Päätös Nro 86/2011/1 Dnro ESAVI/373/04.08/2010. Annettu julkipanon jälkeen

Transkriptio

1 Etelä-Suomi Päätös Nro 86/2011/1 Dnro ESAVI/373/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen ASIA Kyrön paperi- ja kartonkitehtaan toimintaa koskevassa ympäristöluvassa nro 84/2003/1 määrätty jätevesien purkupaikan siirtämistä koskeva selvitys, Hämeenkyrö. HAKIJA M-real Oyj, M-real Kyro Kyröskoski ASIAN VIREILLETULO Selvitys on toimitettu Länsi-Suomen ympäristölupavirastoon (dnro LSY-2008-Y-174). MERKINTÄ Ympäristölupavirastot ja alueelliset ympäristökeskukset on lakkautettu Valtion aluehallinnon uudistamista koskevan lainsäädännön voimaanpanosta annetun lain (903/2009) 4 :n 1 momentin mukaan ympäristölupavirastoissa ja alueellisissa ympäristökeskuksissa vireillä olleet asiat, jotka aluehallintovirastoista annetun lain (896/2009) nojalla kuuluvat aluehallintovirastoille, siirtyivät vastaavalle alueellisesti toimivaltaiselle aluehallintovirastolle. Etelä-Suomen aluehallintovirasto on jatkanut asian käsittelyä. ASIAAN LIITTYVÄT PÄÄTÖKSET Kyrön paperi- ja kartonkitehtaan ympäristölupa Länsi-Suomen ympäristölupavirasto on myöntänyt Kyrön paperi- ja kartonkitehtaan toiminnalle toistaiseksi voimassa olevan ympäristöluvan, päätös nro 84/2003/1, siitä ilmenevin lupamääräyksin. Lupa sisältää mm. jätevesien johtamisen Pappilanjokeen. Ympäristölupaviraston päätöksen mukaan luvan saajan on jätettävä viimeistään ympäristölupavirastolle hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi. ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO puh fax kirjaamo.etela@avi.fi YMPÄRISTÖLUPAVASTUUALUE Hämeenlinnan päätoimipaikka Birger Jaarlin katu 15 PL 150, Hämeenlinna ymparistoluvat.etela@avi.fi Helsingin toimipaikka Ratapihantie 9 PL 110, Helsinki ymparistoluvat.etela@avi.fi

2 Ympäristöluvan lupamääräys 29, joka koskee jätevesien purkupaikan mahdollista siirtoa, kuuluu: "Luvan saajan on laadittava selvitys Pappilanjokeen johdettavien jätevesien purkupaikan siirtämisestä vesistössä Pappilanjoen alapuolelle Selvitys on mahdollisuuksien mukaan laadittava yhteistyössä Hämeenkyrön kunnan kanssa. Selvitykseen tulee sisältyä hankkeen toteutussuunnitelma kustannusarvioineen, mahdollinen toteuttamisaikataulu sekä arvio hankkeen hyödyistä ja haitoista. Selvityksessä on otettava huomioon Pappilanjoen säännöstely ja mahdollisuudet virtaamien ja joen vedenkorkeuksien muuttamiseen. Selvitys on toimitettava ympäristölupavirastolle viimeistään Ympäristölupavirasto antaa selvityksen perusteella purkupaikan mahdollisen muuttamisen vuoksi tarvittavat määräykset." Purkupaikkamääräystä on päätöksessä perusteltu seuraavasti: "Erityisesti Pappilanjokeen kohdistuvat jätevesien vaikutukset riippuvat jätevesien laimenemisolosuhteista joessa. Lupaharkinnassa on otettu huomioon ympäristölupavirastovirastossa samanaikaisesti vireillä olevan Kyro Power Oy:n lyhytaikaissäännöstelyn mahdollisesti aiheuttamien vahinkojen selvittämistä ja korvaamista koskevan hakemusasian yhteydessä saadut selvitykset. Jäteveden tiukentuneista päästömääräyksistä huolimatta jäteveden haitalliset vaikutukset Pappilanjoessa ovat erittäin merkittävät nykyisen lyhytaikaissäännöstelyn aiheuttamien pienten virtaamien aikana. Suuret virtaamavaihtelut korostavat haitallisia vaikutuksia. Tämän vuoksi ja koska Pappilanjokeen johdetaan myös Hämeenkyrön kunnan jätevedet, luvan saaja on määrätty mahdollisuuksien mukaan yhteistyössä Hämeenkyrön kunnan kanssa selvittämään mahdollisuudet jätevesien purkupaikan siirtoon vesistössä joen alapuolelle ennen lupamääräysten tarkistamista koskevan uuden hakemuksen jättämistä. Vaasan hallinto-oikeus on muuttanut antamallaan päätöksellä nro 05/0444/3 ja Korkein hallinto-oikeus antamallaan päätöksellä taltio nro 614 vesistöön johdettavia päästöjä ja melua koskevia lupamääräyksiä sekä lupamääräysten tarkistamista koskevaa ajankohtaa. Päätöksen nro 84/2003/1 lupamääräyksen 29 tarkoittama purkupaikkaselvitys tuli toimittaa ympäristölupavirastolle viimeistään Korkein hallinto-oikeus muutti ajankulumisen vuoksi Kyrön tehtaan ympäristöluvan tarkistamiselle asetetun määräajan loppumaan viimeistään

