ÕÊÊÇ. ÊËÑÍ ÇØÌÛÛÒÊÛÌÑ ÐÑÓßÎÕËÒ ÕßßÌÑÐß ÕßÒ ÍËÑÌÑó Öß ÊßÔËÓßÊÛÍ ÛÒ ÌßÎÕÕß ÔËÍÌß ÊËÑÜÛÔÌß îðïê. Õ Ê µ±²»² îêòìòîðïé. Õ»² ± ëììñïé ÕÑÕÛÓ\ÛÒÖÑÛÒ ÊÛÍ ÍÌJÒ
|
|
- Teija Lehtonen
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 ÕÑÕÛÓ\ÛÒÖÑÛÒ ÊÛÍ ÍÌJÒ ÊÛÍ ÛÒÍËÑÖÛÔËÇØÜ ÍÌÇÍ ÕÊÊÇ Pantone 300 б³ µ«² µ«² ÊËÑÍ ÇØÌÛÛÒÊÛÌÑ ÐÑÓßÎÕËÒ ÕßßÌÑÐß ÕßÒ ÍËÑÌÑó Öß ÊßÔËÓßÊÛÍ ÛÒ ÌßÎÕÕß ÔËÍÌß ÊËÑÜÛÔÌß îðïê Õ Ê µ±²»² îêòìòîðïé Õ»² ± ëììñïé
2
3 SISÄLTÖ 1. YLEISTÄ TARKKAILUN PERUSTE JA SUORITUS TARKKAILUVUODEN SÄÄOLOT TULOKSET KAATOPAIKAN VALUMAVESI VESISTÖKUORMITUS TERVALAMMINOJAN VEDEN LAATU KAATOPAIKKAKAASU YHTEENVETO... 9 LIITTEET: Liite 1. Tarkkailutulokset Liite 2. Havaintopaikkakartta
4
5 Vesiosasto/KV Kirjenumero 544/17 POMARKUN KUNTA Tekninen toimisto POMARKKU VUOSIYHTEENVETO POMARKUN KAATOPAIKAN SUOTO- JA VALUMAVESIEN TARKKAILUSTA VUO- DELTA YLEISTÄ Pomarkun kunnan kaatopaikka sijaitsee Pomarkku-Kankaanpää tien varressa 3 kilometriä keskustaajamasta koilliseen Tervalamminojan latvoilla. Kaatopaikka on suljettu normaalilta käytöltä, mutta sinne on saanut viedä tämän jälkeen vielä maa-ainesta, jota on hyödynnetty maisemoinnissa. Normaalin yhdyskuntajätteen lisäksi kaatopaikalle vietiin vuoteen 1991 saakka myös kuivaamatonta puhdistamolietettä. Vuodesta 1992 alkaen puhdistamoliete on kuivattu ja viety edelleen kaatopaikalle maisemointia varten. Vuoden 2008 alusta alkaen tiivistetty liete on kuljetettu Poriin käsiteltäväksi. Kaatopaikan suoto- ja valumavedet laskevat Tervalamminojaan ja tätä pitkin Pomarkunjokeen. Tervalamminojan vesi on peruslaadultaan hapanta humusvettä. Laimenemisolot ojan alajuoksulla ovat kohtalaisen hyvät, sillä kaatopaikan vaikutus ei ole ulottunut varsinkaan tarkkailun alkuvuosina tänne saakka. Lieviä viitteitä kaatopaikan vaikutuksesta on silti ajoittain todettu. 2. TARKKAILUN PERUSTE JA SUORITUS Pomarkun kunnan kaatopaikan vesistövaikutusten tarkkailu on aloitettu vuonna 1987 Pomarkun kunnan toimeksiannosta. Vesiensuojeluyhdistys on laatinut tarkkailua varten tarkkailusuunnitelman Kunta ilmoitti lopettavansa toimeksiannon, joten tarkkailu loppui vuoteen Vuonna 2016 ELY-keskus lähetti päivätyn kehotuksen jälkitarkkailun suorittamisesta ympäristöluvassa edellytetyllä tavalla tarkkailuohjelman (Geoline Oy ) ja tarkkailupäätöksen (17 YLO) mukaisesti. Jälkitarkkailua on jatkettava ja siihen on sisällytettävä pinta- ja suotovesien lisäksi pohjaveden ja kaatopaikkakaasujen tarkkailu. Näytteitä otettiin vuonna 2016 kevätylivaluma- ja syysylivalumakausina kahdelta asemalta: kaatopaikalta lähteneistä vesistä (asema 0) sekä Tervalamminojan alajuoksulta (asema 1) ennen Pomarkunjokea. Vesianalyysit tehtiin vanhan ohjelman mukaan. Kaasut mitattiin keväällä yhdestä putkesta, syk- etunimi.sukunimi@kvvy.fi ( 03 ) PL 265, Tampere
6 2 syllä kaasumittausta ei tehty. Alueelle suunnitelman mukaan asennettua pohjavesiputkea ei löytynyt. Vuodelta 2016 ei siten ole pohjavesinäytteitä. Tarkkailutulokset (liite 1) ja havaintoasemakartta ovat raportin liitteenä. 3. TARKKAILUVUODEN SÄÄOLOT Vuoden 2015 loppupuoli oli lauha. Sadanta oli normaalia runsaampaa ja valumat jatkuivat runsaina vuoden lopulle saakka. Tammikuu oli koko maassa tavanomaista kylmempi. Keskilämpötilan poikkeama oli suuressa osassa maata -4-7 astetta pitkän ajan keskiarvosta. Vesimassa tuulettui ja viileni hyvin, koska jäätyminen tapahtui vasta joulukuun lopulla. Vesistöjen kannalta tämä merkitsi tavanomaista parempaa happitilannetta ja normaalia hitaampaa hapen kulumista vesimassan viileyden takia. Valumat tyrehtyivät pienissä ojissa. Sademäärät eivät merkittävästi poikenneet tavanomaisesta. Lumisateet olivat pääasiassa heikkoja, mutta meren läheisyydessä esiintyi paikoin runsaampia lumisateita sulan meren vaikutuksessa. Tammikuun loppupuoli oli puolestaan lauha ja vesisateet sulattivat nopeasti satanutta lumipeitettä. Tammikuun lopulla satoi ohut lumipeite, joka suli jälleen vesisateiden vaikutuksesta helmikuun alkupuolella. Helmikuu oli lähes koko maassa harvinaisen leuto. Lämpötila oli laajalti noin 5, idässä jopa 6 7 astetta tavanomaista korkeampi. Helmikuu oli myös monin paikoin poikkeuksellisen sateinen. Sulamisvalumia kohdistui jokiin ja puroihin Etelä-Suomen alueella jo tässä vaiheessa. Vesisateiden jälkeen peltoaukeat olivat kokonaan lumettomia ja sulanut vesi virtasi ojissa. Ylivaluma oli jo toinen vuoden alkupuolella. Kuukauden puolivälissä lumipeite elpyi runsaiden sateiden myötä laajalti juuri ennen hiihtolomia ja sää pakastui, mikä pysäytti valumat kokonaan. Maaliskuu alkoi puolestaan lauhana. Lämpötila pysyi nollan vaiheilla, joten lumet alkoivat vähitellen sulaa. Sademäärät jäivät suuressa osassa maata alle puoleen tavanomaisesta, ja maan länsi- sekä pohjoisosassa kuukausi oli harvinaisen kuiva. Huhtikuu oli suuressa osassa maata tavanomaista lämpimämpi. Kuun alku oli vähäsateinen, mutta kuukauden loppupuoli oli kolea ja sateinen. Sademäärät kasvoivat jopa kaksinkertaisiin lukemiin tavanomaiseen nähden. Valumat lisääntyivät siten kuun lopulla. Jäät lähtivät heti kuun puolivälin jälkeen ( ). Näissä oloissa järvet sekoittuivat hyvin, eikä nopeaa kerrostumista muodostunut. Vesimassa ilmastui siten tehokkaasti. Toukokuun alku oli lähes helteinen, jolloin pintavesi lämpeni nopeasti muodostaen järviin kerrosteisuuden. Paikoitellen rikottiin jopa toukokuun kaikkien aikojen keskilämpötilaennätys. Sademäärät olivat pääosin keskiarvojen alapuolella. Kuun puolivälissä sateet lisääntyivät ja loppupuolella sadanta oli paikoitellen runsaampaa tuoden mm sadekertymiä. Kuun lopulla sää poutaantui koko maassa ja alkoi uudelleen lämmetä. Kesäkuu alkoi kesäisen lämpimänä ja hellelukemia mitattiin yleisesti. Salomon päivänä Kuun alussa myrskymatalapaine toi voimakkaita tuulia etenkin Pohjanmaalle. Kesäkuun puolivälissä yllettiin hellelukemiin paikoitellen maan etelä- ja keskiosassa ja matalapaine toi mukanaan rankkasateita eri puolille maata. Loppukuusta oli kesäisen lämmintä ja sateet tulivat rankkasateina ja ukkoskuuroina. Kesäkuun sademäärä oli monin paikoin tavanomaista suurempi.
