdetaan vesistöön jäähdytysvedet ym. kuiduttomat jätevedet. Saniteettivedet johdetaan Hämeenkyrön kunnan puhdistamolle.

17 11 Korkein hallinto-oikeus on antanut määräykset nykyisistä päästörajoista Niiden mukaan lukien ja ellei myöskään kartonkihioketta valkaista vetyperoksidilla, vesistöön johdettavat kokonaispäästöt saavat olla kuukauden keskiarvoina enintään seuraavat: COD Cr (O 2 ) 22 kg/d, BOD 7 (O 2 ) 25 kg/d, typpi (N) 15 kg/d ja fosfori (P) 4 kg/d. Mikäli kartonkihioke valkaistaan vetyperoksidilla, vesistöön johdettavat kokonaispäästöt saavat olla kuukauden keskiarvoina seuraavat: COD Cr (O 2 ) 3 kg/d, BOD 7 (O 2 ) 35 kg/d, typpi (N) 15 kg/d ja fosfori (P) 4 kg/d. Happea kuluttava kuormitus (BHK 7 ) on jäänyt neljän viime vuoden aikana alle 1 kg eli se on nykyisin selvästi ongelmavuosia ( kg/d) vähäisempää (Taulukko 6.1). Pitemmällä aikavälillä BHK-kuorma on vähentynyt merkittävästi. Kun BHK-kuormitus oli vielä vuonna 1987 noin 1145 kg/d, niin nykytaso on normaalioloissa tästä alle 1 %. Kun fosforikuormitus saatiin ilahduttavasti alenemaan siitä, mitä se oli välittömästi biologisen puhdistamon vuonna 1987 tapahtuneen käyttöönoton jälkeen, niin loppuvuonna 22 taso kohosi heinäkuun vielä melko hyvästä tuloksesta 3,1 kg/d vuoden loppuun mennessä tasolle 45 kg/d. Vuonna 23 vesistöön kohdistunut fosforikuormitus oli keskimäärin jopa 32,5 kg/d, mutta vuonna 24 enää 3,9 kg/d eli samalla tasolla kuin 199-luvun lopulla ja 2-luvun alussa. Fosforikuormituksen määrä on ollut 4 viime vuoden aikana tasolla,9-1,9 kg/d, kun ongelmavuosina se oli jopa monikymmenkertaista tasoa tähän nähden. Taulukko 6.1. Kyron kartonkitehtaan vesistökuormitus (kg/d) koko vuodelle jaettuna vuosina sekä pitemmän ajan ( ) kehitys 5-vuotisjaksoina esitettynä. Jätevettä BHK 7 Kok.N Kok.P Kiintoaine Vuosi Q m3/s kg/d kg/d kg/d kg/d , , , , , , , , , , , , , , , ,6 238 Keskiarvot: , , , , , , , ,6 238

18 12 Kartonkitehtaan lupaehdot täyttyivät kuukausikeskiarvojen osalta heinäkuuta lukuun ottamatta (Kuva 6.3). Myös kiintoainekuormitus (147 kg/d) oli heinäkuussa normaalia runsaampaa kg/d COD Cr KUORMITUS KUUKAUSITTAIN VUONNA CODCr kg/d lupaehto 1 5 BHK 7 -KUORMITUS KUUKAUSITTAIN VUONNA kg/d BHK7 KG/D lupaehto TAMMI HELMI MAALIS HUHTI TOUKO KESÄ HEINÄ ELO SYYS LOKA MARRAS JOULU FOSFORIKUORMITUS KUUKAUSITTAIN VUONNA kg/d KOK.P kg/d 5 lupaehto TAMMI HELMI MAALIS HUHTI TOUKO KESÄ HEINÄ ELO SYYS LOKA MARRAS JOULU TAMMI HELMI MAALIS HUHTI TOUKO KESÄ HEINÄ ELO SYYS LOKA MARRAS JOULU TYPPIKUORMITUS KUUKAUSITTAIN VUONNA kg/d KOK.N kg/d lupaehto TAMMI HELMI MAALIS HUHTI TOUKO KESÄ HEINÄ ELO SYYS LOKA MARRAS JOULU Kuva 6.3. Kyron kartonkitehtaan vuoden 216 keskimääräiset kuukausikuormitukset suhteessa lupaehtoihin.

19 Hämeenkyrön kunta Vuosi 216 oli puhdistamon ensimmäinen kokonainen käyttövuosi. Puhdistamon prosessi koostuu DN-aktiivilieteprosessista kahdella ilmastusaltaalla ja kolmella selkeyttämöllä, sekä tertiäärikäsittelynä toimivista hiekkasuodattimista ja uv-desinfioinnista, jota käytetään tarpeen mukaan (kesäaikaisin) vesistöön johdettavan veden hygieenisen laadun parantamiseksi (Koponen 217). Viemäriverkon jätevesien lisäksi puhdistamolle tulee umpikaivolietteitä (13572 m 3 ) ja sakokaivolietteitä (2333 m 3 ). Puhdistustulos täytti ympäristöluvan orgaanisen aineksen (BOD 7 -ATU/COD Cr ) ja fosforin suhteen, mutta jäi siitä typpitulosten osalta lukuun ottamatta toisen vuosipuoliskon ammoniumtyppitulosta. Yhdyskuntajätevesiasetuksessa määritetyt vaatimukset täyttyivät vuonna 216 kokonaisuudessaan. Asetuksen vaatimustaso saavutettiin myös kaikilla yksittäisillä tarkkailukerroilla. Uuden jätevedenpuhdistamon käyttöönotto on vähentänyt vesistökuormitusta (Taulukko 6.2). Kuormitusta on leikannut etenkin tehokas tertiäärikäsittely (hiekkasuodatus), mitä ilman puhdistustulos olisi ollut huomattavasti heikompi aktiivilieteprosessin toiminnan ja selkeytystuloksen vaihdellessa melko paljon. Nitrifikaatio oli pääasiassa tehokasta, mutta ainoastaan loppukesän kolmella tarkkailukerralla aivan täysipainoista. Keskimääräistä nitrifikaatioastetta (91 %) voidaan kuitenkin pitää hyvänä ja vesistöön poistuva typpi oli pääosin happea kuluttamattomassa nitraattimuodossa. Kuormituksen (Taulukko 6.2) eri jakeista happea kuluttavalla kuormituksella ei ole nykytasollaan Pappilanjoessa suuria vaikutuksia. Taso on vaihdellut 2-luvulla välillä 9-35 kg/d (Kuva 6.4). Fosforikuormituksen taso romahti v. 216 (Kuva 6.5). Typpikuormitus on ollut kasvussa lukuun ottamatta vuosia (Kuva 6.4). Hiekkasuodattimet ja UV-desinfiointi parantavat huomattavasti poistuvan veden hygieenistä laatua, millä on merkitystä virkistyskäytön kannalta erityisesti kesäaikana. Taulukko 6.2. Hämeenkyrön kunnan jätevedenpuhdistamon vesistökuormituksen määrä 2-luvulla sekä pitemmän ajan ( ) kehitys 5-vuotisjaksoina esitettynä. Jätevettä BHK7-ATU Kok.P Kok.N Vuosi m3/d mg/l kg/d red % mg/l kg/d red % mg/l kg/d red % , 27, 94,5 1, ,7 14, 97,43, ,3 13, 97,45, ,5 14, 97,37, , 2, 96,57 1, ,1 17, 96,48, , 35, 93 1,2 2, , 21, 96,44, , 25, 94,35, ,4 14, 96,46, , 18, 96,45, , 33, 93,7 1, ,7 17, 95,4, , 23, 96,5 1, , 19, 96,65 1, ,8 17, 97,57 1, , 6,8 99,1, Keskiarvot: ,3 22,8 89,78 1, ,2 23,6 9,83 1, ,7 23,4 91,55, ,5 21,6 93,49, ,5 15,6 97,46, ,1 22,6 95,58 1, ,5 21,8 95,56 1, , 6,8 99,1,

20 14 kg/d kg/d m3/d Hämeenkyrön kunnan virtaama ja BHK 7 -ATU m3/d Kuva 6.4. Hämeenkyrön kunnan jätevesivirtaama ja BHK-kuormitus vuosina kg/d 3, Hämeenkyrön kunnan fosforikuormitus 2,5 2, 1,5 1,,5, Kuva 6.5. Hämeenkyrön kunnan fosforikuormitus vuosina kg/d 8 Hämeenkyrön kunnan typpikuormitus Kuva 6.6. Hämeenkyrön kunnan typpikuormitus vuosina

21 Purso Oy Purso Oy:n alumiiniteollisuuden Siuron tehtaat sijaitsevat Nokian kaupungissa Siuron alueella. Tuotannossa käytetään jäähdytysvetenä Jokinenjärven vettä. Lisäksi Jokinenjärveen johdetaan maalaamon esikäsittelyn ja anodisointilaitoksen jätevedet. Jätevesien purkuputki sijaitsee Jokinenjärven eteläosassa ennen Siuronkoskea. Jätevesien mukana vesistöön pääsee pieniä määriä erilaisia metalleja, joille on asetettu raja-arvot (Taulukko 6.3) Pirkanmaan ympäristökeskuksen ympäristölupapäätöksessä. Taulukko 6.3. Raja-arvot vesistöön johdettavalle vedelle ja kuormitukselle. alumiinikuormitus alle 1 kg/d, lähtien alle 3 kg/d lähtien tina aina alle,5 mg/l lähtien nikkeli aina alle,5 mg/l lähtien koboltti aina alle,5 mg/l lähtien ph välillä 6-9 Jätevesien laadun seurannasta on laadittu liitteessä 13 esitetty yhteenvetotaulukko. Lupaehtojen käsittely kuuluu kuormitustarkkailutulosten yhteyteen. Perinteisten kuormitusparametrien osalta keskimääräinen typpikuormitus oli vuonna 216 luokkaa 1, kg/d ja fosforikuormitus,1 kg/d, joten niillä ei ole merkitystä vesistön tilan kannalta. Happea kuluttavaa kuormitusta (BHK) ei muodostu. Metallikuormituksellakaan ei ole merkittäviä vaikutuksia vedessä esiintyviin pitoisuuksiin. 6.5 Kokonaiskuormitus Kokonaiskuormitukseen on laskettu mukaan aiempaan tapaan Kyrön kartonkitehtaan ja Hämeenkyrön kunnan jätevedenpuhdistamoilta tulevat kuormitukset. Vesistökuormitus laski vuoteen 21 saakka merkittävästi kartonkitehtaan biologisen puhdistamon lokakuussa 1987 tapahtuneen käyttöönoton jälkeen. Vuonna 22 Kyron kartonkitehtaan jätevesien käsittelyssä esiintyneet ongelmat aiheuttivat voimakkaan kuormitustason nousun, ja ongelmat jatkuivat vuonna 23, mutta niistä on päästy eroon vuoden 24 jälkeen. BHK-kuormituksen vähenemä on kaikkiaan yli 8 % 198-luvun alkuun verrattuna (Kuva 6.7). Myös typpi- ja kiintoainekuormitus ovat vähentyneet pitemmällä aikavälillä. Etenkin typpikuormituksen lasku on ollut kartonkitehtaan typpikuorman pienenemisen myötä huomattava. Hämeenkyrön kunnan typpikuormitus on lisääntynyt pitemmällä aikavälillä. Fosforikuormitus lisääntyi aluksi kartonkitehtaan biologisen puhdistamon käyttöönoton jälkeen, mutta väheni selvästi vuoden 199 jälkeen. Neljän viime vuoden aikana Pappilanjokeen johdettu fosforikuorma on ollut tasolla 1,8-2,9 kg/d. Minimi on todettu vuonna 216 Hämeenkyrön kunnan fosforikuorman laskettua tasolle,2 kg/d.

22 BHK-kuormitus (kg/d) vuosina Metsä Board Kyro Hämeenkyrön kunta Kiintoainekuormitus (kg/d) Metsä Board Kyro Hämeenkyrön kunta Fosforikuormitus (kg/d) vuosina Metsä Board Kyro Hämeenkyrön kunta Typpikuormitus (kg/d) vuosina Metsä Board Kyro Hämeenkyrön kunta Kuva 6.7. Siuron reitin pistemäinen vesistökuormitus (kg/d) vuosina

23 Kuormituksen teoreettinen laimeneminen Jätevesikuormituksen vaikutuksia purkuvesistön veden laatuun voidaan arvioida suhteuttamalla kuormitus virtaamiin. Purkualue on virtaava jokivesistö, eikä jätevesien kertymistä järvialueille tyypillisesti syvänteisiin voida arvioida merkittävässä määrin tapahtuvan. Kuormituksen vaikutukset Pappilanjoessa vaihtelevat juoksutusten mukaan (Taulukko 6.4). Lyhytaikaissäännöstelyyn liittyvää tilannetta kuvaavat parhaiten minimivirtaamaan 2 m 3 /s suhteutetut laskelmat. Käytännössä kokonaisvirtaama on jäähdytys- ja jätevedet huomioiden luokkaa 4 m 3 /s (Oravainen ja Mattila 213). Kuormituksen vaikutukset näkyvät selvimmin typpitasossa (Taulukko 2.1). Hämeenkyrön kunnan fosforikuorma on nykyisellään siksi vähäinen, että sen vesistövaikutukset jäävät pienilläkin virtaamilla vähäisiksi. Ylemmäksi johdettavilla kartonkitehtaan vesillä on pienillä virtaamilla selvästi joen ravinnetasoa kohottava vaikutus. Juoksutuskatkon aikana muodostuva tavanomaista heikommin laimentuneen jäteveden alue etenee juoksutusten alettua tulppana joen läpi Kirkkojärveen muutaman tunnin viiveellä. Taulukko 6.4. Eri kuormittajien keskimääräinen vesistökuormitus vuonna 216 ja sen laskennalliset vaikutukset Pappilanjoen veden laatuun eri virtaamavaihtoehdoilla (Vesihallituksen tiedotus 142). Vuosi 216 Vesistökuormitus Kuormittaja m 3 /d BHK 7 -ATU kg/d Kiintoaine kg/d Kok.N kg/d Kok.P kg/d Hämeenkyrön kunta / - Koko vuoden keskikuorma 169 6,8 9,8 51,,2 Kyron kartonkitehdas - Koko vuoden (365 d) keskikuorma , ,4 1,59 Vesistövaikutukset eri virtaamilla Kuormittaja m 3 /s BHK 7 -ATU mg/l Kiintoaine mg/l Kok.N µg/l Kok.P µg/l Hämeenkyrön kunta: Keskiylivirtaama 88,, 7, Keskivirtaama 23,, 26,1 Keskialivirtaama 7,8,1,1 76,3 Minimivirtaama 2,,4, Kyro, koko vuoden keskikuorma Keskiylivirtaama 88,1, 5,2 Keskivirtaama 23,4,1 18,8 Keskialivirtaama 7,8,1, Minimivirtaama 2,,5 1, Kuormituksen kokonaisvaikutukset Keskiylivirtaama 88,1, 11,2 Keskivirtaama 23,5,1 43,9 Keskialivirtaama 7,8,1, Minimivirtaama 2,,6 1,4 5 1 Eri kuormitusjakeita tarkastellen Kyron kartonkitehtaan osuus oli BHK:n, fosforin ja kiintoaineen osalta huomattavasti Hämeenkyrön kunnan kuormitusosuutta suurempi. Typpikuormituksesta yli puolet muodostuu nykyään Hämeenkyrön kunnan jätevesistä (Taulukko 6.5).

24 18 Taulukko 6.5. Kuormituksen jakautuminen (%) Kyron tehtaan ja Hämeenkyrön kunnan puhdistamoiden kesken. BHK 7 Kok.N Kok.P Kiintoaine osuudet Metsä Board H.kyrö Metsä Board H.kyrö Metsä Board H.kyrö Metsä Board H.kyrö Kyron kartonkitehtaan kuormituksen vesistövaikutukset Pappilanjoessa ovat laskennallisen tarkastelun perusteella minimivirtaamilla tuntuvia. Laskelma ei huomioi kiintoaineen mukana pohjalle laskeutuvaa ainesta, eikä luontaista hapettumista. Happipitoisuuden osalta on huomioitava myös lyhyt viipymä. Käytännössä happiongelmia ei ole esiintynyt. Keskivirtaamalla vaikutukset jäävät vuoden 216 kuormitustasolla pieniksi, mutta juoksutuskatkojen aikana virtaama on pienimmillään vain 2 m 3 /s, jolloin siis esiintyy jo selviä vaikutuksia. Juoksutusten ollessa käynnissä (Q 6 m 3 /s) vaikutuksia ei juuri ole. Hämeenkyrön kunnan jätevedet laimenevat keskivirtaamalla tehokkaasti ja vaikutukset Pappilanjoen veden laatuun jäävät vähäisiksi. Keskialivirtaamallakin teoreettiset vaikutukset jäävät pieniksi. Minimivirtaamilla esiintyy laskennallisesti typpitason nousua. Suoritettavan lyhytaikaissäännöstelyn takia Hämeenkyrön kunnan jätevesivaikutukset lisääntyvät viikonlopun juoksutuskatkojen aikana näkyen selvimmin typpitason nousuna. Juoksutusten alkaessa maanantaisin joki puhdistuu ja tilanne normalisoituu siten, että kunnan jätevesien vaikutukset jäävät vähäisiksi, mitä laskennallinen tarkastelukin osoittaa. Lyhyempiä juoksutuskatkoja on viikollakin. Kunnan jätevedet ovat vaikuttaneet myös purkuvesistön hygieeniseen tilaan. Tosin suuri osa lämpökestoisen koliformisten bakteerien alustalla kasvavista bakteereista on ollut etenkin aiemmin peräisin kartonkitehtaan biologiselta puhdistamolta, ei kuitenkaan vuosina Tässä suhteessa tilanteessa näyttäisi tapahtuneen muutosta. Lyhytaikaissäännöstelyn yhteydessä E. coleja todettiin kesällä kuitenkin jo kartonkitehtaan alapuolisilla asemilla C ja D eli kunnan purkuputken yläpuolella. Selvästi ulosteperäisten Escerichia coli bakteerien esiintyminen painottuu kokonaisuutena kunnan puhdistamon alapuolelle, missä niitä todettiin vuonna 216 runsaammin tammi- ja lokakuussa. Hygieeninen likaantumisen on todettu voivan kulkea talvella koko reitin läpi aina Siuronkoskelle saakka, mutta vuonna 216 tällaista ei todettu. Kuormittajien yhteisvaikutus oli ns. luonnonmukaisessa keskivirtaamatilanteessa (säännöstelyssä tällaista ei välttämättä esiinny) typpipitoisuuteen noin 43 µg/l ja fosforipitoisuuteen 1 µg/l. Vuoden 216 keskimääräinen typpipitoisuus (ns. normaalissa tarkkailussa) oli Kyröskoskessa 72 µg/l ja fosforipitoisuus 22 µg/l. Suhteellinen vaikutusaste jäi siten selvästi alle 1 %.

25 7. PAPPILANJOEN UOMAN TOPOGRAFIA VUONNA Vuonna 215 selvitettiin myös Pappilanjoen uoman topografiaa säännöstelyyn ja uomaeroosioon liittyen. Mutkissa havaittiin virtauksen aiheuttamaa rasitusta ja kahden ylimmän mutkan alueella saatiin myös viitteitä pohjassa mahdollisesti olevista tukeista. Vuonna 216 uoman muotoja koskevat tutkimukset eivät olleet vuorossa. Yleisesti ottaen jokiuomissa seurataan eroosiota ja pohja-/maa-aineksen tai virran mukana kulkevien kappaleiden keräytymistä. Eroosiota tapahtuu yleensä voimakkaimmin juuri joenmutkissa tai kohdissa, joissa virtausnopeudet muuttuvat voimakkaasti esim. rannanmuotojen vaikutuksesta. Virran mukanaan kuljettamaa eroosioainesta tai irtokappaleita kertyy pohjan painanteisiin tai alueille, joissa virtausnopeudet ovat vähäiset. Säännöstelystä aiheutuvat suuret virtaaman vaihtelut voivat lisätä uoman pohjan muodossa tapahtuvia muutoksia. 8. VESISTÖN TILA 8.1 Kyrösjärven eteläosa Kyrösjärvi on lievästi rehevä ruskeavetinen humusjärvi. Niukkojen valumien aikana humusleimaisuus voi vähentyä ja fosforipitoisuudet laskea hajakuormituksen vähentyessä. Eri vuoden aikojen suhteen fosforitaso on alhaisimmillaan loppukesällä ja alkusyksyllä. Veden ph on lähellä neutraalia. Kyrösjärven eteläosan happitalous on alusvesi mukaan lukien hyvää luokkaa. Santanenän syvänteen happitilanne oli talvella hyvä (Kuva 8.1) Happipitoisuus mg/l m 5m 1m 15m 2m 25m Kuva 8.1. Aseman Santanenä S1 happitilanne lopputalvella vuosina

26 2 Loppukesällä happea oli pohjalla 5,5 mg/l. Pitkällä aikavälillä taso on ollut ehkä lievästi laskeva (Kuva 8.2), mutta ongelmia ei esiinny Happipitoisuus mg/l m 1m 15m 2m 25m Kuva 8.2. Aseman Santanenä S1 happitilanne loppukesällä vuosina Pintaveden (1 m) fosforipitoisuuden pitkän ajan ( ) keskiarvo on lopputalven ja loppukesän osalta 23 µg/l ja 21 µg/l. Vertikaalisesti pintavedestä (1 m) mitatut fosforipitoisuudet ovat olleet hieman alempia vesikerroksia suurempia (Kuva 8.3 ja Kuva 8.4). Rehevyystaso on ollut korkeimmillaan 198-luvun lopulla. Loppukesän osalta taso on ollut viime vuosina luokkaa 2 µg/l tai hieman tämän alle. Fosforipitoisuuden ohella rehevyyttä kuvaava klorofyllipitoisuus vaihtelu lokakuun minimistä (2,9 µg/l) heinäkuun maksimiin (21 µg/l). Levän lisääntyminen heinäkuussa näkyi myös muita havaintokertoja pienempänä näkösyvyytenä. Rehevyyttä käsitellään tarkemmin luvussa 9.

