ÕÊÊÇ. ÔÑ Ó ÖÑÛÒ ÇØÌÛ ÍÌßÎÕÕß ÔË ÊËÑÒÒß îðïê. ß Ô îðïé. ÍÍÒ ðéèïóèêìë. Ö«µ «² ± éèé ÕÑÕÛÓ\ÛÒÖÑÛÒ ÊÛÍ ÍÌJÒ. Pantone 300

Transkriptio

1 ÕÑÕÛÓ\ÛÒÖÑÛÒ ÊÛÍ ÍÌJÒ ÊÛÍ ÛÒÍËÑÖÛÔËÇØÜ ÍÌÇÍ ÕÊÊÇ Pantone 3 ÔÑ Ó ÖÑÛÒ ÇØÌÛ ÍÌßÎÕÕß ÔË ÊËÑÒÒß îðïê ß Ô îðïé ÍÍÒ ðéèïóèêìë Ö«µ «² ± éèé

2

3 SISÄLTÖ 1. JOHDANTO TARKKAILUVELVOLLISET JA VOIMASSA OLEVAT LUVAT TARKKAILUN SUORITUS VESISTÖALUEEN YLEISKUVAUS Yleiskuvaus ja ekologinen tila Hydrologia SÄÄ- JA VESIOLOT Yleiskatsaus Loimijoen alueen sadanta Virtaamat Kuhalankoski Maurialankoski VESISTÖKUORMITUS Asutuksen aiheuttama vesistökuormitus Teollisuuden aiheuttama vesistökuormitus Kokonaiskuormituksen kehitys KUORMITUKSEN KEHITYS KUORMITTAJAKOHTAISESTI Forssan kaupunki Genencor International Oy Pintos Oy (entinen Ofa Oy Ab), Jokioisten tehdas Jokioisten kunta Ypäjän kunta Loimaan kaupunki Loimaan kaupunki, Alastaron taajama Huittisten kaupunki, Vampulan taajama Huittisten kaupunki / Huittisten Puhdistamo Oy Lounais-Suomen Putki Oy Loimaan Kromaus Oy VESISTÖN TILA Tammelan Pyhäjärvi Pyhäjärven luusua... 34

4 8.3 Loimijoki Happipitoisuus Fosforipitoisuus Typpipitoisuus Ammoniumtyppi Nitraattityppi Sameus ja kiintoaine Humuksen määrä Sähkönjohtavuus ja veden ph Klorofyllipitoisuudet Veden hygieeninen laatu Runkoasemien keskimääräinen veden laatu Kuormittajakohtaiset vesistövaikutukset Sivujokien veden laatu Jänhijoki Koenjoki Niinijoki Palojoki Punkalaitumenjoki HAJAKUORMITUS JA AINEVIRTAAMAT YHTEENVETO VIITTEET LIITTEET Liite 1. Vedenlaatutulokset Liite 2. Virtaamataulukot Liite 3. Havaintoasemakartta

5 Vesiosasto/ALa Julkaisunumero 787 LOIMIJOEN YHTEISTARKKAILU VUONNA JOHDANTO Loimijoen (Kuva 1.1) alueen veden laadun yhteistarkkailumuotoinen seuranta on aloitettu vuonna Pääuoman lisäksi tarkkailun piiriin ovat jo pitkään kuuluneet siihen laskevat Koenjoki, Niinijoki ja Punkalaitumenjoki. Jänhijoki on ollut mukana seurannassa vuodesta 1998 alkaen ja Loimijoen alajuoksulle laskeva Palojoki vuodesta 21 alkaen. Kuva 1.1. Loimijoen yläosa, Forssan puhdistamon yläpuoli. Harri Perälä. Käytössä oleva tarkkailuohjelma on laadittu Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistyksen (KVVY) toimesta vuonna 21. Ohjelma sisältää veden laadun seurannan, pohjaeläin- ja sedimenttitutkimukset sekä pohjan piilevien tarkkailun. Hämeen ympäristökeskus hyväksyi em. ohjelman tietyin tarkistuksin ja täydennyksin (kirje nro 3Y326-13) ja Lounais-Suomen ympäristökeskus (kirje nro 299Y479-13). Tämän jälkeen tarkkailuohjelmasta laadittiin päivitetty versio , johon on lisätty tarkkailupiste L4 Genencor International Oy:n alapuolelle Loimijokeen (kirje nro YLO/lup/73A/4, dnro HAM-23-Y ). Lisäksi piilevätarkkailua muutettiin vuodelle 21 Varsinais-Suomen ELY-keskuksen suullisesti hyväksymällä tavalla. Vuonna 21 laadittu tarkkailuohjelma ja sitä seuranneet päivitykset ja muutokset koottiin vuonna 216 yhteen, ja ohjelmaan esitettiin uudistuksia, jotta tarkkailu vastaisi paremmin Loimijoen alueen tarkkailutarpeiden nykytilannetta. Tarkkailuohjelmaluonnos on viranomaiskäsittelyssä. ( 3 ) PL 265, 3311 Tampere

6 2 Yhteistarkkailuohjelma kattaa jokivarren pistemäiset jätevesikuormittajat, mutta ei alueella sijaitsevia turvetuotantoalueita, kaatopaikkoja eikä Huittisten kaivosta. Lisäksi Forssan Envitech-alueen kuormittajilla on oma, vuonna 211 valmistunut vesistövaikutusten yhteistarkkailuohjelma. 2. TARKKAILUVELVOLLISET JA VOIMASSA OLEVAT LUVAT Loimijoen yhteistarkkailuun osallistuvilla kaupungeilla, kunnilla ja teollisuuslaitoksilla (Taulukko 2.1) on Hämeen ympäristökeskuksen, Lounais-Suomen ympäristökeskuksen, Länsi-Suomen ympäristölupaviraston, Etelä-Suomen aluehallintoviraston tai Vaasan hallinto-oikeuden jätevesien laskuluvissa asettamat vesistön tilan tarkkailuvelvoitteet. Taulukko 2.1. Loimijoen yhteistarkkailuun vuonna 216 osallistuneet kuormittajat ja niiden lupapäätökset. Tarkkailuvelvollinen Lupapäätös pvm 1) Forssan kaupunki Etelä-Suomen aluehallintovirasto (ESAVI/21/4.8/213, päätös nro 232/214/2) ) Genencor International Oy Hämeen ympäristökeskus (YSO/57/27) Etelä-Suomen aluehallintovirasto (ESAVI/1254/214, päätös nro 79/216/1), lupamääräysten tarkistaminen ) Pintos Oy, Jokioinen Hämeen ympäristökeskus (YLO/lup/113/5) Lupamääräysten tarkistamiskäsittelyä AVI:ssa ei jatketa koska tehtaan toiminta lopetetaan. Vanha lupa voimassa kunnes tehtaan toiminta kokonaan loppunut. 4) Jokioisten kunta Länsi-Suomen ympäristölupavirasto (LSY-26-Y-22, päätös nro 5/27/1) Etelä-Suomen aluehallintovirasto, muutospäätös (ESAVI/77/4.8/212, päätös nro 171/212/1) ) Ypäjän kunta Etelä-Suomen aluehallintovirasto (ESAVI/1/4.8/214) ) Loimaan kaupunki, Loimaa Länsi-Suomen ympäristölupavirasto (LSY-29-Y-8) Etelä-Suomen aluehallintovirasto (ESAVI/214/4.8/211, päätös nro 53/212/1), määräaikojen pidentäminen ) Loimaan kaupunki, Alastaro Etelä-Suomen aluehallintovirasto (ESAVI/343/4.8/212, päätös nro 282/213/2) ) Loimaan kaupunki, Mellilä Kuormitus loppunut, tarkkailu jatkunut toistaiseksi - 9) Huittisten kaupunki, Vampula Etelä-Suomen aluehallintovirasto (ESAVI/648/4.8/21, päätös nro 74/211/1) Etelä-Suomen aluehallintovirasto (ESAVI/612/214, päätös nro 125/215/2) Kuormitus loppunut , jälkitarkkailua vuoden 218 loppuun 1) Huittisten kaupunki, Huittinen Vanhaa puhdistamoa koskien saakka: Etelä-Suomen aluehallintovirasto (ESAVI/775/4.8/21, päätös nro 135/211/1) Etelä-Suomen aluehallintovirasto, lupamääräysten tarkistaminen (ESAVI/611/214) Huittisten Puhdistamo Oy Uutta puhdistamoa koskien lähtien (Huittisten Puhdistamo Oy): Etelä-Suomen aluehallintovirasto (ESAVI/643/4.8/21, päätös nro 16/213/2) ) Lounais-Suomen Putki Oy Etelä-Suomen aluehallintovirasto (ESAVI/269/4.8/212, päätös nro 256/213/1) Loimaan kaupungin Mellilän taajaman jätevedet johdetaan Loimaan puhdistamolle. Niinijokeen voi kuitenkin tulla kuormitusta Mellilän taajaman alueella olevista viemäreistä ja se on ollut aiemmin mukana tarkkailussa Mellilän kunnan toimeksiannosta ja käytäntö on jatkunut toistaiseksi. Loimijoen vesistöalueella myös sijaitsevan Loimaan Kromaus Oy:n (uusi lupa , Loimaan kaupungin ympäristölautakunta, päätös Y1/212 Ympla ) purkuvesistössä ei suoriteta ve-