7 3 Heinäkuu alkoi monin paikoin helteisenä, aurinkoisena ja melko poutaisena. Heinäkuun sademäärissä oli suurta paikallista vaihtelua. Ukkosta esiintyi lähes joka päivä. Sää oli epävakaista ja sade- ja ukkoskuuroja tuli monin paikoin kuun puolivälissäkin. Heinäkuun lopulla oli kesän pisin yhtenäinen hellejakso, joka mahdollisti levien pintakukinnat, joita todettiinkin useissa järvissä. Elokuun alku oli kesäisen lämmin ja epävakainen. Kuun puolivälissä useampi matalapaineen osakeskus toi mukanaan jatkuvia sateita etelästä ja vuorokauden sademäärät kohosivat useana päivänä 20 ja 40 mm välille. Myös tuuli oli ajoittain puuskaista lisäten syksyn tuntua. Loppukuuta kohden Suomen eteläpuolelle pääsi idästä virtaamaan kuivempaa ja lämpimämpää ilmaa. Lämpötilat kohosivat parina päivänä jopa hellerajan yläpuolelle ja sää jatkui kesäisenä. Elokuun lopulla (27.8.) Raulimyrskyn voimakkaat tuulenpuuskat kaatoivat puita ja sähköjä erityisesti maan keskiosassa. Aivan kuun lopussa sää oli heikkotuulisempaa ja poutaisempaa. Sinilevät esiintyvät yleensä runsaimmillaan juuri elokuussa, mutta tänä vuonna epävakainen sää esti tuolloin sinilevien runsastumista ja pintakukintojen syntyä. Syyskuu alkoi varsin kesäisissä lukemissa, mutta pian sää viileni ja yöt olivat kylmiä. Syyskuu oli kuitenkin 1 2 astetta tavanomaista lämpimämpi. Syyskuun sademäärät jäivät Lappia lukuun ottamatta pääasiassa keskiarvojen alapuolelle. Sadepäiviä oli etelässä ja lännessä harvinaisen tai jopa poikkeuksellisen vähän. Lokakuu oli pitkään lähes sateeton, joten valumat olivat hyvin niukkoja. Lokakuussa todettiin sinilevien massaesiintymisiä. Talvinen sää alkoi koko maassa marraskuun alussa. Pakkanen oli paikoin kireää ja lunta satoi runsaasti etenkin suurten vesistöjen läheisyydessä. Välillä sää lauhtui ja sateet sulattivat lumet. Sää pakastui uudelleen kuun lopulla. mm 140 Tampere Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka Marras Joulu Kuva 3.1. Sademäärä kuukausittain vuosina 2015 ja 2016 sekä pitkän ajan keskiarvo Tampere-Pirkkalassa.
8 4 4. TULOKSET 4.1 KAATOPAIKAN VALUMAVESI Kaatopaikan valuma-alue on pieni, minkä seurauksena purkuojassa ei esiinny suuria virtaamia. Suurimmillaan valumat ovat yleensä kevätylivalumakaudella, jolloin virtaamia kasvattaa lumien sulaminen. Vuonna 2016 virtasi keväälläkin niukasti (0,1 l/s), syksyllä oja oli kuiva. Kaatopaikan vaikutus näkyi kohonneina typpiyhdisteiden pitoisuuksina (taulukko 4.1). Ojavesien luonnontilaiseen ( µg N/l) verrattuna typpipitoisuus (2900 µg/l) oli suuri. Kaatopaikkavesille tyypillisesti typpi oli suureksi osaksi ammoniumtyppenä. Käytössä olevien kaatopaikkojen suotovesiin verrattuna vedet olivat kuitenkin laimeita. Sähkönjohtavuus keväällä 2016 oli vain hyvin lievästi koholla. Fosforipitoisuus oli noin kaksinkertainen luonnonvesiin nähden ja siten melko alhainen. Taso on vaihdellut vielä 2000-luvun aikanakin voimakkaasti. Vedessä todettiin keväällä lievää kaatopaikan hajua. Lämpökestoisia koliformisia bakteereita todettiin 10 kpl/dl, joten vesi oli todennäköisesti hajakuormituksesta johtuen hyvin lievästi hygieenisesti nuhraantunut. Taulukko 4.1. Valumavesien määrä, valumavesien sähkönjohtavuus, typpiyhdisteiden ja fosforin pitoisuudet sekä hygieniaindikaattoribakteerien määrä vuosina Virtaama l/s S-joht. ms/m Kok.N µg/l NH4-N µg/l Kok.P µg/l Fek. kolit kpl/dl Vuosi kevät syksy kevät syksy kevät syksy kevät syksy kevät syksy kevät syksy ,0 0,0 9, ,0 0,2 46,8 85, < ,5 0,2 16,3 78, ,5 0,1 33,0 66, ,0 0,3 45,0 66, ,0 1,0 34,6 36, ,5 0,1 32,5 56, ,0 0,1 33,0 10, < ,9 0,3 12,1 35, ,8 0,4 18,5 26, ,0 0,1 9,6 44, ,2 0,3 11,8 14, ,0 0,2 7,7 20, ,5 0,0 10,7 13, ,5 0,5 14,3 19, ,7 1,5 19,7 16, ,0 0,5 13,8 14, ,1 0,0 12,6 0, Typpipitoisuuden maksimit on todettu vuosina 1997 ja 1998, minkä jälkeen kaatopaikka-alueelta purkautuvien vesien typpitasossa on tapahtunut huomattava lasku (kuva 4.1). Typpipitoisuus on pysynyt varsin vakaana vuoden 2007 jälkeen.
9 Kok. N µg/l Kuva 4.1. Pomarkun kaatopaikan valumaveden typpipitoisuudet vuosina Kaatopaikan fosforipitoisuuksissa on esiintynyt ajoin korkeita pitoisuuksia kuten vuonna 2005 (taulukko 4.1) mikä liittynee kaatopaikalle aiemmin vietyihin lietteisiin. Yleensä kaatopaikoilta huuhtoutuvien vesien fosforipitoisuus laskee sulkemisen jälkeen nopeasti alhaiselle tasolle. Pitoisuudet ovat olleet korkeita vielä 2000-luvulla syksyisin. Keväällä 2016 fosforia oli verraten vähän.