27 21 Kuva 8.3. Kyrösjärven eteläosan (Santanenä S1) fosforipitoisuuksien (1 m) kehitys lopputalvella Kuva 8.4. Kyrösjärven eteläosan (Santanenä S1) fosforipitoisuuksien (1 m) kehitys loppukesällä

28 22 Typpitasossa esiintyy vuosittaista vaihtelua, mutta kaikkiaan typpitaso on ollut korkeimmillaan 2- luvulla (Kuva 8.5 ja Kuva 8.6). Maksimit on todettu talvella pinnassa. Loppukesällä pintaveden typpipitoisuus on ollut lähes säännöllisesti talviaikaa alhaisempi. Taso on tällä hetkellä hieman alhaisempi kuin vuosijaksolla Kuva 8.5. Kyrösjärven eteläosan (asema S1) typpipitoisuuksien (1 m) kehitys lopputalvella Kuva 8.6. Kyrösjärven eteläosan (asema S1) typpipitoisuuksien (1 m) kehitys loppukesällä

29 23 Veden humusleima on vahva. Tämä näkyy korkeahkoina COD Mn -arvoina sekä veden ruskeutena. Veden väri vaihtelee keskiruskeasta tumman ruskeaan, mutta ei voimakkaimpien suovesien tasolle. Vaihtelua voivat aiheuttaa valumaolojen lisäksi metsäojitukset ja muutokset maankäytössä. Humuksen määrä on hieman lisääntynyt pitkällä aikavälillä (Kuva 8.7 ja Kuva 8.8). Kuva 8.7. Kyrösjärven eteläosan (asema S1) humuspitoisuuksien kehitys lopputalvella Kuva 8.8. Kyrösjärven eteläosan (asema S1) humuspitoisuuksien kehitys loppukesällä

30 Kyröskoski Ns. Kyröskosken näytteet on otettu Kyrösjärven luusuasta. Pappilanjokeen laskeneet vedet olivat laadultaan lievästi reheviä humusvesiä. Happea oli runsaasti. Hygieenisiä ongelmia ei esiintynyt. 8.3 Pappilanjoki Veden laatuun vaikuttavat Kyrön kartonkitehtaan ja Hämeenkyrön kunnan jätevedet sekä joen virtaamiin vaikuttava lyhytaikaissäännöstely. Asemien P4 ja S2 velvoitenäytteet on pyritty ottamaan juoksutusten alettua siten, että jätevesitulppa, jota seurataan lyhytaikaissäännöstelyn tarkkailuna, on ehtinyt kulkeutua Kirkkojärveen. Veden laadun tarkastelun kannalta oleellista on, ettei normaalitilannetta ole. Virtaamaolojen ollessa hyvät jätevesien vesistövaikutukset jäävät vähäisiksi. Juoksutuskatkojen aikana jokeen muodostuu jätevesitulppa, jolloin veden laatu on heikompi. Joen puhdistuminen edellyttää juoksutusseisokin jälkeen vähintään 4 tunnin juoksutusta, jotta joki puhdistuu em. jätevesitulpasta Pappilanjoki P4 Aseman P4 tulokset kuvaavat kartonkitehtaan vesistövaikutuksia, jotka jäivät normaalioloissa (ei viikonlopun juoksutuskatkon jälkeen) suoritetuissa tarkkailuissa vähäisiksi. Jätevesien olemassaolo näkyi kuitenkin mm. lievänä sähkönjohtavuuden nousuna. Ravinnepitoisuuksissa on tapahtunut ajoin normaalioloissakin nousua. Kokonaisfosforipitoisuuden keskimääräinen nousu on ollut 2-luvulla 4 µg/l. Suurimmillaan se on ollut vuonna 23 (34 µg/l). Typpipitoisuus on noussut keskimäärin 32 µg/l (vuonna 23 jopa 31 µg/l). Happiongelmia ei ole esiintynyt kuten ei lyhytaikaissäännöstelynkään aikana. Tulokset osoittavat kartonkitehtaan jätevesien vaikutusten jäävän juoksutusten aikana melko vähäisiksi. Toisin sanoen virkistyskäyttöä koskevat vedenlaatuongelmat painottuvat juoksutusseisokkien muodostamiin tilanteisiin. Hygieenisesti vesi pysyi uimakelpoisena Pappilanjoen alajuoksu S2 Kartonkitehtaan jätevesien lisäksi asemalla S2 ovat mukana Hämeenkyrön kunnan käsitellyt jätevedet. Virtaamien voimakas vaihtelu huomioiden jätevesien vaikutusasteessa tapahtuu vaihtelua (juoksutuskatko). Normaalioloissa veden laatu on tyydyttävä tai jopa hyvä, mutta huonompiakin tilanteita on havaittu (ei vuosina ). Voimakasta samentumista ei ole viime vuosina todettu. Kiintoaineen määränkin kasvu jokialueella on jäänyt pieneksi Kyrösjärvestä tulevia vesiä mittapuuna käyttäen, mutta on kuitenkin havaittavissa. Kun Kyrösjärvestä tulleissa vesissä on ollut 2-luvulla kiintoainetta keskimäärin 2,4 mg/l ja keskijuoksulla (asema P4) keskimäärin 2,8 mg/l, niin alajuoksulla vastaava pitoisuuskeskiarvo on 4,1 mg/l. Typpipitoisuus on kohonnut asemaan P4 nähden 2-luvulla keskimäärin 59 µg/l ja fosforipitoisuus 3 µg/l. Hämeenkyrön kunnan jätevedet aiheuttavat myös hygieenistä likaantumista (ulosteperäisten bakteerien lisääntymistä). Ravinnepitoisuuksien vaihdellessa virtaamaolojen mukaan oleellista on myös se, miksi pitoisuustaso muodostuu Kirkkojärvessä.

31 25 Virkistyskäytön kannalta Pappilanjoessa merkittävämmässä asemassa uimista ajatellen ovat veden hygieenisen laadun vaihtelu sekä virtauksen voimakkuuden vaihtelut. Vuodelta 28 peräisin olevan uimavesiluokituksen (Sosiaali- ja terveysministeriön päätös 177/28) perusteella uimaveden hygieeninen laatu on erinomainen, jos lämpökestoisia koliformisia bakteereja on alle 5 kpl/dl ja fekaalisia streptokokkeja alle 2 kpl/dl. Hyvän uimavesiluokan rajat ovat vastaavasti 1 kpl/dl ja 4 kpl/dl. Suuremmat bakteerimäärät tekevät veden uimiseen sopimattomaksi. Aiemmassa Sosiaali- ja terveysministeriön päätöksessä 292/96 uimavedelle oli esitetty seuraavat raja-arvot: fekaaliset kolibakteerit < 5 kpl/dl ja fekaaliset streptokokit < 2 kpl/dl. Hygieeninen likaantuminen joen alaosalla oli voimakkaimmillaan lokakuun näytteissä. Avovesikaudella vesi oli hyvinkin uimiseen sopivaa. Lyhytaikaissäännöstelyn aikaisia tuloksia käsitellään kohdassa Kyröskosken ja Pappilanjoen keskimääräinen veden laatu Pappilanjoen happitilanteessa ei tapahdu nykyään merkittäviä muutoksia. Yksittäistuloksissakaan ei todettu oleellisia muutoksia happikyllästeisyyden pysyttyä tasolla 8 % tai yli. Sähkönjohtavuus kuvaa jätevesien laimenemisoloja jokialueella. Juoksutuskatkojen aikana nousu on suurempi kuin juoksutuksen käynnissä ollessa. Ns. keskivirtaamatilannetta joessa ei enää ole. Juoksutuksen alettua jätevesien laimennusolot siis paranevat, eikä yhtä selvää muutosta enää havaita. Koska säännöstelyyn liittyvä näytteenotto tapahtuu yleensä maanantaisin, alajuoksulla voidaan havaita vielä puolen päivän aikaan heikommin laimentuneita vesiä. Mikäli vesitilanne on niukka, selviä piikkejä voi esiintyä myös normaalissa tarkkailussa etenkin alajuoksulla, koska joki ei ole ehtinyt kokonaan puhdistua päivän aikana juoksutuksen keston ollessa niukkavetisinä aikoina välillä lyhytkin. Keskimääräisissä ravinnepitoisuuksissa on todettu 2-luvulla nousua (Taulukko 8.1). Vaihtelua aiheuttavat erilaiset juoksutus- ja virtaamaolot sekä mahdollisten jätevesitulppien häntien osuminen tuloksiin. Kaikkiaan veden laadun vaihtelut voivat olla nopeita, mikä luo vaihtelua keskiarvoihin. Typpikuormitus painottuu alajuoksulle, koska kunnan nykyinen typpikuormitus on kartonkitehtaan typpikuormaa runsaampaa. Ammoniumtypen määrät eivät ole nykyisellään suuria. Kyrösjärven päällysveden laatua noudattelevan Kyröskosken fosforipitoisuudet ovat laskeneet 198- luvuilla todetuista maksimiarvoista (Kuva 8.9). Viime vuosina taso on ollut 2 µg P/l luokkaa. Pappilanjoenkin osalta suurimmat keskipitoisuudet ovat Kyron kuormituksen kannalta ongelmallisia vuosia 22 ja 23 lukuun ottamatta 198-luvulta. Pappilanjoen fosforitaso nousee edelleen Kyrösjärven luusuaan verrattuna, mutta juoksutusseisokkien ulkopuolella vain vähän. Vesistön typpitaso on kohonnut sekä Kyröskoskessa että Pappilanjoessa, joskin kolmen viime vuoden aikana typpitaso on jäänyt tätä edeltäneitä vuosia alhaisemmaksi (Kuva 8.1).

32 26 Taulukko 8.1. Veden keskimääräinen laatu 2-luvulla välillä Kyröskoski - Pappilanjoen alajuoksu. Happi kyll Sameus K-aine S-joht. Väri COD Mn Kok.N NH 4-N NO 23-N Kok.P PO4-P Al. entero Lämp.kolif. E.coli Kolif. Vuosi mg/l % FNU mg/l ms/m ph mg Pt/l mg O 2/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l kpl/dl kpl/dl kpl/dl kpl/dl Kyröskosken luusua (KK): 2 1,1 85 3, 2,9 4, ,5 9 2,3 1,6 4, ,5 92 3,3 2,5 4,5 6, ,1 89 3,7 2,9 4,8 6, ,5 89 3,1 2,3 5, 6, ,7 91 2,5 1,9 5,1 6, ,2 88 2,2 1,8 5,3 6, ,9 85 3,2 2,3 5, 6, ,1 84 2,5 2, 4,9 6, ,9 85 3,1 2,8 4,5 6, ,9 85 2,8 1,9 4,6 6, ,3 89 3,2 2,5 4,8 7, ,9 87 3,1 2,5 4,5 6, ,7 89 3,7 2,9 4,3 6, ,5 93 3,4 2,6 4,5 7, ,1 89 2,6 2,6 4,9 7, ,1 89 3,2 2,8 4,3 6, Pappilanjoen keskijuoksu (P4): 2 1, 85 2,1 1,9 4, ,3 89 2,7 2,1 6, ,2 87 3,3 3,1 5,2 6, ,9 89 5,1 5,7 1,9 7, ,3 87 3,4 2,7 5,6 6, ,6 9 2,7 2,7 5,5 6, ,9 85 2,4 2,4 6,9 6, ,6 83 3, 2,7 5,3 6, ,1 85 3,8 3,7 6,2 6, , 86 2,8 2,5 4,9 6, ,9 85 2,6 2,2 4,9 7, , 88 3, 3, 7, 7, ,7 85 3,1 2,6 6,3 6, ,4 86 2,9 2,8 4,7 6, ,2 89 3, 2,3 4,7 6, ,2 88 2,6 2,2 5,2 6, , 88 2,8 2,5 5,1 6, Pappilanjoen alajuoksu (S2): 2 1, 85 2,9 3,5 5, ,1 87 2,7 3,4 7, , 86 5, 5,6 6, 6, ,5 86 5,7 8,2 1,3 7, ,3 87 4,2 4,6 6,6 6, ,5 88 3,7 5, 6,3 6, ,7 84 2,7 3,3 7,6 6, ,4 82 4, 5,1 8,4 6, ,8 83 3,7 3,5 6,2 6, ,9 84 3,2 3,6 6,5 6, ,8 84 2,9 3,5 6,4 7, , 88 3, 3,2 6,4 7, ,9 86 3,3 3,2 6,4 6, ,1 84 3,4 3,9 5,8 6, , 87 3,3 3,1 5,6 6, ,1 87 3,2 3,5 5,2 7, ,8 85 3,6 3,6 6,6 6, Keskiarvot Asema KK 1,2 88 3, 2,4 4,7 6, Asema P4 1, 87 3, 2,8 5,9 6, Asema S2 9,9 85 3,5 4,1 6,6 6, Kyröskosken keskivirtaamaan 27 m 3 /s suhteutettuna 5 µg/l lasku fosforipitoisuudessa edellyttäisi 11,7 kg vähenemää fosforikuormituksessa, joka maksimissaankin on ollut ennen vuotta 22 alle 1 kg P/d kolmen viime vuoden ( ) tason oltua 1,8 2,9 kg P/d. Kyröskosken tuloksia voidaan verrata mm Tammerkoskeen, jonka yläpään fosforipitoisuus oli vuonna 216 keskimäärin 8 µg P/l ja typpipitoisuus 485 µg N/l. Kyrösjärven luusuan ravinnepitoisuudet (22 µg P/l ja 72 µg N/l) olivat huomattavasti Näsijärveä suurempia. Ero on seurausta pääasiassa Kyrösjärveen laskevien vesien ravinteikkuudesta, mihin on syynä hajakuormitus. Myös humusta on enemmän.

33 27 Pappilanjoen alapäässä vuoden 216 fosforikeskiarvo oli 22 µg P/l (Siuronkoski 24 µg/l) ja typpikeskiarvo 842 µg/l (Siuronkoski 753 µg/l). Nokianvirran alapäässä, missä mukana ovat myös Tampereen jätevedet, fosforia oli keskimäärin 15 µg/l ja typpeä 88 µg/l. Nokianvirran typpipitoisuutta kohottaa Tampereen seudulta tuleva typpikuormitus. Siuronkosken fosforitaso oli siten 9 µg/l korkeampi kuin Nokianvirrassa, mutta typpeä oli 13 µg/l vähemmän. 7 6 µg P/l Kyröskosken ja Pappilanjoen keskim. fosforipitoisuudet Kyröskoski KK Pappilanjoki S2 Lin. (Kyröskoski KK) Lin. (Pappilanjoki S2) Kuva 8.9. Kyröskosken ja Pappilanjoen keskimääräinen fosforitaso (6 hav/a, v hav/a) vv µg N/l Kyröskosken ja Pappilanjoen keskim. typpipitoisuudet Kyröskoski KK Pappilanjoki S2 Lin. (Kyröskoski KK) Lin. (Pappilanjoki S2) Kuva 8.1. Kyröskosken ja Pappilanjoen keskimääräinen typpitaso (6 hav/a, v hav/a) vv Jätevesien vaikutus on näkynyt veden keskimääräisessä laadussa myös hygieenisen laadun muuttumisena, sillä Kyrösjärvestä tulevat vedet ovat puhtaita, mihin verrattuna bakteerimäärissä tapahtuu nousua.

34 28 Kartonkitehtaan jätevedet puhdistetaan biologisesti. Puhdistamon aktiivilietteessä elää myös kolialustalla (fekaaliset kolit 44 C) kasvavia bakteerikantoja (Klebsiella sp), koska niillä on hyvät kasvuolosuhteet lämpimissä jätevesissä. Määritystulos ei kerro siten suoraan ulosteperäisestä likaantumisesta. Ulosteperäinen kuormitus varmistetaankin määrittämällä erikseen Escerichia coli bakteerit. Kartonkitehtaan alapuolella on esiintynyt ajoin (etenkin takavuosina) lämpökestoisia koliformisia bakteereita enemmän kuin Kyröskoskessa, jossa niitä on vain satunnaisesti. Viime vuosina määrät eivät kuitenkaan ole olleet enää samalla tasolla kuin 2-luvun alkupuolella. Enterokokkien (aikaisemmin alustavat fekaaliset streptokokit) määrä ei ole lisääntynyt samalla tavalla. Vasta kunnan purkualueella ne runsastuvat (ei voimakkaasti vuonna 216), koska kunnallinen jätevesi sisältää juuri ulosteperäisiä bakteereja. Ulosteperäisten enterokokkien ja kolibakteerien määrät eivät yleensä ylitä normaalivirtaamilla uimaveden raja-arvoja etenkään kesäaikana, joten vesi soveltuu näiltä osin uimiseen, vaikka täysin puhdasta vesi ei olekaan bakteerien osalta. Sosiaali- ja terveysministeriön uimaveden laatuluokitukseen 177/28 nojautuen Pappilanjoen yläjuoksun hygieeninen laatu on uimavetenä erinomainen ja alajuoksullakin vesi soveltuu uimiseen ajoittaisia poikkeuksia lukuun ottamatta. Jatkoa ajatellen on huomattava, että Hämeenkyröön uuden puhdistamon prosessit tehostavat huomattavasti jätevesien puhdistusta ja veden hygieenisen laadun parantamiseksi puhdistamolla on jätevesien UV-desinfiointi, jolla varmistetaan purkualueen alapuolisen vesistön uimakelpoisuus kaikissa virtaamatilanteissa erityisesti kesäisin. Lokakuussa 216 lämpökestoisia koliformisia bakteereja oli joen alaosalla kuitenkin runsaasti, mutta veden sähkönjohtavuuden (8,7 ms/m) perusteella kyse saattoi olla osin jätevesitulpan hännästä Pappilanjoen veden laatu juoksutuskatkojen aikana Vuoden 216 tulokset (3 havaintopäivää) on esitetty liitteessä 1. Jätevedet kohottavat seisokin aikana Pappilanjoen sähkönjohtavuuden tasolle 1 ms/m tai jopa niukasti tämän yli (Kuva 8.11). Hygieeninen likaantuminen painottui heinäkuussa asemille C ja D eli jo Hämeenkyrön kunnan puhdistamon yläpuolelle. Loppukesällä hygieeninen likaantuminen oli voimakkainta välillä C - F (Kuva 8.12 ja Kuva 8.13) veden pysyttyä kuitenkin uimakelpoisena.

35 Sähkönjohtavuus ms/m A B C D E F A B C D E F A B C D E F Kuva Pappilanjoen eri asemien sähkönjohtavuudet lyhytaikaissäännöstelyn tarkkailussa suhteessa Kyrösjärvestä laskeviin vesiin (asema A) vuonna kpl/dl Lämpökestoiset koliformit E coli bakteerit A B C D E F A B C D E F A B C D E F Kuva Lämpökestoisten koliformisten bakteerien sekä E. coli bakteerien määrät Pappilanjoen eri asemilla lyhytaikaissäännöstelyn tarkkailussa suhteessa Kyrösjärvestä laskeviin vesiin (asema A) vuonna Fekaaliset steptokokit kpl/dl A B C D E F A B C D E F A B C D E F Kuva Alustavien enterokokkibakteerien määrät Pappilanjoen eri asemilla lyhytaikaissäännöstelyn tarkkailussa suhteessa Kyrösjärvestä laskeviin vesiin (asema A) vuonna 216.

36 Happitilanne Happiongelmia ei todettu (Kuva 8.14 ja Kuva 8.15) Happi mg O 2 /l A B C D E F A B C D E F A B C D E F Kuva Pappilanjoen eri asemien happipitoisuudet lyhytaikaissäännöstelyn tarkkailussa suhteessa Kyrösjärvestä laskeviin vesiin (asema A) vuonna Happikyllästeisyys % A B C D E F A B C D E F A B C D E F Kuva Pappilanjoen eri asemien happikyllästeisyydet lyhytaikaissäännöstelyn tarkkailussa suhteessa Kyrösjärvestä laskeviin vesiin (asema A) vuonna 216. Pappilanjoen happitilanne on pysynyt koko ajan hyvänä lyhytaikaissäännöstelystä huolimatta sekä joen ylä- että alajuoksulla (Kuva 8.16). Nykyinen juoksutuskäytäntö ei ole tuonut muutoksia aikaisempaan tilanteeseen. Tämä selittyy sillä, että Pappilanjokeen kohdistuva BHK-kuormitus vaikuttaa esimerkiksi tasolla 15 kg/d ja keskivirtaamalla (23 m 3 /s) happipitoisuuteen vain,8 mg/l. Juoksutusminimin aikana vaikutus on noin 1-kertainen, mutta siltikin siis vain,8 mg/l. Paine happitaloutta kohtaan on edellisen perusteella vähäinen eikä säännöstely uhkaa kalaston elinoloja. Hapen kulumisen merkitys jäi alusvedessäkin vähäiseksi, vaikka asemien C ja E pohjalla sitä heinäkuussa todettiin.