7 3 sistötarkkailua, eikä se ole ollut mukana yhteistarkkailussa vuosina Sen ylä- ja alapuolisesta vesistöstä on 2-luvulla otettu sedimenttinäytteet kolmen vuoden välein raskasmetallikuormituksen mahdollisten vaikutusten selvittämiseksi. Humppilan jätevedenpuhdistamon toiminta loppui vuonna 211. Jälkitarkkailu loppui vuoteen 214. Punkalaitumen jätevedenpuhdistamon toiminta loppui helmikuussa 214, mistä lähtien jätevedet on johdettu Huittisten puhdistamolle. Puhdistamon vesistötarkkailu jatkui vuosina 214 ja 215 jälkitarkkailuna. Seuranta pisteillä VP1 ja VP2A päättyi vuoteen 215. Punkalaitumenjoen alajuoksulla sijaitseva piste VP3 jäi yhteistarkkailuun. Huittinen, Sastamala ja Punkalaidun ovat sopineet jätevesien yhteiskäsittelystä jäsenkuntien omistukseen ostetulla Huittisten kaupungin laajennetulla puhdistamolla. Huittisten puhdistamo Oy on saanut Etelä-Suomen aluehallintovirastolta luvan (ESAVI/643/4.8/21, päätös nro 16/213/2) em. kuntien jätevesien yhteiskäsittelyyn Pappilannimen saneeratulla jätevedenpuhdistamolla. Huittisten puhdistamo Oy on ollut mukana Loimijoen yhteistarkkailussa elokuusta 216 alkaen. Edelliseen liittyen Vampulan puhdistamon toiminta loppui , ja alueen jätevedet johdetaan nykyisin Huittisten uudelle keskuspuhdistamolle käsiteltäväksi. Ypäjän puhdistamon toiminta loppuu vuoden 217 aikana, ja alueen jätevedet johdetaan Loimaan keskuspuhdistamolle käsiteltäväksi. Myös Alastaron puhdistamolta jätevedet on tarkoitus johtaa Loimaan keskuspuhdistamolle lähivuosien aikana. 3. TARKKAILUN SUORITUS Veden laatua seurataan vuosittain, kun taas sedimenttien kuntoa, pohjaeläimistön tilaa ja piileviä seurataan kolmen vuoden välein. Piilevätarkkailu tehtiin edellisen kerran vuonna 213. Uudessa tarkkailuohjelmaluonnoksessa on esitetty piilevätarkkailun suorittamista jatkossa samassa rytmissä sedimentti- ja pohjaeläintarkkailun kanssa. Tämän vuoksi piilevätarkkailu siirtyi vuodelta 216 vuodelle 217. Sedimentti- sekä pohjaeläintutkimukset tehtiin edellisen kerran vuonna 214. Loimijoen pääuoman alueella on 16 virallista havaintoasemaa (Taulukko 3.1). Asemalta L15 otettiin näytteet ainevirtaamien seuraamiseksi kuukausittain. Asema L16 on lisätty Turun Veden tarpeisiin, eikä se ole ainakaan toistaiseksi yhteistarkkailuasema. Pääuoman lisäksi näytteitä otettiin 5 sivujoesta (Taulukko 3.2).

8 4 Taulukko 3.1. Loimijoen pääuoman tarkkailuasemat ja niiden kaikki havaintoajankohdat vuonna 216. Loimijoen Aseman Kuukausi pääuoma 216 laatu L1 x x x x L1A runkopiste x x x x x x x L2 runkopiste x x x x x x x L3 x x x x x L4 x x x x x x x L5 runkopiste x x x x x x x L5A x x x L6 x x L9 runkopiste x x x x x x x L11 runkopiste x x x x x x x L13A x x L13 runkopiste x x x x x x x L14A x x L14 x x L15 runkopiste x x x x x x x x* x x x L16 (Turun Vesi) x x x x L17 x x x x x * käyty kahdesti kuun aikana Taulukko 3.2. Loimijoen sivujokien tarkkailuasemat ja niiden havaintoajankohdat vuonna 216. Sivujoet Aseman Kuukausi 216 laatu Sivujokien suut: Jänhijoki J3 runkopiste x x x x x Koenjoki KJ3 runkopiste x x x x x Niinijoki N3 runkopiste x x x x x Palojoki P1 runkopiste x x x x x Punkal.joki VP3 runkopiste x x x x x Mellilän ylä- ja alapuoli: N1 x x N2 x x Eri asemilta määritettiin vähintään tarkkailuohjelman mukaiset analyysit (Taulukko 3.3). Lisäksi asemalta L15 on tehty lisämäärityksiä (alkaliteetti, TOC, liupo 4 Nucle) Varsinais-Suomen ELY-keskuksen tilauksesta. Turun Seudun Vesi Oy:n tarkkailun vuoksi asemilta L15 ja L16 on tehty myös kloridimääritys.