3 3 Hämeenkyrön jätevedenpuhdistamon ympäristölupa Länsi-Suomen ympäristölupavirasto on myöntänyt päätöksellä nro 23/2004/2, Hämeenkyrön kunnan jätevedenpuhdistamon toiminnalle ympäristöluvan. Lupa sisältää jätevesien johtamisen Pappilanjokeen päätöksestä ilmenevin lupamääräyksin. Ympäristöluvan lupamääräys 19, joka koskee jätevesien purkupaikan mahdollista siirtoa, kuuluu: "Luvan saajan on laadittava selvitys Pappilanjokeen johdettavien jätevesien purkupaikan siirtämisestä vesistössä Pappilanjoen alapuolelle samanaikaisesti M-real Oyj:n M-real Kyron paperi- ja kartonkitehtaan jätevesien mahdollisen purkupaikan siirtämisen kanssa. Selvitys on mahdollisuuksien mukaan laadittava yhteistyössä M-real Kyron tehtaan kanssa. Selvitykseen tulee sisältyä hankkeen toteutussuunnitelma kustannusarvioineen, mahdollinen toteuttamisaikataulu sekä arvio hankkeen hyödyistä ja haitoista. Selvityksessä on otettava huomioon Pappilanjoen säännöstely ja mahdollisuudet virtaamien ja joen vedenkorkeuksien muuttamiseen. Selvitys on toimitettava ympäristölupavirastolle viimeistään Ympäristölupavirasto antaa selvityksen perusteella purkupaikan mahdollisen muuttamisen vuoksi tarvittavat määräykset." Lupamääräyksen 19 perustelu päätöksessä kuuluu: "Jätevesien purkupaikan muuttamista koskevaa lupamääräystä 19) vastaava määräys sisältyy edellä mainittuun M-real Kyron tehtaan ympäristölupaan. Kunnan jätevesien purkupaikan siirtäminen vesistössä Pappilanjoen alapuolelle ei ole tarkoituksenmukaista, mikäli M-real Kyron tehtaan jätevesien johtamista Pappilanjokeen jatketaan. Kunnan jo tekemässä selvityksessä on otettu huomioon vain kunnan jätevedet, joten myös tehtaan jätevesien purkupaikan siirtämisen selvittäminen edellyttää kunnan selvityksen tarkistamista. Purkupaikan siirtämistä koskevan selvityksen toimittamiselle asetettu määräaika on sama kuin M-real Kyron tehtaan ympäristöluvassa." Kyröskosken voimalaitosta koskevat päätökset Länsi-Suomen vesioikeus oli myöntänyt päätöksellä nro 11/1987/1 Oy Kyrö Ab:lle luvan uuden koneaseman rakentamiseen Kyröskosken voimalaitokselle sekä Kyrösjärven vedenjuoksun säännöstelyyn lyhytaikaissäännöstelynä. Päätöksen mukaisen juoksutuksen oli oltava vähintään 1 m 3 /s vuorokausikeskiarvona ja luvan saajan oli pantava neljän vuoden kuluessa uuden koneaseman käyttöön otosta vireille hakemus lyhytaikaissäännöstelyn mahdollisesti aiheuttamien vahinkojen selvittämiseksi ja korvaamiseksi. Asiaa ratkaistaessa voitiin antaa lyhytaikaissäännöstelyä koskevia täydentäviä määräyksiä.

4 4 Länsi-Suomen ympäristölupavirasto on muuttanut antamallaan päätöksellä nro 153/2005/4 em. päätöstä mm. vahinkoja estävien ja korjaavien toimenpiteiden, välisen ajan juoksutusten ja vuoden 2004 jälkeen aiheutuneiden vahinkojen käsittelyn osalta. Päätöksen mukaisen juoksutuksen on oltava välisen ajan jatkuvasti vähintään 2 m 3 /s ja muuna aikana vähintään 1 m 3 /s vuorokausikeskiarvona lukuun ottamatta aikaa, jolloin Kyrösjärven veden pinta on tietyn murtoviivan alapuolella. Tällöin juoksutuksen on oltava välisen ajan jatkuvasti vähintään 1 m 3 /s ja muuna aikana vähintään 1 m 3 /s vuorokausikeskiarvona. Luvan haltijan on viiden vuoden kuluessa päätöksen lainvoimaiseksi tulemisesta pantava ympäristölupavirastossa vireille hakemus lyhytaikaissäännöstelyn vuoden 2004 jälkeen aiheuttamien vahinkojen selvittämiseksi ja korvaamiseksi. Vaasan hallinto-oikeus on antamallaan päätöksellä pysyttänyt nro 08/0016/1 lyhytaikaisjuoksutusta koskevat määräykset muuttamattomina, mutta muuttanut päätöstä mm. vahinkoja estävien ja korjaavien toimenpiteiden osalta. Korkein hallinto-oikeus on muuttanut antamallaan päätöksellä taltio nro 1605 (korjattu ) lyhytaikaisjuoksutusta koskevaa lupamääräystä siten, että juoksutuksen on oltava aina vähintään 2 m 3 /s muulloin kuin jos Kyrösjärven veden pinta on tietyn murtoviivan alapuolella. TOIMINNANHARJOITTAJAN ESITTÄMÄ SELVITYS Siirrosta aiheutuvat kustannukset Hakija on teettänyt jätevesien purkuputken siirtämisen reittivaihtoehtoja ja kustannuksia koskevan selvityksen (Jätevesien poistoputken sijoituksen esiselvitys Suunnitelmaselostus, insinööritoimisto Geotesti Oy työnumero ). Selvityksen mukaan linjausvaihtoehto 1:n mukainen purkuputki kulkisi maitse Pappilanjoen pohjoispuolella päätyen VT 3:n alitse Kirkkojärveen (pituus noin metriä). Linjausvaihtoehto 1:n kustannusarvio on euroa, jos kunnan jätevedenpuhdistamon vedet johdettaisiin samaan viemäriin, tai euroa, jos kunnan jätevedet johdetaan omana linjanaan Kirkkojärveen. Linjausvaihtoehto 2:ssa purkuputki on suunniteltu kulkemaan Pappilanjoen pohjassa päätyen Kirkkojärveen (pituus noin metriä). Linjausvaihtoehto 2:ssa vastaavat kustannukset olisivat ja euroa.