37 31 Kyll. % 12 PVOKYR B PVOKYR E Kuva Erillistarkkailun aikainen happikyllästysaste Pappilanjoessa (1 m) kartonkitehtaan purkupaikan alapuolella (asema B) ja Hämeenkyrön kunnan purkupaikan alapuolella (asema E) vuosina Sähkönjohtavuus Jätevedet kohottavat veden sähkönjohtavuutta laimennusolojen mukaisesti. Kyron kartonkitehtaan alapuolella arvot ovat olleet perustasoon nähden maksimissaan viisinkertaisia (25-3 ms/m). Viime vuosina ei ole mitattu enää yhtä korkeita arvoja kuin tätä aiemmin (Kuva 8.17). Myös Pappilanjoen alajuoksun (asema E) osalta maksimipitoisuudet ovat jääneet viime vuosina aiempaa alhaisemmiksi. Lyhtyaikaissäännöstelyn lupa on tullut lainvoimaiseksi vuonna 29 ja sen mukaisesti minimivirtaama on 2 m 3 /s. Maksimitaso on siis laskenut havaittavasti aikaisempaan juoksutuskäytäntöön verrattuna, mutta on edelleen koholla normaaliin juoksutustilanteeseen verrattuna PVOKYR B PVOKYR E Lin. (PVOKYR B) Lin. (PVOKYR E) ms/m Kuva Pappilanjoen (1 m) sähkönjohtavuusarvot erillistarkkailun aikana kartonkitehtaan alapuolella (asema B) sekä joen alajuoksulla (asema E) vuosina

38 Veden kiintoainepitoisuus Jokialueella ei mitattu suuria kiintoainepitoisuuden nousuja (Kuva 8.18). Heinäkuussa juoksutuksen käynnistymisen yhteydessä asemalla B todettiin paljain silmin tarkasteltuna kiintoaineen lähtöä liikkeelle. 6, Kiintoaine mg/l 5, 4, , , 1,, A B C D E F A B C D E F A B C D E F Kuva Pappilanjoen eri asemien kiintoainepitoisuudet lyhytaikaissäännöstelyn tarkkailussa suhteessa Kyrösjärvestä laskeviin vesiin (asema A) vuonna 216. Vaikka kiintoainepitoisuuksissa on nähtävissä vaihtelua, selvää yleistason muutosta ei ole todettavissa ainakaan ylöspäin (Kuva 8.19). Pappilanjokeen kohdistuva kiintoainekuormitus on ollut luokkaa 2-4 kg/d, joka vaikuttaa keskivirtaamalla (23 m 3 /s) kiintoainepitoisuuteen noin,1-,2 mg/l. Juoksutusminimin aikana vaikutus on noin 1-kertainen, mutta silti vain 1-2 mg/l. Näin ollen kovin suuret muutokset eivät ole vain kuormituksen kautta mahdollisia. mg/l 14 PVOKYR B PVOKYR E Lin. (PVOKYR B) Lin. (PVOKYR E) Kuva Pappilanjoen (1 m) kiintoainepitoisuudet erillistarkkailun aikana kartonkitehtaan alapuolella (asema B) sekä joen alajuoksulla (asema E) vuosina

39 Typpiyhdisteiden pitoisuudet Typen määrä on alhaisimmillaan Kyröskoskessa. Nousua tapahtui kartonkitehtaan alapuolella sekä alajuoksulla (Kuva 8.2). Selvää alusveteen kertymistä ei tapahtunut, kun vuotta aiemmin typpeä kertyi touko- ja heinäkuussa selvästi pintaa voimakkaammin pohjalle. Ammoniumtyppipitoisuudet jäivät alhaisiksi, vain alajuoksun asemalla F todettiin toukokuussa lievää nousua (Kuva 8.21). Pappilanjokeen kohdistuva typpikuormitus vaikuttaa tasolla 1 kg/d (vuonna kg/d) ja keskivirtaamalla (23 m 3 /s) typpipitoisuuteen noin 5 µg/l. Juoksutusminimin aikana vaikutus on noin 1- kertainen eli 5 µg/l. Näin ollen typpipitoisuus voi alajuoksulla jopa kaksinkertaistua Kyröskoskeen verrattuna. Noususta noin 2 µg/l (4 % typpikuormasta) tapahtuu yläjuoksulla. 12 Kokonaistyppi µg/l A B C D E F A B C D E F A B C D E F Kuva 8.2. Pappilanjoen (1 m) typpipitoisuudet erillistarkkailun aikana kartonkitehtaan alapuolella (asema B) sekä joen alajuoksulla (asema E) vuosina Ammoniumtyppi µg/l A B C D E F A B C D E F A B C D E F Kuva Pappilanjoen (1 m) ammoniumtyppipitoisuudet erillistarkkailun aikana kartonkitehtaan alapuolella (asema B) sekä joen alajuoksulla (asema E) vuosina

40 34 Suurimmat yläjuoksun (asema B) typpipitoisuudet on mitattu tarkkailun alkuvuosina (Kuva 8.22). Korkeimmillaan typpikuormituksen taso on ollut korkeimmillaan vuosina 22 ja 23, mikä ei kuitenkaan erotu tuloksista. Vuoden 212 jälkeen typpitaso on ollut vuosina aikaisempaa alhaisempi. µg N/l 18 PVOKYR B PVOKYR E Lin. (PVOKYR B) Lin. (PVOKYR E) Kuva Pappilanjoen (1 m) typpipitoisuudet erillistarkkailun aikana kartonkitehtaan alapuolella (asema B) sekä joen alajuoksulla (asema E) vuosina Alajuoksulla on ollut takavuosina todettavissa selkeää ammoniumtyppipitoisuuden nousua, mitä ei enää viime vuosina ole todettu (Kuva 8.23) µg NH4-N/l PVOKYR B PVOKYR E Lin. (PVOKYR B) Lin. (PVOKYR E) Kuva Pappilanjoen (1 m) ammoniumtyppipitoisuudet erillistarkkailun aikana kartonkitehtaan alapuolella (asema B) sekä joen alajuoksulla (asema E) vuosina

41 Fosforipitoisuus Fosforin perustaso määräytyy Kyröskoskessa. Korkeimmat pintaveden pitoisuudet mitattiin Hämeenkyrön puhdistamon alapuolisella asemalla E (Kuva 8.24). 35 Fosfori µg/l A B C D E F A B C D E F A B C D E F Kuva Pappilanjoen (1 m) fosforipitoisuudet erillistarkkailun aikana kartonkitehtaan alapuolella (asema B) sekä joen alajuoksulla (asema E) vuosina Kartonkitehtaan alapuolella (asema B) on esiintynyt ajoittain suuria fosforipitoisuuksia, viimeksi vuonna 212 (Kuva 8.25). Eniten korkeita pitoisuuksia todettiin vuosina 22-24, jolloin puhdistamon fosforikuormitus oli normaalia korkeammalla tasolla. Kartonkitehtaan fosforikuorman vähenemisen vaikutukset näkyvät myös Pappilanjoen alaosan tuloksissa (asema E). µg P/l 1 PVOKYR B PVOKYR E Lin. (PVOKYR B) Lin. (PVOKYR E) Kuva Pappilanjoen (1 m) fosforipitoisuudet erillistarkkailun aikana kartonkitehtaan alapuolella (asema B) sekä joen alajuoksulla (asema E) vuosina

42 Kirkkojärvi Pappilanjokeen kohdistuvan kuormituksen vaikutukset kohdistuvat edelleen Kirkkojärveen. Korkeamman rehevyysasteen lisäksi alusvedessä esiintyy Kyrösjärveä voimakkaampaa hapen kulumista. Vesi on myös sameampaa ja ajoin hygieenisesti heikompilaatuista. Kirkkojärven yleistila on nykyisellään lähellä tyydyttävää. Myös ekologinen tila on tyydyttävä. Talvinen lämpötilakerrosteisuus on heikentynyt merkittävästi lyhytaikaisäännöstelyn takia verrattuna aikaisempaan tilanteeseen ennen vuotta 1998 (Kuva 8.26). Vuoden 23 kerrostuminen selittyi erittäin kovalla ja vähävetisellä talvella. Talvinen happitilanne on ollut viime vuosina hyvä (Kuva 8.27). 6, lämpötila o C 5, 4, 3, 2, 1,, m 5 m 1 m 13 m 15 m Kuva Kirkkojärven syvänteen S3 lämpötilat eri syvyyksillä lopputalvella vuosina mg/l Kirkkojärven happitilanne lopputalvella m 5 m 1 m 13 m 15 m Kuva Kirkkojärven happitilanne lopputalvella vuosina

43 37 Päällysveden kesäaikainen happitilanne parani 198-luvun alkupuolelta 199-luvun puoliväliin saakka, jolloin saavutettiin normaali tilanne (Kuva 8.28). Rehevyyden myötä alusvedessä esiintyy hapen kulumista. Hapen kulumiseen vaikuttavia tekijöitä ovat rehevyys ja mahdollisesti sedimentin voimakas hapenkulutus. Hapen kulumisnopeus oli alusvedessä (1-15 m) alkukesällä luokkaa,1 mg/l/d eli puhtaisiin järviin (noin,4-,5 mg O 2 /l/d) verrattuna 2-kertaista luokkaa. Koko kesälle kulumisnopeutta ei voida laskea, koska elokuussa happi oli loppunut alusvedestä kokonaan. Pohjalla (15 m) oli loppukesälläkin nitraattia 49 µg/l. Fosforia vapautui kuitenkin pohjasta jonkin verran. Alusveden happitilanne on ollut huono pitkään, eikä siinä ole nähtävissä paranemista. Happi on kulunut loppuun vielä viime vuosinakin, joten pitkällä aikavälillä tapahtunut BHK-kuormituksen lasku ei ole parantanut loppukesän happitilannetta mg/l Kirkkojärven happitilanne loppukesällä m 5 m 1 m 13 m 15 m Kuva Kirkkojärven happitilanne loppukesällä vuosina Pintaveden sameusarvot vaihtelivat välillä 2,3 3,5 FNU eli vesi oli vain lievästi sameaa. Kirkkaissa järvissä taso voi olla kesälläkin alle 1, FNU. Päällysveden (1 m) fosforitaso (22-29 µg/l) merkitsee mesotrofiaa. Korkeampiakin fosforipitoisuuksia on viime vuosina mitattu. Tilanne ei ole huonontunut 2-luvulla (Kuva 8.29) kuten ei pitemmälläkään aikavälillä (Kuva 8.3). Paremminkin fosforitaso on laskenut kuten yläpuolisessa vesistössä (Kuva 8.31) ollen silti edelleen lähes rehevän veden tasoa. Fosforin vapautuminen pohjalietteestä on jäänyt 2-luvulla (osin jo 199-luvulla) aikaisempaa vähäisemmäksi (Kuva 8.32), vaikka happi loppuu kesällä edelleen. Tämä viittaa pohjan tilan osittaiseen paranemiseen. Myös nitraatin esiintyminen pohjalla ehkäisee fosforin vapautumista. Talvitilannetta helpottaa nykyisin lämpötilakerrosteisuuden loiventuminen/puuttuminen nykyisen säännöstelymuodon myötä. Talvella 23 pohjalla todettu fosforipiikki liittyi runsaan jätevesikuorman suoraan vaikutukseen.

44 µg P/l (1 m) Kuva Kirkkojärven pintaveden (1 m) fosforipitoisuuden vaihtelu 2-luvulla. 6 5 µg P/l Kirkkojärven päällysveden (1 m) fosforipitoisuus Maaliskuu Elokuu Kuva 8.3. Kirkkojärven päällysveden (1 m) fosforipitoisuudet vuosina µg P/l 6 5 Päällysveden (1 m) fosforipitoisuudet elokuussa ,1 kg/d -> kg P/d Kg P/d Kyrösjärvi S1 Pappilanjoki S2 Kirkkojärvi S3 Kuva Fosforikuormitus ja Kyrösjärven, Pappilanjoen ja Kirkkojärven fosforipitoisuudet (1 m)

45 39 25 µg P/l Kirkkojärven alusveden (15 m) fosforipitoisuus 2 15 Maaliskuu Elokuu Kuva Kirkkojärven alusveden (15 m) fosforipitoisuudet vuosina Päällysveden typpipitoisuus vaihteli välillä µg/l. Muutos (trendiviiva) näyttää jääneen vähäiseksi (Kuva 8.33, Kuva 8.34). Ammoniumtyppeä ei ole vedessä suuria määriä kevätkierron jälkeen eikä sitä ollut paljoa loppukesälläkään. Sen määrä on yleensä lisääntynyt pohjalla elokuuta kohti hapen kuluessa, mutta suuria pitoisuuksia ei ole viime vuosina mitattu (Taulukko 8.2) µg N/l (1 m) Kuva Kirkkojärven pintaveden (1 m) typpipitoisuuden vaihtelu 2-luvulla. µg N/l Kirkkojärven päällysveden (1 m) typpipitoisuus Maaliskuu Elokuu Kuva Kirkkojärven päällysveden (1 m) typpipitoisuudet vuosina

46 4 Taulukko 8.2. Kirkkojärven happitilanne sekä typpiyhdisteiden sekä fosforin pitoisuudet touko-lokakuussa 21-luvulla. Vuosi 21 Happi mg/l Kokonaistyppi µg/l Ammoniumtyppi NH4-N µg/l Nitraattityppi NO3-N µg/l Kokonaisfosfori P µg/l Syvyys m ,7 8,7 6,5 1, ,2 8,2 6,7 1, ,7 6,7,3 1, ,4 5,9, 1, ,8 4,9, 1, Vuosi ,3 8,8 7,5 9, ,8 7,7 7,3 9, ,7 6,8,5 9, ,6 5,9, 9, ,5 5,3, 9, Vuosi ,2 9,1 8, 9, ,9 8,7 6,4 9, ,8 6,9 2,5 9, ,3 6,3,2 9, ,1 4,9,2 9, Vuosi ,7 8,8 8, 9, 8, ,9 8,2 6,6 6,7 8, ,4 7,2 4,7,5 9, ,9 6,2 3,7, ,5 5,7 2,5, 8, Vuosi ,5 9,3 6,3 8, ,7 8, 6,8 9, ,5 6,6 1,4 9, ,3 2,4, ,2 2,, 9, Vuosi ,4 8,2 8,4 9, ,3 8, 6,2 9, ,3 6,4 1, 9, ,2 4,9, ,2 3,2, 9, Vuosi ,5 8,4 8, 1, ,3 7, 8, 1, ,4 3, 7, 1, ,2 1,8 <,2 1, ,2 1, <,2 1, Vuodelta 28 peräisin olevan uimavesiluokituksen (Sosiaali- ja terveysministeriön päätös 177/28) perusteella uimaveden hygieeninen laatu on erinomainen, jos lämpökestoisia koliformisia bakteereja on alle 5 kpl/dl ja fekaalisia streptokokkeja alle 2 kpl/dl. Hyvän uimavesiluokan rajat ovat vastaavasti 1 kpl/dl ja 4 kpl/dl. Suuremmat bakteerimäärät tekevät veden uimiseen sopimattomaksi. Edelliseen suhteutettuna vesi soveltui uimiseen läpi vuoden, vaikka talvikuukausina todettiinkin huomattavasti kohonneita bakteeritiheyksiä.

47 Prentinlahti Prentinlahden vesi on Kirkkojärveä sameampaa ja runsasravinteisempaa. Loppukesällä tilanne voi olla jopa erittäin reheville vesille ominainen. Näiden vesien (Prentinjoen vesistöalueen pinta-ala 56 km 2 ) osuus Kirkkojärven virtaamasta on 2 %:n luokkaa. Lämpötilakerrosteisuus jäi talvella lieväksi ja happitilanne oli hyvä. Vesi oli lievästi sameampaa kuin Kirkkojärven puolella, mutta ravinteita (etenkin fosforia) oli enemmän. Prentinlahden Kirkkojärveä korkeampi rehevyystaso näkyi myös suurempina klorofyllipitoisuuksina. Kesä-elokuun fosforitaso (3 µg/l, 37 µg/l ja 27 µg/l) osoitti rehevää vesityyppiä kuten vastaavat klorofyllipitoisuudetkin (19, 24 ja 16 µg/l). Prentinlahti on matala (kokonaissyvyys 6 m) järviallas, mistä huolimatta loppukesällä voi esiintyä havaittavaa lämpötilakerrosteisuutta ja sen myötä alusvedessä happivajetta. Prentinlahden vedessä on todettu ajoin myös voimakkaampaa hygieenistä likaantumista, etenkin talvella mutta ei tällä kertaa. Vesi oli läpi vuoden hygieenisen laatunsa puolesta uimakelpoista. 8.6 Kallioistenselkä Kallioistenselkä tutkitaan nykyään uudistetun ohjelman mukaan 3 vuoden välein samoina vuosina kun rehevyyttä tutkitaan tavanomaista laajemmin (viimeksi vuonna 215). 8.7 Mahnalanselkä Mahnalanselän vesi on ylempää tulevan kuormituksen, hajakuormituksen ja rehevyyden takia lievästi sameahkoa ja ruskeaa. Näkösyvyyttä on ollut suurimmillaan pari metriä (vuonna 216 1,2 2, m). Virtausolot eivät vaikuta yhtä voimakkaasti kuin Kirkkojärven ja Kallioistenselän alueella, minkä seurauksena lämpötilakerrosteisuus on talviaikana Kirkkojärven aluetta selvempää. Päällysveden happitilanne on ollut viime talvina hyvä läpi vuoden. Pohjalla todettiin talven 216 edetessä happivajetta (Kuva 8.35). Kokonaisuutena talvista happitilannetta voidaan pitää joinakin talvina aivan pohjalla voimakkaanakin esiintyvästä happivajeesta huolimatta melko hyvänä mg O 2 /l Mahnalanselän happipitoisuudet talvisin m 5 m 1 m 15 m 2 m Kuva Mahnalanselän happipitoisuudet lopputalvella vuosina

48 42 Päällysveden (1-5 m) loppukesän happipitoisuudet laskivat välillä lievästi, mutta ovat nyt normalisoituneet (Kuva 8.36). 15 metrin syvyydellä happivaje on ollut jo pitkään voimakas; loppukesällä 216 vesi oli tältä syvyydeltä jo sekaisin ja happea sen ansiosta hyvin. Pohjalta happi loppuu kesän kuluessa ajoittain kokonaan. 12 Mahnalanselän happipitoisuudet loppukesällä mg/l O m 5 m 1 m 15 m 2 m Kuva Mahnalanselän happipitoisuudet loppukesällä vuosina Kun pintaveden (1 m) fosforipitoisuuden vuoden 216 keskiarvo oli Kirkkojärvellä 24 µg/l, niin Mahnalanselällä fosforia oli keskimäärin 22 µg/l. Levien määrää kuvaavassa klorofyllipitoisuudessa todettiin kaikilla asemille ainakin yksittäistuloksissa rehevän veden rajan ylityksiä. Kesäajan keskiarvo (lokakuu ei mukana) ylitti kaikilla alueilla rehevän veden rajan 1 µg/l. Pitemmällä aikavälillä Mahnalanselän pintaveden (1 m) fosforitaso on ollut koko reitin tapaan korkein 198-luvun loppupuolella, minkä jälkeen taso on asettunut alhaisemmaksi tasolle 2-3 µg/l, (Kuva 8.37). Vuonna 216 fosforipitoisuus oli alimmillaan loppukesällä joskin koko vuoden vaihteluväli oli verrattain pieni (2-23 µg/l). Fosfaattifosforin määrä jäi keski- ja loppukesällä alle määritysrajan 2 µg/l. Fosforipitoisuuksien kehitys eri syvyyksillä selviää kuvista 8.38 ja µg P/l Mahnalanselkä, fosforipitoisuus (1 m) 5 45 Lopputalvi Lin. (Lopputalvi) Loppukesä Lin. (Loppukesä) Kuva Mahnalanselän fosforipitoisuudet lopputalvella ja loppukesällä vuosina

49 43 Kuva Mahnalanselän fosforipitoisuudet (1 m) lopputalvella vuosina Kuva Mahnalanselän fosforipitoisuudet (1 m) loppukesällä vuosina Pitemmän aikavälin korkeimmat COD Mn -arvot (humusleimaisuus) on todettu viime vuosina, joskin vuonna 216 tultiin alaspäin (Kuva 8.4). Samaa on ollut havaittavissa jo Kyrösjärven puolella, mistä pääosa vesistä on peräisin. Loppukesällä ja syksyllä 216 humuksen määrä kuitenkin väheni niukan vesitilanteen myötä.

50 44 25 mg/l O 2 Mahnalanselkä, COD Mn -arvo (1 m) Lopputalvi Loppukesä Kuva 8.4. Mahnalanselän päällysveden (1 m) COD Mn -arvot vuosina Typpipitoisuus laski aiempaan tapaan kesän kuluessa. Koko vuoden typpikeskiarvot ovat olleet viime vuosina seuraavia: 83 µg/l (29), 795 µg/l (21), 76 µg/l (211), 9 µg/l (212), 85 µg/l (213), 7 µg/l (214), 77 µg/l (215) ja 74 µg/l (216). Liukoiset typpiyhdisteet (NO 3 -N ja NH 4 -N) ovat loppuneet päällysvedestä viimeksi elokuussa Pintaveden (1 m) typpitaso näyttäisi kohonneen talviaikana nykytason ollessa 8-1 µg/l (Kuva 8.41). Vastaavaa on todettu myös useissa muissa vesistöissä. Kesätuloksissa muutos ei ole yhtä selvä µg N/l Mahnalanselkä, typpipitoisuus (1 m) Lopputalvi Loppukesä Kuva Mahnalanselän typpipitoisuudet (1 m) lopputalvella ja loppukesällä Talviaikana tapahtunut typpitason nousu on nähtävissä koko vesipatsaassa (Kuva 8.42). Kesäajan osalta nousu ei ole yhtä selvä (Kuva 8.43). Veden hygieeninen laatu oli läpi talven hyvä. Joskus takavuosina on todettu talviaikaisia häiriöitä. Kesäaikana suolistobakteerit tuhoutuvat huomattavasti nopeammin eikä merkittäviä hygieenisiä haittoja tällöin yleensä esiinny Kirkkojärven alapuolisilla vesialueilla, eikä aina Kirkkojärvelläkään.

51 45 Kuva Mahnalanselän typpipitoisuudet (1 m) lopputalvella vuosina Kuva Mahnalanselän typpipitoisuudet (1 m) loppukesällä vuosina

52 Murhasaari sekä Purso Oy:n alapuoli Murhasaaren sillan kohdalla oleva asema MS toimii vertailuasemana Purso Oy:n jätevesien vesistövaikutusten tarkastelulle. Jätevesien purkuputki sijaitsee Jokinenjärven eteläosassa ennen Siuron reitin vesien laskua Siuronkosken kautta Kuloveteen. Siuronkoskea käytetään tarkastelussa alapuolisena asemana. Tarkkailua on suoritettu vuodesta 24 alkaen. Jätevesien laimenemisolot Jokinenjärvessä ovat hyvät Siuronkosken keskialivirtaaman ollessa luokkaa 9 m 3 /s (Taulukko 8.3). Taulukko 8.3. Kyrösjärven ja Siuronkosken valuma- ja virtaama-arvot (lähde: Vesihallituksen julkaisu nro 142). keskiyli- keskivaluma keskiali- Vesistöalue valuma Mhq Mq valuma Mnq Kyrösjärvi 34 l/skm 2 8,8 l/skm 2 3, l/skm 2 Siuronkoski 32 l/skm 2 9, l/skm 2 2,9 l/skm 2 keskiyli- keskivirtaama keskiali- Vesistöalue virtaama MHQ MQ virt. MNQ Kyrösjärvi 88, m 3 /s 23, m 3 /s 7,8 m 3 /s Siuronkoski 11, m 3 /s 29, m 3 /s 9,2 m 3 /s Aiempien kuormitustarkkailutulosten ja vesistön virtaamien perusteella on ollut pääteltävissä, että pitoisuusmuutokset jäävät vesistössä pieniksi ja jopa havaintotarkkuuden ulkopuolelle. Purso Oy:n jätevesien sähkönjohtavuus on suuri. Vuonna 216 se oli keskimäärin 2137 ms/m. Suhteuttamalla vuoden 216 keskimääräinen jätevesivirtaama 44,3 m 3 /d Siuronkosken keskialivirtaamaan 9,2 m 3 /s laimennussuhteeksi saadaan 1: ja edelleen vaikutusasteeksi vain,1 ms/m. Vesistötulokset olivat sopusoinnussa em. laskelman kanssa. Metalleista suurimmat yksittäiset kuormitusluvut koskevat alumiinia (liite 13). Alumiinin pitoisuustaso on jo luonnostaan varsin korkea ja vaihtelee veden samennuksen mukaan. Yksittäistuloksissa pitoisuudessa on tapahtunut 2-luvulla sekä nousua että laskua. Oleellista pitoisuustason muutosta ei ole yleisesti ollut havaittavissa. Keskialivirtaamalla 9,2 m 3 /s pitoisuuden kohoaminen vesistössä 1 µg/l edellyttää kuormitustasoa,79 kg/d (kuukausikuormana 26,4 kg/d), mikä taso ei metallien osalta ylity. Vuonna 216 keskimääräinen alumiinikuormitus oli,1 kg/d. Luvan mukaisen alumiinikuormituksen (< 3 kg/d) laskennallinen vaikutus olisi keskialivirtaamalla 9,2 m 3 /s noin 4 µg/l. Vesistöstä määritetään myös sulfaattipitoisuudet. Merkittäviä muutoksia ei ole viime vuosina todettu. Vuonna 216 pitoisuus kohosi Siuronkoskessa maaliskuussa,1 mg/l ja elokuussa,2 mg/l. Keskimääräinen sulfaattikuorma oli 665 kg/d, joka Siuronkosken vuoden 216 keskivirtaamaan 3,9 m 3 /s suhteutettuna merkitsee pitoisuustason nousua,25 mg/l.