9 5 Taulukko 3.3. Loimijoen yhteistarkkailun analyysivalikoima. Loimijoen pääuoma Loimijoen sivujoet Analyysi Runkopisteet Muut pisteet Jokisuut Yläjuoksut Lämpötila o C x x x x Happi mg/l x x x x Happi kyll % x x x x Sameus FTU x x x x Kiintoaine mg/l x x Sähkönjohtavuus ms/m x x x x ph x x x x Väri mg Pt/l x *) x COD Mn mg/l O 2 x x x BOD 7 mg/l Kokonaistyppi µg/l x x x x Ammoniumtyppi µg/l x x x x Nitraattityppi µg/l x x x Kokonaisfosfori µg/l x x x x Fosfaattifosfori µg/l x x Rauta µg/l x x Fekaaliset kolit kpl/dl x x x x Fekaaliset streptokokit kpl/dl x x x x Klorofylli a mg/m 3 x **) *) Väri määritetään seuraavilta runkopisteiltä: L1A, L9 ja L15. **) Klorofylli-a määritys suoritetaan asemilta L1A, L5, L9, L13 ja L15 (kesäkuu ja elokuu). Tarkkailualue, kuormittajien sijainti ja veden laadun havaintopaikat on esitetty liitekartalla 3. Loimijoen yläjuoksun kunnat kuuluvat Hämeen ELY-keskuksen alueeseen. Joen alaosalla valvontaa suorittaa Varsinais-Suomen ELY-keskus. Raja on Ypäjän ja Loimaan välillä. 4. VESISTÖALUEEN YLEISKUVAUS 4.1 Yleiskuvaus ja ekologinen tila Loimijoen yhteistarkkailun piiriin kuuluu pääosa Loimijoen valuma-alueesta Tammelan Pyhäjärven luusuasta alkaen. Tarkkailukohteita ovat Loimijoki ja sen sivujoista Jänhijoki, Koenjoki, Niinijoki, Palojoki ja Punkalaitumenjoki. Peltojen osuus valuma-alueesta (39 %) on Loimijoen alueella Kokemäenjoen vesistöalueen korkein. Loimijoen vedet laskevat Huittisten alapuolella Kokemäenjokeen. Pyhäjärvi kuuluu järvityypiltään mataliin humusjärviin (Mh), ja toissijaisesti se on tyypitelty runsasravinteisiin järviin (Rr). Loimijoen pääuoma on tyypiltään suuri savimaiden joki (Ssa), ja siihen laskevat sivujoet kuuluvat keskisuuriin savimaiden jokiin (Ksa). Pyhäjärven veden ominaispiirteitä ovat samentuneisuus ja rehevyys maatalousvaltaiselta valumaalueelta tulevan voimakkaan hajakuormituksen vuoksi. Valumaolojen vaihtelu heijastuu järven mataluudesta johtuen nopeasti veden laatuun. Talvella pohjan lähellä on ajoittain todettu happivajetta. Pyhäjärven ekologinen tila on tyydyttävä (Taulukko 4.1).

10 6 Pyhäjärven syvännealueella sijainneen valtakunnallisen syvännehavaintoaseman säännöllinen tarkkailu lopetettiin vuoden 1994 jälkeen, mutta aloitettiin uudelleen vuonna 2. Savisamean Loimijoen ja sen sivujokien ravinnepitoisuudet ovat korkeita. Ravinnetaso määräytyy paljolti hajakuormituksen mukaan. Loimijoen yläjuoksulla jätevesien osuus on kuitenkin varsinkin alivirtaamilla merkittävä. Jätevedet heikentävät myös joen hygieenistä laatua merkittävästi. Happitilanne on normaalisti tyydyttävä tai hyvä. Loimijoen yläosan ekologinen tila on luokiteltu sekä biologisten että fysikaalis-kemiallisten tekijöiden mukaan tyydyttäväksi. Alaosalla ekologinen tila heikkenee suuremman fosforipitoisuuden vuoksi välttäväksi. Jokiosuudella on kaksi merkittävää nousuestettä sekä yli puolet luontaisesta putouskorkeudesta on rakennettu ja jokiuomaa on perattu noin puolet joen pituudesta, minkä vuoksi Loimijoki on nimetty voimakkaasti muutetuksi. Jokioisten alapuolelle laskevan Jänhijoen fysikaalis-kemiallinen luokka on hajakuormituksesta peräisin olevan raskaan ravinne- ja kiintoainekuormituksen sekä heikon hygieenisen laadun vuoksi välttävä. Monipuolinen biologinen aineisto huomioiden Jänhijoen ekologinen tila on kuitenkin luokiteltu tyydyttäväksi. Muiden Loimijoen sivujokien ekologinen tila on vain välttävä erittäin suuren fosforitason vuoksi, jonka perusteella jokien fysikaalis-kemiallinen luokka on ääriarvoilla laskettuna huono. Mediaanit huomioon ottaen oikeampi luokka on kuitenkin välttävä. Loimijoen vesistöalueen pinta-ala on 314 km 2 ja järvisyys vain 2,8 %. Järvisyysprosentti on vielä Tammelan Pyhäjärven luusuassa normaali (1,8 %), mutta Forssan ja Huittisten välinen osuus on lähes järvetöntä ja voimaperäisesti viljeltyä aluetta. Loimijoen pituus on 114 km ja pudotuskorkeus 54 m. Joessa on useita pieniä säännöstelypatoja ja voimalaitoksia. Loimijoen keskivirtaama on Forssassa 6,3 m 3 /s, Loimaalla 11,2 m 3 /s ja Huittisissa 26 m 3 /s. Valumaalueen vähäjärvisyyden takia virtaamavaihtelut ovat suuria. Alivirtaamat ovat alajuoksullakin vain muutamia kuutiometrejä sekunnissa, kun taas ylivirtaamat ovat yli 1 m 3 /s. Taulukko 4.1. Loimijoen yhteistarkkailuun kuuluvien vesimuodostumien tyypittely ja vesienhoidon 2. suunnittelukauden päätökseen perustuva ekologinen tila. Lähde: Ympäristöhallinnon Hertta-tietokanta. Vesimuodostuma; Kunta Pintavesityyppi Ekologinen tila Pyhäjärvi; Tammela Matalat humusjärvet (Mh) tyydyttävä Loimijoki yläosa; Jokioinen Suuret savimaiden joet (Ssa) tyydyttävä Loimijoki alaosa; Huittinen Suuret savimaiden joet (Ssa) välttävä Jänhijoki; Forssa, Jokioinen Keskisuuret savimaiden joet (Ksa) tyydyttävä Koenjoki (Kojonjoki); Forssa, Humppila, Loimaa Keskisuuret savimaiden joet (Ksa) välttävä Niinijoki, Loimaa Keskisuuret savimaiden joet (Ksa) välttävä Palojoki (Kourajoki); Huittinen Keskisuuret savimaiden joet (Ksa) välttävä Punkalaitumenjoki; Punkalaidun, Huittinen Keskisuuret savimaiden joet (Ksa) välttävä

11 7 4.2 Hydrologia Loimijoen virtaamia mitataan mm. Kuhalankoskesta (Forssa) ja Maurialankoskesta (Huittinen). Edellä mainituille koskille sekä Loimijoen suurimmille sivujoille voidaan esittää seuraavat perustiedot: Taulukko 4.2. Loimijoen pääuoman ja sivujokien virtaamatietoja. MHQ MQ MNQ F km 2 L % m 3 /s m 3 /s m 3 /s Pääuoma: Kuhalankoski ( ) 696 1,5 18,7 6,3 1,44 Kuhalankoski (1991-2) 696 1,5 17,4 6,1 1,54 Kuhalankoski ( ) 696 1,5 16,2 5,6 1,37 Maurialankoski ( ) , ,1 1,85 Maurialankoski (1991-2) , ,4 2,33 Maurialankoski ( ) , ,2 2,26 Sivujoet: Jänhijoki 25 3,8 14 1,6,2 Koenjoki 47,4 35 3,8,4 Niinijoki 225, 21 2,,1 Palojoki 225,1 18 1,9,2 Punkalaitumenjoki 425,6 31 3,6,4 Jokialueen virtaamavaihtelut ovat vähäjärvisyyden takia suuria, millä on suurta merkitystä tulvahuippujen aiheuttaessa veden samenemista ja ravinteiden huuhtoutumista jokivarsien peltoalueilta. 5. SÄÄ- JA VESIOLOT 5.1 Yleiskatsaus Vuoden 215 loppupuoli oli lauha. Sadanta oli normaalia runsaampaa ja valumat jatkuivat runsaina vuoden lopulle saakka. Tammikuu oli koko maassa tavanomaista kylmempi. Vesimassa tuulettui ja viileni hyvin, koska jäätyminen tapahtui vasta joulukuun lopulla. Vesistöjen kannalta tämä merkitsi tavanomaista parempaa happitilannetta ja normaalia hitaampaa hapen kulumista vesimassan viileyden takia. Valumat tyrehtyivät pienissä ojissa. Sademäärät eivät merkittävästi poikenneet tavanomaisesta. Lumisateet olivat pääasiassa heikkoja, mutta meren läheisyydessä esiintyi paikoin runsaampia lumisateita sulan meren vaikutuksessa. Tammikuun loppupuoli oli puolestaan lauha ja vesisateet sulattivat nopeasti satanutta lumipeitettä. Tammikuun lopulla satoi ohut lumipeite, joka suli jälleen vesisateiden vaikutuksesta helmikuun alkupuolella. Helmikuu oli lähes koko maassa harvinaisen leuto ja monin paikoin poikkeuksellisen sateinen. Sulamisvalumia kohdistui jokiin ja puroihin Etelä-Suomen alueella jo tässä vaiheessa. Vesisateiden jälkeen peltoaukeat olivat kokonaan lumettomia ja sulanut vesi virtasi ojissa. Ylivaluma oli jo toinen vuoden alkupuolella. Kuukauden puolivälissä lumipeite elpyi runsaiden sateiden myötä laajalti ja sää pakastui, mikä pysäytti valumat kokonaan. Maaliskuu alkoi puolestaan lauhana. Lämpötila pysyi nollan