5 5 Jätevesien purkupaikan muuttamisen vaikutukset M-real Oyj ja Hämeenkyrön kunta ovat teettäneet Kokemäen vesiensuojeluyhdistys ry:llä selvityksen Pappilanjoen tilasta ja jätevesien purkupaikkojen siirtämiseen vaikutuksesta veden laatuun. Selvityksessä on tarkasteltu Pappilanjoen veden happipitoisuutta, sähkönjohtavuutta, kiintoainepitoisuutta, typpiyhdisteiden pitoisuutta ja fosforipitoisuutta Pappilanjoessa paperi- ja kartonkitehtaan alapuolella sekä joen alajuoksulla mm. seuraavasti. Vuorokausisäännöstely Pappilanjoen vuorokausisäännöstely johtuu Kyröskosken Voima Oy:n voimalaitoksen säännöstelystä, jolla Kyrösjärven alapuolella sijaitseva Kyröskosken Voima Oy hyödyntää Kyrösjärven vesivaroja. Pappilanjoen vuorokausisäännöstelyn takia juoksutus jokeen aloitetaan aamuisin klo 7 ja lopetetaan iltaisin klo 22. Yöaikaan klo virtaama on pienimmillään 1,8 m 3 /s (jätevedet, lauhdevedet ja padon vuodot). Juoksutuksen aikana joen virtaama on 60 m 3 /s. Viikonloppuisin juoksutus päättyy perjantaisin klo 22 ja käynnistyy maanantaisin klo 7. Juoksutuskatkon pituus on viikonloppuisin siten noin 2,5 vrk. Juoksutuskatkon aikana jokeen vuorokausittain tunnin aikana juoksutettava virtaama on vähintään 1 m 3 /s. Jokialueen puhdistuminen katkon aikaisista päästöistä kestää noin neljä tuntia. Jos juoksutusjakso on vieläkin lyhyempi, jätevesitulppa siirtyy joessa alajuoksulle ja likaantumisalue laajenee normaaliin vuorokausisäännöstelyyn verrattuna. Veden laatu juoksutuskatkojen aikana Happitilanne on pysynyt v hyvänä Pappilanjoen ylä- ja alajuoksulla säännöstelystä huolimatta. Sähkönjohtavuus on Pappilanjoen vedessä ollut M-real Oyj:n tehtaan jälkeen ajoittain kaksinkertainen normaaliin nähden, samoin alajuoksun sähkönjohtavuuden maksimiarvot ovat olleet noin kaksinkertaisia normaalitasoon verrattuna. Jokiveden kiintoainepitoisuuksissa on nähtävissä vaihtelua. Tehtaan jälkeisissä mittauspisteissä jokiveden kiintoainepitoisuudet ovat jonkin verran korkeammat kuin alajuoksulla. Jokiveden typpipitoisuus tehtaan jälkeisessä mittauspisteessä laskee hiukan. Hämeenkyrön puhdistamon jälkeisessä mittauspisteessä veden typpipitoisuudet ovat puolestaan hiukan nousseet. Tehtaan jälkeisessä mittauspisteessä korkeita fosforipitoisuuksia on esiintynyt v , jolloin tehtaan biologisen puhdistamon toiminnassa oli ongelmia. Fosforipitoisuus on pienentynyt jonkin verran aikavälillä sekä tehtaan jälkeisessä mittauspisteessä että joen alajuoksulla. Kyröskosken ja Kirkkojärven veden ravinnepitoisuudet Kyröskosken veden fosforipitoisuus on pienentynyt seurantajakson ( ) aikana 22 µg/l 18 µg/l. Kirkkojärvessä pieneneminen on ollut 27 µg/l 25 µg/l, eli tehtaan biologisen puhdistamon parempi toiminta näkyy fosforipitoisuutta alentavana tekijänä. Kyrösjärven veden typpipitoisuus on noussut tarkkailujaksolla 700 µg/l 820 µg/l. Kirkkojärven veden fosforipitoi-