53 Siuronkoski Siuronkosken vesi on peruslaadultaan vain lievästi samentunutta (vuoden 216 sameudet 2,7 6,6 FNU). Vuosikeskiarvoksi muodostui 3,9 FNU (vuonna 214 3,7 FNU ja v ,1 FNU). Kirkkainta vesi on yleensä talvella eroosion puuttuessa ja levätuotannon ollessa minimissään. Parhaimmillaan Siuronkosken sameusarvot voivat laskea alle 2, FNU, mitä ei kuitenkaan vuoden 216 tarkkailussa esiintynyt. Happitilanne on pääosin hyvä. 2-luvun alhaisin lopputalven happipitoisuus on todettu vuoden 23 poikkeuksellisen ankarana talvena (Kuva 8.44). Loppukesän pitoisuudet ovat nyt välillä todetun laskun jälkeen taas normaaleja. 14 Siuronkosken happipitoisuus Happi mg/l O2 maaliskuu 2 O2 elokuu Kuva Siuronkosken happipitoisuudet lopputalvella ja loppukesällä vuosina Fosforipitoisuus vaihtelee pääosin tasolla 2-3 µg/l. Näytteitä on otettu suunnilleen kuukausittain. 198-luvun maksimipitoisuuksiin verrattuna fosforitaso on laskenut täälläkin (Kuva 8.45). Vertailujakson maksimi on todettu tulvatalvena Siuronkosken ravinnetaso on sidoksissa pääosin valumatilanteeseen. Keskimääräinen fosforipitoisuus on ollut viime vuosina noin µg/l, kun se 198-luvun loppupuolella ( ) oli luokkaa µg/l. Vuoden 216 keskimääräinen fosforipitoisuus (23 µg/l) oli selvästi Nokianvirtaa (15 µg/l) korkeampi huolimatta siitä, että Nokianvirtaan kohdistuu Tampereen ja Nokian seudulta (Tampere, Pirkkala, Nokia, Nokian Paperi) varsin suuri jätevesikuormitus. Perussyy tähän on hajakuormitus. Humuksen määrän vaihteluun vaikuttavat mm. sää- ja vesiolot (Kuva 8.46). Typpipitoisuus vaihteli välillä µg/l. Koko vuoden typpikeskiarvo oli 753 µg/l (vuonna µg/l). Maksimi on todettu yleensä keväällä hajakuormituksen lisääntyessä. Yleisesti ottaen typen määrä on ollut lievässä nousussa (Kuva 8.47). Nokianvirran alajuoksun (mukana ovat myös Tampereen kaupungin typpikuorman vaikutukset) vuoden 216 keskimääräinen typpipitoisuus (879 µg/l) oli hieman suurempi kuin Siuronkosken keskipitoisuus (853 µg/l).

54 48 5 Siuronkosken fosforipitoisuus µg P/l Kok.P maaliskuu 4 Kok.P elokuu Kuva Siuronkosken (1 m) fosforipitoisuudet lopputalvella ja -kesällä vuosina CODMn talvi Siuronkosken COD Mn -arvot COD Mn mg/l O CODMn kesä Kuva Siuronkosken (1 m) COD Mn -arvot lopputalvella ja -kesällä vuosina µg N/l Siuronkosken typpipitoisuus Kok.N maaliskuu Kok.N elokuu Kuva Siuronkosken (1 m) typpipitoisuudet lopputalvella ja - kesällä vuosina

55 49 9. VESISTÖN REHEVYYS Rehevyyden osalta tarkkailua on muutettu siten, että vuodesta 215 alkaen rehevyyttä kuvaavia näytteitä otetaan joka vuosi kesäajan osalta kesä-, heinä- ja elokuussa. Lisäksi kolmen vuoden välein pintaveden rehevyys tutkitaan myös syyskuussa samoina vuosina kuin kasviplanktontutkimukset ovat vuorossa (215, 218 jne.). Tehtyjen selvitysten perusteella minimiravinne Kyrösjärven ja Siuronkosken välisellä vesireitillä on fosfori. Karussa järvessä fosforipitoisuus on alle 12 µg/l, lievästi rehevässä 12-3 µg/l, rehevässä yli 3 µg/l ja erittäin rehevässä yli 5 µg/l. Lievästi rehevän ja rehevän veden rajana on käytetty myös arvoa 2 µg P/l, minkä ylittäessä klorofyllipitoisuudet ovat usein rehevien vesien tasoa. Siuron reitillä liikutaan jossain määrin tällä tasolla pois lukien Prentinlahti, joka on selvemmin rehevää aluetta. Rehevyystasoa arvioidaan myös klorofylli-a:n määrän ja kasviplanktonin biomassan avulla. Kasvukauden keskimääräinen klorofylli-a:n pitoisuus on karussa järvessä alle 4 µg/l, lievästi rehevässä järvessä 4-1 µg/l, rehevässä järvessä yli 1 µg/l ja erittäin rehevässä järvessä 21-5 µg/l (Taulukko 9.1). Taulukko 9.1. Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistyksen sisävesillä käyttämä rehevyysluokitus sekä vesija ympäristöhallituksen käytöstä poistetussa yleisluokituksessa esitetyt raja-arvot. Vesiensuojeluyhdistys/sisävedet Vesi- ja ympäristöhallitus/yleisluokitus Kok.P Klorofylli-a Kok.P Klorofylli-a Luokka µg/l mg/m 3 µg/l mg/m 3 Karu < 1 < 3 < 12 < 4 Lievästi rehevä < 3 < 1 Rehevä < 5 < 2 Erittäin rehevä < 1 < 5 Ylirehevä > 1 > 5 > 1 > 5 Käytetyillä luokituksilla Kyrösjärven eteläosa sijoittuu lievästi rehevän ja rehevän vesityypin rajoille. Vuonna 216 levää oli heinäkuussa runsaasti (21 µg/l), mikä näkyi myös keskiarvossa. Hämeenkyrön alapuolinen reitti Kirkkojärveltä Mahnalanselälle on jo rehevämpää vesialuetta (Taulukko 9.2). Kesä-elokuun keskimääräiset fosforipitoisuudet olivat hieman korkeampia kuin Kyrösjärvellä. Sivusta reitille laskeva Prentinlahti on ollut heikoimmillaan erittäin rehevä. Myös vuoden 216 tulokset osoittivat sen olevan ns. pääreittiä rehevämpi.

56 5 Taulukko 9.2. Vuosien 29 ja 212 rehevyystarkkailun (6 hav) sekä vuosien (3 hav) tarkkailutulokset kesä-elokuussa keskiarvoina. Vuosi 29 Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Kok.P PO 4 -P Klorofylli-a n = 6 µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/m 3 Kyrösjärvi S ,2 Prentinlahti PRENT Kirkkojärvi S Kallioistenselkä S Mahnalanselkä S ,8 Vuosi 212 Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Kok.P PO 4 -P Klorofylli-a n = 6 µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/m 3 Kyrösjärvi S ,2 Prentinlahti PRENT Kirkkojärvi S Kallioistenselkä S Mahnalanselkä S Vuosi 215 Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Kok.P PO 4 -P Klorofylli-a n = 3 µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/m 3 Kyrösjärvi S , Prentinlahti PRENT Kirkkojärvi S ,9 Kallioistenselkä S ,9 Mahnalanselkä S ,7 Vuosi 216 Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Kok.P PO 4 -P Klorofylli-a n = 3 µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/m 3 Kyrösjärvi S Prentinlahti PRENT Kirkkojärvi S Kallioistenselkä S4 Mahnalanselkä S Ravinne- ja klorofyllipitoisuudet vuonna 216 Fosforitaso on kohonnut jo Kyrösjärvellä, missä perustaso on kuitenkin alempaa aluetta alhaisempi (Kuva 9.1). Prentinlahden fosforipitoisuudet ovat selvästi korkeampia kuin muualla. Fosfaattifosforin määrä oli alimmillaan loppukesällä (Kuva 9.2).

57 51 kok.p µg/l Fosforipitoisuudet Kyrösjärvi S1 Kyröskoski Prentinlahti Kirkkojärvi Mahnalanselkä Siuronkoski Kuva 9.1. Kokonaisfosforipitoisuudet (1 m) eri asemilla vuonna PO4-P µg/l Fosfaattifosforipitoisuudet Kyrösjärvi S1 Kyröskoski Prentinlahti Kirkkojärvi Mahnalanselkä Kuva 9.2. Fosfaattifosforin pitoisuudet (1 m) vuonna 216. Määritysrajan 2 µg/l alle jääneinä pitoisuuksina on käytetty 1 µg/l. Vesistön typpitaso ylittää 6 µg/l jo Kyrösjärvellä ollen siis lievästi kohonnut, vaikkakin kyse on ruskeasta humusvedestä. Korkein pitoisuus mitattiin talvivalumien yhteydessä Prentinlahdelta, mutta sekin jäi alle 1 µg/l (Kuva 9.3). Alhaisimmillaan typpitaso oli koko reitillä loppukesällä. Pitoisuutta laskivat kesällä sedimentaatio ja vesistössä tapahtunut biologisen toiminnan typpeä vähentävä vaikutus. Vastaavaa on todettu ennenkin.

58 52 kok.n µg/l Typpipitoisuudet Kyrösjärvi S1 Kyröskoski Prentinlahti Kirkkojärvi Mahnalanselkä Siuronkoski Kuva 9.3. Kokonaistyppipitoisuudet (1 m) vuonna luvulla suoritettujen rehevyystarkkailujen perusteella minimiravinne on fosfori eli typpi ei rajoita levätuotantoa ainakaan normaalioloissa (vrt. nitraattipitoisuudet). Liukoisista typpiyhdisteistä nitraatti ei loppunut vedestä missään vaiheessa kesää (Kuva 9.4). NO23-N µg/l Nitraattipitoisuudet Kyrösjärvi S1 Kyröskoski Prentinlahti Kirkkojärvi Mahnalanselkä Siuronkoski Kuva 9.4. Nitraattityppipitoisuudet vuonna 216. Myöskään ammoniumtyppi ei kulunut loppuun kesän aikana (Kuva 9.5).

59 53 NH4-N µg/l Ammoniumtyppipitoisuudet Kyrösjärvi S1 Kyröskoski Prentinlahti Kirkkojärvi Mahnalanselkä Siuronkoski Kuva 9.5. Ammoniumtyppipitoisuudet vuonna 216. Kyrösjärven klorofyllipitoisuudet jäivät heinäkuuta lukuun ottamatta lievästi rehevän veden tasolle (Kuva 9.6). Selvästi rehevimpänä alueena erottui aiempaan tapaan Prentinlahti. Myös Kirkkojärven ja Mahnalanselän levämäärät ylittivät heinäkuussa rehevän veden rajan. Kesä-elokuun keskiarvona rehevän veden raja 1 µg/l ylittyi kaikilla alueilla. µg/l Klorofylli-a:n pitoisuudet Kyrösjärvi S1 Prentinlahti Kirkkojärvi Mahnalanselkä rehevän raja 1 µg/l Kuva 9.6. Klorofyllipitoisuudet (-2 m) kesä-lokakuussa vuonna 216.

60 Minimiravinnetarkastelu Rehevöitymistä säätelevää minimiravinnetta voidaan yrittää arvioida ravinnesuhteiden perusteella. Ravinnesuhteiden käyttö perustuu yhteyttävien organismien keskimääräisen typpi/fosforisuhteen ja veden ravinnesisällön vertailuun. Vertailuun voidaan käyttää kokonaisravinteiden suhdetta (kok.n/kok.p), mineraaliravinnesuhdetta (NH 4 -N+NO 3 -N+NO 2 -N)/PO 4 -P) ja ravinteiden tasapainosuhdetta (kok.n/kok.p)/((nh 4 -N+NO 3 -N+NO 2 -N)/PO 4 -P)). Solujen sisäinen typpi/fosfori-suhde on noin seitsemän. Kun veden typpi/fosforisuhde on lähellä seitsemää sekä typpi että fosfori voivat rajoittaa tuotantoa. Forsbergin mukaan typpi rajoittaa tuotantoa, kun veden mineraaliravinnesuhde on < 5. Välillä 5-12 sekä typpi että fosfori voivat olla minimiravinteita. Suhteen ollessa yli 12 fosfori on rajoittava ravinne. Kokonaisravinteille vastaavat rajat ovat 1 ja 17. Ravinteiden tasapainosuhteen ollessa yli yhden typpi on rajoittava ravinne, muutoin se on fosfori. Miniravinne oli Kirkkojärvellä kaikilla mainituilla mittareilla fosfori (Taulukko 9.3). Fosforia puoltaa myös nitraattipitoisuuden pysyminen koko tuotantokauden kohtalaisen suurena eli uhkaa nitraatin loppumisesta ei ollut. Yksi hyvä merkki typpirajoitteisuudesta voikin olla juuri nitraatin loppuminen. Jos fosfori silloinkin rajoittaa tuotantoa vähyytensä takia, myöskään sinileväkukintoja ei välttämättä esiinny. Prentinlahti ja Mahnalanselkäkin ovat pysyneet 2-luvulla fosforirajoitteisina. Esitettyä aiemmissa tuloksissa ko. alueilla on todettu myös typpirajoitteisuutta eli liukoiset typpiyhdisteet ovat loppuneet loppukesällä päällysvedestä kokonaan. Mahnalanselällä tällainen tilanne on todettu vuosien 1994 ja 1997 elokuussa, mutta ei 2-luvulla. Alhaisen mineraaliravinteiden suhteen on todettu edistävän typpeä sitovien sinilevien esiintymistä, mikäli olot muuten ovat suotuisat (mm. korkea fosforipitoisuus, lämmin ja tyyni sääjakso). Tämäntyyppisessä tilanteessa sinilevät voivat lisääntyä niiden kyetessä käyttämään vedessä olevaa liuennutta molekulaarista typpeä. Edellä mainituista perusteista kokonaisravinteiden suhteeseen perustuvaa tarkastelua on kritisoitu, sillä kokonaisravinteiden määrät eivät kuvaa leville käyttökelpoisten ravinteiden määrää. Myös tasapainosuhteen antaman tuloksen sopivuutta sellaisenaan sisävesialueilla on epäilty. Tasapainosuhde puoltaa typpirajoitteisuutta aina, kun nitraattipitoisuus laskee alhaiseksi. Jos fosforipitoisuuskin on pieni, ei ole kuitenkaan varmaa, kumpi on minimiravinne. Käyttökelpoisin suhteista lienee mineraaliravinnetasapaino, joskin ongelmia aiheuttavat pienet pitoisuudet ja määritystarkkuuden ajoittainen alittuminen, mikä aiheuttaa virhelähteitä laskentaan. Esitetyissä laskentatavoissa mineraaliravinteiden suhteen ja ravinteiden tasapainosuhteen käyttökelpoisuutta voi rajoittaa jakajassa olevan fosfaattifosforin määrityksen epävarmuus. Jos sitä vapautuu näytteeseen säilytyksen aikana, ravinteiden tasapainosuhde kasvaa helposti liian suureksi. Jos fosfaattia on alle määritysrajan, fosfori pysyy minimitekijänä, vaikka liuennut typpi loppuisikin. Pääteltäessä minimiravinnetta tulee ottaa huomioon myös muut laskutavat.

61 55 Taulukko 9.3. Minimiravinnesuhteet eri asemilla kesä - lokakuussa 216. Nt/Pt Nm/Po ,6 96,7 P,35 P ,5 139, P,22 P ,2 225, P,17 P ,2 P P Prentinlahti Nt/Pt Nm/Po , 62,3 P,37 P ,7 6, P,33 P ,4 43,5 P,56 P Kirkkojärvi Nt/Pt Nm/Po ,6 143,5 P,23 P ,9 24, P,13 P ,2 87, P,37 P ,6 51, P,58 P Nt/Pt Nm/Po ,6 92,7 P,35 P ,8 152, P,18 P ,5 185, P,18 P Kyrösjärvi S1 Kok.N NO 23 -N NH 4 -N Kok.P PO 4 -P Nt/Pt Nm/Po Minimiravinne Minimiravinne Kok.N NO 23 -N NH 4 -N Kok.P PO 4 -P Nt/Pt Nm/Po Minimiravinne Minimiravinne Kok.N NO 23 -N NH 4 -N Kok.P PO 4 -P Nt/Pt Nm/Po Minimiravinne Minimiravinne Mahnalans. Kok.N NO 23 -N NH 4 -N Kok.P PO 4 -P Nt/Pt Nm/Po Minimiravinne Minimiravinne , 83,3 P,36 P

62 Fosfori- ja klorofyllipitoisuuksien kehitys Tuotantokauden keskimääräiset fosforipitoisuudet ovat olleet yläpuolinen Kyrösjärvi mukaan lukien korkeimmillaan 198-luvulla (Kuva 9.7), jolloin Prentinlahdelta ei vielä otettu näytteitä. Prentinlahti poikkeaa muista altaista selvästi korkeamman fosforitason myötä. Sielläkin taso on ollut vuosina hieman aiempaa alhaisempi. Kirkkojärven fosforipitoisuus oli ongelmallisena vuotena 23 oleellisesti korkeampi kuin 199-luvulla, jonka jälkeen sen on laskenut uudestaan. Levätuotanto on pysynyt Kyrösjärvellä lähes säännöllisesti lievästi rehevän vesityypin rajoissa (Kuva 9.8). Runsaimmin levää on ollut Prentinlahdella, jota voidaan pitää ajoin erittäin rehevänä alueena. Kirkkojärven klorofyllipitoisuudet ovat olleet keskimäärin rehevälle vedelle ominaisia kuitenkin sillä huomiolla, että kesinä 214 ja 215 keskitaso jäi lievästi rehevän veden tasolle kuten Mahnalanselälläkin, mutta vuonna 216 heinäkuun tulokset kohottivat keskiarvon rehevän veden luokkaan. 6 5 µg P/l Tuotantokauden keskimääräinen kokonaisfosfori Kyrösjärvi S1 Prentinlahti Kirkkojärvi S3 Kallioistenselkä S4 Mahnalanselkä S5 Lin. (Kirkkojärvi S3) Kuva 9.7. Keskimääräinen fosforipitoisuus eri asemilla kesä-elokuussa vuosina ( hav) µg/l Klorofylli-a tuotantokaudella keskimäärin Kyrösjärvi S1 Prentinlahti Kirkkojärvi S3 Kallioistenselkä S4 Mahnalanselkä S5 Lin. (Kirkkojärvi S3) Kuva 9.8. Keskimääräinen klorofyllipitoisuus eri asemilla kesä-elokuussa vuosina ( hav).

63 57 1. PAPPILANJOEN PIILEVÄT Ohjelmasta poiketen Pappilanjoen piilevät tutkittiin vuoden 215 sijaan vasta syyskuussa 216 (liite 14). Näytteenottopaikkoja oli 2 (Kuva 1.1). Joen yläjuoksun havaintopaikalla oli kivien pinnalla vähän orgaanista tai saviainesta, mutta ei vesisammalia tai rihmaleviä. Alajuoksun havaintopaikalla oli näytekivillä vähän vesisammalia sekä runsaammin orgaanista tai saviainesta. Vedessä oli molemmilla havaintopaikoilla vähäinen humusväritys. Kuva 1.1. Pappilanjoen piilevähavaintopaikat Tulokset Havaintopaikkojen piileväyhteisöt olivat melko monipuolisia ja diversiteetit sekä tasaisuudet kuvastivat suhteellisen tasapainoisia olosuhteita (Eloranta 217). Veden laatua kuvaavat piileväindeksien (IPS, GDI) arvot olivat molemmilla paikoilla melko samanlaiset (kts. liite 14). Kaikkiin näytteessä todettuihin lajeihin perustuva IPS-indeksi indikoi molemmissa paikoissa erinomaista veden laatua (raja >17). TDI/1 -indeksi kuvastaa lähinnä ravinteisuutta ja tässä suhteessa tulokset kuvastivat joen yläosassa melko niukkaa ravinteisuutta (oligotrofiaa; arvot < 32), mutta joen alajuoksussa todettu kohonnut arvo viittaa rehevyyden noususta mesotrofiseksi. %PT-arvon perusteella orgaanisen kuormituksen vaikutuksia ei ollut osoitettavissa (arvot selvästi < 2). Pappilanjoen ekologinen tila Piileväanalyysin perusteella Siuron reitin Pappilanjoen ekologinen tila on erinomainen (Eloranta 217). Merkkejä rehevyyden lisääntymisestä ja orgaanisesta kuormituksesta joen alajuoksulla oli kuitenkin todettavissa IPS-arvon alenemisena sekä rehevyyttä ilmaisevan TDI/1-indeksin kohoamisena.

64 PIIDIOKSIDITARKASTELU Piidioksidin mittaaminen vesistöstä aloitettiin uuden ohjelman osittaisen käyttöön oton yhteydessä kesäkuussa 213 Kirkkojärveltä ja Mahnalanselältä. Vuosilta piilevätuloksia on koko vuodelta Yleistä piistä Pii on elintärkeä makroravinne piileville (Bacillariophyceae). Piilevät ovat saaneet nimensä piidioksidista koostuvasta soluseinästään, joka muodostaa levälle kaksiosaisen kuoren. Piilevä tarvitsee piidioksidia lisääntyäkseen. Pii onkin piilevien suuren piitarpeen vuoksi ravinne, joka fosforin ja typen jälkeen todennäköisemmin rajoittaa perustuotannon tasoa vesiekosysteemissä. Koska kasviplanktonyhteisö ja vesistön ulappa-alueen ravintoverkko yleensäkin on hyvin nopeasti muuntautuva, pii on vain harvoissa ja yleensä tilapäisissä tilanteissa tuotantoa rajoittava tekijä. Piin saatavuus vaikuttaa kuitenkin hyvin huomattavasti kasviplanktonyhteisön rakenteeseen. Jos piitä on tarpeeksi sopivassa muodossa, se edistää piilevien kilpailukykyä ja voi näin mahdollisesti rajoittaa esimerkiksi sinilevien esiintymistä (Wetzel 211). Piilevien esiintymisen on todettu olevan yhteydessä veden piidioksidipitoisuuden kanssa. Vastaavasti piidioksidin esiintyminen vesipatsaassa on selvästi yhteydessä piilevien piinoton kanssa. Piilevillä on todettu lisääntymismaksimit keväällä ja alkutalvesta (syksyllä), jolloin piilevät voivat esiintyä valtalajina useiden viikkojen ajan. Keväällä populaation kasvu voi alkaa jo jään alla valon määrän lisääntyessä. Valon määrän lisääntyminen keväällä sekä veden lämpötilan nousu ovat tärkeimmät piilevien kasvun käynnistymiseen vaikuttavat tekijät. Vastaavasti piileville käyttökelpoisen piidioksidin määrän on todettu vähenevän päällysvedessä alkutalvesta sekä kevättäyskierron ja kerrostumisen aikaan. Piilevien kevätmaksimin keston on todettu olevan riippuvainen veden piidioksidipitoisuudesta ja se voi (mikäli piidioksidia riittää tarpeeksi) jatkua pitemmälle kesään. Piilevien lisääntyminen vähenee jyrkästi piidioksidipitoisuuden laskiessa alle,5 mg/l (Wetzel 211). Piilevät runsastuvat jälleen syksyllä veden piidioksidipitoisuuden lisääntyessä syystäyskierron ansioista. Piidioksidia poistuu pinta- ja välivedestä piilevien vajoamisen ja sedimentoitumisen myötä nopeammin kuin sitä tulee lisää. Piidioksidipitoisuus lisääntyykin pohjan lähellä talvi- ja kesäkerrosteisuuden aikaan. Osa piilevien sisältämästä piidioksidista vapautuu piilevien osittain liuetessa vajotessaan, näin etenkin syvien järvien osalta, sekä hajotessa eläinplanktonin ravinnonoton myötä. Matalammista litoraalivyöhykkeen sedimenteistä piidioksidia vapautuu veteen nopeammin kuin syvemmältä, minkä vuoksi piidioksidin määrä välivedessä ja pinnan lähellä, missä veden liikkuvuus on suurempi, voi olla muita kerroksia suurempi. Vedenlaatutulokset kertovat vedessä esiintyvän piidioksidin kokonaismäärän, eikä tuloksista voida erotella onko piidioksidi liukoisessa, leville käyttökelpoisessa muodossa vai assimiloituneena piileviin.