10 6 4.2 VESISTÖKUORMITUS Kevään niukkavirtaamaisen tarkkailuajankohdan tulosten perusteella kaatopaikalta vesistöön huuhtoutunut typpikuormitus vastasi keskimäärin yhden asukkaan puhdistamattomien jätevesien kuormitusta (taulukko 4.2). Fosforikuormitus oli olematonta. Suurimmillaan vesistökuormitus on ollut kahdesti vuodessa otettujen tarkkailunäytteiden mukaan ja 2000-lukujen vaihteessa. Vuonna 2016 BHK 7 -ATU-määritys epäonnistui kevään näytteestä, syksyllä oja oli kuiva. Taulukko 4.2. Pomarkun kaatopaikan vesistökuormitus vuonna 2016 sekä ylivirtaamakausien keskiarvona vuosina Pitoisuuskeskiarvot on painotettu virtaamilla. Vuosien kuormitusluvuissa on huomioitu taustapitoisuuksina BHK7 2,0 mg/l, Kok.N 600 µg/l ja kok.p 20 µg/l. Asukasvastinearvoina on käytetty vuodesta 2011 lähtien BHK 7 70 g/asukas, N 14 g/asukas ja P 2,2 g/asukas. Pomarkun kp/ Suotovesi Virt. Q l/s S-joht. ms/m BHK 7 mg/l BHK 7 kg/d ,1 12,6 0,0 0 2,90 0,02 1 0,044 0, ,0 0 0,00 0 0,000 0 Keskiarvo 0,1 12,6 0,0 0,0 0 2,90 0,01 1 0,044 0,000 0 Vuosikeskiarvot: BHK 7 AVL ,3 10 5,2 0, ,1 8 0,054 0,001 < ,5 29 6,6 1, ,0 83 0,097 0, ,6 19 5,9 0, ,3 27 0,073 0, , ,4 0, ,2 13 0,175 0, , ,0 0, ,1 88 0,400 0, ,5 24 2,8 0, , ,096 0, ,8 12 < ,6 47 0,068 0, ,4 15 7,0 1, ,1 93 0,097 0, ,8 15 2,7 0, , ,134 0, ,0 0,0 <1 0,4 29 0, ,1 50 8,2 0, , ,508 0, ,4 34 3,5 0, ,7 61 0,303 0, ,8 34 5,7 0, , ,289 0, ,2 46 5,0 0, , ,224 0, ,5 35 7,5 1, , ,313 0, ,8 34 5,3 0,2 3 21,6 1, ,344 0, ,0 32 <14,7 1, ,6 1, ,187 0, ,6 18 3,1 0,1 1 7,3 0,3 29 0,066 0, ,6 21 6,2 0,2 3 8,5 0,4 34 0,413 0, , ,9 2,7 36 5,6 1, ,055 0, ,3 13 1,5 0,0 0 4,6 0,1 7 0,091 0, ,1 9 1,5 0,0 0 2,9 0,2 18 0,049 0, ,8 11 2,6 0,1 1 3,9 0,2 18 0,090 0, ,0 15 1,5 0,0 0 4,3 0,3 26 0,037 0, ,1 17 5,3 0,3 5 5,9 0,5 36 0,068 0, ,8 14 5,4 0,6 8 5,5 0,8 53 0,082 0, ,1 13 0,0 0,0 0 2,9 0,0 1 0,044 0,000 0 Kok.N mg/l Kok.N kg/d Kok.N AVL Kok.P mg/l kok.p kg/d kok.p AVL
11 TERVALAMMINOJAN VEDEN LAATU 7 Tervalamminojan vesi on peruslaadultaan erittäin tummaa ja lievästi hapanta humusvettä. Ravinnepitoisuudet ovat hieman luonnontasosta kohonneita. Typpipitoisuus oli keväällä 880 µg/l ja syksyllä 1100 µg/l. Valumien runsaus näkyi myös humuksen määrän kasvuna. Fosforipitoisuus oli keväällä 36 µg/l ja syksyllä 94 µg/l. Tarkkailunäytteiden perusteella kaatopaikan osuus typpivirtaamasta keväällä 5,8 % ja fosforivirtaamasta 1,3 % (taulukko 5.1). Syksyllä kaatopaikkaoja oli kuiva, joten kuormitusta ei sillä hetkellä syntynyt. Niukasta virtaamasta johtuen vaikutus oli vähäistä keväälläkin. Taulukko 5.1. Tervalamminojan arvioidut ravinnevirtaamat vuoden 2016 havaintokerroilla sekä kaatopaikan kuormituksen osuus ravinnevirtaamista. Pitoisuuskeskiarvot ovat virtaamapainotettuja. Pomarkun kp/ Tervalamminoja Virt. Q l/s S-joht. ms/m Kok.N mg/l Kok.N kg/d Kp:n o- suus % Tervalamminojan typpitaso kohosi 1990-luvun puolivälin jälkeen. Tämän nousun jälkeen on tapahtunut pientä laskua (kuvat 5.1 ja 5.2). Typpitaso on silti ollut viime vuosinakin lievästi kohonnut, vaikka typpikuormitus on jäänyt alhaiseksi. Kok.P mg/l kok.p kg/d Kp:n o- suus % ,6 0,80 0,3 5,8 0,036 0,02 1, ,5 1,10 0,3 0,0 0,094 0,02 0,0 Keskiarvo 4 9,1 0,91 0,3 2,9 0,058 0,02 0,7 µg N/l Tervalamminoja, kevättulokset 2000 Kok.N 1800 NH4-N 1600 kg N/d kg N/d Kuva 5.1. Pomarkun kaatopaikan typpikuormitus sekä Tervalamminojan typpi- ja ammoniumtyppipitoisuudet keväällä vuosina Vuosien kuormitusluvuissa on huomioitu luonnontaustana 600 µg N/l.
12 µg N/l Tervalamminoja, syystulokset 2000 Kok.N 1800 NH4-N 1600 kg N/d kg N/d Kuva 5.2. Pomarkun kaatopaikan typpikuormitus sekä Tervalamminojan typpi- ja ammoniumtyppipitoisuudet keväällä ja syksyllä vuosina Vuosien kuormitusluvuissa on huomioitu luonnontaustana 600 µg N/l. Puhtaisiin humusvesiin (kok.p noin 20 µg/l) verrattuna Tervalamminojan alajuoksun fosforipitoisuus oli kohonnut noin 2-5 kertaiseksi. Tervalamminojan fosforipitoisuus määräytyy nykyisin pääosin muiden tekijöiden mukaan kaatopaikalta tulevan kuormituksen ollessa hyvin pientä. Syksyllä 2016 todettiin lievästi kevättä suurempien ravinnepitoisuuksien lisäksi hieman kevättä enemmän hygieniaindikaattoribakteereita (30 kpl/dl). Vesi oli silti hygieeniseltä laadultaan hyvää, mutta tämä viittaa ojan varrelta tulevan hajakuormituksen vaikutukseen. 6. KAATOPAIKKAKAASU Tarkkailuohjelmasta annetun päätöksen (Dnro 0296Y ) mukaan kaatopaikkakaasun koostumusta tulee tarkkailla kahdesti vuodessa kahdelta pisteeltä. Kaasusta tulee tutkia metaanin, hiilidioksidin ja hapen pitoisuudet. Keväällä 2016 Loukaskosken kaatopaikalta löydettiin yksi kaasuputki (kuva 6.1). Putken sijainti on esitetty liitekartassa. Putken korkin todettiin ruostuneen kiinni, joten putkeen tehtiin rautasahalla mittausta varten aukko. Keväällä purkautuvan kaasun tilavuudesta oli 0,0 % metaania, 0,4 % hiilidioksidia ja 20,1 % happea. Tulosten perusteella jätetäyttö oli siten aerobisessa tilassa, eikä kaatopaikkakaasua muodostunut. Syksyllä kaasumittausta ei tehty.
13 9 Kuva 6.1. Kaasuputki. 7. YHTEENVETO Pomarkun kunnan Tervalamminojan latvoilla sijaitsevan kaatopaikan kuormitusta ja vesistövaikutuksia on tarkkailtu vuodesta 1987 alkaen. Kaatopaikka on poistettu yleisestä käytöstä. Sulkemisen jälkeen kaatopaikalla on käytetty maisemoinnissa maa-ainesta sekä kuivattua puhdistamolietettä. Vuoden 2008 alusta alkaen tiivistetty liete on kuljetettu Poriin käsiteltäväksi. Kaatopaikan tarkkailu lopetettiin 2012 ja sitä jatkettiin vuonna 2016 ELY-keskuksen kehotuksesta. Vuonna 1999 laaditun tarkkailuohjelman mukaisia pohjavesiputkia ei löydetty. Kaatopaikkakaasu mitattiin yhdestä putkesta. Lisäksi otettiin vesinäytteet kaatopaikan mittapadolta ja oja alajuoksulta. Kaatopaikan mittapadolta saatiin näyte vain keväällä. Tuolloin kaatopaikan vaikutus näkyi edelleen suoto- ja valumavesien laadussa luonnontasoa korkeampana kokonaistyppi- ja ammoniumtyppitasona. Sähkönjohtavuus oli koholla vain lievästi. Niukan virtaaman takia ojaan ei kohdistunut tarkkailuajankohtana merkittävää kuormitusta. Määrällisesti typpikuormitus vastasi havaintoajankohtana
14 10 vain yhden asukkaan puhdistamattomien jätevesien kuormitusta. Harvakseen otettujen tarkkailunäytteiden tuloksiin perustuva kuormituslaskenta ei täysin kuvasta kaatopaikan vuositason kuormitusta. Kuormituksella ei siten ollut suurta vaikutusta Tervalamminojan veden laatuun. Alajuoksulla ravinnepitoisuudet ja sähkönjohtavuus olivat kuitenkin lievästi luonnontasosta kohonneita. Laskennallisesti kaatopaikan typpikuormituksen osuuden Tervalamminojan typpivirtaamasta arvioitiin olleen noin 5 %. Ojaan tulee todennäköisimmin ravinteita ja lievää hygieenistä kuormitusta myös muualta kuin kaatopaikalta. Keväällä tehdyn kaasumittauksen mukaan jätetäyttö on aerobisessa tilassa eikä kaatopaikkakaasun muodostumista havaittu. KOKEMÄENJOEN VESISTÖN VESIENSUOJELUYHDISTYS RY Laatinut: Tutkimusinsinööri Kaisa Valkonen Hyväksynyt: Vesiosaston johtaja Jukka Lammentausta LIITTEET: Liite 1. Tarkkailutulokset Liite 2. Havaintopaikkakartta TIEDOKSI: Varsinais-Suomen ELY-keskus, ympäristö ja luonnonvarat Pomarkun kunta, ympäristönsuojelu Pohjois-Satakunnan peruspalveluliikelaitos, kuntayhtymä
15 LIITE 1. TUTKIMUSTULOKSET
16
17 Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry Vesinäytteiden tutkimustuloksia Liite 1, sivu 1/1 Pomarkun kunnan kaatopaikka (POMKP) Pvm. Hav.paikka *Sameus *Sähkonj *ph BHK(s) *KHT_titr *Väri *Kok.N *NH4-N *Kok.P *Lämpkolif O2 CH4 CO2 H2S BAL Syvyys (m) FNU ms/m mg/l mg/l O2 mg/l Pt µg/l µg/l N µg/l kpl/100 ml % % % ppm % POMKP / 0 Pomarkun kp pato 0 Lumi 0 dm; Jää 0 dm; Klo 15:10; Näytt.ottaja TeK; Ilm.lt. 23 C; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 270; Virt. 0,00010 m3/s; Haju LKP; 0.1 1,7 12,6 6,9 E POMKP / 0 Pomarkun kp pato 0 Klo 13:50; Näytt.ottaja Pasi Ristolainen; Pilv. 3 /8; POMKP / 1 Tervalamminoja alav 1 Lumi 0 dm; Jää 0 dm; Klo 14:45; Näytt.ottaja TeK; Ilm.lt. 23 C; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 270; Virt. 0,005 m3/s; 0.1 7,4 7,6 6, POMKP / 1 Tervalamminoja alav 1 Kok.syv. 0,30 m; Klo 13:30; Näytt.ottaja Pasi Ristolainen; Ilm.lt. 14 C; Pilv. 3 /8; Virt. 0,003 m3/s; ,5 6, POMKP / K1 Kaasuputki 1 Näytt.ottaja TeK; Putki 20,1 0 0,4 2 79,5 FINAS akkreditoitu testauslaboratorio T064 * akkreditoitu määritys. Mittausepävarmuustiedot toimitetaan pyydettäessä.