12 8 vaiheilla, joten lumet alkoivat vähitellen sulaa. Sademäärät jäivät suuressa osassa maata alle puoleen tavanomaisesta, ja maan länsi- sekä pohjoisosassa kuukausi oli harvinaisen kuiva. Huhtikuu oli suuressa osassa maata tavanomaista lämpimämpi. Kuun alku oli vähäsateinen, mutta kuukauden loppupuoli oli kolea ja sateinen. Valumat lisääntyivät siten kuun lopulla. Jäät lähtivät heti kuun puolivälin jälkeen. Näissä oloissa järvet sekoittuivat hyvin, eikä nopeaa kerrostumista muodostunut. Vesimassa ilmastui siten tehokkaasti. Toukokuun alku oli lähes helteinen, jolloin pintavesi lämpeni nopeasti muodostaen järviin kerrosteisuuden. Sademäärät olivat pääosin keskiarvojen alapuolella. Kuun puolivälissä sateet lisääntyivät ja loppupuolella sadanta oli paikoitellen runsaampaa. Kuun lopulla sää poutaantui koko maassa ja alkoi uudelleen lämmetä. Kesäkuu alkoi kesäisen lämpimänä ja hellelukemia mitattiin yleisesti. Loppukuusta oli kesäisen lämmintä ja sateet tulivat rankkasateina ja ukkoskuuroina. Kesäkuun sademäärä oli monin paikoin tavanomaista suurempi. Heinäkuu alkoi monin paikoin helteisenä, aurinkoisena ja melko poutaisena. Heinäkuun sademäärissä oli suurta paikallista vaihtelua. Sää oli epävakaista ja sade- ja ukkoskuuroja tuli monin paikoin kuun puolivälissäkin. Heinäkuun lopulla oli kesän pisin yhtenäinen hellejakso, joka mahdollisti levien pintakukinnat, joita todettiinkin useissa järvissä. Elokuun alku oli kesäisen lämmin ja epävakainen. Kuun puolivälissä useampi matalapaineen osakeskus toi mukanaan jatkuvia sateita etelästä ja vuorokauden sademäärät kohosivat useana päivänä 2 ja 4 mm välille. Myös tuuli oli ajoittain puuskaista lisäten syksyn tuntua. Loppukuuta kohden Suomen eteläpuolelle pääsi idästä virtaamaan kuivempaa ja lämpimämpää ilmaa. Lämpötilat kohosivat parina päivänä jopa hellerajan yläpuolelle ja sää jatkui kesäisenä. Aivan kuun lopussa sää oli heikkotuulisempaa ja poutaisempaa. Sinilevät esiintyvät yleensä runsaimmillaan juuri elokuussa, mutta vuonna 216 epävakainen sää esti tuolloin sinilevien runsastumista ja pintakukintojen syntyä. Syyskuu alkoi varsin kesäisissä lukemissa, mutta pian sää viileni ja yöt olivat kylmiä. Sadepäiviä oli etelässä ja lännessä harvinaisen tai jopa poikkeuksellisen vähän. Lokakuu oli pitkään lähes sateeton, joten valumat olivat hyvin niukkoja (Taulukko 5.1). Lokakuussa todettiin sinilevien massaesiintymisiä. Talvinen sää alkoi koko maassa marraskuun alussa. Pakkanen oli paikoin kireää ja lunta satoi runsaasti etenkin suurten vesistöjen läheisyydessä. Välillä sää lauhtui ja sateet sulattivat lumet. Sää pakastui uudelleen kuun lopulla. Joulukuu oli Suomessa pitkän ajan keskiarvoa leudompi. Sademäärä jäi maan etelä- ja länsiosassa monin paikoin harvinaisen pieneksi. Joulukuussa sää pysyi talvisena lähes jouluun saakka, jolloin lauha sää sateineen sulatti lumet. Vuosi vaihtui maan eteläosassa plussakelissä.

13 9 Taulukko 5.1. Sadanta (mm) Kokemäenjoen vesistöalueella (Harjavalta) vuonna 216 sekä prosentteina (%) pitkän ajan (1971-2) sademääristä. Lähde: Suomen ympäristökeskus. Sade mm tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu Yht Vuosi % normaalista (vuosien vertailupohjana käytetty keskiarvoa ja 24 alkaen keskiarvoa ) Loimijoen alueen sadanta Loimijoen alueelta on sadantatietoja mm. Jokioisten alueelta (Taulukko 5.2), missä vuotuinen sademäärä (v mm) oli samaa luokkaa kuin Harjavallassa (v mm). Vuoden 216 sademäärä oli pitkän ajan keskiarvoa pienempi (Jokioinen : 66 mm).

14 1 Taulukko 5.2. Sadanta (mm) Jokioisissa vuosina sekä vertailu vuosien , ja keskiarvoihin. Lähde: Ilmatieteen laitos. Sade mm tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu Yht Runsaimmat sateet ajoittuivat vuonna 216 kesäkuulle ja elokuulle (Kuva 5.1). Maaliskuussa ja lokakuussa sademäärä jäi selvästi alle keskimääräisen tason. mm 16 Jokioinen Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka Marras Joulu Kuva 5.1. Vuosien 215 ja 216 kuukausisadannat Jokioisten säähavaintoasemalla pitkän ajan ( ) keskiarvoon verrattuna. Lähde: Ilmatieteen laitos.