6 suus on noussut samanaikaisesti 780 µg/l 850 µg/l. Veden typpipitoisuus on kohonnut viime vuosina hajakuormituksen lisääntymisen vuoksi, mikä näkyy sekä Kyröskoskessa että Kirkkojärvessä. Vuoden 2007 tilanne Jätevesien vaikutus Pappilanjoen veden happipitoisuuteen on vähäinen. Sähkönjohtavuus kuvaa jätevesien laimenemista. Juoksutuskatkojen aikana jokeen muodostuva "jätevesitulppa" näkyy esim. sähkönjohtavuuden nousuna, joka on voimakkainta heti tehtaan puhdistamon jälkeen. Päiväjuoksutus laimentaa vaikutuksia, mutta joki ei ehdi puhdistua kokonaan tunnin juoksutuksen aikana. Kyrösjärven luusuan keskimääräinen fosforipitoisuus on 20 µg/l. Tehtaan jätevedet nostavat selvästi fosforipitoisuutta juoksutuskatkon aikana. Kunnan puhdistamon päästöt lisäävät myös paikallisesti alajuoksun fosforipitoisuutta. Keskijuoksutuksella (27 m 3 /s) fosforipitoisuuden nousu on noin 1,3 µg/l (fosforikuormitus yhteensä 3 kg/d), mitä voidaan pitää vähäisenä, koska Kyrösjärven fosforipitoisuus on noin 20 µg/l. Juoksutuskatkon aikana vaikutus fosforipitoisuuteen 5-kertaistuu. Typpikuormitus painottuu Pappilanjoen alajuoksulle, koska kunnan puhdistamon typpipäästöt ovat selvästi suurempia kuin M-real Oyj:n biologisen puhdistamon päästöt. Veden typpipitoisuus (keskiarvo) nousee alajuoksulla katkon aikana noin 300 µg/l, kun yläjuoksulla nousu jää alle 200 µg/l. Keskivirtaamalla typpipitoisuuden nousu on yhteensä 34 µg/l (typpikuormitus 80 kg/d), mitä voidaan pitää vähäisenä, kun Kyröskosken keskipitoisuus on 760 µg/l. Juoksutuskatkon aikana vaikutus veden typpipitoisuuteen noin 10-kertaistuu. M-real Oyj:n tehtaan puhdistamon jätevesissä on jonkin verran kiintoainetta, mikä näkyy pitoisuuden nousuna yläjuoksulla. Veden samentuminen sen sijaan jää vähäiseksi. Keskivirtaaman aikana kiintoainekuormituksella ei ole vaikutusta jokiveden laatuun (muutos alle 0,1 mg/l). Veden hygieenisen laadun selvittämiseen käytettiin fekaalisten kolien, E colien ja enterokokkien määrityksiä. Ulosteperäisiä bakteereita sisältävien jätevesien päästöt lisäävät jokiveden fekaalisten kolibakteerien määrää. Määrä ylittää usein uimaveden raja-arvon (200 kpl/dl), joten jokivesi ei sovellu kunnallisen puhdistamon purkualueella uimiseen. Pappilanjoen suulla tilanne palautuu jälleen uimiseen sopivaksi. Enterokokkien osalta tilanne on sama, eli niitä esiintyy uimavesinormit ylittäviä määriä kunnan purkualueella juoksutuskatkojen yhteydessä. Purkuputken siirron vaikutus Pappilanjokeen ja Kirkkojärveen Jos käsitellyt jätevedet johdettaisiin Pappilanjoen ohitse Kirkkojärveen, Pappilanjoen veden laatu olisi suurin piirtein sama kuin tällä hetkellä Kyröskoskessa, eikä juoksutuskatkoilla olisi merkittävää vaikutusta veden laa- 6

7 tuun. Purkupaikan siirroilla olisi eniten vaikutuksia viikonlopuina ja normaalia heikomman vesitilanteen vallitessa, jolloin jokialueelle jää heikosti laimentuneita jätevesiä, jos juoksutusjakso jää 4 tuntia lyhyemmäksi. Hygieeninen likaantuminen loppuisi lähes kokonaan ja kiintoaineen aiheuttama nuhraantuminen loppuisi tehtaan lähialueella. Happitilanteen muutos jäisi vähäiseksi eikä myöskään rehevöitymisessä tapahtuisi muutoksia. Kirkkojärveen tulevassa kokonaiskuormituksessa ei tapahtuisi muutoksia, koska kuormitus kulkeutuu sinne nykytilanteessakin lyhyellä viiveellä. Jokialueella tapahtuvalla itsepuhdistumisella ei ole olennaista merkitystä. Kirkkojärvessä uusi purkuputki tulisi sijoittaa alueelle, jossa vesisyvyys on riittävän pieni, jotta jätevesi ei pääse vajoamaan suoraan alusveteen (5 7 m), koska alusveden laatu voisi heiketä nykytilanteeseen verrattuna. Pohjalle kertyminen kohottaisi ainepitoisuuksia, joka saattaisi johtaa sisäisen kuormituksen lisääntymiseen. Pappilanjoen vuorokausisäännöstely on muuttanut Kirkkojärven kerrostuneisuusolosuhteita talviaikana. Aiemmin syvännealue kerrostui lämpötilan mukaan ja lämpimimmästä alusvedestä loppui happi talven aikana. Nykytilanteessa virtaaman vaihtelut aiheuttavat hydrologisia pulsseja ja sekoittavat vettä tehokkaasti. Tämä merkitsee alusveden lämpötilan alenemista ja happitilanteen paranemista. Syvänteen talviaikainen happitilanne on säännöstelyn aikana parantunut. Johtopäätökset M-real Oyj ja Hämeenkyrön kunta ovat esittäneet, että purkupaikan siirrot eivät ole perusteltuja Pappilanjoen tai Kirkkojärven veden laadun parantamiseksi. Lisäksi purkuputken siirto Kirkkojärveen aiheuttaisi kohtuuttomat kustannukset sekä Kyröskosken paperi- ja kartonkitehtaalle että Hämeenkyrön kunnalle. Hämeenkyrön kunnan jätevedenpuhdistamo tullaan lakkauttamaan ja jätevedet käsitellään Tampereen seudun keskuspuhdistamolla tai Nokialla. Jo vuoden 2008 aikana tehdään päätökset siitä, milloin Hämeenkyrön jätevedet voitaisiin johtaa Nokialle. Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry:n raportissa Pappilanjoen tilasta ja purkupaikkojen siirron vaikutuksista veden laatuun todetaan luvanhaltijan esittämän selvityksen lisäksi seuraavaa: Veden laatu paranisi selvityksen mukaan vain juoksutuskatkojen aikana. Tällaisia päiviä on kuitenkin vuodessa yli 100 ja lisäksi ne ajoittuvat viikonloppuihin, jolloin virkistyskäyttöpotentiaali on suurimmillaan. Purkuputken purkukohta Kirkkojärveen tulisi valita siten, että jätevesien kertymistä syvänteen pohjalle ei pääse tapahtumaan. Jätevesien johtaminen purkuputkella suoraan Kirkkojärveen ei sinällään vaikuta sen veden laatuun tai virkistyskelpoisuuteen. Kokonaiskuormitus ei lisäänny eikä vähene, koska kuormitus kulkeutuu nykyisessäkin tilanteessa lyhyellä viiveellä Kirkkojärveen. 7