65 Tulokset Piidioksidin määrä oli alhaisimmillaan loppukesällä. Maksimit todettiin molempien alueiden osalta loppukesällä alusvedestä. Pintaveden (1m) piidioksidipitoisuus vaihteli Kirkkojärvellä välillä 5, - 6,6 mg/l ja Mahnalanselällä välillä 3,9-6,3 mg/l (Taulukko 11.1). Wetzel (211) on todennut, että piilevien lisääntyminen vähenee jyrkästi piidioksidipitoisuuden laskiessa alle,5 mg/l. Tällaisia tilanteita ei vuoden 216 tarkkailussa lähestytty kuten ei edellisvuonnakaan. Taulukko Piin (Si) ja piidioksidin (SiO 2 ) määrät Kirkkojärvellä ja Mahnalanselällä vuonna 216. Kirkkojärvi S3 Mahnalanselkä S5 Pvm Syvyys m Si mg/l SiO 2 mg/l Si mg/l SiO 2 mg/l , 6,4 3, 6,3 5 3, 6,4 1 3, 6,3 3,6 7,7 15 3,2 6,8 21 4,5 9, ,8 6,1 2,9 6,2 5 2,9 6,1 1 2,8 6,1 3,6 7,7 15 3, 6,4 21 4,2 8, ,7 5,8 2,8 6, 5 2,8 6,1 1 3, 6,5 3, 6,4 15 3,1 6,6 21 3,3 7, ,3 5, 1,8 3,9 5 2,4 5,1 1 2,9 6,2 2,3 5, 15 3,1 6,6 21 3,5 7, ,7 5,7 2,1 4,5 5 2,6 5,7 1 2,7 5,8 2,1 4,4 15 3,7 8, 21 4,5 9, ,1 6,6 2,7 5,7 5 3, 6,5 1 3,1 6,6 2,6 5,6 15 3,1 6,6 21 2,6 5,5 12. SIURONKOSKEN AINEVIRTAAMAT 216 Siuronkosken valuma-alue (3155 km 2 ) on 1,2 kertainen Kyröskoskeen (2627 km 2 ) verrattuna, joten myös virtaamat ovat suurempia. Kyröskosken keskivirtaama oli 24,6 m 3 /s ja Siuronkosken keskivirtaama 3,9 m 3 /s (lähde: Suomen ympäristökeskuksen Hertta-tietokanta). Hajakuormitus on normaaleissa kuormitusoloissa suurin ravinnekuormittaja Siuron reitillä. Lisäksi on huomattava, että Siuronkoskelle esitetyt jätevesien osuudet ovat yläkantissa, koska niissä ei ole huomioitu sedimentaation vaikutusta.

66 Typpivirtaama Jätevesien typpikuorman osuus Siuronkosken typpivirtaamasta oli ilman sedimentaation vaikutusta noin 4 % (Taulukko 12.1). Luonnonhuuhtoutuma pois lukien jätevesien osuus ylimääräisestä kuormituksesta oli luonnollisesti edellä esitettyä suurempi (9,7 %), mitä luokkaa osuus on ollut myös aiemmin 21-luvulla (vaihteluväli 5-12 %). Taulukko Siuronkosken typpivirtaamat v Hämeenkyrön kunnan kuormituslukuina on käytetty puolivuotisjaksoja ja Kyron kartonkitehtaan kuormituksena keskimääräistä kuukausittaista vuorokausikuormaa. Kokonaistyppivirtaama kg/d Osuudet ainevirtaamasta % Vuosi 216 Virt. Q Kok.N Luonn. Jäte- Hajakuor- Yht. Jäte- Hajakuor- Luonnon Kuukausi m 3 /s µg/l huuht. vedet mitus kg/d vedet mitus huuht. Tammikuu 4, ,2 % 51,9 % 44,9 % Helmikuu 44, ,8 % 5,7 % 46,5 % Maaliskuu 37, ,6 % 45,7 % 5,6 % Huhtikuu 62, ,9 % 52,1 % 46, % Toukokuu 55, ,4 % 46,3 % 51,3 % Kesäkuu 19, ,9 % 35, % 57,1 % Heinäkuu 14, ,9 % 2,5 % 65,6 % Elokuu 17, , % 24,4 % 65,6 % Syyskuu 17, ,6 % 26,9 % 64,5 % Lokakuu 17, , % 39,2 % 54,8 % Marraskuu 2, ,1 % 39,3 % 55,6 % Joulukuu 25, ,4 % 49,6 % 47,1 % Keskiarvo 31, , % 45,4 % 5,6 % 12.1 Fosforivirtaama Jätevesien osuutta Siuronkosken fosforivirtaamasta ei voida sedimentaatiota tuntematta tarkasti arvioida, joten arvio tulos (keskimäärin 3 %, Taulukko 12.2) on suuntaa antava. Pistemäisistä kuormittajista Kyron fosforikuormitus oli luokkaa 1,6 kg/d ja Hämeenkyrön fosforikuorma,2 kg/d, kun keskimääräiseksi hajakuormitukseksi koko vuodelle tasaisesti jaettuna saatiin 37 kg/d. Pelkästä fosforikuormasta jätevesien osuus oli 8 % ja hajakuormitukseksi luetun muun kuormituksen osuus 92 %. Taulukko Siuronkosken fosforivirtaamat v Hämeenkyrön kunnan kuormituslukuina on käytetty puolivuotisjaksoja ja Kyron kartonkitehtaan kuormituksena keskimääräistä kuukausittaista vuorokausikuormaa. Kokonaisfosforivirtaama kg/d Osuudet ainevirtaamasta % Vuosi 216 Virt. Q Kok.P Luonn. Jäte- Hajakuor- Yht. Jäte- Hajakuor- Luonnon Kuukausi m 3 /s µg/l huuht. vedet mitus kg/d vedet mitus huuht. Tammikuu 4, , ,4 % 55,9 % 41,7 % Helmikuu 44, , ,9 % 54,6 % 43,5 % Maaliskuu 37, , ,4 % 65,2 % 33,3 % Huhtikuu 62, , ,8 % 68, % 31,3 % Toukokuu 55, , ,4 % 55,1 % 43,5 % Kesäkuu 19, , ,4 % 34,1 % 62,5 % Heinäkuu 14, , ,1 % 28,5 % 45,5 % Elokuu 17, , ,8 % 47,5 % 47,6 % Syyskuu 17, , ,2 % 4,3 % 55,6 % Lokakuu 17, , , % 5,4 % 47,6 % Marraskuu 2, , ,9 % 4,6 % 55,6 % Joulukuu 25, , ,1 % 6,4 % 38,5 % Keskiarvo 31, 23 26,8 1, ,7 % 56,4 % 4,9 %

67 61 Laskenta osoittaa siis, että suurin kuormitustekijä niin typen kuin fosforin osalta oli muu kuormitus (Kuva 12.1 ja Kuva 12.2), joka sisältää ylempää Kyrösjärven alueelta tulevan hajakuormituksen, Pappilanjokeen kohdistuvan paikallisen kuorman ja eroosion aiheuttaman kuorman, Prentinlahden vedet, Siuronkosken yläpuolelle kohdistuvan hajakuorman sekä mahdollisen sisäisen kuormituksen. Kuva Siuronkosken kuukausittaiset typpivirtaamat ja pitoisuudet vuonna 216. Hämeenkyrön kunnan kuormituslukuina on käytetty puolivuotisjaksoja ja Kyron kartonkitehtaan kuormituksena vuosikeskiarvoa. Kuva Siuronkosken kuukausittaiset fosforivirtaamat ja pitoisuudet vuonna 216. Hämeenkyrön kunnan kuormituslukuina on käytetty puolivuotisjaksoja ja Kyron kartonkitehtaan kuormituksena vuosikeskiarvoa.

68 RAVINNETASO SUHTEESSA MUIHIN VESISTÖIHIN Siuron reitin vesissä on niin vesistön yläosalla Kyröskoskessa kuin alaosalla Siuronkoskessa enemmän ravinteita kuin puhtaimmissa vesistöissä (Kuva 13.1, Kuva 13.2). Ravinteita on kuitenkin vähemmän kuin runsasravinteisimmissa jokivesissä (mm. Puujoki - Hiidenjoki, Loimijoki, Kokemäenjoen alaosa, Karvianjoki). µg P/l KOKEMÄENJOEN JA KARVIANJOEN VESISTÖALUEET Fosforipitoisuus vuonna 216 eri virtapaikoilla , Keurusselkä luusua Vilppulankoski Syvinginsalmi Tammerkoski, yläp. Mommilanjärven luusua Puujoki, alapää Hiidenjoki 731 Lepaanvirta Valkeakoski Konhonvuolle 73 Kuva Keskimääräinen fosforipitoisuus eri virtapaikoilla Kokemäenjoen ja Karvianjoen vesistöalueilla vuonna 216. Havaintojen lukumäärä (n = noin 4-12 hav/vuosi) vaihtelee. Sotkanvirta Nokianvirta, alaosa Kyröskoski Siuronkoski Liekovesi luusua, Tyrvää Kokemäenjoki, Kolsi Kokemäenjoki, Porin yp. Loimijoki, Forssan alap. Loimijoki, Loimaa Loimijoki, Huittinen Karvianjoki, Kankaanpää µg N/l KOKEMÄENJOEN JA KARVIANJOEN VESISTÖALUEET Typpipitoisuus vuonna 216 eri virtapaikoilla Keurusselkä luusua Vilppulankoski Syvinginsalmi Tammerkoski, yläp. Mommilanjärven luusua Puujoki, alapää Hiidenjoki 731 Lepaanvirta Valkeakoski Konhonvuolle 73 Kuva Keskimääräinen typpipitoisuus eri virtapaikoilla Kokemäenjoen ja Karvianjoen vesistöalueilla vuonna 216. Havaintojen lukumäärä (n = noin 4-12 hav/vuosi) vaihtelee havaintopisteittäin. Sotkanvirta Nokianvirta, alaosa Kyröskoski Siuronkoski Liekovesi luusua, Tyrvää Kokemäenjoki, Kolsi Kokemäenjoki, Porin yp. Loimijoki, Forssan alap. Loimijoki, Loimaa Loimijoki, Huittinen Karvianjoki, Kankaanpää

69 NÄKÖKOHTIA TARKKAILUN JATKOSTA Tarkkailumääräyksissä on esitetty seuraavaa: Pirkanmaan ELY-keskukselle on toimitettava mennessä selvitys mahdollisuudesta järjestää jatkuvatoiminen veden laadun ja virtaaman tarkkailu Pappilanjoessa. Selvityksessä tulee tarkastella jatkuvatoimisen tarkkailun käyttökelpoisuutta päästöjen vaihteluiden ja vaikutusten tarkkailussa sekö vaikutuksesta yhteistarkkailuohjelman sisältöön. Edelliseen viitaten voidaan todeta seuraavaa: Virtaamia seurataan tällä hetkellä Kyröskoskessa ja data on yleisesti käytettävissä. Käytännössä jatkuva veden laadun tarkkailu voitaisiin suorittaa vesistöön asennettavilla sondeilla, jotka tulisi asentaa kuormituspisteiden alapuolelle. Sondeilla voidaan mitata ensisijaisesti perusantureita käyttäen veden happipitoisuutta, sameutta, sähkönjohtavuutta ja ph:ta. Saatujen tarkkailutulosten perusteella lyhytaikaistarkkailun tulokset mukaan lukien virtaamien vaihtelun vaikutukset veden laatuun ovat varsin hyvin tiedossa joen puhdistumisen vaatima aika mukaan lukien. Veden sameuteen juoksutuksilla ei ole suurta vaikutusta, eikä vesistössä esiinny happiongelmiakaan. Virkistyskäytön kannalta oleellista veden hygieenistä laatua ei voida seurata jatkuvatoimisilla mittareilla, joten tähän asiaan tällä ei saataisi apua. Veden laadun vaihteluvälit eri tilanteissa tiedetään tällä hetkellä varsin tarkasti. Sondeilla saatava hyöty mahdollistaisi kuitenkin veden laadun heikkenemistä kuvaavan sähkönjohtavuuden seurannalla tilanteiden nykyistä tarkemman dokumentoinnin, mutta esim. veden hygieenisen tilan seurantaan se ei toisi apua, ei myöskään ravinnepitoisuuksien vaihteluun. Vesiensuojeluyhdistyksen käsityksen mukaan tarkkailua ei ole tällä hetkellä tarvetta laajentaa ns. jatkuvatoimiseen seurantaan myös kustannustehokkuus (saatava tieto suhteessa kustannuksiin) huomioiden. 15. YHTEENVETO Siuron reitin vuonna 1976 käynnistetyssä yhteistarkkailussa olivat mukana Kyröskosken Voima Oy, Metsä Board Kyron kartonkitehdas, Hämeenkyrön kunta (jvp) ja Purso Oy. Kyröskosken Voiman vaikutukset vesistön tilaan kohdistuvat säännöstelyn kautta vaikuttaen jätevesien laimennusoloihin. Purso Oy:n ravinnekuormitus on vähäistä eikä metallikuormituksellakaan ole näkyviä vaikutuksia. Vuoden 216 sadanta jäi keskimääräistä vähäisemmäksi ja Kyröskosken vuoden 216 keskivirtaama (24,6 m 3 /s) oli vuosien keskitasoa 26, m 3 /s pienempi. Juoksutukset olivat suuria tammikuun alun leudon jakson aikana sekä helmikuussa ja huhtikuussa aina toukokuun puoliväliin saakka. Kesä-heinäkuussa ja loppuvuodesta vettä oli normaalia vähemmän. Kyron kartonkitehtaan osuus pistemäisestä BHK-kuormituksesta oli 93 %, fosforikuormasta 91 %, typpikuormasta 41 % ja kiintoainekuormasta 96 %. Muu osa pistekuormituksesta tuli lähinnä Hämeenkyrön kunnan puhdistamolta.

70 64 Kyron kartonkitehtaan BHK-kuormitus ei ole nykyään kovin merkittävällä tasolla. Vesistöön kohdistuvan BHK-kuormituksen vähenemä on 198-luvun alkuun verrattuna yli 8 %. Kartonkitehtaan typpikuormitus on jäänyt 4 viime vuoden ( ) aikana alle 5 kg/d. Kunnan typpikuormitus on lähes kaksinkertaistunut 198-luvun alkuun verrattuna. Kokonaisuutena typpikuormituksen lasku on ollut pitemmällä aikavälillä kartonkitehtaan typpikuorman pienenemisen myötä huomattava. Kyron kartonkitehtaan fosforikuormitus on ollut vastaavalla aikavälillä ( ),9 1,9 kg/d, kun se oli ongelmavuosina jopa monikymmenkertaista tasoa tähän nähden. Hämeenkyrön kunnan fosforikuormitus väheni voimakkaasti uuden puhdistamon myötä. Kun fosforikuormitus on ollut viime vuosina tasolla 1 kg/d, niin vuonna 216 fosforikuormitusta tuli vain,2 kg/d. Kyrösjärvestä laskevat vedet ovat ruskeita, lievästi reheviä humusvesiä. Vaikka fosforitaso on hajakuormituksen takia kohonnut, se on alhaisempi kuin 198-luvulla. Typpitasossa on tapahtunut 2- luvulla nousua. Kyrösjärven ekologisen tilan luokka on hyvä. Jätevesikuormituksen kannalta oleellisimpia tilanteita Pappilanjoessa ovat juoksutusseisokit, jolloin minimijuoksutus on vain 2 m 3 /s ja kokonaisvirtaama jäähdytys- ja jätevedet huomioiden noin 4 m 3 /s. Joen yläjuoksulle juoksutusseisokkien aikana muodostuvan tavanomaista heikommin laimentuneen jäteveden alueen laajuus määräytyy juoksutuskatkon keston mukaan. Juoksutusten käynnistyessä jätevedet virtaavat tulppavirtauksena Kirkkojärveen ja joki puhdistuu. Juoksutusten aikana Pappilanjoen käyttömahdollisuuksia haittaa erityisesti voimakas virtaus. Myös hygieenisiä haittoja voi esiintyä, joskin niiden suhteen tilanne menee parempaan Hämeenkyrön uuden puhdistamon parantaessa tilannetta vanhaan verrattuna. Pappilanjoen ravinnepitoisuuksissa on joka tapauksessa tapahtunut 2-luvullakin normaalioloissa nousua. Hämeenkyrön kunnan purkuputken alapuolella typpipitoisuus on kohonnut 2-luvulla keskimäärin 6 µg/l ja fosforipitoisuus 3 µg/l. Kirkkojärven happitilanne oli talvella hyvä lievän lämpötilakerrosteisuuden ansiosta. Talvisessa happitilanteessa on tapahtunut muutos nykyisen säännöstelykäytännön alkamisen myötä, sillä talvikerrosteisuus ei muodostu enää yhtä selväksi kuin ennen vuotta 1998 tai sitä ei muodostu ollenkaan. Kirkkojärven Kyrösjärveä korkeampi fosforitaso näkyy korkeampana rehevyytenä ja korostuu kesäkerrosteisuuden lopulla alusveden vähähappisuutena. Vaikka happi kuluu vähiin tai loppuu Kirkkojärven alusvedestä kokonaan kesän aikana, niin pohjanläheisen veden fosforipitoisuudet ovat laskeneet pitemmällä aikavälillä 199-luvulla. Tämä viittaa myönteiseen kehitykseen ja myös siihen, että hapen loppuminen on mahdollisesti siirtynyt myöhemmäksi loppukesää. Happi loppui pohjalta myös kesän 216 aikana. Kirkkojärven rehevyys ja alusveden happihäiriöt osoittavat tyydyttävää yleistilaa. Pääreitiltä sivussa olevan sameavetisemmän, voimakkaasti hajakuormitetun Prentinlahden tila on Kirkkojärveä heikompi sen ollessa rehevä tai erittäin rehevä. Mahnalanselällä virtausolot eivät vaikuta yhtä voimakkaasti kuin Kirkkojärven ja Kallioistenselän alueella, minkä seurauksena lämpötilakerrosteisuus on talviaikana selvempää. Mahnalanselän kesäaikainen happitilanne on heikentynyt jonkin verran pitemmällä aikavälillä. Rehevyystaso oli käytännössä lähes sama kuin Kirkkojärvellä.

71 65 Rehevintä aluetta Hämeenkyrön alapuolisella pääreitillä (Prentinlahti ei mukana tässä) on sekä nyt että aiemmin tehtyjen rehevyystarkkailujen perusteella Kirkkojärvi. Myös Kallioistenselkää ja Mahnalanselkää on pidetty rehevinä tai ainakin mesotrofisina, mihin luokkaan ne sijoittuivat myös vuonna 216 heinäkuussa todetun levänmuodostuksen myötä. Levätuotannon kannalta minimiravinne Siuron reitillä on fosfori, jonka määrä vesistössä on lisäksi laskenut pitkällä aikavälillä. Typpitaso on kohonnut aavistuksen kuormituksen vähenemisestä huolimatta koko alueella Kyrösjärvi mukaan lukien. Vesistön tilaa luokitellaan nykyisin ns. ekologisen tilan mukaisesti. Luokittelusta vastaa viranomainen eli Pirkanmaan ELY-keskus. Pappilanjoessa ekologinen tila laskee tyydyttäväksi ja myös Kirkkojärvi sekä Mahnalanselkä kuuluvat tyydyttävään luokkaan. Kirkkojärvi on arvioitu myös fysikaaliskemiallisten tekijöiden mukaan luokkaan tyydyttävä (fosfori ja typpi tyydyttävä), mutta sen alapuolisten alueiden fysikaalis-kemiallisten tekijöiden mukainen luokka on hyvä. Pelkästään piileväanalyysin perusteella Pappilanjoen ekologinen tila on erinomainen, joten näiltä osin jätevesillä tai säännöstelyllä ei ole ainakaan suurempaa joen tilaa heikentävää vaikutusta. Piilevät kerätään kiviltä, joten ne kuvaavat joessa virtaavan veden laatua. Alueella suoritettujen kalastotutkimusten mukaan tärkeimmät saalislajit Kirkkojärvellä ja Mahnalanselällä ovat hauki ja kuha, joiden kannat ovat hyvässä kunnossa. Jätevedet vaikuttavat periaatteessa rehevyyden kautta särkikaloja suosivasti. Kalojen elohopeapitoisuudet eivät rajoita vuonna 213 tehtyjen tutkimusten valossa tarkkailualueen haukien ja ahventen käyttöä ihmisravinnoksi. Kuloveteen laskevan Siuronkosken happitilanne oli hyvä läpi vuoden. Siuronkosken keskimääräinen fosforipitoisuus oli 23 µg/l, kun vastaava pitoisuus oli Kyröskoskessa 22 µg/l. Nousua tapahtui siten 1 µg/l eli noin 4,5 %. Siuronkosken pitoisuus 23 µg P/l oli kuitenkin selvästi korkeampi kuin Nokianvirran alapäässä (15 µg P/l), minne tulee huomattavaa jätevesikuormitusta Tampereen ja Nokian seudulta. Keskimääräinen typpitaso (753 µg N/l) jäi pienemmäksi kuin Nokianvirrassa (879 µg N/l). Määräävin tekijä Siuron reitin rehevyyden kannalta on hajakuormitus (sisältäen myös mahdollisen sisäisen kuormituksen), jonka osuus reitille kohdistuvasta fosforikuormituksesta ilman luonnonhuuhtoutumaa oli 92 % ja jätevesien osuus 8 %. Typpikuormasta ilman luonnonhuuhtoutumaa hajakuormituksen osuus oli 9 % ja jätevesien 1 %. Siuronkosken koko typpivirtaamasta jätevesien osu oli 4,5 % ha fosforivirtaamasta 3 %. KOKEMÄENJOEN VESISTÖN VESIENSUOJELUYHDISTYS RY Laatinut: Hydrobiologi, FM Harri Perälä Hyväksynyt: Vesiosaston johtaja Jukka Lammentausta