15 Virtaamat Kuhalankoski Vuonna 216 Kuhalankosken juoksutukset olivat suurimmillaan huhti-toukokuussa (Taulukko 5.3, Kuva 5.2). Alkutalvella virtaama oli edellisen syksyn runsaiden sateiden jäljiltä pitkän ajan keskiarvon tasolla mutta hiipui helmi-maaliskuussa. Kevätvalumahuippu oli huhti-toukokuussa, osin runsaiden sateiden vaikutuksesta. Virtaamat hiipuivat aiempaan tapaan kesällä mutta eivät juuri runsastuneet edes loppuvuodesta. Kuukausivirtaamat olivat koko vuoden ajan pitkän ajan keskiarvoja pienempiä. Suurimmillaan virtaamat olivat toukokuussa 18 m 3 /s ja huhtikuussa 14 m 3 /s. Pienin virtaama oli,4 m 3 /s, jolla juoksutus oli lokakuun lopussa. Virtaama oli muutenkin pieni (1,2 m 3 /s) syyskuun puolivälistä marraskuun loppuun. Vuositasolla Kuhalankosken keskivirtaama oli vuonna 216 3,8 m 3 /s ollen selvästi vuosien keskiarvoa (6,1 m 3 /s) pienempi. Taulukko 5.3. Kuhalankosken keskimääräinen juoksutus kuukausittain ajanjakson aineistosta laskettuna sekä kuukausittaiset juoksutukset 2-luvulla. tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu k.arvo , 5,5 4,9 8,8 13,1 6,4 2,8 3,3 4,2 5,3 7,4 7,9 6, ,3 5,5 6,3 11,3 12,6 4,9 4, 2,9 3,4 3,3 5,7 7, 6,1 2 1,4 9,1 9,2 15,1 9,5 3, 1,9 2,3 3,2 1,2 1,9 13,2 7,4 21 7,5 5,9 4, 8, 9,4 3,8 2, 1,2 5,6 7, 5, 5, 5,4 22 4,5 7,9 1, 11,4 7,9 1,7 2,9 2,7 1,2 1,2 1,2 1,2 4,5 23 1,2 1,2 1,2 1,2 3,1 2,8 1,6 1,2 1,2 1,2 1,2 1,4 1,6 24 5,2 7, 7, 8,4 5,4 4,8 12,4 13,1 6,6 5,3 6,1 7,6 7, ,6 12,8 5, 6,5 3,8 2, 1,3 6,5 4,1 1,4 6,8 6,9 6, 26 3, 3, 3, 8,7 9,4 3,9 1,9,8,8,8 3,8 12,8 4,3 27 1,8 6,4 4,7 5,9 4,7 1,2 1,2 1,6 3,5 3,5 6,9 1,6 5, , 13,9 12, 15,2 5,1 1,5 1,7 1,2 1,2 3,8 12,5 15,4 8, 29 6,9 6,8 2,5 7,7 3,7 1,2 1,2 1,2 1,2 1,2 2,3 6,1 3,5 21 4, 4, 5, 14,6 1,9 4,7 2,5 1,6 1,2 1,2 2,1 3,5 4, ,5 3,5 4,3 12,2 7,6 2,7 1,6 1,6 2,3 3,5 4, 11,7 4, ,7 8, 8, 13,1 15,5 3,6 3, 1,6 3,9 9,1 1,4 8, 8, ,3 6, 5,4 4,8 6,9 2,3 1,9 1,5 1,2 2,1 3,8 7,3 4, ,8 4, 5,7 3,9 3,5 3, 2,9 2, 3,2 3, 3, 6, 4, ,6 11,4 12,8 1,9 8,2 2, 1,5 1,7 1, 1, 1,4 12, 6, , 4, 3,2 8,8 1,7 2,4 2, 2, 1,6 1,1 1,2 2, 3,8 % vv tasosta

16 TAMMI HELMI MAALIS HUHTI TOUKO KESÄ HEINÄ ELO SYYS LOKA MARRAS JOULU m 3 /s Kuhalankoski Kuva 5.2. Kuhalankosken kuukausivirtaamat vuosina sekä pitkänajan keskiarvona Maurialankoski Maurialankosken keskivirtaamaksi muodostui vuonna ,4 m 3 /s, mikä oli pienempi kuin vuosien keskiarvo 24 m 3 /s (Taulukko 5.4). Virtaamat olivat suurimmillaan helmikuussa leudon sään aiheuttamien sateiden ja sulamisvalumien vuoksi. Tuolloin virtaama oli selvästi pitkän ajan keskiarvoa suurempi. Vielä maaliskuussa virtaamat olivat pitkän ajan keskiarvon tasolla mutta loppuvuodesta virtaamat olivat vähäisiä ja keskimääräistä pienempiä. Kesä ja syksy olivat niukkavirtaamisia eivätkä virtaamat juuri kasvaneet loppuvuodestakaan (Kuva 5.3). Alajuoksun veden laadun vaihtelua kuvaavat parhaiten aseman L15 tulokset. Veden sameusarvojen perusteella voimakkaimmat eroosiopiikit ajoittuvat tavallisesti runsaiden sateiden aikaan. Vuoden 216 havaintokerroilla Loimijoen sameus oli kuitenkin enimmillään joulukuun alkupuolella(1 FNU), jolloin virtaama ei ollut suuri. Virtaamat olivat olleet koholla marraskuun lopulla. Pääosin sameus vaihteli virtaaman mukaisesti. Pienimmillään sameusarvot olivat noin 1 15 FNU.

17 TAMMI HELMI MAALIS HUHTI TOUKO KESÄ HEINÄ ELO SYYS LOKA MARRAS JOULU 13 Taulukko 5.4. Maurialankosken keskimääräinen juoksutus (m 3 /s) kuukausittain ajanjakson aineistosta laskettuna sekä kuukausittaiset juoksutukset 2-luvulla. tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu k.arvo ,1 15,6 19,1 7, 39, 12,1 9,3 1,5 14,2 23, 35, 25, 24, ,2 16,3 29,1 71,9 3,1 14,8 1,7 1,6 8,9 19,7 29,5 28,4 24,4 2 48, 19,5 33, 15, 16,9 6,7 9,3 18, 6,9 6,8 64, 49, 32, 21 15,1 16,1 15,7 63, 25, 7,8 4,5 3,2 31, 21, 33, 12,2 2, 22 14, 59, 48, 49, 16,1 5,8 1,6 5,6 3,2 3,1 3,5 3,6 18,1 23 2,8 2,5 11,9 12,6 29, 8,5 4, 3,6 3,2 5,2 11,7 24, 1, 24 15,6 15,9 27, 48, 12,3 8, 31, 22, 27, 18,6 24, 42, 24, , 25, 1,3 33, 11,4 6,6 4, 27, 9,4 1,7 34, 19,6 22, 26 15,7 7,3 5,9 77, 23, 9,9 4,1 2,3 2,4 21, 48, 55, 23, 27 43, 11,5 35, 22, 1,6 5,9 4,5 6,1 8,9 11,7 34, 46, 19, , 44, 4, 56, 1,7 8,7 7, 1,6 1,2 33, 64, 58, 32, 29 15,6 9,4 5,4 56, 11,8 8,1 4,7 4,5 3,6 5,4 19,6 14,4 13,1 21 3,7 4,7 7, 91,1 31,8 13,9 4, 3,5 9,2 5,4 2,3 5,4 16, ,1 4,9 4,8 83,7 13,4 7,7 11,6 7,6 21,3 21, 22, 76,6 23, ,5 12,4 52,5 52,6 24,5 12,8 8,3 7,1 14,3 63,2 38,5 12,7 27, ,9 11,4 1,3 73,3 21,1 6,6 5, 6,5 3,9 13, 35,8 33,8 2, ,5 13,4 25,4 15, 9,2 11, 6,2 9,9 7,8 8,4 18,7 39, ,1 33,9 54,2 27,8 22,2 11,3 1,6 6,2 7,4 6, 15,6 61,5 24, , 45,1 29,8 41,6 23,4 8,9 8,2 7,1 5,3 4,4 13,5 8,9 17,4 % vv tasosta m 3 /s Maurialankoski Kuva 5.3. Maurialankosken kuukausivirtaamat vuosina sekä pitkänajan keskiarvona.