8 Juoksutusta voidaan tehdä viikonloppuisin myös jatkuvana, eli luovuttaisiin nykyisestä lyhyestä tunnin kestävästä juoksutuksesta. Kokonaiskuormituksen perusteella voidaan arvioida vesimäärä, jolla tilannetta saataisiin parannettua virkistyskäytön kannalta riittävästi. Typpikuormitus veteen on noin 80 kg/d ja fosforikuormitus noin 3 kg/d. Esimerkiksi 2 m 3 /s:n ohijuoksutuksella kokonaisvirtaama olisi luokkaa 4 m/s (jäähdytys- ja jätevedet sekä padon vuodot). Pappilanjoen veden typpipitoisuus nousisi tällöin 230 µg/l ja fosforipitoisuus 9 µg/l. Juoksutuskatkon aikana havaittuihin arvoihin verrattuna tilanne ei juurikaan paranisi. Joen happitilanteen kannalta lisävedellä ei ole merkitystä, koska happea on Pappilanjoessa ollut koko ajan hyvin. Veden hygieeninen laatu on vaikeammin arvioitavissa. Se paranisi laimennuksen lisääntyessä jonkin verran. Koska vesi soveltuu uimiseen yläjuoksulla nykyisinkin, tilanne ei asiallisesti muuttuisi. Kunnan jätevesien purkualueella likaantuminen lievenisi, mutta tuskin uimakelpoisuus vielä tällä toimella olisi turvattu. Jos Pappilanjoki ohitetaan purkuputkella, tilanne muuttuisi eniten siinä mielessä, että tietoisuus päästöjen loppumisesta parantaisi Pappilanjoen imagoa merkittävästi. Vesihuoltoa koskevat yleissuunnitelmat on otettava ratkaisussa huomioon. Pirkanmaata koskevassa vesihuoltosuunnitelmassa on vaihtoehtona Hämeenkyrön kunnan jätevesien johtaminen Tampereen seudun keskuspuhdistamolle. Se muuttaisi nykyasetelmaa selvästi. 8 ASIAN KÄSITTELY Hakemuksesta tiedottaminen Lausunnot Asia on ympäristönsuojelulain 38 :n nojalla annettu tiedoksi kuuluttamalla ja asiakirjat ovat olleet nähtävänä ympäristölupavirastossa ja Hämeenkyrön kunnanvirastossa Kuuluttamisesta on ilmoitettu erikseen asianosaisille ja Hämeenkyrön Sanomat -nimisessä sanomalehdessä. Ympäristölupavirasto on ympäristönsuojelulain 36 :n nojalla pyytänyt asiasta lausunnot Pirkanmaan ympäristökeskukselta, Hämeen TE-keskuksen kalatalousyksiköltä ja Hämeenkyrön kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselta. Pirkanmaan ympäristökeskus on lausunut hakemuksen johdosta seuraavaa:

9 9 Hämeenkyrön kunta on siltä saadun tiedon mukaan lähitulevaisuudessa johtamassa jätevetensä käsiteltäväksi Nokian kaupungin Kullaanvuoren puhdistamolle. Hanke voisi toteutua aikaisintaan vuonna Tässä tilanteessa jätevesien purkupaikan siirtäminen ei ole välttämätöntä. Suunnitelmassa esitetty linjausvaihtoehto 1 on suunniteltu kulkevaksi Pappilanjoen itärannan jokitörmän päällä. Erityisesti linjan alkuosa on hyvin lähellä törmän reunaa. Pappilanjoen länsirannan omakotitaloalueella tapahtui keväällä 2008 suuri rantasortuma. Joen rannat ovat monin paikoin sortumaherkkää silttistä hiekkamoreenia ja törmissä on useissa paikoissa merkkejä vanhoista pienemmistä sortumisista. Sortuman syiden ja sortumariskin selvittämiseksi Kyröskosken Voima Oy teetti Geobotnia Oy:llä Pappilanjoen rantojen geoteknisen selvityksen, jonka raportti valmistui maaliskuussa 2009 (työ n:o 10516). Raportissa mukaan turvallinen rakentamisetäisyys on m:n päässä rantatörmän yläreunasta riippuen silttikerrosten paksuudesta, rinteen muodosta ja kaltevuudesta. Linjausvaihtoehto 1 sijoittuu pitkältä matkalta turvallista etäisyyttä lähemmäksi törmän reunaa. Linjausvaihtoehdossa 2 putki sijoitettaisiin joen pohjaan. Suunnitelmasta puuttuu tarkempi kuvaus putkeen liittyvistä teknisistä ja turvallisuusseikoista. Joella on paljon vene- ja laivaliikennettä ja sen alueella on kalastuspuisto. Geotekninen selvitys liittyy välillisesti myös joen pohjassa kulkevaan putkeen siten, että selvityksessä todetun uoman eroosioherkkyyden perusteella myös lyhytaikaissäännöstely lisää uomaeroosiota. Rantojen kuluessa ja sortuessa joessa kulkeva maa-aines kasaantuu uusiin paikkoihin ja pohjan profiili muuttuu. Linjausvaintoehdossa 2 pitäisi eroosion merkitys putken rakentamiselle selvittää. Jätevesistä Pappilanjoen virkistyskäytölle aiheutuva haitta johtuu pääosin veden hygieenisestä likaantumisesta. Tämä on terveydellinen ongelma erityisesti kunnan puhdistamon alapuolella. Jätevesihaittojen voimistuminen johtuu kuitenkin puhdistamoiden toiminnasta riippumattomista syistä, koska haitat ilmenevät voimalaitoksen juoksutuskatkoihin liittyvinä. Kyröskosken Voima Oy:n uusi vesitalouslupa ei ole vielä lainvoimainen. Tehtaan jätevesien purkupaikan siirto liittyy kiinteästi jätevesien laimenemisolosuhteisiin ja voidaan ratkaista vasta vesivoimalan uuden luvan saatua lainvoiman. Tehtaan jätevedet eivät yksinään ympäristökeskuksen käsityksen mukaan muodosta sellaista haittaa, että jätevesien johtaminen Pappilanjoen pohjassa kulkevassa putkessa linjausvaihtoehdon 2 mukaisesti Kirkkojärveen olisi välttämätöntä, kun otetaan huomioon uudet tiedot joen eroosioherkkyydestä. Maalle sijoitettu linjausvaihtoehto 1 kulkee suuren osan matkasta Pappilanjoen rantatörmän päällä sortumariskin alueella. Ympäristökeskus katsoo, että turvallisuussyistä vaihtoehto 1 ei ole toteuttamiskelpoinen.

10 10 Hämeen TE-keskuksen kalatalousyksikkö on todennut, että Pappilanjoen veden laatu ja kalastusedellytykset alaosalla paranisivat, jos jätevesien purkupaikka siirrettäisiin Kirkkojärveen. Kalastusta jäisi kuitenkin haittamaan Kyröskosken voimalaitoksen lyhytaikaissäännöstely, jonka lopulliset ehdot ovat vielä ratkaisematta. Siirron mielekkyyttä vähentää se, että Hämeenkyrön kunnan jätevedet tullaan johtamaan Kullaanvuoren puhdistamolle, eikä kunta näin ollen ole mukana hankkeessa. Hämeen TE-keskus katsoo, että kanta purkupaikan mahdolliseen siirtoon on järkevää ottaa vasta sen jälkeen, kun Kyröskosken voimalaitoksen lyhytaikaissäännöstelyn ehdot ja Pappilanlanjoen minimivirtaama on lopullisesti ratkaistu. Purkupaikan siirto on perusteltua ottaa harkittavaksi vasta M-Realin Hämeenkyrön tehtaan uuden lupahakemuksen käsittelyn yhteydessä. Hämeenkyrön ympäristölautakunta on todennut, että ympäristöluvan ehtojen mukainen selvitys purkuputken siirrosta on tehty. Selvityksestä ei selviä mitä vaikutuksia purkuputken siirron edellyttämät ruoppaukset Pappilanjoessa ja Kirkkojärvessä aiheuttavat pohjasedimenteissä ja niihin kertyneiden haitta-aineiden pysyvyydessä. Purkuputken siirtoa ratkaistaessa tulee huomioida, että M-Real Oyj:n ja kunnan jätevedenpuhdistamon käsiteltyjen jätevesien lisäksi ongelman Pappilanjoessa aiheuttaa Kyröskosken voiman vesivoimalaitoksen aiheuttamat juoksutuskatkokset. Ts. päätöksiä investointien suhteen pitää arvioida tarkemmin eri osapuolien suhteen sekä odottaa mikä tulee olemaan ratkaisu voimalaitoksen jatkuvan juoksutuksen suhteen. Pirkkalan kunnan ympäristöterveydenhuolto on todennut, että purkuputkea mahdollisesti siirrettäessä tapahtuva Pappilanjoen hygieenisen likaantumisen loppuminen tai väheneminen olisi ainoastaan positiivinen asia. Kuitenkin on kyseenalaistettava purkuputken siirrosta saatava hyöty huomioon ottaen toimenpiteestä syntyvät huomattavat kustannukset ja mahdollisesti rakentamisesta aiheutuvat haitat (melu ym.). Muistutukset ja mielipiteet 1) AA ja BB ja 2) CC ja DD ovat lähettäneet samansisältöiset muistutukset, joissa he toteavat, että heidän mielestään juoksutus kuluttaa rantoja. He vertaavat että 2000-luvun alussa tehdyn katselmuksen jälkeen muutamassa vuodessa rannat ovat kuluneet juoksutusten vaihtelujen lisääntymisestä. Veden laatu on edelleen uimakelvotonta. Vesi on sameaa ja iholle jää niljakas pinta. Juoksutusten voimakkuuden vaihtelun yhteydessä ilmenee epämiellyttäviä hajuhaittoja. He ovat tiedustelleet riittääkö jätevedenpuhdistamon kapasiteetti laajenevaan käyttöön? Jätevesien laskemisen lisääntyessä entisestään, miten käy kalakantojen Kirkkojärvessä, onko hyvä vain särkikalojen elvyttäminen.