72 66 LIITTEET: Liitteet 1-1. Tarkkailutulokset 216 Liite 11. Kyröskosken virtaamat 216 Liite 12. Siuronkosken virtaamat 216 Liite 13. Purso Oy:n kuormitustulokset Liite 14. Piilevien tulokset 216 (Pertti Eloranta) JAKELU: Jakelu postitse: Pirkanmaan ELY-keskus, Ympäristö- ja luonnonvarat vastuualue Tampereen kaupungin kirjasto Pirkanmaan maakuntakirjasto Helsingin yliopisto, vapaakappaletoimisto 6 kpl Suomen ympäristökeskus, kirjasto Jakelu sähköpostitse: Hämeenkyrön kunta, kirjaamo (kirjaamo@hameenkyro.fi) Hämeenkyrön kunta, kirjaamo (jari.luoma@hameenkyro.fi) Kyröskosken Voima Oy, Mika Salo (mika.salo@vsv.fi) Metsä Board Oyj, Jaakko Ikonen (jaakko.ikonen@metsagroup.com) Metsä Board Oyj, Sirpa Eskelinen (sirpa.eskelinen@metsagroup.com) Purso Oy, Timo Tuohimaa (timo.tuohimaa@purso.fi) Pirkanmaan ELY-keskus, kirjaamo (kirjaamo.pirkanmaa@ely-keskus.fi) Pirkanmaan ELY-keskus, Anneli Vainonen (anneli.vainonen@ely-keskus.fi) Pohjois-Savon ELY-keskus, kirjaamo (kirjaamo.pohjois-savo@ely-keskus.fi) ELY-keskus, Järvi-Suomen kalatalouspalvelut (jorma.kirjavainen@ely-keskus.fi) Oy SCA Hygiene Products Ab (jenni.vainio@sca.com) Pro Agria Pirkanmaan Kalatalouskeskus (pirkanmaan.kalatalouskeskus@kalatalo.fi) Hämeenkyrön kunta, ympäristötoimi (kaisa.pieniluoma@hameenkyro.fi) Nokian kaupunki, ympäristötoimi (ymparistonsuojelu@nokiankaupunki.fi) Ylöjärven kaupunki, ympäristölautakunta (pentti.keskitalo@ylojarvi.fi) Mahnalanselän Kirkkojärven kalastusalue, Seppo Metsähonkala (seppo.metsahonkala@pp.inet.fi) Vammalan seudun kalastusalue (toimisto@vammalanseudunkalastusalue.net) Pirkkalan ympäristöterveydenhuolto (ymparistoterveys@pirkkala.fi)

73 67 KIRJALLISUUS: Eloranta, P Siuron reitin Pappilanjoen tarkkailu. Piileväanalyysien tulokset 216. Moniste, Jyväskylä. Heinonen, P Quantity and composition of phytoplankton in Finnish inland waters. Vesientutkimuslaitoksen julkaisuja 37, Vesihallitus 198, Helsinki. Kivinen, S Pappilanjoen ja Siuron reitin kalataloudellinen tarkkailu vuonna 213. Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry, Tampere. Julkaisu nro s + liitteet. Kivinen, S Pappilanjoen ja Siuron reitin kalataloudellinen tarkkailu vuonna 215. Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry, Tampere. Julkaisu nro s + liitteet. Koponen, H Hämeenkyrön kunnan jätevedenpuhdistamon kuormitus- ja käyttötarkkailun vuosiyhteenveto 216. Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry, Tampere. Kirje nro 564/17, Henri Koponen Moniste, 9s. Oravainen, R. ja Mattila, J Pappilanjoen tilan tarkastelu vuosina ja jätevesien purkupaikkojen siirtämisien mahdolliset vaikutukset veden laatuun. Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry, Tampere. Kirje nro 372/13, Moniste, 22s. Valkama, J. 23. Kyröskosken voimalaitoksen vuorokausisäännöstelyn vaikutusten erillistarkkailu. Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry. Kirje nro 872/JV. 17 s. + liitteet. Vesihallitus Kokemäenjoen ja Karvianjoen vesistöjen vesien käytön kokonais-suunnitelma, I osa. Vesihallituksen tiedotus s. Väisänen, A. 215a. Siuron reitin pohjaeläintarkkailu 214. Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry, Tampere. Kirje nro 747/15. Moniste, 24s + liitteet. Väisänen, A. 215b. Siuron reitin kalataloudellinen tarkkailu vuonna 214. Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry, Tampere. Julkaisu nro s + liitteet. Wetzel, R Limnology. Lake and River Ecosystems. London: Academic Press.

74 Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry Kyrösjärvi, Santanenä S Liite 1, sivu 1/1 Siuron reitin yht.tarkkailu (ohjelma uusittu 213) (SIRE2) Pvm. Hav.paikka Lämpöti *Happi Kyll.% *Sameus *Sähkonj *ph *KHT_titr *Väri *Kok.N *NO23-N *NH4-N *Kok.P *PO4-P *Fe *Klorof *Al.entero *Lämpkolif Syvyys (m) mg/l % FNU ms/m mg/l O2 mg/l Pt µg/l µg/l N µg/l N µg/l µg/l µg/l mg/m3 kpl/1 ml kpl/1 ml SIRE2 / S1 Kyrösjärvi Santanenä Kok.syv. 26,4 m; Näk.syv. 2, m; Lumi,1 dm; Jää 4 dm; Klo 9:55; Näytt.ottaja JI&AS; Ilm.lt. 2 C; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 32; 1, 1, 12,3 87 1,8 4,7 6, , 2, 11,8 85 1,7 4,7 6, , 2,2 11,2 81 1,7 18 2, 2,4 1,6 78 2, 21 25,5 3, 8, 6 2,3 5, 6, SIRE2 / S1 Kyrösjärvi Santanenä Kok.syv. 26, m; Näk.syv. 1,8 m; Klo 1:; Näytt.ottaja EH; Ilm.lt. 16 C; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 8 m/s; Tuulsuunt. 3; 1, 15,7 8,9 9 3, 4,2 6, , 11, 8,9 81 2,5 4,2 6, , 7, 9,4 78 1,8 4,3 6, , SIRE2 / S1 Kyrösjärvi Santanenä Kok.syv. 25,6 m; Näk.syv. 1,3 m; Klo 15:15; Näytt.ottaja HP; Ilm.lt. 25 C; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 15; 1, 21,3 9,9 11 4,2 4,1 7, < SIRE2 / S1 Kyrösjärvi Santanenä Kok.syv. 26,5 m; Näk.syv. 1,9 m; Klo 12:; Näytt.ottaja EH; Ilm.lt. 12 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 34; 1, 15,6 8,3 83 2,6 4,2 6, <2 48 1, 15,5 8,3 83 2,8 4,2 6, , 14,5 7, 69 2,3 18 2, 11,6 5,8 53 2, , 1,2 5,5 49 2,8 4,3 6, , SIRE2 / S1 Kyrösjärvi Santanenä Kok.syv. 26, m; Näk.syv. 1,9 m; Klo 14:; Näytt.ottaja EH; Ilm.lt. 4 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 36; 1, 1,1 9,3 83 2,2 4,3 6, , 1,2 9,4 84 2,2 4,3 6, , 9,7 9,7 85 2,6 4,3 6, ,9 FINAS akkreditoitu testauslaboratorio T64 * akkreditoitu määritys. Mittausepävarmuustiedot toimitetaan pyydettäessä.

75 Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry Kyröskoski 216. Liite 2, sivu 1/1 Siuron reitin yht.tarkkailu (ohjelma uusittu 213) (SIRE2) Pvm. Hav.paikka Lämpöti *Happi Kyll.% *Sameus *K-aine *Sähkonj *ph *KHT_titr *Väri *Kok.N *NO23-N *NH4-N *Kok.P *PO4-P *Al.entero *Lämpkolif Syvyys (m) mg/l % FNU mg/l ms/m mg/l O2 mg/l Pt µg/l µg/l N µg/l N µg/l µg/l kpl/1 ml kpl/1 ml SIRE2 / KK Kyrösjärven luusua Klo 9:5; Näytt.ottaja JI; Ilm.lt. -2 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 24; 1,,6 12,2 85 2,8 <1 4,9 6, SIRE2 / KK Kyrösjärven luusua Klo 1:45; Näytt.ottaja JI&AS; Ilm.lt. 2 C; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 32; 1, 1,5 11,9 85 3,9 2,5 4,7 6, SIRE2 / KK Kyrösjärven luusua Näk.syv. 1,8 m; Klo 1:2; Näytt.ottaja EH; Ilm.lt. 16 C; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 8 m/s; Tuulsuunt. 3; 1, 16,1 8,3 84 2,8 2,7 4,2 6, SIRE2 / KK Kyrösjärven luusua Kok.syv. 1,5 m; Näk.syv. 1,2 m; Klo 14:55; Näytt.ottaja HP; Ilm.lt. 25 C; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 15; 1, 2,7 9,6 11 3,9 4,4 4,1 7, < SIRE2 / KK Kyrösjärven luusua Klo 12:35; Näytt.ottaja EH; Ilm.lt. 12 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 34; 1, 15,3 8,2 82 3, 2,4 4,1 6, < SIRE2 / KK Kyrösjärven luusua Klo 1:3; Näytt.ottaja EH; Ei näytteitä! SIRE2 / KK Kyrösjärven luusua Klo 14:4; Näytt.ottaja EH; Ilm.lt. 4 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 36; 1, 9, 1,1 88 2,7 2,2 4, 7, <2 7 FINAS akkreditoitu testauslaboratorio T64 * akkreditoitu määritys. Mittausepävarmuustiedot toimitetaan pyydettäessä.

76 Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry Pappilanjoki, Kyron kartonkitehtaan alapuoli 216. Liite 3, sivu 1/1 Siuron reitin yht.tarkkailu (ohjelma uusittu 213) (SIRE2) Pvm. Hav.paikka Lämpöti *Happi Kyll.% *Sameus *K-aine *Sähkonj *ph *KHT_titr *Väri *Kok.N *NO23-N *NH4-N *Kok.P *PO4-P *Al.entero *kolif. *Lämpkolif *E.coli Syvyys (m) mg/l % FNU mg/l ms/m mg/l O2 mg/l Pt µg/l µg/l N µg/l N µg/l µg/l kpl/1 ml MPN/1ml kpl/1 ml MPN/1ml SIRE2 / P4 Pappilanjoki 4 Klo 1:15; Näytt.ottaja JI; Ilm.lt. -2 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 24; 1, 1,7 12,1 87 3,1 1, 5,1 6, SIRE2 / P4 Pappilanjoki 4 Klo 11:1; Näytt.ottaja JI&AS; Ilm.lt. 2 C; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 32; 1, 1,5 11,8 84 1,9 <1 5, 6, < SIRE2 / P4 Pappilanjoki 4 Kok.syv. 5,5 m; Näk.syv. 1,8 m; Klo 14:3; Näytt.ottaja EH; Ilm.lt. 2 C; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 3; 1, 16,4 8,7 89 3, 3,3 4,5 6, SIRE2 / P4 Pappilanjoki 4 Kok.syv. 5,5 m; Näk.syv. 1,5 m; Klo 12:15; Näytt.ottaja HP; Ilm.lt. 25 C; Pilv. 2 /8; Tuulnop. m/s; Tuulsuunt. 15; 1, 2, 8,7 96 3,3 4,4 4,6 7, < SIRE2 / P4 Pappilanjoki 4 Klo 13:; Näytt.ottaja EH; Ilm.lt. 12 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 34; 1, 15,1 8,3 83 3, 2,8 4,4 6, < SIRE2 / P4 Pappilanjoki 4 Klo 15:; Näytt.ottaja EH; Ilm.lt. 4 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 36; 1, 8,9 1,1 87 2,8 1,8 4,3 7, < SIRE2 / P4 Pappilanjoki 4 Kok.syv. 5, m; Näk.syv. 2, m; Klo 12:; Näytt.ottaja EH; Ilm.lt. 4 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 2; 1, 8,4 1,3 88 2,4 1,4 7,5 7, FINAS akkreditoitu testauslaboratorio T64 * akkreditoitu määritys. Mittausepävarmuustiedot toimitetaan pyydettäessä.

77 Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry Pappilanjoki, Hkyrön jvp:n alapuoli 216. Liite 4, sivu 1/1 Siuron reitin yht.tarkkailu (ohjelma uusittu 213) (SIRE2) Pvm. Hav.paikka Lämpöti *Happi Kyll.% *Sameus *K-aine *Sähkonj *ph *KHT_titr *Väri *Kok.N *NO23-N *NH4-N *Kok.P *PO4-P *Al.entero *kolif. *Lämpkolif *E.coli Syvyys (m) mg/l % FNU mg/l ms/m mg/l O2 mg/l Pt µg/l µg/l N µg/l N µg/l µg/l kpl/1 ml MPN/1ml kpl/1 ml MPN/1ml SIRE2 / S2 Pappilanjoki S2 (F) Klo 1:3; Näytt.ottaja JI; Ilm.lt. -2 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 24; 1, 1,5 12,1 86 3,1 1,9 9,6 7, ~ SIRE2 / S2 Pappilanjoki S2 (F) Klo 12:1; Näytt.ottaja JI&AS; Ilm.lt. 2 C; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 32; 1, 1,8 11,6 84 2,2 1, 5,1 6, <2 47 < SIRE2 / S2 Pappilanjoki S2 (F) Näk.syv. 1,7 m; Klo 14:5; Näytt.ottaja EH; Ilm.lt. 2 C; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 3; 1, 16,5 8,6 88 3,5 4,3 4,6 6, SIRE2 / S2 Pappilanjoki S2 (F) Kok.syv. 4, m; Näk.syv. 1,2 m; Klo 12:4; Näytt.ottaja HP; Ilm.lt. 25 C; Pilv. 2 /8; Tuulnop. m/s; 1, 19,1 7,9 85 5,3 8,4 6,9 7, < SIRE2 / S2 Pappilanjoki S2 (F) Klo 13:3; Näytt.ottaja EH; Ilm.lt. 12 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 34; 1, 15,4 8,2 82 5, 4,6 4,7 6, ~ SIRE2 / S2 Pappilanjoki S2 (F) Klo 9:3; Näytt.ottaja EH; Ei näytteitä! SIRE2 / S2 Pappilanjoki S2 (F) Kok.syv. 4, m; Näk.syv. 1,8 m; Klo 11:3; Näytt.ottaja EH; Ilm.lt. 4 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 2; 1, 8,2 1,2 86 2,3 1,2 8,7 7, >24 >8 92 FINAS akkreditoitu testauslaboratorio T64 * akkreditoitu määritys. Mittausepävarmuustiedot toimitetaan pyydettäessä.

78 Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry Prentinlahti 216. Liite 5, sivu 1/1 Siuron reitin yht.tarkkailu (ohjelma uusittu 213) (SIRE2) Pvm. Hav.paikka Lämpöti *Happi Kyll.% *Sameus *Sähkonj *ph *KHT_titr *Väri *Kok.N *NO23-N *NH4-N *Kok.P *PO4-P *Fe *Klorof *Al.entero *Lämpkolif Ulkonäkö Syvyys (m) mg/l % FNU ms/m mg/l O2 mg/l Pt µg/l µg/l N µg/l N µg/l µg/l µg/l mg/m3 kpl/1 ml kpl/1 ml SIRE2 / PRENT Kirkkojä Prentinlahti 3 Kok.syv. 5,9 m; Näk.syv.,3 m; Lumi dm; Jää,3 dm; Klo 15:1; Näytt.ottaja TK; Ilm.lt. 4 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 12 m/s; Tuulsuunt. 18; 1, 1,5 11, ,1 6, ~62 5, 2,2 9, ,5 6, SIRE2 / PRENT Kirkkojä Prentinlahti 3 Kok.syv. 5,8 m; Näk.syv.,9 m; Klo 16:15; Näytt.ottaja MN; Ilm.lt. 12 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 15 m/s; Tuulsuunt. 18; 1, 12,9 1, 94 8,2 6,1 7, ~4 5, 12,9 9,8 93 7,8 6, 7, SIRE2 / PRENT Kirkkojä Prentinlahti 3 Kok.syv. 5,3 m; Näk.syv. 1,2 m; Klo 8:15; Näytt.ottaja EH; Ilm.lt. 13 C; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 3; 1, 17,2 7,4 77 6,5 6,1 6, SIRE2 / PRENT Kirkkojä Prentinlahti 3 Kok.syv. 5,5 m; Näk.syv. 1,5 m; Klo 9:; Näytt.ottaja EH; Ilm.lt. 2 C; Pilv. /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 13; 1, 19,2 9, 98 3,4 6,6 7, , 16,7, ,4 6, samea SIRE2 / PRENT Kirkkojä Prentinlahti 3 Kok.syv. 5,8 m; Näk.syv. 1,4 m; Lumi 3 dm; Jää 4 dm; Klo 11:5; Näytt.ottaja JI&AS; Ilm.lt. 2 C; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 32; 1, 1,4 11,1 79 4,6 6,5 6, ~1 ~4 5, 2, 9,7 7 5,4 7,3 6, SIRE2 / PRENT Kirkkojä Prentinlahti 3 Kok.syv. 5,7 m; Näk.syv. 1,3 m; Klo 12:; Näytt.ottaja EH; Ilm.lt. 2 C; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 3; 1, 16,7 8,7 89 5,2 5,6 7, , 13,5 4,5 43 8,9 5,8 6, SIRE2 / PRENT Kirkkojä Prentinlahti 3 Kok.syv. 5,5 m; Näk.syv. 1,1 m; Klo 9:3; Näytt.ottaja HP; Ilm.lt. 25 C; Pilv. /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 15; 1, 2,3 9,1 1 3,3 6,3 7, SIRE2 / PRENT Kirkkojä Prentinlahti 3 Kok.syv. 5,6 m; Näk.syv. 1,2 m; Klo 8:; Näytt.ottaja EH; Ilm.lt. 1 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. m/s; 1, 15,3 8,3 83 3,6 5,8 7, ~86 5, 14,7 E E 8,2 6,5 7, FINAS akkreditoitu testauslaboratorio T64 * akkreditoitu määritys. Mittausepävarmuustiedot toimitetaan pyydettäessä.

79 Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry Kirkkojärvi 216 Liite 6, sivu 1/1 Siuron reitin yht.tarkkailu (ohjelma uusittu 213) (SIRE2) Pvm. Hav.paikka Lämpöti *Happi Kyll.% *Sameus *Sähkonj *ph *KHT_titr *Mn *Väri *Kok.N *NO23-N *NH4-N *Kok.P *PO4-P *Fe Si SiO2 *Klorof *kolif. *Al.entero *Lämpkolif *E.coli Syvyys (m) mg/l % FNU ms/m mg/l O2 µg/l mg/l Pt µg/l µg/l N µg/l N µg/l µg/l µg/l mg/l mg/l mg/m3 MPN/1ml kpl/1 ml kpl/1 ml MPN/1ml SIRE2 / S3 Kirkkojärvi S3, syvänne Kok.syv. 16, m; Näk.syv. 1,4 m; Lumi 1 dm; Jää 3 dm; Klo 11:1; Näytt.ottaja JI; Ilm.lt. -2 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 24; 1,,5 11,6 81 3, 5,8 6, , 6, ,,8 11,1 77 3,5 5,8 6, , 6,4 1, 1, 1,6 75 3,6 5,8 6, , 6,3 13, 1,7 9,8 71 3,9 5,6 6, , 2,8 7,4 54 5,1 5,7 6, ,2 6, SIRE2 / S3 Kirkkojärvi S3, syvänne Kok.syv. 16, m; Näk.syv. 1,8 m; Lumi dm; Jää 4 dm; Klo 13:; Näytt.ottaja JI&AS; Ilm.lt. 5 C; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 32; 1, 1,9 11,3 81 2,3 5,5 6, ,8 6,1 31 ~14 ~25 9 5, 1,8 11,4 82 2,3 5,4 6,7 E 21 2,9 6,1 1, 1,8 11,2 8 2,4 5,6 6, ,8 6,1 13, 1,8 11, 79 3,5 6,1 6, , 1,8 1,8 78 4,4 6,4 6, , 6, SIRE2 / S3 Kirkkojärvi S3, syvänne Kok.syv. 16, m; Näk.syv. 1,3 m; Klo 12:3; Näytt.ottaja EH; Ilm.lt. 2 C; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 3; 1, 16,3 8,5 87 2,9 5,5 7, ,7 5, , 16,2 8,3 85 3,1 5,5 6, ,8 6,1 1, 9,9 8,4 74 1,9 4,9 6, , 6,5 13, 8,6 8,2 7 2,1 4,9 6, , 8,1 7,2 61 3, 5, 6, ,1 6,6-2 8, SIRE2 / S3 Kirkkojärvi S3, syvänne Kok.syv. 16, m; Näk.syv. 1,1 m; Klo 9:45; Näytt.ottaja HP; Ilm.lt. 25 C; Pilv. /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 15; 1, 2,7 8,4 94 3,5 6,1 7, <2 57 2,3 5, , 18,6 7, 75 2,3 6,5 6, ,4 5,1 1, 11,2 3, 27 2,5 5,4 6, ,9 6,2 13, 9,3 1,8 16 3, 5,4 6, , 8,8 1, 9 4,1 5,5 6, ,1 6, SIRE2 / S3 Kirkkojärvi S3, syvänne Kok.syv. 16, m; Näk.syv. 1,5 m; Klo 8:4; Näytt.ottaja EH; Ilm.lt. 1 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. m/s; 1, 15,4 8, 8 2,7 5,1 6, ,7 5, , 15,5 8, 8 2,6 5,1 6, ,6 5,7 1, 15,2 7, 69 3, 5,2 6, ,7 5,8 13, 11, <,2 <1 11 6,1 6, , 9,4 <,2 <1 22 6,3 6, E ,7 8, -2 6, SIRE2 / S3 Kirkkojärvi S3, syvänne Kok.syv. 16,2 m; Näk.syv. 1,8 m; Klo 11:; Näytt.ottaja EH; Ilm.lt. 4 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 2; 1, 7,8 1,1 85 3,2 5,1 6, ,1 6, , 7,7 1, 84 3,1 5,2 6, , 6,5 1, 7,7 1, 84 3,2 5,1 6, ,1 6,6 15, 7,7 1, 84 3,2 5,1 6, ,1 6,6-2 3,7 FINAS akkreditoitu testauslaboratorio T64 * akkreditoitu määritys. Mittausepävarmuustiedot toimitetaan pyydettäessä.