18 14 6. VESISTÖKUORMITUS 6.1 Asutuksen aiheuttama vesistökuormitus BHK-kuormitusta tuli viemäröidyn asutuksen piiristä vuonna 216 keskimäärin 13 kg/d ja kuormitus oli edellisvuoteen nähden hieman pienempää (Taulukko 6.1). Edellisen kerran kuormitus oli tätä alemmalla tasolla vuonna 29 (13 kg/d). Kuormitus painottui Forssaan ja Huittisiin. Reduktioprosentit vaihtelivat vuonna 216 välillä 94 1 %. Poistotehot olivat keskimäärin samaa luokkaa kuin vuonna 215. Fosforikuormitusta tuli asutuksen piiristä vuonna 216 7,3 kg/d, mikä oli edellisvuotta enemmän (v ,9 kg/d). Fosforista poistettiin 82 1 %, eli puhdistustulos vaihteli puhdistamoittain. Typpikuormitusta tuli asutuksesta vuonna 216 keskimäärin 356 kg/d, mikä oli selvästi vähemmän kuin aiempina tarkkailuvuosina. Typpikuormasta 65 % oli peräisin Forssasta ja Loimaalta. Vielä edellisvuonna osuus oli 84 %. Forssan typpikuorma lisääntyi vuodesta 211 lähtien voimakkaasti, mutta vuonna 214 kuormitus laski 39 % edellisestä vuodesta ja vuosina 215 ja 216 laskua tapahtui edelleen. Myös Loimaan typpikuormitus oli jälleen vähentynyt selvästi edellisvuodesta. Loimaata enemmän typpikuormitusta tuli Huittisista, jossa aloitti uusi Huittisten Puhdistamo Oy:n puhdistamo, jossa käsitellään myös Punkalaitumen, Vampulan, Vammalan ja Äestän jätevedet. Typen osalta reduktioprosentit vaihtelivat välillä %. Paras tulos saavutettiin Loimaalla. Suurimmalla puhdistamolla Forssassa typpireduktio oli 66 % ja nitrifiointiaste 89 %. Taulukko 6.1. Asutuksen jätevesikuormitus vuonna 216 sekä sen kehitys vuosina Q BHK 7 -ATU Kok.P. Kok.N. Nitrif.aste KUNTA m 3 /d mg/l kg/d % mg/l kg/d % mg/l kg/d % % Forssa 531 7, ,21 1, Jokioinen 11 5,8 6,4 98,3, Ypäjä 187 9,6 1,8 94 1,1, , Loimaa 395 1,6 6,4 1,7, Alastaro 299 7, 2,1 96,19, , 4 13 Vampula 94 14, 1,3 94,8, , Huittinen , 73, 97 1,2 5, Yhteensä: , 7, Keskiarvot: ,3 9, ,3 11, ,3 8, ,2 6, ,2 11, ,1 6, ,1 7, ,6 3, ,2 5, ,8 6, ,6 14, , 7, , 6, ,5 4, , 7,3 356

19 Teollisuuden aiheuttama vesistökuormitus Teollisuuden puolella ainoa merkittävä orgaanisen aineen ja ravinteiden kuormittaja on Genencor International Oy (Taulukko 6.2). Senkin osalta orgaanisen aineen keskikuormitus on laskenut ja oli vuonna 216 vain,6 kg/d, kun se vielä vuonna 21 oli 1, kg/d. Teollisuuden aiheuttama fosforikuormitus oli vuonna 216 yhteensä,95 kg/d, ja muutokset kuormituksessa ovat olleet viime vuosina pieniä (Taulukko 6.2). Typpikuormitus oli yhteensä 13,2 kg/d, josta noin 9 % tuli Genencor International Oy:ltä. Samoin fosforikuormituksesta suurin osa muodostuu Genencor International Oy:llä. Genencor International Oy:n kuormitus on keventynyt oleellisesti jo vuodesta 28 lähtien. Sillä on silti edelleen lievää rehevöittävää vaikutusta Jokioisten kohdalla. Selvimpiä vaikutukset ovat alivirtaamilla. Metallikuormittajia on kolme. Suoraan Loimijokeen johdettiin vain Pintos Oy:n Jokioisten tehtaan vedet. Kahden muun metallikuormittajan (Loimaan Kromaus Oy ja Lounais-Suomen Putki Oy) käsitellyt vedet johdettiin Koenjokeen. Teollisuuden aiheuttama sinkkikuormitus oli vuonna 216 yhteensä,12 kg/d, kromikuormitus oli,4 kg/d ja nikkelikuormitus oli,1 kg/d. Taulukko 6.2. Teollisuuden aiheuttama vesistökuormitus vuonna 216 sekä sen kehitys vuosina Kuormitus on laskettu kalenterivuorokautta kohti koko vuodelle (365/366 d) jaettuna. Q BHK 7 Kok.P Kok.N Sinkki Kromi Cr 6+ Nikkeli Lyijy Syanidi Yritys m 3 /d kg/d kg/d kg/d kg/d kg/d kg/d kg/d kg/d kg/d Genencor International Oy 31,55,88 12 Pintos Oy, Jokioinen: 51,4,29,47,1,1,3,3 L-S Putki Oy 52,7,9,114,9,7 Loimaan Kromaus Oy *) 7,4,32,18,1 Yhteensä: 42,6,95 13,2,115,4,3,1, ,9 2,4 11,4,346,158,52, ,2 2,5 13,7 1,171,118,118, ,5 2,3 16,9 1,36,94,47, ,9 3,2 22,7,984,315,58, ,4 2,8 18,,391,17 1,72, ,5 3,5 24,9,218,85,58, ,2 2,9 25,2,221,87,34, , 2,5 18,8,136,88,44,18 21 *) 81 9,4 3,2 2,5,262,15,39,15 22 *) 816 3,6 2, 21,,26,21,24,32 23 *) 889 2,8 3,4 33,2,17,28,14,18 24 *) 175 3,5 3,8 44,5,16,22,17,17 25 *) 169 5,9 3,4 45,3,127,17,66,49 26 *) , 4,3 38,5,185,2,39,58 27 *) ,5 7, 24,2,212,17,13,6 28 *) 984 7,8 1,8 4,8,121,32,2,71 29 *) 77 41,6 3,9 9,9,99,12,8,25 21 *) 436 1,,9 5,8,84,1,6,12,2,1 211 *) 437 1,8,6 11,7,47,14,7,27,,1 212 *) 393,6,5 5,5,72,7,6,5, 213 *) 362,7,6 6,4,42,7,4,13, 214 *) 425,5,6 6,9,54,4,3,3,1 215 *) 489,7,8 8,9,171,1,5,2, 216 *) 42,6 1, 13,2,115,4,3,1, *) Vuodesta 21 alkaen!

20 Kokonaiskuormituksen kehitys BHK-kuormitus on alentunut aikavälillä huomattavasti (Taulukko 6.3). 197-luvun tasoon verrattuna vähenemä on ollut yli 9 % (Kuva 6.1). Vuoden 216 BHK-kuormitus oli tarkkailujakson alin (131 kg/d). Jo parina edellisvuonna kuormitus oli laskenut ollen luokkaa kg/d. Fosforikuormitus väheni myös pitkään, mutta vuosina kuormitus lisääntyi väliaikaisesti ja uudelleen vuosina Tämän jälkeen fosforikuorma on jäänyt alle 1 kg/d, johon vuosi 212 tosin teki vielä poikkeuksen (15,3 kg/d). 198-luvun alussa fosforikuormitus oli vielä tasolla 6 kg P/d. Vuonna 216 fosforin kokonaiskuormitus oli hieman edellisvuosia suurempaa. Typpikuormituksessa ei ole ollut havaittavissa yhtä suurta muutosta kuin orgaanisen aineksen tai fosforin kohdalla. Lievä lasku 198-luvun alkuun verrattuna on ollut todettavissa. Vuosien aikana kuormitus oli kuitenkin voimakkaasti kasvussa, mutta vuosina typen kuormitus väheni mm. puhdistamoiden tulokuorman vähenemisen myötä. Typen poistoon ei Loimijoen alueella ole aiemmin suuresti pyritty, mutta puhdistamouudistusten myötä tilanne on muuttunut. Alueen pienet puhdistamot ovat jääneet tai ovat jäämässä vähitellen pois käytöstä. Jätevedenpuhdistuksesta huolehditaan nyt isommissa laitosyksiköissä, joilla on myös typenpoistovelvoitteet. Suurin typpikuormittaja alueella on maatalous.