11 Rehevöityminen jatkuu entisestään. Happipitoisuus huononee. Veden laatu huononee edelleen. Muistuttajat ovat vastustaneet viemärilaitoksen toiminta-alueen jätevesien käsittelyn lisäämistä ja joutumista vesistöön. Heidän mielestään asukkaiden ja teollisuuden jätevesien nykyinenkin määrä jo kuormittaa liikaa vesistöä. 3) Kalkunmäen vesialueen Osakaskunta on lähettänyt seuraavansisältöisen muistutuksen: Kalkunmäen vesialueen Osakaskunta (ent. kalastuskunta) sijaitsee Hämeenkyrön kunnassa. Osakaskunnan suurin vesialue muodostuu osasta Kirkkojärveä, josta sille kuuluu yli 130 hehtaaria. Kirkkojärven vesialuetta ovat vuosikymmenien ajan kuormittaneet mm. paikallinen paperitehdas sekä asutuksen jätevedet ja maatalous. Kalkunmäen vesialue onkin rehevöitynyt pahoin vuosikymmenien saatossa. Tämän vuoksi on jouduttu suorittamaan kymmeniä kertoja mm. kaislanniittoa, mikä luonnollisesti aiheuttaa kuluja Osakaskunnalle. Tänä päivänä em. vesistön kuormituksesta vain paperinvalmistaja M-real Oyj maksaa nimellistä korvausta osakaskunnalle. Näistä lukuisista haittatekijöistä johtuen on Osakaskunnan kanta Hämeenkyrön kunnan jätevedenpuhdistamon purkuputken siirtämiselle ehdottoman kielteinen. Osakaskunta on muistuttanut, että jokainen ylimääräinen ravinnekuorma päästettynä lähempänä Kalkunmäen Osakaskunnan vesialuetta, kuormittaa liikaa jo pahoin rehevöitynyttä vesistöä. He katsovat, että Hämeenkyrön kunta on viimeistään siinä vaiheessa korvausvelvollinen aiheuttamastaan vahingosta vesistölle, jos jätevedenpuhdistamon purkuputki päätetään siirtää nykyisestä paikasta lähemmäs Kirkkojärveä. Hakijan kuuleminen ja vastine Hakijalle on varattu tilaisuus antaa vastine lausuntojen ja muistutusten johdosta. Hakija on toimittanut ympäristölupavirastolle vastineen lausuntojen johdosta. Hakija on vastineessaan todennut, että purkuputken siirto ei ole Pappilanjoen tai Kirkkojärven veden laadun parantamiseksi perusteltua. Lisäksi purkuputken siirto Kirkkojärveen aiheuttaisi kohtuuttomat kustannukset sekä Kyröskosken paperi- ja kartonkitehtaalle että Hämeenkyrön kunnalle. 11

12 12 ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Aluehallintovirasto on tarkastanut M-real Oyj:n toimittaman Kyrön paperi- ja kartonkitehtaan ympäristölupapäätöksen nro 84/2003/1 lupamääräyksen 29 mukaisen selvityksen Pappilanjokeen johdettavien jätevesien purkupaikan siirtämisestä vesistössä Pappilanjoen alapuolelle. Aluehallintovirasto päättää, että selvityksen käsittely siirretään Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastolle käsiteltäväksi yhdessä M-real Oyj:n Kyrön paperi- ja kartonkitehtaan ympäristöluvan lupamääräysten tarkistamista koskevan hakemuksen (LSSAVI/5/04.08/2011) yhteydessä. Selvitystä on tarkennettava Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston hyväksymällä tavalla tarkastelulla purkupaikan siirtämiseksi veden sekoittumisen kannalta suotuisiin paikkoihin seuraavasti: 1) Pappilanjokeen nykyisen purkupaikan alapuolelle, 2) Kirkkojärveen ja 3) Kirkkojärven alapuoliselle vesialueelle. Selvityksessä on tarkasteltava siirron teknistaloudellisia edellytyksiä sekä muuttuneissa olosuhteissa purkupaikan siirtämisestä aiheutuvia vaikutuksia vesistön ja rantojen käyttökelpoisuuteen sekä vesistön tilaan tilaan. Selvityksessä on otettava huomioon myös purkupaikan siirron vaikutus Pappilanjoen virtaamaan. Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto voi päättää purkupaikan siirtämisestä lupamääräysten tarkistamisen yhteydessä. RATKAISUN PERUSTELUT Muuttuneiden olosuhteiden vuoksi aluehallintovirastolla ei ole edellytyksiä päättää tehdyn selvityksen perusteella jätevesien purkupaikan siirtämisestä. Ympäristölupapäätöksen antamisen jälkeen Pappilanjoen säännöstelyä on muutettu ja Hämeenkyrön kunnan puhdistamon jätevedet ollaan johtamassa muualle käsiteltäväksi. Lisäksi M-real Oyj:n Kyrön tehtaan ympäristöluvan lupamääräysten tarkistamista koskeva hakemus on tullut vireille Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastossa (LSSAVI/5/04.08/2011). Korkein hallinto-oikeus on ratkaissut , taltionro 1605, Pappilanjokeen johdettavan minimivirtaaman suuruuden. Päätöksen mukaan voimalaitoksen juoksutuksen Pappilanjokeen on oltava vähintään 2 m 3 /s aina muulloin kuin, jos Kyrösjärven veden pinta on tietyn murtoviivan alapuolella. Hämeenkyrön kunta puolestaan on selvittänyt mahdollisuuksia puhdistamon jätevesien johtamiseksi siirtoviemärillä Nokian kaupungin puhdistamolle. Hämeenkyrön kunnanvaltuusto on hyväksynyt esisopimuksen jäteveden johtamiseksi Nokian Kullaanvuoren puhdistamolle, jossa on tarkoitus käsitellä Nokian kaupungin ja Hämeenkyrön kunnan yhdyskuntajätevesien lisäksi mahdollisesti myös Georgia Pacific Nordic Oy:n paperitehtaan jätevedet. Tehty selvitys ei sisällä siirron vaikutusten tarkastelua edellä mainitun Korkein hallinto-oikeuden päätöksen mukaisen minimijuoksutuksen aikana val-