80 Õ±µ»³<»² ±»² ª» *² ª»»² «±» «¼ Ó ² ²» µ< îðïêò Ô» éô ª«ïñï Í «±²» ² ò µµ «ø±» ³ «««îðïí øí ÎÛî Ъ³ò Ø ªò µµ Ô<³ * öø Õ òû öí ³»«öÍ< µ±² ö Ø öõøìá öê< öõ±µòò öòñîíóò öòøìóò öõ±µòð öðñìóð Í Í Ñî öõ ± ±º öß ò»²» ± öô<³ µ± º Í ª ø³ ³¹ñ û ÚÒË ³Íñ³ ³¹ñ Ñî ³¹ñ Ð k¹ñ k¹ñ Ò k¹ñ Ò k¹ñ k¹ñ ³¹ñ ³¹ñ ³¹ñ³í µ ñïðð ³ µ ñïðð ³ îëòïòîðïê Í ÎÛî ñ Íë Ó ² ²» µ< Õ±µò ªò îîôð ³å Ò<µò ªò ïôê ³å Ô«³ ï ¼³å Ö<< í ¼³å Õ ± ïîæîðå Ò< ò± Ö å ³ò ò óî pýå Ð ªò è ñèå Ì««²± ò í ³ñ å Ì««««² ò îìðå ïôð ðôí ïðôè éì íôê ëôë êôè ïë ïðð èéð ìíð ì îí è íôð êôí ð ð ëôð ðôç ïðôé éë íôî îí ïðôð îôï ïðôî éì ëôï êôï êôè ïë ïððð ëéð ì îé íôê éôé ïëôð îôé çôê éï ìôç íì îïôð íôë ìôí íî çôè éôï êôê ïë ïïðð ìîð ïìð ëë ìôë çôê ïéòíòîðïê Í ÎÛî ñ Íë Ó ² ²» µ< Õ±µò ªò îîôð ³å Ò<µò ªò îôð ³å Ô«³ ðôï ¼³å Ö<< ì ¼³å Õ ± ïíæëëå Ò< ò± Ö úßíå ³ò ò ë pýå Ð ªò ì ñèå Ì««²± ò è ³ñ å Ì««««² ò íîðå ïôð ïôì ïïôí èð îôê ëôë êôé ïì çî èðð ìïð ïð îï ç îôç êôî ï ð ëôð ïôì ïðôè éé íôï îî ïðôð îôð ïðôï éí ìôê ëôç êôé ïì çíð ëëð ê îê íôê éôé ïëôð íôï èôë êì íôì íð îïôð íôè îôì ïè ìôì éôð êôë ïë çéð ëêð ïî ìî ìôî èôç èòêòîðïê Í ÎÛî ñ Íë Ó ² ²» µ< Õ±µò ªò îîôð ³å Ò<µò ªò ïôì ³å Ô«³ ð ¼³å Ö<< ð ¼³å Õ ± ïíæíðå Ò< ò± ÛØå ³ò ò îð pýå Ð ªò ï ñèå Ì««²± ò ïð ³ñ å Ì««««² ò íððå ïôð ïêôë èôê èè ìôè ëôï éôð ïì ïðð éëð îêð ïè îí í îôè êôð ð ï ëôð ïêôë èôç çï ìôí îî ïðôð ïïôé èôï éë îôé ëôï êôé ïì éçð íêð íç ïç íôð êôì ïëôð éôì èôì éð îôê îì îïôð êôé éôê êî îôç ëôí êôê ïí çìð ìèð íî îè íôí éôð ðóî ïï îëòéòîðïê Í ÎÛî ñ Íë Ó ² ²» µ< Õ±µò ªò îîôð ³å Ò<µò ªò ïôî ³å Õ ± ïðæìëå Ò< ò± ØÐå ³ò ò îë pýå Ð ªò ð ñèå Ì««²± ò ï ³ñ å Ì««««² ò ïëðå ïôð îðôè çôí ïðð îôé ëôë éôë ïí èê êìð ïíð îî îí äî ïôè íôç ð î ëôð ïçôî éôì èð íôï ïé ïðôð ïéôð ëôê ëè îôê ëôé êôé ïí êçð îìð îî ïç îôí ëôð ïëôð èôê ìôê íç îôë îê îïôð éôí íôì îè íôì ëôè êôì ïì çéð ëíð ì íì íôë éôë ðóî îï ëòçòîðïê Í ÎÛî ñ Íë Ó ² ²» µ< Õ±µò ªò îïôè ³å Ò<µò ªò ïôë ³å Õ ± ðçæìðå Ò< ò± ÛØå ³ò ò ïð pýå Ð ªò è ñèå Ì««²± ò ï ³ñ å Ì««««² ò íëðå ïôð ïëôè éôç éç íôê ëôç éôï ïî èï êéð ïéð ïë îð äî îôï ìôë í î ëôð ïëôç èôð èï íôï ïè ïðôð ïëôè éôê éé ìôð ëôè éôð ïî êìð ïêð ïè îð îôï ìôì ïëôð ïëôï êôë êë ëôð îð îïôð éôê ðôîï î çôë êôç êôê ïì ïððð ëðð ìï ëì ìôë çôé ðóî çôë ïèòïðòîðïê Í ÎÛî ñ Íë Ó ² ²» µ< Õ±µò ªò îîôð ³å Ò<µò ªò ïôé ³å Õ ± ïðæððå Ò< ò± ÛØå ³ò ò ì pýå Ð ªò è ñèå Ì««²± ò ì ³ñ å Ì««««² ò îððå ïôð éôì ïðôí èê íôî ëôè éôð ïï èè êçð îìð ïð îí í îôé ëôé é ì ïðôð éôë ïðôï èë íôê ëôè éôð ïî êèð îî îôê ëôê îïôð éôí ïðôí èë íôê ëôè éôð ïï êçð îï îôê ëôë ðóî ìôì Ú ÒßÍ µµ»¼ ± «¾± ± ± Ìðêì ö µµ»¼ ± «³<< ò Ó <ª ³«¼± ± ³» ² ¼» <» <ò

81 Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry Murhasaaren asema, Purson yläpuoli Liite 8, sivu 1/1 Siuron reitin yhteistarkkailu, vanha päivittämätön (SIRE) Siuron reitin yht.tarkkailu (ohjelma uusittu 213) (SIRE2) Pvm. Hav.paikka Lämpöti *Sähkonj *ph *SO4(H) *Al Syvyys (m) ms/m mg/l µg/l SIRE / MS Jokisjärvi Murhasaari 1 Klo 15:1; Näytt.ottaja EH; Ilm.lt. C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 18; 1, 1,1 6,4 6, SIRE / MS Jokisjärvi Murhasaari 1 Kok.syv. 2,4 m; Näk.syv. 1,8 m; Klo 16:45; Näytt.ottaja AL; Ilm.lt. 15 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. 2; 1, 18,3 5,9 7,1 6, SIRE / MS Jokisjärvi Murhasaari 1 Klo 16:5; Näytt.ottaja JI; Ilm.lt. -1 C; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 13 m/s; Tuulsuunt. 32; 1, 6,2 6,9 6, SIRE / MS Jokisjärvi Murhasaari 1 Kok.syv. 2, m; Näk.syv. 1,6 m; Klo 17:; Näytt.ottaja AL; Ilm.lt. 19 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 18; 1, 19,3 6,1 7,2 6, SIRE / MS Jokisjärvi Murhasaari 1 Klo 8:45; Näytt.ottaja MN; Ilm.lt. -3 C; Pilv. 3 /8; 1,,4 5,7 6,9 5, SIRE / MS Jokisjärvi Murhasaari 1 Klo 17:3; Näytt.ottaja JI; Ilm.lt. 15 C; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 5; 1, 5,2 7,1 5, SIRE / MS Jokisjärvi Murhasaari 1 Klo 1:3; Näytt.ottaja pw; Ilm.lt. -11 C; Pilv. /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 9; 1,,7 5,6 6,6 5, SIRE2 / MS Jokisjärvi Murhasaari 1 Kok.syv. 2,7 m; Näk.syv. 1, m; Klo 13:3; Näytt.ottaja HP; Ilm.lt. 2 C; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 18; 1, 19,4 5,5 7,2 5, SIRE2 / MS Jokisjärvi Murhasaari 1 Klo 15:35; Näytt.ottaja MN; Ilm.lt. 8 C; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 27; 1, 6,9 6,9 5, SIRE2 / MS Jokisjärvi Murhasaari 1 Kok.syv. 3, m; Näk.syv. 1,6 m; Klo 15:; Näytt.ottaja EH; Ilm.lt. 15 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 7 m/s; Tuulsuunt. 18; 1, 19,8 5,9 7,1 6, SIRE2 / MS Jokisjärvi Murhasaari 1 Klo 9:1; Näytt.ottaja TK; Ilm.lt. 4 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 12 m/s; Tuulsuunt. 18; 1, 2,1 5,8 6,9 5, SIRE2 / MS Jokisjärvi Murhasaari 1 Kok.syv. 3,6 m; Näk.syv. 1,5 m; Klo 11:4; Näytt.ottaja EH; Ilm.lt. 17 C; Pilv. /8; Tuulnop. m/s; 1, 2, 6,1 7,2 6, SIRE2 / MS Jokisjärvi Murhasaari 1 Klo 14:2; Näytt.ottaja JI&AS; Ilm.lt. 5 C; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 8 m/s; Tuulsuunt. 32; 1, 1,5 5,5 6,8 5, SIRE2 / MS Jokisjärvi Murhasaari 1 Kok.syv. 2,8 m; Näk.syv. 1,5 m; Klo 1:; Näytt.ottaja EH; Ilm.lt. 1 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 35; 1, 15,2 5,8 7,1 6,6 16 FINAS akkreditoitu testauslaboratorio T64 * akkreditoitu määritys. Mittausepävarmuustiedot toimitetaan pyydettäessä.

82 Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry Siuronkoski 216. Liite 9, sivu 1/1 Siuron reitin yht.tarkkailu (ohjelma uusittu 213) (SIRE2) Pvm. Hav.paikka Lämpöti *Happi Kyll.% *Sameus *K-aine *Sähkonj *ph *KHT_titr *Väri *Kok.N *NO23-N *NH4-N *Kok.P *PO4-P *SO4 *Al *Al.entero *Lämpkolif Syvyys (m) mg/l % FNU mg/l ms/m mg/l O2 mg/l Pt µg/l µg/l N µg/l N µg/l µg/l mg/l µg/l kpl/1 ml kpl/1 ml SIRE2 / SK Siuronkoski 84 Klo 12:55; Näytt.ottaja JI; Ilm.lt. -2 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 24; 1,,6 1,6 74 5, 1,4 5,6 6, SIRE2 / SK Siuronkoski 84 Klo 13:25; Näytt.ottaja JI; Ilm.lt. 2 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 27; 1,,7 1,8 76 4,5 7,8 6, SIRE2 / SK Siuronkoski 84 Klo 14:5; Näytt.ottaja JI&AS; Ilm.lt. 5 C; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 8 m/s; Tuulsuunt. 32; 1, 1,7 1,9 78 2,7 1,1 5,5 6, , SIRE2 / SK Siuronkoski 84 Lumi dm; Jää dm; Klo 8:2; Näytt.ottaja EH; Ilm.lt. 2 C; Pilv. 2 /8; Tuulnop. m/s; 1, 3,6 11,1 84 6,6 6, 6, SIRE2 / SK Siuronkoski 84 Lumi dm; Jää dm; Klo 9:; Näytt.ottaja EH; Ilm.lt. 25 C; Pilv. 1 /8; Tuulnop. m/s; 1, 15, 1,1 1 3,1 3,7 7, SIRE2 / SK Siuronkoski 84 Klo 8:2; Näytt.ottaja EH; Ilm.lt. 18 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. m/s; 1, 15,9 8,7 88 4,5 4,8 6, SIRE2 / SK Siuronkoski 84 Klo 16:5; Näytt.ottaja HP; Ilm.lt. 25 C; Pilv. /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 15; 1, 21,2 8,7 98 3,1 4,4 5,6 7, < SIRE2 / SK Siuronkoski 84 Klo 14:; Näytt.ottaja EH; Ilm.lt. 1 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 35; 1, 16,4 8,2 84 3,4 5,9 7, , SIRE2 / SK Siuronkoski 84 Lumi dm; Jää dm; Klo 1:26; Näytt.ottaja TeK; Ilm.lt. 12 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 23; 1, 13,4 8,7 83 3, 5,9 7, SIRE2 / SK Siuronkoski 84 Näk.syv. 1,7 m; Klo 8:3; Näytt.ottaja EH; Ilm.lt. 5 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 2; 1, 6,9 1,4 85 3,3 6, 7, SIRE2 / SK Siuronkoski 84 Klo 11:23; Näytt.ottaja ASU; Ilm.lt. 2 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 2; 1,,8 11,9 83 3,5 6, 7, SIRE2 / SK Siuronkoski 84 Lumi dm; Jää dm; Klo 11:3; Näytt.ottaja ML; Ilm.lt. C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. ; 1,,6 12,7 88 4, 5,5 6, FINAS akkreditoitu testauslaboratorio T64 * akkreditoitu määritys. Mittausepävarmuustiedot toimitetaan pyydettäessä.

83 Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry Lyhytaikaissäännösteyn tarkkailu v Liite 1, sivu 1/2 PVO- KYRÖSKOSKEN VOIMALA (PVOKYR) Pvm. Hav.paikka Lämpöti *Happi Kyll.% *Sameus *K-aine *Sähkonj *ph *KHT_titr *Väri *Kok.N *NH4-N *Kok.P *Al.entero *kolif. *Lämpkolif *E.coli Syvyys (m) mg/l % FNU mg/l ms/m mg/l O2 mg/l Pt µg/l µg/l N µg/l kpl/1 ml MPN/1ml kpl/1 ml MPN/1ml PVOKYR / A Kyröskoski Lumi dm; Jää dm; Klo 7:4; Näytt.ottaja EH; Ilm.lt. 8 C; Pilv. /8; Tuulnop. m/s; 1. 12,5 1,7 1 2,5 1,7 6,4 6, < PVOKYR / A Kyröskoski Klo 6:15; Näytt.ottaja HP; Ilm.lt. 18 C; Tuulnop. m/s; 1. 2,3 9,6 11 3,6 3,6 4, 7, PVOKYR / A Kyröskoski Lumi dm; Jää dm; Klo 12:4; Näytt.ottaja EH; Ilm.lt. 15 C; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 34; 1. 15,3 8,2 82 2,9 2,4 4,1 6, PVOKYR / B Pappilanjoki, alakanav.,5 km Kok.syv. 3,5 m; Näk.syv. 1,7 m; Lumi dm; Jää dm; Klo 6:5; Näytt.ottaja EH; Ilm.lt. 8 C; Pilv. /8; Tuulnop. m/s; 1. 12,2 1,2 95 2,4 2, 8,8 7, PVOKYR / B Pappilanjoki, alakanav.,5 km Kok.syv. 3,5 m; Näk.syv. 1,3 m; Klo 8:; Näytt.ottaja HP; Ilm.lt. 18 C; Pilv. /8; Tuulnop. m/s; 1. 19,4 7,6 83 4,6 5,6 5,9 6, PVOKYR / B Pappilanjoki, alakanav.,5 km Kok.syv. 3, m; Näk.syv. 1,7 m; Lumi dm; Jää dm; Klo 7:3; Näytt.ottaja EH; Ilm.lt. 1 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. m/s; 1. 15,9 8,3 84 3, 2, 8,9 E ~32 65 ~ PVOKYR / C Pappilanjoki, alakanav. 1,5 km Kok.syv. 5,6 m; Näk.syv. 1,7 m; Lumi dm; Jää dm; Klo 6:4; Näytt.ottaja EH; Ilm.lt. 8 C; Pilv. /8; Tuulnop. m/s; 1. 11,6 1,1 93 2,2 2, 1,5 7, , 11,5 1, 92 2,5 2, 12,2 7, PVOKYR / C Pappilanjoki, alakanav. 1,5 km Kok.syv. 5,8 m; Näk.syv. 1,4 m; Klo 7:48; Näytt.ottaja HP; Ilm.lt. 18 C; Pilv. /8; Tuulnop. m/s; 1. 19,8 8, 87 2,7 3,5 9,7 7, ~ ,4 6,4 7 2,4 3, 9,1 7, PVOKYR / C Pappilanjoki, alakanav. 1,5 km Kok.syv. 5,7 m; Näk.syv. 1,3 m; Lumi dm; Jää dm; Klo 7:15; Näytt.ottaja EH; Ilm.lt. 1 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. m/s; 1. 15,5 8,3 83 3, 2,6 6,9 E ~77 16 ~ ,6 8,3 83 3, 2,4 6,7 6, PVOKYR / D Pappilanjoki, alakanav. 3,5 km Kok.syv. 4, m; Näk.syv. 1,5 m; Lumi dm; Jää dm; Klo 6:3; Näytt.ottaja EH; Ilm.lt. 8 C; Pilv. /8; Tuulnop. m/s; 1. 12, 9,8 91 3, 2,6 13, 7, ,9 9,7 88 1,2 7, 14 FINAS akkreditoitu testauslaboratorio T64 * akkreditoitu määritys. Mittausepävarmuustiedot toimitetaan pyydettäessä.

84 Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry Lyhytaikaissäännösteyn tarkkailu v Liite 1, sivu 2/2 PVO- KYRÖSKOSKEN VOIMALA (PVOKYR) Pvm. Hav.paikka Lämpöti *Happi Kyll.% *Sameus *K-aine *Sähkonj *ph *KHT_titr *Väri *Kok.N *NH4-N *Kok.P *Al.entero *kolif. *Lämpkolif *E.coli Syvyys (m) mg/l % FNU mg/l ms/m mg/l O2 mg/l Pt µg/l µg/l N µg/l kpl/1 ml MPN/1ml kpl/1 ml MPN/1ml PVOKYR / D Pappilanjoki, alakanav. 3,5 km Kok.syv. 4,2 m; Näk.syv. 1,5 m; Klo 7:35; Näytt.ottaja HP; Ilm.lt. 18 C; Pilv. /8; Tuulnop. m/s; 1. 19,9 7,7 85 2,4 2,9 9,7 7, ~ ,3 7,9 84 8,6 7, PVOKYR / D Pappilanjoki, alakanav. 3,5 km Kok.syv. 4, m; Näk.syv. 1,3 m; Lumi dm; Jää dm; Klo 7:; Näytt.ottaja EH; Ilm.lt. 1 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. m/s; 1. 15,3 8,1 81 3,8 2,8 7,6 6, ~23 16 ~ ,8 8,1 8 7,8 7, PVOKYR / E Hkyrön puhdistamon alap Kok.syv. 9,3 m; Näk.syv. 1,5 m; Lumi dm; Jää dm; Klo 6:1; Näytt.ottaja EH; Ilm.lt. 8 C; Pilv. /8; Tuulnop. m/s; 1. 12,6 9,7 91 2,6 2,4 12,5 7, ,6 9,7 87 2,3 2,2 1,8 7, PVOKYR / E Hkyrön puhdistamon alap Kok.syv. 9,6 m; Näk.syv. 1,5 m; Klo 7:2; Näytt.ottaja HP; Ilm.lt. 18 C; Pilv. /8; Tuulnop. m/s; 1. 19,9 8, 88 2,5 3,3 1, 7, ,6 6,7 72 5,7 5,7 6,9 6, PVOKYR / E Hkyrön puhdistamon alap Kok.syv. 9,5 m; Näk.syv. 1,2 m; Lumi dm; Jää dm; Klo 6:5; Näytt.ottaja EH; Ilm.lt. 1 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. m/s; 1. 15,2 7,8 78 6, 4,6 7,7 6, ~ ,1 7, ,2 8, 6, PVOKYR / F Alajuoksu S2 Kok.syv. 4,5 m; Näk.syv. 1,4 m; Lumi dm; Jää dm; Klo 5:45; Näytt.ottaja EH; Ilm.lt. 8 C; Pilv. /8; Tuulnop. m/s; 1. 12,8 9,9 93 2,6 2,3 1,8 7, ,6 9,9 89 9, 7, PVOKYR / F Alajuoksu S2 Kok.syv. 4,5 m; Näk.syv. 1,6 m; Klo 6:55; Näytt.ottaja HP; Ilm.lt. 18 C; Pilv. /8; Tuulnop. m/s; 1. 19,9 8, 88 2,6 3,5 1,1 7, ,3 7,6 83 9,2 7, PVOKYR / F Alajuoksu S2 Kok.syv. 4, m; Näk.syv. 1,5 m; Lumi dm; Jää dm; Klo 6:35; Näytt.ottaja EH; Ilm.lt. 1 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. m/s; 1. 15,1 8, 79 2,8 2, 7,9 6, ,2 7,9 78 8,1 6,9 17 FINAS akkreditoitu testauslaboratorio T64 * akkreditoitu määritys. Mittausepävarmuustiedot toimitetaan pyydettäessä.

85 KOKEMÄENJOEN VESISTÖALUE (NRO 35) LIITE 11. MITTAUSPAIKKA: KYRÖSKOSKI VUODEN 216 VIRTAAMAT (lähde SYKE:n Hertta tietokanta) KOORDINAATIT (YK): VUOSI 216 VALUMA-ALUE F KM , JÄRVISYYS L % 8,9 PV TAMMI HELMI MAALIS HUHTI TOUKO KESÄ HEINÄ ELO SYYS LOKA MARRAS JOULU 1 63,5 32,1 37, 26,7 48, 29,7 29,3 14,4 29,4 2,3 14,4 34,5 2 55,5 32,1 37, 2,3 62,9 25,2 2,3 14,5 27,1 2,3 14,1 34,6 3 48,2 32, 37, 2,3 63,4 29,6 2,3 14,4 2,3 16,9 14,3 2,3 4 62,9 28,9 37, 61,8 63,4 2,3 11,5 18,9 2,3 2,3 14, 2,3 5 63,4 32, 2,3 62,6 63,4 2,3 11,4 14,4 17, 16,7 2,3 29,6 6 63,3 2,3 2,3 62,5 63,4 19,6 11,6 2,3 16,9 16,9 2,3 29,5 7 63,3 2,3 37, 62,5 63,4 19,6 11,4 2,3 17, 24, 14,3 29,5 8 63,2 47,3 37, 62,6 48,1 19,5 11,1 14,5 17, 2,3 14,3 29,5 9 63,2 57,2 36,8 2,3 62,9 19,6 1,5 14,5 16,9 2,3 14,3 29,5 1 47,9 57,2 36,9 2,3 63,4 19,5 1,5 14,4 2,3 2,3 14,3 2, ,6 57,2 36,9 62,5 63,4 2,3 17, 14,4 2,3 32,1 13,9 2, ,9 57,2 2,1 63, 63,3 2,3 6,8 14,4 17, 32,1 1,8 29, ,1 2,3,3 63, 63,3 14,5 6,9 2,3 24,2 32, 2,3 29, , 2,3 35, 63, 2,3 14,5 6,9 2,3 19,6 31,6 11,7 29, ,2 54,8 36, 63, 2,3 14,3 6,8 14,4 19,5 2,3 14,3 34,5 16 2,3 54,8 36,9 63, 55,4 11,9 2,3 11,9 19,6 2,3 14,3 34,2 17 2,3 54,4 46,9 47,9 63,3 11,9 2,3 11,8 2,3 2,3 14,1 2, , 54,7 39,1 41,3 63,2 2,3 11,9 11,9 2,3 2,3 14,2 2, , 57,1 2,3 63,1 63,2 2,3 12, 11,8 26,6 9,6 2,3 29,5 2 26,8 2,3 2,3 63,2 63,2 11,6 12, 2,3 19,5 27, 2,3 26, , 2,3 31,9 63,2 2,3 11,8 11,9 2,3 19,5 26,9 14,2 26, , 54,9 31,8 63,2 2,3 11,8 19,3 27,2 19,2 6,7 34,5 27, 23 2,3 54,7 31,9 63,2 31,2 11,7 2,3 27,2 19,4 2,3 34,4 27, 24 2,3 54,6 46,9 48, 37,3 11,7 2,3 27,1 2,3 16,7 34,5 2, ,1 54,6 39,3 62,6 37,1 2,3 12, 27,1 2,3 14,3 34,3 2, ,1 57, 2,3 63,2 34,6 2,3 14,6 27,2 17, 14,3 2,3 2, , 2,3 2,2 63,2 37, 29,4 15,8 2,3 16,9 14,3 2,3 16, ,9 2,3 49,4 63,3 2,3 29,4 14,6 2,3 16,9 14,3 34,5 14, ,8 37, 49,2 63,3 2,3 29,3 14,6 27,1 23,9 2,3 34,6 16,9 3 2,3 49,2 63,4 29,6 29,3 2,2 27,3 17, 2,3 34,6 16,9 31 2,3 26,8 29,3 2,3 27,1 14,4 2,2 KESKIARVO M 3 /S 34,5 35,9 29, 51,9 43,6 14,8 9,4 14,4 15,2 12,6 15,7 19,3 VALUMA R L/SKM 2 13,1 13,7 11, 19,8 16,6 5,6 3,6 5,5 5,8 4,8 6, 7,4 KESKIARVO MQ (koko vuosi) 24,6 M 3 /S KESKIARVO R (koko vuosi) 9,4 L/SKM 2