18
19 LIITE 2. HAVAINTOPAIKKAKARTTA
20
21
ÕÊÊÇ. ÊËÑÍ ÇØÌÛÛÒÊÛÌÑ ÐÑÓßÎÕËÒ ÕËÒÒßÒ Î ËÌÌßÒ ÕßßÌÑÐß ÕßÒ ÍËÑÌÑó Öß ÊßÔËÓßÊÛÍ ÛÒ ÌßÎÕÕß ÔËÍÌß ÊËÑÒÒß îðïê. Õ Ê µ±²»² ïíòêòîðïé.
ÕÑÕÛÓ\ÛÒÖÑÛÒ ÊÛÍ ÍÌJÒ ÊÛÍ ÛÒÍËÑÖÛÔËÇØÜ ÍÌÇÍ ÕÊÊÇ Pantone 300 б³ µ«² µ«² ÊËÑÍ ÇØÌÛÛÒÊÛÌÑ ÐÑÓßÎÕËÒ ÕËÒÒßÒ Î ËÌÌßÒ ÕßßÌÑÐß ÕßÒ ÍËÑÌÑó Öß ÊßÔËÓßÊÛÍ ÛÒ ÌßÎÕÕß ÔËÍÌß ÊËÑÒÒß îðïê Õ Ê µ±²»² ïíòêòîðïé Õ»² ± êëèñïé
LisätiedotLinkkipuiston maankaatopaikan vesistövaikutusten tarkkailuraportti vuodelta 2018
Linkkipuiston maankaatopaikan vesistövaikutusten tarkkailuraportti vuodelta 2018 Asta Laari RAPORTTI 2018 nro 863/18 Linkkipuiston maankaatopaikan vesistövaikutusten tarkkailuraportti vuodelta 2018 Tutkimusraportti
LisätiedotTEERNIJÄRVEN TULOKSET JA
Vesiosasto/MP 1.1.214 Kirjenumero 83/14 NOKIAN KAUPUNKI Ympäristönsuojeluyksikkö Harjukatu 21 371 NOKIA TEERNIJÄRVEN TULOKSET 19.3.214 JA 13.8.214 1. YLEISTÄ Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys
LisätiedotKAHTALAMMEN VEDEN LAATU VUOSINA 2013 JA 2014
Vesiosasto/MP 9..2 Kirjenumero 798/ NOKIAN KAUPUNKI Ympäristönsuojeluyksikkö Harjukatu 2 7 NOKIA KAHTALAMMEN VEDEN LAATU VUOSINA 2 JA 2. YLEISTÄ Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry tutki Kahtalammen
LisätiedotKATSAUS RÄYSKÄLÄN JÄRVIEN TALVITULOKSIIN 2014
Vesistöosasto/RO 13.5.214 Kirjenumero 417/14 Luoteis-Lopen Loma-Asukkaat ry c/o Leila Rajakangas Vanha Valtatie 1 B 4 425 KERAVA KATSAUS RÄYSKÄLÄN JÄRVIEN TALVITULOKSIIN 214 1. JOHDANTO Kokemäenjoen vesistön
LisätiedotRENKAJÄRVEN VEDENLAATU KESÄLLÄ 2014
Vesistöosasto/MM 25.9.2013 Kirjenumero 766/13 Renkajärven suojeluyhdistys ry RENKAJÄRVEN VEDENLAATU KESÄLLÄ 2014 1. YLEISTÄ Renkajärvi on Tammelan ylänköalueella, Hattulan ja Hämeenlinnan kunnissa sijaitseva,
LisätiedotVIONOJAN JA MATALANPUHDIN VESISTÖTARKKAILUTUTKIMUS LOKAKUUSSA Raportti nro
VIONOJAN JA MATALANPUHDIN VESISTÖTARKKAILUTUTKIMUS LOKAKUUSSA 2017 YLEISTÄ Raportti nro 639-17-7035 Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy teki Sybimar Oy:n tilauksesta lokakuussa vesistöjen jatkotarkkailututkimuksen
Lisätiedot4.2.1. Vesistökuormitus... 7 4.3 Kooninoja, alavirta (KAKP/104)... 9
Pantone 3 SISÄLTÖ 1. JOHDANTO... 1 2. AINEISTO JA MENETELMÄT... 1 3. TARKKAILUVUODEN SÄÄ- JA VESIOLOT... 3 4. PINTAVESITULOKSET JA KUORMITUS... 4 4.1 Kaatopaikkaojien kokoojakaivo (KAKP/)... 4 4.2 Kooninoja,
LisätiedotVIONOJAN JA MATALANPUHDIN VESISTÖTARKKAILUTUTKIMUS LOKAKUUSSA Raportti nro
VIONOJAN JA MATALANPUHDIN VESISTÖTARKKAILUTUTKIMUS LOKAKUUSSA 2017 Raportti nro 639-17-7035 YLEISTÄ Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy teki Sybimar Oy:n tilauksesta lokakuussa vesistöjen jatkotarkkailututkimuksen
LisätiedotÕÊÊÇ. Ñ ª»¼»² µ ««²µ. ÇØÌÛÛÒÊÛÌÑ ÑÎ ÊÛÜÛÒ Ì\ØÌ Ò ÛÓÛÒ ÕÛÍÕËÍÐËØÜ ÍÌßÓÑÒ ÊÛÍ ÍÌJÌßÎÕÕß ÔËÍÌß ÊËÑÜÛÔÌß îðïê. ß Ô íðòïðòîðïé.
ÕÑÕÛÓ\ÛÒÖÑÛÒ ÊÛÍ ÍÌJÒ ÊÛÍ ÛÒÍËÑÖÛÔËÇØÜ ÍÌÇÍ ÕÊÊÇ Pantone 3 Ñ ª»¼»² µ ««²µ ÇØÌÛÛÒÊÛÌÑ ÑÎ ÊÛÜÛÒ Ì\ØÌ Ò ÛÓÛÒ ÕÛÍÕËÍÐËØÜ ÍÌßÓÑÒ ÊÛÍ ÍÌJÌßÎÕÕß ÔËÍÌß ÊËÑÜÛÔÌß îðïê ß Ô íðòïðòîðïé Õ»² ± çîëñïé SISÄLTÖ 1. JOHDANTO...