21 17 Taulukko 6.3. Loimijoen yhteistarkkailu, kuormituksen (kg/d) kehitys vuosina BHK 7 kg/d Kokonaistyppi kg/d Kokonaisfosfori kg/d VUOSI Asutus Teollisuus Yhteensä Asutus Teollisuus Yhteensä Asutus Teollisuus Yhteensä , , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,1 13,5 22, , ,8 2,2 12, ,3 2,4 11, , ,3 2,5 12, , ,2 2,3 12, , ,8 3,18 15, , ,2 2,82 12, , , 3,53 14, , ,8 2,93 15, , , 2,51 11, , ,4 3,2 12, , ,6 2, 12, , ,9 3,4 11, , ,2 3,8 1, , ,4 3,4 9, , ,9 4,3 16, , ,7 7, 13, , , ,8 1,8 9, , , ,9 3,88 7, , , ,7,86 6, , , ,7,63 7, , , ,8,46 15, , , ,1,63 7, , ,9 55 6,1,55 6, , , ,9,83 5, , , ,3,95 8,3

22 kg/d LOIMIJOEN YHTEISTARKKAILU BHK-kuormitus Asutus Teollisuus kg/d 12 LOIMIJOEN YHTEISTARKKAILU Fosforikuormitus Asutus Teollisuus kg/d LOIMIJOEN YHTEISTARKKAILU Typpikuormitus Asutus Teollisuus Kuva 6.1. BHK-, fosfori- ja typpikuormituksen kehitys Loimijoen vesistöalueella vuosina

23 KUORMITUKSEN KEHITYS KUORMITTAJAKOHTAISESTI 7.1 Forssan kaupunki 19 Pitkällä aikavälillä tapahtuneesta positiivisesta kuormituksen kehityksestä (BHK ja fosfori, Kuva 7.1) huolimatta Forssan jätevesillä on edelleen merkittäviä vesistövaikutuksia. 21-luvun alussa vesistökuormituksessa näkyi selvä teollisuusjätevesien aiheuttama kasvutrendi, joka kuitenkin kääntyi laskuun vuonna 214. Kuormitus heijastelee tulokuormassa tapahtuvia muutoksia. Vuosina 215 ja 216 toteutettiin puhdistamosaneeraus ja laajennus, ja uusi puhdistamo otettiin käyttöön vaiheittain kesällä 216. Uuden puhdistamon käyttöönoton myötä typenpoisto tehostui. kg/d BHK BHK7-ATU mg/l BHK7-ATU lähtevä kg/d BHK7-ATU lähtevä mg/l kg/d Kokonaisfosfori Fosfori lähtevä kg/d Fosfori lähtevä mg/l mg/l 1,6 1,4 12 1,2 1 1, 8,8 6,6 4,4 2,2, kg/d 1 Kokonaistyppi m 3 /d 12 Typpi tuleva kg/d Typpi lähtevä kg/d m3/d Kuva 7.1. Forssan puhdistamon vesistökuormitus vuosina

24 2 7.2 Genencor International Oy Vesistökuormituksen määrä on nykyisin merkittävästi 198-luvun tilannetta pienempi (Taulukko 7.1). Vuonna 216 käsitelty vesimäärä laski hieman edellisvuodesta. Vesistökuormitus oli orgaanisen aineen osalta edellisvuosien tasoon nähden normaali. Ravinnekuormitus oli hieman edellisvuosia suurempaa. Puhdistustehot olivat kuitenkin erinomaisia vaikka typen osalta laskivatkin. Taulukko 7.1. Vesistökuormituksen kehitys ja aktiivilietelaitoksen poistotehot vuosina Virtaama Q BHK 7 Kokonaisfosfori Kokonaistyppi Vuosi m3/d kg/d red % kg/d red % kg/d red % , 35,9 14, , 38, 7, , 53, 116, , ,1 5 18, , , , ,1 21,9 33, , 85 8, , , 47,7 57, , 3,7 32, , 21,1 34, , 9,9 23, ,7 13,5 27, ,9 2,2 14, ,9 97 2,4 92 8, ,2 99 2,5 93 9, ,7 99 2, , ,8 98 2, , ,1 99 2, , ,5 99 2, , ,2 98 2, , , 98 2,5 9 15, ,4 96 3, , ,6 99 2, 95 18, ,8 99 3, , ,5 99 3, , ,9 99 3, , , 98 4, , ,5 97 7, 9 22, ,8 1 1,7 95 3, ,6 98 3,8 83 8, , 1,7 95 4, ,8 1, , ,6 1,3 96 4, ,7 1,6 94 5, ,5 1,5 95 6, ,7 1,7 95 7, ,6 1, , 57 Keskiarvot: , , , , , , ,3 98 6, , ,9 99 2, , ,7 98 3, 92 24, , 98 4, 91 22, ,7 1,5 95 6, ,6 1,8 95 9,7 64

25 21 Samalle alueelle jätevetensä purkavaan Jokioisten kuntaan verrattuna Genencor International Oy on edelleen hieman suurempi fosforikuormittaja. Kummankaan BHK-kuormituksella ei ole nykyisellä (normaalilla) tasollaan vaikutusta Loimijoen happitalouteen. Häiriötilanteessa vesistössä voi syntyä ongelmia. On huomattava, että Genencorin tehtaan BHK 7 -määritys on tehty ilman ATU-lisäystä, joten nitrifioivan laitoksen ammoniumtypen aiheuttama hapenkulutus lisää määritystulosta BHK 7 -ATU määritykseen nähden. Ravinnekuormituksen merkitys on suurimmillaan alivirtaama-aikoina. Ylivalumakausina kuormitus peittyy osin hajakuormitukseen ja sen vesistövaikutuksia on vaikeampi todeta. 7.3 Pintos Oy (entinen Ofa Oy Ab), Jokioisten tehdas Pintos Oy ei ole nykyisellään suuri kuormittaja. Ravinnekuormitus on Loimijoen kannalta merkityksetöntä, eikä metallikuormituksellakaan ole selvää vaikutusta veden laatuun (Taulukko 7.2, Kuva 7.2). Pohjasedimenttien ja sinne mahdollisesti kertyvien metallien määrää seurataan erikseen. Jotta Loimijoen veden pitoisuus kohoaisi Jokioisten kohdalla edes keskialivirtaamalla (1,5 m 3 /s) 1 µg/l, kuormitustason pitäisi olla,12 kg/d. Fosfori- ja metallikuormitus ovat huomattavasti tätä pienempää (Taulukko 7.2). Nykyisin ainoastaan typpikuormitus ylittää tämän tason. Tehtaan toiminta ollaan lopettamassa. Jätevedenpuhdistamolle ei ole johdettu jätevesiä jälkeen.