86 KOKEMÄENJOEN VESISTÖALUE (NRO 35) LIITE 12. MITTAUSPAIKKA: 3584 SIURO, YLÄ VUODEN 216 VIRTAAMAT (lähde SYKE:n Hertta tietokanta) KOORDINAATIT (YK): VUOSI 216 VALUMA-ALUE F KM , JÄRVISYYS L % PV TAMMI HELMI MAALIS HUHTI TOUKO KESÄ HEINÄ ELO SYYS LOKA MARRAS JOULU 1 65, 14, 41, 69, 67, 3, 3, 8, 25, 25, 14, 26, 2 66, 38, 41, 49, 66, 3, 19, 14, 25, 24, 14, 44, 3 68, 43, 41, 48, 66, 3, 13, 19, 3, 14, 19, 9, 4 66, 41, 41, 43, 64, 3, 13, 19, 12, 19, 2, 2, 5 67, 31, 32, 46, 65, 14, 19, 19, 12, 18, 9, 2, 6 68, 28, 24, 67, 65, 14, 19, 9, 18, 14, 9, 44, 7 62, 22, 24, 68, 65, 24, 13, 8, 18, 2, 9, 32, 8 62, 22, 3, 64, 66, 23, 12, 9, 18, 14, 18, 32, 9 61, 44, 41, 69, 65, 23, 8, 19, 18, 14, 18, 44, 1 61, 76, 41, 44, 66, 13, 8, 19, 13, 13, 18, 21, 11 5, 85, 41, 43, 66, 13, 9, 19, 13, 29, 13, 2, 12 49, 85, 41, 65, 66, 13, 19, 8, 13, 29, 9, 19, 13 49, 79, 24, 65, 65, 8, 19, 19, 13, 29, 8, 2, 14 42, 4, 22, 65, 69, 8, 19, 8, 13, 24, 8, 31, 15 39, 33, 35, 66, 65, 2, 8, 8, 19, 2, 22, 33, 16 18, 42, 41, 64, 65, 14, 8, 2, 19, 12, 14, 44, 17 19, 44, 41, 66, 41, 35, 8, 2, 14, 12, 2, 33, 18 13, 61, 41, 63, 64, 24, 8, 19, 13, 8, 9, 21, 19 22, 61, 44, 65, 61, 13, 19, 13, 13, 8, 21, 19, 2 29, 64, 19, 64, 61, 13, 29, 8, 19, 8, 2, 21, 21 34, 33, 21, 64, 64, 13, 29, 8, 19, 2, 14, 33, 22 35, 32, 41, 66, 53, 13, 8, 9, 19, 32, 3, 32, 23 21, 41, 39, 65, 46, 13, 8, 32, 25, 13, 42, 34, 24 14, 41, 39, 66, 53, 13, 8, 32, 14, 13, 32, 34, 25 14, 58, 35, 66, 32, 13, 8, 3, 14, 13, 42, 14, 26 21, 56, 44, 67, 42, 14, 8, 3, 14, 23, 2, 14, 27 44, 56, 41, 65, 41, 14, 17, 19, 2, 13, 32, 14, 28 25, 18, 36, 63, 41, 34, 17, 2, 14, 13, 31, 21, 29 26, 12, 44, 72, 26, 24, 17, 14, 14, 21, 4, 31, 3 15, 44, 73, 26, 3, 12, 31, 29, 14, 38, 9, 31 14, 66, 26, 8, 3, 14, 9, KESKIARVO M 3 /S 4, 44,8 37,3 62, 55,7 19,1 14,2 17,4 17,3 17,5 2,4 25,7 VALUMA R L/SKM 2 12,7 14,2 11,8 19,7 17,7 6,1 4,5 5,5 5,5 5,6 6,5 8,2 KESKIARVO MQ (koko vuosi) 3,9 M 3 /S KESKIARVO R (koko vuosi) 9,8 L/SKM 2

87 PURSO OY Liite 13. Jätevedet NäytePvm TutkOhj HavPaik Näytteen nimi *ph, jv *sähkönj. *Co kk-kuorma Sn kk-kuorma *Typpi,jv kk-kuorma *K-aine,jv kk-kuorma *Al kk-kuorma *Ni kk-kuorma *COD(Cr) kk-kuorma *F kk-kuorma *SO4 kk-kuorma *Kok.P kk-kuorma m3/kk ms/m µg/l kg mg/l kg mg/l kg mg/l kg mg/l kg mg/l kg mg/l kg mg/l kg mg/l kg mg/l kg PURSO Pintakäs Pintakäsittelyn vesinäyte 752,5 6, ,,29,2,151 36, 27,1 14, 15,4,18,14,16, , PURSO Pintakäs Pintakäsittelyn vesinäyte 556,5 6, ,,15,5,278 28, 15,6 68, 37,8,1,6,14, , PURSO Pintakäs Pintakäsittelyn vesinäyte 56, 6, ,,2,2,11 45, 25,2 11, 6,2,17,1,17, , PURSO Pintakäs Pintakäsittelyn vesinäyte 82,4 6, ,,14,2,16 45, 36,1 17, 13,6 1,3 1,4,97, , PURSO Pintakäs Pintakäsittelyn vesinäyte 832,9 6, ,,24,1,8 41, 34,1 44, 36,6,33,27,86, ,9 9 7, ,1, PURSO Pintakäs Pintakäsittelyn vesinäyte 46,2 6, ,,15,3,12 79, 32,1 25, 1,2,19,8,59, ,8 19 7, ,1, PURSO Pintakäs Pintakäsittelyn vesinäyte 63,8 7, ,,2,1,3 38, 24, 44, 27,8,36,23,17, ,6 5,7 3, ,1, PURSO Pintakäs Pintakäsittelyn vesinäyte 938,6 6, ,,41,6,56 57, 53,5 19, 17,8,23,22,24, ,7 9,1 8, ,1, PURSO Pintakäs Pintakäsittelyn vesinäyte 111, 7, ,,75,2,22 51, 56,2 7,6 8,4,1,11,23, ,2 8,1 8, ,2, PURSO Pintakäs Pintakäsittelyn vesinäyte 17, 6,6 14 8,,81,8,81 36, 36,3 9,2 9,3,91,92,21, ,8 5,6 5, ,1, PURSO Pintakäs Pintakäsittelyn vesinäyte 931,1 6, ,,61,1,9 36, 33,5 8, 7,4,73,68,21, ,6 7,1 6, ,1, PURSO Pintakäs Pintakäsittelyn vesinäyte 855,3 6, ,,12,1,4 54, 46,2 27, 23,1,11,9,47, ,6 1 8, ,1, PURSO Pintakäs Pintakäsittelyn vesinäyte 135, 6,7 22 9,8,1,1,5 54, 55,9 91, 94,2,1,1,43, ,4 8,9 9, ,1, PURSO Pintakäs Pintakäsittelyn vesinäyte 142, 6, ,,13,2,28 47, 49, 61, 63,6,11,11,23, ,9 6,7 7, ,1, PURSO Pintakäs Pintakäsittelyn vesinäyte 1289, 6, ,7,9,1,6 75, 96,7 19, 24,5,42,54,2, ,9 2 25, ,1, PURSO Pintakäs Pintakäsittelyn jätevesinäyte 1168, 7, 24 5,7,7,1,12 57, 66,6 79, 92,3,1,12,3, ,6 1 11, ,1, PURSO Pintakäs Pintakäsittelyn vesinäyte 1154, 6, ,,22,8,92 32, 36,9 17, 19,6,12,14,1, ,6 1,1 1, ,1, PURSO Pintakäs Pintakäsittelyn vesinäyte 978, 6, ,,11,3,29 6, 58,7 13, 12,7,13,13,57, ,4 7,1 6, ,1, PURSO Pintakäs Pintakäsittelyn vesinäyte 1175, 7, 115 5,,6,2,24 47, 55,2 11, 12,9,22,26,24, , 5,7 6, ,, PURSO Pintakäs Pintakäsittelyn vesinäyte 839,3 6, ,,11,1,4 51, 42,8 3,6 3,,1,8,93, ,3 9,7 8, ,, PURSO Pintakäs Pintakäsittelyn vesinäyte 855,3 6, ,,23,2,17 39, 33,4 12, 12,6,22,19,12, ,7 7,9 6, ,, PURSO Pintakäs Pintakäsittelyn vesinäyte 144, 6, ,,24,5,52 47, 49,1 42, 43,8,45,47,11, ,7 6,4 6, ,3, PURSO Pintakäs Pintakäsittelyn vesinäyte 949,1 6, ,,17,8,76 41, 38,9 76, 72,1,32,3,85, ,1 4,4 4, ,3, PURSO Pintakäs Pintakäsittelyn vesinäyte 181, 6, ,,16,2,22 35, 37,8 19, 2,5,17,18,78, ,2 3,2 3, ,5, PURSO Pintakäs Pintakäsittelyn vesinäyte 987,9 6, ,,59,4,4 42, 41,5 31, 3,6,38,38,18, ,8 5,2 5, ,1, PURSO Pintakäs Pintakäsittelyn vesinäyte 932, 6, ,,15,3,26 33, 3,8 14, 13,,41,38,87, ,2 3,9 3, ,, PURSO Pintakäs Pintakäsittelyn vesinäyte 481,8 6, ,,7,3,13 47, 22,6 54, 26,,12,6,83, ,6 5,9 2, ,, PURSO Pintakäs Pintakäsittelyn vesinäyte 1315,6 6, ,,2,1,18 37, 48,7 1, 131,6,2,26,86, ,7 5,2 6, ,1, PURSO Pintakäs Pintakäsittelyn jätevesi 12,4 6,9 24 8,,96,3,3 38, 45,6 24, 28,8,5,6,19, ,6 3,2 3, ,1, PURSO Pintakäs Pintakäsittelyn vesinäyte 8,3 7, 21 49,,39,1,4 35, 28, 27, 21,6,13,1,21, ,6 5,6 4, ,, PURSO Pintakäs Pintakäsittelyn vesinäyte 982,2 6, ,,26,5,44 42, 41,3 28, 27,5 4,2 4,13,16, ,9 6,7 6, ,, PURSO Pintakäs Pintakäsittelyn vesinäyte 865,9 6, ,,27,1,9 28, 24,2 38, 32,9,17,15,15, , 2,6 2, ,1, PURSO Pintakäs Pintakäsittelyn vesinäyte 754,1 6, ,,18,1,8 5, 37,7 16, 12,1,5,4,14, ,2,92, ,2, PURSO Pintakäs Pintakäsittelyn vesinäyte 694,7 7, 19 53,,37,1,1 29, 2,1 14, 9,7,1,7,26, ,4 4,2 2, ,1, PURSO Pintakäs Pintakäsittelyn vesinäyte 65,2 7, ,,3,4,22 3, 18,2 15, 9,1,5,3,25, ,3 4,9 3, ,, PURSO Pintakäs Pintakäsittelyn vesinäyte 119, 6, ,,39,6,68 3, 33,3 48, 53,2,12,13,15, ,9 5,6 6, ,, PURSO Pintakäs Pintakäsittelyn vesinäyte 985,2 7, ,5,2,19,187 2, 19,7 68, 67,,25,25,5, ,4 2, 2, ,, PURSO Pintakäs Pintakäsittelyn vesinäyte 1347, 6,7 25 2,,27,21,283 4, 53,9 12, 161,6,11,15,97, ,2 5,8 7, ,, PURSO Pintakäs Pintakäsittelyn vesinäyte 2586, 6, ,,72,2,62 29, 75, 15, 38,8,5,13,12, ,4 3,3 8, ,, PURSO Pintakäs Pintakäsittelyn vesinäyte 1515, 6, ,,33,7,16 18, 27,3 17, 25,8,5,8,15, ,3,1, ,, PURSO Pintakäs Pintakäsittelyn jätevesi 1156, 7, ,,13,3,29 25, 28,9 1, 11,6,5,6,51, ,6 1,2 1, ,, PURSO Pintakäs Pintakäsittelyn vesinäyte 1249, 7, 294 2,5,3,3,35 25, 31,2 5,8 7,2,5,6,2, ,2,5, ,, PURSO Pintakäs Pintakäsittelyn vesinäyte 1318, 6, ,,83,1,13 17, 22,4 17, 22,4,5,7,34, ,1,98 1, ,, PURSO Pintakäs Pintakäsittelyn vesinäyte 1291, 6, ,1,9,1,6 19, 24,5 13, 16,8,5,6,23, ,9,74 1, ,, PURSO Pintakäs Pintakäsittelyn vesinäyte 1162, 7,1 23 2,5,3,2,26 23, 26,7 7,3 8,5,5,6,27, ,6 1,5 1, ,, PURSO Pintakäs Pintakäsittelyn vesinäyte 1273, 6, ,8,11,3,41 19, 24,2 25, 318,3,16,2,48, ,3,8, ,1, PURSO Pintakäs Pintakäsittelyn vesinäyte 144, 7, ,3,1,1,7 18, 25,3 7, 9,8,12,17,83, ,2,57, ,, PURSO Pintakäs Pintakäsittelyn vesinäyte 899,2 6, ,,47,4,37 22, 19,8 32, 28,8 2,8 2,52,84, ,,4, ,, Keskiarvo 216: 1348,8 6,9 2136,67 18,9,26,6,69 22,9 31,6 46,8 59,7,32,32,62, ,2 1,39 2, ,, Koko vuoden kuormat,31,8 378,9 716,5 3,8 1,12 92,2 25, ,4 Kuormitus kg/d,1, 1,38 1,963,1,3 2,47,7 665,

88 Siuron reitin Pappilanjoen tarkkailu Piileväanalyysien tulokset 216 Pertti Eloranta, emer.prof.

89 Siuron reitin Pappilanjoen tarkkailu 216 Biologinen tarkkailu Piileväanalyysien tulokset Havaintopaikat Piilevätutkimus tehtiin vuonna 216 vuoden vedenlaadun tarkkailuasemilla joen yläjuoksulla Kyrösjärven luusuassa (KK), sekä joen alapäässä sen laskiessa Kirkkojärveen (F/ S2). Näytepaikkojen välillä ovat Kyröskosken ja Hämeenkyrön taajamat. Joen pituus on noin 7 km. Näytteenotossa, näytteiden käsittelyssä ja analysoinnissa noudatettiin päällyslevästön seurantaan kehitettyä piilevämenetelmää, joka on kuvattu standardissa SFS-EN 1447 (25) sekä julkaisussa Piileväyhteisöt jokivesien tilan luokittelussa ja seurannassa menetelmäohjeet (Eloranta, Karjalainen & Vuori 27). Piilevänäytteet otettiin kiviltä Taulukko 1. Pappilanjoen tarkkailun piilevänäytteiden ottopaikat. Uoman lev. P-koord. I-koordin. Näytesyv. Virtaus- Pohjan laatu m (YKJ) cm nop.lk Pappilanjoki yläj. KK II hiekkaa + kiviä alaj. F/S II III hiekkaa + kiviä Joen yläjuoksun havaintopaikalla oli kivien pinnalla vähän orgaanista tai saviainesta, mutta ei vesisammalia tai rihmaleviä. Alajuoksun havaintopaikalla oli näytekivillä vähän vesisammalia sekä runsaammin orgaanista tai saviainesta. Vedessä oli molemmilla havaintopaikoilla vähäinen humusväritys. Kuva 1. Pappilanjoen piilevähavaintopaikat. Näytteiden käsittely ja analysointi Piilevänäyte puhdistettiin hapettamalla se väkevässä typpihapon ja rikkihapon seoksessa kuumassa vesihauteessa keittäen. Keiton jälkeen näytteestä pestiin hapot pois kolmeen kertaan tislatulla vedellä, välillä sentrifugoiden ja lopuksi vesi korvattiin väkevällä etanolilla.

90 Pisara leväsuspensiota siirrettiin peitinlasille ja kuivumisen jälkeen näyte petattiin objektilasille petaushartsilla (Naphrax). Valmiit preparaatit mikroskopoitiin 15x suurennusta ja vaihevastakohtaoptiikkaa käyttäen (Olympus BX5) ja näytteistä laskettiin vähintään 4 kuorta lajilleen määrittäen. Tulokset käsiteltiin päivitetyn Omnidia 5.3- tietokannan avulla, mikä laskee useita veden laatuindeksejä sekä tulostaa lajien indikaattoriarvojen mukaan myös eri ekologisiin ryhmiin kuuluvien lajien suhteelliset osuudet. Tulosten arvioinnissa käytettiin veden Suomen oloihin soveltuvia laatuluokkarajoja. Tulokset Havaintopaikkojen piileväyhteisöt olivat melko monipuolisia ja diversiteetit sekä tasaisuudet kuvastivat suhteellisen tasapainoisia olosuhteita (taulukko 2). Taulukko 2. Tutkimuspaikkojen näytteissä todetut taksonimäärät, diversiteetit ja yhteisöjen tasaisuudet sekä laskennalliset happamuudet (Renberg & Hellberg (9-lk)). Hav.paikka Laskettu solumäärä Taksoniluku Diversiteetti Tasaisuus Laskennall. ph Pappilanjoki yläj ,69,43 7,33 Pappilanjoki alaj ,66,72 6,85 Veden laatua kuvaavat piileväindeksien (IPS, GDI) arvot olivat molemmilla paikoilla melko samanlaiset (taulukko 3). Taulukko 3. Veden laatua (orgaanista kuormitusta ja rehevyyttä) kuvastavien piileväindeksien arvot. Hav. paikka IPS GDI TDI/1 %PT Pappilanjoki yläj. 19, 17,2 29,4 1,7 Pappilanjoki alaj. 17,1 16,3 41,7 3,3 Kaikkiin näytteessä todettuihin lajeihin perustuva IPS-indeksi indikoi molemmissa paikoissa erinomaista veden laatua (taulukko 3) (raja >17). TDI/1 -indeksi kuvastaa lähinnä ravinteisuutta ja tässä suhteessa tulokset kuvastivat joen yläosassa melko niukkaa ravinteisuutta (oligotrofiaa; arvot < 32), mutta joen alajuoksussa todettu kohonnut arvo viittaa rehevyyden noususta mesotrofiseksi. %PT-arvon perusteella orgaanisen kuormituksen vaikutuksia ei ollut osoitettavissa (arvot selvästi < 2). Ekologiset luokitukset Jos tarkastellaan piileväyhteisöjen lajien jakautumista eri ekologisiin ryhmiin phpreferenssien, typen sidonnan muotojen, trofialuokkien (rehevyyttä kuvastavien luokkien) ja orgaanista kuormitusta kuvastavien saprobialuokkien suhteen, tulokset osoittivat joen veden olevan jokseenkin neutraalia (kuva 2; laskennalliset piileviin perustuvat ph-arvot 7,3 ja 6,9) ja orgaanisen kuormituksen olevan lievää (taulukko 4). Happamuutta suosivien lajien (acb+acf) osuus oli yläjuoksun havaintopaikalla vain noin 6 % ja alajuoksun 16 %, kun taas alkalifiilien lajien osuus oli vastaavasti yläjuoksun havaintopaikalla 12,6 % ja alajuoksulla 26,5 %.

91 Taulukko 4. Pappilanjoen piileväyhteisöjen jakautuminen veden ph-lukua, typen sidontaa, trofiaa ja saprobiaa kuvastaviin luokkiin (Van Dam 1994). ph-luokat Pappilanjoki yläjuoksi Pappilanjoki alajuoksu asidobiontit,,2 asidofiilit 5,7 15,4 neutrofiilit 77,9 51,1 alkalifiilit 12,6 26,5 alkalibiontit,2,4 Typen sidontaryhmät N-autotrofit 16,4 35,2 N-aut-tolerantit 77, 5,7 fak.n-aut/n-heterotrofit,2,9 obl.n-heterotrofit,6 1,7 Trofiaryhmät oligotrofit 6,4 9,3 ol-mesotrofit 4, 12,4 mesotrofit 4, 5,4 meso-eutrofit 5,7 17,6 eutrofit 1,7 6,5 hypertrofit,6,9 ol-eu 72,1 38,3 Saprobiaryhmät oligosaprobit 13,4 24,8 β-mesosaprobit 78,5 59,6 α-meso 1,5 3, α-meso-polysaprobit,9 2,4 polysaprobit,2,9 Joessa ovat vallitsevina typpiautotrofit tolerantit lajit kuvastaen orgaanisen kuormituksen vähyyttä ja melko hyviä hapellisia olosuhteita (taulukko 4, kuva 2). Orgaanisia typpiyhdisteitä hyödyntäviä lajeja on molempien havaintopaikkojen yhteisössä hyvin vähän. Trofiavaatimuksiltaan laaja-alaisten, indifferenttien lajien osuus oli joen yläjuoksulla yhteisöistä perätu 78 %. Joen alajuoksulla trofiavaatimuksiltaan laaja-alaisten, indifferenttien lajien osuus väheni ja siellä oli enemmän eutrofiaa ilmaisevia lajeja (me-eu + eu) (kuva 2). Orgaanisen kuormituksen vaikutus näkyi heikosti alajuoksu näytteessä voimakkaampaa saprobiaa indikoivien lajien suhteellisen osuuden vähäisenä kasvuna (kuva 2).

92 Kuva 2. Pappilanjoen piileväyhteisöjen jakautuminen ph-luokkiin, typenkäyttöluokkiin, rehevyyttä ilmaiseviin luokkiin (trofia) sekä saprobialuokkiin. Selkeyden lisäämiseksi taulukon 4 trofialuokista on yhdistetty oligo-meso- ja mesotrofiset omaksi luokakseen sekä meso-eutrofiset ja eutrofiset omaksi luokakseen. Yhteenveto Piileväanalyysin perusteella Siuron reitin Pappilanjoen ekologinen tila on erinomainen. Merkkejä rehevyyden lisääntymisestä ja orgaanisesta kuormituksesta joen alajuoksulla oli kuitenkin todettavissa IPS-arvon alanemisena sekä rehevyyttä ilmaisevan TDI/1-indeksin kohoamisena. Piileväanalyysien tulostiedosto (.prn) on lähetetty SYKE/ Ouluun Satu Maaria Karjalaiselle, jolle on myös toimitettu luettelo analyyseissä käytetystä kirjallisuudesta sekä toimitetaan arkistoitaviksi näytteiden preparaatit. Jyväskylä Pertti Eloranta s-posti: pertti.eloranta@elisanet.fi p Liite: Piileväanalyysien Omnidia-tuloslomakkeet