LisätiedotSELVITYS YLÄNEEN SULJETUN KAATOPAIKAN JÄLKITARKKAILUSTA, TARKKAILUN MUUTOSEHDOTUS. Raportti nro
SELVITYS YLÄNEEN SULJETUN KAATOPAIKAN JÄLKITARKKAILUSTA, TARKKAILUN MUUTOSEHDOTUS Raportti nro 16-17-376 Varsinais-Suomen ELY-keskus on lähettänyt Pöytyän kunnalle 28.12.2016 päivätyn kehotuksen (Dnro
LisätiedotVIONOJAN, KASARMINLAHDEN JA MATALANPUHDIN ALUEEN VESISTÖTARKKAILUTUTKIMUS ELOKUUSSA Raportti nro
VIONOJAN, KASARMINLAHDEN JA MATALANPUHDIN ALUEEN VESISTÖTARKKAILUTUTKIMUS ELOKUUSSA 2017 YLEISTÄ Raportti nro 639-17-6058 Sybimar Oy tilasi Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy:ltä vesistötarkkailututkimuksen
LisätiedotAURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS HELMIKUUSSA Väliraportti nro
AURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS HELMIKUUSSA 2019 Väliraportti nro 15-19-2071 Oheisena lähetetään Aurajoesta ja Vähäjoesta 26.2.2019 otettujen vesinäytteiden tutkimustulokset. Aurajoen varrella olevien jätevedenpuhdistamoiden
LisätiedotAURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS HUHTIKUUSSA Väliraportti nro
AURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS HUHTIKUUSSA 2019 Väliraportti nro 15-19-3246 Lähetämme oheisena Aurajoesta ja Vähäjoesta 9.4.2019 otettujen vesinäytteiden tutkimustulokset. Aurajoen varrella olevien jätevedenpuhdistamoiden
LisätiedotLAAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS
LAAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS Vuosiraportti 2015 Anne Lehmijoki Sari Koivunen 7.11.2016 Nro 31-16-7242 2 (6) LAAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS (2015) Sisällys 1. TUTKIMUKSEN TARKOITUS... 3 2. AINEISTO JA MENETELMÄT...
LisätiedotAURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS HEINÄKUUSSA Väliraportti nro
AURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS HEINÄKUUSSA 2018 Väliraportti nro 15-18-5852 Oheisena lähetetään Aurajoesta ja Vähäjoesta 31.7.2018 otettujen vesinäytteiden tutkimustulokset. Aurajoen varrella olevien jätevedenpuhdistamoiden
LisätiedotS A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y
S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y Tervon kunta (email) A.. Tiedoksi: Tervon ympäristönsuojelulautakunta (email) Pohjois-Savon ELY-keskus (email) Lähetämme oheisena Tervon kunnan
LisätiedotAURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS HELMIKUUSSA Väliraportti nro
AURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS HELMIKUUSSA 2017 Väliraportti nro 15-17-1220 Oheisena lähetetään Aurajoesta ja Vähäjoesta 6.2.2017 otettujen vesinäytteiden tutkimustulokset. Aurajoki oli paikoitellen jäässä.
LisätiedotKOKEMÄENJOEN VESISTÖN VESIENSU KVVY OJELUYHDISTYS
KOKEMÄENJOEN VESISTÖN VESIENSUOJELUYHDISTYS ry KVVY Pantone 3 SISÄLTÖ 1. YLEISTÄ... 1 2. JÄTEVESIKUORMITUS... 2 3. NÄYTTEIDEN OTTO JA ANALYSOINTI... 2 4. SÄÄOLOT VUOSINA 212-214... 3 5. LASKENNALLISET
LisätiedotSISÄLTÖ. 4.2 Kooninoja, kolmiomittapato (KAKP/103)... 5
Pantone 3 SISÄLTÖ 1. JOHDANTO... 1 2. AINEISTO JA MENETELMÄT... 2 3. TARKKAILUVUODEN SÄÄ- JA VESIOLOT... 3 4. PINTAVESITULOKSET JA KUORMITUS... 4 4.1 Kaatopaikkaojien kokoojakaivo (KAKP/)... 4 4.2 Kooninoja,
LisätiedotAURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS HEINÄKUUSSA Väliraportti nro
AURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS HEINÄKUUSSA 2017 Väliraportti nro 15-17-5417 Oheisena lähetetään Aurajoesta ja Vähäjoesta 25.7.2017 otettujen vesinäytteiden tutkimustulokset. Aurajoen varrella olevien jätevedenpuhdistamoiden
LisätiedotVANJOEN JA SEN SIVU-UOMIEN MAIJANOJAN JA ORHINOJAN VEDEN LAATU
19.7.216 Ympäristönsuojelu, Vihti VANJOEN JA SEN SIVU-UOMIEN MAIJANOJAN JA ORHINOJAN VEDEN LAATU 7.7.216 Vihdin puolelta Vanjokeen laskevasta kahdesta sivu-uomasta Maijanojasta ja Orhinojasta otettiin
LisätiedotKVVY. Vesilahden kunta VESILAHDEN KUNNAN JÄRVI- TUTKIMUKSET VUONNA Marika Paakkinen Kirjenro 418/17. Pantone 300
KOKEMÄENJOEN VESISTÖN VESIENSUOJELUYHDISTYS ry KVVY Pantone 300 Vesilahden kunta VESILAHDEN KUNNAN JÄRVI- TUTKIMUKSET VUONNA 2016 Marika Paakkinen 31.3.2017 Kirjenro 418/17 SISÄLTÖ 1. JOHDANTO... 1 2.
LisätiedotISO RUOKJÄRVEN VEDEN LAATU Vuoden 2013 tutkimukset ja vertailu vuosiin 2009, 2011 ja 2012
LUVY/121 5.9.213 Tuomo Klemola Iso Ruokjärven suojeluyhdistys ry Tehtaankatu 4 A9 14 Helsinki ISO RUOKJÄRVEN VEDEN LAATU Vuoden 213 tutkimukset ja vertailu vuosiin 29, 211 ja 212 Sammatin Iso Ruokjärvestä
LisätiedotVÄÄKSYN TAAJAMAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON PURKUVESISTÖN (Päijänne) TARKKAILU 2014
VUOSIYHTEENVETO..1 VÄÄKSYN TAAJAMAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON PURKUVESISTÖN (Päijänne) TARKKAILU 1 1 YLEISTÄ Asikkalan kunnan Vääksyn taajaman puhdistetut jätevedet johdetaan Päijänteen Asikkalanselän kaakkoisosaan
Lisätiedot[ Ι. Pantone 300. ; )± ƒ )
[ Ι ƒ Pantone 300 ; )± ƒ ) [ ± ± Ò SISÄLTÖ 1. JOHDANTO... 1 2. TARKKAILUVUODEN SÄÄ- JA VESIOLOT... 1 3. TUTKITTUJEN JÄRVIEN VEDENLAATU... 3 3.1 Alinenjärvi... 3 3.2 Laajanojan alajuoksu... 3 3.3 Kyyniojan
LisätiedotOutamonjärven veden laatu Helmikuu 2016
.3.16 Lohjan kaupunki, ympäristönsuojelu Outamonjärven veden laatu Helmikuu 16 Outamonjärven näytteet otettiin 4..16 Lohjan kaupungin ympäristönsuojeluosaston toimeksiannosta. Tarkoituksena oli selvittää
LisätiedotKUIVAKOLUN KAATOPAIKKA
S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A TOIVAKAN KUNTA KUIVAKOLUN KAATOPAIKKA Tutkimusraportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 17.8.2017 P25062P004 Tutkimusraportti 1 (3) Pitkänen Alisa 17.8.2017 Sisällysluettelo
LisätiedotPAIMIONJOEN, TARVASJOEN JA VÄHÄJOEN TARKKAILUTUTKIMUKSET HELMIKUUSSA Väliraportti nro
PAIMIONJOEN, TARVASJOEN JA VÄHÄJOEN TARKKAILUTUTKIMUKSET HELMIKUUSSA 2016 Väliraportti nro 21-16-1591 Oheisena lähetetään Paimionjoesta, Tarvasjoesta ja Paimion Vähäjoesta 22.2.2016 otettujen vesinäytteiden
LisätiedotPUUJÄRVEN VEDEN LAATU Vuoden 2013 loppukesän tulokset ja vertailu vuoteen 2012
LUVY/119 6.9.213 Puujärven VSY Olli Kilpinen Hulluksentie 1 e 25 243 Masala PUUJÄRVEN VEDEN LAATU Vuoden 213 loppukesän tulokset ja vertailu vuoteen 212 Näytteet Puujärven kahdelta syvännehavaintopaikalta
LisätiedotRAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS LOKAKUUSSA 2014. Väliraportti nro 116-14-7630
RAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS LOKAKUUSSA 2014 Väliraportti nro 116-14-7630 Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy lähettää oheisena tulokset 13. 14.10.2014 tehdystä Rauman merialueen tarkkailututkimuksesta
LisätiedotYHTEENVETO NUUTAJÄRVEEN LASKEVIEN OJIEN TARKKAILUSTA SYKSYLLÄ 2017
Vesiosasto/EH 4.12.2017 Kirjenumero 1118/17 Nuuta-, Ruta- ja Kortejärven suojeluyhdistys ry c/o Leena Leppänen Heinämiehen tie 3 31760 URJALA YHTEENVETO NUUTAJÄRVEEN LASKEVIEN OJIEN TARKKAILUSTA SYKSYLLÄ
LisätiedotLAAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS
LAAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS Vuosiraportti 2017 Anne Lehmijoki Sari Koivunen 30.1.2018 Nro 31-18-559 2 (7) LAAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS (2017) Sisällys 1. TUTKIMUKSEN TARKOITUS... 3 2. AINEISTO JA MENETELMÄT...