13 litsevissa olosuhteissa eikä tilanteessa, jossa Hämeenkyrön kunnan jätevesiä ei johdeta Pappilanjokeen. Selvitykseen pitää sisältyä minimijuoksutuksen huomioon ottaminen ja useiden vaihtoehtojen tarkastelu ottaen huomioon siirron pitkäaikaiset vaikutukset Pappilanjoen ja Kirkkojärven veden laatuun ja käyttökelpoisuuteen sekä vesistön ja rantojen eri käyttömuotoihin. Selvityksessä pitää ottaa kustannusten lisäksi huomioon sellaiset hyödyt ja haitat, joita ei voi arvioida rahassa sekä sellaiset, jotka ovat rahassa arvioitavissa. Purkuputken siirron teknistaloudellisia vaikutuksia ja siirrosta aiheutuvia vaikutuksia on arvioitava yhdessä toiminnan päästömääräysten kanssa. Selvitys on tämän vuoksi ratkaistava osana vireillä olevaa lupamääräysten tarkistamista. Siirrettävästä asiasta annetut lausunnot ja muistutukset on otettava huomioon viranpuolesta. 13 VASTAUS LAUSUNNOISSA ESITETTYIHIN YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN Lausunnot on otettu huomioon luparatkaisusta ilmenevällä tavalla. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 43 ja 55 KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Maksutta. Koska asian ratkaisu on siirretty käsiteltäväksi toisen vireillä olevan asian yhteydessä, asian käsittelystä perittävää maksua myöhemmin määrättäessä otetaan huomioon ennen asian siirtämistä sen käsittelyyn käytetty työmäärä. Ympäristönsuojelulain 105 :n nojalla asian käsittelystä voidaan periä maksu, jonka suuruutta määrättäessä noudatetaan mitä valtion maksuperustelaissa (150/1992) ja sen ojalla annetussa valtioneuvoston asetuksessa säädetään. Aluehallintoviraston maksuista annetun valtioneuvoston asetuksen (1145/2009) 7 :n 2 momentin mukaan suoritteesta, jota koskeva asia on tullut vireille ennen , peritään maksu asetuksen voimaan tullessa voimassa olleiden säännösten mukaan. Tämän asian vireille tullessa voimassa olleen ympäristölupaviraston maksullisista suoritteista annetun ympäristöministeriön asetuksen (1388/2006) liitteenä olevan maksutaulukon mukaan muun ympäristölupa-asian käsittelystä peritään maksua 43 euroa/tunti. Tämän asian käsittelyyn on kulunut 25 tuntia.

14 14 LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös M-real Oyj, M-real Kyro Jäljennös päätöksestä Ilmoitus päätöksestä Hämeenkyrön kunnan ympäristölautakunta Pirkkalan kunta ympäristöterveydenhuolto Suomen ympäristökeskus (sähköisesti) Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus / ympäristö- ja luonnonvarat- yksikkö(sähköisesti) Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus / elinkeinot, työvoima, osaaminen ja kulttuuri vastuualueen kalatalousviranomainen. (sähköisesti) Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto Asianosaisille listan dpo ESAVI mukaan. Ilmoittaminen ilmoitustauluilla Tieto päätöksestä julkaistaan Etelä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualueen ja Hämeenkyrön kunnan virallisella ilmoitustaululla.

15 15 MUUTOKSENHAKU Liite Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Valitusosoitus Lea Siivola Heikki Penttinen Kari Ratilainen Asian ovat ratkaisseet ympäristöneuvokset Lea Siivola (puheenjohtaja) ja Heikki Penttinen. Asian on esitellyt ympäristöinsinööri Kari Ratilainen. KR/sl

16 VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet LIITE Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (faxilla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen Etelä-Suomen aluehallintovirastolle Etelä-Suomen aluehallintoviraston yhteystiedot Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava Etelä-Suomen aluehallintovirastolle. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, faxina tai sähköpostilla. Sähköisesti (faxina tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. käyntiosoite: Ratapihantie 9, Helsinki postiosoite: PL 110, Helsinki puhelin: (vaihde) fax: sähköposti: ymparistoluvat.etela@avi.fi aukioloaika: klo Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 90 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.