26 Taulukko 7.2. Pintos Oy Jokioisten tehtaan vesistökuormitus vuosina Virt.Q K-aine Kok.P Kok.N Rauta Fe Kromi Cr Sinkki Nikkeli Vuosi m 3 /a kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a , 2, 345, 17, 7, , 3,1 414,5 51,7 17, , 15,6 346, 75, 41, , 3,8 276, 39,9 21, , 3, 154,7 55,3 15, , 2,8 47, 63,6 87, , 1,6 426, 32,9 2, , 1,5 826, 43,6 25, , 1,6 861, 34,8 24, ,7 1,5 159,1 57,9 1,3 85, ,4 1,1 271,6 3,1 6,8 14, ,7 1,2 29,3 63,2 24, 1, ,1 2,6 355,7 95,2 23, 29, ,1,9 465,3 42,3,1 15, ,5 1, 452,9 87,9,2 2, ,8,7 235,1 72,9 3,1 17, ,9,6 187,7 26,8 6, 5, ,,7 238,7 19,4 4,5 8, ,3,4 126,6 6,6,3 3, ,51 137,7 5,1,29 2, ,46 168,5 13,8,3 8, ,63 78,3 28,6,15 18, ,28 163, 3,2,14 1, ,25 166,8 3,3,13 3,9, ,26 154,8 3,,11 1,33, ,2 57, 3,7,1 1,28, ,16 112,3 1,9,8,78, ,24 19,5 2,1,9,98, ,12 17,6,64,4,48, ,16 17,1 2,3,5 1,74,9 Kuormitus kg/d: ,3,29,18,1,13, ,4,29,63,1,47,3 kg/a Pintos Oy, Jokioinen Sinkki kg/a Kromi kg/a Kuva 7.2. Pintos Oy Jokioisten tehtaiden sinkki- ja kromikuormitus vuosina

27 Jokioisten kunta Vesistökuormituksen tasossa ei ole tapahtunut viime vuosina suurta muutosta (Kuva 7.3). Vesistökuormitus on pysynyt alhaisella tasolla koko 2-luvun. Saavutettu käsittelytulos on ollut vuodesta toiseen erinomainen, ja puhdistamosaneerauksen (v. 213) myötä myös vesistöön päätyvä typpikuormitus puolittui aiemmasta tasosta. kg/d BHK BHK7-ATU mg/l BHK7-ATU lähtevä kg/d BHK7-ATU lähtevä mg/l kg/d 1,2 Kokonaisfosfori Fosfori lähtevä kg/d Fosfori lähtevä mg/l mg/l 1,2 1, 1,,8,8,6,6,4,4,2,2,, kg/d Kokonaistyppi Typpi tuleva kg/d Typpi lähtevä kg/d m3/d m 3 /d Kuva 7.3. Jokioisten kunnan vesistökuormitus vuosina

28 Ypäjän kunta Ypäjän kunta ei ole suuri kuormittaja, eikä kuormituksen tasossa ole ollut viime vuosina nähtävissä muutoksia (Kuva 7.4). Vesistökuormitus on pysynyt pitkään samalla vaihteluvälillä vuosittaisen vaihtelun ollessa kuitenkin suhteessa melko suurta. kg/d BHK BHK7-ATU BHK7-ATU lähtevä kg/d BHK7-ATU lähtevä mg/l 5, 4,5 4, 3,5 3, 2,5 2, 1,5 1,,5, mg/l kg/d Kokonaisfosfori Fosfori lähtevä kg/d Fosfori lähtevä mg/l,8,7,6,5,4,3,2,1 mg/l 1,6 1,4 1,2 1,,8,6,4,2,, kg/d Kokonaistyppi Typpi tuleva kg/d Typpi lähtevä kg/d m3/d 25 m 3 /d Kuva 7.4. Ypäjän kunnan vesistökuormitus vuosina

29 Loimaan kaupunki Loimaan kaupungin jätevesikuormitus on vähentynyt pitemmällä aikavälillä, joskin typen osalta viime vuosina on ajoittain ollut havaittavissa myös kasvua tulokuormituksen kasvun myötä (Kuva 7.5, Kuva 7.6). Vuoden 215 aikana Loimaalla otettiin käyttöön täysin uusi jätevedenpuhdistamo, joka rakennettiin vanhan puhdistamon viereen. Uuden puhdistamon prosessi on tyypiltään typpeä poistava DN aktiivilieteprosessi. Uuden puhdistamon käyttöönotto ehti vaikuttaa vuoden 215 vesistökuormitukseen ainoastaan osittain, sillä puhdistamon käyttöönotto tapahtui vasta toisen vuosineljänneksen alussa ja typenpoistoprosessi käynnistyi vasta kesällä. Vuoden 216 tuloksissa typpikuormituksen pienentyminen on sen sijaan selvästi nähtävissä. Typen keskimääräisen vesistökuormituksen voidaankin odottaa vähenevän ja vesistöön päätyvän typen olevan jatkossa kokonaisuudessaan nitraattimuotoista. kg/d BHK BHK7-ATU mg/l 5 BHK7-ATU lähtevä kg/d BHK7-ATU lähtevä mg/l kg/d Kokonaisfosfori Fosfori lähtevä kg/d Fosfori lähtevä mg/l 7, mg/l 1,4 6, 1,2 5, 1, 4,,8 3,,6 2,,4 1,,2,, Kuva 7.5. Loimaan kaupungin BHK- ja fosforikuormitus vuosina

30 kg/d Kokonaistyppi 35 3 Typpi tuleva kg/d Typpi lähtevä kg/d m3/d m 3 /d Kuva 7.6. Loimaan kaupungin typpikuormitus vuosina

31 Loimaan kaupunki, Alastaron taajama Alastaron taajama kuuluu pieniin kuormittajiin, joiden kuormitus on vähentynyt (Kuva 7.7). Viime vuosina kuormitus on ollut ennätysalhaisella tasolla. kg/d BHK BHK7-ATU BHK7-ATU lähtevä kg/d BHK7-ATU lähtevä mg/l mg/l kg/d 2,5 Kokonaisfosfori mg/l 2,5 Fosfori lähtevä kg/d Fosfori lähtevä mg/l 2, 2, 1,5 1,5 1, 1,,5,5,, kg/d Kokonaistyppi 35 3 Typpi tuleva kg/d Typpi lähtevä kg/d m3/d m 3 /d Kuva 7.7. Loimaan kaupungin Alastaron taajaman vesistökuormitus vuosina

32 Huittisten kaupunki, Vampulan taajama Vampulan taajaman vesistökuormituksella (Kuva 7.8) ei ole merkittäviä vesistövaikutuksia. Laitoksella on ollut toimintahäiriöitä, ja viime vuosina runsaat ohitukset ovat heikentäneet tulosta. Vuonna 216 kuormitus oli vähentynyt edellisiin, vuoden 213 tuloksiin verrattuna. Vampulan jätevedenpuhdistamon toiminta loppui , ja jätevedet johdetaan nykyisin siirtoviemäriä pitkin Huittisten keskuspuhdistamolle käsiteltäväksi. kg/d BHK BHK7-ATU BHK7-ATU lähtevä kg/d BHK7-ATU lähtevä mg/l 5, 4,5 4, 3,5 3, 2,5 2, 1,5 1, mg/l ,5 kg/d Kokonaisfosfori Fosfori lähtevä kg/d Fosfori lähtevä mg/l,5,45,4,35,3,25,2,15,1,5, mg/l 5, 4,5 4, 3,5 3, 2,5 2, 1,5 1,,5, kg/d Kokonaistyppi Typpi tuleva kg/d Typpi lähtevä kg/d m3/d m 3 /d Kuva 7.8. Huittisten kaupungin Vampulan taajaman vesistökuormitus vuosina

33 Huittisten kaupunki / Huittisten Puhdistamo Oy Huittisten kaupungin puhdistamo on yksi Loimijoen suurimmista kuormittajista (Kuva 7.9). Vuonna 216 vanha puhdistamo oli toiminnassa asti, minkä jälkeen uusi puhdistamo aloitti toimintansa Lupavaatimusten tasoa ei saavutettu kaikin osin kummallakaan puhdistamolla. Puhdistustulokset kuitenkin paranivat monilta osin loppuvuodesta uuden puhdistamon käyttöönoton jälkeen. kg/d BHK BHK7-ATU BHK7-ATU lähtevä kg/d BHK7-ATU lähtevä mg/l mg/l kg/d Kokonaisfosfori Fosfori lähtevä kg/d Fosfori lähtevä mg/l 6, 5, 4, 3, 2, 1,, mg/l 2, 1,8 1,6 1,4 1,2 1,,8,6,4,2, kg/d Kokonaistyppi Typpi tuleva kg/d Typpi lähtevä kg/d m3/d m 3 /d Kuva 7.9. Huittisten kaupungin vesistökuormitus vuosina