LisätiedotVEDEN LAADUN HAVAINNOT: Sääksjärvi syv va123 (vuodet ), Piilijoki suu (vuodet ), Kauv Kyttälä-Kauv mts (vuodet )
VEDEN LAADUN HAVAINNOT: Sääksjärvi syv va123 (vuodet 2000-2016), Piilijoki suu (vuodet 2007-2016), Kauv Kyttälä-Kauv mts (vuodet 2000-2013) Aika Syvyys Yläsyvyys Alasyvyys Näytesyvyys Alkaliniteetti mmol/l
LisätiedotS A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y
S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y Tervon kunta (email) A 776 4..2 Tiedoksi: Tervon ympäristönsuojelulautakunta (email) Pohjois-Savon ELY-keskus (email) Lähetämme oheisena Tervon
LisätiedotISO HEILAMMEN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu aikaisempiin vuosiin
LUVY/121 18.8.215 Lohjan kaupunki Ympäristönsuojelu ISO HEILAMMEN VEDEN LAATU Kesän 215 tutkimus ja vertailu aikaisempiin vuosiin Sammatin Iso Heilammen länsiosan 6 metrin syvänteeltä otettiin vesinäytteet
LisätiedotKooninkeitaan tavanomaisen jätteen kaatopaikan tarkkailun hyväksyminen. Kankaanpään kaupungin tekninen keskus PL 36, KANKAANPÄÄ
1(5) PÄÄTÖS Nro Dnro 3 YLO LOS-2003-Y-1283-121 Annettu julkipanon jälkeen 12.1.2007 ASIA LUVAN HAKIJA Kooninkeitaan tavanomaisen jätteen kaatopaikan tarkkailun hyväksyminen. Kankaanpään kaupungin tekninen
LisätiedotSäynäislammin vedenlaatututkimus 2016
5.9.2016 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Säynäislammin vedenlaatututkimus 2016 Vesinäytteet Karkkilan itäosassa sijaitsevalta Säynäislammilta otettiin Karkkilan kaupungin ympäristönsuojeluosaston
LisätiedotAli-Paastonjärven vedenlaatututkimus 2016
30.8.2016 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Ali-Paastonjärven vedenlaatututkimus 2016 Vesinäytteet Karkkilan pohjoisosassa olevalta Ali-Paastonjärveltä otettiin Karkkilan kaupungin ympäristönsuojeluosaston
LisätiedotAURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS HEINÄKUUSSA Väliraportti nro
AURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS HEINÄKUUSSA 2016 Väliraportti nro 15-16-5740 Oheisena lähetetään Aurajoesta ja Vähäjoesta 18.7.2016 otettujen vesinäytteiden tutkimustulokset. Aurajoen varrella olevien jätevedenpuhdistamoiden
LisätiedotKatsaus Inarijärven kuormitukseen ja vesistövaikutuksiin
Katsaus Inarijärven kuormitukseen ja vesistövaikutuksiin Annukka Puro-Tahvanainen Saariselkä 18.9.2014 25.9.2014 1 2 Inarijärveen tuleva ravinnekuorma Kokonaisfosfori 55 t/v Kokonaistyppi Piste- ja hajakuormitus
LisätiedotSISÄLTÖ. LIITTEET: Liite 1. Tutkimustulokset
SISÄLTÖ 1. JOHDANTO... 1 2. TARKKAILUVUODEN SÄÄOLOT... 1 3. TUTKITTUJEN JÄRVIEN VEDENLAATU... 2 3.1 Iso-Tappuri... 2 3.2 Kivikesku... 3 3.3 Koukkujärvi... 4 3.4 Pikku-Koukkujärvi... 4 3.5 Sanasjärvi...
LisätiedotHaukiveden vesistötarkkailun tulokset talvelta 2015
1 / 3 Stora Enso Oyj LAUSUNTO A 1741.6 Varkauden tehdas 14.10.2013 Varkauden kaupunki Tekninen virasto Carelian Caviar Oy Tiedoksi: Pohjois-Savon ely-keskus Keski-Savon ympäristölautakunta Rantasalmen
LisätiedotKIRKNIEMEN PIKKUJÄRVEN VEDEN LAATU TALVELLA Åke Lillman Kirkniemen kartano Lohja
8.3.2017 Åke Lillman Kirkniemen kartano 08800 Lohja KIRKNIEMEN PIKKUJÄRVEN VEDEN LAATU TALVELLA 2017 Vesinäytteet kahdelta havaintopaikalta otettiin 28.2.2017. Työ tehtiin Kirkniemen kartanon toimeksiannosta.
LisätiedotTAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO
1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 30.11.2011 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteutti tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.
LisätiedotKytäjä Usmin alueen lampien vedenlaatu
Kytäjä Usmin alueen lampien vedenlaatu Iso Haiskari, Kiiskilammi, Kolmiperslammi, Piilolammi, Jauholammi, Urolammi ja Usminjärvi olivat vedenlaatuseurannassa elokuussa 2019. Edelliset kesäajan seurantanäytteet
LisätiedotPaskolammin vedenlaatututkimus 2016
5.9.2016 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Paskolammin vedenlaatututkimus 2016 Vesinäytteet Karkkilan Vuotinaisissa sijaitsevalta Paskolammilta otettiin Karkkilan kaupungin ympäristönsuojeluosaston
LisätiedotKaitalammin vedenlaatututkimus 2016
31.8.2016 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Kaitalammin vedenlaatututkimus 2016 Vesinäytteet Karkkilan pohjoisosassa Ali-Paastonjärven itäpuolella sijaitsevalta Kaitalammilta otettiin Karkkilan kaupungin
LisätiedotUUDENKAUPUNGIN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS HEINÄKUUSSA Väliraportti nro
UUDENKAUPUNGIN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS HEINÄKUUSSA 2016 Väliraportti nro 117-16-5754 Oheisena lähetetään tulokset Uudenkaupungin merialueen tarkkailututkimuksesta, jonka Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus
LisätiedotKARJALOHJAN LÄNTISTEN JÄRVIEN RAVINNE- JA HAPPIPITOISUUDET ELOKUUSSA 2014
LUVY/17 28.8.214 Urpo Nurmisto Rahikkalan-Pipolan-Nummijärven vsy Pappilankuja 4 912 Karjalohja KARJALOHJAN LÄNTISTEN JÄRVIEN RAVINNE- JA HAPPIPITOISUUDET ELOKUUSSA 214 Karjalohjan läntisten järvien, Haapjärven,
Lisätiedot3 MALLASVEDEN PINNAN KORKEUS
1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 26.4.2010 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.
LisätiedotVANJOEN JA SEN SIVU-UOMIEN KYRÖNOJAN JA PÄIVÖLÄNOJAN VEDEN LAATU
22.8.2017 Ympäristönsuojelu, Vihti VANJOEN JA SEN SIVU-UOMIEN KYRÖNOJAN JA PÄIVÖLÄNOJAN VEDEN LAATU 17.7.2017 Vihdin puolelta Vanjokeen laskevasta kahdesta sivu-uomasta Kyrönojasta ja Päivölänojasta otettiin
LisätiedotSYSMÄN JÄTEVEDENPUHDISTAMON PURKUVESISTÖN (Majutvesi) TARKKAILU 2016
VUOSIYHTEENVETO 8.4.27 SYSMÄN JÄTEVEDENPUHDISTAMON PURKUVESISTÖN (Majutvesi) TARKKAILU 26 YLEISTÄ Sysmän kunnan viemäröinnin toiminta-alueen puhdistetut jätevedet johdetaan avo-ojaa pitkin Majutveden pohjoisosan
LisätiedotVihdin Lapoon vedenlaatututkimus, elokuu 2016
26.8.2016 Vihdin kunta, ympäristönsuojelu Vihdin Lapoon vedenlaatututkimus, elokuu 2016 Vesinäytteet Vihdin Lapoosta otettiin 16.8.2016 Vihdin kunnan ympäristönsuojeluosaston toimeksiannosta. Työ perustuu
LisätiedotVihdin Tuohilammen vedenlaatututkimus, heinäkuu 2016
26.8.2016 Vihdin kunta, ympäristönsuojelu Vihdin Tuohilammen vedenlaatututkimus, heinäkuu 2016 Vesinäytteet Vihdin Otalammella sijaitsevasta Tuohilammesta otettiin 20.7.2016 Vihdin kunnan ympäristönsuojeluosaston
LisätiedotRuokjärven veden laatu Maalis- ja elokuu 2017
30.8.2017 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Ruokjärven veden laatu Maalis- ja elokuu 2017 Karkkilan Vuotnaisissa sijaitsevan Ruokjärven vesinäytteet otettiin 1.3.2017 ja 2.8.2017 Karkkilan kaupungin
LisätiedotSISÄLTÖ. LIITTEET: Liite 1. Tutkimustulokset
SISÄLTÖ 1. JOHDANTO... 1 2. TUTKITTUJEN JÄRVIEN VEDENLAATU... 1 2.1 Iso-Inha... 1 2.2 Onkemäenjärvi... 2 2.3 Pikku-Inha... 3 2.4 Pyhäjärvi, Vakkalanselkä... 3 2.5 Ruokojärvi... 4 2.6 Suonojärvi... 4 2.7
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 32. Ympäristölautakunta Sivu 1 / 1
Ympäristölautakunta 13.03.2014 Sivu 1 / 1 2412/11.01.03/2012 32 Espoon vesistötutkimus vuonna 2013 Valmistelijat / lisätiedot: Ilppo Kajaste, puh. 043 826 5220 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Va.
LisätiedotVALKJÄRVEN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu kesiin 2010-2014
LUVY/121 6.7.215 Anne Linnonmaa Valkjärven suojeluyhdistys ry anne.linnonmaa@anne.fi VALKJÄRVEN VEDEN LAATU Kesän 215 tutkimus ja vertailu kesiin 21-214 Sammatin Valkjärvestä otettiin vesinäytteet 25.6.215
LisätiedotVesistövaikutukset eri puhdistamo- ja purkupaikkavaihtoehdoilla
Vesistövaikutukset eri puhdistamo- ja purkupaikkavaihtoehdoilla Toiminnanjohtaja, limnologi Reijo Oravainen Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry Vesistö kuvaus 0 5 kilometriä 10 Siuron reitti
LisätiedotKaitalammin (Hajakka) veden laatu Elokuu 2017
4.9.2017 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Kaitalammin (Hajakka) veden laatu Elokuu 2017 Karkkilan Hajakassa Kaupinojan valuma-alueella (23.087) sijaitsevan Kaitalammin vesinäytteet otettiin 3.8.2017
LisätiedotVÄÄKSYN TAAJAMAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON PURKUVESISTÖN (Päijänne) TARKKAILU 2015
VUOSIYHTEENVETO.. VÄÄKSYN TAAJAMAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON PURKUVESISTÖN (Päijänne) TARKKAILU YLEISTÄ Asikkalan kunnan Vääksyn taajaman puhdistetut jätevedet johdetaan Päijänteen Asikkalanselän kaakkoisosaan
LisätiedotISO RUOKJÄRVEN VEDEN LAATU Vuoden 2016 mittaukset ja vertailu vuosiin
29.8.2016 Iso Ruokjärven suojeluyhdistys ry Tarja Peromaa ISO RUOKJÄRVEN VEDEN LAATU Vuoden 2016 mittaukset ja vertailu vuosiin 2009-2015 Sammatin Iso Ruokjärvestä otettiin uusimmat vesinäytteet 15.8.2016
LisätiedotPienojanlammen veden laatu Maalis- ja elokuu 2017
30.8.2017 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Pienojanlammen veden laatu Maalis- ja elokuu 2017 Karkkilan länsiosassa sijaitsevan Pienojanlammen vesinäytteet otettiin 1.3.2017 ja 2.8.2017 Karkkilan kaupungin
LisätiedotSISÄLTÖ. 7.3 Kaatopaikkakaasut YHTEENVETO... 22
Pantone 3 SISÄLTÖ 1. JOHDANTO... 1 2. AINEISTO JA MENETELMÄT... 2 3. TARKKAILUVUODEN SÄÄ- JA VESIOLOT... 3 4. PINTAVESITULOKSET JA KUORMITUS... 4 4.1 Kaatopaikkaojien kokoojakaivo (KAKP/)... 4 4.1.1.
LisätiedotTAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 24.6.2010
1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 24.6.2010 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.
LisätiedotVÄÄKSYN TAAJAMAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON PURKUVESISTÖN (Päijänne) TARKKAILU 2015
VUOSIYHTEENVETO 1..1 VÄÄKSYN TAAJAMAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON PURKUVESISTÖN (Päijänne) TARKKAILU 1 1 YLEISTÄ Asikkalan kunnan Vääksyn taajaman puhdistetut jätevedet johdetaan Päijänteen Asikkalanselän kaakkoisosaan
LisätiedotLittoistenjärven oja- ja hulevesien näytteenotto ja virtaamamittaus -tulokset toteutetulta havaintokierrokselta
1(5) 3.1.2019 Littoistenjärven oja- ja hulevesien näytteenotto ja virtaamamittaus -tulokset 10.-11.12.2018 toteutetulta havaintokierrokselta 1 Yleistä toteuttaa vuosina 2017-2019 Littoistenjärven oja-
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 56. Ympäristölautakunta 14.06.2012 Sivu 1 / 1
Ympäristölautakunta 14.06.2012 Sivu 1 / 1 2412/11.01.03/2012 56 Espoon järvien tila talvella 2012 Valmistelijat / lisätiedot: Kajaste Ilppo, puh. (09) 816 24834 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus
LisätiedotTAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN ENNAKKOTARKKAILUN YHTEENVETO
1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN ENNAKKOTARKKAILUN YHTEENVETO 18.1.2010 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.
LisätiedotSammatin Lihavajärven veden laatu Heinäkuu 2017
10.8.2017 Lohjan kaupunki, ympäristönsuojelu Sammatin Lihavajärven veden laatu Heinäkuu 2017 Lohjan Sammatissa sijaitsevan Lihavan vesinäytteet otettiin 19.7.2017 Lohjan kaupungin ympäristönsuojeluosaston
LisätiedotLähetämme oheisena Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen tarkkailutuloksia
1 / 3 Endomines Oy (email) LAUSUNTO E 5127 Pampalontie 11 82967 HATTU 19.3.2014 Tiedoksi: Ilomantsin kunta (email) Pohjois-Karjalan ELY-keskus (email) Lähetämme oheisena Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen
LisätiedotKIRKNIEMEN PIKKUJÄRVEN VEDEN LAATU TALVELLA Åke Lillman Kirkniemen kartano Lohja
6.3.2018 Åke Lillman Kirkniemen kartano 08800 Lohja KIRKNIEMEN PIKKUJÄRVEN VEDEN LAATU TALVELLA 2018 Vesinäytteet kahdelta havaintopaikalta otettiin 1.3.2018. Työ tehtiin Kirkniemen kartanon toimeksiannosta.
LisätiedotRAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS MAALISKUUSSA
RAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS MAALISKUUSSA 2019 Väliraportti nro 116-19-2572 Ohessa tulokset Rauman merialueen tarkkailuista 18.-19.3.2019 (kuva 1). Tutkimuksella seurataan Rauman kaupungin ja UPM
LisätiedotISO-KAIRIN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu vuosiin 1978, 1980 ja 1992
LUVY/149 4.8.215 Minna Sulander Ympäristönsuojelu, Vihti ISO-KAIRIN VEDEN LAATU Kesän 215 tutkimus ja vertailu vuosiin 1978, 198 ja 1992 Vihdin pohjoisosassa sijaitsevasta Iso-Kairista otettiin vesinäytteet
LisätiedotRAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS MAALISKUUSSA 2018 Väliraportti nro
RAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS MAALISKUUSSA 2018 Väliraportti nro 116-18-2311 Ohessa tulokset Rauman merialueen tarkkailuista 19. ja 21.-22.3.2018 (kuva 1). Tutkimuksella seurataan Rauman kaupungin
LisätiedotVihdin Kaitlammen (Haukkamäki) vedenlaatututkimus, elokuu 2016
29.8.2016 Vihdin kunta, ympäristönsuojelu Vihdin Kaitlammen (Haukkamäki) vedenlaatututkimus, elokuu 2016 Vesinäytteet Vihdin Ojakkalassa sijaitsevasta Kaitlammesta otettiin 16.8.2016 Vihdin kunnan ympäristönsuojeluosaston
LisätiedotValkialammen (Saukkola) veden laatu Elokuu 2016
24.8.2016 Lohjan kaupunki, ympäristönsuojelu Valkialammen (Saukkola) veden laatu Elokuu 2016 Lohjan Saukkolassa sijaitsevan pienen Valkialammen vesinäytteet otettiin 2.8.2016 kaupungin ympäristönsuojeluosaston
LisätiedotÕÊÊÇ. Ñ ª»¼»² µ ««²µ. ÇØÌÛÛÒÊÛÌÑ ÑÎ ÊÛÜÛÒ Ì\ØÌ Ò ÛÓÛÒ ÕÛÍÕËÍÐËØÜ ÍÌßÓÑÒ ÊÛÍ ÍÌJÌßÎÕÕß ÔËÍÌß ÊËÑÒÒß îðïë. ß Ô ëòçòîðïê.
ÕÑÕÛÓ\ÛÒÖÑÛÒ ÊÛÍ ÍÌJÒ ÊÛÍ ÛÒÍËÑÖÛÔËÇØÜ ÍÌÇÍ ÕÊÊÇ Pantone 3 Ñ ª»¼»² µ ««²µ ÇØÌÛÛÒÊÛÌÑ ÑÎ ÊÛÜÛÒ Ì\ØÌ Ò ÛÓÛÒ ÕÛÍÕËÍÐËØÜ ÍÌßÓÑÒ ÊÛÍ ÍÌJÌßÎÕÕß ÔËÍÌß ÊËÑÒÒß îðïë ß Ô ëòçòîðïê Õ»² ± ééèñïê SISÄLTÖ 1. JOHDANTO...
LisätiedotAURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS
AURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS Vuosiraportti 29 Sari Koivunen 4.11.21 Nro 15-1-613 2 (2) AURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS (29) AURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS (29) 3 (2) Sisällys 1. TUTKIMUKSEN TARKOITUS... 5 2. AINEISTO
LisätiedotSammatin Enäjärven ja siihen laskevan Suomusjärvenjoen vedenlaatututkimus
24.8.2016 Lohjan kaupunki, ympäristönsuojelu Sammatin Enäjärven ja siihen laskevan Suomusjärvenjoen vedenlaatututkimus 2016 Vesinäytteet Enäjärven Elämännokan syvänteeltä otettiin 17.2.2016 ja 2.8.2016.
LisätiedotPYHÄMAAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS KESÄLLÄ Väliraportti nro
Liite 7 PYHÄMAAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS KESÄLLÄ 2017 Väliraportti nro 175-17-7818 Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy lähettää oheisena tulokset 4.9.2017 tehdystä Pyhämaan merialueen veden
LisätiedotLOHJAN JÄRVIEN VEDENLAATUSEURANTA 2012 Kaitalampi
LUVY/109 27.7.2012 Risto Murto Lohjan kaupunki ympäristönsuojelu LOHJAN JÄRVIEN VEDENLAATUSEURANTA 2012 Kaitalampi Näytteenotto liittyy Lohjan kaupungin lakisääteiseen velvoitteeseen seurata ympäristön
LisätiedotIso Heilammen veden laatu Helmi- ja heinäkuu 2017
9.8.2017 Lohjan kaupunki, ympäristönsuojelu Iso Heilammen veden laatu Helmi- ja heinäkuu 2017 Lohjan Sammatissa sijaitsevan Iso Heilammen vesinäytteet otettiin 21.2.2017 ja 19.7.2017 Lohjan kaupungin ympäristönsuojeluosaston
LisätiedotAURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS
AURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS Vuosiraportti 28 Kari Lehtonen 4.5.29 Nro 15-9-1673 2 (2) AURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS (28) AURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS (28) 3 (2) Sisällys 1. TUTKIMUKSEN TARKOITUS... 5 2. AINEISTO
LisätiedotTAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO
1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 14.9.2011 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.
LisätiedotTAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO
1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 25.10.2011 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.
LisätiedotVedenlaatutilanne Imatran seutukunnassa loppukesällä 2014 Saimaan ammattiopisto, auditorio Esitelmöitsijä Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy:n
Vedenlaatutilanne Imatran seutukunnassa loppukesällä 2014 Saimaan ammattiopisto, auditorio Esitelmöitsijä Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy:n toimitusjohtaja ja limnologi Pena Saukkonen Ympäristön,
LisätiedotAURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS
AURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS Vuosiraportti 213 Sari Koivunen 18.11.214 Nro 15-14-7614 2 (24) AURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS (213) AURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS (213) 3 (24) Sisällys 1. TUTKIMUKSEN TARKOITUS JA
LisätiedotKerklammen ja siihen laskevan puron veden laatu Lokakuu 2017
6.11.2017 Lohjan kaupunki, ympäristönsuojelu Kerklammen ja siihen laskevan puron veden laatu Lokakuu 2017 Lohjan Sammatissa sijaitsevan Kerklammen ja järveen luoteesta Leikkilän suunnasta laskevan puron
LisätiedotSammatin Enäjärven veden laatu Helmikuu 2016
29.2.2016 Lohjan kaupunki, ympäristönsuojelu Sammatin Enäjärven veden laatu Helmikuu 2016 Vesinäytteet Enäjärven Elämännokan syvänteeltä otettiin 17.2.2016 Lohjan kaupungin ympäristönsuojeluosaston toimeksiannosta.
LisätiedotEndomines Oy:n Pampalon kaivoksen tarkkailu toukokuu 2015
1 / 4 Endomines Oy LAUSUNTO E 5127 Pampalontie 11 82967 HATTU 23.6.2015 Tiedoksi: Ilomantsin kunta Pohjois-Karjalan ELY-keskus Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen tarkkailu toukokuu 2015 Kaivoksesta pumpattava
LisätiedotYara Suomi Oy, latvavesien vesistötarkkailu alkukesältä 2019
1 / 6 Yara Suomi Oy LAUSUNTO PL 20 29.7.19 71801 SIILINJÄRVI A 5176 Leena Huttunen Päivi Savolainen Jouni Torssonen Raija Koivisto Tiedoksi: Siilijärven kunta, ympäristönsuojelu Pohjois-Savon ELY-keskus
LisätiedotKärjenlammin vedenlaatututkimus 2016
31.8.2016 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Kärjenlammin vedenlaatututkimus 2016 Vesinäytteet Karkkilan kaakkoisosassa sijaitsevalta Kärjenlamilta otettiin Karkkilan kaupungin ympäristönsuojeluosaston
LisätiedotVUONNA 2009 TUTKITTUJEN TAMPEREEN JÄRVIEN VEDENLAATU
KOKEMÄENJOEN VESISTÖN Marika Paakkinen 16.11.2009 Kirje nro 746 1 Tampereen kaupunki/ Ympäristövalvonta PL 487 33101 Tampere VUONNA 2009 TUTKITTUJEN TAMPEREEN JÄRVIEN VEDENLAATU 1. JOHDANTO Tampereen järvien
LisätiedotJouhtenanjärven veden laatu Maalis- ja elokuu 2017
29.8.2017 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Jouhtenanjärven veden laatu Maalis- ja elokuu 2017 Karkkilan keskivaiheilla sijaitsevan Jouhtenanjärven vesinäytteet otettiin 1.3.2017 ja 2.8.2017 Karkkilan
LisätiedotKEMIJOEN JÄÄPEITTEEN SEURANTA PAAVALNIEMI - SORRONKANGAS VÄLILLÄ 2012
JÄÄLINJAT PAAVALNIEMI - SORRONKANGAS J-P.Veijola 2.12.212 1 (2) ROVANIEMEN ENERGIA OY KEMIJOEN JÄÄPEITTEEN SEURANTA PAAVALNIEMI - SORRONKANGAS VÄLILLÄ 212 Talven 212 aikana jatkettiin vuonna 29 aloitettua
LisätiedotVirtain kaupungin järvi- ja ojatutkimukset vuonna 2018
Virtain kaupungin järvi- ja ojatutkimukset vuonna 2018 Riina Ruususaari RAPORTTI 2019 nro 163/19 Virtain kaupungin järvi- ja ojatutkimukset vuonna 2018 Tutkimusraportti nro 163/19, 7.1.2019 Ruususaari,
LisätiedotRUSKON JÄTEKESKUKSEN VELVOITETARKKAILU VUONNA 2009
9M6998 Ruskon jätekeskuksen tarkkailu v. 29, tiivistelmä 1 RUSKON JÄTEKESKUKSEN VELVOITETARKKAILU VUONNA 29 Vuonna 29 Ruskon jätekeskuksen ympäristövaikutuksia tarkkailtiin Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen
LisätiedotMYNÄJOEN TARKKAILUTUTKIMUS
MYNÄJOEN TARKKAILUTUTKIMUS Vuosiraportti 2015 Anne Lehmijoki Sari Koivunen 7.11.2016 Nro 20-16-7260 2 (7) MYNÄJOEN TARKKAILUTUTKIMUS (2015) Sisällys 1. TUTKIMUSTEN TARKOITUS... 3 2. AINEISTO JA MENETELMÄT...
Lisätiedot